Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston tulossopimus 2024–2028

Ruokavirasto tukee toiminnallaan seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita: A1. Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häi-

riönsietokyky paranevat

A2. Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumatto- mien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta luonnolle.

A3. Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaik- kaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa

A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollis- tavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta

Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2025–2028, ellei muusta pää- tetä.

Lisäksi Xxxxxxxxxxxx toteuttaa osaltaan Orpon hallitusohjelman poikkihallinnollisia tee- moja sekä erityisesti seuraavia hallitusohjelman strategisia kokonaisuuksia (toimenpi- teissä merkintä HO liitteessä 1):

- Kasvun kaava;

- Puhtaan energian Suomi; sekä

- Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio.

1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus (TA 2024)

Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikut- tavuuden saavuttamiseksi.

B1. Toimintamme on vastuullista, ennakoivaa ja asiakaslähtöistä.

B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme tukee ennakoivasti hallinnon vaikuttavuutta ja elinkeinojen kilpailukykyä.

B3. Digitaaliset ratkaisumme ja tietovarantomme ovat turvallisia, hyvin käytettäviä, yhteentoimivia ja niitä hyödynnetään laajasti.

B4. Varaudumme häiriötilanteisiin hyvällä riskien hallinnalla sekä vahvistamalla selviytymis- ja palautumiskykyä.

1.3 Voimavarojen hallinta (TA 2024)

Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.

C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin. Henkilöstösuunnittelu on toimintaa tukevaa, ennakoivaa ja pitkäjänteistä

Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut:

C2. Tehtävät ja toiminta on mitoitettu rahoituksen mukaan.

C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty.

C4. Toimitilahallinta ja toimipaikkaverkko sekä hankintatoimi ovat tehokkaita ja tukevat kestävyyttä.

C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista.

Näitä toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteita (kohdat 1.2– 1.3) sovelletaan myös vuosina 2025–2028, ellei muusta päätetä.

1.4 Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila

Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan viraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiä. Näihin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuh- teista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnistumisena.

Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimen- piteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maa- seudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 (Maaseutuohjelma) ja Suomen CAP-suunni- telmassa 2023–2027. Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.

Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuutta, erityisesti huoltovarmuutta, ruokaturvaa, alkutuotannon omava- raisuutta sekä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissa.

Organisaatio

Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toi- mintakokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille strategiatiimeille.

Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen.

Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässä.

Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan kohtaaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopa- nosteollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, xxxx- xxxx (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruo- kavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti.

Vuonna 2019 perustetun viraston tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus.

Ruokaviraston strategia

Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa

– hyvää elämää. Virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatua. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruo- kaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisu- keskeisyys.

Kuva 1. Ruokaviraston strategia.

Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat:

- Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia;

- Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja

- Ruoka on turvallista ja terveellistä.

Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää:

- Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä;

- Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja

- Opimme ja uudistumme yhdessä.

Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3).

Kestävä kehitys

Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston vastuullisuusraportteihin vuosilta 2021 ja 2022 on kuvattu kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Toiminnan suunnitte- lussa on huomioitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja virasto on laatinut erilli- sen kestävän kehityksen ohjelman vuosille 2023–2028. Viraston toiminta tukee erityi- sesti seuraavia tavoitteita:

	SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
	SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
	SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
	SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
	SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
	SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

2. RUOKAVIRASTON VUODEN 2024 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUO- SILLE 2025–2028

2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet

Ruokavirasto tukee toiminnallaan laajasti edellä kohdassa 1.1 todettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuuden tavoitteita. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti seuraavalla tavalla:

A1. Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus sekä kilpailu- ja häi- riönsietokyky paranevat

A11. Kaikille on riittävästi turvallista ja terveellistä ruokaa

• Ruokavirasto ohjaa elintarvikeketjun turvallisuuden valvontaa ja uusien elintarvikesäädösten soveltamista, toimeenpanee valvontaa sekä tuottaa tietoa turvallisesta ravitsemuksesta ja edistää ravitsemussuositusten nou- dattamista.

• Ruokavirasto varmistaa kansallisten toimien ja yhteisen maatalouspolitii- kan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien tuloksellisella toi- meenpanolla ruoantuotannon kannattavuutta, ruokaketjun tuotannon ja yrittäjyyden monipuolisuutta ja ympäristön kannalta kestävien tuotantota- pojen yleistymistä.

A12. Suomalaisen ruoan kysyntä ja viennin arvo kasvavat

• Ruokavirasto maksajavirastona luo edellytyksiä maatilojen ja maaseudun ruoka-alan yritysten kannattavalle ja kestävälle tuotannolle sekä tuotan- toedellytysten kehittymiselle.

• Ruokavirasto edistää uusien vientimarkkinoiden avaamista ja olemassa olevien säilyttämistä mm. huolehtimalla viejien ohjeistamisesta, viran- omaisyhteistyöstä vientimaiden kanssa, elintarvikkeiden ja rehujen turval- lisuudesta ja eläintautien torjunnasta.

• Ruokavirasto luo edellytyksiä kotimaisen ruoan kysynnälle sekä tuottaa ja julkaisee avoimena datana tietoa suomalaisesta ruuasta (mm. puhtaus, alkuperä, toiminnan kestävyys).

A13. Tuotantopanosten saatavuus turvataan, omavaraisuusaste nousee ja ne säilyvät korkealaatuisina ja turvallisina

• Ruokavirasto varmistaa tuotantopanoksia koskevien säädösten toimeen- panon sekä ohjaa siementen, taimiaineiston, lannoitteiden ja rehujen sekä kasvinsuojeluaineiden käytön turvallisuuden ja laadun valvontaa.

• Ruokavirasto tukee ja edistää käytettävissään olevilla keinoilla tuotanto- panosten omavaraisuusasteen nostoa koskevia pyrkimyksiä

A14. Kuluttaja- ja markkinalähtöinen ruokajärjestelmä toimii kannattavasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti

• Ruokavirasto suunnittelee ja kehittää toimintaansa ja kuluttajaviestintää yhdessä asiakkaittensa ja sidosryhmiensä kanssa.

• Ruokavirasto viestii aktiivisesti maatilojen tuotannon ja maaseudun moni- puolisesta kehittämisestä luoden edellytyksiä kotimaisen tuotannon ja tarjonnan tunnettuudelle.

• Ruokavirasto varmistaa yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien ja maatalouden markkinatukien sekä kan- sallisten tukien maksamisen oikein ja ajallaan (maksajavirastotehtävät).

• Ruokavirasto mahdollistaa ruokajärjestelmän tuotannon kasvua ja uusien innovaatioiden tuottamista.

• Ruokavirasto pyrkii varmistamaan toimialan yritysten valvonnalla ja rikol- lisuuden torjunnalla, etteivät lainsäädännön vastaisesti toimivat saa epä- reilua kilpailuetua.

A15. Maatalouden rakenne kehittyy, tuottavuus paranee ja elintarvikeomava- raisuusaste säilyy korkeana

• Rakennetukien, yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden oikea-aikaisen ja tuloksellisen toimeenpanon avulla Ruokavirasto mahdollistaa maatilo- jen rakenteellisen kehittymisen ja tuottavuuden kasvun.

• Ruokavirasto osallistuu aktiivisesti elintarvikeomavaraisuutta koskevaan keskusteluun ja tukee käytettävissään olevilla keinoilla huoltovarmuuden ja omavaraisuuden varmistamista koskevia pyrkimyksiä.

A16. Eläintaudit, kasvintuhoojat ja niihin liittyvät riskit ovat hallinnassa

• Ruokavirasto tutkii ja tekee riskinarviointien pohjalta ehdotuksia riskien hallinnan toimenpiteiksi.

• Ruokavirasto varmistaa eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnan ja val- vonnan ja niihin liittyvät valmius- ja varautumistoimet.

• Riskiperusteisesti kohdennetut seurantaohjelmat sekä tarjottavat analytii- kan ja diagnostiikan palvelut tuottavat tiedon eläintauti- ja kasvintuhooja- tilanteesta ja mahdollistavat nopean reagoinnin.

A17. Eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla ja mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa

• Ruokavirasto ohjaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.

• Ruokavirasto ohjaa eläinten lääkitsemisen valvontaa ja hallittua mikrobi- lääkkeiden käyttöä sekä seuraa mikrobilääkeresistenssin esiintymistä ja eläinlajikohtaista mikrobilääkkeiden käyttöä.

A2. Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle

Ruokavirasto mahdollistaa luonnonvara-alan toimintaympäristön kilpailukykyä ja kasvua sekä edistää luonnonvarojen elinvoimaisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa luomalla edellytyksiä kannattavalle tuotannolle, ympäristökuor- man pienentämiselle ja uusille innovaatioille mm. kansallisten tukien ja maaseutura- hastosta rahoitettavien toimenpiteiden avulla (A22, A23, A24) sekä tutkimusohjel- man mukaisella tieteellisellä tutkimuksella ja tutkimustulostensa avoimella saatavuu- della. Lisäksi Ruokavirasto tukee elintarvikkeiden tuotemuotoilua niiden terveellisyy- den ja kestävyyden parantamiseksi.

A21. Vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden oma- varaisuutta ja huoltovarmuutta

• Ruokavirasto luo edellytyksiä elinvoimaiselle kalataloudelle ohjaamalla kalatautien ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimia kalanviljelylaitoksilla.

• Ruokavirasto edistää bioenergian käytön lisäämistä.

A22. Luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yri- tystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä.

• Ruokavirasto varmistaa kansallisten toimien ja yhteisen maatalouspolitii- kan suorien tukien ja maaseudun kehittämistoimien tuloksellisella toi- meenpanolla luonnonvaratalouden kilpailukykyä.

• Ruokavirasto luo edellytyksiä aktiiviselle luonnonvara-alan toimijoiden verkostoitumiselle, yhteistyölle ja kumppanuuksille.

A23. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja luovat pohjaa uusille ansaintamahdollisuuksille

• Ruokavirasto edistää toimeenpanotyössään elämysmatkailua ja muita maaseudun matkailupalveluita.

A24. Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan niiden kestävälle hyödyntämiselle

• Ruokavirasto tuottaa viestintää ja ohjeistusta maatalousluonnon moni- muotoisuuden edistämiseksi

A25. Turvataan ja edistetään luonnon kantokykyä ja vahvistetaan riskien hal- lintaa

• Ruokavirastolla on alkutuotannon varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

• Ruokavirasto kartoittaa ja ehkäisee metsäntuhoojien esiintymistä.

• Ruokavirasto huolehtii Suomen hyvän kasvintuhooja- ja eläintautitilan- teen säilymisestä.

A26. Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materi- aalitehokkuutta ja kiertotaloutta

• Ruokavirasto edistää tavoitetta toimeenpanemalla tukijärjestelmiä sekä tukemalla ravinteiden kierrätystä sekä kestävää ja terveyttä edistävää ruokavaliota ja ruokahävikin vähentämistoimia. Lisäksi virasto vahvistaa tietoperustaa tieteellisellä tutkimuksella ja riskinarvioinnilla.

• Viraston toiminnassa otetaan huomioon myös keskipitkän aikavälin il- mastopolitiikan suunnitelma (Kaisu), energia- ja ilmastostrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

A27. Ehkäistään luontokatoa, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudu- taan siitä aiheutuviin riskeihin

• Ruokavirasto ennakoi, tutkii ja valvoo ilmastonmuutokseen ja globalisaa- tioon liittyviä eläin- ja kasvitautiriskejä sekä elintarviketurvallisuusriskejä.

• Ruokavirasto huolehtii valmiussuunnitelmien ajantasaisuudesta toimialal- laan.

A3. Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaik- kaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa

Xxxxxxxxxxxxx rooli on edistää yritystoiminnan monipuolistumista, maaseudun me- nestymistä sekä verkostojen syntymistä maaseuturahaston yritysrahoituksen ja ke- hittämishankkeiden, Leader-toiminnan sekä rakennetukien toimenpiteiden tulokselli- sen toimeenpanon avulla, kysyntää vastaavalla koulutustarjonnalla sekä maaseutu- verkostotyöllä. Tavoitteena on alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittyminen, yri- tystoiminnan kehittämiseen kannustaminen sekä täsmällinen ja aktiivinen raportointi tavoitteiden toteutumisesta päätöksentekijöille ja kansalaisille. (Tavoitteet A31-A36).

A31. Maaseutualueiden yritysrakenne kehittyy ja monipuolistuu sekä yritys- ten kilpailukyky paranee

• Ruokavirasto edistää toimeenpanotyössään maaseutualueiden yritysra- kenteen kehittymistä ja monipuolistumista sekä kilpailukyvyn paranta- mista. Keinoja ovat esimerkiksi ELY-keskusten toimialaohjaus, ELY-kes- kusten ja Leader-ryhmien koulutukset ja ohjeistus sekä sidosryhmät si- sältävä monipuolinen vuorovaikutus ja viestintä.

A32. Yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja yhteistyöverkos- toja

• Ruokavirasto edistää toimeenpanotyössään vuorovaikutusta ja tiedonvä- litystä käytettävistä olevista rahoitusmahdollisuuksista ja palveluista.

A33. Toimintaa tukeva infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvän elämän, asumisen ja elinkeinotoiminnan maaseudulla ja saaris- tossa sekä vahvistavat alueellista yhdenvertaisuutta

• Ruokavirasto edistää tavoitetta monipuolisen vuorovaikutuksen, tiedon- välityksen, ohjeistuksen, koulutuksen avulla sekä esimerkiksi kokoamalla tietoa ja viestimällä rahoitetuista teemaan liittyvistä hankkeista.

A34. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallis- ten toimijoiden yhteistyö vahvistuvat

• Ruokavirasto edistää toimeenpanossa alueellista ja paikallista yhteis- työtä sekä vahvistaa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä monipuoli- sella vuorovaikutuksella, koulutuksilla, ohjeistuksella ja viestinnällä.

A35. Alueita kehitetään kumppanuudessa maaseutu-, saaristo- ja kaupunki- toimijoiden kanssa

• Ruokavirasto viestii omalta osaltaan hyvistä käytännöistä maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueiden vuorovaikutuksesta esimerkiksi teemaan liittyvistä hyvistä hanke-esimerkeistä tai kokoamalla teemaan liittyvää da- taa Ruokaviraston rekistereistä.

A36. Päätöksenteon valmistelussa tunnistetaan maaseutuun ja saaristoon kohdistuvia vaikutuksia ja tehdään ne näkyviksi

• Ruokavirasto huomioi ja analysoi päätöksenteossaan maaseutuun ja saaristoon kohdistuvia vaikutuksia sekä viestii niistä.

A4. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollis- tavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta

A44. Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdol- listavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa

• Kohtaan A4 liittyvät toimenpiteet kytkeytyvät Ruokaviraston kehitystoi- minnassa kohtaan B3 ja tavoitteena on edistää Ruokaviraston tuottamien paikkatietojen käyttöä julkistamalla aineistoja ja kehittämällä sähköisiä palveluita sidosryhmien tarpeet huomioiden.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja nii- den aikataulutus on kuvattu liitteessä 1.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista kuvaavat tunnusluvut A1-, A2- ja A3-tavoitteille on esitetty taulukoissa 1–6. Pelkästään tulosohjauksessa seuratta- vat tunnusluvut on merkitty kursiivilla ja harmaalla taustalla. Tunnuslukujen määritelmät ja tietolähteet on kuvattu liitteessä 4.

Ruokavirasto seuraa erilaisia ruokaketjun toimintaan liittyviä tunnuslukuja arvioidakseen toimintaympäristöä sekä suunnatakseen ja kehittääkseen toimintaansa. Taulukoissa 1–6 olevat hallinnonalan strategiaan kytketyt tunnusluvut liittyvät viraston tehtäväkenttään, mutta virasto ei voi vaikuttaa toiminnallaan niihin kaikkiin. Tästä syystä kaikkia tunnuslu- kuja ei analysoida viraston toimintaa arvioitaessa.

Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2025–2028, ellei muusta pää- tetä.

Taulukko 1. Maa- ja elintarviketalous

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2021	Toteuma 2022	Tavoite 2023–2024	Alustava tavoite 2025–2028
A15	Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)	4 387	5 450	kasvaa	kasvaa
A15	Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)	32 488	37 105	kasvaa	kasvaa
A12	Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)	1 796	2 199	kasvaa	kasvaa
A12	Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta
	— liha yhteensä (%)	83	83	nykytaso	nykytaso
	— maitotuotteet yhteensä (%)	73	73	nykytaso	nykytaso
	— viljat yhteensä (%)	91	124	nykytaso	nykytaso
	— tomaatti (%)	61	59	kasvaa	kasvaa
A15	Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)	29 500	32 400	kasvaa	kasvaa
A15	Maatilojen keskikoko (ha)	51	52	kasvaa	kasvaa
A15	Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)	1 267	n.a	kasvaa	kasvaa
A24	Maatalouden monimuotoisuuden ja maisemanhoidon sopimusala (ha)	32 912	34 342	46 000	46 000

(Taulukko 1 jatkuu) Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2021	Toteuma 2022	Tavoite 2023–2024	Alustava ta- voite 2025– 2028
A14	Luomutuotannon määrä
	— maito (milj. litraa)	80,9	80,7	kasvaa	kasvaa
	— naudanliha (milj. kg)	3,5	3,4	kasvaa	kasvaa
	— kananmunat (milj. kg)	5,3	6,0	kasvaa	kasvaa
	— kaura (milj. kg)	58,2	107,0	kasvaa	kasvaa
	— luomueläintilojen lukumäärä (kpl)	1 148	1 145	kasvaa	kasvaa
	— luomutuotannon sitoumusala yhteensä (ha)	303 715	313 892	kasvaa	kasvaa
A14	Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten
	— lukumäärä (kpl)	1 641	1 641	kasvaa	kasvaa
	— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)	667	667	kasvaa	kasvaa

Taulukko 2. Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys maataloudessa

Tavoite	Tunnusluku	2000–2006 keskim.	2007–2013 keskim.	2014–2020 keskim.	Toteuma 2021	Tavoite 2022–2024	Alustava ta- voite 2025–2028
A14, A24	Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha	53,8	46,3	49,9	58,7	<46,0	<46,0
A14, A24	Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha	7,6	4,0	4,6	6,3	<5,0	<5,0
A26	Maataloussektorin kasvihuonekaasupääs- töt, milj. tonnia CO2/ekv	6,6	6,5	6,4	6,3	<6,3	<6,3
A26	Maatalouden maankäyttösektorin kasvi- huonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv	8,2	8,3	8,7	9,2	<9,2	<9,2
A14	Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi	32,3	32,5	31,0	27,8	<27,8	<27,8

Taulukko 3. Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys elintarviketaloudessa

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2020	Toteuma 2021	Toteuma 2022	Tavoite 2023–2024	Alustava tavoite 2025–2028
A22	Luomusertifioitu keruualue (ha)	5 513 475	6 930 000	6 940 000	kasvaa	kasvaa
A22	Luonnonmarjojen ja –sienten
	—kauppaantulomäärät (tonnia)	13,21	17,03	18,1	kasvaa	kasvaa
	—poimintatulot (koko maa yhteensä) (milj. euroa)	20,7	23,2	23,2	kasvaa	kasvaa
A14	Ruokaketjun ruokahävikin määrä (tonnia)	351 000–	(seuraava	(seuraava	vähenee	vähenee
		376 000	toteuma-	toteuma-
			tieto 2024)	tieto 2024)

Taulukko 4. Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2020	Toteuma 2021	Toteuma 2022	Tavoite 2023–2024	Alustava ta- voite 2025 2028
A11	Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl)
	— epidemioiden lukumäärä	45	36	60	alle 45	alle 45
	— niissä sairastuneiden määrä (kpl)	990	1 056	771	alle 1 000	alle 1 000
	—Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamat vakavat ruokamyrkytystapaukset (kpl)	93	70	68	alle 5 v. ka.	alle 5 v. ka.

(Taulukko 4 jatkuu) Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2020	Toteuma 2021	Toteuma 2022	Tavoite 2023–2024	Alustava ta- voite 2025– 2028
A11	Salmonellan esiintyvyys (%)
	— elintarviketuotantoeläinten markkinoille saatetuissa re- huissa (%)	0	0	0	0	0
	—elintarviketuotantoeläimissä (%)	alle 1	alle 1	alle 1	alle 1	alle 1
	—elintarvikkeissa (%)	alle 1	0,01	0,01	alle 0,5	alle 0,5
A11	Elintarvikeyrityksiin tehdyissä elintarviketietoja, ravintoar- voa ja markkinointia koskevissa OIVA- valvontatarkastuk- sissa parhaimman tason saavuttaneet valvontakohteet (%)	53	76	75	yli 70	yli 70
A17	Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus ko- tieläintiloista (%)	60	61	62	kasvaa	kasvaa
A17	Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilojen osuus otantavalvonnassa tarkastetuista tiloista (%)	73	75	71	yli 80	yli 80
A16	Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl)
	— ihmisen pitämät eläimet (kpl)	0	8	1	vähenee	vähenee
	— luonnonvaraiset eläimet (kpl)	0	66	24	vähenee	vähenee
A16	Tautitapausten eteenpäin leviämisen estämisen onnistumi- nen (kaikki nykyisin vastustettavat eläintaudit) (kpl)	0	0	0	0	0
A16	Karanteenituhoojien takia pysäytettyjen erien lukumäärä (kpl)	n/a	0	0	vähenee	vähenee
A16	Laatutuhoojien lukumäärä (kpl)	n/a	1	1	vähenee	vähenee
A16	Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl)	217	289	233	vähenee	vähenee
A17	Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broilereilla (%)	20	20	21	vähenee	vähenee
A17	Mikrobilääkeresistenssin määrä seuraeläimillä (%) (Seurantaeläinten (koirien) kliinisten näytteiden moniresistenttien baktee- rien osuus tutkituista kannoista.)
	- ESBL-kannat	0,5	0,3	ei saata- villa	alle 1,2 % tutki- tuista	alle 1,2 % tut- kituista
	- MRSP-kannat	4,5	5,7	ei saata- villa	alle 5 % tutki- tuista	alle 5 % tutki- tuista
A17	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät
	—tuotantoeläimille (mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien perus- teella osittain 2023 alkaen)	16	17	ei saata- villa	pysyy nykyisel- lään tai vähe- nee hitaasti	pysyy nykyisel- lään tai vähe- nee hitaasti
	—seuraeläimille (eläimille myyntiluvallisten tablettien myynti; kg vaikuttavaa ainetta)	899	922	ei saata- villa	vähenee	vähenee
	Ihmisille kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttömää- rät eläimille (mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien perusteella osittain 2023 alkaen)
	- fluorokinolonit tuotantoeläimille	0,11	0,11	ei saata- villa	pysyy nykyisel- lään tai vähe- nee hitaasti	pysyy nykyisel- lään tai vähe- nee hitaasti
	- 3. ja 4.polven kefalosporiinit kaikille eläinlajeille	0,0004	0,0004	ei saata- villa	pysyy entisel- lään tai vähe- nee hitaasti	pysyy entisel- lään tai vähe- nee hitaasti
A13	Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%)
	— säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%)	96	98	98	yli 95	yli 95
	— kohdennetusti tarkastetut kohteet (%)	91	90	94	yli 85	yli 85

(Taulukko 4 jatkuu) Tavoite

Tunnusluku

Toteuma 2020

Toteuma 2021

Toteuma 2022

Tavoite 2023–2024

Alustava ta- voite 2025–

2028

A13

Vaatimukset täyttävien lannoitevalmisteiden osuus koh- dennetusti tarkastetuista lannoitenäytteistä (%)

yli 75

A13

Vaatimukset täyttävien valvontakohteiden osuus (kasvin-

suojeluaineet ja kasvinsuojeluaineiden käyttö) (%)

yli 80

A13

Vaatimukset täyttävien rehunäytteiden osuus (%): elintar- viketuotantoeläinten rehuissa esiintyvät haitalliset ja kiel-

letyt aineet sekä eliöt.

Taulukko 5. Maaseudun kehittämisen tunnusluvut

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Toteuma 2019	Toteuma 2020	Toteuma 2021
A31	Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, %	36,3	35,7	35,0	35,0
A32	Työllisyysaste yhteensä	66,8	68,4	68,3	65,8
	— harvaan asuttu maaseutu	61,9	63,9	64,4	63,3
	— ydinmaaseutu	66,1	67,6	67,4	66,4
	— kaupunkien läheinen maaseutu	70,9	72,3	72,3	70,2
	— kaupungit	66,7	68,3	68,2	65,3
A33	Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, %	36,8	36,5	36,2	35,7	35,2
A33	Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, %	29,0	28,7	28,4	28,2	28,0
A33	Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, %	32,3	32,5	31,9	40,5	39,2

Taulukko 6. Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2007—2022 sekä tavoite vuoteen 2025.

Tavoite	Tunnusluku	Toteuma 2007–2013	Toteuma 2014–2022	Tavoite 2014–2025
A15	Maatalouden tuettujen investointien määrä, kpl	1 771	7 708	9 000
A15	Aloitustukea saaneet uudet viljelijät, kpl	2 942	2 227	2 700
A31	Tuetut yritykset, kpl	10 599	5 489	7 850
A32	Luodut uudet työpaikat	7 948	6 599	7 000
A31	Koulutuksiin osallistuneet, hlöä	39 456	36 066	44 700

2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.2. todettujen toiminnallisten tuloksellisuu- den tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet:

B1. Toimintamme on vastuullista, ennakoivaa ja asiakaslähtöistä

Ruokaviraston palvelulupaus

• Ruokaviraston toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa muun muassa palvelumuotoilun menetelmiä hyö- dyntäen. Asiakkaat ja kumppanit otetaan mukaan esimerkiksi strategia- prosessiin, valvonnan yleiseen suunnitteluun, toiminnan tulosten tarkaste- luun ja keskeisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

• Ruokavirasto yhtenäistää ja yhteensovittaa ruokaketjun valvontaa ja huo- lehtii valvontaketjun ammattitaidosta.

• Vuoden 2023 viljelijätuet on maksettu 30.6.2024 mennessä. Joulukuun 2024 loppuun mennessä on maksettu 60 prosenttia tukivuoden tuista. Vuoden 2024 tukihaku avautuu toukokuussa. Maksajaviranomaisen teh- tävät hoidetaan oikein ja ajallaan.

• Maaseuturahaston yritysrahoituksen ja kehittämishankkeiden sekä raken- netukien hallinnointijärjestelmän toiminnot ovat asiakkaiden ja hallinnon käytettävissä. Toimijat saavat tarvitsemansa luotettavan ja ajantasaisen seurantatiedon kohtuullisessa ajassa.

• Ruokavirasto tuottaa riittävästi eläintautien ja kasvintuhoojien diagnostiik- kapalveluja ja keskeisistä laboratoriotutkimuksista 85 % on suoritettu ta- voiteajassa.

B11. Johtamisemme on tavoitteellista, yhtenäistä, sitoutunutta ja vuorovai- kutteista

Ruokaviraston johtamisessa keskitytään hallitusohjelman ja hallinnonalan strategian tavoitteisiin pohjautuvan viraston strategian toteuttamiseen stra- tegisille päämäärille laadittujen toimenpidesuunnitelmien pohjalta. Virasto- tason toiminnan suunnittelun pitkäjänteisyyttä ja ennakointia vahvistetaan.

B12. Viestintämme on suunnitelmallista ja vaikuttavaa

Ruokavirasto viestii avoimesti ja vaikuttavasti sekä suunnittelee viestintää tavoitteellisesti. Virasto valitsee viestinnän kanavat ja tarjoaa oikeaa ja luo- tettavaa tietoa eri kohderyhmien tarpeisiin sekä tekee viestintäyhteistyötä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Sisältö on ymmärrettävää, selkeää ja saavutettavaa.

B13. Kansainvälinen ja EU-vaikuttamisemme on ennakoivaa ja aktiivista

Ruokavirasto osallistuu alansa kansainväliseen yhteistyöhön ja panostaa siinä niihin asioihin, jotka ovat Suomelle tärkeitä, joiden merkitys kasvaa ja jotka ovat Ruokaviraston kannalta merkityksellisiä. Ruokavirasto osallistuu EU-vaikuttamiseen tuoden siihen erityisesti toimeenpanon näkökulman.

B2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme tukee ennakoivasti hallinnon vaikuttavuutta ja elinkeinojen kilpailukykyä

Ruokaviraston yhteiskunnalliseen tehtävään ja vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta ja laboratorioyhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa viraston strategisten tavoitteiden mukaisilla alueilla. Tavoitetta edistää toiminta kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyö- ja infrastruktuuriverkostoissa.

Ruokavirasto on sitoutunut noudattamaan avoimen tiedon ja tieteen periaatteita ja tutkimustyössä noudatetaan Ruokaviraston tutkimusohjelmaa vuosille 2020–2024.

B3. Digitaaliset ratkaisumme ja tietovarantomme ovat turvallisia, hyvin käytettä- viä, yhteentoimivia ja niitä hyödynnetään laajasti

Ruokaviraston kriittiset tehtävät ovat riippuvaisia tietojärjestelmien toimivuudesta ja digitalisaation edistämisestä. Digitalisaatiolla tuetaan erityisesti priorisoituja sub-

stanssitehtäviä. Yleisesti toimintojen digitalisoinnin lähtökohtana on tuottaa jul- kishallinnon linjausten mukaiset, helppokäyttöiset, asiakaslähtöiset ja nykyaikaista teknologiaa tietoturvallisesti hyödyntävät järjestelmät ja rajapinnat kustannuste- hokkaasti ja niin, että ruokajärjestelmän tietopääoma on sisällöllisesti ja laadulli- sesti hallittua sekä helposti hyödynnettävissä.

Osana tulosohjausprosessia ja kokonaisriskienhallintaa ylläpidetään säännöllistä vuoropuhelua digitaalisten ratkaisujen nykytilasta, kehittämistarpeista ja –vaihtoeh- doista, hankkeiden rahoituksesta sekä riskienhallinnasta. Poikkihallinnolliset tar- peet ja yhteistyömahdollisuudet huomioidaan systemaattisesti digitaalisia ratkai- suja hankittaessa, uudistettaessa tai kehitettäessä. Ruokavirasto valmistautuu osaltaan digitalisaatioon ja tiedonhallintaan liittyvien EU-direktiivien ja säädösten toimeenpanoon yhteistyössä ministeriön kanssa. Ruokavirasto varautuu palveluita kehittäessään Suomen digitaalinen kompassi -periaatepäätöksen edellyttämiin toi- menpiteisiin.

Virasto parantaa vaikuttavuuttaan tiedolla johtamisessa tuottamalla tietoa ja hyö- dyntämällä viraston tuottamaa tietoa ja asiantuntijuutta avoimuutta edistävin käy- täntein yhteistyössä kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Tiedolla johtamisessa keskitytään tiedon laatuun ja elinkaaren hallintaan, tiedon avaamiseen suunnitel- mallisesti yhteiskunnan käyttöön tietosuojavaatimukset ja kriittisten toimintojen haavoittuvuudet huomioiden sekä tiedon hyödyntämiseen johtamisessa ja muussa toiminnassa.

B4. Varaudumme häiriötilanteisiin hyvällä riskien hallinnalla sekä vahvistamalla selviytymis- ja palautumiskykyä

Ruokavirasto huolehtii toimintakyvystään ja infrastruktuurista ja varmistaa kriisival- miutta, kriisinsietokykyä, muutosjoustavuutta sekä tieto- ja kyberturvallisuutta.

Myös hybridiuhkiin ja disinformaatiovaikuttamiseen varaudutaan. Virastossa käy- tössä olevia ennakoinnin ja kokonaisriskienhallinnan toimintatapoja, dokumentaa- tiota ja raportointia kehitetään varmistamaan riskienhallinnan yhtenäisyys ja koor- dinaatio virastossa, toimialalla ja valvontaviranomaisketjussa. Yhteistyötä koko- naisturvallisuuden muiden toimijoiden kanssa tehostetaan. Tavoitteena on häiriöti- lanteissakin toimiva turvallinen ruokaketju, kasvinterveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin säilyminen sekä hyvä häiriöistä toipumiskyky.

Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2025–2028, ellei muusta päätetä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden (B1-B4) toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat kes- keiset tunnusluvut on esitetty taulukossa 7. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotok- siin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut on esitetty taulukossa 8. Sähköisen tuki- haun kehitykseen, laadunhallintaan ja viestintään liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopi- musten ja ulkopuolisen hankerahoituksen toteuma on esitetty taulukossa 9.

Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä henkilötyövuodet on kuvattu liitteessä 2.

Taulukko 7. Päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet.

	Toteuma 2022			Ennuste 2023			Tavoite 2024
	Kust. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv	Kust. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv	Kust. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv
Maatalous	20 248	689	149	21 654	568	151	20 340	688	150
Maaseudun kehittäminen	9 838	2 660	77	9 433	2 638	77	10 579	5 193	76
Metsätalous	546	8	6	539	9	6	521	9	6
Xxxxxxxxxxxxx-, riista- ja porotalous	820	32	9	893	250	9	782	250	9
Elintarviketurvallisuus, josta	38 069	14 970	376	46 402	15 392	378	37 287	15 292	373
—valvonta	27 752	14 490	256	33 827	15 003	258	27 443	14 903	254
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi	10 317	480	120	12 575	389	120	9 844	389	119
Eläinten terveys ja hyvinvointi, josta	26 085	4 415	243	26 265	3 545	243	26 890	3 854	240
—valvonta	13 425	3 483	101	11 245	2 714	101	13 890	2 714	100
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi	12 660	932	142	15 020	831	142	13 000	1 131	140
Kasvintuotanto ja kasvinterveys, josta	11 318	3 982	122	14 698	4 598	122	10 800	3 798	121
—valvonta	7 624	2 872	77	9 737	3 384	77	7 275	2 584	76
—laboratoriopalvelut ja riskinarviointi	3 694	1 110	45	4 961	1 214	45	3 525	1 214	45
Tutkimustoiminta	874	445	9	2 800	1 400	9	1 227	626	9
Ulkoiset IT-palvelut	2 794	2 573	35	3 600	3 300	35	2 666	2 352	35
Yhteensä 1	110 592	29 774	1 026	126 285	31 700	1 030	111 092	32 053	1 019

Taulukko 8. Toiminnalliseen tehokkuuteen sekä tuotoksiin ja niiden kehitykseen liittyvät tunnusluvut.

Tunnusluku	Toteuma 2022	Ennuste 2023	Tavoite (arvio) 2024	Tavoite (arvio) 2025	Tavoite (arvio) 2026	Tavoite (arvio) 2027	Tavoite (arvio) 2028
Kokonaistuottavuus (taloudellisuusindeksi)	91,0	101,5	102	102,5	103	103,5	104
Työn tuottavuus (tuottavuusindeksi)	94,6	101,5	102	102,5	103	103,5	104
Maatalous (htv)	149	(128)	(128)	(128)	(128)	(128)	(128)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	116	(96)	(96)	(96)	(96)	(96)	(96)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	33	(32)	(32)	(32)	(32)	(32)	(32)
Maaseudun kehittäminen (htv)	65	(60)	(60)	(60)	(60)	(60)	(60)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	58	(49)	(49)	(49)	(49)	(49)	(49)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	7	(11)	(11)	(11)	(11)	(11)	(11)
Maaseutuverkostoyhteistyö (htv)	12	(9)	(9)	(9)	(9)	(9)	(9)
Metsätalous (htv)	6	(7)	(7)	(7)	(7)	(7)	(7)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	3	(3)	(3)	(3)	(3)	(3)	(3)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	3	(4)	(4)	(4)	(4)	(4)	(4)
Elinkeinokala-, riista- ja porotalous (htv)	9	(9)	(9)	(9)	(9)	(9)	(9)
Tukijärjestelmän suunnittelu, ohjaus ja seuranta (htv)	5	(7)	(7)	(7)	(7)	(7)	(7)
Tukien valvonta ja tarkastus (htv)	4	(2)	(2)	(2)	(2)	(2)	(2)

1 Ei sisällä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistoa eikä IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutusta.

Tunnusluku (taulukko 8 jatkuu ed. sivulta)	Toteuma 2022	Ennuste 2023	Tavoite (arvio) 2024	Tavoite (arvio) 2025	Tavoite (arvio) 2026	Tavoite (arvio) 2027	Tavoite (arvio) 2028
Elintarviketurvallisuus
Laboratoriotutkimukset (kpl)	141 835	(150 000)	(150 000)	(150 000)	(150 000)	(150 000)	(150 000)
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv)	86	(75)	(75)	(75)	(75)	(75)	(75)
Valvonnan toimenpiteet (kpl)	3 688	(3 400)	(3 400)	(3 400)	(3 400)	(3 400)	(3 400)
- Rehualan toimijoiden valvonta	1 267	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)
- Luonnonmukainen tuotanto	2 421	(1 800)	(1 800)	(1 800)	(1 800)	(1 800)	(1 800)
Lihantarkastus (1 000 kg)	400 860	(380 000)	(380 000)	(380 000)	(380 000)	(380 000)	(380 000)
Eläinten terveys ja hyvinvointi
Laboratoriotutkimukset (kpl)	183 818	(200 000)	(200 000)	(200 000)	(200 000)	(200 000)	(200 000)
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv)	53	(56)	(56)	(56)	(56)	(56)	(56)
Valvonnan toimenpiteet	2 423	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)
- Eläinlääkinnällinen rajatarkastus (lkm)	2 423	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)	(1 600)
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys
Laboratoriotutkimukset (kpl)	43 776	(51 200)	(51 200)	(51 200)	(51 200)	(51 200)	(51 200)
Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv)	39	(47)	(47)	(47)	(47)	(47)	(47)
Valvonnan toimenpiteet (kpl)	19 302	(17980)	(17980)	(17980)	(17980)	(17980)	(17980)
- Lannoitevalmisteet	354	(300)	(300)	(300)	(300)	(300)	(300)
- Siementuotanto	16 039	(16 000)	(16 000)	(16 000)	(16 000)	(16 000)	(16 000)
- Kasvinterveys, metsänviljelyaineiston taimitarhat ja varastot sekä Venäjän tuontipuu	2 909	(1680)	(1680)	(1680)	(1680)	(1680)	(1680)
Tieteellinen tutkimus
Tieteelliset referoidut julkaisut (kpl)	33	(25)	(25)	(25)	(25)	(25)	(25)
Muut tieteelliset julkaisut (kpl)	9	(5)	(5)	(5)	(5)	(5)	(5)
Muut julkaisut (kpl)	36	(20)	(20)	(20)	(20)	(20)	(20)
Avoimesti saatavilla olevien (OA) julkaisujen osuus (%)	90	(75)	(75)	(80)	(85)	(85)	(85)
Ulkoiset IT-palvelut (htv)	35	(46)	(46)	(46)	(46)	(46)	(46)

Taulukko 9. Sähköisen tukihaun kehitykseen, laadunhallintaan ja viestintään liittyvät tunnusluvut sekä palvelusopimusten ja ulkopuolisen hankerahoituksen toteuma.

Tunnusluku	Toteuma 2022	Arvio 2023	Alustava tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027	Alustava tavoite 2028
Maatalous ja maaseudun kehittäminen
Sähköinen tukihakuprosentti
- Pinta-alaperusteiset tuet	95	100	100	100	100	100	100
- Yritys-, hanke- ja rakennetuet	98	95	98	100	100	100	100
Yritys-, hanke- ja rakennetukivarojen sidonnat ja maksut
- CAP-ohjelmakausi 2023–2027
- Sidontaprosentti		20	40	60	80	100
Maksujen osuus sidonnoista		5	20	40	60	80	90
Ohjelmakausi 2014–2020
- Sidontaprosentti
- Maksuprosentti sidonnoista	90	100
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta	90	100
Siirtymäkausi (2021–2022)
- Sidontaprosentti	100
- Maksuprosentti sidonnoista	35	60	80	100
- Maksuprosentti rahoitussuunnitelmasta	35	60	80	100
Elpymisväline
-Sidontaprosentti	94
-Maksuprosentti sidonnoista	22	60	80	100

Tunnusluku (taulukko 9 jatkuu ed. sivulta)	Toteuma 2022	Arvio 2023	Alustava tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027	Alustava tavoite 2028
Laadunhallinta ja sen kehitys
Asiakkaiden palvelukokemus	3,09	3,55	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6
Palvelusopimusten toteuma (%)2	77,4	98	98	98	98	98	98
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys (%) 3
- Xxxxxxxxxxxx.xx	99,9	98	98	98	98	98	98
- Eläintietojärjestelmä	98,7	98	98	98	98	98	98
- Oiva	100	98	98	98	98	98	98
- Ilppa	-	98	98	98	98	98	98
- Vipu	99,9	98	98	98	98	98	98
- Hyrrä	100	98	98	98	98	98	98
- Touko	95	98	98	98	98	98	98
Hankehakemukset
Yhteisrahoitteiset/ulkopuolisen rahoituksen tutki- mus- ja kehittämishankehakemukset (kpl)	28	28	20	20	20	20	20
- joista hyväksytyt rahoituspäätökset (kpl)	20	18	18	18	18	18	18
- joista hyväksytyt EU-rahoitetut kansainväliset hankkeet (kpl)	7	8	9	9	9	9	9
EU:lta saatavan rahoituksen määrä (milj. euroa)	0,184	0,4	0,6	0,7	0,7	0,7	0,7
Viestintään liittyviä tunnuslukuja
Vuorovaikutus ja viestintä, sisäinen (VMBaro)	3,52	3,53	3,54	3,54	3,54	3,54	3,54
Ruokavirasto.fi-sivusto
- Saavutettavuusarvosana (max 100)	76	79	85	85	85	85	85
- Sivustolla kävijä saa tarvitsemansa tiedon koko- naan tai osittain (%) 4	61	65	68	68	68	68	68
PR Barometer -viestintätutkimus5
- Median yleinen tyytyväisyys yhteistyöhön (1–10)		8,06		8,1		8,1
- Organisaation maine (1–10)		8,04		8,1		8,2
- Luotettavuus (1–10)		8,84		8,84		8,84

2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet

Ruokavirastolle asetetaan edellä kohdassa 1.3 todettujen voimavarojen hallintaa koske- vien tavoitteiden perusteella seuraavat tavoitteet.

2 Ulkoisten asiakasvirastojen palvelusopimuksissa suunniteltu Ruokaviraston tuottaman htv-määrä verrattuna toteumaan.

3 Tarkoitetaan taulukossa lueteltujen sähköisten palveluiden todellista, teknistä käytössä oloaikaa suhteessa tavoiteltuun 24/7 käytössä oloaikaan (%). Tekniseen käytössä oloaikaan ei sisälly joka yö tapahtuvaa järjestelmien uudelleen käynnistyksistä ai- heutuvaa katkoaikaa. Teknistä tukea tarjotaan normaalin työajan puitteissa.

4 Prosenttisosuus niistä kävijöistä, jotka ovat vastanneet sisältösivuilla olevaan kyselyyn.

5 PR Barometer on Taloustutkimus Oy:n toteuttama tutkimus järjestöjen ja julkishallinnon organisaatioiden viestinnästä. Tutki- mus selvittää toimittajien käsityksiä yksittäisten organisaatioiden maineesta ja menettelytavoista mediasuhteiden hoitamisessa.

C1. Henkilöstömme on osaavaa, arvostettua ja voi hyvin. Henkilöstösuunnittelu on toimintaa tukevaa, ennakoivaa ja pitkäjänteistä.

Viraston tavoitteena on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sekä toimin- takulttuuri, jossa vallitsee hyvä yhteistyö, yhdenvertaisuus sekä keskinäinen arvos- tus. Virasto huomioi toimintansa suunnittelussa ja kehittämisessä pitkän aikavälin henkilöstömuutoksia taloudelliset reunaehdot huomioiden.

Resurssimme ovat riittävät ja oikein kohdennetut:

C2. Tehtävät ja toiminta on mitoitettu rahoituksen mukaan

Ruokavirasto ennakoi ja suunnittelee kehyskauden toimintaa priorisoiden tehtävät sekä mukauttaen ja karsien toimintaa. Suunnittelussa huomioidaan laaja eläköity- minen, rahoituskehykset sekä mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen ja ulko- puolisen rahoituksen lisäämiseen esimerkiksi tietojärjestelmien ylläpidon rahoituk- sessa.

C3. EU:n ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty

Maksajavirastotoiminnalla pyritään hyödyntämään täysimääräisesti EU:n myöntä- mät viljelijä- ja maaseudun kehittämistuet sekä markkinatuet. Tutkimuksessa EU- rahoituksen osuutta ulkopuolisessa rahoituksessa kasvatetaan ja hyödynnetään erityisesti Horisontti Eurooppa -rahoitusta vuosina 2024–2027. Lisäksi EU-han- keosaamista vahvistetaan. Tutkimuksen rahoitushakuun liittyvät tavoitteet on esi- tetty taulukossa 9.

