Contract

Ohjaavien ministeriöiden ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027

POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

0295 038 000 Kirjaamo

xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 86, 90101 Oulu

Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxxxx-xxxxxxxxx@xxx-xxxxxx.xx

SISÄLLYS

1 Strategiset linjaukset 3

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6

3 Tulostavoitteet 8

4 Voimavarojen hallinta 33

5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 34

Liitteet 35

1 Strategiset linjaukset

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeen- pano- ja kehittämistehtäviä alueilla.

ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitel- maan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomioon hallituksen alue- kehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallintoa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.

1.1 Hallitusohjelma

Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.

Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den.

ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.

Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.

1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja

Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:

<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>

Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantunti- juus ja yhteistyö.

1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus huomioi AVI-ELY –strategian painotukset kaikessa toiminnassaan. Lähtökoh- tana on, että ilmiölähtöisiin tavoitteisiin haetaan niihin sopivia poikkihallinnollisia, vastuualue- ja yksikkörajat ylit- täviä ratkaisuja ja toimenpiteitä. Strategiaa ja painopisteitä käsitellään yhdessä ELYn eri foorumeilla. Tämän lisäksi keskustelu strategian tavoitteista ja toimenpiteistä jatkuu ja syvenee ELYn jokapäiväisen johtamisen ja esihenkilötyöskentelyn kautta aina jokaisen työntekijän henkilökohtaiselle tasolle saakka.

ELY-keskus huomioi lähtökohtaisesti maakunnalliset painopisteet edustamansa alueen kahdesta maakuntaoh- jelmasta, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on käynyt keskustelut uuden AVI-ELY-strategian valmistelun yhteydessä sen yhteensopivuudesta alueensa maakuntaohjelmien painopistei- siin. Niiden on todettu olevan yhteensopivat.

Maakuntaohjelmien lisäksi ELY tukee toimillaan muitakin alueen keskeisimpiä, strategiesti yhteensopivia strate- gisia ohjelmia. Näitä ovat muun muassa pohjoisen ohjelma, pohjoisen liikennestrategia 2036, sekä Pohjois-Poh- janmaan ilmastotiekartta. ELY-keskus tukee toimillaan hallitusohjelmaan sisältyvän, vielä valmistelussa olevan Pohjoisen ohjelman toimeenpanoa. Pohjoisella alueella on yhteistyössä valmisteilla myös Pohjoisen liiken- nestrategia 2036, jonka tavoitteet tukevat Pohjoisen ohjelman tavoitteita. Lisäksi ELY-keskus osallistui aktiivi- sesti jo edellisellä strategiakaudella valmisteltuun Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekarttaan. Valmistelussa tehtiin yhteistyötä maakuntaliiton ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Ilmastotiekartta asettaa alueelliset tavoitteet

ja painopisteet ilmastotyölle. Ne ovat sopusoinnussa myös vuosien 2024-2027 strategisten painopisteiden kanssa.

Sen lisäksi, että painotusten yhteensopivuus on varmistettu tietyssä ajankohdassa, ELY-keskuksen toimintata- poihin kuuluu jatkuva keskustelu toimintaympäristön muutoksista, tavoitteista ja toimenpiteistä verkostoissaan, yhteistyökumppaneidensa ja sidosryhmiensä kanssa. Jatkuvalla vuoropuhelulla varmistetaan reaaliaikainen ja parhaimmillaan ennakoiva tapa vastata yhdessä kumppaneiden kanssa toimintaympäristön nopeisiinkin muu- toksiin. Näin myös yhteensopivuudesta käydään jatkuvaa keskustelua. Vuoropuhelua käy koko ELYn laajasti verkottunut henkilöstö toimiessaan alueellisissa verkostoissaan. Luonnollisesti ELY-keskus osallistuu aktiivisesti maakunnallisten strategioiden valmisteluun ja tuo sitä kautta panoksensa jo maakunnallisten painopisteiden muodostamisvaiheeseen.

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikuttavuusta- voitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):

<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopi- muksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöi- sen ylätason tavoitteen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:

1. Lisäämme elinvoimaa

2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää

3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta

4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten vä- liotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pääasiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.

ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY-keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY- keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestävää kasvua, puhdasta siirtymää sekä va- rautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Tuotetut digitaali- set palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.

ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyö- dyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”

ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpa- non tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla, joista

säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).

Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen, en- nakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioidaan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirty- essä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.

3 Tulostavoitteet

Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.

3.1 Lisäämme elinvoimaa

Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta

Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt

2024

Työvoimapalvelujen suunnittelussa, kohdennuksessa ja asiakasohjauksessa on huomioitu täsmätyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Määrärahoja ja viestintää on suunnattu erityisesti tämän kohderyhmän tarvitsemiin palveluihin. Työvoimapalveluiden vaikuttavuuden seuranta on tehostunut mm.

Mylly-tietoalustan tiedoilla. Hyvinvointialueen kanssa tehtävä yhteistyö on tehostu- nut.

Myös ESR-hankerahoitusta on suunnattu edellä mainittuihin asiakasryhmiin oh- jelma-asiakirjan mukaisesti.

Asuntorakentamisen toimialalle sekä muille lomautuksista ja irtisanomisista kärsi- ville toimialoille ja asiakkaille on toteutettu mm. kohdennettuja muutosturva- ja kou- lutuspalveluita. 55+ v. muutosturvapalvelut toimivat tehokkaasti.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston tehokkuus- ja tuottavuusluvut ovat pysyneet korkealla tasolla. Kasvokkain toteutettavien alku- ja seurantakeskustelujen määrä on lisääntynyt verrattuna vuoteen 2023 ja alkuvaiheen palvelut ovat tukeneet no- peaa työllistymistä.

Työllisyyden kuntakokeilujen, TE-toimiston ja ELY-keskuksen yhteistyö on jatkunut vuoden 2024 loppuun suunnitellusti kokeilujen päättymiseen asti. Tarvittavin osin yhteistyössä on huomioitu myös TE2024-uudistus.

Työllisyysmäärärahat on sidottu ja maksettu mahdollisimman täysimääräisesti vuo- den 2024 loppuun mennessä. ELY-keskus on opastanut tulevia työllisyysalueita

työllisyys- ja määräraha-asioissa tarpeen mukaan.

Rakennetyöttömien määrä on laskenut

2024

Rakennetyöttömien määrä on maksimissaan 11 000 hlöä mitattuna koko vuoden 2024 keskiarvona, luku lasketaan kuukausikeskiarvoista

(Vuosien keskiarvot: v. 2020 11175, v. 2021 12323, v. 2022 10643 ja v. 2023 ajalla

1-9 10964)

Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu

2024

TE-palvelujen viestintää ja esittelyä on lisätty yrityksille mm. palkkatukiuudistuk- sesta, muutosturvasta ja työmarkkinatorista ml. aluesivut. Rakennerahastojen re- sursseja aktivoidaan kasvua tukeviin hankkeisiin monikanavaista viestintää kehittä- mällä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yritykset ovat kehittäneet rahoitetuissa hankkeissa erityisesti digitalisaatiota ja panostaneet puhtaaseen siir- tymään. Käytettävissä olevat määrärahat on hyödynnetty täysimääräisesti. Liike- vaihtokerroin rahoitetuissa yritystukihankkeissa on 8.

ESR-hankerahoitusta on suunnattu yritysten vastuullisuutta, osaamista ja työelä- män kehittämistä tukeviin hankkeisiin.

	Nuorten start up -pilotin nuorten yrittäjyyttä tukevissa palveluissa ja toimenpiteissä on ollut mukana noin 50 asiakasta/2024. Luovien alojen ja kulttuurialan työvoima- koulutuksia on järjestetty tarpeen mukaan määrärahojen puitteissa. Luovan alan ja kulttuurin elinvoimatekijät ja liiketoiminta-alueet, kuten esimerkiksi tapahtuma-alaan liittyvät kulttuurimatkailun mahdollisuudet sekä kulttuuripalvelui- den tuottamat arvonlisävaikutukset tunnistetaan, erityisesti liiketoimintana toimivat toimijat ja määritellään toteutettavat kehittämistoimenpiteet alueellaan. Kulttuurimatkailun kannalta tunnistetaan alueen vetovoimaisimmat toimijat ja veto- voimatekijät (esimerkiksi tapahtumat, kulttuuriympäristö ja –perintö). POPELY osallistuu mm. OULU2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen valmisteluun eri tavoin.
2025	Liikevaihtokerroin rahoitetuissa yritystukihankkeissa on 8.
2026	Liikevaihtokerroin rahoitetuissa yritystukihankkeissa on 8.
2027	Liikevaihtokerroin rahoitetuissa yritystukihankkeissa on 8.
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit)
2024	Rahoitetaan kehittämishankkeita ja yritysryhmähankkeita, joiden tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistuminen, monialaisten maatilojen syntyminen ja ke- hittyminen, puhtaan ja turvallisen ruoantuotannon tarjonnan monipuolistaminen sekä huoltovarmuuden edistäminen. Maaseuturahoituksen hanketoiminnalla edis- tetään yritysten yhteistyötä etenkin elintarviketuotannon, luontoon ja kulttuuriin pe- rustuvien palveluiden (mm. matkailu) ja uuden yritystoiminnan kehittymisessä. Vä- lillisiä tavoitteita hankeyhteistyössä ovat yritysten yhteistyön, klustereiden ja arvo- ketjujen vahvistaminen. Oppilaitokset ovat edistäneet nuorten yrittäjyyttä ja yritys- ten omistajanvaihdosneuvonta toimii. -Tuemme yritystoimintaa sekä kehittämistoimia, jotka liittyvät maaseudun palvelu- jen (kuten matkailun) tuotantoon tai tuotteiden (erityisesti maa- ja metsätalouden sekä luonnontuotealan toimintaketjut) jalostamiseen ja markkinoille saattamiseen. Rahoituksessa priorisoidaan mahdollinen monikäyttöisyys, kierrätys- ja uusiokäyttö sekä laaja tuensaajien joukko - Rahoitamme investointeja ja kehittämistyötä omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän edistämiseksi - Tuemme kannattavaa, maaseutua työllistävää ja kestävää yritystoiminnan kas- vua sekä kehittymistä etenkin vientipotentiaalia hyödyntäen • Edistämme uusien yritysten perustamista; omistajanvaihdoksiin ym. muutostilanteisiin liittyviä toimia -Tuemme ensisijaisesti yritysten ja maatilojen energiasiirtymää fossiilisista energia- lähteistä uusiutuviin, biomassoihin perustuvaa uusiutuvaa energian tuotantoa sekä energian ja resurssien käytön tehostamiseen tähtääviä toimia -Tuemme investointeja, joilla maatilat ja yritykset tähtäävät uuden teknologian käyttöönottoa -Tuemme maatilojen ja elintarviketuotannon investointeja, monipuolistumista ja ke- hittymistä omavaraisuuden, ruoan tuotannon ja huoltovarmuuden lisäämiseksi -Tuemme elintarvikeyritysten ja -tuotannon kehittymistä ja uusien yritysten synty- mistä sekä vientiä - Rahoitamme tuotannon kehittämiseen tähtääviä toimia, uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä uusien käytäntöjen kehittämistä, osaamisen lisäämistä, elin- ikäistä oppimista, osaavan työvoiman saatavuutta ja verkostoitumista - Valtakunnallisen ilmastoyksikön asiantuntijoiden avustuksella rahastot tulevat edistämään elinkeinojen haavoittuvuuden ja ilmastoriskien tunnistamista, sopeutu- mistarpeen arviointia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien suunnittelua. Yritykset ovat toteuttaneet yrityskohtaisia kehittämistoimia/investointeja. Kehitetty- jen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 50,29. Tulokset on saavu- tettu hyvällä viestinnällä sekä yhteistyöllä alueen sidosryhmien esim. seudullisten toimijoiden kanssa.
2025	Kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 57,78
2026	Kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 64,41
2027	Kehitettyjen maaseutuyritysten ja biotalousyritysten lukumäärä 65,81

TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa
2024	ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille 33 kpl
2025	KasvuCRM:ään kirjatut kansainvälistymisneuvonnat 85
2026	ELY-keskusten liidit muille TF-toimijoille 38 kpl
2027	KasvuCRM:ään kirjatut kansainvälistymisneuvonnat 90
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä
2024	ELY-keskus on tukenut työllisyysalueita kansainvälisen rekrytoinnin huomioimi- sessa palveluiden suunnittelussa. ELY-keskus on viestinyt alueellaan Work in Fin- landin valtakunnallisista palveluista. Alueelle on suunniteltu toimintamalli kansain- välistä rekrytointia koskevien alueellisten toimijoiden ja valtakunnallisten palvelui- den yhteensovittamiseksi. Työperusteisille oleskeluluville asetetuissa käsittelyaika- tavoitteissa pysytään (15 vuorokautta TE-toimiston osaratkaisun osalta).
Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa
2024	ELY-keskusvetoisen alueellisen jatkuvan oppimisen (JAO) verkoston toimintaa on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa. ELY-keskusvetoisen elinikäisen oppimisen (ELO) verkosto on osaltaan to- teuttanut valtakunnallista päivitettyä ELO-strategiaa ja alueellista ELO- toimenpidesuunnitelmaa lisäten ohjausalan osaamista ja yhteistyötä. Alueellinen työelämäverkosto on tuottanut tilannekuvaa ja kehittämistarpeita keskeisistä alu- een työelämän tuottavuuden ja laadun tarpeista. Ao. kolmen verkoston yhteistoi- mintaa on tiivistetty ja toimintaa on kehitetty ottaen huomioon ELY-keskusten v. 2025 alusta olevat lakisääteiset tehtävät. Työvoimabarometrin sisältöä ja toimiala-arviointia on kehitetty suunnitelmallisesti siten, että alueen keskeiset toimialat on arvioitu kunkin vuoden barometrissä. Maa- kunnan ennakointiverkosto on toiminut aktiivisesti tietoa tuottaen mm. työvoimaba- rometriin. Osaamistarpeiden kokoamis- ja analysointimallia on kehitetty yhteis- työssä KEHA-keskuksen, työllisyysalueiden, JOTPAn, elinkeinoelämän ja oppilai- toksien kanssa sekä ELY-keskuksen sisäisesti. ELY-keskuksen koordinoimassa alueellisessa Team Finland-toiminnassa painottuu verkostoyhteistyö sekä kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten aktivoiminen ja tuke- minen mm. Team Finland –organisaatioiden neuvonta – ja rahoituspalveluja hyö- dyntäen. ELY-keskus on ylläpitänyt seudullista yritystoimijaverkostoa ja järjestänyt säännön- mukaisia infoja tavoitteena viestiä mm. keskeisistä ELY-keskuksen ja BF- toimijoiden ajankohtaisista asioista. Alueellinen Kasvuforum, Jatkuvan oppimisen forum ja mahdollisesti Maaseutufo- rum on järjestetty v. 2024. Ilmastoyksikön koordinoiman maankäyttösektorin toimijoiden valtakunnallisen Hii- lestä kiinni -yhteisön toimintatavat vakiinnutetaan. Yhteisön jäsenille on järjestetty v. 2024 2-3 läsnätilaisuutta ja erillisiä hiiliklinikoita. Talent Boost -toimintaohjelmaa tuetaan osana ELY-keskuksen muita elinvoimaa tukevia verkostoja. Taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuuksia huomioidaan kotouttami- sen kentällä.
2025	ELY-keskus on arvioinut nykyisten verkostojen toimintaa ja kehittämistarpeita, sekä laatinut verkostojen toimintamallia tulevan Elinvoimakeskuksen tarpeita sil- mällä pitäen. Hiilestä kiinni -yhteisön toiminta on vakiintunutta ja yhteisö koetaan hyödyllisenä. Talent Boost -toimintaohjelmaa tuetaan osana ELY-keskuksen muita elinvoimaa tukevia verkostoja. Taiteen ja kulttuurin osallistavan

2026	Elinvoimakeskuksen verkostotoiminta on käynnistetty ja verkostotyön tavoitteet on asetettu.
2027	Elinvoimakeskuksen verkostotoiminta jatkuu tavoitteiden mukaisesti. Verkostotyön arviointia on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla

TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut
2024	Aktivoidaan toimijoita yhteistyöhön ja käynnistämään TKI hankkeita. Rahoitetaan ja lisätään toimintaympäristön kehittämishankkeita generoimaan yritysten omia ke- hittämistoimia ja lisäämään osallistumista korkeakoulujen TKI hankkeisiin. Rakennerahaston resursseja ohjataan yritysten TKI toimia vahvistaviin hankkeisiin ja myöntövaltuudet on hyödynnetty täysimääräisenä. Aktivointia ja monikanavaista viestintää lisätään yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja kohdennetaan TKI toimia lisääviin yrityksiin. Yritysten TKI panokset ovat kasvaneet ja yhä useampi yritys käyttää isomman osuuden omasta rahoituksesta TKI kehitykseen ja hakee hank- keisiin TKI rahoitusta. Ilmastoyksikkö edistää kansallisten, alueellisten ja EU-tason rahoitusinstrumenttien (esim. Life, Horizon) hyödyntämistä maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpa- non edistämiseksi, viestii niistä sekä tukee toimijoita (maakuntien liitot, kunnat, yri- tykset, oppilaitokset ym.) hakuprosessin kaikissa vaiheissa. Maankäyttösektorin il- mastosuunnitelman toteuttamisen osalta kiinnitetään huomiota erityisesti turvepel- toja koskeviin toimenpiteisiin. Ilmastoyksikkö edistää maankäyttösektorin toimijoiden yhteistyötä Hiilestä kiinni - yhteisön avulla ja aktivoi toimijoita jalkauttamaan ja käynnistämään maankäyt- tösektorin tutkimushankkeita. Ilmastoyksikkö käynnistää Xxxxxxxx kiinni –synteesi- työn huomioiden osaamisen, koulutuksen ja neuvonnan kehittämistarpeet.
2025	Yritysten TKI panokset ovat kasvaneet ja yhä useampi yritys käyttää isomman osuuden omasta rahoituksesta TKI kehitykseen ja hakee hankkeisiin TKI rahoi- tusta. Hiilestä kiinni -yhteisön toiminta on vakiintunutta ja yhteisö koetaan hyödyllisenä.
2026	Yritysten TKI panokset ovat kasvaneet ja yhä useampi yritys käyttää isomman osuuden omasta rahoituksesta TKI kehitykseen ja hakee hankkeisiin TKI rahoi- tusta.
2027	Yritysten TKI panokset ovat kasvaneet ja yhä useampi yritys käyttää isomman osuuden omasta rahoituksesta TKI kehitykseen ja hakee hankkeisiin TKI rahoi- tusta.
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut
2024	36
2025	37
2026	38
2027	39
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut
2024	98
2025	105
2026	110
2027	115

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa ESR+, EAKR ja JTF –rahastojen ELY-keskus rahoituksen välittävän viranomaisen tehtävästä, rahoituksen aktivoinnista, monikanavaisesta viestinnästä ja käytöstä täysimääräisesti koko Pohjois-Suomessa (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu)

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimii valtakunnallisten teemojen, Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja –palautuvuuden edistäminen sekä Energiatehokkuus ja kasvi- huonepäästöjen vähentäminen (EAKR). ESR osalta valtakunnallisena rahoittajana toimitaan Jatkuva oppiminen ja Työelämän kehittäminen teemoissa. Näiden kaikkien teemojen osalta tavoitteet ovat myös valtakunnallisia.

Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso

Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin

2024

Työvoimakoulutusten painotus on suunnattu kohtaanto-ongelman vähentämiseksi ja jatkuvan oppimisen parantamiseksi erityisesti yrityslähtöiseen lyhytkestoiseen työvoimakoulutukseen ja yhteishankintakoulutuksiin ottaen huomioon vuoden 2024 käytettävissä olevat määrärahat. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on tu- kenut henkilöasiakkaiden työllistymistä ja jatkuvaa oppimista.

Palveluhankinnassa on kilpailutettu keskeisten toimialojen puitesopimukset työvoi- makoulutuksen osalta sekä keskeiset asiantuntija-arvioinnit ja valmennuspalvelut ottaen huomioon TE2024 –uudistus.

Tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen opiskelijavuosikiintiö (arviolta noin 700 opv, luku varmistuu joulukuussa) on käytetty mahdollisimman täysimääräisesti.

TE2024 uudistukseen siirtymisen osalta on aikaistettu yhdessä oppilaitosten kanssa tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen haku- ja asiakasvalinta-aikoja, jotta alkuvuoden 2025 koulutusaloitukset ja asiakassiirtymät saadaan varmistettua ajoissa.

ELY-keskuksen hankintatehtävien ja hankintasopimusten siirron osalta on tehty si- säistä valmistelua ja riskinarviointia sekä on osallistuttu kuntien/työllisyysalueiden työryhmien toimintaan TE2024 -uudistuksen valmistelussa ja joustavien asiakas- ja TE-palvelujen siirtymien varmistamiseksi.

Tiedolla johtamisen sisäinen toimintamalli sekä yhteinen toimintamalli KEHA- keskuksen kanssa on kehitetty työllisyysalueita koskevien tietotarpeiden ja analy- soinnin tuottamiseen. Henkilöstön osaamista TE/Koto-digipalveluissa, tiedolla joh- tamisessa ja analysoinnissa on lisätty.

ESR-hankerahoitusta on suunnattu elinkeinoelämän osaamista ja jatkuvaa oppi- mista edistäviin koulutus- ja kehittämishankkeisiin.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut

ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta
2024	1,07
2025	5,46
2026	4,28
2027	4,28

Tuemme digitaalisia yhteyksiä ja niihin liittyvien palvelujen kehittymistä sekä innovaatioiden syntyä palvelujen järjestämiseksi aloille, jotka tukevat maaseudulla viihtymistä (pito- ja vetovoimaa). Laajakaistan

rahoittamismahdollisuuksista tiedotetaan ELY-keskuksen rahoitusinfojen yhteydessä, hyödyntämällä ELY- keskuksen sosiaalisen median kanavia ja tarvittaessa kirjoittamalla teemasta esimerkiksi blogeja tai lehtijuttuja. ELY-keskus voi myös rahoittaa esimerkiksi Älykäs kylä -kehittämistoimenpiteitä, joilla voidaan osaksi edistää erilaisten tietoliikennerakentamisen kokeiluja.

Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto

Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä
2024	ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle.
2025	Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen järjestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin jatkokehitystyössä.
Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu
2024	Alkuhaastattelun toteutuminen 5 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä

Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi

2024

ELY-keskuksen painopisteitä ovat: aktiivinen maatalous ja ruuan tuotanto, ympä- ristö- ja ilmastoviisas maatalous ja maaseutu sekä uudistuva ja monipuolinen maa- seutu. Painopisteen tavoitteena ovat:

• Maatalous kehittyy kannattavasti vahvistamalla sen vahvoja osa-alueita ja lisää- mällä monipuolisuutta markkinakysyntään pohjautuen

Pohjois-Pohjanmaan maatalouden vahvoja osa-alueita ovat nautakarjatalous, pe- runantuotanto sekä luomuviljely. Pohjois-Pohjanmaalla on potentiaalia kasvattaa ruoantuotantoa ja ympäristöllisiä toimia. Nurmeen perustuva nautakarjatuotanto hyödyntää merkittävässä määrin paikallisia tuotantoresursseja, ja sillä on myös merkittäviä ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia. Vahva osaaminen, tuotannon jat- kuvaa kehittäminen sekä alueelliset olosuhteet pitävät maakunnan nautakarjatuo- tannon suhteellisen osuuden valtakunnallisesti merkittävänä. Samoin alueella sat- sataan perunantuotantoon, viljan viljelyyn ja kehitetään valkuais- ja öljykasvien tuo- tantoa. Pienempiä tuotantosuuntia kehitetään markkinoiden kasvupotentiaalia hyö- dyntäen. Luomutuotantoa ja -jalostusta kehitetään ja sen näkyvyyttä maakunnassa edistetään. Luomutuotannon markkinalähtöisyyttä vahvistetaan. Tähän liittyen laa- dukkaamman ja erikoistuneemman tuotannon ja tuotteiden kehittämisen sekä jat- kojalostustarpeiden potentiaaleja selvitetään.

• Lisäämme elintarvikejalostusta ja yrittäjyyttä sekä uusia kumppanuuksia

Kulutuskäyttäytyminen muuttuu, joka huomioidaan sekä tuotantoa, että tuotantota- poja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Ruoan jäljitettävyyden, kestävän tuotantota- van ja tuotannon eettisyyden merkitys kasvavat. Nämä ohjaavat kuluttajia kiinnos- tumaan uusista tuotantotavoista, kasviperäisistä tuotteita, lähiruuasta ja vaikkapa kotimaisista yrteistä sekä luonnontuotteista. Ruoan terveellisyys, eläinten hyvin- vointi ja ilmastovaikutukset sekä muut vastuullisuusasiat ovat arvoja, jotka vaikut- tavat kuluttajakäyttäytymiseen. Elintarviketuotannossa kehitetään uusia ja entistä korkeammalle jalostettuja tuotteita. Tuotannon monipuolisuus ja laadun esille tuo- minen ovat valttejamme. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan ensiluokkaisia raaka-ai- neita - niiden jalostusasteen nosto on mahdollisuutemme; samoin kuin eri kulutta-

jaryhmiä kiinnostavat uudet tuotteet ja niiden kehittäminen. Tuotannon osalta

	mahdollisuuksiimme kuuluu kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämisen pitämi- nen toimien keskiössä. Laadukkailla, vastuullisesti tuotetuilla ja kulutustrendeihin vastaavilla tuotteilla on hyvät mahdollisuudet myös vientikauppaan. • Edistämme ruokaketjun huoltovarmuutta Nostamme reagointikykyä poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin. Ruoantuotanto tarvit- see vettä, energiaa, tuotantopanoksia ja työvoimaa, joten näiden saatavuus nou- sevat perimmäisiksi kysymyksiksi huoltovarmuuden edistämisessä. Huoltovarmuu- temme kasvattamiseksi on satsattava kaikkiin tuotannon panoksiin, resursseihin, järjestelmiin ja tarkasteltava niiden toimivuutta kaikissa tilanteissa ja turvata niiden saatavuutta sekä etsittävä näille uusia vaihtoehtoja. Erityisesti maatilojen ja elintar- viketeollisuuden satsaukset huoltovarmuuden ylläpitämiseen sekä toimintaedelly- tysten kehittämiseen kriisitilanteissa tulevat olemaan tärkeitä rahoitusprioriteetteja. Mittarina maatilojen uudenaikaistaminen, niiden viljelijöiden osuus, jotka saavat in- vestointitukea rakenneuudistuksiin ja uudenaikaistamiseen, resurssitehokkuus mukaan lukien. Osoittajana tässä on asianomaista tukea saa- vien tuensaajien lukumäärä ja nimittäjänä tilojen määrä yhteensä. Mittarissa käyte- tään vuoden 2020 tilamääriä ja Pohjois-Pohjanmaan luku on 3968 tilaa. Vuoden 2024 tavoite on 3,1 %.
2025	5,4 %
2026	6,2 %
2027	6,6 %

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä

Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla

2024

Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa.

Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet.

Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.

2025

Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet.

2026

	Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.
2027	Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon lii- kennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tieverkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia.
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut
2024	2,8
2025	2,8
2026	2,7
2027	2,7
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut
2024	2,8
2025	2,9
2026	2,9
2027	2,8

Hallitusohjelman mukaisesta väyläverkon korjausvelan poistoon suunnatusta lisärahoituksesta lähes puolet koh- distuu päällysteiden korjauksiin/uusimisiin vuonna 2024. Jatkovuosina em. korjausvelkarahoituksen määrä pie- nenee huomattavasti. Myös hoidon kustannusten ennakoitu kasvu pienentää jatkovuosina korjaukseen käytettä- vää rahoitusta.

3.2 Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää

Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä

Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasva- nut

2024

Rakennerahastojen aktivointia ja monikanavaista viestintää on kohdennettu puh- taan siirtymän investointien ja TKI-toimenpiteiden edistämiseen. Yritysten inves- toinneista mikään ei ole ollut puhtaan siirtymän vastainen (DNSH) ja kaikista inves- toinneista yli kolmasosa on edistänyt puhdasta siirtymää.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimii valtakunnallisten teemojen, Ilmastonmuu- tokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja –palautu- vuuden edistäminen sekä Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöjen

vähentäminen (EAKR). Näiden teemojen osalta tavoitetta on toteutettu myös valta- kunnallisesti.

Arviointi: Sidosryhmätyytyväisyys edellinen vuosi + 0,05. Puhtaan siirtymän YVA- menettelyjen määrät: noin 40 vireillä olevaa YVA-hanketta, joiden lisäksi vireillä yli 70 puhtaaseen siirtymään liittyvää yleiskaavaa.

2025

Kansallisilla ja EU-rahoituksilla puhtaan siirtymän investointitukia saaneita toimi- joita on autettu viranomaismenettelyjen sujuvuuden varmistamiseksi poikkihallin- nollisesti. Näitä ovat esimerkiksi osaavan työvoiman varmistaminen, yritystuet, lo- gististen ratkaisujen mahdollistaminen, ympäristöluvitus, kaavoitus ym. vastaavat toimet. Rakennerahastojen aktivointia ja monikanavaista viestintää on kohdennettu puhtaan siirtymän investointien ja TKI- toimien edistämiseen. Yritysten investoin- neista mikään ei ole ollut puhtaan siirtymän vastainen (DNSH) ja kaikista investoin- neista yli kolmasosa on edistänyt puhdasta siirtymää.

Arviointi: Sidosryhmätyytyväisyys edellinen vuosi + 0,05. Puhtaan siirtymän YVA- menettelyjen määrät: noin 40 vireillä ja noin 70 puhtaaseen siirtymään liittyvää

yleiskaavaa.

2026

Arviointi: Sidosryhmätyytyväisyys edellinen vuosi + 0,05. Puhtaan siirtymän YVA-

menettelyjen määrät: noin 30 vireillä ja noin 50 puhtaaseen siirtymään liittyvää yleiskaavaa.

2027

Arviointi: Sidosryhmätyytyväisyys edellinen vuosi + 0,05. Puhtaan siirtymän YVA- menettelyjen määrät: 20 vireillä ja noin 50 puhtaaseen siirtymään liittyvää yleiskaa- vaa.

Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta

2024

Puhtaan siirtymän hankkeissa sekä YVAL mukaiset, että muut ennakkoneuvottelut ovat vakiintunutta toimintaa; ELY on niitä edistänyt ja aktiivisesti toiminnanharjoit- tajille tarjonnut. Asiakaskontaktit on hoidettu viipymättä ja kriteerit täyttävät hank- keet otettu etusijamenettelyn piiriin.

Puhtaan siirtymän vauhdittamista on tuettu RRF-koordinaatiotehtävän kautta edis- tämällä puhtaan siirtymän kannalta keskeisten investointien käynnistymistä ja koordinoimalla niihin liittyviä viranomaismenettelyjä aluehallintoviraston (PSAVI) alueen ja ELY-keskuksen (LAPELY, KAIELY, POPELY) välillä. Tehtävässä on tun- nistettu, yhteensovitettu ja edistetty ympäristöllisiä menettelyjä mm. xxxxxxxxxx- xxxxxx ja YVA-menettelyn kautta ja hankkeiden suunnitteluvaiheessa on edistetty ympäristöllisten menettelyiden, ohjauksen ja neuvonnan keinoin tavoitteeseen pääsemistä. Aurinko- ja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyys on lisääntynyt hyvin ohjattujen ja toteutettujen ympäristöllisten menettelyjen vuoksi ja vedyntuotanto- hankkeiden edellytykset sekä maa- ja merituulivoimaan liittyvät sähkönsiirron kan- taverkon kehittämistarpeet on huomioitu. Investointirahoitusta saaneista toimijoista on pidetty kirjaa ja tilannetietoa on jaettu ELY-keskuksen asiantuntijoille. Rahoituk- sen saaneita toimijoita on ohjattu ja neuvottu esimerkiksi ympäristöllisten menette- lyjen osalta.

Arviointi:

- Ennakkoneuvottelujen (ml. työneuvottelut) määrä 30, alustavien yhteydenotto- jen mukaan jopa 50.

- YVA-menettelyssä vireillä olevia hankkeita 40-45 (pääosa selostusvaiheessa), joista 5 aluevesien tai talousvesien merituulivoima- tai hybridihanketta

- Vireille tulevia YVA-hankkeita 10-20, puhtaan siirtymän hankkeisiin liittyvät maa-aines- ja sähkönsiirto-YVAt sekä merialueen tuulivoiman offshore-hank- keet kasvussa

Tuulivoimayleiskaavoja vireillä 50 ja hyväksyttyjä tv-yleiskaavoja 75-80.

2025

Arviointi: Ennakkoneuvottelujen määrät 30, vireillä olevien puhtaan siirtymän YVA- ja kaavahankkeiden määrä säilyy korkeana, hyväksyttyjä tuulivoimayleiskaavoja n. 100.

2026

Arviointi: Ennakkoneuvottelujen määrät 20, vireillä olevien puhtaaseen siirtymään liittyvien YVA-hankkeiden ja yleiskaavojen lukumäärät alkavat supistua hankkeiden valmistuessa.

2027

Puhtaan siirtymän vauhdittamista on tuettu RRF-koordinaatiotehtävän kautta edis- tämällä puhtaan siirtymän kannalta keskeisten investointien käynnistymistä ja

koordinoimalla niihin liittyviä viranomaismenettelyjä aluehallintoviraston (PSAVI) alueen ja ELY-keskuksen (LAPELY, KAIELY, POPELY) välillä. Tehtävässä on tun- nistettu, yhteensovitettu ja edistetty ympäristöllisiä menettelyjä mm. xxxxxxxxxx- xxxxxx ja YVA-menettelyn kautta ja hankkeiden suunnitteluvaiheessa on edistetty ympäristöllisten menettelyiden, ohjauksen ja neuvonnan keinoin tavoitteeseen pääsemistä. Aurinko- ja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyys on lisääntynyt hyvin ohjattujen ja toteutettujen ympäristöllisten menettelyjen vuoksi ja vedyntuotanto- hankkeiden edellytykset sekä maa- ja merituulivoimaan liittyvät sähkönsiirron kan- taverkon kehittämistarpeet on huomioitu. Investointirahoitusta saaneista toimijoista on pidetty kirjaa ja tilannetietoa on jaettu ELY-keskuksen asiantuntijoille. Rahoituk- sen saaneita toimijoita on ohjattu ja neuvottu esimerkiksi ympäristöllisten menette- lyjen osalta.

Arviointi: Ennakkoneuvottelujen määrät 15.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen

Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa

2024

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta on päivitetty ja toimintaa on suunnattu ilmas- totiekartassa tunnistettuihin merkittävimpiin CO2-päästövähennyspotentiaalin sek- toreihin vuoteen 2030 mennessä: maatalous (-300 ktCO2), tuulivoima (-2000 ktCO2), turvetuotannosta luopuminen (-700 ktCO2) ja liikenne (-300 ktCO2).

Ympäristöllisten menettelyjen avulla ilmastovaikutukset huomioon ottaen on edis- tetty, tuettu ja vauhditettu puhtaan siirtymän kasvua. Rahoitusta on suunnattu puh- taan siirtymän hankkeisiin, jotka osaltaan edistävät ilmastotyön tavoitteiden täytty- mistä. JTF-rahoituksella on ennallistettu entisiä turvetuotantoalueita yhteensä 100 ha ja jälkikäyttöön liittyviä toimenpiteitä on tuettu. Maatalouden tilusjärjestelyjä on käynnistetty ja tilojen puhtaan energian investointeja ja energiaomavaraisuutta on tuettu. Kestävää liikennejärjestelmää on edistetty eri tasoilla tehtävien suunnitel- mien ja joukkoliikenteen palveluhankintojen kautta.

Alueella tehtyjen toimien myötä kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet edel- leen.

Päästöjen kehitystä on seurattu aktiivisesti. Ilmastotyön vaikuttavuuden seurantaa on aloitettu ja siihen on kehitetty maakunnalliset ja ELYn sisäistä työtä mittaavat ilmastoindikaattorit.

Maakunnallinen ilmastotyön neuvottelukunnan, ELYjen ilmastoverkoston ja AVI/ELY-strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmien toimintaan on osallistuttu aktiivisesti.

Ilmastoyksikkö on laatinut palvelukonseptin sekä luonut ilmastonmuutokseen so- peutumisen asiantuntijapalvelut -konseptin, jolla ilmastoyksikkö tarjoaa monipuo- lista apua alueille ja kunnille sopeutumisen edistämiseksi. Ilmastoyksikkö koordinoi maankäyttösektorin toimijoiden valtakunnallista Hiilestä kiinni -yhteisöä, jonka osana käynnistetään kansallinen maaperämissioverkosto. Ilmastoyksikkö on va- kiinnuttanut maakunnille, kunnille sekä sopeutumisen edistämiseksi rahoitettujen hankkeiden toteuttajille suunnatun sopeutumisen EU missioverkoston toimintata- vat. Ilmastoyksikkö on osallistunut LUKEn koordinoimaan strategisen KISSLIFE- hankkeen valmisteluun.

Pohjoisen yhteistyöalueen (POP, KAI, LAP) vesivaratehtävien ilmastoriskit on tun- nistettu ja niihin on kehitetty ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä. Ve- sistökohtainen kokonaisturvallisuusselvitys on pilotoitu Kalajoella ja vesirakentei- den mitoitusvirtaamatarkistus on edennyt niin, että voidaan arvioida ilmastomuu-

tokseen sopeutumisen edellyttämiä toimia. Tulvariskien hallintasuunnitelmien tar- kistaminen on valmis ja toimenpiteitä edistetään.

Valuma-aluetason vesienhallinnan sekä maankäyttösektorin ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä on yhteensovitettu ja koordinoitu ja valuma-aluelähtöisten suunnitelmien laatimista on edistetty. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyössä laatiman valuma-alue- suunnittelun tiekartan toimenpiteitä on toimeenpantu.

Ilmastoyksikkö on osallistunut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kan- sallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimenpiteiden toteutuksen seurantajärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

2025

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan päivityksessä esille nostettuja toimenpiteitä on edistetty ja käynnistetty. Toimintaa on suunnattu ilmastotiekartassa tunnistettui- hin merkittävimpiin CO2-päästövähennyspotentiaalin sektoreihin: maatalous (-300 ktCO2), tuulivoima (-2000 ktCO2), turvetuotannosta luopuminen (-700 ktCO2) ja liikenne (-300 ktCO2).

Ympäristöllisten menettelyjen avulla ilmastovaikutukset huomioon ottaen on edis- tetty, tuettu ja vauhditettu puhtaan siirtymän kasvua. Rahoitusta on suunnattu puh- taan siirtymän hankkeisiin, jotka osaltaan edistävät ilmastotyön tavoitteiden täytty- mistä. Maatilojen puhtaan energian investointeja ja energiaomavaraisuutta on tu- ettu maaseuturahoituksella. JTF-rahoitusta on käytetty entisten turvetuotantoaluei- den ennallistamiseen ja jälkikäyttöön suunnitellusti. Kestävää liikennejärjestelmää on edistetty eri tasoilla tehtävien suunnitelmien ja joukkoliikenteen palveluhankinto- jen kautta. Alueella tehtyjen toimien myötä kasvihuonekaasupäästöt ovat vähenty- neet edelleen. Ilmastotyön vaikuttavuuden seuranta on ollut vakiintunutta toimin- taa.

Maakunnallinen ilmastotyön neuvottelukunnan, ELYjen ilmastoverkoston ja AVI/ELY-strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmien toimintaan on osallistuttu aktiivisesti.

Ilmastomuutokseen sopeutumista on edistetty vesistötehtävissä kehittämällä sään- nöstelyjä ja varmentamalla valtion omistamien vesirakenteiden mitoitusvirtaamien riittävyys erilaisissa vesitilanteissa. Tulvariskien hallinnan toimenpiteitä edistetään.

Hiilestä kiinni -yhteisön toimintatavat ovat vakiintuneet ja yhteisö koetaan hyödyl- liseksi. Sopeutumisen EU missioverkosto on laajentunut ja siihen ovat liittyneet so-

peutumistoimenpiteitä suunnittelevat maakunnat, kunnat sekä sopeutumishank- keita toteuttavat organisaatiot. Valuma-aluetiekartan toimenpiteet ovat edistyneet.

2026

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan päivityksessä esille nostettuja kärkiteemoja on edistetty ja toimintaa on suunnattu ilmastotiekartassa tunnistettuihin merkittä- vimpiin CO2-päästövähennyspotentiaalin sektoreihin sekä ilmastoindikaattorien kautta tunnistettuihin toimiin.

Ympäristöllisten menettelyjen avulla ja rahoituksen kautta on edistetty, tuettu ja vauhditettu puhtaan siirtymän kasvua, mikä osaltaan edistää ilmastotyön tavoittei- den täyttymistä. Maatilojen puhtaan energian investointeja ja energiaomavarai- suutta on tuettu maaseuturahoituksella. JTF-rahoitusta on käytetty entisten turve- tuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön suunnitellusti. Kestävää liiken- nejärjestelmää on edistetty eri tasoilla tehtävien suunnitelmien ja joukkoliikenteen palveluhankintojen kautta.

Alueella tehtyjen toimien myötä kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet edel- leen. Ilmastotyön vaikuttavuutta on seurattu sekä indikaattoreita on tarkasteltu ja päivitetty. Valtakunnallinen ja alueellinen ilmastotyö on ollut aktiivista.

2027

Ympäristöllisten menettelyjen avulla ja rahoituksen kautta on edistetty, tuettu ja vauhditettu puhtaan siirtymän kasvua, mikä osaltaan edistää ilmastotyön

tavoitteiden täyttymistä. Maatilojen puhtaan energian investointeja ja energiaoma- varaisuutta on tuettu maaseuturahoituksella. JTF-rahoituksella tuotannosta poistu- neita turvetuotantoalueita on ennallistettu ja niiden jälkikäyttöä on tuettu, minkä an- siosta tuotantoalueiden päästöt vähenevät merkittävästi ja alueet muuttuvat hiili- nieluiksi. Tuotannosta poistuneiden turvetuotantoalueiden ennallistamis- ja jälki- käyttötavoite 2500 ha on saavutettu. Kestävää liikennejärjestelmää on edistetty eri tasoilla tehtävien suunnitelmien ja joukkoliikenteen palveluhankintojen kautta.

Alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet laskemista puhtaan siirtymän hankkeiden myötä. Ilmastotyön vaikuttavuutta on seurattu sekä indikaattoreita on tarkasteltu ja päivitetty. Valtakunnallinen ja alueellinen ilmastotyö on ollut aktiivista.

ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella

2024

Kiertotaloustyön vaikuttavuuden seurantaa on aloitettu ja siihen on kehitetty Tilas- tokeskuksen seurantaindikaattoreiden lisäksi ELYn sisäistä työtä mittaavia kierto- talousindikaattoreita. Alueen toimijoita on kannustettu liittymään kiertotalouden green dealiin omilla sitoumuksilla.

ELY-keskusvetoisen jätealan alueellisen yhteistyöryhmän toiminta on tukenut val- takunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja sen seurantaa sekä toimintaa on suunnattu kohti kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden edistämistä yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa.

Materiaalitehokkuuden huomioon ottamista on edistetty ympäristönsuojelun val- vonnan yhteydessä tehtävällä ohjauksella ja neuvonnalla sekä ottamalla materiaa- litehokkuus huomioon AVIlle annettavissa ympäristölupiin liittyvissä lausunnoissa. Maarakentamisessa hyödynnettävien uusiomateriaalien hyödyntämistä on edis- tetty mm. MARA-ilmoitusten käsittelyllä, sekä muiden uusiomateriaalien hyödyntä- mistä esim. sivutuote- ja EEJ-materiaaleihin liittyvillä lausunnoilla. Väylänpidon suunnittelussa on edistetty laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja sekä huomioitu ja mahdollistettu purkutuotteiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen.

Rahoitusta on suunnattu kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Materiaalitehokkuutta on edistetty usealla toimialalla ja luonnonvarojen käytön kestävyys on parantunut.

2025

Kiertotaloustyön vaikuttavuuden seurantaa on jatkettu Tilastokeskuksen seuran- taindikaattoreiden ja ELYn sisäistä työtä mittaavien kiertotalousindikaattoreiden avulla. Kiertotaloustyötä on suunnattu indikaattorien kautta tunnistettuihin merkittä- viin toimiin. Kiertotalouden green deal -toimintaa on seurattu aktiivisesti ja alueen toimijoita on kannustettu edelleen liittymään siihen omilla sitoumuksilla.

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan päivityksessä esille nostettuja kiertotalouden teemoja ja toimenpiteitä on edistetty. ELY-keskusvetoisen jätealan alueellisen yh- teistyöryhmän toiminta on tukenut valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpa- noa ja sen seurantaa sekä toimintaa on suunnattu kohti kiertotalouden ja materiaa- litehokkuuden edistämistä yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa.

Kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä on edistetty YVA-menettelyjen, lausuntojen, viranomaisyhteistyön ja kaavoituksen sekä ELYn kautta haettavien eri rahoitusten kautta ilmastovaikutukset huomioon ottaen. Väylänpidon suunnittelussa on edis- tetty laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja sekä huomioitu ja mahdollistettu purkutuot- teiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen.

Rahoitusta on suunnattu kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Materiaalitehokkuutta on edistetty usealla toimialalla ja luonnonvarojen käytön kestävyys on parantunut.

2026

Kiertotaloustyön vaikuttavuuden seuranta Tilastokeskuksen seurantaindikaattorei- den ja ELYn sisäistä työtä mittaavien kiertotalousindikaattoreiden avulla on ELYn vakiintunutta toimintaa. Kiertotalouden green deal -toimintaa on seurattu aktiivi- sesti ja alueen toimijoita on kannustettu edelleen liittymään siihen omilla sitoumuk- silla. Kiertotalouden green dealin toimenpiteiden toteutusta on seurattu.

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan päivityksessä esille nostettuja kiertotalouden teemoja ja toimenpiteitä on edistetty. ELY-keskusvetoisen jätealan alueellisen yh- teistyöryhmän toiminta on tukenut valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa sekä toimeenpanon seurantaa.

Rahoitusta on suunnattu kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Materiaalitehokkuutta on edistetty usealla toimialalla ja luonnonvarojen käytön kestävyys on parantunut.

2027

Kiertotaloustyön vaikuttavuutta on seurattu sekä indikaattoreita on tarkasteltu ja päivitetty. Kiertotaloustyötä on suunnattu indikaattorien kautta tunnistettuihin mer- kittäviin toimiin. Kiertotalouden green deal -toimintaa on seurattu aktiivisesti ja alu- een toimijoita on kannustettu edelleen liittymään siihen omilla sitoumuksilla. Kierto- talouden green dealin toimenpiteiden toteutusta on seurattu.

Valtakunnallinen ja alueellinen kiertotaloustyö on ollut aktiivista. Pohjois-Pohjan- maan ilmastotiekartan päivityksessä esille nostettuja kiertotalouden teemoja ja toi- menpiteitä on edistetty sekä toiminnan tuloksia on nostettu esille. ELY- keskusvetoisen jätealan alueellisen yhteistyöryhmän toiminta on tukenut valtakun- nallisen jätesuunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa.

Materiaalitehokkuuden huomioon ottamista on edistetty ympäristönsuojelun val- vonnassa ja lausunnoissa. Uusiomateriaalien hyödyntämistä on edistetty mm. MARA-ilmoitusten käsittelyllä ja lausunnoilla. Väylänpidon suunnittelussa on edis- tetty laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja sekä huomioitu ja mahdollistettu purkutuot- teiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen.

Rahoitusta on suunnattu kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Materiaalitehokkuutta on edistetty usealla toimialalla ja luonnonvarojen käytön kestävyys on parantunut.

Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan

2024

Suojelualueverkostoa kehitetään Helmi- ja jäljellä olevalla metsiensuojelurahoituk- sella toteuttamalla suojelu 800 hehtaarin alalla. Luontotyyppi- ja lajisuojelua ediste- tään tuotetun inventointitiedon pohjalta rajaamispäätöksin (5 lajiesiintymää).

Helmi-ohjelmaa toteutetaan lintuvesi-, perinnebiotooppi- sekä pienvedet ja ranta- luontoteemoissa hoitamalla ja kunnostamalla 45 kohdetta (tavoiteala 350 ha). Laji- suojelua edistetään lisäksi kunnostamalla neljä kohdetta. Soiden ennallistamista edistetään inventoimalla lettoja 5000 hehtaarin alueella.

