OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

Kestävyystiekartasta ja kestävän kasvun ohjelmasta johdetut viisi strategista tavoitetta ja Metropolian toiminta niiden edistämiseksi:

1. Laadukas korkeakoulutus lisää osaamista ja osaavan työvoiman tarjontaa

Metropoliassa suoritettujen AMK- ja YAMK -tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2021 ja vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla. Vuonna 2021 Metropoliassa suoritettiin 2 711 ammattikorkeakoulututkintoa eli 31 tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa tehtiin ennätys 516 tutkinnolla. Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla AMK-tutkintoon valmistuneita (290) oli 6,6 prosenttia enemmän ja YAMK-tutkintoon valmistuneita (65) oli 4,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

Kansainvälisille ja jo maahanmuuttaneille opiskelijoille on rakennettu erilaisia opintopolkuja ja hakuväyliä tutkinto-opintoihin. Tästä esimerkkinä ovat kaksikielinen TOKASA-sairaanhoitajatutkinto yhteistyössä TAMKin kanssa sekä TopUp -pätevöitymiskoulutukset.

Kyseistä tavoitetta edistää myös Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integroituminen yhteen. Käytännössä tämä tapahtuu Metropolian ilmiölähtöisissä innovaatiokeskittymissä ja näihin koottujen hankkeiden teemakokonaisuuksien kautta.

Jatkuvan oppimisen tarjonnan kysynnän haasteisiin vastattiin myös hankkeilla sekä avoimella korkeakouluyhteistyöllä. Esimerkiksi ohjelmistoalan ajankohtaiseen osaajapulaan vastannut AMKoodari - hanke laajentui AMKosaaja -hankkeeksi.

Lisää tietoa raportin kohdassa jatkuva oppiminen.

2. Jatkuva oppiminen tukee osaamisen ja työelämän uudistumista

Jatkuva oppiminen on yksi Metropolian strategian painopisteistä sisältäen tutkintotavoitteisen oppimisen sekä yksilölliset oppimisratkaisut. Kokonaisuutta on viety eteenpäin Metropolia Match-mallin avulla, jolla pyritään rakentamaan oppijan ohjausmalli erilaisille oppijoille.

Kaikki Metropolian tutkinto-ohjelmat tekevät vuoden 2022 aikana toimintasuunnitelman siitä, miten ne edistävät uudenlaisten opintokokonaisuuksien kehittämistä jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Jatkuvan oppimisen opintopisteitä (muut kuin AMK-tutkintoa suorittavien alle 25-vuotiaana tutkinto- opiskelun aloittaneiden opintopisteet, sisältäen myös korkeakoulujen yhteistyössä suoritetut opintopisteet) kertyi vuonna 2021 yhteensä 369 047. Määrä ylittää vuodelle 2022 asetetun tavoitteen 348 700 opintopistettä.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulujen yhteistyössä, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa sekä erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä (79 905) kasvoi vuonna 2021 edellisvuodesta 23 prosenttia.

Lisää tietoa raportin kohdassa jatkuva oppiminen.

3. Kansainvälisten osaajien määrä korkeakouluissa ja työmarkkinoilla kasvaa

Metropolian EU/ETA-maiden ulkopuolisten lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrä oli 92 vuonna 2021. Kasvua oli 77 % edellisvuodesta (52 opiskelijaa vuonna 2020). Eniten lukuvuosimaksua maksavia opiskelijoita saapui Vietnamista, Venäjältä, Filippiineiltä ja Sri Lankasta. Ennuste vuodelle 2022 on noin 150 lukuvuosimaksullista opiskelijaa. Metropolia hyödyntää kv-markkinoinnissa agentteja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän kasvattamiseksi tulevaisuudessa. Agentteja oli vuoden 2021 lopussa kuusi ja tavoitteena on kasvattaa määrä seitsemään vuonna 2022. Metropolia on osallistunut aktiivisesti myös kansallisesti koordinoituihin osaajahoukuttelun eli markkinoinnin ja rekrytoinnin

toimenpiteisiin, kuten Future is Made in Finland -webinaariin, Start building your Future in Finland - tapahtumaan sekä Study in Europe -webinaariin.

Lukuvuosiopiskelijoiden kansainvälisessä yhteishaussa tammikuussa 2022 kiinnostus Metropolian englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin kasvoi yli 40 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. EU/ETA -maiden ulkopuolelta eniten hakijoita oli Bangladeshista, Nepalista, Pakistanista ja Sri Lankasta.

Koulutusviennin puolella tehtiin tammikuussa 2022 merkittävä avaus, kun EduExcellence, Kenian valtio ja Skill Dove Ltd solmivat kauppasopimukset terveydenhoitoalan tilaustutkintokoulutuksista Laurean ja Metropolian sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaan. Sopimus on Suomen historian suurin tilaustutkintojen kauppa käsittäen ensimmäisessä aallossa yhteensä lähes 450 tutkintokoulutettavaa. Kaupan ensimmäisen vaiheen kokoluokka on yli 10 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 alussa käynnistettiin kansainvälisten opiskelijoiden palvelupolun kehittäminen Metropolian yksiköiden ja ulkoisten sidosryhmien yhteistyönä. Sen myötä kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan entistä laadukkaampi Metropolia-kokemus, joka tukee opiskelijaa koko matkan Metropoliaan hakeutumisesta opiskelujen ja harjoittelun kautta Suomeen työllistymiseen.

Talent Boost -toimenpideohjelmaa edistetään Metropoliassa SIMHE-palveluiden, toiminnallisesti kaksikielisen sairaanhoitajatutkinnon sekä S2-tarjonnan kehittämishankkeiden kautta.

Metropolia osallistuu useiden korkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaaliverkostojen toimintaan. 3AMK:n koordinoiman ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston lisäksi Metropolia on mukana viidessä yliopistojen vetämässä verkostossa: GINTL, EDUCase Network, SAFINET, FARIA ja FICORE. Nämä verkostot tukevat etenkin tutkimus- ja innovaatiotoimintamme kansainvälistä verkostoitumista ja näkyvyyttä.

Lue lisää raportin kohdasta rahoitus.

4. Tutkimus tukee osaamista, sivistystä, hyvinvointia ja kestävää kasvua

Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät ovat Metropolian tapa toteuttaa vaikuttavaa TKI-toimintaa. Niissä ilmiölähtöinen oppiminen sekä tutkiminen, kehittäminen ja innovointi tapahtuu tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden ja Metropolian vaikutusalueen asukkaiden kanssa ekosysteemiperiaatteella.

Osaamista, hyvinvointia ja kestävää kasvua tuova vaikuttavuus perustuu profiloitumiseen, avoimeen TKIO- toimintaan, kumppanuuteen ja Metropolian kampusten yhteistyöalustoihin.

Kukin viidestä innovaatiokeskittymästä on profiloinut TKI-hankesalkkunsa yhteiskunnan tarpeista nouseviin teemoihin, joihin Metropoliassa on erityistä kyvykkyyttä. Avoimen TKIO:n periaatteet mahdollistavat ratkaisujen etsimisen ja oppimisen moniammatillisessa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kampusten yhteistyöalustoilla kumppanit, opiskelijat ja henkilöstö työskentelevät yhdessä. Yhteistyöalustat ovat autenttisia oppimisympäristöjä kuten HyMy-kylä, Smart Lab, Helsinki XR Center, Turbiini, Metropolia Proof Health, Urban Farm Lab ja Robo Garage.

Toiminnassa syntyvä uusi tieto tukee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittymistä. Sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä julkaisutoiminta uusista ratkaisuista, yhteistyöstä ja toiminnan tuloksista eri kanavissa vahvistaa vaikuttavuutta.

Tavoitteena on, että oppimistoiminta, TKI-toiminta ja innovaatiokeskittymien operoimat kampusten yhteistyöalustat muodostavat toiminnallisia, ilmiölähtöisiä kokonaisuuksia. TKI-toimintaa ja koulutusta ei jaeta erillisiksi toiminnoiksi, vaan opiskelijat suorittavat opintojaan TKI-hankkeissa opettajiensa ohjauksessa. Tämä TKIO:ksi kutsuttu ajattelu uudistaa Metropolian tapaa integroida koulutusta ja TKI-toimintaa. TKIO- kehittämistyö käynnistettiin vuonna 2020 rakentamalla kytköksiä tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin ja oppimisen välillä uudella tavalla. Periaatteina ovat oppija- ja ilmiölähtöisyys, avoimuus, systeemisyys ja kestävä kehitys. Periaatteet ja niitä tukevat toimenpiteet on koottu Metropolian TKIO:n askelmerkeiksi.

Vuonna 2021 TKI-hankkeita kytkettiin oppimistoimintaan sekä oppimis- ja innovaatioympäristöinä toimiviin kampusten yhteistyöalustoihin. Vuoden aikana innovaatiokeskittymissä suoritettiin yhteensä 23 818 opintopistettä.

Metropolian TKI-toiminnan vuoden 2021 liikevaihto oli 18,9 miljoonaa euroa pysyen edellisvuoden tasolla

(2020; 19,0 Me). Ulkopuolinen TKI-rahoitus oli 6,5 miljoonaa euroa ja laskua edellisvuoteen verrattuna oli noin 0,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäisen kvartaalin liikevaihto oli 4,1 miljoonaa euroa laskien 5,3 prosenttia edellisvuodesta (Q1/2021; 4,4 Me). Ulkopuolisen rahoituksen osuus liikevaihdosta oli 1,6 miljoonaa euroa kasvaen 26,6 prosenttia edellisvuodesta (Q1/2021; 1,3 Me).

5. Digitaalisuus parantaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä Katso raportin kohta digitalisaatio.

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

Vaikuttavuuden vahvistamisen kannalta kolme keskeisintä toimenpidettä, joissa on erityisesti onnistuttu:

1. Kestävän kehityksen edistäminen

Kestävää kehitystä on edistetty aktiivisesti. Tuloksena ovat muun muassa Metropolian kestävän kehityksen tiekartta, uudet vastuullisuussivut, ensimmäinen vastuullisuusraportti sekä koko henkilöstölle suunnattu kestävän kehityksen kurssi. Kestävän kehityksen tavoitteita edistämään perustetiin ydintiimi, hiilineutraaliustiimi, koulutustiimi sekä koko henkilöstölle suunnattu kestävän kehityksen verkosto. Kestävä kehitys on otettu osaksi Metropolian vuosittaista toiminnansuunnittelua ja jokaisella Metropolian yksiköllä on

roolinsa kestävän kehityksen tiekartan toimeenpanossa. Lisää tietoa raportin kohdassa kestävä kehitys.

2. Osallistavat toimintakulttuurin kehittäminen

Metropoliassa on panostettu sekä edellisellä että nykyisellä strategiakaudella osallistavan toimintakulttuurin kehittämiseen. Vuonna 2021 vakiinnutettiin osallisuuden ja osallistavan työotteen sparraustiimin, Parrun, toimintaa. Parru-tiimi tuki viittä strategista kehittämisprojektia pitkäjänteisesti. Lyhytaikaista tukea tarjottiin puolestaan suunnittelemalla ja järjestämällä noin 50 yksittäistä tilaisuutta. Metropolialaisten taitoja hyödyntää osallistuvaa työotetta käytännössä tuettiin järjestämällä yli 70 sparraushetkeä. Metropoliassa on tämän myötä vakiintunut tapa työstää asioita korkeakouluyhteisöä laajasti osallistaen.

3. Verkko-opetuksen määrän kasvu

Kokonaan tai osittain verkossa toteutettavien opintojaksojen prosenttiosuus kaikista Metropolian opintojaksoista oli vuonna 2021 32 %. Tavoite vuodelle 2022 oli 20 %, mikä ylitettiin jo vuonna 2021. Pandemian myötä Metropolian tekemä digiloikka vahvistui, digiosaaminen kehittyi ja verkossa suoritettavien opintojen osuus kasvoi odotettua nopeammin.

Kolme keskeisintä toimenpidettä, joiden osalta vaaditaan lisäponnistelua:

1. Tutkintokohtainen suunnitelma lähi- ja verkko-opetuksen hyödyntämisestä

Vuonna 2021 oli tarkoitus laatia tutkintokohtainen suunnitelma lähi- vs. verkko-opetuksen hyödyntämisestä pandemian aikana saatuja kokemuksia hyödyntäen. Pandemia jatkui kuitenkin pidempään kuin oletettiin, joten suunnitelmien teko siirtyi vuodelle 2022.

2. TKI:n kv-rahoituksen kasvattaminen

Kansallisessa rahoituksessa, etenkin rakennerahastojen osalta, Metropolia on menestynyt hyvin. Sen sijaan nk. suoran EU-rahoituksen kotouttamisessa Metropolialla on kehittämisen varaa. Kansainvälisen TKI- rahoituksen kasvattamiseksi on laadittu EU-vaikuttamisen tiekartta, joka on jaettu seuraaviin toimenpiteisiin:

1) Metropolia hyödyntää TKIO:n kannalta merkityksellisiä rahoitusohjelmia mahdollisimman tehokkaasti, 2) Metropolia on aktiivinen toimija sen kannalta merkityksellisissä EU-verkostoissa ja 3) Metropolia on näkyvä toimija ja vaikuttaja EU-tasolla. Toimenpiteet, joita Metropolian EU-toiminnan kehittämisessä toteutetaan vuonna 2022 keskittyvät tavoitteiden määrittelyyn EU-rahoituksen, -verkostojen ja -edunvalvonnan osalta sekä EU-edunvalvonnan suunnitelman laatimiseen (2023 ja visio 2030). Lisäksi toimenpiteiden kautta pyritään tuomaan EU-asioita tutummaksi ja lähemmäksi metropolialaisia.

Kv-rahoituksen kasvattamisessa panostetaan myös yritysyhteistyöhön avaamalla Metropolian kampusten yhteistyöalustoja kansainvälisille yrityksille. Tässä etenkin Metropolia Proof Health tulee olemaan edelläkävijä.

3. TKIO

Metropolian tavoitteena on vahvistaa kykyään rakentaa tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin ja oppimisen (TKIO) kytkentöjä uudella tavalla toimintaympäristön haasteiden ja niihin vastaavan Metropolian strategian suunnassa. Vuosina 2020-2021 laadittiin nykytila-analyysi Metropolian TKIO-toiminnan tilasta haastattelemalla eri rooleissa ja eri yksiköissä työskenteleviä metropolialaisia.

Esiselvityksen mukaan Metropolian TKIO:n vahvuuksia ovat:

- Positiivinen asenne TKIO:n kehittämiseen.

- Useat roolit, joiden työhön TKIO liittyy.

- Olemassa olevat toimintamallit, kuten TKIO:n huomioiminen joidenkin tutkintojen opetussuunnitelmissa, TKIO-menu, innovaatiokeskittymien alustat ja MINNO-opinnot, joihin TKIO-kehittämistyötä innovaatiokeskittymien näkökulmasta voidaan kytkeä.

Kehittämistarpeet ja haasteet:

- TKI-hankkeiden tuottamien opintojen ja laajemmin innovaatiokeskittymätoiminnan suhde

oppimistoimintaan, jossa on vastuu opetuksen ja oppimisen kehittämisestä ja järjestämistä.

- TKIO:sta puhutaan ja viestitään epäyhtenäisesti ja Metropolia-tason määritelmä puuttuu.

- Ohjeistukset ja prosessit ovat puutteellisia ja epäyhtenäisiä.

Esiselvityksen pohjalta tunnistettiin tarve sisäiselle TKIO-kehittämisprojektille, jonka ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin TKIO-kehittämisen askelmerkit kuvaava tiekarttamainen toteutus (ensimmäinen versio valmis Q2/2022). Kehittämisprojektissa TKIO:ta lähestytään Metropolian strategian ja sen edellyttämän muutostarpeen näkökulmista, jolloin askelmerkit jakautuvat sekä nykyisten käytänteiden optimointiin että strategian edellyttämää muutosta konkretisoivaan kehittämistyöhön.

Keskeisenä ohjenuorana on Metropolian johtamisjärjestelmän ajattelun ja toiminnan periaatteet: oppija- ja ilmiölähtöisuus, avoimuus, systeemisyys sekä kestävä kehitys. TKIO:n kehittäminen kytkeytyy vahvasti myös Metropolian ennakointikyvykkyyden kehittämishankkeeseen.

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Profiili: Metropolia on vaikuttava ja vastuullinen ekosysteemitoimija ilmiölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja jatkuvassa oppimisessa.

Metropolian tahtotila 2030: Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. Metropolian strategiset valinnat perustuvat viiteen strategiseen teemaan:

1. Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät

2. Jatkuva oppiminen

3. Kestävä kehitys ja kasvu

4. Ihmiset ja kulttuuri

5. Digitalisaatio

Teemoista Xxxxxxxxxxxxxx innovaatiokeskittymät ja Jatkuva oppiminen muodostavat Metropolian strategisen ytimen. Kestävä kehitys ja kasvu, Ihmiset ja kulttuuri ja Digitalisaatio ovat strategisen ytimen läpileikkaavia teemoja. Jokaiselle strategiselle teemalle on määritelty tahtotila 2030 ja keskeiset strategiset tavoitteet.

Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät

Tahtotila 2030: Metropolia tunnetaan vuonna 2030 innovatiivisista ratkaisuista yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin sekä vaikuttavana ekosysteemitoimijana.

Strategiset tavoitteet:

1. Viemme YK:n kestävän kehityksen teemat läpileikkaaviksi innovaatiotoimintaan ja yritysyhteistyöhön.

2. Toimimme kaikissa innovaatiokeskittymissä ekosysteemiperiaatteilla.

3. Rakennamme yhteistyöalustoja innovaatiotoiminnalle ja oppimiselle.

4. Mahdollistamme kaikkien opiskelijoiden osallistumisen innovaatiotoimintaan.

5. Edistämme vastuullista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa.

Jatkuva oppiminen

Tahtotila 2030: Metropolia tuo jatkuvan oppimisen saumattomaksi osaksi oppijan arkea. Metropolia on vetovoimainen jatkuvan oppimisen ekosysteemitoimija. Metropoliassa jatkuva oppiminen sisältää tutkintoon johtavat koulutukset ja muut oppimisratkaisut.

Strategiset tavoitteet:

1. Edistämme Metropolia Match® -mallilla yksilöllistä ja laadukasta oppimista.

2. Luomme kysyntälähtöisen osaamistarjonnan ja oppijalähtöisen ohjauksen kokonaismallin.

3. Varmistamme monimuotoiset oppimisen tavat työssä oppimisella ja opinnollistamisella.

4. Rakennamme strategista yhteistyötä pääkaupunkiseudun jatkuvan oppimisen toimijoiden kesken.

Kestävä kehitys ja kasvu

Tahtotila 2030: Kestävä kehitys ja vastuullisuus ohjaavat kaikkea Metropolian toimintaa. Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Strategiset tavoitteet:

1. Johdamme vastuullisuutta kokonaisuutena tuomalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet osaksi kaikkea toimintaamme.

2. Varmistamme kestävän kehityksen osaamisemme.

3. Pienennämme toimintamme hiilijalanjälkeä merkittävästi.

4. Panostamme proaktiiviseen vastuullisuustoimintaan ja -viestintään.

5. Haemme ja edistämme kestävää kasvua kansallisesti ja kansainvälisesti.

Ihmiset ja kulttuuri

Tahtotila 2030: Metropolian yhteisöllinen ja osallistava kulttuuri kannustaa jokaista antamaan parhaansa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Korkeakoulun toimintakulttuuri näyttäytyy ketteränä ja kokeilevana uudistumisena sekä arjen toiminnan tehokkuutena.

Strategiset tavoitteet:

1. Toimimme ihmislähtöisesti (asiakkaat, opiskelijat ja työntekijät).

2. Teemme merkityksellistä työtä vahvuuksiemme kautta moninaisissa kokoonpanoissa.

3. Panostamme dialogiseen ja moninaisuutta arvostavaan toimintakulttuuriin.

4. Uudistumme rohkeilla rajat rikkovilla kokeiluilla ja ketterällä oppimiskulttuurilla.

5. Rohkaisemme yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja proaktiiviseen toimintaan.

Digitalisaatio

Tahtotila 2030: Metropoliassa opitaan ja työskennellään moderneissa ympäristöissä. Metropolian kehittämiä digiratkaisuja hyödynnetään laajalti.

Strategiset tavoitteet:

1. Virtaviivaistamme prosessimme analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen.

2. Osaamme käyttää ajantasaisia digityökaluja ja hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia omassa työssämme.

3. Tarjoamme monipuolisesti hyvin ohjattuja verkko-opintoja.

4. Meidät tunnetaan uusia avauksia tekevänä kehittäjänä.

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen 3AMK-liittouman strateginen kehityskohde sopimuskaudelle 2021- 2024 on liittouman ankkuroituminen globaaleihin ja metropolialueen kansainvälistyviin ekosysteemeihin.

Raportoimme tässä osiossa teemat jatkuva oppiminen, innovaatiokeskittymät sekä kestävä kehitys ja kasvu. Jatkuva oppiminen

Vuonna 2021 panostettiin tarjonnan kysyntälähtöisyyden varmistamiseen, oppijalähtöisen ohjauksen kehittämiseen, työssäoppimisen roolin kasvattamiseen sekä strategisen yhteistyön vahvistamiseen pääkaupunkiseudun jatkuvan oppimisen toimijoiden kesken.

Tarjonnan kysyntälähtöisyyden ja Metropolian muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi käynnistettiin Metropolian ennakointikyvykkyyden kehittämishanke (MEKY), jonka tavoitteena on kehittää ennakointikyvykkyyttä korkeakouluyhteisössä. Jatkuvan oppimisen tarjonnan kysynnän haasteisiin vastattiin myös hankkeilla sekä avoimella korkeakouluyhteistyöllä. Esimerkiksi ohjelmistoalan ajankohtaiseen osaajapulaan vastannut AMKoodari -hanke laajentui AMKosaaja -hankkeeksi.

Vuonna 2021 kehitettiin kokonaisvaltainen oppijalähtöisen ohjauksen malli. Esimerkkinä oppijalähtöisestä ohjauksesta ovat kansainvälisille osaajille ja maahanmuuttajataustaisille oppijoille tarjotut osaamisen vahvistamisen ja kotouttamisen edistämisen palvelut, joita tarjotaan osana SIMHE -palveluita. Työssä oppimista edistettiin Sitran rahoittamassa hankkeessa Vantaan kaupungin kanssa. Hankkeessa on rakennettu toimintamalleja työn ja oppimisen integroitumiseen sekä osaamisen tunnistamiseen.

Strateginen yhteistyö pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa eteni merkittävästi vuonna 2021. Taideyliopiston kanssa tuotetun Creativity and Arts in Social and Health Fields (CRASH) - maisteriohjelman ensimmäinen haku toteutui. Helsingin yliopiston ja 3AMK-liittouman välinen yhteistyö, erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä oppimistoiminnassa, käynnistyi.

Vuonna 2021 Metropoliassa suoritettiin 2 711 ammattikorkeakoulututkintoa eli 31 tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna. Edellisvuoteen verrattuna eniten lisäystä oli tekniikan alalla (56 tutkintoa) ja eniten vähennystä kulttuurialalla (35 tutkintoa). Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa tehtiin ennätys 516 tutkinnolla. Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla AMK-tutkintoon valmistuneita (290) oli 6,6 prosenttia enemmän ja YAMK-tutkintoon valmistuneita (65) oli 4,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

Vuonna 2021 jatkuvan oppimisen opintopisteiden (muut kuin AMK-tutkintoa suorittavien alle 25-vuotiaana tutkinto-opiskelun aloittaneiden opintopisteet, sisältäen myös korkeakoulujen yhteistyössä suoritetut opintopisteet) määrä oli 369 047.

Innovaatiokeskittymät

Vuonna 2021 innovaatiokeskittymissä panostettiin laadukkaan TKI-hanketoiminnan ohella kampusten avoimiin yhteistyöalustoihin, ekosysteemikumppanuuksiin sekä opiskelijoiden innovaatio- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamiseen.

Metropolian alustat mahdollistavat pitkäjänteisen ekosysteemiyhteistyön rakentamisen kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi TKI-toiminnan keinoin. Ekosysteemiyhteistyötä tuetaan TKI- kumppanuussopimuksilla, joita oli vuoden 2021 lopussa voimassa kahdeksan.

Myyrmäen kampuksen innovaatioalustoja hyödynnettiin esimerkiksi Puhtaat ja kestävät ratkaisut - innovaatiokeskittymän Big Flash - hankkeessa. Hankkeessa kehitetään yritysten kyvykkyyttä hyödyntää nousevia teknologioita tarjoamalla niiden käyttöön Myyrmäen kampuksen robotiikan, tekoälyn ja koneoppimisen osaaminen, tilat ja laitteet.

HyMy-kylän (Hyvinvointia Myllypurosta) toiminta vakiintui Myllypuron kampuksella. Kylää on kehitetty Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän ohjauksessa Metropolian eri alojen tutkintojen yhteistyönä. Keväällä 2021 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi HyMy-kylälle luvan yksityisten sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottamiseen.

Myllypuron kampuksella toimiva Metropolia Proof Health on yhä vahvempi toimija pääkaupunkiseudun terveys- ja hyvinvointiteknologiaa kehittävässä innovaatioekosysteemissä. Keskeisiä kumppaneita ovat Helsingin kaupunki ja HUS Testbed.

Tieto-ohjattu rakentaminen innovaatiokeskittymässä on profiloiduttu muun muassa älykkäisiin kiinteistöihin. Myllypuron kampukselle valmistui syksyllä 2021 tulevaisuuden asumisen ja älykotien testi- ja innovaatioalusta Smartlab yhteistyössä ABB:n ja Skanskan kanssa.

Opiskelijoiden innovaatio- ja yrittäjyysosaamista kehitettiin vuonna 2021 erityisesti Helsingin kaupungin tukemana. Metropolian Turbiini -yrityshautomotoimintaa laajennetaan ohjelman myötä, jotta opiskelijoiden innovaatio-osaaminen vahvistuisi ja yrittäjyys olisi vaihtoehtoinen tapa suorittaa opintoja.

Innovaatiokeskittymien TKI-hankesalkut analysoitiin suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävä kehitys ja kasvu

Kestävä kehitys

Keväällä 2021 rakennettiin koko korkeakouluyhteisön voimin kestävän kehityksen tiekartta, joka tuo olennaisimmat kestävän kehityksen tavoitteet strategiasta käytäntöön ja Metropolian arkeen. Lisäksi rakennettiin uusi vastuullisuussivusto, joka tekee näkyväksi kestävän kehityksen työtä ja tavoitteita. Tiekartta on julkaistu sivustolla ja se visualisoi vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet ja toimenpiteet.

Syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022 valmisteltiin Metropolian henkilöstölle suunnattua kestävän kehityksen koulutusta, jonka tarkoituksena on kasvattaa henkilöstön valmiuksia edistää kestävää kehitystä omassa työssään. Tavoitteena on, että Metropolian henkilökunta suorittaa kurssin vuoden 2022 aikana.

Metropolian tavoitteena on integroida kestävä kehitys kaikkeen opetukseen. Tätä varten valmistetiin tutkinto- ohjelmien kestävän kehityksen nykytila-arviointia, jotta voidaan tehdä suunnitelmat siitä, miten kestävän kehityksen sisältöjä tuodaan läpileikkaavaksi opetukseen.

Metropolian hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 6 898 tonnia CO2e. Hiilijalanjälki oli 3 % suurempi edellisvuoteen verrattuna johtuen muun muassa tarkemmista laskutavoista sekä nousseesta kustannustasosta. Metropolian hiilijalanjälki koostuu kategorioittain seuraavasti: Hankinnat 47 %, rakentaminen ja muu kiinteistönhuolto 34 %, lämmitys 17 %, liikkuminen 1,1 %, jätehuolto 0,6 % ja vedenkulutus 0,2 %.

Metropolian ensimmäinen, vuotta 2020 koskeva, hiilijalanjälkilaskenta valmistui keväällä 2021. Laskenta tehtiin käyttäen konsulttiyhtiö Gaian Metropolialle laatimaa hiilijalanjälkilaskuria. Syksyllä 2021 toteutettiin uusi laskenta käyttäen Arenen työryhmässä luotua laajempaa hiilijalanjälkilaskuria. Vuoden 2021 laskenta toteutettiin yhdistämällä näitä kahta laskentatapaa sekä Hanselin Hankintapulssi-työkalun tuottamaa tietoa.

Hiilijalanjälkilaskentaa kehitetään jatkuvasti ja vuonna 2022 siihen otetaan mukaan sijoitustoiminta sekä laajemmin liikkuminen eli henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuminen kampuksille ja kampusten välillä. Koska laskentaa vielä kehitetään tarkemmaksi, vuoden 2022 hiilijalanjälkeä käytetään vertailuvuotena, josta lasketaan päästövähennysskenaariot vuodelle 2030.

Metropolian ensimmäinen vastuullisuusraportti julkaistaan toukokuussa 2022. Kestävä kasvu

Liiketoiminnan liikevaihto oli 5,1 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 10 prosenttia (2020; 4,7 Me). Vuokraustoiminnan tuotto oli 0,4 miljoonaa euroa ja kasvoi 170 prosenttia edellisvuoteen verrattuna muun muassa Helsingin kaupungin jatkettua koronarokotustoimintaansa Myllypuron kampuksella koko vuoden ajan (2020; 0,2 Me). Liiketoiminnan vuoden 2022 ensimmäisen kvartaalin liikevaihto kasvoi 91 prosenttia edellisvuodesta (Q1/2021; 1,1 Me) ja oli 2,2 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen myynti, sisältäen EU/ETA-maiden ulkopuoliset lukuvuosimaksut sekä liiketoiminnan, oli 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2021 kasvaen 48 prosenttia edellisvuodesta (2020; 0,8 Me).

EU/ETA -maiden ulkopuolisten lukuvuosimaksua maksavien opiskelijoiden määrä oli 92 opiskelijaa ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 77 prosenttia (52 opiskelijaa vuonna 2020). Eniten lukuvuosimaksua maksavia opiskelijoita saapui Vietnamista, Venäjältä, Filippiineiltä ja Sri Lankasta. Suosituimmat tutkinnot olivat Information Technology ja International Business and Logistics. Metropolialla oli vuoden 2021 loppuun mennessä kuusi agenttisopimusta opiskelijarekrytointiin. Agenttitoiminnan tavoitteena on edistää EU/ETA -alueen ulkopuolelta tulevien lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määriä tulevaisuudessa.

Metropolian sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaan. Sopimus on Suomen historian suurin tilaustutkintojen kauppa käsittäen ensimmäisessä aallossa yhteensä lähes 450 tutkintokoulutettavaa. Kaupan ensimmäisen vaiheen kokoluokka on yli 10 miljoonaa euroa.

Metropolia teki vuonna 2021 neljä uutta työelämäyhteistyösopimusta ja sopimuksia oli vuoden lopussa yhteensä 30 kappaletta. Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla solmittiin neljä uutta työelämäyhteistyösopimusta.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät ja niitä tukevat yhteistyöalustat rakentuvat Metropolian vahvuuksille:

1. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut

2. Puhtaat ja kestävät ratkaisut

3. Älykäs liikkuminen

4. Toimiva ihmisten kaupunki

5. Tieto-ohjattu rakentaminen

Kestävän kehityksen teemat läpileikkaavat ja siten ohjaavat kaikkea Metropolian toimintaa. Jatkuvan ennakoinnin avulla pyrimme tunnistamaan myös muita tulevaisuuden haasteita ja tarttumaan aktiivisesti niihin liittyviin mahdollisuuksiin.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

1. Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät:

- Innovaatiotoiminnan suuntaaminen kestävään kehitykseen

- Strateginen verkostoituminen

- Kampusten yhteistyöalustojen rakentaminen TKI-toiminnalle ja oppimiselle

- Opiskelijoiden innovaatio-osaamisen kehittäminen

- Opiskelijayrittäjyyden edistäminen

Metropolian tki-kumppanuusmallin mukaiset sopimukset 2024: 25 kpl (2019: 6 kpl, 2022: 15 kpl)

2. Jatkuva oppiminen:

- Jatkuvan oppimisen kokonaisuuden rakentaminen (Metropolia Match®)

- Tarjonnan kysyntälähtöisyyden varmistaminen

- Työssä oppimisen mahdollistaminen

- Strategisen yhteistyön vahvistaminen pääkaupunkiseudulla

Seurantaindikaattori:

Jatkuvan oppimisen opintopisteet (muut kuin AMK-tutkintoa suorittavien alle 25-vuotiaana tutkinto-opiskelun aloittaneiden opintopisteet, sisältäen myös korkeakoulujen yhteistyössä suoritetut opintopisteet). 2024: 380 400 op, (2019: 316 737 op, 2022: 348 700 op)

3. Kestävä kehitys ja kasvu:

- YK:n kestävän kehityksen viitekehyksen rakentaminen osaksi Metropolian toimintaa

- Kestävä kehitys kaikkeen koulutustarjontaan

- Hiilineutraaliuden saavuttaminen 2030

- Metropolian tarjonnan kaupallistaminen

Seurantaindikaattori:

Metropolian maksullinen liiketoiminta. 2024: 5 123 t€ (2019: 4 273 t€; 2022: 4 833 t€)

4. Ihmiset ja kulttuuri:

- Ajattelun, työnteon tapojen ja rakenteiden uudistaminen asiakas-, oppija- ja työntekijälähtöisiksi (ihminen edellä)

- Työtä vahvuuksien kautta

- Yhteisöllisyyden, avoimuuden, dialogisuuden edistäminen

- Rohkeiden kokeilujen ja ketterän oppimisen vauhdittaminen

- Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen

Seurantaindikaattori:

CC-lisensioidut avoimet oppimateriaalit (lukumäärä). 2024: 200 kpl, (2019: 0 kpl, 2022: 50 kpl)

5. Digitalisaatio:

- Analytiikan hyödyntäminen tiedolla johtamisessa ja toiminnan tehostamisessa

- Digikyvykkyyden jatkokehittäminen

- Verkko-opetuksen laajentaminen

Seurantaindikaattori:

Kokonaan tai osittain verkossa toteutettavien opintojaksojen prosenttiosuus kaikista Metropolian opintojaksoista/vuosi: 2024: 40%, (2019: 10%, 2022: 20%)

6. Xxxxx-Xxxxxx, Laurean ja Metropolian (3AMK) strategisen liittouman yhteistyön syventäminen

3AMK-yhteistyötä Xxxxx-Xxxxxx ja Xxxxxxx kanssa syvennetään ja toiminnallisuutta vahvistetaan laajentamalla työelämälähtöisiä osaamispolkuja jatkuvan oppimisen tarpeisiin tekoälyä hyödyntämällä. Tavoitteena on strategisen liittouman ankkuroituminen globaaleihin ja metropolialueen kansainvälistyviin ekosysteemeihin sekä korkeakoulupedagogisten työelämälähtöisten toimintamallien kehittäminen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Toteutetaan toiminnan ulkoinen arviointi. Kehitetään ja tuotteistetaan opiskelulähtöistä osaamispolkukonseptia.

Yhdessä metropolialueen ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kaupunkien kanssa Metropolia edistää kansainvälisyyttä ja tukee työperäistä korkeakoulutettujen maahanmuuttoa sekä kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ammattikorkeakoulut (3AMK) yhdistävät osaamiset ja erikoistumisalueet tki-toiminnan yhteistyön ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.

Seurantaindikaattorit:

Myönnetty ulkoinen T&K-rahoitus (miljoonaa euroa/vuosi), 2024: 9-10, (2019: 4,75, 2022: 7-8)

Yhteiset julkaisut (kpl/vuosi), 2024: 150, (2019: -, 2022: 75)

Osaamispolkujen ja intensiiviopintokokonaisuuksien tarjonta tutkintokoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin (kpl), 2024: 30, (2019: 16, 2022: 22)

Raportoimme tässä osiossa teemat ihmiset ja kulttuuri sekä digitalisaatio. Ihmiset ja kulttuuri

Vuonna 2021 painottui koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aiheuttamiin tarpeisiin vastaaminen. Toimintaa toteutettiin vuoden ajan joustavasti etä- ja lähiopetusta ja -työskentelyä tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä. Keväällä 2021 kontaktoitiin henkilökohtaisesti lähes kaikki Metropolian opiskelijat.

Tarkoituksena oli kartoittaa hyvinvointia, opiskeluiden sujumista ja mahdollista tuen tarvetta.

Keväällä otettiin käyttöön työaikapankki ja paikallisesti sovittu mahdollisuus lomarahan vapaaksi vaihtamiseen. Syksyllä siirryttiin etätyöskentelyn laajasti normaalitilanteessakin mahdollistavaan hybridimalliin, jossa korostuu yksilöiden ja tiimien vastuu ja harkintavalta.

Aika- ja paikkariippumattomien toimintamallien, verkon yli tapahtuvan vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukemiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Esihenkilöille ja henkilöstölle järjestettiin valmennusta ja työnohjausmahdollisuuksia sekä erilaisia dialogista ja osallistuvaa toimintatapaa edistäviä työpajoja ja tapahtumia.

Parru sparrasi metropolialaisia osallistuvan työotteen huomioimisessa sekä mahdollistamisessa. Vuonna 2021 Parru-tiimi tuki viittä strategista kehittämisprojektia pitkäjänteisesti. Lyhytaikaista tukea tarjottiin puolestaan suunnittelemalla ja järjestämällä noin 50 yksittäistä tilaisuutta.

Keväällä 2021 toteutettiin uudistettu People Power- henkilöstötutkimus. Kyselyn tulokset käsiteltiin sekä Metropolia-tasoisesti että tiimeittäin. Tiimeissä asetettiin yli 100 konkreettista kehittämistoimenpidettä, joita edistettiin vuoden aikana. Metropolian keskeisiä kehittämisteemoja ovat onnistuvan esihenkilötyön mahdollisuuksien varmistaminen ja luottamuksen rakentaminen sekä yksiköiden välisen yhteistyön edistäminen. Loppuvuodesta toteutettiin työn palkitsevuuden kokemusta ja motivaatiotekijöitä selvittävä henkilöstön kyselytutkimus.

Vuonna 2021 järjestettiin neljä koko henkilöstölle suunnattua strategiateemoja käsittelevää Metropolia Akatemiaa. Syksyllä 2021 alkoi Metropolian johdolle suunnattu strategiateemoja avaava Johdon Akatemia.

CC-lisensioituja avoimia oppimateriaaleja oli vuoden 2022 ensimmäisen kvartaalin lopulla 82 kappaletta. Digitalisaatio

Vuonna 2021 panostettiin erityisesti analytiikan hyödyntämiseen tiedolla johtamisessa ja toiminnan tehostamisessa, digikyvykkyyden jatkokehittämiseen, verkko-opetuksen laajentamiseen sekä vastuukorkeakouluna toimimiseen Digivisio 2030 -hankkeessa.

Tiedolla johtamista ja tiedon hyödyntämistä tehostettiin vuonna 2021 kehittämällä tietovarastoa ja järjestelmien välisiä integraatioita datan laadun ja täsmällisyyden varmistamiseksi. Samaan aikaan useita hallinnon järjestelmiä (mm. HR-järjestelmä) ollaan uusimassa toiminnallisuuksien ja automaation parantamiseksi. Muutokset mahdollistavat tehokkaamman analytiikan hyödyntämisen raportoinnissa ja päätöksenteossa, joilla on suora vaikutus toiminnan tehostamiseen. Esimerkiksi käyttöön otetetun datan visualisointityökalun Qlik Sensen avulla voidaan seurata Metropolian mittareiden ja muiden keskeisten mittareiden kehitystä sekä Metropolia- että yksikkötasolla. Tekoälyä hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä työelämälähtöisemmäksi sekä huomioimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Digikyvykkyyden jatkokehittämisessä panostettiin erityisesti etätyöskentelyn ja hybridiopetuksen tukemiseen. Henkilöstöllä on käytössään ajanmukaiset työkalut sekä etätyöskentelyyn ja -opettamiseen liittyvä ohjeistus. Tukipalvelujen parantamiseksi digistudioprojekti eteni demovaiheeseen. Digiope 1, 2 ja 3 - koulutuksia järjestettiin opetushenkilöstön digipedagogisen osaamisen tueksi. Koko henkilöstön digitaitojen kehittämisessä ja sparraamisessa tukee myös digimentoriverkosto.

Metropolian toinen EXAM-tenttiakvaario otettiin käyttöön Myllypuron kampuksella tammikuussa 2022. Tenttiakvaario tuo joustavuutta tenttimiseen kampuksen aukioloaikoina.

Metropolian jatkuvan oppimisen kehittämisessä on huomioitu myös Digivision tuleva vaikutus. Tutkintojen kehittämissuunnitelmien ja pedagogisten linjausten teemoina ovat nyt avoimuus ja modulaarisuus, joiden kautta sisältöjen ja toteutustapojen toivotaan kehittyvän jatkuvalle oppijalle soveltuviksi digitoteutuksiksi.

Kokonaan tai osittain verkossa toteutettavien opintojaksojen osuus kaikista Metropolian opintojaksoista oli vuonna 32 %.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	3 190
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	340
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	1 200
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	300
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	1 350
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	600

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

96 623 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 85 174 000 euroa.

Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 5 670 000 euroa vuonna 2021,

5 124 000 euroa vuonna 2022, 5 124 000 euroa vuonna 2023 ja 5 124 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 3 500 000 euroa vuonna 2021, 3 000 000 euroa vuonna 2022, 3 000 000 euroa vuonna 2023 ja 3 000 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksesta kohdennetaan vuosittain 300 000 euroa 3AMK -yhteistyön kustannuksiin. Vastaava kohdennus tehdään Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun strategiaperusteiseen rahoitukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaa 3AMK -yhteistyön koordinoinnista, johon strategiarahoituksesta kohdennetaan lisäksi 300 000 euroa vuosittain.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 721 000 euroa vuonna 2021, 675 000 euroa vuonna 2022,

675 000 euroa vuonna 2023 ja 675 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa

2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 1 548 200 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 649 000 euroa vuonna 2021, 649 000 euroa vuonna 2022, 649 000 euroa vuonna 2023 ja 649 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 5 779 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

3AMK

3AMK-yhteistyössä tarjottiin opiskelijoille vuonna 2021 yhteensä 17 yhteistä opintokokonaisuutta: 11 osaamispolkua ja 6 intensiivitoteutusta. Opintokokonaisuuksien ohella tarjolla oli 3AMK:n ja Aalto- yliopiston yhteinen kattava kielitarjonta. Opettajien osallistamista ja osaamisen kehittämistä vahvistettiin yhteisillä osaamiskekkereillä, ja opiskelijalähtöistä osaamispolkukonseptia kehitettiin yhteiskehittämisen työpajoissa. Tulevaisuuden osaajat -intensiiviviikko toteutettiin osana 3AMK-opintotarjontaa opiskelijoille ja samanaikaisesti osaamisen kehittämistoimenpiteenä henkilöstölle. Tekoälyä hyödyntävä 3AMK- opintotarjontaa sekä työmarkkinadataa sisältävä CareerBot-palvelualusta lanseerattiin alkuvuodesta 2022.

Tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämiseen liittyvät koulutukset on käynnistetty.

3AMK-liittouman vaikuttavan TKI-toiminnan yhteistoimintamalli rakentuu kolmen strategisen kärjen ympärille: 1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, 2) Kestävä kaupunkikehitys ja 3) Tulevaisuuden tekijä. Strategisten kärkien kautta TKI-yhteistyö ankkuroituu globaaleihin ja metropolialueen kansainvälistyviin ekosysteemeihin, ottaa huomioon keskeiset tavoitteet YK:n kestävän kehityksen agendasta ja tuo lisäarvoa yhdistämällä kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun osaamisia ja erikoistumisalueita.

Liittouman yhteisille TKI-hankkeille myönnettiin ulkoista TKI-rahoitusta vuonna 2021 yhteensä 5,24 milj. euroa. Vuodelle 2022 ulkoista TKI-rahoitusta on raportointivaiheessa myönnetty yhteensä 5,28 milj. euroa. Uutena tavoitealueena vuonna 2021 oli yhteinen julkaisutoiminta. Asian edistämiseksi muodostettiin julkaisukoordinaattoreiden ryhmä, joka ideoi erilaisia tapoja kasvattaa yhteiskirjoittamista ja -julkaisemista. Yhteisiä julkaisuja tehtiin vuonna 2021 yhteensä 49 kpl.

3AMK-liittouman koulutusvientiyhtiö EduExcellence on saavuttanut aseman yhtenä suurimmista koulutusvientiyhtiöistä kotimaassa. Vuodenvaihteessa tehty noin 10 milj. euron arvoinen tilauskoulutussopimus Keniaan oli merkittävä läpimurto. Uusia jälleenmyyntiavauksia on saatu myös mm. APAC-alueella, Afrikassa, sekä laajemmin maailmalla toimivan yrityksen kanssa. Osakassopimukseen tehdyllä muutoksella mahdollistetaan yhteistyön laajentaminen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, korkea-asteen yhteistyöverkostojen ja yritysten kanssa jatkossa.

Alkuvuodesta 2022 käynnistettiin 3AMK-yhteistyössä kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamiskeskittymän suunnittelu ja valmistelu painottuen erityisesti pk-yritysten kestävän kehityksen osaamisen ja verkostojen kehittämiseen. 3AMK liittouma toimii vuosina 2021-22 puheenjohtajatahona pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja korkeakoulujen rehtoreiden yhteistyöfoorumissa, jonka tavoitteena on metropolialueen kehittäminen korkeakoulujen ja kaupunkien yhteistyössä.

3AMK-liittouman koordinoiman Kiina-verkoston käynnistymisvaiheessa on verkostoiduttu eri toimijoiden kanssa, järjestetty verkkotapaamisia potentiaalisten kiinalaisten kumppaneiden kanssa, rakennettu verkoston internetsivut ja viestintä sekä tehty videoesittelyitä verkostoon kuuluvista ammattikorkeakouluista.

Ensimmäiset yhdessä työstetyt tutkimusaihiot ovat rahoitushakuvaiheessa. Amk-mallin konseptointia hiotaan esittelykelpoiseksi Kiinaan yhdessä kiinnostuneiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Verkoston avustamana on allekirjoitettu ensimmäinen aiesopimus monipuolisesta yhteistyöstä Shenzhen Polytechinkin kanssa.

Kiina-osaaja koulutuksen ensimmäinen toteutus on syksyllä 2022. Koulutus- ja osaamistason nosto

Koulutus- ja osaamistason nostamiseen vuodelle 2021 myönnetyt lääketieteiden 20 aloituspaikkaa ja terveys- ja hyvinvointialojen 55 aloituspaikkaa jäivät täyttymättä. Vertailuluvuiksi valikoitui sellaisten vuosien sisäänotot, jolloin Metropoliassa oli aloittanut normaalista poikkeavia ryhmiä. Emme pystyneet tekemään niin suurta sisäänoton lisäystä pelkästään syksyllä 2021 alkavaan koulutukseen, että ohjauksen aloille asetetut vertailuluvut olisi ollut mahdollista ylittää. Lisäksi Insinööri (AMK), tietotekniikka -koulutukseen saadut 20 paikkaa jäi täyttymättä, kun tammikuussa 2021 alkanut yhteishaun kautta tullut ryhmä jäi vajaaksi ja uusien hakuväylien kautta tuli odotettua vähemmän paikan vastaanottaneita syksyllä 2021 alkavaan koulutukseen.

Xxxxxxxx 2021 myönnetyistä 115 paikasta vain Rakennusmestari (AMK) -koulutuksen 20 paikkaa täyttyivät.

Vuodelle 2022 myönnetyt 112 lisäpaikkaa pyritään saamaan täytettyä täysimääräisesti. Lisäksi harkinnan varaisella rahoituksella B myönnetyt Insinööri (AMK), tietotekniikka -koulutuksen 25 paikka pyritään täyttämään.

Talent Boost

Talent Boost -toimenpideohjelmaa edistetään Metropoliassa SIMHE-palveluiden, toiminnallisesti kaksikielisen sairaanhoitajatutkinnon sekä S2-tarjonnan kehittämishankkeiden kautta. Lisäksi kv- opiskelijoiden Suomeen työllistymisen tukemiseksi on kohdennettu vuodesta 2022 alkaen kaksi henkilöresurssia, jotka kehittävät kv-opiskelijan palvelupolkua.

SIMHE

Metropolia edistää edelleen aktiivisesti korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien polkujen luomisessa korkeakoulumaailmaan ja työelämään sekä toimii niitä tukevissa verkostoissa. Erityisesti on panostettu OSKE-hankkeen tukemana yhteistyöhön pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tavoitteena rakentaa työllistymistä edistävä osaamiskeskus-palvelukonsepti. Hankkeessa on tarjottu yksilöohjausta, ryhmäohjausta ja career boost-ohjelmia maahanmuuttaneille. Myös yritysyhteistyötä on vahvistettu.

S2-tarjonnan kehittämishanke

Metropolia on mukana Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston koordinoimassa Kielibuusti-hankkeessa (2021-2024). Hankkeessa on käynyt ilmi, että S2-opiskelijoiden kielipolut ovat varsin yhdenmukaisia eri korkeakouluissa, mikä mahdollistaa tiiviin yhteistyön. Kielitaidon perustan luominen tutkintoon kuuluvilla kielikursseilla sekä ammatillisen kielitaidon kehittäminen työharjoitteluiden sekä ammattiopintojen yhteydessä on tärkeää. Myös kielitietoinen ohjaus on keskiössä.

Kielibuusti-hankkeen kehittämistyötä on tehty Metropoliassa alkuvaiheessa erityisesti Terveys- osaamisalueella, jossa suunnitellaan vuonna 2022 kielitietoista ohjausta kieli-HOPSin avulla, S2-opintojen integrointia hoitoalan opintoihin sekä S2-klinikkatoimintaa kielitukea tarvitseville opiskelijoille. Jatkossa nämä hyvät käytänteet ovat hyödynnettävissä myös muissa Metropolian yksiköissä.

Xxxxxxxx kansainvälinen opiskelija on laatinut ohjaajansa kanssa kieli-HOPSin, jonka toteutumista seurataan ja jota päivitetään ohjaajan kanssa opintojen aikana. Lisäksi on kehitetty opintoihin sisältyviä kieliopintoja ja vapaasti valittavia kieliopintoja sekä panostettu tehokkaaseen ohjaukseen kielenoppimisen integroimiseksi osaksi alan opintoja ja työharjoittelua. Lisäksi muuta tukea tarjotaan koko opintojen ajan esimerkiksi Metropolian SIMHE-palveluiden, HyMy-kylän kieliklinikkojen, kielikahviloiden, kielikummitoiminnan sekä kielimentoroinnin avulla.

TOKASA

Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) -hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tutkittua tietoa ja hyviä käytänteitä on hyödynnetty koulutusmallin kehittämisessä. Myös haku- ja valintaprosessia on kehitetty ja toteutettu mm. laatimalla koulutuskuvaus, päivittämällä hakukriteerit

syksyn 2022 hakua varten sekä kehittämällä valintakoetta. Xxxxxx yhteishaussa valittiin ensimmäisen sairaanhoitajakoulutuksen pilottiryhmän opiskelijat (TAMK 14 opiskelijaa ja Metropolia 28 opiskelijaa), jotka aloittivat opinnot tammikuussa 2022. Syksyn yhteishaussa valitaan Metropoliaan 28 opiskelijaa ja TAMKiin 35 opiskelijaa, jotka aloittavat opintonsa tammikuussa 2023.

S2-opetuksen integrointia hoitotyön opintoihin suunniteltiin ja toteutettiin mm. panostamalla selkeään suomenkielisten opetusmateriaalien luomiseen. Suomi toisena kielenä on ollut tiiviisti mukana substanssiopetuksessa heti opintojen alusta asti. Samoin aloitettiin rakentamaan mallia, jonka avulla voidaan arvioida kielitaidon kehittymistä opintojen aikana.

Opiskelijoiden integroitumisen tukemiseen liittyviä tekijöitä on huomioitu koulutuksen kehittämisessä. Opiskelijoiden ohjauksen ja tuen mallia on suunniteltu ja kehitetty esimerkiksi opettajatutoroinnin ja HOPSien avulla.

Koulutusmallissa on tiivis työelämäyhteys ja työelämän edustajat ovat olleet alusta asti tiivisti mukana suunnittelussa (esim. HUS, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Helsingin kaupunki, Pihlajalinna). Myös uudenlaisen työelämämallin konseptointi on aloitettu yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kesken. Ensimmäisen vuoden aikana ammattikorkeakouluja on osallistettu hankkeen suunnitteluun. Yhteiset opintojaksot, yhteisopetus sekä asiantuntijaluennot verkko-opetuksena eri ammattikorkeakoulujen kanssa opetussuunnitelman sisällöistä on suunniteltu aluksi TAMKin ja Metropolian välillä.

Globaaliverkostojen toiminta

Metropolia on mukana KAMK- ja LAB-ammattikorkeakoulujen koordinoimassa yhteistyössä, jossa on tavoitteena kehittää alakohtaisia, ammattikorkeakoulujen yhteisiä polkuopintoja liiketalouden ja ICT:n aloille.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Document Metadata

Table of Contents

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

Document Metadata