C4. Toimitilahallinta ja toimipaikkaverkko sekä hankintatoimi ovat tehokkaita ja tu- kevat kestävyyttä.

Ruokavirasto kehittää toimitilahallintaansa ja toimipaikkaverkostoaan pitkäjäntei- sesti huomioiden valtiokonsernin yhteiset strategiset tavoitteet, Orpon hallitusohjel- man tuottavuusohjelman tavoitteet sekä työntekemisen tapojen muuttuminen paik- kaan ja aikaan sitomattoman työskentelyn lisäännyttyä. Ruokavirasto on tiiviissä yhteistyössä muiden virastojen kanssa tilojen yhteiskäyttöisyyden ja muun valtio- konsernin tilahallinnon kehittämisen näkökulmasta. Toimitilatehokkuuden tunnus- luku on taulukossa 10.

Viraston hankintatointa kehitetään kansalliseen hankintastrategiaan perustuvien virastotason linjausten mukaisesti. Linjauksissa huomioidaan erityisesti hankinto- jen vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet.

C5. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista

Ruokaviraston organisaatiota ja prosesseja hiotaan toiminnasta saatujen koke- musten perusteella tavoitteena vahvistaa toiminnan johtamista sekä tehostaa toi- mintaa kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

Ruokavirasto osallistuu aktiivisesti alue- ja paikallishallinnon kehittämiseen tavoit- teena varmistaa viraston toimialueen tehtävien asianmukainen ja tehokas hoitami- nen koko viranomaisketjussa, ml. riittävät osaavat resurssit sekä toiminnan oh- jauksen ja koordinoinnin taso.

Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus ovat liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty taulukossa 10. Ruokaviraston rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 2.

Näitä tavoitteita sovelletaan myös vuosina 2025–2028, ellei muusta päätetä.

Taulukko 10. Henkilöstön rakennetta, hyvinvointia ja osaamista sekä toimitilatehokkuutta koske- vat tunnusluvut (toteuma sekä tavoite tai arvio kehityssuunnasta).

Tunnusluku	To- teuma 2022	Tavoite 2023	Arvio 2023	Tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027	Alustava tavoite 2028
Henkilöstön rakenne
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta	1035,7	937	1030	1 019	1 000	000	000	947
- toimintamenomomentilta palkatut (htv) 6	1035,7	937	1030	1 019	1 000	000	000	947
- muilta TA-momenteilta palkattu	0	0	0	0	0	0	0	0
Henkilöstömäärä, naiset / miehet (%)	70/30	70 /30	71/29	70 /30	70/30	70/30	70/30	70/30
Osa-aikaisen henkilöstön osuus (%) 7	5,4	7	4,8	7	7	07	7	7
Hyvinvointi ja osaaminen
Työtyytyväisyysindeksi (VM Baro, 1–5)	3,68	3,65	3,66	3,7	3,75	3,75	3,75	3,8
Työyhteisöindeksi (VM Baro, 1–5)	4,01	3,9	4,02	3,9	4	4	4	4,1
Johtajuusindeksi (VM Baro, 1–5)	3,54	3,6	3,53	3,6	3,7	3,7	3,7	3,8
Innovointikyvykkyys (VM Baro, 1–5)	3,81	3,7	3,78	3,7	3,8	3,8	3,8	3,9
Työnantajakuva ja arvot (VM Baro, 1–5)	3,86	3,5	3,8	3,5	3,6	3,6	3,7	3,8
Sairauspoissaolot, tpv/htv	10,6	8	9	8	8	7	7	7
Terveyspäiväprosentti 8	95,8	95,9	95,9	95,9	95,9	95,9	96	96
Koulutustaso, indeksiluku (VM Baro, 1–8)	6	6	6,1	6,1	6,1	6,1	6,1	6,1
"Voin oppia ja uudistua työssäni" (VM Baro, 1–5)	3,92	3,9	3,87	3,9	3,9	3,9	3,9	4
Henkilökierrossa olleiden määrä, osuus henki- löstöstä (%) 9	n/a	-	-	-	-	-	-	-
Strateginen henkilöstösuunnitelma (itsearviointi asteikolla 1–5) 10	1	4	1	4	4	4	5	5
Muut
Toimitilatehokkuus, toimisto 11	15	15	15	15	15	15	15	15

6 Teknisen avun resurssit vuonna 2022: verkostopalvelut 9 htv, Maaseutulinjan omat 16 htv ja digitaalinen palvelu 1 htv. Rahoituskauden 2023–2027 teknisen avun määrästä ja jakautumisesta eri toimijoiden kesken ei ole vielä päätöksiä. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto ei sisälly taulukkoon.

7 Osuudet aktiivisista sopimuksista

8 Laskenta: Mittari on niiden työpäivien % -osuus kokonaistyöpäivämäärästä, jotka eivät ole sairauspäiviä. Mittari on: 100,0 % - (sairauspäivien lkm: kaikkien työpäivien lkm.)

9 Henkilökiertoon osallistuneiden määrästä ei ole tietoja saatavissa, mutta tavoitteen toteumaa arvioidaan sanalli- sesti tilinpäätöksessä.

10 Arviointiasteikko: 5 = strateginen henkilöstösuunnittelu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista sekä osa johta- misprosesseja toimien johdon käytännön työkaluna toiminnan suunnittelussa; 4 = strateginen henkilöstösuunnit- telu on virastossa säännöllistä ja ajantasaista; 3 = viraston henkilöstösuunnittelu on strategista; 2 = virastolla on henkilöstösuunnitelma; 1 = virastolla ei ole henkilöstösuunnitelmaa

11 Senaatin HTH-järjestelmän tieto toimistotiloja koskien

3. SEURANTA JA RAPORTOINTI

Ruokavirasto toimittaa ministeriölle vuoden 2024 tulostavoitteiden toteutumista koske- van väliraportin 31.8.2024 mennessä. Merkittävien poikkeamien osalta Ruokaviraston tulee olla yhteydessä ministeriöön mahdollisimman pikaisesti. Tulostavoitteiden lopul- linen toteuma raportoidaan osana tilinpäätöstä.

Tulostavoitteiden toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostietojärjestelmän (Netra) arvosana-asteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Tavoite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty.

Asteikko on Valtiokonttorin suosituksen mukainen.

Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus toimitetaan ministeriöön 28.2.2025 men- nessä täydennettynä mahdollisilla tulosohjauksessa mainituilla lisätiedoilla.

Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavien toimintaympäristön muutosten kuvaus (liite 2) sekä tulostavoitteet, niihin liittyvät toimenpiteet, tunnusluvut ja laskelmat päivitetään vuosittain.

Helsingissä 18. päivänä tammikuuta 2024

Kansliapäällikkö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx	Pääjohtaja Xxxxx Xxxxxxx
Maa- ja metsätalousministeriön puolesta	Xxxxxxxxxxxxx puolesta

LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
A1-A3	1. Ruokavirasto huolehtii uuden lainsäädännön toimeenpanosta, ohjeistamisesta, kouluttami- sesta ja viestinnästä.	x	x	x	x	x
A17	1.1 Virasto ohjaa ja seuraa uuden eläinten hyvinvointilainsäädännön toimeenpanoa ja sen vaikutuk- sia eläinten hyvinvointiin ja suomalaiseen ruokavientiin. (HO)	x	x	x
A16, A17	1.2 Virasto osallistuu turkisalan laatujärjestelmien kehittämiseen toimialan kanssa (HO)	x	x	x
A11, A12, A14, A15	1.3 Ruokavirasto viestii mm. viljelijäuutiskirjeillä tukihauista sekä muistuttaa viljelijöitä määräpäi- vistä, mahdollisuuksista hakea erilaisia tukia sekä hakuihin liittyvistä velvoitteista.	x
A2	1.4 Ruokavirasto kehittää yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia soveltamislinjauksia seuraamusten vaikuttavuuden ja toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.	x	x
A1-A3	1.5 Ruokavirasto selvittää mahdollisuuksia vähentää päällekkäistä valvontaa maatiloilla ja elintarvike- teollisuudessa. (HO)	x	x
A1-A3, C4	2. Ruokavirasto osallistuu kansainvälisten ja kansallisten kestävän kehityksen strategioiden, lain- säädännön ja ilmastosuunnitelmien suunnitteluun ja toimeenpanoon
A1, A26, A33, A34, C4	2.1 Virasto luo osaltaan edellytyksiä vastuullisten, kestävien ja ruokasuositusten mukaisten elintar- vike- ja ruokapalveluhankintojen edistämiseksi kansallisen hankintastrategian mukaisesti.	x
A24- A27	2.2 Ruokavirasto osallistuu EU:n metsäkatoasetuksen toimeenpanoon: - Metsäkatoasetuksen toimeenpano ja sitä koskevan kansallisen lainsäädännön valmistelu, siirty- mävaiheen neuvonta ja viestintä sekä toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoito siirtymävai- heen aikana. - Metsäkatoasetuksen mukaisiin tehtäviin valmistautuminen vuodesta 2025 alkaen.	x	x	x
A24-27	2.3 Ruokavirasto osallistuu erikseen sovittavalla tavalla maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) maataloutta koskevien toimien täytäntöönpanoon. Neuvonnalla edistetään viljelijöiden osaamista maatalouden ilmas- totoimien ja maaperän hoidon edistämiseksi siltä osin kuin CAP-toimenpiteet ovat yhteneväiset KAISUn ja XXXXx kanssa.	x	x	x	x

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
A11, A14	3 Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta ja etäkaupan valvonta
A11, A14	3.1 Ruokavirasto parantaa elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan ja etämyynnin valvonnan järjes- tämistä valtakunnallisesti sekä jatkaa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.	x	x
A11, A13, A15-A17, B1, B2, B4	4 Ruokavirasto on aktiivinen ennakoivan riskinarvioinnin, varautumisen ja seurantaohjelmien kehittämisen sekä eläintautien ja kasvintuhoojien, elintarvikkeiden ja rehujen erityistilanteiden hallinnassa sekä One Health -yhteistyössä
A11, A13, A15-A17, B1, B2, B4	4.1 Virasto ennakoi ja varautuu tuleviin häiriö- ja vaaratilanteisiin ylläpitämällä ja kehittämällä asian- tuntemusta/osaamista, valmiussuunnitelmia ja laboratoriovalmiuksia.	x	x
A16, B1, B4	4.2 Eläintauteja, kuten afrikkalaista sikaruttoa ja lintuinfluenssaa, torjutaan aktiivisesti koko ketjussa, ml. sivutuote- ja rehuvalvonta. Lisäksi virasto tehostaa eläintautien torjuntaa edistävää tiedo- tusta, koulutusta ja varautumista. (HO)	x	x	x
A16, A17	4.3 Turvataan hintatuetun tuotantoeläimien ruumiinavaustoiminnan ja eläintautitutkimusten jatku- vuus, sekä kyseisen toiminnan avulla tapahtuva passiivinen eläintautien ja antibioottiresistenssin seuranta. Etsitään aktiivisesti tapoja, miten kansalaiset ja toimijat voivat toimittaa sujuvasti ja kohtuullisin kustannuksin eläinnäytteitä tai pienikokoisia eläimiä kokonaisina Ruokavirastoon tut- kittaviksi sairauden ja kuolinsyyn varalta.	x	x
A11, A13, A16	4.4 Ruokaviraston laboratorio edistää kasvi- ja eläintautien hallintaa sekä elintarviketurvallisuuden valvontaa ja näiden tutkimusta ottamalla käyttöön ja kehittämällä sekvensointitekniikoita mm. kokogenomisekvensointiin perustuvaa tekniikkaa epidemioiden seurantaan.	x
A16	4.5 Virasto tehostaa salmonellavalvonnan ohjausta, tutkimusta ja laboratoriotyötä sekä jatkaa salmo- nellaerivapauden ylläpitämistä. Lisäksi virasto selvittää salmonellan tartuntalähteitä ja torjunta- keinoja salmonellatilanteen heikentymisen estämiseksi sekä varautuu salmonellarahaston käyt- töönottoon. (HO)	x	x	x
A17	4.6 Virasto edistää antibioottien vähäistä käyttöä jatkamalla mikrobilääkeresistenssin torjunnan kan- sallisen toimintaohjelman (AMR-NAP) kehittämistä ja toimeenpanoa, kehittämällä mikrobilääk- keiden eläinlajikohtaisen käyttötiedon keruuta ja avustamalla ministeriötä tarvittaessa kansainvä- lisessä (ml. EU) mikrobilääkeresistenssin torjuntatyössä.	x	x
A16, A25	4.7 Kasvintuhoojia torjutaan aktiivisesti. (HO)	x	x	x

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
A1-A3	5. Ruokavirasto edistää ruokasektorin toimintaa sekä vientiä ja kansainvälistä kauppaa (HO)
A12	5.1 Virasto osallistuu uuden ruokasektorin kasvuohjelman (ml. vienti) laatimiseen sekä parantaa yri- tysten vientiosaamista ja -mahdollisuuksia neuvonnan, markkinoillepääsyselvitysten, vientival- vonnan ja muiden toimenpiteiden avulla uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi ja nykyisten säi- lyttämiseksi.	x	x	x
A1-A3	5.2 Ruokavirasto osallistuu Ukrainan sodan ja Venäjän pakotteiden aiheuttamien vaikutusten hallin- taan.	x	x
A1-A3, B1	6. Ruokavirasto varmistaa ohjelmakauden 2014–2022 ja EU:n elpymisvarojen täysimääräisen toi- meenpanon sekä CAP-suunnitelman 2023–2027 toimeenpanon
A3	6.1 Ruokavirasto varmistaa ajantasaisella rahoituksen ja valtuuden käytön seurannalla maaseutuoh- jelman täysimääräisen toteutumisen siirtymäkauden loppuun asti.	x	x
A3, B3	6.2 Ruokavirasto varmistaa, että tietojärjestelmien tekniset mahdollisuudet ja sisältö täyttävät EU:n ja kansallisesti sovitut vaatimukset hallinnoinnin, seurannan, raportoinnin ja valvonnan osalta ra- hoituskaudella 2014–2022, siirtymäkaudella 2021–2022 (huomioiden erikseen siirtymäkauden varat ja elpymisvarat) sekä CAP–suunnitelman (2023–2027) toimeenpanon vuonna 2024.	x	x
A1-A3	6.3 Virasto käynnistää CAP-suunnitelman tukien toimeenpanon vaaditussa aikataulussa sekä huoleh- tii muutoinkin maksajavirastoasioiden asianmukaisesta hoitamisesta ja viraston sisäisestä koor- dinaatiosta tähän liittyen.	x	x
A33	6.4 Ruokavirasto käynnistää selvityksen saamenkielisen tukihaun rakentamismahdollisuutta tietojär- jestelmään /tietojärjestelmiin ja siihen liittyviä kustannuksia (Hyrrä).	x
A1-A3	7. Kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta tukevat toimenpiteet (HO)
A1-A3, B4	7.1 Ruokavirasto vahvistaa yhteistyötään muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden kanssa.	x
A21	7.2 Ruokavirasto kehittää alkutuotannon varautumista yhteistyössä muiden alan toimijoiden kesken.	x
A1-A3	7.3 Ruokavirasto osallistuu NATO:n isäntämaatukeen liittyvään valmisteluun ja harjoituksiin.	x	x
A1-A3, B4	7.4 Ruokavirasto kehittää toiminnan jatkuvuuden hallintaa, riskien- ja poikkeamienhallintaa sekä ky- berturvallisuuden hallintaa ottaen huomioon EU:n CER- ja NIS2-direktiivien vaatimukset.	x	x	x
A1-A3	7.5 Ruokavirasto valmistautuu toimimaan EU:n CER- ja NIS2-direktiivien valvovana viranomaisena elintarvikesektorilla.	x	x	x

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
B2	8 Ruokavirasto huolehtii laboratorion ja tutkimustoiminnan kyvykkyyksien kehittämisestä sekä korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön tehostamisesta
B2	8.1 Virasto hyödyntää Nordic-Baltic yhteistyötä menetelmien ja diagnostiikan kehittämisessä erityi- sesti huomioiden alueelliset ruuantuotanto-olosuhteet.	x	x
B2	8.2 Ruokavirasto lisää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa edistääkseen henkilöstön jatko-opintoja ja tohtorinkoulutusta. (HO)	x	x	x
B2	8.3 Ruokavirasto päivittää tutkimusohjelmansa vuosille 2025–2030.	x
B13, B2, C3	8.4 Ruokavirasto osallistuu mm. seuraaviin EU-rahoitusta saaneisiin tutkimus-/kumppanuushankkei- siin sekä huolehtii EU:n TKI-rahoituksen saamisesta hankkeiden loppuun saattamisella ja uusiin hankekokonaisuuksiin hakeutumalla (HO):
B13, B2, C3	8.4.1 Life Priodiversity (2024–2031)	x	x	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.2 OH4Surveillance (2024–2026)	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.3 EU-JAMRAI 2: Joint Action Antimicrobial Resistance and Healthcare-Associated Infections 2 (2023-2027)	x	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.4 Bin2Bean - Boosting the market deployment of safe, effective and sustainable innovations for soil improvement from biowaste, towards regenerative soil systems (2023–2026)	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.5 DeliSoil – Delivering Soil improvers through improved recycling and processing solutions for food industry residues streams (2023-2027)	x	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.6 European Partnership on Animal Health & Welfare (PAHW) (2024-2029)	x	x	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.7 Implementing collection and reporting of high-quality data on the volume of sales and use of antimicrobials per animal species in Finland (ASU-FI) (2023-2028)	x	x	x	x	x
B13, B2, C3	8.4.8 Supporting the capacities of digital, data-driven solutions for livestock tracking (Digi4Live) (2024-2028)	x	x	x	x	x
B1-B4, A44	9 Tiedolla johtaminen
B2, B3, A44	9.1 Määritellään virastotason linjaukset tiedon hankinnan ja tuottamisen menetelmistä ja tavoista.	x
B3, A44	9.2 Tehdään riittävät toimenpiteet vuoden 2022 tietotilinpäätöksessä tunnistettujen kehitettävien asioiden parantamiseksi:	x	x

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
B3, A44	9.2.1 Yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien työnjaon selventäminen eri viranomaisten kesken.	x	x
B3	9.2.2 Tiedon elinkaaren hallintamallin jalkautus ja kehittäminen.	x	x
B3	9.2.3 Tietosuojan vaikutustenarvioinnin toimivuuden varmistaminen ja kehittäminen sekä hen- kilötietovarantojen riskinarviointien toteutus ja dokumentointi.	x	x
B3	9.2.4 Raportoinnin kehittäminen ja vakioiminen uusia järjestelmiä kehitettäessä ja olemassa oleville järjestelmille.	x	x
B3	9.2.5 Säilytysaikojen määritteleminen tietojärjestelmien tiedoille: Ruokavirasto laatii seulonta- esitykset tiedoille, joilta puuttuu seulontapäätökset.	x	x
B3, A44	9.3 Ruokavirastossa määritellään priorisoidun toiminnan tuottaman ja hyödyntämän tiedon laatukri- teerit.	x	x
B1-B4	9.4 Laaditaan tietojohtamisen strategia, jossa kuvataan tietojohtamisen pitkän aikajänteen tavoite- tila sekä tiedon hyödyntämisen painopistealueet.	x	x
B3, A44	9.5 Jatketaan selvitystä viraston tuottaman tiedon hyödyntämisestä tietotalouden näkökulmasta. Pi- lotti 2024.	x
B3	10 Ruokavirasto parantaa toimintaprosessejaan mm. digitalisaation, verkostoitumisen ja yhteis- työn avulla
B3	10.1 Asiakaslähtöisten digitaalisten palveluiden kehittämiseksi Ruokavirasto ja MMM valmistelevat toiminta- ja rahoitusmallit niiden yhteistyöviranomaisten kanssa, joiden kanssa on tunnistettu yhteisiä digitaalisten palveluiden kehittämistarpeita.	x
B3	10.2 Virasto arvioi digitaalisen turvallisuuden nykytilan sopivia yleisesti käytettyjä kriteeristöjä (vähin- tään JULKRI) soveltaen. Toimet havaittujen puutteiden korjaamiseksi käynnistetään.	x
B3	11 Ruokavirasto varmistaa tuottavuusrahahankkeiden sekä muiden strategisten kehittämishank- keiden etenemisen
B3	11.1 Käynnissä olevat erillisrahoitusta saaneet tietojärjestelmähankkeet
B3	11.1.1 Teknologiaympäristöjen uudistaminen, ml. hallinnonalan META III -koordinaatio (VM-tuota- vuusraha)	x	x
B3	11.1.2 Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa SALLI (VM-tuottavuusraha)	x	x	x
B3	11.1.3 Maksu-, raportointi- ja saatavien seuranta -järjestelmän uudistaminen SAMPO (VM-tuotta- vuusraha)	x	x	x
B3	11.1.4 CAP27-hanke (VM-tuottavuusraha)	x

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
B3, A3	11.1.5 CAP27 vaihe 2 (VM-tuottavuusraha)	x	x	x	x
B3	11.1.6 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit -hanke ILMO (VM-tuottavuusraha)	x
B3	11.1.7 Koirarekisterin viimeistely ja käyttöönotto (MMM-tuottavuusraha)	x
	11.2 Muut strategiset kehittämishankkeet
B3	11.2.1 Edistetään ministeriön ja viraston välistä yhteistyötä lainsäädännön muutosvaikutusten arvi- oinnissa sekä toiminnan ja tiedonhallinnan kehittämisessä. Ensimmäinen kokeilu käytännön esimerkin avulla 2024.	x

Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus:

Tavoitteet	Toimenpide	2024	2025	2026	2027	2028
C1-C4	12 Ruokavirasto tehostaa toimintaansa, pienentää kustannuksia sekä vahvistaa tuloja ja vas- tuullisuutta.
C1-C2	12.1 Toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan määrärahaan: - Virasto jatkaa sopeutustoimenpiteitä suunnitelmallisesti siten, että sitomaton siirtyvä määräraha on kehyskauden lopulla vähintään viisi (5) milj. euroa. Arvio siirtyvän erän määrästä on esitetty Ruokaviraston rahoituslaskelmassa (liite 2). - Virasto jatkaa maksullisen toiminnan hanketta, jossa mm. haetaan keinoja kasvattaa tuloja, tar- kastellaan maksullisen toiminnan kustannuksia ja uudistetaan maksuasetusta yhteistyössä minis- teriön kanssa. - Virasto valmistautuu kehyskauden tuottavuusohjelman toimeenpanoon mm. priorisoimalla teh- täviä, selvittämällä digitalisaation avulla tehtäviä säästöjä, ylläpitomenojen kasvun johdosta tar- vittavia toimenpiteitä, toimitiloista saatavia ja henkilöstön muutoksista saatavia säästöjä (mm. henkilöstö- ja rakennesuunnittelu eli Henra-projekti).	x	x	x	x	x
C4	12.2 Ruokavirasto osallistuu Vähähiilisten hankintojen johtamisen akatemiaan (2023–2024), jonka avulla kehitetään hankintojen vähähiilisyyttä.	x

LIITE 2. Ruokaviraston talouden suunnitteluun liittyviä tietoja: Maksullisen, yhteisrahoitteisen ja yhteistoiminnan tiedot, rahoituslaskelma, tuotto- ja kululaskelma sekä tietohallinnon kulut ja muut investoinnit.

Maksullisen, yhteisrahoitteisen toiminnan ja yhteistoiminnan toteuma vuonna 2022 sekä tavoitteet vuosille 2023–2028.

Tunnusluku	Toteuma 2022	Ennuste 2023	Tavoite 2024	Alustava ta- voite 2025	Alustava ta- voite 2026	Alustava ta- voite 2027	Alustava ta- voite 2028
Maksullinen toiminta
- Julkisoikeudelliset tuotot yhteensä	20 114	21 700	22 950	23 225	23 300	23 375	23 375
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	24 557	21 700	25 938	25 938	25 938	25 938	25 938
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-4 443	-	-2 988	-2 713	-2 638	-2 563	-2 563
- Kustannusvastaavuus, %	82	100	88	90	90	90	90
- Liiketaloudelliset tuotot yhteensä	3 187	2 900	3 900	3 900	3 900	3 900	3 900
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	5 464	4 730	5 750	5 750	5 750	5 750	5 750
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-2 277	-900	-1 850	-1 850	-1 850	-1 850	-1 850
Kustannusvastaavuus, %	58	81	68	68	68	68	68
Hintatuki	1 000	800	800	800	800	800	800
- Kustannusvastaavuus, %	77	98	82	82	82	82	82
Yhteisrahoitteinen toiminta
- Tuotot yhteensä, josta		1 400	1 600	1 700	1 700	1 700	1 700
- muilta valtion virastoilta saatava rahoitus		850	850	850	850	850	850
- EU:lta saatava rahoitus		000	000	000	700	700	700
- muu valtiontalouden ulkop. rahoitus		150	150	150	150	150	150
- Kokonaiskustannukset		2 800	3 200	3 300	3 300	3 300	3 300
- Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus)		-1 400	-1 600	-1 600	-1 600	-1 600	-1 600
- Kustannusvastaavuus, %		50	50	52	52	52	52
Yhteistoiminta 12
- Tuotot yhteensä	2 573	3 300	3 460	3 890	3 850	3 830	3 830
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	2 794	3 300	3 460	3 890	3 850	3 830	3 830
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-221	-	-	-	-	-	-
- Kustannusvastaavuus, %	92	100	100	100	100	100	100

12 Yhteistoiminnassa ei ole huomioitu ulkoisten IT-palveluiden läpilaskutuksen osuutta.

Ruokaviraston rahoituslaskelma 13

Rahoituslähde (1000 euroa)	Toteuma 2022	Ennuste 2023	Tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027	Alustava tavoite 2028
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta	123 498	126 285	112 983	108 562	106 438	106 338	103 438
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta	120 666	126 285	112 983	108 562	106 438	106 338	103 438
- Nettomääräraha / nettokäyttö	90 954	94 585	80 926	76 505	74 381	74 281	71 381
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978)	458	850	850	850	850	850	850
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971)	184	400	600	700	700	700	700
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979)	136	150	150	150	150	150	150
- Maksullinen toiminta (LKKP 30 -alk.)	23 196	24 600	26 850	27 125	27 200	27 275	27 275
- Muut tulot (mm. muut 3 -alk. sekä 50, 60- ja 80 -alk. LKP:t)	5 738	5 700	3 607	3 232	3 157	3 082	3 082
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat)	2 832

Toimintamenomomentin rahoitus
Nettokäyttö/ -käyttöarvio	90 954	94 585	80 926	76 505	74 381	74 281	71 381
TP/Budjetoitu/TAE	85 007	83 890	79 626	77 505	75 381	75 281	72 381
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio)	19 942	13 995	3 300	2 000	3 000	4 000	5 000
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio)	13 995	3 300	2 000	3 000	4 000	5 000	6 000
, josta sitomatonta	5 000	1 000	2 000	3 000	4 000	5 000	6 000
, josta sidottua	8 995	2 300	0	0	0	0	0

13 Taulukossa vuosien 2024–2028 luvut on huomioitu tiedossa olevan kehysrahoituksen ja siirtyvän määrärahan mahdollistamaan tasoon. Lisäksi vuoden 2024 osalta on huomioitu Tae täydennys ja vuoden 2023 osalta lisätalousarviot.

Toimintamenojen tuotto- ja kululaskelma 14

		Toteuma 2022	Ennuste 2023	Tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027	Alustava tavoite 2028
TOIMINNAN TUOTOT
	Maksullisen toiminnan tuotot	23 196	24 600	26 850	27 125	27 200	27 275	27 275
	Vuokrat ja käyttökorvaukset	23	50	50	50	50	50	50
	Muut toiminnan tuotot	6 493	7 050	5 157	4 882	4 807	4 732	4 732
TOIMINNAN KULUT
	Aineet, tarvikkeet ja tavarat
	- Ostot tilikauden aikana	3 226	3 500	3 500	3 500	3 500	3 500	3 500
	- Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
	Henkilöstökulut	68 928	74 867	69 019	71 728	69 604	69 504	66 604
	Vuokrat	7 118	7 300	7 700	7 700	7 700	7 700	7 700
	Palvelujen ostot	29 044	27 818	27 514	25 034	25 034	25 034	25 034
	Muut kulut	12 294	12 800	3 950	1 600	1 600	1 600	1 600
	Valmistus omaan käyttöön (-)
	Poistot
	Sisäiset kulut
JÄÄMÄ I		-90 898	-94 585	-79 626	-77 505	-75 381	-75 281	-72 381
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
JÄÄMÄ II		-90 898	-94 585	-79 626	-77 505	-75 381	-75 281	-72 381
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT
	Siirtotalouden tuotot
	Siirtotalouden kulut	56	50	50	50	50	50	50

14 Taulukossa vuosien 2024–2028 luvut on huomioitu tiedossa olevan kehysrahoituksen mahdollistamaan tasoon. Taulukossa on huomioitu vuoden 2023 lisäta- lousarviot ja vuoden 2024 tae täydennys.

Ruokaviraston tietohallinto ja muut perusrakenteet (1 000 €)

	Toteuma 2022	Ennuste 2023	Tavoite 2024 15	Alustava tavoite 2025 16	Alustava tavoite 2026 16	Alustava tavoite 2027 16	Alustava tavoite 2028 16
Tietotekniikan käyttökulut (LKP mm. 4204, 4304, 4322x, 4323x, 4325x, 4327x, 4392)	16 657	15 000	18 700	21 500	21 500	21 500	21 500
Tietotekniikkainvestoinnit (LKP 1120, 1140, 11490 tietovarastot, 1255)	13 484	16 500	15 800	14 200	8 970	4 430
Investointitarpeet toimitiloihin	-	-	-	-	-	-	-
Muut merkittävät investoinnit (LKP 11xx, ei 1120, 1140)	136	300	300	300	300	300	300

15 Taulukossa on kuvattu tällä hetkellä tiedossa olevat arvioidut tietohallinnon ja muiden perusrakenteiden investointi- ja ylläpitotarpeet ml. CAP27 II -vaiheen rahoitus. Viraston kehysrahoitus on riittämätön näihin tarpeisiin. Näiden lisäksi kehyskaudelle on tunnistettu tarpeita, joista ei vielä ole tehty tarkempia esiselvityksiä kustannustenvaikutusten selvittämiseksi, eivätkä näiden kustannukset sisälly näihin lukuihin. Myös nämä lisäävät määrärahatarvetta kehys- kaudelle.

LIITE 3. Ruokaviraston perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus

<.. image(Toimintaympäristön muutostekijät on sijoitettu kaavioon niiden Ruokaviraston toimintaan aiheuttaman vaikutuksen suuruuden ja ajan mukaan. Lisäksi on arvioitu viraston mahdollisuutta sopeutua tekijän vaikutukseen eri värein: punainen, vähäinen vaikutusmahdollisuus; keltainen osittainen vaikutusmahdollisuus; vihreä suuri vaikutusmahdollisuus. Tekijät ovat: 1. Asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat ja monipuolistuvat (suuri vaikutus, 1,5 v, vihreä) 2. Elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävyys (suuri vaikutus, 2,5 v, vihreä) 3. Muutokset ruokajärjestelmässä ja maaseutualueilla (keskimääräistä suurempi vaikutus, 3,5 v, vihreä) 4. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus (keskimääräinen vaikutus, 1 v, keltainen) 5. Petoksellisen ja rikollisen toiminnan lisääntyminen (keskimääräinen vaikutus, 2 v, keltainen) 6. Hallinnonalojen välisen yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys kasvaa resurssien niukentuessa (keskimääräistä suurempi vaikutus, 1 v, keltainen) 7. Osaamis- ja kyvykkyysvaatimusten muuttuminen sekä viranomaisilla että asiakkailla (keskimääräistä suurempi vaikutus 3 v, vihreä) 8. Ukrainan kriisi, koronapandemian ja muut vastaavat vaikeasti ennakoitavat tilanteet lisääntyvät yhteiskunnassa ja markkinoilla (keskimääräistä suurempi vaikutus 2 v, keltainen) 9. Mediaympäristön muuttuminen, kansalaisaktiivisuuden lisääntyminen, asiantuntijuuden haastaminen (keskimääräistä pienempi vaikutus, 1 v, keltainen) 10. Toimintatapojen ja palvelujen parantamiseksi hyödynnetään teknologiaa, ekosysteemejä ja digitalisaatiota (suuri vaikutus, 1 v, keltainen). ) removed ..>

Toimintaympäris-

tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus.

1. Asiakkaiden palvelutar- peet muuttu- vat ja moni- puolistuvat

- Palveluiden sähköistäminen merkitsee uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja opettelua kuluttajilta, yrittäjiltä ja viranomaisilta markkinoille tulevien uusien helppokäyttöisten sovellusten/digituotteiden myötä. Asiakkaiden odotukset osallistamiseen ja sähköisiin palveluihin kasvavat edelleen.

- Teknologinen kehitys ja viestinnän murros mahdollistavat yritystoiminnan, tuotevalikoiman ja palvelumuotojen nopeat muutokset sekä asiak- kaan osallistamisen palveluiden ja tuotteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. Vaatimukset ja odotukset muuttuvat muun muassa väestön ikääntymisen ja nuorten mukanaan tuomien uusien toimintatapojen myötä.

- Kilpailun koveneminen voi muuttaa yritystoimintaa (yrityskoon kasvaminen, kansainvälistyminen, tuotevalikoiman muuttuminen, teknologian hyödyntäminen, laboratoriokentän muutokset, maatalouden muuttuminen yhä enemmän yrittäjämäisemmäksi ja yhtiömuotoisemmaksi jne.) ja yritysten vastuullisuus- ja turvallisuusajattelua (heikentää tai vahvistaa).

- Yritystoiminnan polarisoituminen (esim. toimintaansa kehittävät - taantuvat; vastuulliset - piittaamattomat; isot - pienet) edellyttää erilaisia pal- veluita viranomaisilta sekä viranomaisyhteistyön lisääntymistä.

- Kansalaisten näkemykset ja arvot polarisoituvat ja he tuovat näkemyksiään voimakkaasti julkisuudessa esille. Kansalaisten arvot tulevat vaikutta- maan mm. ruokavalintoihin ja näkemyksiin eläinten ja kasvien tuotantoon sekä metsien käsittelyyn.

- Kuluttajien tietoisuus ja kriittisyys ovat lisääntyneet ja ruokaan ja ruuantuotantoon liittyvät trendit kulkevat nopeasti maailmalta (urbaaniviljely, ekologisuus, eettisyys, sosiaalinen vastuullisuus, lihansyönnin ja -tuotannon hyväksyttävyyden kyseenalaistaminen, terveystrendit, erikoistumi- nen, lähiruoka, luomu, kasviperäisen ruuan arvostus, uudet raaka-aineet ja ruuanvalmistustavat, kotimaisuus). Yritykset pyrkivät vastaamaan näihin trendeihin markkinoinnissa.

- Virheravitsemuksesta johtuvien elintapasairauksien ennaltaehkäisyn korostuminen (lihavuus, tyypin 2 diabetes jne.)

- Viranomaispalvelujen saavutettavuuden varmistaminen eri väestöryhmille muutoksessa.

- Tarve tukea vienti- ja tuontitoimintaa tuo uusia osaamisvaatimuksia myös viranomaisille.

- Kansalaisten odotukset osallistavalle poliittiselle päätöksenteolle kasvavat ja osallistamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja.

- Tekoälyn käyttö ja soveltaminen on lisääntynyt todella nopeasti viimeisen vuoden aikana. Viranomaisiin kohdistuu varmasti odotuksia sen sovel-

tamiseksi eri palveluissa. Samalla viranomaisilla on mahdollisuus miettiä, voiko tekoälyä ja automaattista päätöksentekoa hyödyntää viranomais- prosessien kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa.

2. Elintarvikkei- den ja luon- nonvarojen kestävyys

- Kasvi- ja eläintautitilanteen heikkeneminen globalisaation ja ilmastomuutoksen myötä. Tämä koskee myös EU-sisämarkkinakauppaa.

- Kestävä kehitys ja vastuullisuustavoitteet korostuvat entisestään sekä viranomaisten että ruokaketjun toiminnassa, perustana YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

- Ravitsemuksellisten ja elintarviketurvallisuusriskien lisääntyminen

- Kasvispainotteisen ruokavalion edistäminen

Toimintaympäristön

muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus.

jatkuu (2): Xxxxxxxxxx- xxxxxx ja luonnon- varojen kestävyys

- Globalisaatio - kansainvälistyminen – tavarat, ihmiset, trendit, kasvit, eläimet, vierastyövoima, kulttuurit, tieto ja myös esim. taudit, tuhoojat ja kriisit liikkuvat nopeasti, jolloin varautumisen merkitys lisääntyy.

- Ruokaviraston merkitys viennin edistämisen tukemisessa ja yritysten valmentamisessa kansainvälisille markkinoille kasvaa entisestään.

- Puhtaan veden saatavuus paikallisesti tai globaalisti

- Mikrobilääkeresistenssitilanteen (AMR) heikkeneminen vaikeuttaa eläinten sairauksien hoitoa sekä vaarantaa ihmisten terveyden eläinten, ympäristön ja elintarvikkeiden välityksellä.

- Lääkkeiden saatavuusongelmat

- Ymmärrys eläinten hyvinvoinnin merkityksestä eettisen, kestävän ja turvallisen eläintuotannon oleellisena osatekijänä vahvistuu. Toisaalta eläinten hoidon laiminlyönnit sekä merkintä- ja rekisteröintipuutteet lisääntyvät taloudellisen tilanteen huonontuessa

- Kiertotalous tuo uusia toimintoja ja tuotteita, joihin voi liittyä uusia riskejä, ja jotka eivät välttämättä täytä vaatimuksia, sekä näihin liittyvä kasvava neuvonnan tarve.

- Tarve valkuaiskasvien viljelylle kasvaa niiden myönteisten vaikutusten vuoksi (huoltovarmuus, lannoitus, ruokavalio, ilmasto).

- Vastuullisen ja kestävyyden korostuminen arvoissa ja odotuksissa koko sektorilla.

3. Muutokset ruo- kajärjestelmässä ja maaseutualu- eilla

- Hallitusohjelma(t) sekä rahoituskausi 2021–2027 aiheuttavat muutoksia säädöksiin, toimeenpanoon ja kehittämisen resursseihin.

- CAP27-suunnitelman tuomien uusien vaatimusten huomioiminen resursoinnissa. Rahoituskorjausriskiin varautuminen edellyttää riittäviä valvontaresursseja ja tukijärjestelmien vaatimia tietojärjestelmämuutoksia.

- Hallinnon yksinkertaistaminen ja byrokratian purku hallintoa keventämällä ja tukijärjestelmiä yksinkertaistamalla.

- Maatalouden kannattavuuden ja tilaluvun laskun vaikutukset maaseudun kehittämisen mahdollisuuksiin. Maaseutu monipuolistuu, mikä lisää säädösympäristön reagointiherkkyyden ja yksinkertaistamisen haasteita.

- Kotieläintiloja lopettaa kiihtyvää vauhtia, millä voi olla vaikutusta mm. lihan kotimaisuusasteeseen

- Nuorten kiinnostuksen herättäminen maatalous- ja elintarviketuotantoon esimerkiksi brändäämällä tuotannon eettisyys ja puhdas ruoka sekä mahdollistamalla ja tukemalla uutta yritystoimintaa.

- Digitalisaatio ja uudet teknologiat (automaattiohjaus, satelliittipaikannus jne.) lisäävät nuorten kiinnostusta maatalouteen, maaseutuun ja yrittämiseen. Lisäksi ne parantavat tuotannon tehokkuutta ympäristöasioiden tarkempaa huomioimista.

- Poliittisen ilmapiirin muuttuminen monimutkaisemmaksi ja lyhytjänteisemmäksi sekä tahtotilojen polarisoituminen.

- Huoltovarmuuden ja omavaraisen maatalous- ja elintarviketuotannon merkitys kasvaa esim. pandemioiden ja turvallisuuspoliittisten muu- tosten (Ukrainan sota, Venäjän pakotteet) seurauksena.

- Kauppapoliittiset muutokset (ml. protektionismi, sota, pakotteet, Brexit) vaikuttavat globaaliin kauppaan ja heikentävät sopimuspohjaisia

järjestelmiä.

Toimintaympäristön muutostekijät	Muutostekijöiden taustoitus.
jatkuu (3): Muutok- set ruokajärjestel- mässä ja maaseutu- alueilla	- Energian ja raaka-aineiden kallistuminen ja saatavuusongelmat sekä yhteiskunnan taloustilanteen heikkeneminen vaikuttavat koko ruokajär- jestelmään ja metsäsektoriin. - Tuotantopanosten hinnat nousevat ja raaka-aineiden uudelleen käyttäminen lisääntyy (kiertotalous). Ruoan hintojen nousu vaikuttaa osto- käyttäytymiseen ja ruokavalintoihin. Tietämättömyys ja puutteelliset ruuanlaittotaidot voivat johtaa heikkoon ravitsemukseen. Lisäksi se voi vaikeuttaa vastuullisen, kestävän ja terveellisten tuotteiden menekkiin.
4. Ilmastonmuutos ja luonnon moni- muotoisuus	- Uusia toimenpiteitä edellytetään hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, joista on sovittava poikkihallinnollisesti. - Hiilensidonta ja maankäyttösektorin ratkaisut vaikuttavat ilmastonmuutoksen torjuntaan. - Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vaikutukset maataloustuotantoon edellyttävät uusia reagointitapoja. - EU:n strategiat (Green Deal, F2F-strategia, biodiversiteettistrategia jne.) ja niiden toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö edellyttävät muutok- sia alkutuotannossa ja ruokajärjestelmissä. Tuotantoa tulee sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin. - Uudet kasvintuhoojat, eläintaudit sekä vieras- ja tulokaslajit voivat rantautua Suomeen ja jo maassa olevat tuhoojat runsastuvat ilmaston käydessä niille suotuisemmaksi. Tämä voi koskea myös vektorivälitteisiä tauteja (ml. zoonoottiset taudit) ja eläinlajeja. - Bio- ja kiertotalous, resurssitehokkuus ja sivuainevirtojen tehokas hyödyntäminen ovat toimenpiteiden keskiössä ja niillä vaikutetaan ympä- ristön tilaan. Ruoka ymmärretään osaksi biotaloutta. - Uusien energiamuotojen etsiminen voi tuoda uusia toimintamuotoja mm. entisten elintarvikkeiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseen. - Kilpailu luonnonvaroista (puhdas vesi, lannoitteiden raaka-aineet jne.) globaalilla tasolla lisääntyy ja hinnat nousevat. - Ruokahävikki ja sen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet osana resurssitehokkuuden kokonaisuutta korostuvat. - Välttämätön vihreä siirtymä tuo uusia mahdollisuuksia maaseudulle. Kestävän kehityksen näkökulman huomiointi luo sekä kehitystarpeita että mahdollisuuksia organisaatioiden toimintaan. - Kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen on myös ravitsemussuositusten mukaista.
5. Petoksellisen ja rikollisen toimin- nan lisääntymi- nen	- Talousrikollisuus ja petoksellisuus ovat levinneet elintarvikeketjuun sekä lemmikkieläinkauppaan. Samalla turvallisuusriskit elintarvikeket- jussa kasvavat. Suomessa nousee kasvavassa määrin esiin elintarvikeketjuun liittyvää rikollisuutta ja petoksia, joihin kuntien viranomaiset tarvitsevat Ruokaviraston tukea. - Viranomaisyhteistyön merkitys esim. poliisi-, tulli- ja veroviranomaisten kanssa on lisääntynyt. - Bioterrorismin uhka on tiedostettu. - Hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin sekä niihin liittyvään rikollisuuteen, ml. perusinfrastruktuuriin kohdistuvat haasteet (energia, erityisesti sähkön ja maakaasun saatavuuden varmistaminen, vesi jne.), on valmistauduttava ennakointia kehittämällä. - Tukien väärinkäyttö ja tukiehtojen tahallinen laiminlyönti - Markkinoiden kansainvälistyminen on lisännyt verkko- ja etäkauppaa voimakkaasti koronapandemian aikana ja osa muutoksesta jää pysy- väksi. Verkkokaupan valvonta edellyttää uudenlaista osaamista, uusien työkalujen käyttöönottoa sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Toimintaympäris-

tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus.

6. Hallinnonalo- jen välisen yh- teistyön ja toi- mintatapojen kehittämisen merkitys kas- vaa resurssien niukentuessa

Hallintorakenteiden muutokset

- Hallinnollisten rakenteiden muutokset johtavat entistä isompiin kokonaisuuksiin. Muutokset vaikuttavat työn ja toiminnan tehokkuuteen. Riskinä on rakenteiden ja ohjauksen monimutkaistuminen.

- Hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö korostuu, mikä edellyttää myös julkishallinnon yhteentoimivuuden parantamista.

- Julkisen hallinnon palveluiden integroituminen toisiinsa syvenee ja konsernipalvelut laajenevat (Xxxxx.xx, Valtori, Hansel, Palkeet, Senaatti, Valtio- konttori/Tietokiri).

- Digitalisaatiota hyödyntämällä ja edistämällä voidaan tehostaa hallinnon toimintaa, mutta hallinnonalojen välisten yhteisten järjestelmien rahoi- tuksesta sopiminen on haasteellista.

- Yhteistyötarve lisääntyy tutkimustiedon tuottamisessa ja yhteisen tutkimusinfrastruktuurin luomisessa.

- Viranomaisilla on oltava valmius nopeiden muutosten toimeenpanoon lyhyelläkin aikavälillä.

- Riskinhallinnan, ennakoinnin, varautumisen ja valmiuden vahvistaminen, valmiussuunnitelmien ja valvonnan resurssien riittävyys

- Tiedonhallinnan lainsäädäntökehitys edistää tiedonvaihtoa toimijoiden välillä.

- Valtionhallinnon vähenevät resurssit mm. hintojen nousun, valtion velkaantumisen ja väestön ikääntymisen takia ja toisaalta kasvavat digitalisaa- tion ja teknologian hyödyntämisen, kehittämisen ja ylläpidon tarpeet palvelujen parantamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi ovat vaikea yhtälö.

- Toimitilojen käyttötapoihin ja käyttöasteisiin liittyvät muutokset edellyttävät uudenlaisiakin ratkaisuja sekä tiivistä yhteistyötä.

Vaikutukset viraston toimintaan

- Taloudellisten ja henkilöresurssien vähenemisen takia tarvitaan kyvykkyyttä tehtävien priorisointiin, uudelleenjärjestelyyn ja joustavien resursoin- tiratkaisujen kehittämiseen sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä.

- Paikkariippumattoman työskentelyn ja hybridiyhteistyön tarkoituksenmukainen ja lisäarvoa tuova edelleen jalostaminen sekä profiloi että haastaa organisaatioita työnantajakuvan, sitouttamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista.

- Etävalvonnan kehitys

- Hallinnollisen taakan keventämiseen tähtäävä työ

- Maksajavirastotehtävien hallinnoinnin ja valvonnan vastuutahojen mahdolliset muutokset sekä viranomaisten osaamisen varmistaminen on to- teutettava hallitusti organisaatiomuutoksissa.

- Verkostomaisen sidosryhmätyön merkitys maaseudun kehittämisen osaamispotentiaalin kasvulle

- Ravitsemussuositusten jalkautumisen varmistaminen SOTE-puolen resurssien kriisiytyessä.

Uusi hallitusohjelma ja mm. hyvinvointialueiden suuret rahoitustarpeet voivat tuoda haasteita myös meidän sektorien resursseihin. Tämä koros- taa mm. medianäkyvyyden tarvetta.

Toimintaympäris-

tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus.

7. Osaamis- ja ky- vykkyysvaati- musten muut- tuminen sekä viranomaisilla että asiakkailla

- Asiakkaan onnistumista tukeva ajattelutapa edellyttää muutoksia viranomaistyöhön, asenteisiin ja palveluihin (yksisuuntaisesta viestimisestä vuoropuheluksi; valvojasta valmentajaksi; asiakkaan prosessit huomioiva palvelutuotanto hallinnon rajat ylittäen)

- Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisia työskentelytapoja, viestintää, vuorovaikutusta sekä tiedon analysoimista ja jakamista. Digitalisaatio muuttaa sekä viranomaisten että asiakkaiden osaamistarpeita ja työskentelytapoja.

- Substanssiosaamisen lisäksi henkilöstön tulee lisätä osaamistaan digitalisaation hyödyntämiseksi, esim. tietojärjestelmäkehitys, projektityösken- tely, viestintätaidot ja verkostoituminen. Lisäksi tarvitaan koulutuksen ja neuvonnan kustomointia oppijan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

- Tuotettujen tietoaineistojen nykyistä laajempi ja tehokkaampi käyttö

- Riskinarvioinnin, ennakoinnin, reaktiokyvyn nopeutumisen ja varautumisen merkitys kasvaa, mikä edellyttää ao. kyvykkyyksien vahvistamista.

- Paikkariippumattomuuden myötä kehittyneet virtuaaliyhteistyön taidot jalostuvat digiloikasta vakiintuneeseen uudenlaiseen työnteon kulttuuriin, missä myös osaamisen kehittäminen muovautuu uudelleen työssä oppimalla ja yhteistyön kautta.

- Globalisaation ja monikulttuurisuuden lisääntyessä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen merkitys kasvaa.

- Organisaation brändin ja maineen merkitys korostuu esimerkiksi työnantajakuvan muodostumisessa ja kilpailussa osaavasta työvoimasta.

- Resurssien vähetessä, tietomäärän lisääntyessä ja tietojenkäsittelyn automatisoituessa asiantuntemuksen ja ammattimaisuuden vaatimus koros- tuu. Resurssien ja asiantuntemuksen haavoittuvuus on huomioitava rekrytoinneissa sekä muutos- ja häiriötilanteissa.

o Kasvavat haasteet mm. it-työvoiman saatavuudessa sekä lisääntyvä kilpailu ulkoisten palveluntarjoajien resursseista

o Hyvä henkilöstö- ja palkkapolitiikka parantaa työmotivaatiota ja uuden oppimista

o Ison organisaation johtaminen edellyttää uusia johtamistapoja, ml. verkostojen johtamista, ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

- Työhyvinvoinnin haasteet, kuten yhteisöllisyyden väheneminen etätyössä ja nuorten työmotivaatioperusta edellyttävät uudistumista etäjohtami- sessa, yhteistyössä, esihenkilötyössä ja työkykyjohtamisessa.

- Kompleksisuus ja jatkuva muutos tuovat haasteita ja edellyttävät viranomaisilta ja asiantuntujoilta entistä enemmän yhdessä tekemistä, yhdessä

oppimista ja yhteisen tahtotilan määrittelemistä erityisesti asiakkaiden, kumppaneiden ym. xxxxxxxxxxxx kanssa.

8. Vaikeasti enna- koitavat tilan- teet lisääntyvät yhteiskunnassa ja markkinoilla (esimerkiksi Ukrainan kriisi ja koronapan-

demia)

- Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ennakoimattomuus haastaa.

- Kokonaisturvallisuuden nopea muuttuminen Ukrainan sodan vuoksi aiheuttaa monia kerrannaisvaikutuksia alkutuotantoon ja ruokajärjestelmään.

- NATO-jäsenyys lisää viraston tehtäviä ja riskejä ja siihen liittyvällä isäntämaan tuella on vaikutusta viraston toimintaan.

- Säteilyturvariskit ovat kasvaneet Ukrainan sodan seurauksena.

- Huoltovarmuuden, ruokaturvan ja omavaraisuuden merkitys kasvaa ja Ruokaviraston rooli on tässä strategisesti tärkeä.

- Elintarvikeketjun yritysten ja viranomaisten yhteistyön sekä osaamisen ja resilienssin merkitys varautumisessa kasvavat entisestään.

- Pandemiat, muut terveysuhat ja varautuminen ns. mustaan joutseneen voivat vaikuttaa valmiustoiminnan vaatimusten kasvamiseen.

- Nopeat ja ennakoimattomat markkinahäiriöt vaikuttavat resurssitarpeisiin. Maataloustuotemarkkinoiden häiriöitä on entistä vaikeampi ennakoida ja sen myötä EU:n markkinatukitoimia käytetään epäsäännöllisesti.

Toimintaympäris-

tön muutostekijät

Muutostekijöiden taustoitus.

9. Mediaympäris- tön muuttumi- nen, kansalais- aktiivisuuden lisääntyminen, asiantuntijuu- den haastami- nen

- Vaihtoehtoiset totuudet haastavat tutkimustiedon. Vieraat valtiot ym. tahot tuottavat disinformaatiota muun muassa sosiaaliseen mediaan.

- Sosiaalisen median alustoilla käytettävät algoritmit vaikuttavat somessa esille nouseviin sisältöihin ja kansalaisten mielipiteisiin.

- Sosiaalinen media edellyttää viestintätaitoja ja osallistumista, kun asiantuntijaviestintä muuttuu yhä reaktiivisemmaksi, nopeaksi ja lyhyeksi.

- Viranomaisten toimintaa seurataan tarkasti ja yksittäistapaukset nousevat helposti julkisuuteen ja poliittisten päättäjien mielenkiinnon kohteeksi.

Sosiaalisen median sisällöt saattavat ohjata myös poliittista päätöksentekoa.

- Asiat pyrkivät henkilöitymään sosiaalisessa mediassa, mikä johtaa aggressiivisen palautteen ja maalittamisen lisääntymiseen. Populististen disin- formaatio- ja viharyhmien lisääntymisestä (mm. eräissä naapurimaissa) voi seurata äärimmäisessä tapauksessa eskaloituminen suoraksi toimin- naksi viranomaisia tai instituutioita kohtaan myös Suomessa.

- Asiantuntijatiedon arvostus pienenee ns. kokemusasiantuntijuuden lisääntyessä. Asiantuntijoiden riippumattomuuden haastaminen, epäluotta- mus asiantuntijoihin ja hallintoon lisääntyvät. Osa kansalaisista väheksyy sääntöjä, sopimuksia ja suosituksia.

- Oikean tiedon jakaminen ei enää riitä torjumaan haitallista toimintaa. Sisäiseen turvallisuuteen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

- Ajantasaiset viestinnän linjaukset, verkkosivut ja monipuolinen mediaviestintä tukevat asiantuntijatiedon ja hyvien toimintatapojen levittämistä.

- Vihreän siirtymän edistäjien ja vastustajien konflikti voi syventyä, mm. talouselämän ja ilmastoasioiden yhteensovittaminen kärjistää keskustelua.

- Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset on julkaistu ja kansallisten suositusten päivitys ovat tulossa. Niihin liittyen on jo disinformaatiota liik-

keellä. Näiden asioiden oikeaan viestintään on varauduttava, mm. positiivisen viestin kautta.

10. Toimintatapo- jen ja palvelu- jen paranta- miseksi hyö- dynnetään tek- nologiaa, ekosysteemejä ja digitalisaa- tiota

- Yhteiskunta digitalisoituu ja hyödyntää teknologian mahdollisuuksia aktiivisesti, mikä on hallinnon ja asiakkaiden yhteinen intressi. Tiedon ja avoi- men datan hyödyntämisestä saadaan lisäarvoa ja teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään hallinnon sisäisten toimintatapojen ja eri sidosryh- miin suuntautuvan yhteydenpidon, valvonnan, viestinnän ja muiden palveluiden kehittämiseen ja innovaatioihin.

- Digitaalisia palveluita koskeva lainsäädäntö muuttuu ja kehittyy, usein eri tahtia uusien palveluiden kanssa.

- Sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden lisääntyminen tehostavat toimintaa ja korvaavat nykyisiä menettelyitä. Automaation, digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan käyttöönotto edellyttävät prosessien läpikäyntiä ja riskien tunnistamista.

- Teknologiariippuvuuden lisääntyessä alttius häiriötilanteille kasvaa, ml. myös EU:n teknologia ja sen järjestelmät.

- Euroopan datastrategian tavoitteena on viedä EU datavetoisen yhteiskunnan eturiviin. Datan sisämarkkinat mahdollistavat datan vapaan liikkumi- sen EU:ssa ja eri alojen välillä, mistä hyötyvät yritykset, tutkijat ja julkishallinto.

- NATOon liittyminen lisännee kybervaikuttamista ja vaikuttaa viraston tehtäviin. On syytä pohtia tiedon avoimuutta turvallisuusnäkökohdista.

- Tietoturvan, tietomurtojen ja kyberuhkien uudenlainen huomioon ottaminen (ml. tietoturvan hinnan kasvaminen). Tietosuojan merkitys kasvaa julkisen hallinnon toiminnassa (rekisteritietojen suojaaminen, tiedonluovutusten hallinnointi).

- IT-osaajien rekrytoinnissa sekä järjestelmien kehittämisen ja ylläpidon rahoituksessa on haasteita.

- Digitalisaation kustannukset asiakkaan näkökulmasta (esimerkiksi asiointimaksuina) eivät voi nousta saavutettuja hyötyjä suuremmiksi.

LIITE 4. Tulostavoitteiden tunnuslukujen kuvaukset ja tietolähteet

Lukujen 30.10 ja 30.20 tunnuslukujen kuvaukset, lähteet ja yhteyshenkilöt

Taulukko 1. Maa- ja elintarviketalous

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus (perussisältö, täsmennykset, rajaukset ja tilaston aikataulu)	Lähde/ Tilaston nimi
A15	Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)	Sisältää myyntituottojen lisäksi myös omaan ruokatalouteen, rehukäyttöön ja jatkojalostukseen käytettyjen tuotteiden arvon sekä varastonmuutokset. V. 2022 luku on ennuste. Tieto saadaan helmikuun 2024 loppupuolella.	Luke, FADN/ kannattavuuskirjanpito
A15	Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa2	Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2021 luku on ennakkotieto ja vuoden 2022 luku on arvio. Vuoden 2022 luvun arvioidaan varmistuvan toukokuussa 2024.	Tilastokeskus, kansantalouden tilin- pito, yritysten tilinpäätösaineisto, te- ollisuuden ja palvelualojen liikevaih- tokuvaajat, maatalouden taloustilit.
A12	Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilasto, pois lu- kien sokerikemian ja tärkkelysjohdannaiset tuotteet.	Luke. Maataloustuotteiden ja elintar- vikkeiden ulkomaankauppatilasto
A12	Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta — liha yhteensä (%) — maitotuotteet yhteensä (%) — viljat yhteensä (%) — tomaatti (%)	—Maitotuotteiden osalta vuoden 2022 luku on arvio. —Luvut sisältävät viljat: vehnä, ruis, ohra ja kaura sekä niiden kaikki koti- maiset käyttökohteet. Vuoden 2022 luku on arvio. —Vuoden 2022 luku on ennakkotieto. Lopullinen tieto julkistetaan kesä- kuussa.	Kantar TNS Oy/Luke. Kantar TNS Oy/Luke. Luke/VYR: Satokausittainen vilja- tase Luke ravintotase
A15	Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)	FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentele- vien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,82 henkilöä tilaa kohti vuonna 2021). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yritystä kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2022 luku on ennuste. Tieto saadaan helmikuun 2024 loppupuolella.	Luke, FADN/ kannattavuuskir- janpito
A15	Maatilojen keskikoko (ha)	Maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräinen käytössä oleva maatalous- maa	Luke
A15	Maatilojen investointien määrä (milj. euroa)	Vuosien 2020–2021 tiedot ovat ennakkotietoja. Vuoden 2022 lukua ole vielä saatavilla. Tieto on koostettu seuraavista kokonaisuuksista: - rakentamisen investoinneissa on käytetty rakennuslupa-aineistoa, jossa on yksilöity rakennuksen käyttötarkoitus tarkasti. Rakentamisen hinnat perustuvat mallilaskelmiin. Ratsastus-talleista ja maneeseista hyväksy- tään vain puolet maatalouden investoinneiksi. (jatkuu seur. sivulla)	Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito/ Luke

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
A15	Maatilojen investointien määrä (milj. euroa) (jatkuu ed. sivulta)	- muu ei luvanvarainen rakentaminen (salaojat, sillat ym) ja koneinvestoin- tien arvo saadaan Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta (mmytt). Näitä lukuja korjataan mmytt-tilaston perusjoukkoon kuulumattomien yk- siköiden tiedoilla - kanasantalouden tilinpidossa koneinvestoinnit jaetaan kuljetusvälineisiin ja muihin koneisiin. Maatalouden osalta jako perustuu selvitykseen traktorei- den määrästä, joka kuvastaa maataloudenkuljetusvälineitä. - eläininvestoinnit lasketaan jalostuseläinten muutoksen määränä (lähde: Lu- ken kotieläintilastot - investointeihin lasketaan tilinpidossa myös tietokoneet, viestintätekniset laitteet ja ohjelmistot. Näiden laskenta perustuu rakennetutkimuksessa teh- tyihin kyselyihin.
A24	Maatalouden monimuotoisuuden ja maiseman hoidon sopimusala (ha)	CAP-suunnitelman tavoitteena, että vuonna 2027 pinta-ala olisi 46 000 ha.	Ruokavirasto
A14	Luomutuotannon määrä — maito (milj. litraa) — naudanliha (milj. kg) — kananmunat (milj. kg) — kaura (milj. kg) — luomueläintilojen lukumäärä (kpl) — luomutuotannon sitoumusala yhteensä (ha*)	*Luonnonmukaisessa tuotannossa ja sen siirtymävaiheessa oleva peltopinta- ala. CAP-suunnitelman tavoitteena, että vuonna 2027 luonnonmukaisen tuo- tannon ala olisi 577 200 ha.	Ruokavirasto/ luomuvalvonta
A14	Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten — lukumäärä (kpl) — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)	V. 2022 luku on arvio.	Tilastokeskus

Taulukko 2. Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys, maatalous

Tavoite

Tunnusluku

Kuvaus

Lähde

A14, A24

Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha

Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Tavoite perustuu

CAP-suunnitelmaan. Tieto saadaan myöhemmin keväällä (maaliskuu)

Luonnonvarakeskus, Agrikaattori

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
A26	Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv	Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipääs- töt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksi- dipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidi- oksidipäästöt. Vuonna 2022 päästötiedot varmistuvat maaliskuussa 2024.	Tilastokeskus "Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2021. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol & Submission to the European Un- ion" 15.4.2023.
A26	Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuone- kaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv	Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt. Vuonna 2021 päästö- tiedot varmistuvat maaliskuussa 2023.	Tilastokeskus "Greenhouse gas emissions in Finland 1990 to 2021. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol & Submission to the European Un- ion" 15.4.2023.
A14	Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi	Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti. Tieto saadaan myöhemmin keväällä (maaliskuu)	Finland’s Informative Inventory Report, IIR 2023, maaliskuu 2023

Taulukko 3. Ruokajärjestelmän ympäristökestävyys, elintarviketalous

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
A22	Luomusertifioitu keruualue (ha)	Valvontaan ilmoitetut pinta-alamäärät (ELY-keskusten järjestel- mään ilmoitetut määrät)	Ruokavirasto
A22	Luonnonmarjojen ja –sienten —kauppaantulomäärät (tonnia) —poimintatulot (koko maa yhteensä) (milj. euroa)	Marsi-raportti sisältää luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantu- lomäärät, poimijahinnat sekä poimintatulot.	Ruokavirasto, Marsi-tilasto, Kantar TNS Agri Oy
A14	Ruokaketjun ruokahävikin määrä (tonnia)	Tavoite: ruokahävikin puolittaminen vuonna 2030 mennessä koko ruokaketjussa.	Luke

Taulukko 4. Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten laatu

Tavoite

Tunnusluku

Kuvaus

Lähde

A11

Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrky- tysepidemiat (kpl)

— epidemioiden lukumäärä

— niissä sairastuneiden määrä (kpl)

—Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamat vakavat ruokamyrkytystapaukset (kpl)

Listeriatavoite: vuosittainen esiintyvyys alittaa edeltävien 5 vuo- den keskiarvon.

Ruokavirasto

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
A11	Salmonellan esiintyvyys (%) — elintarviketuotantoeläinten markkinoille saa- tetuissa rehuissa (%) —elintarviketuotantoeläimissä (%) —elintarvikkeissa (%)	-Luku on laskettu suhteuttamalla elintarviketuotantoeläinten re- huseoksissa valmistuksen valvonnassa todetut salmonellapositiiviset analyysitulokset kaikkiin em. rehuista tehtyjen salmonella-analyysien määrään.	Ruokavirasto
A11	Elintarvikeyrityksiin tehdyissä elintarviketie- toja, ravintoarvoa ja markkinointia koskevissa OIVA- valvontatarkastuksissa parhaimman ta- son saavuttaneet valvontakohteet (%)	Parhaimman A tai B tason saavuttaneet	Ruokavirasto
A17	Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilo- jen osuus kotieläintiloista (%)	Suomen CAP-suunnitelmasta eläinten hyvinvointikorvauksia saanei- den osuus	Ruokavirasto
A17	Eläinten hyvinvointivaatimukset täyttävien tilo- jen osuus otantavalvonnassa tarkastetuista tiloista (%)	Tulokset saatavilla ELVI-järjestelmästä viimeistään 31.3.	Ruokavirasto: ELVI-järjestelmä, VASU- raportti
A16	Vakavien eläintautien esiintyminen (kpl) — ihmisen pitämät eläimet (kpl) — luonnonvaraiset eläimet (kpl)	EU:n eläinterveyssäännöstön mukaiset A- ja B-luokan eläintaudit ja muut torjuttavat eläintaudit, sekä C-luokan eläintaudeista ne, joista Suomella on virallinen tautivapaus. Ihmisten pitämissä eläimissä il- moitetaan pitopaikkojen lukumäärä. Luonnonvaraisten eläinten yksi tautitapaus voi sisältää useita eläinyksilöitä.	Ruokavirasto
A16	Tautitapausten eteenpäin leviämisen estämisen onnistuminen (kaikki nykyisin vastustettavat eläintaudit) (kpl)	Tautitapauksen leviäminen uuteen pitopaikkaan sen jälkeen, kun al- kuperäiselle pitopaikalle on asetettu viranomaisrajoitukset. Ei koske tapauksia, joissa eläimiä on siirretty poikkeusluvalla rajoitusten kanssa.	Ruokavirasto
A16	Karanteenituhoojien takia pysäytettyjen erien lukumäärä (kpl)	Kasvinterveyslainsäädännön mukaisten karanteenituhoojien vuoksi annettujen markkinointi- ja maahantuontikieltojen määrä vuodessa	Ruokavirasto
A16	Laatutuhoojien lukumäärä (kpl)	Kasvinterveyslainsäädännön mukaisten laatutuhoojien vuoksi annet- tujen markkinointi- ja maahantuontikieltojen määrä lisäysaineistossa vuodessa.	Ruokavirasto
A16	Karanteenituhoojien esiintymien lukumäärä (kpl)	Karanteenituhoojat ovat kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen Suomeen pyritään estämään. Kaikki karanteenituhoojat on lueteltu kasvinterveyslainsäädännössä, Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072 (liite II ja liite III).	Ruokavirasto
A17	Mikrobilääkeresistenssin määrä sioilla ja broile- reilla (%)	FINRES-Vet -ohjelmassa yhdelle tai useammalle tutkitulle antibioo- tille vastustuskykyisten E. coli -bakteerien %-osuus tutkituista indi- kaattori-E.coli -bakteereista sioilla ja broilereilla.	Ruokavirasto

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
A17	Mikrobilääkeresistenssin määrä seuraeläimillä (%): ESBL-kannat	FINRES-Vet -ohjelmassa seuraeläinten (koirien) kliinisten näytteiden moni- resistenttien bakteerien % osuus tutkituista kannoista. Tiedot tuottaa HY/ELTDK ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto HY/ELTDK
A17	Mikrobilääkeresistenssin määrä seuraeläimillä (%): MRSP-kannat	FINRES-Vet -ohjelmassa seuraeläinten (koirien) kliinisten näytteiden moni- resistenttien bakteerien %osuus tutkituista kannoista. Tiedot tuottaa HY/ELTDK ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto HY/ELTDK
A17	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät: tuotan- toeläimille (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien perusteella osittain 2023 alkaen)	FINRES-Vet -ohjelmassa tuotantoeläinten biomassaan (PCU) suhteutettu mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) eläinlääkkeiden myyntimäärien perusteella. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A17	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät: ihmisille kriitti- sen tärkeiden mikrobilääkkeiden (CIA) käyttö- määrät eläimille: fluorokinolonit (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttömäärien perus- teella osittain 2023 alkaen)	FINRES-Vet -ohjelmassa tuotantoeläinten biomassaan (PCU) suhteutettu CIA-mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) eläinlääkkeiden myynti- määrien perusteella. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A17	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät: ihmisille kriitti- sen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttömäärät eläimille: 3. ja 4. polven kefalosporiinit (mg/PCU) myyntimäärien perusteella (käyttö- määrien perusteella osittain 2023 alkaen)	FINRES-Vet -ohjelmassa tuotantoeläinten biomassaan (PCU) suhteutettu CIA-mikrobilääkkeiden käyttömäärät (mg/PCU) eläinlääkkeiden myynti- määrien perusteella. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A17	Mikrobilääkkeiden käyttömäärät: seuraeläimille (tablettien myynti kg vaikuttavaa ainetta)	FINRES-Vet -ohjelmassa seuraeläinten antibioottitablettien myyntimäärät. Tiedot tuottaa Fimea ja koostaa Ruokavirasto.	Ruokavirasto Fimea
A13	Vaatimukset täyttävien siemensektorin kohteiden osuus (%): — säännöllisesti tarkastettavat kohteet (%) — kohdennetusti tarkastetut kohteet (%)	Säännöllisesti tarkastettavat kohteet ja kohdennetusti valittavat tarkastuskoh- teet.	Ruokavirasto
A13	Vaatimukset täyttävien lannoitevalmisteiden osuus kohdennetusti tarkastetuista lannoitenäytteistä (%)	Kohdennetusti tarkastetut näytteet: lannoitevalmisteiden valmistuksen val- vonta, markkinavalvonta ja tuonnin näytteet. Säädösten vastaisina on huo- mioitu tapahtumat, joille on annettu huomautus, määräys, kehotus tai kielto	Ruokavirasto
A13	Vaatimukset täyttävien valvontakohteiden osuus (kasvinsuojeluaineet ja kasvinsuojeluaineiden käyttö) (%)	Kohdennetusti tarkastettavat kohteet (kasvinsuojeluaineet sekä kasvinsuoje- luaineiden käyttö)	Ruokavirasto
A13	Vaatimukset täyttävien rehunäytteiden osuus (%): elintarviketuotantoeläinten rehuissa esiintyvät haitalliset ja kielletyt aineet sekä eliöt.		Ruokavirasto

Taulukko 5. Maaseudun kehittämisen tunnusluvut

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
A31	Maaseutualueella sijaitsevien yri- tysten toimipaikkojen osuus kai- kista toimipaikoista, %	Luvut koskevat Manner-Suomea. Tilastokeskus kokoaa maaseutuindikaattoritiedot ja tietojen aika- sarjat pohjautuvat pääsiassa Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot kuntapohjaisen Kaupunki-maaseu- tuluokituksen ja tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (Ohjelmakausi 2014–2020). Vuonna 2021 tietoja ei ole vielä saatavilla.	Tilastokeskus, maaseutuindi- kaattorit
A32	Työllisyysaste yhteensä, % — harvaan asuttu maaseutu — ydinmaaseutu — kaupunkien läheinen maaseutu — kaupungit	Luvut koskevat Manner-Suomea. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15—64-vuotiaiden työllisten %-osuutena samanikäisestä väestöstä. Vuonna 2021 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskus ko- koaa maaseutuindikaattoritiedot ja tietojen aikasarjat pohjautuvat pääsiassa Tilastokeskuksen aineis- toihin. Tiedot paikkatietopohjaisen Kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan (ohjelmakausi 2014– 2020).	Tilastokeskus, maaseutuindi- kaattorit
A33	Vakituisesti maaseutualueilla asu- vien ja kesäasukkaiden osuus vä- estöstä, %	Luvut koskevat Manner-Suomea. Tilastokeskus kokoaa maaseutuindikaattoritiedot ja tietojen aika- sarjat pohjautuvat pääsiassa Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot kuntapohjaisen Kaupunki-maa- seutuluokituksen ja tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan (ohjelmakausi 2014–2020).	Tilastokeskus, maaseutuindi- kaattorit
A33	Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, %	ks yllä	Tilastokeskus, maaseutuindi- kaattorit
A33	Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, %	ks yllä	Tilastokeskus, maaseutuindi- kaattorit

Taulukko 6. Maaseutuohjelman toteutuma vuosina 2014-2022

Tavoite	Tunnusluku	Kuvaus	Lähde
Maaseutuohjelman 2014–2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016. Rahoituskauden 2014–2020 toteutuma esitetään päättyneiden hankkeiden osalta. Hankkeiden toteutusaika päättyy vuonna 2025. Lukumäärät ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tukea saanei- den määriä.			Ruokavirasto
A15	Maatalouden tuettujen inves- tointien määrä, kpl	Investointitukea saaneet maatilat, kpl. Alatoimenpide 4.1, myönteisen tukipäätöksen saaneiden tilo- jen määrä ko. ajanjaksolta	Ruokavirasto/Hyrrä
A15	Aloitustukea saaneet uudet vil- jelijät, kpl	Nuorten viljelijöiden aloitustukea saaneet, kpl. Alatoimenpide 6.1, myönteiset tukipäätökset kpl ko. ajanjaksolta	Ruokavirasto/ Hyrrä
A31	Tuetut yritykset, kpl	Tuetut yritykset, kpl (yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen). Alatoimenpiteet 4.2, 6.2 ja 6.4, myönteiset tukipäätökset kpl ko. ajanjaksolta. Mukana myös toteutettavuustutkimukset. Huom! Myönteiset tukipäätökset, ei uniikit yritykset)	Ruokavirasto/ Hyrrä
A32	Luodut uudet työpaikat	Luodut työpaikat, kpl. Kehittämishankkeet: indikaattori "Hankkeen tuloksena syntyneiden työpaikko- jen määrä". Yritystuet: Työpaikat laskettuna siten, että toteumasta vähennetään lähtötilanne (mukaan vain ne yritystuet, joista on tallennettu toteumia). Ko. ajanjaksolta.	Ruokavirasto/ Hyrrä
A31	Koulutuksiin osallistuneet, hlöä	Kehittämishankkeet, hyväksytyt seurantatietojen toteumat ko. ajanjaksolta	Ruokavirasto/ Hyrrä

Document Metadata

Table of Contents

Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston tulossopimus 2024–2028

Document Metadata