Yksityismaiden lettosoiden inventointitiedot luovutetaan metsäkeskuksen käyttöön toteutusta varten. Helmi-ohjelman vaikuttavuuden arviointia ja toimenpiteiden koh- dentamista varten toistetaan lintuvesi-inventoinnit seitsemällä hoito- tai kunnostus- kohteella ja kolmella kontrollialueella.

Osallistumme vuonna 2024 alkavaan 8-vuotiseen Priodiversity LIFE-hankkeeseen partnerina. Hankkeen aikana edistetään kokonaisvaltaisesti luonnon monimuotoi- suuden suojelua Pohjois-Pohjanmaalla. Aloitamme luonnon monimuotoisuuden alueellisen toimintaohjelman laatimisen yhdessä sidosryhmien kanssa.

Osallistumme Interreg-rahoitteiseen SeaMoreEco-hankkeeseen, jossa mm. kehite- tään uusia kartoitus- ja ennallistamismenetelmiä matalille merialueille yhdessä Suomen ja Ruotsin hankepartnereiden kesken.

Direktiivilajien ja erityisesti suojeltavien lajien suojelu perustuu ajantasaiseen tie- toon esiintymien tilasta; inventoidaan 130 esiintymispaikkaa.

Natura-arviointilausunnot (20 kpl) ja maankäyttöhankkeissa ja lakisääteisissä ilmoi- tusmenettelyissä annettavat lausunnot (400 kpl) toimivat luontokadon pysäyttämi- sen työkaluina.

Luonnonsuojelun poikkeamislupa- ja valtiontukipäätökset (rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ja Helmi-kunnostukset) käsitellään kohtuullisessa ajassa.

Eri inventoinnit, kunnostustyöt ja suojeluverkoston kehittäminen perustuvat ympä- ristöministeriön myöntämään erillisrahoitukseen.

Teemme viljelijöiden ja yhdistysten kanssa luonnon-, maiseman- ja kosteikoiden- hoitosopimuksia 4350 ha maatalouden ympäristökorvausrahoituksella.

2025

Suojelualueverkoston kehittämistä jatketaan Helmi-suojelurahoituksella toteutta- malla suojelu 800 hehtaarin alalla. Luontotyyppi- ja lajisuojelua edistetään tuotetun inventointitiedon pohjalta rajaamispäätöksin (5 kpl).

Helmi-ohjelmaa toteutetaan lintuvesi-, perinnebiotooppi- sekä pienvedet ja ranta- luontoteemoissa hoitamalla ja kunnostamalla 35 kohdetta (tavoiteala 350 ha). Laji- suojelua edistetään Helmi-töiden lisäksi kunnostamalla neljä kohdetta. Helmi-ohjel- man vaikuttavuuden arviointia ja toimenpiteiden kohdentamista varten tehdään tar- vittavat inventoinnit.

Aloitamme Priodiversity LIFE-hankkeen partnerina ensimmäisen luonnon moni- muotoisuuskeskittymän kokonaisvaltaisen kunnostamisen. Työ liittyy kiinteästi Helmi-ohjelman toimeenpanoon. Jatkamme monimuotoisuuden alueellisen toimin- taohjelman laatimista.

Direktiivilajien ja erityisesti suojeltavien lajien suojelu perustuu ajantasaiseen tie- toon esiintymien tilasta; inventoidaan 80 esiintymispaikkaa.

Natura-arviointilausunnot (15 kpl) ja maankäyttöhankkeissa ja lakisääteisissä ilmoi- tusmenettelyissä annettavat lausunnot (400 kpl) toimivat luontokadon pysäyttämi- sen työkaluina.

Luonnonsuojelun poikkeamislupa- ja valtiontukipäätökset (rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ja Helmi-kunnostukset) käsitellään kohtuullisessa ajassa.

Meillä on viljelijöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä luonnon-, maiseman- ja kos- teikoidenhoitosopimuksia 4703 ha maatalouden ympäristökorvausrahoituksella.

2026

Suojelualueverkoston kehittämistä jatketaan Helmi-rahoituksella toteuttamalla suo- jelu 400 hehtaarin alalla. Luontotyyppi- ja lajisuojelua edistetään tuotetun inven- tointitiedon pohjalta rajaamispäätöksin (5 kpl).

Helmi-ohjelmaa toteutetaan lintuvesi-, perinnebiotooppi- sekä pienvedet ja ranta- luontoteemoissa hoitamalla ja kunnostamalla 35 kohdetta (tavoiteala 400 ha). Laji- suojelua edistetään Helmi-töiden lisäksi kunnostamalla neljä kohdetta. Helmi-ohjel-

man vaikuttavuuden arviointia ja toimenpiteiden kohdentamista varten tehdään tar- vittavat inventoinnit.

Jatkamme Priodiversity LIFE-hankkeessa partnerina alueellisessa luonnon moni- muotoisuuden toimintaohjelmassa tunnistettujen luonnon monimuotoisuuskeskitty- mien kokonaisvaltaista kunnostamista. Työt liittyvät kiinteästi Helmi-ohjelman toi- meenpanoon. Jatkamme monimuotoisuuden alueellisen toimintaohjelman laati- mista.

Direktiivilajien ja erityisesti suojeltavien lajien suojelu perustuu ajantasaiseen tie- toon esiintymien tilasta; inventoidaan 60 esiintymispaikkaa.

Natura-arviointilausunnot (10 kpl) ja maankäyttöhankkeissa ja lakisääteisissä ilmoi- tusmenettelyissä annettavat lausunnot (400 kpl) toimivat luontokadon pysäyttämi- sen työkaluina.

Luonnonsuojelun poikkeamislupa- ja valtiontukipäätökset (rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ja Helmi-kunnostukset) käsitellään kohtuullisessa ajassa.

Meillä on viljelijöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä luonnon-, maiseman- ja kos- teikoidenhoitosopimuksia 5056 ha maatalouden ympäristökorvausrahoituksella.

2027

Jatkamme Priodiversity LIFE-hankkeessa partnerina alueellisessa luonnon moni- muotoisuuden toimintaohjelmassa tunnistettujen luonnon monimuotoisuuskeskitty- mien kokonaisvaltaista kunnostamista. Työt liittyvät kiinteästi Helmi-ohjelman toi- meenpanoon. Monimuotoisuuden alueellinen toimintaohjelma valmistuu.

Direktiivilajien ja erityisesti suojeltavien lajien suojelu perustuu ajantasaiseen tie- toon esiintymien tilasta; inventoidaan 60 esiintymispaikkaa.

Natura-arviointilausunnot (5 kpl) ja maankäyttöhankkeissa ja lakisääteisissä ilmoi- tusmenettelyissä annettavat lausunnot (400 kpl) toimivat luontokadon pysäyttämi- sen työkaluina.

Luonnonsuojelun poikkeamislupa- ja valtiontukipäätökset (rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ja Helmi-kunnostukset) käsitellään kohtuullisessa ajassa.

Meillä on viljelijöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä luonnon-, maiseman- ja kos- teikoidenhoitosopimuksia 5408 ha maatalouden ympäristökorvausrahoituksella.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta

Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet

2024

Pienten virtavesien inventoinnit, kunnostussuunnitelmien laadinta ja kunnostusten toteutukset etenevät Helmi- hankkeessa suunnitellusti. Happamuuden torjunta- ja peltoalueiden kipsinlevitys hankkeet sekä säännöstelyjen kehittämishankkeet ete- nevät myös toimenpideohjelman mukaisesti. Vesienhoidon tehostamisohjelman kautta ja ennakkoon annettavalla neuvonnalla ohjataan toimenpiteiden painopis- tettä vesistöjen valuma-alueiden vesienhallintaan. Vesienhoidon toimenpideohjel- man toteutumisaste on 30–50 %.

Toimenpideohjelman toteutumista edistetään aktiivisesti yhteistyö-, neuvonta-, ke- hittämis- ja tutkimushankkeiden kautta sekä osallistumalla erilaisten valtakunnallis- ten ja alueellisten työ- ja ohjausryhmien toimintaan. Valuma-aluekohtaiset yhteis- työverkostot (Ii-, Oulu-, Siika-, Pyhä-, Kalajoki) edesauttavat toimenpideohjelman mukaisten hankkeiden käynnistymistä ja toteutusta sekä parantavat niiden vaikut- tavuutta. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia laatimista/päivittämistä edistetään vuosittain muutamalle pohjavesialueelle sekä jo laadituissa suojelusuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä edistetään vuosittain. Neuvonta- hankkeilla (esim VENE- hanke) tuetaan toimijoita hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Kehittämis- ja tutkimushankkeilla (esim MATKI) etsitään erityisesti maa- ja metsätalouden kuor- mituksen vähentämiseen tähtääviä alueellisesti merkittäviä toimenpiteitä.

Popelyn järjestämässä vesistökunnostuskoulutuksessa syvennetään vesistökun- nostajien osaamista järvi-, virtavesi- ja valuma-aluekunnostuksissa.

ELYn tilaaman seurantaohjelman mukainen näytemäärä toteutuu suunnitellusti. Näytteiden ja avustushankkeiden tiedot tallennetaan sähköisiin järjestelmiin 100

%:sti. Konsulttien ja hanketoimijoiden sähköisiin järjestelmiin tallentaman tiedon osalta määrällistä ja laadullista kehittämistarvetta. Vesitiedon digitaalisuusasteen indeksi vuonna 2024 on 60.

2025

Toimenpideohjelman toteutumisaste 50–70 %. Vesitiedon digitaalisuusasteen in- deksi 65–70. Seurantaohjelman toteutuminen 100 %

2026

Toimenpideohjelman toteutumisaste 70–90 %. Vesitiedon digitaalisuusasteen in- deksi 80–90. Seurantaohjelman toteutuminen 100 %

2027

Toimenpideohjelman toteutumisaste yli 90 %. Joissain toimenpideohjelman toi- menpiteissä ELYllä ei mahdollista vaikuttaa niiden toteutumiseen. Vesitiedon digi- taalisuusasteen indeksi 90–100. Seurantaohjelman toteutuminen 100 %.

Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät (tehtävä hoidetaan keskitetysti Pirkanmaan ELY- keskuksesta)

2024

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

2025

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

2026

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

2027

Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset)

Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää

2024

Kuntakaavoituksessa on otettu huomioon kutakin kaavahanketta koskevat valta- kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kaavaselostuksissa arvioidaan xxxx- xxxx suhde VAT:in. Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun kaupunkiseudun liikennejärjes- telmäsuunnitelmat on huomioitu kuntakaavoituksessa, ja Oulun kaupunkiseudun kuntien maankäytön suunnittelussa on edistetty MAL-sopimuksen 2024-2027 ta- voitteiden toteutumista.

Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen edistyy suunnitellun kaksoisraiteen varren ase- manseutujen (Oulu, Kempele, Liminka, Ii) asemakaavoituksella. Täydennysraken- nushankkeet etenevät Oulun kaupunkiseudulla ja erityisesti Oulun kaupungissa.

Raahen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne säilyy nykytasollaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, mm. tulvariskit, hulevedet ja niiden hallinta ovat keskeinen yhdyskuntarakenteen kestävyyden osa ja huomioitu kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Valtakunnallinen ilmastoyksikkö on kehittänyt tuen tavat kaavoitustyöhön (maakun- tien liitot, kunnat) ja edistämiseen (muut ELY:t, alueidenkäyttöyksiköt) maankäyt- tösektorin ilmastotavoitteiden ja ilmastonmuutoksen sopeutumisen huomioi- miseksi. Ilmastoyksikön rooli kaavoituksen tukena suhteessa alueidenkäytön yksi- köiden lainsäädännön edistämis- ja valvontatehtävään on määritetty.

Kehittämiskeskusteluiden vuosittainen erityisteema, jolla syvennetään kuntien VAT-tietämystä, on ollut vuonna 2024 elinvoimainen kulttuuriympäristö, ja mukana kaikissa kunnissa on ollut alueellisen vastuumuseon edustaja. Kuntien kulttuuriym-

päristöosaaminen on parantunut ja yhteistyö kuntien, ELY-keskuksen ja vastuumu- seon välillä on vahvistunut.

2025

Kuntakaavoituksessa on otettu huomioon kutakin kaavahanketta koskevat valta- kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kaavaselostusten VAT-arviointien laatu on parantunut. Kehittämiskeskusteluiden vuosittainen erityisteema, jolla syvenne- tään kuntien VAT-tietämystä, on ollut vuonna 2025 terveellinen ja turvallinen elinympäristö.

Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat on huomioitu kuntakaavoituksessa, ja Oulun kaupunkiseudun kuntien maankäytön suunnittelussa on edistetty MAL-sopimuksen 2024–2027 tavoitteiden toteutumista.

Asemanseutujen yhdyskuntarakennetta tiivistävä kuntakaavoitus on edennyt. Ou- lun kaupunkiseudun täydennysrakentaminen jatkuu.

Valtakunnallinen ilmastoyksikkö on tukenut ELY-keskuksia niiden alueidenkäyttö- lain mukaisessa edistämistehtävässä ja kuntia sekä maakuntien liittoja kaavoituk- sessa siten, että maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja ilmastonmuutokseen so- peutuminen on huomioitu.

Tulvariskit, hulevedet ja niiden hallinta ovat keskeinen yhdyskuntarakenteen kestä- vyyden osa ja ne on huomioitu kaavoituksessa ja rakentamisessa.

2026

Kuntakaavoituksessa on otettu huomioon kutakin kaavahanketta koskevat valta- kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kaavaselostusten VAT-arviointien laatu on parantunut. Kehittämiskeskusteluiden vuosittainen erityisteema, jolla syvenne- tään kuntien VAT-tietämystä, on vuonna 2026 vähähiilinen ja resurssitehokas yh- dyskuntakehitys.

Asemanseutujen yhdyskuntarakennetta tiivistävä kuntakaavoitus on edennyt ja asemakaavoja on hyväksytty. Oulun kaupunkiseudun täydennysrakentaminen on jatkunut.

Valtakunnallinen ilmastoyksikkö on tukenut valtion aluehallintoa sen alueidenkäyt- tölain mukaisessa edistämistehtävässä ja kuntia sekä maakuntien liittoja kaavoi- tuksessa siten, että maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on huomioitu.

Tulvariskit, hulevedet ja niiden hallinta ovat keskeinen yhdyskuntarakenteen kestä- vyyden osa ja ne on huomioitu kaavoituksessa ja rakentamisessa.

2027

Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat on huomioitu kuntakaavoituksessa, ja Oulun kaupunkiseudun kuntien maankäytön

suunnittelussa on edistetty MAL-sopimuksen 2024–2027 tavoitteiden toteutumista. Seuraavan MAL-sopimuskauden valmistelu käynnistyy sidosryhmäyhteistyönä.

Asemanseutujen asemakaavoja on toteutettu. Oulun kaupunkiseudun täydennys- rakentaminen on jatkunut.

Tulvariskit, hulevedet ja niiden hallinta ovat keskeinen yhdyskuntarakenteen kestä- vyyden osa ja ne on huomioitu kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää

2024

Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava on edennyt ehdotus- vaiheeseen. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaisia tuulivoimayleiskaavoja on edennyt hyväksymisvaiheeseen ja vireillä olevan vaihemaakuntakaavan mukai- sia tuulivoimayleiskaavoja on edennyt ehdotusvaiheeseen. Hyväksyttyjen ja vireillä olevien tuulivoimayleiskaavojen lukumäärä on kasvanut, ja uudet tuulivoimalat ovat sijoittuneet keskitetysti tuulivoimapuistoihin. Merituulivoimahankkeiden määrä on lisääntynyt ja nykyiset hankkeet ovat edenneet.

Kuntien muiden uusiutuvan energian hankkeiden (vety, biokaasu) yleis- ja asema- kaavat ovat edenneet luonnosvaiheeseen. Aurinkovoimahankkeiden lupakäsittelyt ovat edenneet kunnissa. Kuntien bio- ja kiertotalouspuistokaavahankkeet ovat edenneet. ELY-keskuksen kaikkien vastuualueiden osaamista on käytetty laaja- alaisesti edistämään em. hankkeita kaavalausunnoissa ja viranomais- ja työneu- votteluissa sekä muissa maankäyttöä koskevissa lausunnoissa.

Kaikissa merkittävissä kaavoissa on arvioitu hankkeen vaikutukset ilmastonmuu- toksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Luonnon monimuotoisuuden arvot on turvattu kaikissa kaavoissa. Kuntia on tuettu kaavatyössä antamalla asiantuntija- apua ja järjestämällä koulutusta.

2025

Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava on hyväksytty ja se ohjaa kuntien tuulivoimayleiskaavoitusta maalla ja merellä. Hyväksyttyjen tuulivoi- mayleiskaavojen lukumäärä on kasvanut. Merituulivoimapuistojen määrä on li- sääntynyt ja nykyiset hankkeet ovat edenneet. Kuntien muiden uusiutuvan ener- gian hankkeiden kaavat etenevät ehdotusvaiheeseen. Aurinkovoimapuistojen luku- määrä on kasvanut sekä kierto- ja biotalouskaavat ovat edistyneet. ELY- keskuksen asiantuntemusta käytetään laaja-alaisesti kaavoituksen eri vaiheissa.

Ilmastovaikutusten arviointien määrä kaavoituksessa lisääntyy ja niiden laatu para- nee. Kuntia tuetaan kaavatyössä antamalla asiantuntija-apua ja järjestämällä kou-

lutusta.

2026

Useita energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan mukaisia tuulivoimahankkeita on hyväksytty, myös merialueella. Muiden uusiutuvan energian hankkeiden määrä li- sääntyy (erityisesti vety) ja useita yleis- ja asemakaavoja on hyväksytty. Uudessa

valtion aluehallinnossa edistetään sujuvasti puhdasta siirtymää ja ilmastotavoittei- den saavuttamista.

2027

den saavuttamista.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

3.3 Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta

Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta

Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden

2024

Varautumisen mahdollistavat ELY-keskusten kriittiset toiminnot ja niihin kohdistu- vat uhkat on ennakoivasti tunnistettu. Kriittisten toimintojen resursoinnista kaikissa olosuhteissa on huolehdittu ja toimintojen häiriösietoisuutta on vahvistettu syste- maattisella alueellisella harjoitustoiminnalla. Eri vastuualueiden kriittiset tarpeet on tunnistettu myös samalla alueella vaikuttavien muiden ELY-keskusten välillä.

2025

Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä

ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu.

2026

Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta.

2027

Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien

kanssa.

Vuonna 2024 päivitetään riskiarvio peilaten yhteiskunnan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Riskiarvion pe- rusteena käytetään vuonna 2023 valmistunutta Pohjois-Pohjanmaan alueellista riskiarvioita. Kriittisten tehtävien lista päivitetään osana valmiussuunnitelman päivitystä.

Vahvistetaan alueellista ilmastonmuutokseen sopeutumista tunnistamalla ilmastoriskit ja ottamalla ne huomioon osana ELY-keskusten varautumistoimintaa.

Turvallisuusympäristön muutosta ja turvallisuustilanteen kehitystä seurataan aktiivisesti. KEHA-keskuksen tuella seurataan kyberturvallisuustilannetta.

Osallistutaan eri toimijoiden järjestämiin valmiusharjoituksiin. Järjestetään oma sisäinen johtamisharjoitus. ELY- keskuksen oma sisäinen valmiustoimikunta kokoontuu säännöllisesti.

Toteutetaan Huoltovarmuuskeskuksen kanssa laadittua yhteistyösopimusta ELVAR -toiminnasta. Osallistutaan huoltovarmuusorganisaation poolien alueelliseen toimintaan.

Osallistutaan aktiivisesti varautumisen verkostoihin ja foorumeihin.

3.4 Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista

Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti

2024

ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysi- määräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %.

ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100

%). ELY-keskus toteuttaa ympäristösopimusten hallinnolliset tarkastuskäynnit (maastokatselmukset) vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on enintään 134 kpl.

Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvon- taohjelman toteutuminen: 100 %

2025

ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysi- määräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %.

ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100

%).

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 127 kpl.

Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvon- taohjelman toteutuminen: 100 %.

2026

ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysi- määräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %.

ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100

%).

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 124 kpl.

Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvon- taohjelman toteutuminen: 100 %

2027

ELY-keskus toteuttaa elintarviketurvallisuuden valvontasuunnitelmat täysi- määräisesti. Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %.

ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100

%).

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 121 kpl.

Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvon- taohjelman toteutuminen: 100 %

E-vastuualue:

Toiminnan vaikuttavuutta tehostetaan mm. kehittämällä neuvonnallista otetta valvontatyössä. Projektitoiminnan (luomu- ja elintarvikesektorin projektit), neuvonnan ja neuvo palveluiden kautta lisätään toimijoiden tietoisuutta säädösten vaatimuksista. Näitä säädösten vaatimusten tuntemuksen tavoitteita tuetaan myös sidosryhmäyhteis- työn avulla (AVI, ProAgria, MTK, viljelijöiden tiedonvälitysprojektit, Yta-alueyhteistyö). ELY-keskuksella on useita eri foorumeita yllä olevien tahojen kanssa, joissa kyseisiä asioita käydään yhdessä läpi.

ELY-keskuksella on alueen viljelijäkoulutuksissa johtava rooli ja ELY-keskus varmistaa yhteistyössä kuntien YT- alueiden ja muiden toimijoiden kanssa, että alueen viljelijöille on saatavilla ja tarjolla riittävästi koulutusta ja että koulutus on tarkoituksenmukaista sekä alueellisesti riittävän kattavaa. Tiedotetaan ympäri vuoden rahoituskau- den asioista, muutoksista ja havainnoista yhteistyössä YT-alueiden ja myös muiden sidosryhmien kanssa, kuten ProAgria, MTK, alueen oppilaitokset ja muut yhteistyökumppanit. Muuta tarpeen mukaista viljelijöiden ja maata- lousyrittäjien koulutusta/pellonpiennarpäiviä ym. järjestetään näiden keskeisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.

L-vastuualue:

Perusväylänpidon rahoitustason heikkenemisen vuoksi liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen mah- dollisuudet heikkenevät.

Henkilövahinko-onnettomuuksien määrään pyritään vaikuttamaan aktiivisella poikkihallinnollisella liikenneturval- lisuustyöllä ja tienpidon parantamistoimilla. Laskeva trendi henkilövahinkoon johtavissa onnettomuuksissa on edelleen todennäköistä.

Y-vastuualue:

Ympäristönsuojelun valvontaa toteutetaan riskiperusteisen valvontasuunnitelman mukaisesti ja tavoitteena on suunnitelman 100 % toteutus. Yleisöilmoituksiin reagoidaan nopeasti. Ympäristövahinkopäivystys varmistaa no- pean reagoinnin vahinkotilainteisiin. Vesilain mukaista valvontaa tehdään otantaperusteisesti ja haittailmoituk- siin reagoimalla. Vesirakenteiden omistajuus (luvanhaltijan rooli) edellyttää ELYltä jatkuvaa rakenteiden yms. seurantaa ja kunnossapitoa sekä säännöstelyn ohjausta ja tulvatilanteiden hoitoa.

Ilmastomuutokseen sopeutumista edistetään vesistötehtävissä kehittämällä säännöstelyjä ja varmentamalla val- tion omistamien vesirakenteiden mitoitusvirtaamien riittävyys erilaisissa vesitilanteissa. Tulvariskien hallinnan toimenpiteitä edistetään.

Maahan muuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat

Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi

2024

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuut- tajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskusten on TE-toimistojen tulosohjauksessa huomioitava, että maahan- muuttajien oma vastuu kotoutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy, sekä tuki- riippuvuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv.suojelua saavat ja maahan- muuttajanaiset.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysaluetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

2025

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uu- distuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysaluetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat.

ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa mahanmuuton ja kotoutu- misen alueellisen seurannan kehittämiseksi.

2026

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat.

ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi.

2027

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan.

Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu.

ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset.

ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat.

ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi.

Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan

2024

ELY-keskukset vahvistavat tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskukset tukevat kuntia ja hyvinvointialueita rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistä- misessä.

2025

ELY-keskukset vahvistavat tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskukset tukevat kuntia ja hyvinvointialueita rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistä- misessä.

2026

ELY-keskukset vahvistavat tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskukset tukevat kuntia ja hyvinvointialueita rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistä- misessä.

2027

ELY-keskukset vahvistavat tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja velvoittavuuden lisäämisestä.

Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskukset tukevat kuntia ja hyvinvointialueita rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistä-

misessä.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

3.5 Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat

Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja

Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin.

2024

ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digitaalisten palvelui- den kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asia- kaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. ELY-keskus asettaa asiantuntijoita (oto- periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA-

keskuksen ylläpitämiä

2025

2026

periaatteella) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen

kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittämiseksi, jotka palvele- vat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA- keskuksen ylläpitämiä

2027

keskuksen ylläpitämiä

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Tietojohtamisen kehittäminen

Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta
2024	ELY-keskusten tietotarpeiden kokonaiskartoitukset/-tarkastelut huomioiden mm. vuonna 2025 voimaan tulevat muutokset (esim. TE-palvelu-uudistus) sekä muut tietotarpeet. Tietotarvekartoitusprosessin rakentaminen yhteistyössä KEHA-keskuksen ja oh- jaavien tahojen kanssa.
2025	Uusien tehtävien mukaisten tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset).
2026	Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen.
2027	Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen.
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen
2024		Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa.
2025		Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi.
2026		Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin.
2027		Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin.
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen
2024		Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen.
2025		Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen.
2026		Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: kyvykkyyskehikon ra- kentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus.
2027		Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta.

Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä

Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen

Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty
2024	OM taso 1
2025	OM taso 2
2026	OM taso 3
2027	OM taso 3
Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty
2024	Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle

Viraston vastuulla olevat toiminnalliset, eli substanssitoimintaan liittyvät prosessit/hankkeet/ ohjelmat, joissa eri- tyisesti tullaan huomioimaan toiminnallisen tasa-arvon ja/ tai yhdenvertaisuuden edistäminen ja seuranta ja jotka integroidaan toiminnalliseen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan:

• Käydään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma läpi esihenkilöfoorumissa

• Esitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman seuranta henkilöstöinfossa

Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet

Toteuma 2022

Arvio/Tot 2023

Tavoite n (2024)

Alustava tavoite

2025

Alustava tavoite

2026

Alustava tavoite

2027

Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys

4,43

>4,0

> 4,2

TAE

ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty- väisyys

4,12

>4,0

TAE

Ihmisten yhdenvertai-

suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro)

4,09

4,23

4,25

4,3

Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri ikäisten koh- dalla (VM Baro)

4,18

4,29

4,3

4,35

Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö- ryhmien kohdalla (VM

Baro)

4,17

4,23

4,25

4,3

Tulokset ovat jo tällä hetkellä hyvällä tasolla. ELY-keskus totuttaa strategian mukaisia kehittämishankkeita, ku- ten digitalisaation edistämiseen, asiakkuuksien johtamiseen sekä viestintään liittyviä toimenpiteitä. Työkaluna on ELY-keskuksen systemaattisesti ylläpidetty kehittämissalkku, jonka puitteissa toteutamme riskinarvioin- neissa, VM-Barossa ja muissa arvioinneissa havaittuja kehittämiskohteita jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Lähivuosien kehittämisen haasteena ovat mm. tulevat organisaatiomuutokset.

4 Voimavarojen hallinta

Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Ba- ron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.

Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet

	Toteuma 2022	Toteuma 2023	Tavoite 2024	Alustava tavoite 2025	Alustava tavoite 2026	Alustava tavoite 2027
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro)	3,76	3,9	3,9	> 3,7	> 3,7	> 3,7
Työhyvinvointi paranee (VM Baro)	8,13	8,3	8,3	8,4	8,4	8,5
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi)	3,55	3,74	3,8	3,8	3,85	3,9

Tulokset ovat jo tällä hetkellä hyvällä tasolla. ELY-keskus toteuttaa strategian mukaisia kehittämishankkeita, kuten digitalisaation edistämiseen, asiakkuuksien johtamiseen, sekä viestintään liittyviä toimenpiteitä. Työkaluna on ELY-keskuksen systemaattisesti ylläpidetty kehittämissalkku, jonka puitteissa toteutamme riskinarvioin- neissa, VM-Barossa ja muissa arvioinneissa havaittuja kehittämiskohteita jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Lähivuosien kehittämisen haasteena ovat mm. tulevat organisaatiomuutokset.

5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset

Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tulostavoitteiden saavut- tamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rullaavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tulostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoitteiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.

Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuoden toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hy- väksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.

Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.

Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tu- lossopimuksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista asteikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioi- daan seuraavasti: VIHREÄ (3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavu- tettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosraportoinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoittei- den poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.

Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.

Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.

30.1.2024

Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja

Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö

Ympäristöministeriö Xxxxxx Xxxxxx, kansliapäällikkö

Väylävirasto Xxxx Xxxxxxx, pääjohtaja

Väylävirasto Xxxxx Xxxxxx, toimialajohtaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Xxxxx Xxxxxxxx, johtaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Xxxxx Xxxxxxx, johtaja

Liitteet

Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materiaali. Liit- teistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.

Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:

1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perusteke- mistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.

2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä

3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako

4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata