SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2020 – 2022 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
SÄHKÖISTYS- JA SÄHKÖASENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2020 – 2022 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 12.6.2020
Paikka Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimisto Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto Sähköalojen ammattiliitto ry:n toimisto
Läsnä
Xxx Xxxxxx Sähkötekniset työnantajat STTA ry
Xxx Xxxxxx Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxx Xxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry
Xxxx Xxxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry
1 Lähtökohdat
Allekirjoittaneet järjestöt, Sähkötekniset työnantajat STTA ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry ovat 12.5.2020 hyväksyneet 7.5.2020 saavutetun neuvottelutuloksen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimukseksi ajalle 1.4.2020 – 31.3.2022.
Tällä pöytäkirjalla osapuolet sopivat uudistavansa 31.3.2020 saakka voimassa olleen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen määräykset tässä allekirjoituspöytäkirjassa todetuin muutoksin olemaan voimassa allekirjoituspöytäkirjan kohdassa 2 mainittuna aikana ja tavalla.
2 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa ajalla 1.4.2020 – 31.3.2022.
Työehtosopimukseen hyväksytyn neuvottelutuloksen perusteella tehtävät muutokset astuvat voimaan 1.6.2020 lukien, ellei kyseisessä määräyksessä ole muusta ajankohdasta sovittu.
Työehtosopimus on voimassa 31.3.2022 jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu viimeistään kahta kuukautta ennen työehtosopimuksen päättymistä.
Työehtosopimuksen irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.1.2022 mennessä toiselle sopijaosapuolelle.
Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat koronaepidemian johdosta sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka
ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
3 Palkankorotukset, vuosi 2020
3.1 Henkilökohtaiset aikapalkat
Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkkaryhmäkohtaisesti seuraavasti:
Palkkaryhmä | Henkilökohtaisen aikapalkan korotus 1.8.2020, €/h |
Pr S | 0,17 |
Pr 1 | 0,20 |
Pr 2 | 0,24 |
Pr 3 | 0,25 |
Pr 4 | 0,26 |
Pr 5 | 0,28 |
3.2 Palkkataulukot sekä sovitut ja muunnetut kuukausipalkat
Perustuntipalkkataulukkoa, sovittuja kuukausipalkkoja, urakan takuupalkkoja sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen palkkoja korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,5 %.
Muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, että mainittuna ajankohtana kohdassa 3.1 mainitulla tavalla korotettu työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan työehtosopimuksen 8 § A kohdan A 5 mukaisella kertoimella.
3.3 Urakkahinnoittelu, asuntotuotantohinnat, vapaasti hinnoitellut urakkatyöt
Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelukerrointa korotetaan 1,5 % 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Keskeneräisissä töissä korotus lasketaan 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työehtosopimuksen 8 § B kohdan 8.6.1 mukaan.
Työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 mukaista huoneistokohtaista asuntotuotanto- ja lisäpistehintaa korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,5 %.
Vapaasti hinnoiteltuja, ns. könttäurakoita ja asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,5 %.
3.4 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta korotetaan 1.8.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,2 %.
3.5 Korvauskeskituntiansio
Poiketen siitä, mitä työehtosopimuksen 9 §:n 9.2 kohdan toisessa kappaleessa on määrätty, sovelletaan 31.3.2020 päättyneen lomanmääräytymisvuoden vuosilomakeskituntiansion perusteella muodostettua 9.1 kohdassa tarkoitettua korvauskeskituntiansiota 15.5.2020 tai lähinnä sitä ennen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Järjestöjen sopima korotusprosentti ajalle 15.5.2020 – 31.3.2021 on 1,0 %.
Työntekijöille, joiden työsuhde on ollut voimassa ajalla 1.4.2020 - 14.5.2020 maksetaan kertakorvauksena TES 9 §:n korvauskeskituntiansion korotuksen myöhentymisestä 6,00 euroa sen palkanmaksukauden palkassa, joka maksetaan lähinnä ennen ajankohtaa 5.6.2020.
4 Palkankorotukset, vuosi 2021
4.1 Henkilökohtaiset aikapalkat
Työntekijöiden henkilökohtaisia aikapalkkoja korotetaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkkaryhmäkohtaisesti seuraavasti:
Palkkaryhmä | Henkilökohtaisen aikapalkan korotus 1.8.2021, €/h |
Pr S | 0,19 |
Pr 1 | 0,23 |
Pr 2 | 0,27 |
Pr 3 | 0,29 |
Pr 4 | 0,30 |
Pr 5 | 0,32 |
4.2 Palkkataulukot sekä sovitut ja muunnetut kuukausipalkat
Perustuntipalkkataulukkoa, sovittuja kuukausipalkkoja, urakan takuupalkkoja sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen palkkoja korotetaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,7 %.
Muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, että mainittuna ajankohtana kohdassa 4.1 mainitulla tavalla korotettu työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan työehtosopimuksen 8 § A kohdan A 5 mukaisella kertoimella.
4.3 Urakkahinnoittelu, asuntotuotantohinnat, vapaasti hinnoitellut urakkatyöt
Sähköistys- ja sähköasennusalan urakkahinnoittelukerrointa korotetaan 1,7 % 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Keskeneräisissä töissä korotus lasketaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työehtosopimuksen 8 § B kohdan 8.6.1 kohdan mukaan.
Työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 mukaista huoneistokohtaista asuntotuotanto- ja lisäpistehintaa korotetaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 %.
Vapaasti hinnoiteltuja, ns. könttäurakoita ja asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 %.
5 TYÖEHTOSOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT MUUTOKSET
6 § TYÖSUHDETURVA
Muutetaan olemassa oleva kohta 8.6 kohdaksi 8.9, olemassa oleva kohta 8.7 kohdaksi 8.6, olemassa oleva kohta 8.8 kohdaksi 8.7 ja lisätään uusi kohta kohdaksi 8.8:
8.6 Vähentämisjärjestys
Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
8.7 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen
Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpaikasta.
Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiinnostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamisvelvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen.
8.8 Työsähköposti ja muut sähköiset järjestelmät työsuhteen päättyessä
Työntekijälle on annettava mahdollisuus työsähköpostin tai muun työnantajan sähköisen järjestelmän sisältämän henkilökohtaisen aineiston edelleen lähettämiseen ja/tai sen tyhjentämiseen henkilökohtaisesta aineistosta työsuhteen päättyessä.
8.9 Työntekijän takaisin ottaminen
Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä tehtävällä sopimuksella.
Tiedusteltaessa työvoimaviranomaiselta yhdeksän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä, onko sen välityksellä yrityksen entisiä työntekijöitä edelleen työtä vailla, on kiinnitettävä huomiota siihen, että tiedusteluajankohdan ja uuden työntekijän työsuhteen alkamisajankohdan välinen aika ei muodostu sellaiseksi, että irtisanottujen työntekijöiden asema aiheettomasti heikentyy.
7 § TYÖAIKA
Poistetaan kohdat 2 A, 2 A 1 ja 2 A 2, työajan pidentäminen.
Tätä työehtosopimusta edeltäneen Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen 7 § 2 A 1 määräyksen nojalla työajan pidentämisen toteuttamisesta tehtyjen paikallisten sopimusten voimassaolo lakkaa tämän työehtosopimuksen määräysten tullessa voimaan 1.6.2020.
2 A Työajan pidentäminen (voimaan 1.1.2017)
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisissa työsuhteissa työajan pidentäminen suhteutetaan työaikaan. Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän osalta työaikaa pidennetään suhteessa työsuhteen kestoon.
Osapuolet toteavat, että työajan pidennyksen osalta työaika järjestetään jäljempänä kuvatulla tavalla keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 52 viikon aikana enintään 40 viikkotuntiin eikä työehtosopimus muodosta tälle estettä. Työajan pidentämisen toteuttaminen ei edellytä työajan ta- soittumisjärjestelmää.
2 A 1 Työajan pidentäminen paikallisesti sopimalla
Työajan pidentämisen toteutuksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työn ja työaikamuotojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pääluottamusmies sopii työnantajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin työntekijöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus tehdään
kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa. Samalla sovitaan ilmoitusajoista.
Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisävapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokaudessa tai pidentämällä säännöllistä työaikaa viikottain puolella tunnilla
kerrallaan, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työajaksi, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomioimalla työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.
2 A 2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla
Ellei edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentämisestä, vuosittaista työaikaa pidennetään lisäämällä vuorokautista työaikaa viikottain yhtenä päivänä 30 minuutilla tai perustelluista syistä enintään neljällä tunnilla. Työnantajan on ilmoitettava pidennetyn työajan ajankohdasta ja sijoittamisesta neljätoista päivää aikaisemmin.
Pidennyksen ajalta ei makseta palkkaa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainittu työajan pidennys on säännöllistä työaikaa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu ansiotason muuttumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.
Työaikaa pidennetään työhönottopaikka- tai yksikkökohtaisesti ottaen huomioon liiketoiminnan tarpeet sekä työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaate.
Työnantaja selvittää ratkaisua koskevan alustavan suunnitelman ja sen perusteet pääluottamusmiehelle. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää siihen, millä tavoin ratkaisu on perusteltavissa liiketoiminnallisten sekä työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä mainituilla perustelluilla syillä tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan toiminnallisiin erityistarpeisiin perustuvia syitä kuten työajan pidentämisen käyttöä koulutus- tai muihin osaamisen kehittämiseen liittyviin tarkoituksiin.
_ _ _ _ _
Muutetaan kohtaa 3.6 ja kohdassa olevaan taulukkoon muutetaan iltatyö klo 18.00 -22.00:
3.6 Iltatyö on työtä, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana klo 18.00–22.00. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 22.00–06.00.
Iltatyöstä sekä yötyöstä, joka ei ole vuorotyötä eikä ylityötä, maksetaan erityistä ilta- tai yötyölisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
[Taulukko]
_ _ _ _ _
Muutetaan kohtaa 6.1:
6 Vuorokautinen ylityö
6.1 Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan, työntekijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan (< poistetaan) tai laaditun työtuntijärjestelmän lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
_ _ _ _ _
Muutetaan kohtaa 7.1:
7 Viikoittainen ylityö
7.1 Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa mainitun säännöllisen viikoittaisen enimmäistyöajan,
työntekijän työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan (< poistetaan) tai laaditun työtuntijärjestelmän mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työajan.
_ _ _ _ _
Muutetaan kohta 8 otsikkoineen kuulumaan seuraavasti:
8. Ylitöiden enimmäismäärä
8. Työajan enimmäismäärä
Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisena työajan ja liukuvan työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä voidaan käyttää 12 kuukauden pituista ajanjaksoa.
STTA:n ja PALTA:n jäsenyrityksissä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää 31.12.2020 saakka työaikalain (605/1996) mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona kalenterivuotta.
_ _ _ _ _
Muutetaan kohtaa 14.3:
14 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen
14.3 Poikkeavan työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuoroluettelot laadittava ja ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen työntekijän ensimmäistä työvuoroa, ellei paikallisesti 4 §:n mukaisesti toisin sovita.
Mikäli laaditusta työvuoroluettelosta poiketaan siten, että muutetun työvuoron ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää vähemmän kuin kolme työntekijän työvuoroa, työntekijälle on maksettava hänen kolmeen ensimmäiseen työvuoroonsa sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta tunneilta lisää alla olevan taulukon mukaisesti siinä mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
[Taulukko]
_ _ _ _ _
8 § A AIKATYÖ
Kohta A 8 poistetaan kokonaan ja muutetaan olemassa oleva kohta A 9 kohdaksi A 8.
Edellä mainittuja kohtia koskevat viittaukset työehtosopimuksen eri kohdissa poistetaan tai tarkennetaan vastaamaan muutoksia:
A 8 Nuoret työntekijät
Xxxxxx A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimussuhteessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti.
Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten
palkkamääräysten piirissä, on 80 % kohdan A 2 sisältämän taulukon A mukaisesta palkkaryhmän S perustuntipalkasta.
Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A 8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.
A 8 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin
Kohdan A palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.
Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.
_ _ _ _ _
Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä
Lisätään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskeviin määräyksiin TES-kirjan 2018 -2020 sivulle 47 uusi alakohta d):
_ _ _ _ _
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyksinä edellisiin, että
a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin
b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmointi tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisenlaitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietokoneohjelmointia
c) talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän työn vaativuusryhmittely tekstit perustuvat sähkötöitä koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää sovellettaessa
d) Työntekijällä on tarvittaessa oikeus käyttää työpaikan toista työntekijää avustajana palkkaryhmänsä määrittelyä koskevissa neuvotteluissa
_ _ _ _ _
Muutetaan talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten osaa
”Erityisiä määräyksiä” TES-kirjan 2018 – 2020 sivuilla 49 ja 50:
Erityisiä määräyksiä
1. Varastomiehet ja autonkuljettajat
a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja
b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.
2. Vailla alan perustutkintoa töihin tulevat työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään S.
Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla olevien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.
Oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat työntekijät sijoitetaan heidän tullessaan työhön palkkaryhmään S ja 24 kk kuluttua palkkaryhmään 1 ellei perustutkinto tule suoritetuksi tätä ennen.
Kahdessa edellisessä kappaleessa mainittuun 24 kk harjaantumisaikaan lasketaan kuuluvaksi kaikki palkallinen työskentelyaika sähkö- ja / tai teleasennustöissä sekä xxxx xxxxxxxxxxxxxx suorittamiseen liittyvä koulutussopimuksen perusteella tapahtuva palkaton opiskeluaika alan töissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Soveltuvan alan perustutkinnon suorittamisen jälkeen solmittaviin oppisopimuksiin ei noudateta tämän kohdan 2. mukaisia määräyksiä pelkästään oppisopimussuhteen perusteella.
Muun alan perustutkinnon suorittaneen, ns. aikuisopiskelijan osalta, palkkaryhmän määrittely tulee tehdä laajempaan kokonaisharkintaan perustuen. Aiemman ammatin mukainen osaaminen ja työntekijän asenne yleisesti, voivat lyhentää edellä mainittua 24 kk ajanjaksoa tai työntekijä sijoitetaan töihin tullessaan palkkaryhmään 1.
Laskentasäännös: Lyhyet ja epäsäännölliset työ- ja työpaikalla tapahtuneet opiskelujaksot lasketaan yhteen siten, että 1 kuukaudeksi katsotaan 21 työ- tai opiskelupäivää tai työssäolon veroista päivää riippumatta näiden tuntimääräisestä kestosta.
3. Xxxx xxxxxxxxxxxxxx suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 12 kuukauden työkokemuksen jälkeen palkkaryhmään 2.
Pöytäkirjamerkintä:
Perustutkinto käsittää 180 osaamispistettä. Suoritettu muu ammatillinen perustutkinto, lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa koskevien normien mukaisesti.
Ennen ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) annetun lain voimaantuloa aloitetut ja/tai suoritetut perustutkinnot rinnastetaan edellä mainitun lain mukaisiin perustutkintoihin.
Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto ilman näyttöä | Perustutkinnon suorittanut (180 osaamispistettä) | |
Pr S | Poistetaan sarake | - - - |
Pr 1 | Poistetaan sarake | 12 kk |
Pr 2 | Poistetaan sarake |
Poistetaan yllä olevasta taulukosta myös sarake ”oppisopimus ilman koulutusta”.
4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen palkanosan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta. Pääluottamusmiehelle annetaan myös tieto uusista työntekijöistä viimeistään viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta.
Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän tai vuokratyöntekijän palkkaryhmittelystä, pääluottamusmiehelle on tarvittaessa annettava käyttäjäyrityksen hallussa oleva aineisto tai vuokratyöntekijän/lähetetyn työntekijän antaman valtakirjan perusteella käyttäjäyrityksen haltuun saama aineisto, jonka perusteella palkkaryhmittely on tehty.
5. Voimaantulomääräys: Erityisiä määräyksiä koskevia muutoksia voidaan noudattaa 31.8.2020 jälkeen solmittaviin uusiin työsopimussuhteisiin. Kohdassa 3 mainittuun työkokemukseen lasketaan kuitenkin kaikki perustutkinnon suorittamisen jälkeen karttunut alan työkokemus riippumatta siitä, onko työkokemus hankittu ennen vai jälkeen näiden muutosten voimaantuloa.
8 § B URAKKAPALKAT
Muutetaan kohdan 2.3 toinen kappale kohdaksi 2.4 ja lisätään siihen otsikko, muutetaan kolmas kappale kohdaksi 2.5 ja lisätään siihen otsikko sekä lisätään uusi kohta 2.6 otsikkoineen:
2.3 Muut rajausehdot
Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet:
a) laskutyönä tilatut työt
b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa
c) asuinrakennukset, joissa on 1–2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi.
2.4 Urakkatyön rajaamista koskevan epäselvyyden selvittäminen Sopimuskohtaa 2.3 ei ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että on aihetta
epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilanteissa
tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian kiireellisesti.
2.5 Urakkatyön rajaaminen laskutyöedellytysten puuttuessa tai jäädessä epäselviksi
Mikäli työ on tilattu kohdan 2.3 alakohdassa a) tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2), ja jos urakkatyön kiertämistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.
2.6 Urakkatyön rajaaminen ja vuokratyöntekijät
Kohdan 2.3 alakohdissa a) ja/tai b) tarkoitetusta tilanteesta ei ole kysymys silloin, kun vuokratyöntekijä tekee työtä, joka on vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen omille työntekijöille urakkatyötä tämän työehtosopimuksen tai vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen ja siihen työsuhteessa olevien työntekijöiden tekemän työmaasopimuksen mukaan.
Vuokratyövoiman käyttöä ja vuokratyöntekijöille urakkatyössä maksettavaa palkkaa koskevat määräykset ilmenevät tämän työehtosopimuksen liitteenä 6 olevan yleissopimuksen kohdasta 6.4.
_ _ _ _ _
7 Urakkatyön kokonaisuuden sisältämät työt ja osapuolten velvoitteet
Muutetaan kohdan 7.1 viimeistä kappaletta:
7.1 Yleistä
Sopijaosapuolet ovat velvollisia yhteisesti huolehtimaan urakkatyön yleisestä edistymisestä siten, ettei urakkatyön sopimuksellinen luonne vaarannu.
Urakkatyö on pyrittävä suorittamaan oikea-aikaisesti kunkin työkohteen edistymisen mukaisessa järjestyksessä.
Työsuoritusten ammattitaidollinen vaativuus arvioidaan ennalta.
Työntekijöitä urakkatyöhön sijoitettaessa edellytetään, että heidän ammattitaitonsa ja työkykynsä vastaa työsuoritusten luonnetta ja vaativuutta. Tämä on erityisesti huomioitava niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat osasairauspäivärahalla tai jotka ovat työeläkeyhtiön kustantamassa työkokeilussa siten, että työnantaja maksaa heille palkan työkokeilun ajalta.
Niiden työeläkeyhtiön kustantamassa työkokeilussa olevien henkilöiden, joille työnantaja ei maksa työkokeilun ajalta palkkaa, sijoittamisesta urakkatyöryhmään on sovittava urakkatyöryhmän kanssa kohdan 7.2.6 mukaisesti.
_ _ _ _ _
7.2.6 Työryhmä Muutetaan 5 kappale:
Ellei urakkatyöryhmän kanssa ole toisin sovittu, urakkatyöryhmään ei saa sijoittaa
a) alle 18-vuotiaita työntekijöitä, jotka eivät ole suorittaneet alan perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimussuhteessa, eikä
b) henkilöitä, joille ei makseta palkkaa.
Alakohdassa b) mainittujen henkilöiden urakkaan tekemää työpanosta ei voida vähentää urakasta, ellei työryhmän kanssa ole sovittu työpanoksen vähentämisestä ja sen perusteista.
_ _ _ _ _
8.3.Urakkalaskelma Muutetaan kappaletta 6:
Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voivat osapuolet sopia kirjallisesti työtä aloittaessa tai työn kestäessä ajankohdasta, jona osapuolet sitoutuvat viimeistään esittämään eritellyn urakkamääräysten kohdan 8.3 mukaisen urakkalaskelman toiselle osapuolelle. Ajankohdasta on kuitenkin sovittava viimeistään sen jälkeen, kun urakka on valmistunut. Urakka katsotaan valmistuneeksi, kun urakkatyöryhmän suoritus on luovutettu tilaajalle ja työnantajan ja tilaajan välisessä vastaanotto- tai muussa menettelyssä todetut urakkatyöryhmän suorituksessa ilmenneet puutteet ja virheet on työryhmän toimesta korjattu / tehty. Osapuolet voivat sopia urakan valmistumisesta myös toisin. Jos jompikumpi osapuoli laiminlyö esittää urakkalaskelmansa viimeistään sovittuna ajankohtana, on laskelmansa asianmukaisesti esittäneen osapuolen
urakkalaskelmaa pidettävä lopullisena urakkahintana, ellei kyseinen laskelma ole ilmeisen virheellinen.
_ _ _ _ _
8.6 Työehtosopimuskausien huomioiminen
8.6.1 Urakkahinnoittelun mukainen palkka Lisätään kohdan loppuun kolme uutta kappaletta:
Urakan tuottoa ja urakkatyöryhmän jäsenten jako-osuuksia laskettaessa urakkaan kuuluvaa työtä tehneen vuokratyöntekijän urakan tuotossa ja jaossa huomioitava työ ja sen arvo määritetään samojen periaatteiden mukaan kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen omien työntekijöiden osalta.
Vuokratyöntekijälle laskelman mukaan maksettavasta palkasta vastaa vuokratyöntekijän työnantaja.
Vuokratyövoiman käyttöä ja vuokratyöntekijöille urakkatyössä maksettavaan palkkaan liittyvää ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ilmenevät tämän työehtosopimuksen liitteenä 6 olevan yleissopimuksen kohdasta 6.4.3.
_ _ _ _ _
Muutetaan kohtaa 9.2:
9.2 Urakan selvitys ja jako
Sen jälkeen, kun työ on valmistunut ja kohdan 8.3 mukaiset urakkalaskelmat on esitetty, on se osa urakkasummasta, josta osapuolet ovat yksimielisiä, jaettava ja maksettava työntekijöille normaalin palkanmaksun yhteydessä viivyttelemättä.
Urakkasumman jäljelle jäänyt osa on kokonaan selvitettävä 30 työpäivän aikana em. ajankohdasta kohdan 8.3 mukaisia laskelmia vertaamalla. Lyhytaikaisissa töissä on loppuselvittelyn tapahduttava 10 työpäivän aikana em. ajankohdasta.
_ _ _ _ _
11 § LISÄT
Poistetaan kohdan 11.3 kappaleen 2 taulukon jälkeen olevassa luettelossa oleva alakohta 3, muutetaan vanha alakohta 4 alakohdaksi 3 sekä lisätään uusi alakohta 4:
Tämän kohdan töiksi katsotaan mm. seuraavat työt:
1. sellaiset asennustyöt, jotka suoritetaan vähintään 2-kerroksisten rakennusten vinokatoilla tai vastaavalla korkeudella ulkoseinällä;
2. suoritettaessa sähköturvallisuusmääräysten edellyttämiä suojatoimenpiteitä suurjännitelaitteissa;
3. työskentely tikkailla tai keinulaudalla (puosmannin tuolilla), milloin työkohteen etäisyys lattiasta tai muusta alustasta on vähintään 4 metriä;
4. 4. korkeisiin työkohteisiin kiipeäminen, mastot, savupiiput, erikoispylväät. Lisä maksetaan ylös ja alas tulemiseen ja työskentelyyn käytetyltä ajalta
5. työt, joissa on määräysten mukaan käytettävä vaihdettavilla suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia tai moottoroituja maskeja (ei koske kertakäyttöisiä hiukkassuojaimia).
_ _ _ _ _
Muutetaan 13 §:n otsikko ja sisältö:
13 § AMMATILLINEN KOULUTUS
13 § KOULUTUSTA JA YRITYKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT TILAISUUDET
1. Koulutus- ja toiminnan kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella
Työnantajalla on mahdollisuus järjestää ammatillista koulutusta, kehittämistilaisuuksia, työturvallisuuskoulutusta, työkykyä ylläpitävää toimintaa kohtien a) ja b) mukaisesti yhteensä 16 tuntia kalenterivuoden aikana työehtosopimuksen ja työsopimuksen työaikaa koskevien määräysten estämättä:
a) 8 tuntia ammatillista koulutusta ja/ tai työturvallisuuskoulutusta; ja
b) 8 tuntia yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellista koulutusta, kehittämistä ja/tai, työkykyä ylläpitävää toimintaa
Työehtosopimuksen 4 § mukaisesti voidaan paikallisesti sopia myös muusta kuin kohtien a) tai b) mukaisesta tuntijaosta (enintään 16 tuntia kalenterivuodessa)
Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa välittömästi ennen tai jälkeen työvuoron ja myös muuna kuin työvuoroluettelon mukaisena työpäivänä.
Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa sunnuntaipäiville, arkipyhäviikoille eikä ajalla 1.5. -31.8. perjantai- eikä lauantaipäiville, ellei TES 4 § nojalla paikallisesti toisin sovita. Viimeksi mainittu ei koske verkkokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.
Koulutuksen ajankohdasta on ilmoitettava kaksi viikkoa aikaisemmin. Viimeksi mainittu ei koske verkkokoulutusta, jos työntekijä voi itse määrittää sen suoritusajankohdan.
Muussa kuin verkkokoulutuksessa työvuoron ja koulutuksen väliin voi jäädä vain aika, joka tarvitaan koulutukseen siirtymiseen ja lyhyeen virkistäytymiseen.
Saman työvuorokauden aikana työssäoloajan ja koulutuksen yhteiskestoaika saa olla enintään 12 tuntia. Jos koulutus järjestetään työpäivän jälkeen muutoin kuin verkkokoulutuksena, ei edellä mainittu aika koulutukseen osallistumisen vaatima matka-aika huomioiden saa ylittää 14 tuntia. Tätä määräystä sovellettaessa lepoaikaan ei lueta koulutukseen tai matkustamiseen käytettävää aikaa.
Tämän kohdan mukaiseen koulutukseen, toiminnan kehittämiseen ja/tai työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan ylityötä korvattaessa.
Koulutusta ei saa edellä tässä kohdassa esitettyä poikkeusta lukuun ottamatta järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.
2. Koulutuksen ja toiminnan kehittämistilaisuuksien ajalta maksettava palkka ja matkakustannusten korvaukset
Työntekijän osallistuessa työnantajan osoituksesta ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, maksetaan koulutukseen osallistumisen ajalta
a) aikatyöstä tulevalle henkilökohtaisen aikapalkan mukaan
b) urakkatyöstä tulevalle urakan keskeytystyölisäpalkan mukaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Koskee koulutusaikaa niin työaikana kuin työajan ulkopuolella. Koulutusajaksi lasketaan koulutukseen tai luennoille osallistumiseen käytetty aika, ei yhteisiä illanviettoja tai muuta vastaavaa.
Koulutusajalta ei makseta ilta- eikä yötyölisiä, eikä ylityökorvauksia. Verkkokoulutuksen ajalta ei makseta myöskään sunnuntaityökorvausta, jos työntekijä voi itse määrittää verkkokoulutuksen suoritusajankohdan.
Koulutustilaisuuden aiheuttamien matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan tämän sopimuksen 14 §:n määräyksiä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Työntekijän säännöllisenä työaikanaan työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen käyttämä aika on työssäoloaikaan rinnastuvaa aikaa vuosiloman kertymisen osalta.
Koulutusta ei saa järjestää yksinomaan työajan ulkopuolella.
_ _ _ _ _
15 § TUNTIKORTIT
Lisätään numerointi kappaleisiin ja muutetaan kappaleita 8 ja 9:
1. Työntekijän on niin aika- kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateria- korvaukset, päivärahat, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin.
2. Urakan jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.
3. Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edustajansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.
4. Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymismenettelyä kulloinkin on noudatettava.
5. Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa korjata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvitetyksi.
6. Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työntekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.
7. Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.
8. Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit tai välineet sähköisen tuntikortin täyttämiseen. Mikäli sähköisen tuntikortin käyttäminen edellyttää sähköpostiosoitetta ja työntekijä ei halua luovuttaa henkilökohtaista sähköpostiosoitettaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle työsähköposti.
9. Työntekijän tulee saada jäljennös täyttämästään tuntikortista huolimatta siitä, täytetäänkö tuntikortti paperilla tai sähköisesti. Sähköinen jäljennös voidaan toimittaa esimerkiksi työntekijän ilmoittamaan sähköpostiin, työsähköpostiin tai verkkopankkiin.
16 § PALKANMAKSUPÄIVÄ
Lisätään uusi 8 kohta:
8. Palkkaerittely tulee olla toimitettuna työntekijälle viimeistään palkanmaksupäivänä, vähintään sähköisessä muodossa. Palkkaerittely toimitetaan työnantajan noudattaman käytännön mukaisesti joko postitse tai sähköisesti työntekijän ilmoittamaan sähköpostiin, työsähköpostiin tai verkkopankkiin.
_ _ _ _ _
18 § SAIRAUSAIKA, ÄITIYS-, ISYYS- JA TILAPÄINEN HOITOVAPAA
Lisätään uusi kohta 10.
10. Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yrityksen ja henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteistyönä.
Eräänä toimintavaihtoehtona voi olla sairauspoissaoloja koskeva omailmoitusmenettely.
Omailmoitusmenettely soveltuu käytettäväksi erityisesti tartuntatautilanteissa (esim. flunssat, vatsataudit).
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi työnantaja voi pysyväisluonteisesti tai tilapäisesti ottaa käyttöön omailmoitusmenettelyn työntekijän lyhtytaikaisten, esimerkiksi kolme työpäivää kestävien sairauspoissaolojen osalta.
Omailmoitusmenettely voi vastaavassa tilanteessa koskea myös alle 10 -vuotiaan lapsen äkillisiä sairastapauksia, mikäli työnantajan ohjeistuksessa on näin todettu.
Mahdollisesta omailmoitusmenettelystä huolimatta työntekijän on syytä kääntyä lääkärin puoleen aina tilansa sitä vaatiessa.
Työnantajalla on käyttöön otetusta omailmoitusmenettelystä huolimatta oikeus vaatia tapauskohtaisesti lääkärintodistusta selvitykseksi työntekijän työkyvyttömyydestä.
6 TYÖRYHMÄT JA MUUT ASIAT
6.1 Työpaikoilla tapahtuva ammatillinen koulutus ja työvoiman saanti
Sopijaosapuolet seuraavat sopimuskauden aikana toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistusta ja siihen liittyvää koulutussopimukseen perustuvaa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tavoitteena on selvittää, miten työpaikoilla tapahtuva opetus vaikuttaa työpaikkaohjaajien tehtävänkuvaan ja palkkaukseen sekä työpaikan yhteistoimintaan ja työntekijöiden asemaan, työhön, sähkötyöturvallisuuteen ja ansionmuodostukseen erityisesti urakalla tehtävissä töissä. Sopijaosapuolet arvioivat selvityksen perusteella edellyttääkö ammatillisen koulutuksen uudistus työehtosopimuksen määräysten muuttamista.
Sopijaosapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana myös ammatillisen koulutuksen laatua ja saatavuutta sekä sitä, vastaako koulutus alan yritysten ja henkilöstön tarpeita sekä selvittävät myös mahdollisuuksia yhteisiin toimenpiteisiin osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi.
Osapuolet toteavat työehtosopimuksen 12 §:ään liittyen seuraavaa:
Sopijaosapuolet pitävät tärkeänä, että sähköalan perustutkintoja suorittavien opiskelijoiden koulutussopimuksen perusteella yrityksessä tapahtuva oppiminen toteutetaan siten, että opiskelijoille annetaan mahdollisimman hyvät edellytykset oppia käytännön työelämän taitoja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Sopijapuolet toteavat edelleen, että yrityksellä tulee olla mahdollisuudet toteuttaa koulutussopimukseen ja/tai oppisopimuskoulutuksen mukainen oppiminen ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain (531/2017) mukaisesti.
Liitot suosittelevat, että työehtosopimuksen 12 §:ään liittyen koulutus- tai oppisopimukseen perustuvan opiskelun toimintatavat ja yleiset periaatteet käydään läpi yrityskohtaisessa yhteistoimintaelimessä tai pääluottamusmiehen kanssa.
Liitot korostavat, että koulutussopimukseen perustuvalla työnteolla ei ole tarkoitus korvata yrityksen tilapäistä tai pysyvää työvoiman tarvetta.
Liitot toteavat, että työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista ja henkilön tulee olla tehtävään halukas, motivoitunut ja riittävän ammattitaitoinen. Riittävä ammattitaito
6.2 Urakkatyömääräyksiä koskeva työryhmä
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt perustavat työryhmän, joka käy työehtosopimuskauden aikana läpi ja selkiyttää sekä tekee harkitsemansa muutosesitykset olemassa oleviin työehtosopimuksen 8 § B urakkatyömääräyksiin, jotka koskevat:
a) kärkimiehen, työryhmän sekä työnantajan tehtäviä
b) kärkimieslisää, urakkatyöryhmälle hyvitettävää kärkimiehen ajankäyttöä tilanteessa, jossa työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa
c) urakan valmistumista, selvittämistä ja urakkasumman maksamista
6.3 Urakkatyötä koskeva työryhmä
Työryhmä toimii jatkuvan neuvottelun periaatteella.
6.4 Työryhmien työehtosopimuksen muutoksia koskevat esitykset
Työryhmät tekevät työehtosopimuksen osapuolina oleville järjestöille tarpeellisiksi katsomansa esitykset työehtosopimukseen tehtävistä muutoksista ja niiden käyttöönottoajankohdista.
7 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Sopijaosapuolet jatkavat vireillä olevien ja esille nousevien asioiden käsittelyä jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.
8 ALLEKIRJOITUKSET
Pöytäkirja allekirjoitetaan sähköisesti. Pöytäkirjan vakuudeksi Sähkötekniset työnantajat STTA ry Xxx Xxxxxx
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx
Sähköalojen ammattiliitto ry
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx