POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1.1.2015 lukien
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1.1.2015 lukien
A. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 § Jäsenyhteisöt
3 § PoSan tehtävät
4 § Erilliset taseyksiköt
B. YHTYMÄVALTUUSTO
5 § Jäsenyhteisöjen edustajat ja äänivalta 6 § Kokoontuminen
7 § Yhtymävaltuuston tehtävät 8 § Päätösvaltaisuus
9 § Jäsenkuntien yhtymävaltuustolle esittämät asiat
C. KUNTAYHTYMÄN HALLITUS
10 § Kokoonpano ja toimikausi 11 § Yhtymähallituksen tehtävät 12 § Kuntayhtymäjohtaja
D. YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
13 § Ympäristö- ja terveyslautakunta
E. OIKAISUVAATIMUSLAUTAKUNTA
14 § Oikaisuvaatimuslautakunta
F. TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
15 § Peruspääoma, vuokratilojen vuokra 16 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
17 § Talousarvio ja -suunnitelma 18 § Toiminnan rahoitus
19 § Kuntalaskutus
20 § Investointien pääomarahoitus 21 § Rahastojen perustaminen
22 § Viivästyskorko
23 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 24 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
G. POSASTA EROAMINEN, POSAN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
25 § PoSasta eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 26 § PoSan purkaminen ja loppuselvitys
H. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA ALLEKIRJOITUKSET
27 § Voimaantulo ja soveltaminen
A. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä. Kuntayhtymä käyttää markki- nointi- ja aputoiminimenä PoSa-nimeä.
Kuntayhtymä on kuntalain (365/1995) 78 §:n tarkoittama kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kankaan- pään kaupunki.
Kuntayhtymä on aloittanut varsinaisen toimintansa 1.1.2009 liikelaitoskuntayhtymänä ja tällä perusso- pimuksen muutoksella liikelaitoskuntayhtymä muutetaan kuntayhtymäksi.
Tässä sopimuksessa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymästä käytetään myöhemmin nimitystä
PoSa.
2 § Jäsenyhteisöt
Kuntayhtymän jäseniä ovat: Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat sekä Kan- kaanpään kaupunki. Osajäsenenä on Merikarvian kunta.
PoSan jäsenmäärää ei ole rajoitettu.
Uusien jäsenten ja osajäsenten hyväksymiseen vaaditaan kaikkien jäsenten valtuustojen hyväksyvä pää- tös (vanhalla osajäsenellä ei päätäntävaltaa uuden jäsenen tai osajäsenen ottamiseen). Uusia osajäseniä koskevat sopimusmuutokset kirjataan tämän perussopimuksen liitteeksi.
Osajäsenkunnan päätösvalta, oikeudet ja velvoitteet on rajoitettu siten kuin PoSan perussopimuksessa, perussopimuksen liitteessä sekä PoSan muissa johtosäännöissä säädetään (periaatteena, että osajäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa vain päätöksentekoon, joka suoranaisesti vaikuttaa siihen PoSan palvelutuo- tantoon, jota osajäsen vuosittaisella palvelusopimuksella hankkii PoSalta).
3 § PoSan tehtävät
PoSan tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat lakisääteiset sosiaali- ja perusterveydenhuollon pal- velut siinä laajuudessa, kuin siitä yhtymävaltuustossa päätetään. PoSan omistajakunnat muodostavat ao. lainsäädännön tarkoittaman sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. PoSa toimii Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitettuna yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitajana ja yhtei- senä toimielimenä. PoSalla on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisvastuu yhteis- toiminta-alueella.
Tuotettaviin palveluihin kuuluvat lisäksi ympäristöpalvelut, joka sisältää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät, sekä työterveyshuolto. Jäsenkunta voi hankkia sen kunnallisen työterve- yshuoltopalvelujen tuottajan palvelut muultakin palveluntarjoajalta kuin PoSalta, niin osapuolten kes- ken erikseen sovittaessa.
PoSa tuottaa palveluja jäsenilleen, osajäsenilleen ja työterveyshuollon asiakkaille. PoSa voi päätöksellään myydä vähäisessä määrin palveluja myös jäsenkuntien ulkopuolisille asiakkaille.
Palvelut tuotetaan kaikille asiakkaille mahdollisimman laadukkaasti ja taloudellisesti. Kaikkien palvelujen osalta määritetään yhteneväinen, tavoiteltava asiakkaiden peruspalvelutaso (lähipalvelut, alueelliset pal- velut) ja sen hinnoitteluperusteet. Jäsenkunnat voivat halutessaan ostaa kustannuksellaan peruspalvelu- tason ylittävää palvelua PoSalta tai muulta palveluntuottajalta, siltä osin kuin se on mm. lainsäädännölli- sesti ja palvelutuotannollisesti mahdollista.
PoSa perii tuottamistaan palveluista sellaiset maksut, että sen taloudelliset toimintaedellytykset pystytään turvaamaan pitkäjänteisesti.
Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
4 § Erilliset taseyksiköt
PoSan organisaatioon voivat kuulua seuraavat erilliset taseyksiköt:
• Ympäristöpalvelut (ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu)
• Työterveyshuolto
Erillisen taseyksikön toimintaa säädellään tämän perussopimuksen lisäksi soveltuvin osin PoSan hallin- tosäännöllä sekä taseyksikön omilla säännöillä.
B. YHTYMÄVALTUUSTO
5 § Jäsenyhteisöjen edustajat ja äänivalta
PoSan ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymävaltuustossa, johon jäsenkuntien valtuustot va- litsevat edustajansa. Yhtymävaltuuston valinnasta kunnat neuvottelevat keskenään, jotta voidaan sovit- taa yhtymävaltuuston kokoonpano kuntalain 81 §:n 4. momentin tarkoittamalla tavalla.
Yhtymävaltuustoon valitaan edustajat ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä jäsenkunnista seuraavas- ti:
Honkajoki 3 edustajaa
Jämijärvi 3 edustajaa
Kankaanpää 8 edustajaa
Karvia 3 edustajaa
Siikainen 3 edustajaa
Pomarkku 3 edustajaa
Yhtymävaltuustossa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla edustajalla peruspääomaosuutta vastaava ää- nimäärä. Peruspääoman määrästä säädetään tämän sopimuksen 15 §:ssä.
Jos jäsenkuntaa edustaa kaksi tai useampi edustaja, jakaantuu jäsenkunnan äänimäärä tasan sen saapuvil- la olevien edustajien kesken.
Minkään yksittäisen jäsenkunnan äänimäärä yhtymävaltuustossa ei kuitenkaan voi ylittää 45,0 prosenttia kokouksessa läsnä olevasta äänimäärästä.
PoSan muiden toimielinten osalta kullakin jäsenkunnan edustajalla on yksi ääni.
Osajäsenillä ei ole yhtymävaltuustossa kokousedustajaa eikä äänioikeutta. Osajäsenillä on puhe- ja läs- näolo-oikeus yhtymävaltuustossa silloin, kun käsiteltävänä on osajäsenille palvelusopimuksella myytäviä palveluja koskeva asia.
6 § Kokoontuminen
Yhtymävaltuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun yhtymävaltuuston puheenjohtaja xxxxxx xxx tarpeelliseksi.
Yhtymävaltuusto on kutsuttava koolle myös yhtymähallituksen tai vähintään kahden jäsenkunnan sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.
Kokouskutsu on toimitettava jäsenkunnille vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Menettelystä yh- tymävaltuustossa määrätään valtuuston työjärjestyksessä.
7 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Yhtymävaltuusto
a) valitsee yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa;
b) päättää kuntayhtymän toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
c) päättää hallinnon järjestämisen perusteista;
d) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista;
e) päättää kuntayhtymän talousarviosta;
f) päättää kuntayhtymän palveluista perittävien maksujen perusteista
g) valitsee jäsenet kuntayhtymän toimielimiin;
h) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
i) hyväksyy kuntayhtymän hallintosäännön ja tarkastussäännön;
j) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää tilikauden tuloksen käsittelystä;
k) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
l) valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä tilintarkastajan;
8 § Päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna.
9 § Jäsenkuntien yhtymävaltuustolle esittämät asiat
Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia yhtymävaltuuston käsiteltäväksi, jos se toimittaa kirjalli- sen esityksen hallitukselle niin aikaisin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
C. KUNTAYHTYMÄN HALLITUS
10 § Kokoonpano ja toimikausi
Kuntayhtymän hallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja yhdeksän (9) henkilökohtaista varajäsentä. Hallitukseen valitaan Kankaanpään kaupungista neljä (4) varsinaista jäsentä ja neljä (4) varajäsentä ja muista kunnista yksi (1) varsinainen jäsen ja yksi (1) varajäsen kustakin kunnasta. Kunkin jäsenkunnan jäsenistä ja varajäsenistä vähintään puolet tulee olla edustamansa kunnan kunnanhallituksen varsinainen jäsen tai kuulua valtuuston puheenjohtajistoon. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita muista kuin Kankaanpään kaupungin jäsenistä.
Yhtymävaltuuston puheenjohtajistolla on samanlainen osallistumisoikeus yhtymähallituksen kokouksiin kuin peruskunnissa.
Jäsenkunnan kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii kuntayhtymäjohtaja.
Osajäsenillä ei ole hallituksessa edustajaa eikä äänioikeutta. Osajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksessa silloin, kun käsiteltävänä on osajäsenille palvelusopimuksella myytäviä palveluja koskeva asia (pyydetään nimeämään osajäsenkunnan edustaja tapauskohtaisesti).
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtymä- valtuuston asettamat tavoitteet toteutuvat ja tässä tarkoituksessa kehittää, ohjata ja valvoa yhtymän hallintoa, palveluita ja taloutta sekä muita yleisiä toimintaedellytyksiä.
Yhtymähallituksen ratkaisuvalta:
a) päättää PoSan toiminnan kehittämisestä yhtymävaltuuston asettamien toiminnallisten ja ta- loudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata ja raportoida tavoitteiden toteutumisista;
b) hyväksyä PoSan toimintaa koskevat muut säännöt paitsi hallinto- ja tarkastussäännön;
c) hyväksyä palvelujen hinnoittelu yhtymäkokouksen antaminen ohjeiden mukaan;
d) hyväksyä PoSan toimintaa koskevat sopimukset, ellei toisaalla muuta säädetä;
e) päättää irtaimen omaisuuden hankinnan ja myynnin periaatteista;
f) päättää alaistensa virkojen ja toimien täyttämisestä ja niitä koskevista muista ehdoista, ellei päätösvaltaa ole hallintosäännöllä siirretty;
g) päättää PoSan nimen kirjoittamiseen oikeutetuista.
12 § Kuntayhtymäjohtaja
Kuntayhtymällä on päätoiminen kuntayhtymäjohtaja, joka on virkasuhteessa. Kuntayhtymäjohtajan valitsee yhtymävaltuusto.
Asiat ratkaistaan kuntayhtymän hallituksessa kuntayhtymäjohtajan esittelystä.
Kuntayhtymäjohtajan tehtävistä ja toimivallasta on soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään kuntalaissa kunnanjohtajan tehtävistä.
D. YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
13 § Ympäristö- ja terveyslautakunta
Ympäristöpalveluiden taseyksikön toiminnasta vastaa ympäristö- ja terveyslautakunta.
Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä. Kankaanpään kaupungista on kolme (3) jäsentä, joille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Muista jäsenkunnista, myös osajäsenkunnista, on lautakunnassa yksi jäsen, jolle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenten tulee olla vaalikelpoisia siten kuin jäsen/osajäsenkunnan omaan lautakuntaan.
Lautakunnan tehtävänä on
a) päättää ympäristöpalveluiden toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen ja yhtymähalli- tuksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata ja rapor- toida tavoitteiden toteutumisesta;
b) hyväksyä palvelujen hinnoitteluperiaatteet;
c) toimia ympäristöpalveluiden toimialaa säätelevän lainsäädännön mukaisena viranomaisena;
d) antaa jäsenkuntien asukkaita koskevia määräyksiä ja
e) käsitellä ympäristöpalveluiden muutosvaatimukset.
Lautakunta voi omalla päätöksellään delegoida tehtäviään alaiselleen viranhaltijalle.
E. OIKAISUVAATIMUSLAUTAKUNTA
14 § Oikaisuvaatimuslautakunta
Lautakunta on hallituksen alainen toimielin. Lautakuntaan valitaan seitsemän (7) jäsentä siten, että Kan- kaanpään kaupungista valitaan kaksi jäsentä ja muista jäsenkunnista kustakin yksi (osajäsenillä ei ole jäsentä oikaisuvaatimuslautakunnassa). Lautakunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Lau- takunnan jäsenten vaalikelpoisuudesta noudatetaan samaa menettelyä kuin vaalikelpoisuudesta jäsen- kunnan lautakuntaan.
Lautakunnan toimikausi on valtuustokausi. Lautakunnan tehtävänä on
a) käsitellä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät yksilöasioihin liittyvät muutosvaatimukset;
b) muut hallintosäännön määräämät tehtävät.
Lautakunta voi omalla päätöksellään delegoida tehtäviään alaiselleen viranhaltijalle.
F. TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
15 § Peruspääoma, vuokratilojen vuokra
Peruspääoma muodostetaan PoSan aloittavassa taseessa 1.1.2009 siten, että kukin jäsenkunta sijoittaa PoSan peruspääomaan väkiluvun mukaisessa suhteessa 10 euroa/asukas (asukasmäärä 1.1.2007 tilantees- sa). Pomarkun kunnan sijoitus PoSan peruspääomaan on 10 euroa/asukas (1.1.2012 asukasmäärän ti- lanteessa, peruspääoma kokonaisuudessaan on suoritettava 1.2.2013 mennessä).
Jäsenkuntien peruspääomasijoitukset ja äänivalta 1.1.2015 lukien:
jäsen | peruspääoma euroa | peruspääoma- osuus % | äänivalta yhtymä- valtuustossa ja yh- tymähallituksessa max. |
HONKAJOKI | 19 850 | 8,4 | 9,8 |
JÄMIJÄRVI | 21 610 | 9,1 | 10,7 |
KANKAANPÄÄ | 125 780 | 53,0 | 45,0 |
KARVIA | 27 790 | 11,7 | 13,7 |
SIIKAINEN | 17 940 | 7,6 | 8,9 |
POMARKKU | 24 150 | 10,2 | 11,9 |
yhteensä | 237 120 | 100,0 | 100,0 |
Osajäsenet sijoittavat peruspääomaan 5 euroa/asukas (viimeksi vahvistettu virallinen asukasmäärä 1.1. tilanteessa). Osajäsenen peruspääomaosuus vaikuttaa kaikkien jäsenkuntien suhteelliseen peruspääoma- osuuteen ja mm. taloudellisiin vastuisiin tämän Perussopimuksen kohdan mukaisesti, mutta ei jäsenkun- tien äänivaltaan yhtymäkokouksessa ja yhtymähallituksessa.
Jäsenten rahana sijoitetulle peruspääomalle ja luovutetulle irtaimelle käyttöomaisuudelle ei suoriteta vuotuista korkoa.
PoSa toimii pääsääntöisesti jäsenkunnilta vuokratuissa tiloissa. PoSa vuokraa vain toimintansa välttä- mättömään käyttöön tarvitsemansa tilat. Vuokratiloista tehdään kirjalliset vuokrasopimukset. Vuokrati- lojen vuokrat määräytyvät yhtenäisen käytännön mukaisesti.
Kunnilta vuokratuista tiloista maksetaan vuokraa vain pääomavuokran muodossa. Pääomavuokra las- ketaan siten, että vuokrakauden alkaessa jäljellä olevan poistoajan osalta nettohankinta-arvosta (raken-
nuksen nettokustannukset, ilman ulkopuolisia avustuksia tai muita sellaisia) lasketaan vuosittainen pois- to asianomaisen jäsenkunnan poistosuunnitelman mukaisesti ja jäännösarvolle maksetaan 3 %:n pää- omavuokra.
Vuokraan lisätään arvonlisävero, mikäli vuokranantaja on alv-verovelvollinen vuokrakohteen osalta.
PoSa vastaa vuokralaisena vuokratalojen kaikista tavanomaisista vuotuisista käyttökustannuksista, kuten lämmitys-, sähkö- ja siivouskulut. Mikäli tila on vuokrattu jäsenkunnalta, vuotuiset käyttökustannukset veloitetaan vuokran yhteydessä vuokrasopimuksessa määritellyllä tavalla. Kukin vuokratilan omistaja vastaa omistamansa kiinteistön vuosikorjauskustannuksista.
Tulevista toimitilainvestoinneista, kuten uudistilarakentaminen tai saneeraus, vastaa kukin jäsenkunta silloin, kun investointi toteutetaan kyseessä olevan tahon omistukseen tai hallintaan. Näiden tilojen vuokraamisen ja vuokran määrän osalta noudatetaan edellä selostettua käytäntöä.
PoSan jäseneksi tai osajäseneksi voi myöhemmin liittyä sekä kuntia että kuntayhtymiä jäsenkuntien erikseen tekemien yhtäpitävien päätösten mukaisesti.
Uuden jäsenyhteisön ja jäsenyyttään laajentavan jäsenyhteisön peruspääomasijoituksen määrästä ja suo- ritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättävät jäsenyhtei- söjen valtuustot ja yhtymäkokoukset. Kaikkien päätösten tulee olla samansisältöiset.
Jäsenyhteisö voi lisätä peruspääomaansa PoSassa suorittamalla oman pääoman ehtoisia sijoituksia.
16 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Kaikkien jäsenyhteisöjen osuudet PoSan varoihin sekä vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät pe- ruspääomaosuuksien suhteessa.
Pomarkun kunnan liittyessä 1.1.2013 PoSan täysivaltaiseksi jäsenyhteisöksi, sen vastuut veloista ja vel- voitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa vasta 1.1.2013 jälkeen syntyneistä PoSan ve- loista ja velvoitteista.
Kuitenkin osajäsenkunnalla on rajoitettu osuus PoSan varoihin ja vastuisiin ero- ja purkamistilanteessa, enintään osajäsenkunnan sijoitetun pääoman määrän verran (osajäsenen vastuusta henkilöstökuluihin voidaan kuitenkin sopia liitesopimuksessa).
PoSassa on pidettävä rekisteriä jäsenten peruspääomaosuuksista.
17 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa siitä ja tuotettavista palveluista neuvotellaan jäsenkuntien kanssa ja kunnille on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen taloussuunnitelmasta ja esityksen tekemiseen Po- San toiminnan kehittämiseksi.
Lähipalveluiden järjestämistä koskevat päätökset on tehtävä yhteisymmärryksessä ao. kunnan ja PoSan välillä.
18 § Toiminnan rahoitus
PoSan toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, jonka mukaan toiminnas- ta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen.
PoSan tuottamista palveluista peritään maksut yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen hyväksymien pe- rusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävien hintojen mukaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Yhtymävaltuusto voi myös päättää ottaa käyt- töön siirtoviivemaksun sekä muita hinnoittelu- ja rahoitusinstrumentteja, joilla tavoitellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä.
Mikäli jäsenkunta tai osajäsen yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittävästä vähentämisestä (vuositasolla vähintään 25 %:n volyymin muutos kyseessä olevaan tuoteryhmään verrattuna asianomai- sen kunnan kahden edellisen vuoden keskimääräiseen ostovolyymiin), tulee tämän jäsenyhteisön osallis- tua kyseessä olevaan tuotantoon kohdistuviin tuotantopanoksiin, joita ei voida sopeuttaa alenevaan tuo- tantomäärään tuotantoteknisistä, henkilöstömitoituksesta tai muista seikoista johtuen, vähintään kahden seuraavan toimintavuoden ajan.
19 § Kuntalaskutus
PoSa laskuttaa jäsenkuntia palveluista vuosittain erikseen sovittavalla tavalla. Kuntamaksuosuudet perus- tuvat jäsenkuntien saamien palvelujen todellisen käytön mukaiseen vuotuiseen toteutumaan. Kuntalasku- tusta seurataan tarkasti ja yhtymähallitus sekä jäsenkunnat sopivat kuntalaskutuksen sopimuskauden aikaisesta seuranta- ja tarkistusmenettelystä.
20 § Investointien pääomarahoitus
PoSa voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkuntien maksuosuuksi- na, lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta taikka muuna rahoituksena.
PoSan mahdolliset investoinnit kohdistuvat pääosin kone- ja laitehankintoihin. Näiden hankintojen rahoitus toteutetaan palvelutoiminnan maksujen kautta, ellei toisin päätetä.
21 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.
22 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä PoSa perii korkolain mukaisen korkeimman mahdollisen viivästyskoron.
23 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittaa yhtymähallitus ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvit- tavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
24 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty PoSan tarkastussäännössä.
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi (5) jäsentä sekä jokaiselle hen- kilökohtainen varajäsen. Jokaisesta PoSan omistajakunnasta valitaan vähintään yksi jäsen. Osajäsenellä ei ole edustajaa tarkastuslautakunnassa.
Lautakunnan puheenjohtajiston tulee olla jäsenkuntien valtuustojen jäseniä.
G. POSASTA EROAMINEN, POSAN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
25 § PoSasta eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenyhteisö tai osajäsen eroaa PoSasta, tulee eroavan yhteisön maksaa osuutensa PoSan pitkäai- kaisista ja lyhytaikaisista lainoista. Lainaosuuden maksun jälkeen suoritetaan eroavalle jäsenyhteisölle yhtymäkokouksen päätöksellä PoSan kirjanpitoon perustuvan nettovarallisuuden jäsenyhteisöosuudesta enintään 75 %. Mikäli nettovarallisuus on negatiivinen, joutuu eroava jäsenyhteisö maksamaan PoSalle negatiivisen nettovarallisuuden määrästä peruspääomaosuuttansa vastaavan määrän.
Eroavan jäsenkunnan on lisäksi vastattava käyttönsä mukaisesta osuudesta PoSan henkilöstömenoista. Tämä tapahtuu siten, että eroavalle jäsenkunnalle siirtyy sen alueella toimivien yksiköiden henkilökunta sekä kahden edellisen vuoden keskimääräisen palvelujen käytön mukainen prosenttiosuus seuraavista niin sanotuista yhteisistä palveluyksiköiden henkilöstömenoista:
a) sairaalatoiminnot ja sen päivystystoiminta,
b) yhteiset sosiaalitoimen palvelut, ja
c) yhteiset ympäristöpalvelujen taseyksikön palvelut.
Mikäli eroava jäsenkunta ei vastaanota edellä mainittua henkilökuntaa, vastaa se seuraavan kahden vuoden ajan tästä henkilökunnasta aiheutuvista nettomenoista.
Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavalle jäsenelle maksettavaa osuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus suoritetaan tasasuurina erinä kahden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.
Osajäsenen eroamisen ehdoista voidaan lisäksi sopia tarkemmin tämän perussopimuksen liitteeksi tule- vassa osajäsenyyssopimuksessa.
26 § PoSan purkaminen ja loppuselvitys
PoSan purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. PoSan purkautuessa yhtymähallituksen on huo- lehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
PoSan varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnalle peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suo- rittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat vel- volliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
H. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA ALLEKIRJOITUKSET
27 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä muutettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2015.
Tämä sopimus on laadittu ja allekirjoitettu kahdeksana samasanaisena kappaleena, joista yksi kappale annetaan kunkin jäsenkunnan hallitukselle ja yksi Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän halli- tukselle.
Honkajoen kunnanhallitus
Jämijärven kunnanhallitus
Karvian kunnanhallitus
Kankaanpään kaupunginhallitus
Siikaisten kunnanhallitus
Pomarkun kunnanhallitus
Merikarvian kunnanhallitus