Toimintaterapia-ala Työsuhteen ehdot 1.4.2020–30.4.2022
Toimintaterapia-ala Työsuhteen ehdot 1.4.2020–30.4.2022
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry – Finlands Ergoterapeutförbund rf
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on laatinut tämän suosituksen työsuhteen ehdoista toimintaterapia-alalle. Asiantuntijoina ovat toimineet OTL, VT Xxx Xxxxx ja VT Xxxxx Xxxxxx.
Suositus koskee yksityisen toimintaterapia-alan yritysten (toimi- nimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) palveluksessa olevien toimintaterapeuttien työsuhteen ehtoja. Jos työsuhteessa noudatetaan työehtosopimusta, on työehtosopimuksen määrä- yksiä noudatettava työsuhteen vähimmäisehtoina. Tällöinkin on mahdollista sopia työntekijän kannalta työehtosopimuksen vähim- mäistasoa edullisemmista ehdoista.
Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakotta- vaan lainsäädäntöön kuten työsopimus- (L 26.1.2005/55), työ- aika- (L 5.7.2019/872) ja vuosilomalakiin (L 18.3.2005/162) tai työ- markkinakäytäntöön. Työsuhteen vähimmäisehtoina noudatetaan pakottavaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Toimintaterapeutit ovat kuntoutusalan ammattilaisia ja työsken- televät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen eri sek- toreilla ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Yksityisellä sektorilla toimintaterapeuttien työnantajia voivat olla esimerkiksi erilaiset kuntoutuslaitokset, järjestöt, säätiöt, yhdistykset ja alan yritykset.
I SUOSITUKSEN ULOTTUVUUS
1 § Soveltamisala
Tätä suositusta sovelletaan yksityisellä sektorilla toimivien toimintaterapia-alan yritysten palveluksessa oleviin toimin- taterapeutteihin, joiden työsuhteiden eh- dot eivät määräydy työehtosopimuksen mukaisesti.
Toimintaterapia-alan yrityksellä tar- koitetaan yritystä, jonka pääasiallisena toimialana on tuottaa toimintaterapia- palveluja.
II TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Ennen työsuhteen alkamista työn- antajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on Sosiaali- ja terve- ysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämä laillistus.
2. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista.
3. Työsopimus tehdään toistaisek-
si voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena ainoastaan perustellusta syystä työnantajan työvoiman tarpeen ol- lessa tilapäinen. Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuk- sessa.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.
Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kaksitoista kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.
5. Työsuhteen katsotaan työsuh-
de-etuuksien määräytymisen kan- nalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskey- tymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.
3 § Kilpailukieltosopimus
1. Kilpailukieltosopimuksella tarkoite- taan sopimusta tai työsopimuksen ehtoa, jolla työntekijän oikeutta työllistyä kilpailijan palvelukseen tai
ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa yritystoimintaa rajoitetaan työsuh- teen päättymisen jälkeen enintään kuuden kuukauden ajan.
2. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää työsopimuslain mukaista työnantajan toimintaan tai työsuh- teeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Tällaiseksi perusteeksi ei riitä pelkästään työnantajan halu rajoit- taa kilpailevaa toimintaa. Normaa- lia toimintaterapeutin työtä tekevän työntekijän kohdalla tällaista perus- tetta ei pääsääntöisesti ole.
3. Ilman perusteltua syytä solmittu kilpailukieltosopimus ei sido työnte- kijää työsuhteen päätyttyä. Kilpai- lukieltosopimus ei sido työntekijää myöskään silloin, kun työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä (esimerkiksi tuotannolliset ja taloudelliset perusteet).
4. Osapuolet voivat sopia kilpailukiel- lon rikkomisesta seuraavasta enin- tään työntekijän työsuhteen päätty- mistä edeltävän kuuden kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakos- ta. Jos sopimussakosta on sovittu,
työntekijältä ei voida vaatia vahin- gonkorvausta, vaikka rikkomuksesta työnantajalle aiheutunut vahinko olisi sopimussakkoa suurempi.
4 § Työsuhteen päättyminen
1. Osapuolet voivat sopia työsopimuk- sessa enintään kuuden kuukauden mittaisesta irtisanomisajasta. Työn- tekijän noudattama irtisanomisaika ei voi olla työnantajan irtisanomisai- kaa pidempi.
2. Jollei irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisano- misaikoja:
Työnantajan irtisanoessa
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kah- deksan vuotta
• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta
• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
Työntekijän irtisanoutuessa
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Määräai- kaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu.
4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- muksessa sovitaan irtisanomismah- dollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Irtisanominen tehdään aina kirjalli- sesti tai muutoin todistettavasti.
III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
5 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
2. Työaika voidaan järjestää myös
siten, että se on keskimäärin enin- tään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä varten tulee laatia työvuoroluettelo siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu keskimäärään. Työvuoro- luettelo tulee laatia ennen kunkin tasoittumisjakson alkamista.
Tasoittumisjakso on enintään kahdeksan viikkoa.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautis- ta työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika. Xxxxxxx-aika saa olla enintään neljä tuntia.
Sopimus liukuvasta työajasta on teh- tävä kirjallisesti. Xxxxxxxxxx työajasta sovittaessa on sovittava ainakin
• yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;
• työajan vuorokautisesta xxxxxxxxxxxx- ta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;
• lepoaikojen sijoittamisesta;
• säännöllisen työajan ylitysten ja alitus- ten enimmäiskertymästä.
Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson
aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seuranta- jakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.
4. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruo- kailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijällä on sen aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta.
5. Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työnantajan käytettävis- sä työpaikalla. Terapiatyön lisäksi työaikaa on esimerkiksi valmistelu, lausuntojen kirjoittaminen ja yhteis- työpalaverit.
6. Matka-ajaksi katsotaan aika, jona työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työtehtäviensä hoita- miseksi. Matka-aika on työaikaa.
7. Mikäli sovittu terapia-aika peruute- taan, katsotaan sovittu terapia-aika työajaksi ja työntekijälle on mak- settava palkka sovitun mukaisesti. Työntekijä on velvollinen tuona ai-
kana tekemään muuta työnantajan osoittamaa työtä.
8. Palkallisia vapaapäiviä ovat pit- käperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäi- syyspäivä, joulu- ja tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä sekä joulu- ja juhannusaatto.
Tunti- ja provisiopalkkaisille työnte- kijöille palkka arkipyhiltä maksetaan arkipyhää edeltävän kolmen kuu- kauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.
Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskian- siota.
6 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärää (8 h/vrk ja 40 h/ vko). Lisätyöstä maksetaan korotta- maton tuntipalkka jokaiselta tehdyl- tä tunnilta.
2. Yleistyöaikaa noudatettaessa vuo-
rokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan enimmäis- määrän (8 tuntia) lisäksi tehty työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnil-
ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Yleistyöaikaa noudatettaessa vii- koittaista ylityötä on lainmukaisen viikoittaisen työajan enimmäis- määrän (40 tuntia) lisäksi tehty työ olematta vuorokautista ylityötä. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnil- ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Noudatettaessa tämän luvun 5 §:n 2. kappaleessa tarkoitettua keskimää- räistä säännöllistä työaikaa vuoro- kautista ylityötä on työ, jota teh- dään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Viikoittaista ylityötä on sään- nöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Jos keskimääräisen työajan on sovittu tasoittuvan alle 40 tuntiin viikossa, säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on kuitenkin lisätyötä 40 viikkotuntiin
saakka. Korvaus ylityöstä mää- räytyy samoin kuin yleistyöaikaa noudatettaessa.
5. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä yli- työ määräytyy työaikalain mukaan.
6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapyhä- nä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäi- vänä tehdystä työstä (sunnuntaityö) maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuk- sena yksinkertainen tuntipalkka.
7. Lisä- ja ylityökorvaus sekä sunnun- taityön korotusosa voidaan työnteki- jän suostumuksella korvata vastaa- vana korotettuna vapaa-aikana.
8. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.
7 § Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työn- tekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.
IV PALKKAUS
1. Palkkoja korotetaan 1.8.2020 yleis- korotuksella, jonka suuruus on 1,3 % ja 1.7.2021 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2 %.
2. Vähimmäispalkka määräytyy Suo- men Toimintaterapeuttiliitto ry:n kulloinkin voimassa olevan vähim- mäispalkkasuosituksen perusteella.
3. Osa-aikaisen työntekijän palkka mää- räytyy sovitun työajan suhteessa.
4. Tuntipalkkaisen työntekijän vähim- mäistuntipalkka laskettaessa tunti- palkanjakajana on 158.
V SAIRASTUMINEN JA MUUT POISSAOLOT
8 § Työntekijän sairastuminen
1. Työnantaja on velvollinen maksa- maan työntekijälle sairausajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyt- tömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitet- tava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työky- vyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seu- raavasti:
• Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuu- kauden, 50 % palkasta sairastumis- päivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäi- vältä.
• Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta.
• Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palk- ka viiden viikon ajalta.
• Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden viikon ajalta.
• Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.
4. Tunti- ja provisiopalkkaiselle työn- tekijälle sairausajan palkka mak-
setaan sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mu- kaan.
Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskian- siota.
5. Työnantajan maksaessa työntekijäl- le sairausajan palkan, on työnanta- jalla oikeus hakea itselleen työnte- kijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mukainen sairausvakuutuskorvaus.
9 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän äitiys-, isyys ja vanhem- painvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain mukaan.
2. Työnantaja maksaa työntekijälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta palkan 12 päivältä edellyttäen, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta välittö- mästi ennen vapaan alkamista.
Tunti- ja provisiopalkkaisille työnte- kijöille palkka maksetaan äitiys- tai isyysvapaata edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen sään- nöllisen työajan ansion mukaan.
Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskian- siota.
3. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tule- va sairausvakuutuslain mukainen äitiys- tai isyysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
10 § Tilapäinen hoitovapaa
1. Alle 12-vuotiaan lapsen sairastues- sa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoita- miseksi tai lapsen hoidon järjestä- miseksi.
2. Työntekijän on niin pian kuin mahdol- lista ilmoitettava työnantajalle tilapäi- sestä hoitovapaasta ja sen arvioidus- ta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
3. Työntekijälle maksetaan palkka tila- päisen hoitovapaan ajalta kolmelta työpäivältä.
11 § Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle järjestetään mahdol- lisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauk- sen johdosta. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
VI VUOSILOMA JA LOMARAHA
12 § VUOSILOMA
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuo- silomalain mukaan.
2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräy-
tymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde loman- määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava kesälomakaudel- le, joka on 1.5. – 30.9. välinen aika. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä so- pia toisin vuosilomalain säännösten mukaisesti.
4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosilo- man ajankohdasta viimeistään kuu- kautta ennen vuosiloman alkamista.
Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee loman ajankohdasta kuitenkin ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
5. Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankoh- tana, jolleivät työnantaja ja työn-
tekijä keskenään sovi vuosiloman pitämisen ajankohdasta. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työnteki- jälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otetta- va huomioon työntekijöiden esityk- set ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.
6. Vuosiloman ajalta työntekijälle mak- setaan vuosilomapalkka vuosiloma- lain säännösten mukaan.
7. Jos työntekijä on työssä niin har- voina päivinä, ettei hän ansaitse vuosilomaa, maksetaan hänelle lomakorvauksena 9 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavak- si erääntyneestä palkasta. Mikäli työntekijän työsuhde lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden, on lomakorvaus 11,5 %.
8. Työntekijän, joka on ollut pitkäaikai- sesti poissa töistä sairaudesta, tapa- turmasta tai lääkinnällisestä kuntou- tuksesta johtuen, oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin ja lisäpäiviltä
maksettavaan korvaukseen mää- räytyy vuosilomalain mukaan.
9. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
Jos työkyvyttömyys alkaa vuosilo- man tai sen osan aikana, työnteki- jällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työky- vyttömyyspäivät. Omavastuupäi- vät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Työntekijän on viivytyksettä pyy- dettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa ja työnantajan pyynnöstä esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
10. Työsuhteen päättyessä työnteki- jällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
13 § Lomaraha
1. Työntekijälle maksetaan vuosilo- mapalkan maksamisen yhteydessä lomaraha. Lomaraha on määräl- tään 50 % työntekijän luontoisetujen verotusarvon sisältävästä kokonais- palkasta.
2. Työnantaja ja työntekijä voivat so- pia, että lomanmääräytymisvuodel- ta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Sopimus lomarahan vaihtamises-
ta vapaaksi on tehtävä kirjallisesti. Sovittaessa lomarahan vaihtami- sesta on sovittava ainakin vapaaksi vaihdettavan lomarahan määrästä ja lomarahavapaan ajankohdasta.
Lomarahavapaa annetaan työnan- tajan ja työntekijän sopimana ajan- kohtana. Lomarahavapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella, ja se on annettava viimeistään seuraavan kesälomakauden alkuun mennessä. Lomarahavapaa-ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsi- nainen palkka.
Esimerkki: Lomanmääräytymis- vuonna 1.4.2019 – 31.3.2020 ansait- tua vuosilomaa koskeva lomara- havapaa on annettava 30.4.2021 menneessä.
Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % vuosilomapäivien mää- rästä. Jos vain osa lomarahasta muutetaan lomarahavapaaksi, vä- hennetään lomarahasta niin monen lomarahavapaapäivän palkka kuin lomarahavapaata pidetään.
Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma. Lomarahavapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia arkipäiviä. Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
Työntekijän oikeus siirtää lomaraha- vapaa työkyvyttömyyden perusteel- la määräytyy tämän luvun 12 §:n 9. kappaleen mukaan.
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättö- miltä lomarahavapaapäiviltä.
VII MUUT MÄÄRÄYKSET
14 § Matkustaminen
Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa nou- datetaan kulloinkin voimassa olevaa
verohallinnon päätöstä verovapaiden matkakustannusten korvaamisesta.
15 § Työvälinekorvaus
Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti käyttää omia työvälineitään työtehtä- vien hoitamiseen, on tästä maksettavas- ta korvauksesta sovittava erikseen.
16 § Koulutus
1. Työnantajan tulee järjestään työnte- kijälle tarpeellinen koulutus työteh- tävien muuttuessa ja kehittyessä. Työaikana järjestettävä koulutus luetaan työajaksi.
2. Jos kysymys on työnantajan kustan- tamasta erityiskoulutuksesta, jota työntekijä voi hyödyntää muun-
kin kuin koulutuksen järjestäneen työnantajan palveluksessa, voidaan asiasta tehdä koulutussopimus, jon-
ka mukaan työnantajalla on oikeus periä koulutuskustannukset takaisin kokonaan tai osittain, jos työntekijä irtisanoutuu tietyn ajan kuluessa koulutuksen päättymisestä.
3. Koulutussopimus voidaan tehdä, kun koulutuksesta työnantajalle aiheutu- vat kustannukset ovat tavanomaista suuremmat, ja työntekijä voi käyttää kouluttautumiseen työaikaa. Jos kyse on tavanomaisesta tai työehtoso- pimuksen velvoittamasta koulutuk- sesta, ei koulutussopimukselle ole perusteita. Perustetta koulutussopi- mukselle ei ole ainakaan silloin, jos kyse on kolme päivää kestävästä tai tätä lyhyemmästä koulutuksesta.
4. Terveydenhuollon ammattihenki- lö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä
perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyk- siin. Jos kyse on terveydenhuollon ammattihenkilön täydennyskoulu- tusvelvollisuuteen kuuluvasta koulu- tuksesta, ei koulutussopimukselle ole perusteita.
5. Sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena ja sopia tarkasti mahdol- lisesta aikarajasta sekä siitä, mitä kustannuksia takaisinperintä voi koskea. Tämä aika voi olla enintään kaksi vuotta ja takaisin perittävä määrä tulee suhteuttaa aikaan, jonka työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa koulutuksen päätyt- tyä.
16 § Henkilöstön edustaja
1. Työntekijät, joilla ei ole työehtoso- pimuksessa tarkoitettua luottamus- miestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luotta- musvaltuutettu toimii henkilöstön edustajana erilaisissa työsuhdetta koskevissa asioissa ja neuvotteluis- sa. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työlainsää- dännössä erikseen säädettävällä tavalla.
2. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtä- vien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamus- valtuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion mene- tyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa.
3. Luottamusvaltuutettu valitaan valintakokouksessa äänestämällä. Kaikille niille työntekijöille, joita valit- tava luottamusvaltuutettu edustaa, on varattava mahdollisuus osallis- tua luottamusvaltuutetun valintaan. Luottamusvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Luottamusvaltuutetun valinnasta on ilmoitettava työnan- tajalle.
VII VOIMASSAOLO
Tämä suositus on voimassa 1.4.2020 –30.4.2022
Helsingissä 24. päivänä syyskuuta 2020.
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry – Finlands Ergoterapeutförbund rf Xxxxxxxx Xxxxxxxx
puheenjohtaja
Xxxxxxx Xxxxxxxxx
asiantuntija
xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 0 (Akava-talo)