TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N

ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N

välinen

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.11.2013-31.10.2016

ISBN 978-952-5998-48-1 (pdf ISBN 978-952-5998-49-8)

Painopaikka: Tammerprint Oy, 2014

Sisällysluettelo

SISÄLLYS Asiahakemisto 6

Allekirjoituspöytäkirja 23

Malmikaivosten työehtosopimus 29

I Yleistä

— 1 § Sopimuksen soveltamisala 29

— 2 § Keskusjärjestöjen välinen sopimus 29

— 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 30

— 4 § Työrauhavelvoite 30

— 5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 30

II Työpalkat

— 6 § Kalleusluokat 31

— 7 § Työn vaativuuden määritys 31

— 8 § Työntekijän palkka 41

— 9 § Palkkaustavat 47

— 10 § Erilliset lisät 52

— 10a § Palkanmääritysjakson muuttaminen 57

— 11 § Keskituntiansio 58

III Työntutkimukset

— 12 § Työntutkimukset 60

IV Työaikamääräykset

— 13 § Säännöllisen työajan pituus 61

— 14 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan

aikana tehty työ 70

— 15 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo 78

V Erinäiset korvaukset

— 16 § Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella 80

— 17 § Arkipyhäkorvaus 91

Sisällysluettelo

— 18 § Muita korvauksia ja etuja 92

VI Työturvallisuus

— 19 § Työturvallisuus 94

VII Sosiaaliset määräykset

— 20 § Sairausaika, äitiys- ja isyysvapaa sekä tilapäinen hoitovapaa 96

— 21 § Lääkärintarkastukset 110

— 22 § Ryhmähenkivakuutus 114

— 23 § Vuosiloma 115

VIII Erinäiset määräykset

— 24 § Palkanmaksu 117

— 25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen

pidättäminen 118

— 26 § Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotustoiminta 118

— 27 § Koulutustoiminta 120

— 28 § Luottamusmiehet 120

— 29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 120

— 30 § Paikallinen sopiminen 123

— 31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 125

— 32 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön 127

— 33 § Räjähdysaineiden jakelu sekä työvälineiden hoito 128

IX Sopimuksen voimassaolo

— 34 § Sopimuksen voimassaoloaika 129

Sopimus työajasta kolmivuorotyössä 131

Lomapalkkasopimus 136

TT-SAK yleissopimus, teknologiateollisuus 140

Teknologiateollisuuden luottamusmiessopimus 159

Teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimus 179

Sisällysluettelo

Irtisanomissuojasopimuksen

soveltamispöytäkirja 196

Määräykset palkanmaksusta kuukausipalkkana 199

Sopimus tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvästä työharjoittelusta ja työssäoppimisesta

teknologiateollisuudessa 208

Paikallinen sopiminen 210

Eräitä kaivosten erityiskysymyksiä

koskeva pöytäkirja 217

Asiahakemisto

ASIAHAKEMISTO

Aattopäivä 62, 67-68, 72, 73, 198

Adoptio 105

Aikapalkka ................................................ 25, 49-50, 205

— aikapalkkaosuus 49

— aikapalkkojen kehitys 49-50

— henkilökohtainen aikapalkka 49, 52, 59, 83,

........................................................ 100, 191, 205-206

— kuukausipalkka 58, 64, 92, 134, 154, 199-202

Alihankinta 120, 169

Allekirjoituspöytäkirja (TES) 23-27

— aikapalkat 25

— henkilökohtainen palkanosuus 26

— henkilökohtaisiin palkankorotuksiin käytettävä

erä 24-25

— keskituntiansion korotus 26

— palkkaperusteiden korotus 26

— palkkojen korottaminen 24

— suorituspalkat 25

— työehtosopimuksen allekirjoittaminen 23

Ammattiosasto .....................118-120, 157, 160-164, 176

Ammattitutkintopalkkiot 57

Ammattitutkintostipendi 57

Ammattityöt 42

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 118

Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausi- palkkatyössä 205

Arkipyhäkorvaus 91-92

Arkipyhäviikot 62, 67, 73, 131

Asevelvollisuus 59, 107, 117, 196-197

Asunnon hankkiminen 85-86

— taso 85-86

Ateriakorvaus 84

Elpymistauko 61

Eläkkeelle siirtyminen 117

Erikoisammattitutkintopalkkio 57

Erilliset lisät .................................................... 52-57, 206

Asiahakemisto

— kaivoslisä 57

— palvelusvuosilisä........................................ 54-56, 206

— poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 53

— tilapäinen poikkeama työskentely-

olosuhteissa 52-53

— tulospalkkiolisä 56-57

— vuorotyö, ilta- ja yötyö 53-54

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 125-127

— neuvotteluvelvollisuus 125

— paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 126-127

— työtuomioistuin 127

Erimielisyysmuistio 126

Hammassairaus 112-113

Harjoittelijat/työharjoittelijat .. 45-47, 168,

.........................................................203-204, 208-209

— sopimus työharjoittelusta ja työssä- oppimisesta 208-209

Hautauspäivä 92

Helatorstai 68, 91

Henkilökohtainen palkan osuus .......... 26, 41, 43-45, 203

— ammatinhallinta.......................................... 43-45, 203

— huolellisuus ................................................ 43-45, 203

— mittausjärjestelmä 44

— monitaitoisuus ............................................ 43-44, 203

— määrä .......................................................... 44-45, 203

— porrastusryhmät 45

— työtulos ....................................................... 43-44, 203

Henkilönsuojaimet 95

Henkilöstöryhmän edustaja

(yt-lain mukainen) 156, 177

Henkilöstösuunnitelma 208

Hinnoitteluperuste....................................50-51, 168-169

Hyvityssakko 194

Hälytysluontoinen työ 78-79

Hälytysraha ..................................................... 78-79, 206

Hätätyö 66, 133, 137

Hääpäivä 92

Iltatyö 53-54

Asiahakemisto

Irtisanomissuojasopimuksen

soveltamispöytäkirja 196-198

— lomauttaminen 197

— menettelytavat

— määräajan laskeminen 197-198

— työsuhteen kestoajan määräytyminen 196-197

— määräaikainen työsopimus 198

Irtisanomissuojasopimus 30, 179-195

— irtisanominen (ks. kohdasta työsopimuksen irtisanominen)

Isyysvapaa 92, 105-106

Isyysvapaan palkka 105-106

Itsenäisyyspäivä 68, 92, 198

Jaksotyö 68

Joulu.................................................... 68, 73, 87-88, 198

Juhannus ............................................. 68, 73, 87-88, 198

Kaivoslisä 57

Kaivosten erityiskysymyksiä koskeva pöytäkirja 217

Karenssipäivä 100, 103

Karkearyhmittely 31, 39, 202

— vaativuusryhmät 39

Keskituntiansio 26, 52, 54-56, 58-60, 64,

.............................. 71-73, 77-79, 83, 91, 93, 100-101,

.........................105-106, 108, 114, 133-134, 150, 182

— keskituntiansion korotus 26

— keskituntiansion laskeminen 26, 58-60

— käyttöajanjaksot 59-60

Keskusjärjestöjen lausunto 140

Keskusjärjestöjen välinen sopimus 30

Kokoontuminen työpaikoilla 118-119

Kolmivuorotyö...................................53-54, 62, 131-134

— keskeytymätön 131

— keskeytyvä 131

— työaikasopimus 131-134

Komennuspaikka 80-90

Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 177

Korvaava työ 103-104

Asiahakemisto

Korvauksia ja etuja 92-93

— hautauspäivä 92

— hääpäivä 92

— kutsunta 92-93

— merkkipäivät 92

— reservin harjoitukset 93

— väestönsuojelu 93

Kotimatkat ...................................................... 87-88, 206

Koulutus ..32-34, 44, 45-47, 64,

................. 120, 134, 154-157, 173, 203-205, 208-209

— ammatillinen koulutus ........33-34, 151, 173, 208-209

— ay-koulutus 156

— koulutusaineisto 33

— koulutustyöryhmä 156

— suunnitelma 208-209

— yhteinen koulutus 155-156

Kuormitus 35

Kutsunta 92-93

Kuukausipalkka 58, 64, 92, 134, 154, 199-207

— määräykset palkanmaksusta kuukausi-

palkkana 199-207

Laboratoriotutkimukset 113

Lapsen sairastuminen 64, 74, 78, 92, 106-108

— vaikeasti sairaan tai vammautuneen lapsen hoito 108

Lauantai 54, 66, 68, 72, 77, 198

Lepoaika ....................................... 65, 67, 77-78, 85, 118

Lomanmääräytymisvuosi 55, 115-117, 134-135,

....................................................................... 136-139

Lomapalkkasopimus 115, 136-139

Lomaraha .................................................... 115-117, 207

Lomautus 63, 74, 92, 102-103,

....................................................... 152, 172, 175, 209

— irtisanomissuojasopimus 179-195

— erimielisyystapaukset 194

— kanneaika 194-195

— keskeyttäminen 190

— korvaukset (perusteen rikkominen) 191

— lomautusilmoitus/-aika 190

— lyhennetty työaika 189

Asiahakemisto

— muu työ 190

— neuvottelumenettely (yt) 185-188

— paikallinen sopiminen 190

— perusteet 189

— siirtäminen 190

— työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus 191-193

— työvoiman vähentämisjärjestys 188

Loppiainen 68, 91

Luottamusmies/-sopimus 47, 58, 61, 64,

............................ 76, 90, 103, 120, 134, 159-178, 185

— ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 174

— ammattiosasto 160-161

— ansiokehitys 174

— ansionmenetyksen korvaaminen 171-172

— asema...................................................... 159-160, 174

— atk ja sähköposti 173

— ehdokassuoja 176

— ilmoitusvelvollisuus 163

— jälkisuoja 176

— kelpoisuus 160-161

— korvaus työsopimuksen laittomasta

lakkauttamisesta 177

— koulutus 173, 175

— kuukausikorvaus 172

— liikkeen luovutus 162

— lomautus 175

— luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 159

— luottamusmiessopimus 159-178

— luottamusmies- ja työsuojelutehtävien

yhdistäminen 162, 172

— muun työn järjestämisvelvollisuus 175

— paikallinen neuvottelujärjestys 161, 165, 210

— pääluottamusmies 58, 76, 123-126, 160-163,

.........................................................166-169, 210-215

— pääluottamusmiehelle

annettavat tiedot 123, 166-169

— pääluottamusmiehen palkka

(kokonaan työstä vapautettu) 171

Asiahakemisto

— siirto 174

— tehtävät 164-165

— perustehtävät 164

— työpaikalla sovittavat tehtävät 164-165

— tietojen luottamuksellisuus 166, 169

— tiettyä tehtävää varten asettaminen 162

— toimialue ja lukumäärä 161

— toimitila 173

— työsopimuksen irtisanominen 175-176

— työsopimuksen purku 176

— työsuhde 175-177

— vaali 163

— vapautus työstä 169-171

— vastuualue 161

— varaluottamusmies 156, 161, 163, 173

— varapääluottamusmies 161, 163, 175

— yhtiöittäminen,

toimintojen yhdistäminen 162

— ylityökorvaus 171

Lyhennetty työaika/-viikko 74, 109, 189

Lääkärintarkastus ...............................93, 97-98, 110-114

— aikaisemmin todettu sairaus 112-113

— ansionmenetyksen korvaaminen 110-114

— hammassairaus 113-114

— hoidon määritteleminen 112-113

— ilmoitusvelvollisuus 111

— korvausvelvollisuuden ulkopuolelle

jäävät tapaukset 112

— laboratorio- ja röntgentutkimukset 113

— lakisääteiset tarkastukset 110-111

— matkakustannukset ja päiväraha 110, 114

— raskauden aikaiset tarkastukset ja tutkimukset 113

— syöpäsairaus 113

— työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 111

— työhöntulotarkastus 114

— uusi sairaus 112

Lääkärintodistus.............................................. 97-98, 103

— epäselvyydet 98

— taannehtiva 97

Asiahakemisto

— työterveyslääkäri 97, 103

Maanantai 66

Majoittumiskustannukset 84-85

Makuupaikka 84

Malmikaivokset 29, 131

Matkatyö 80-90

— aiheeton poissaolo 87

— asunnon hankkiminen 85-86

— ateriakorvaus 84

— ilmoitusvelvollisuus 80

— kiireellinen työkomennus 80

— komennuspaikka......................................80-82, 85-88

— kotimatkat eräinä juhlapäivinä 87-88

— lepoaika 84

— matka-ajan korvaus 84

— komennuspaikkakunnalla 86

— matkakustannukset .................. 81-82, 84-86, 154-155

— ammatillisessa koulutuksessa 154-155

— komennuspaikkakunnalla 86-87

— matkan alkaminen ja päättyminen 80

— matkavuorokausi 80-81

— matkustamisvelvollisuus 80

— oman auton käyttö 81, 86

— paikallinen sopiminen 90

— päiväraha ...........................................82-83, 84, 87-90

— rajanpintatyöt 89-90

— Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 90

— sairaalapäiväraha 86

— ulkomailla suoritettava matkatyö 88-90

— varsinainen työpaikka 80

— yöpymiskustannukset 84-85

Metalliliiton hallintoelimien kokoukset 93

Monitaitoisuus .......................................... 44-45, 48, 203

MTHL ry 29

Määräajan laskeminen 197-198

Määräaikainen työsopimus 198

Neuvottelujärjestys 48, 66, 98, 116, 124-125,

Asiahakemisto

....................................................... 133, 159, 194, 210

— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 210

— paikallinen neuvottelujärjestys

erimielisyysasioissa 126-127

Neuvotteluvelvollisuus 126

Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 30

Nuoret työntekijät ....................................45-47, 203-204

Oman auton käyttö 81, 86

Opintovapaa 196

Opiskelijat................................ 45-47, 203-204, 208-209

Oppilaat 168

Oppisopimus 46, 179, 204

Osa-aikatyö ............................................... 55-56, 91, 138

Osa-ajan palkka 206

Paikallinen sopiminen (käsite)............ 123-124, 210, 215

— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 124, 210

— tavoitteet 123

— työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saava paikalliset sopimukset 210-212

— työsopimustasoinen paikallinen sopiminen 215-216

Pakkotahtinen työ 61

Palkanmaksu/-kausi (tilikausi) .. 59-60,

.................................. 64, 115-116, 117, 199, 205, 206

Palkanmääritysjakso ............................... 57-58, 117, 199

— muuttaminen 57-58

Palkkaperusteet

— harjoittelijat .........................................45-47, 203-204

— henkilökohtainen palkan osuus....................................................43-45, 203-204

— hinnoitteluperuste .............................. 50-52, 168-169

— karkearyhmittely 31, 39, 202

— muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa .................................... 31, 50-51, 212

— nuoret työntekijät ................................45-47, 203-204

— palkkaryhmämääritelmät 42

— peruspalkka 41, 43, 49, 52, 202, 205

Asiahakemisto

— työkohtainen kuukausipalkka 200-201

— työkohtainen tuntipalkka 40-41

— töiden ohjaus 41

— töiden vaativuusryhmittely..................32-37, 199-201 Palkkaryhmät 42

Palkkaustavat .................................................. 47-52, 205

— valinta 48-49

Palvelusvuosilisä............................................. 54-56, 206

Periodityö 68

Perusoikeudet 140

Peruspalkka 41, 43, 49, 52, 202, 205

Pitkäperjantai 91

Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 53

Poissaolo ....................... 64, 73-74, 87, 92, 104, 184, 205

Päiväraha......................................82-84, 87-90, 110, 114

Pääluottamusmies 58, 76, 123-128, 160-163,

.........................................................166-169, 210-214

Pääluottamusmiehen varamies 161, 163, 175

Pääsiäinen 68, 73, 87, 91

Rajanpintatyöt 89-90

Raskaus 113

Rationalisointi 60-6

Reservin harjoitukset 93

Ryhmähenkivakuutus 114-115

Räjähdysaineiden jakelu 128

Röntgentutkimukset 113

Sairaalapäiväraha 86

Sairaus......................................74, 78, 86, 91-92, 96-114

Sairausajan palkka 64, 91-92, 96-105, 112-113,

....................................................................... 134, 205

— epidemiat 97-98

— epääminen 101-102

— ilmoitusvelvollisuus 96-97

— karenssipäivä 100, 103

— korvausajanjaksot 99-101

— korvausperuste 99-101

— lapsen sairaus 106-108

— maksuajankohta 102

Asiahakemisto

— ohjaaminen TES:n oikeaan soveltamiseen 104

— palkkaetujen väärinkäyttö 101-102

— sairauskassa 104

— sairastuminen kesken työpäivän 100

— saman sairauden uusiutuminen 101

— työpaikkakassa 105

— työtapaturma 100

— työterveyslääkäri ........................................ 98-99, 103

— vähennykset 109-110

Sairauskassa 104

Sairauspoissaolojen hallinta 98

Sairausvakuutuslaki 100, 101, 102, 105

Siirto toiseen työhön 127-128

Siviilipalvelus 93, 107, 117, 196

Sopimuksen sitovuus (TES:n) 30

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 196-197

Soveltamisala (TES:n) 29

Sunnuntaityö 66, 77

— sunnuntaityölisä 58, 75, 77, 206

Suojavaatetus 95-96

Suorituspalkka(työ)........................................ 47-52, 205

— hinnoitteluperuste 50-52

— hinnoittelusäännöt 50

— keskeytyminen 52

— palkkatakuu 52

— ryhmäsuorituspalkan jako 51-52

— suoran urakan keskeyttäminen 52

— tietojen saantioikeus 51

— yksikköhinnan pysyvyys 51

— yksikköhinnasta sopiminen 51

Takaisinottovelvollisuus 188, 209

Tarkistustutkimus 61

Tasa-arvo 141

Tavanomainen työvaatetus 95

TES-ylityö................................................73-76, 136-138

Tiedotustoiminta

— henkilöstön keskinäinen 119-120

— kokoontuminen työpaikoilla 118-119

Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 52-53

Asiahakemisto

Tulospalkkio/-lisä 56-57

Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 206

Tutkintopalkkio 57

Tyky-toiminta 143

Työaika ....................................................61-80, 131-135

— jaksotyö (periodityö) 68

— järjestäminen 64-68

— keskimääräinen viikkotyöaika..... 61-80, 64-65, 67-68

— kolmivuorotyötä koskeva sopimus 62, 131-135

— lepoaika .......................................... 65, 67, 77-78, 118

— lyhentäminen 62

— ruokailu 132

— seuranta 67

— sunnuntaityö 66, 77

— säännöllinen ..61-70, 71-74, 83, 99,

.................................132-133, 149, 154-155, 170, 205

— tasaaminen.................................................. 61-64, 132

— tasaamislisä .................................. 58, 63-64, 133-134

— tasoittumisjakso 65, 67, 132

— työaikalaki 70

— työaikapankki 65, 68-70

— työtuntijärjestelmä .. 65-66, 72, 99,

........................................................ 132-133, 135, 206

— työtuntijärjestelmän muutokset .................. 65-66, 133

— työviikko .................................. 62, 65, 66, 72-74, 192

— työvuorokausi ....................................65, 66-67, 77-78

— vapaapäivät..........................62-63, 65, 67, 77-78, 135

— virvokkeiden nauttiminen 68

— ylityö ...........................................71-78, 135, 166-169

Työehtosopimus

— allekirjoituspöytäkirja 23-27

— noudattamisvelvollisuus 30

— sitovuus 30

— soveltamisala 29

— voimassaolo 129-130

Työhöntulotarkastus 114

Työkohtainen kuukausipalkka 200-202

Työkohtainen palkan osuus......................41-42, 202-203

— töiden ohjaus 41-42

Asiahakemisto

Työkohtainen tuntipalkka 37-40

Työkomennus 80-90

— ilmoitusvelvollisuus 80

— kiireellinen työkomennus 80

Työllistymisvapaa 180-181

Työmatka 64, 74, 80-90

Työnjohto-oikeus 140

Työnkuvaus 33

Työn mittaus ................................................47-48, 60-61

Työntutkimukset ............................................. 60-61, 142

Työn vaativuuden määritys .....................31-40, 199-201

— karkearyhmittely 31, 39, 202

— töiden vaativuusryhmittely..................32-38, 199-201 Työnvaativuustyöryhmä 32

Työpaikkakassa 105

Työpaikkakäynnit 118, 140

Työpalkat ................................................ 31-59, 199-206

Työrajoitteiset 47, 204

Työrauhavelvoite 30, 159, 164

Työsopimuksen irtisanominen 30, 140, 152-153,

.................................................175-177, 179-195, 209

— irtisanomissuojasopimus 179-195

— erimielisyystapaukset 194

— ilmoitus 182-183

— irtisanomisajat 180

— irtisanomisajan noudattamatta

jättäminen 182

— irtisanoutuminen 180, 182, 191-193

— kanneaika 194-195

— korvaukset (perusteen rikkominen) 193

— lomautetun 191-192

— neuvottelumenettely (yt) 185-186

— perusteet 184, 188

— perusteiden ilmoittaminen 183

— toimittamisaika 185

— työntekijän kuuleminen 185

— työvoiman vähentämisjärjestys 188

— luottamusmiehen 175-177

— työsuojeluvaltuutetun 152-153

Asiahakemisto

— varoitus 30

Työsopimuksen purkaminen 30, 140 ,152-154,

.................................175-177, 179, 182-185, 191, 193

— irtisanomissuojasopimus 179-195

— erimielisyystapaukset 194

— ilmoitus 182-183

— kanneaika 194-195

— korvaukset (perusteen rikkominen) 193

— lomautettu 191

— perusteet 184

— perusteiden ilmoittaminen 183

— työntekijän kuuleminen 185

— luottamusmiehen 175-177

— työsuojeluvaltuutetun 152-153

— varoitus 30

Työsopimuksen purkautuminen 179, 184, 193

Työssäoppiminen 208-209

— sopimus työharjoittelusta ja työssä-

oppimisesta 208-209

Työsuhteen kestojan määräytyminen 196-197

Xxxxxxxxxx................................94-96, 143-154, 162, 171

Työsuojeluasiamies 144-157

Työsuojelupäällikkö 94, 144-145

Työsuojelutoimikunta 94, 142, 145, 149, 153,

........................................................................ 154-156

Työsuojeluvaltuutettu 64, 94, 96, 123, 134,

................................................ 143, 155-157, 162, 172

— ammattitaidon ylläpitäminen 146

— ansiokehitys 150

— ansionmenetyksen korvaaminen 96, 149-150

— atk 151

— kuukausikorvaus..................................... 149-150, 172

— liikkeen luovutus 150

— luottamusmies- ja työsuojelutehtävien

yhdistäminen 160, 171-172

— palkka- ja siirtosuoja 150-151

— tehtävien hoitaminen 146-147

— tehtävät 144

— toimitilat 150-151

Asiahakemisto

— työsuhde 149-150

— työsuhdeturva 152-154

— vapautus työstä ................................. 96, 146-148, 170

— varavaltuutettu.................................144-145, 154-157

— varavaltuutetun työsuhdeturva 152, 154

— ylityökorvaus 149

Työtaistelutoimenpide........................... 30, 140-141, 164

Työtapaturma 94, 100

Työterveyshoitaja 97

Työterveyshuolto 96, 97

Työterveyslääkäri............................................ 97-98, 103

Työtuntijärjestelmä ......65-66, 71, 99, 132-133, 135, 206

— muutokset................................................... 65-66, 133

Työtuomioistuin 128

Työturvallisuus 106-108

— henkilönsuojaimet 95

— ilmoitusvelvollisuus 94

— pidättäytyminen työstä 94-95

— suojavaatetus 95-96

— yleiset velvollisuudet 94

Työuran pidentäminen 110

Työviikko .................................61-62, 65, 66, 73-74, 192

Työvoiman vuokraus 120-122

Työvuorokausi 65, 66, 77

Työvälineiden hoito 127-128

Töiden ohjaus 41-42

Töiden järjestely 127-128

Töiden vaativuusryhmittely .....................32-37, 199-202

— koulutus 32

— oppimisaika 33-34

— työkohtaiset tuntipalkat 37-40

— työnvaativuusryhmä 36

— työolosuhteet 37

— työryhmä 32

— vastuu 34-35

— ylläpito 36-37

Ulkomaan päiväraha 89-90

Ulkomailla suoritettava matkatyö 88-90

Asiahakemisto

— matkustamisvelvollisuus 88

— poikkeukset Ruotsin osalta 89

— päiväraha 89-90

— rajanpintatyöt 89

— sovittavat asiat 88

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 120-122

— alihankinta 120

— tiedottaminen henkilöstön edustajille 123

— tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 123-124

— vuokratyövoiman käyttö 120-122

Uudenvuodenpäivä 67, 91

Vajaavuorokausi 82

Vapaapäivät..............................62-63, 65, 67, 77-78, 135

— vapaapäivänä tehty työ ...........................72-74, 77-78

Vapunpäivä 67, 91, 198

Varallaolo ........................................................ 78-79, 206

Varoitus 30

Varsinainen työpaikka 80

— varsinaisen työpaikan ulkopuolella

työskentely 80-88

Viikkovapaa .................................................... 78-79, 118

— viikkovapaakorvaus ............................. 66, 77-78, 206

Viikoittainen ylityö ......................................... 72-74, 135

Virvokkeiden nauttiminen 68

Voimassaoloaika (TES:n) 128

Vuorokautinen ylityö 71

Vuorotyö ......................................................53-54, 76-77

— iltavuorolisä.............................................53-54, 66-67

— keskeytymättömän sekä jatkuvan

vuorotyön lisä 54

— keskeytymätön kolmivuorotyö 54, 62, 73, 134-135

— keskeytyvä kolmivuorotyö 62, 134-135

— kolmivuorotyötä koskeva työaikasopimus 62, 134-135

— päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva

työajan tasaaminen 61-64

— työvuoro 67

— vuorotyölisä ylityön ajalta 76-77

Asiahakemisto

— yövuorolisä 53-54

Vuokratyövoiman käyttö 121-122

Vuosiloma 62, 64, 87, 88, 91, 102, 115-117,

........................................ 134-135, 138, 157, 172, 207

— lomakorvaus ....................115-117, 136-139, 182, 192

— lomanmääräytymisvuosi 55, 116-117, 134-135,

........................................................................ 136-139

— lomapalkkasopimus muutoksineen 56, 115,

........................................................................ 136-139

— lomaraha ................................................. 115-117, 207

— siirtäminen 102

— työssäolopäivien veroiset päivät 64, 107, 135, 138

— vuosilomalaki ..............55-56, 107, 135, 136-137, 192

— vuosilomapalkka .....................115-117, 136-138, 207

— vuorotyölisien maksaminen loma-ajalta kuukausipalkkatyössä 207

Väestönsuojelu 93

Yhdistymisvapaus 140

Yhteinen työpaikka 147

Yhteistoiminta

— kehittämistoiminta 141

— konsultti 141

— toteuttaminen..... 95, 141-146, 154-157, 159, 185-187

— tyky-toiminta 143

— työn- ja aikatutkimukset ............................. 60-61, 142

— työsuojeluyhteistoiminta ...........95, 141-146, 154-157

— yhteistoimintaelin ........... 142-143, 145, 149, 153, 155

— yt-menettely 142, 185-187

Yhteystiedot 169

Yleissopimus..................... 30, 60, 96, 120, 140-158, 173

Ylityö ...............................................70-78, 135, 166-169

— enimmäismäärän tarkastelujakso 71

— korvaus/lisä 58, 70-76, 135, 137, 149,

................................................ 166-168, 169, 171, 206

— TES-ylityö................................................... 73-74,137

— viikoittainen 74, 135

— vuorokautinen 71-72

Asiahakemisto

— yksi ylityökäsite 74-76

Yömatkaraha 84-85

Yöpymiskustannukset 84-85

Yötyö ................................................................ 53-54, 68

— teettämisen edellytykset 68

Äitiysvapaa 91, 105, 196

— äitiysvapaan palkka 91, 105

Allekirjoituspöytäkirja

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 23.10.2013

Paikka Teknologiateollisuus ry

Läsnä

Teknologiateollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Metallityöväen Liitto ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitet- tu 9.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Samalla todettiin, että voimassa oleva 27.10.2011 allekirjoitettu työehtosopimus lakkaa ole- masta voimassa 31.10.2013. Nyt allekirjoitettu työehto- sopimus tulee voimaan 1.11.2013.

Allekirjoituspöytäkirja

Tämä työehtosopimus on tehty keskusjärjestöjen välillä 30.8.2013 solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mu- kaisesti.

2 Palkat

A. Palkkojen tarkistaminen

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Vuosi 2013

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huo- mioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markki- noilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löy- tää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. So- pimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 30.11.2013 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkarat- kaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 12 senttiä/tunti tai 20 euroa/kuukausi suurui- sella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Allekirjoituspöytäkirja

Vuosi 2014

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. So- pimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 31.10.2014 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkarat- kaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella viimeis- tään 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Allekirjoituspöytäkirja

D. Palkkaperusteiden korotus

Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suoritus- palkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

E. Henkilökohtainen palkanosuus

Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säi- lyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

F. Keskituntiansion korotus

Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voi- maantulon jälkeen on keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly.

3 Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen niiden korottamista

Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden pal- kat, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun kuukausikorvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jäl- keen. Tätä ennen näiden osalta noudatetaan 31.10.2013 lakkaavan työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä.

Allekirjoituspöytäkirja

4 Työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

- Koulutustyöryhmä

- Henkilöstöedustuksen toimivuus -työryhmä

- Työpaikkakohtaiset kokeilut -työryhmä

- Työehtojen määräytymisen järjestelmä -työryhmä

- Työehtosopimuksen edustavuus -työryhmä

- Palkkamääräyksien kehittäminen -työryhmä

- Työaikakysymykset -työryhmä

- Työehtosopimuksen kehittämistyöryhmä

5 Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi:

Tarkastettu:

Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Allekirjoituspöytäkirja

1-2 §

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N

METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:N

välinen

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.11.2013-31.10.2016

I YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tek- Soveltamisala

nologiateollisuus ry:hyn kuuluvien kaivosteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden kaikkien työnteki- jöiden välisiin työsuhteisiin.

2 §

Keskusjärjestöjen välinen sopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan 27.8.1997 allekirjoitettua teknologiateollisuuden yleissopimusta.

TT-SAK yleis- sopimus, teknologia- teollisuus

3-5 §

Sitovuus

Noudattamis- velvollisuus

Työrauha- velvoite

Varoituksen tiedoksianto

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudatta- maan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työn- tekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehti- maan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työ- ehtosopimuksen määräyksiä.

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Työsuhteen syntymistä ja lakkaamista koskevia määräyk- siä on teknologiateollisuuden yleissopimuksen 1. luvussa ja teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa allekirjoituspöytäkirjoineen.

Jos työntekijälle on annettu rikkomuksesta tai laimin- lyönnistä varoitus, siitä tulee ilmoittaa myös asianomai- selle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoi- tusta annettaessa.

6-7 §

II TYÖPALKAT

6 §

(Kalleusluokat) Poistettu

7 §

Työn vaativuuden määritys

Töitä ja työtehtäviä tarkastellaan työpaikalla vakiintu- neen työnsisällön kannalta tarkoituksenmukaisella taval- la. Tarkoituksena on selvittää tehtyjen töiden ja työtehtä- vien keskinäiset vaativuudet.

Soveltamisohje:

Työntekijöiden työn kulun tai töiden ohjauksen mu- kaan tekemät työt ja työtehtävät ovat erilaisia. Työ voi olla työvaihe tai useampia työvaiheita. Työteh- tävä sisältää useita töitä, jotka työntekijä tekee työn kulun edellyttämässä järjestyksessä. Tällöin työnvaa- tivuuden määrityksessä tulee noudattaa työkohtaisen palkan osuuden osalta sovittuja periaatteita (TES 8 § mom. 2).

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Perus- määritystapana on töiden vaativuusryhmittely (TVR).

Paikallisesti voidaan sopia karkearyhmittelyn (KR) tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä.

Soveltamisohje:

Käytössä oleva, paikallisesti sovittu työnvaativuuden määritystapa voidaan irtisanoa päättymään kuuden kuukauden siirtymäkauden kuluttua, jos siihen on pe- rusteltu syy.

7 §

Työn- vaativuus- työryhmä

Selvitys työn- tekijöille

Töiden vaativuusryhmittelyä (TVR) käytettäessä töiden vaativuuden määrittely perustuu paikallisen työnvaati- vuustyöryhmän suorittamaan ohjetöiden vaativuuksien määrittelyyn. Työnvaativuustyöryhmän muodostavat yhteisesti sovitun koulutuksen saaneet työnvaativuuden määrittelyyn perehtyneet, paikalliset olosuhteet ja työt tuntevat henkilöt.

Mikäli työnvaativuustyöryhmän jäsenet vaihtuvat, työn- antajan tulee huolehtia siitä, että uudet jäsenet saavat so- vitun koulutuksen.

Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työn vaa- tivuuden määritykseen.

Työnvaativuustyöryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vissä ylläpito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa ko- koontuvana asiantuntijaryhmänä. Ryhmän tulee käsitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä kokoontuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Työnantajan tulee kaikissa tapauksissa antaa työntekijöil- le riittävä selvitys ja koulutus työnvaativuuden määritys- tavasta ja määrityksessä noudatettavista periaatteista.

Töiden vaativuusryhmittely

Mom. 1. Työn vaativuuden määrityksessä edetään seu- raavasti:

1 Valitaan ohjetyöt (otetaan edustava näyte kaikista työpaikalla esiintyvistä töistä).

Soveltamisohje:

Työnvaativuuksien määrityksen perustana ovat ohje- työt, joiden tulee olla siten valittuja ja rajattuja, että ne mahdollistavat työnvaativuuksien vertailtavuuden

7 §

työpaikan eri osastoilla ja eri töissä. Liittojen yhtei- sesti laatimassa koulutusaineistossa on esimerkkejä työnkuvauksista.

2 Laaditaan ohjetöiden työnkuvaukset. Työnkuvaukset on tehtävä niin tarkasti, että jälkeenpäin voidaan to- deta työssä tapahtuneet muutokset ja varmistua järjes- telmän yhdenmukaisesta soveltamisesta yrityksen eri osastoilla.

3 Määritetään ohjetöiden työnvaativuus.

Työnvaativuustyöryhmä määrittää ohjetöiden työnvaati- vuudet seuraavien työnvaativuustekijöiden perusteella:

Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työn- kulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Op- pimisaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.

Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika.

Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella.

Oppimisajan osalta käytetään viittä porrasta. Työt sijoite- taan näille portaille sen perusteella, kuinka paljon kukin työ vaatii oppimisaikaa.

Oppimisaika

7 §

Kuvaus	Oppimisaika	Pisteet
Työtä voi tehdä ilman erityistä am- mattikoulutusta lyhyen työpaikalla tapahtuvan opastuksen jälkeen.	alle 3 kk	3
Työtä voi tehdä lyhyehkön oppimis- ajan jälkeen. Töiden yksityiskohtai- nen opastaminen on melko vaikeaa.	≥ 3-12 kk	6
Työnteon yhteydessä joudutaan toi- sinaan suunnittelemaan suorituksen yksityiskohtia ja/tai valitsemaan työmenetelmä joistakin mahdolli- sista vaihtoehdoista.	>1-2 v	9
Työ edellyttää valmiutta tehdä valintoja työn yksityiskohtaisesta suoritustavasta.	> 2-4 v	12
Työ edellyttää harkintaa koskien työn yksityiskohtaista suorittamista	yli 4 v	15

Vastuu

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työn edellyttämä vastuu on kokonaisvastuun perusteella jaettu kolmeen portaaseen.

7 §

Kuvaus	Vastuu	Pisteet
Työ edellyttää normaalia huolelli- suutta ja tarkkuutta.	normaali	1
Työ edellyttää melkoista huolelli- suutta ja tarkkuutta.	melkoinen	3
Työ edellyttää suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Työlle on ominaista itsenäisten ratkaisujen teko.	suuri	5

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä hait- Työ- tatekijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn ras- olosuhteet kaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olo-

suhteista; melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Vaativuusportaan määritys tapahtuu työolosuhteista ai- heutuvan kokonaishaitan perusteella.

Kuvaus	Olosuhteet	Pisteet
Ei mainittavia haittatekijöitä.	hyvät	2
Työssä esiintyy haittatekijöitä, mutta ei häiritsevässä määrin.	normaalit	4
Työ on melko raskasta ja/tai työpai- kalla esiintyy häiritsevässä määrin olosuhdehaittoja.	vaikeahkot	6
Työ on raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työntekoa haittaavia olosuh- dehaittoja.	vaikeat	8
Työ on erittäin raskasta ja/tai työpai- kalla esiintyy erittäin voimakkaasti työntekoa haittaavia olosuhdehait- toja.	erittäin vaikeat	10

7 §

Työn- vaativuus- ryhmä

Ylläpito

4 Sijoitetaan ohjetyöt työnvaativuusryhmiin.

Työpaikan ohjetyöt sijoitetaan oppimisajasta, vas- tuusta ja työolosuhteista saatujen summapistemäärien perusteella työnvaativuusryhmiin.

Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän ellei työpaikalla toisin sovita.

Työnvaativuusryhmien määrityksessä ensimmäisen vaativuusryhmän alaraja on kuusi pistettä ja yhdek- sännen vaativuusryhmän alaraja 24 pistettä. Muut vaativuusryhmät määräytyvät näiden pisteiden kautta kulkevan suoran avulla.

Soveltamisohje:

Vaativuusryhmien pisterajat ovat seuraavat:

Työnvaativuusryhmä	Pisteet
1	6 - 8
2	9 - 10
3	11- 12
4	13 - 14
5	15 - 17
6	18 - 19
7	20 - 21
8	22 - 23
9	24 -

Uudistetut määräykset otetaan käyttöön seuraa- van töiden vaativuuden ylläpidon yhteydessä, ellei toisin sovita.

5 Määritetään muiden kuin ohjetöiden työnvaativuus. Tämä määritys tapahtuu vertailemalla muita töitä oh- jetöihin.

6 Ylläpito. Töiden vaativuusryhmittely on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.

7 §

Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa mää- ritetään työn vaativuus uudelleen. Tämän uuden määri- tyksen perusteella tarkistetaan työn sijoittumista töiden vaativuusryhmittelyyn.

Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat työnvaati- vuusryhmissä 1.3.2014 alkaen seuraavat: alaraja 869 yläraja 1284 Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat työnvaati- vuusryhmissä 1.3.2015 alkaen seuraavat: alaraja 876 yläraja 1294 Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyt- töön palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtai- set tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2014 alkaen seuraa- vat:
Työnvaativuusryhmä	snt/t
1	869
2	912
3	958
4	1006
5	1056
6	1109
7	1165
8	1223
9	1284
		37

Työkohtaiset tuntipalkat

7 §

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtai- set tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2015 alkaen seuraa- vat:

Työnvaativuusryhmä	snt/t
1	876
2	920
3	966
4	1014
5	1065
6	1118
7	1174
8	1233
9	1294

Muu paikal- lisesti sovittu työnvaativuu- den määritys- tapa

Työkohtaiset tuntipalkat

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien.

Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa

Työkohtaiset tuntipalkat

Mom. 2. Työpaikan työt sijoitetaan työnvaativuuden määrittämistavan perusteella työnvaativuusryhmiin, joita on vähintään viisi.

Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat työnvaativuus- ryhmissä 1.3.2014 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti
alaraja	869
yläraja	1284

7 §

Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat työnvaati- vuusryhmissä 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti
alaraja	876
yläraja	1294

Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien.

Karkearyhmittely

Mom. 3. Karkearyhmittelyn käyttämisestä on sovittava työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Soveltamisohje:

Työpaikan työt sijoitetaan vaativuutensa perusteel- la vaativuusjärjestykseen. Määritys tapahtuu töiden vaatiman oppimisajan, vastuun ja työolosuhteiden perusteella.

Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritel- mien perusteella:

I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön koke- musta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmu- kaisissa työtiloissa.

II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuhteissa tehtävät lyhyehköä kokemusta edellyttä- vät työt.

III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää am- mattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolosuhteissa. Tähän ryhmään kuu- luvat myös vaikeissa olosuhteissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.

Karkea- ryhmittely

Vaativuus- ryhmät

7 §

Työkohtaiset tuntipalkat

Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat työnvaativuus- ryhmissä, ellei paikallisesti ole korkeammista sovittu, 1.3.2014 alkaen seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka
I	869
II	1006
III	1165

Työkohtaiset tuntipalkat (senttiä/tunti) työnvaativuusryh- missä ovat, ellei paikallisesti ole korkeammista sovittu, 1.3.2015 alkaen seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka
I	876
II	1014
III	1174

Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien

Soveltamisohje:

Paikallisesti sovittujen työkohtaisten tuntipalkkojen työnvaativuusryhmä I työkohtaisen tuntipalkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu II työnvaativuusryhmän työkohtainen tuntipalkka.

Työnvaativuusryhmien I, II ja III keskinäinen porras- tus suositellaan tehtäväksi käyttäen samaa suhteellis- ta porrastusta kuin liittojen sopimissa työkohtaisissa tuntipalkoissa on käytetty.

Sovittaessa karkearyhmittelyn työkohtaisista tuntipal- koista paikallisesti, ei KR III:n työkohtaista tuntipalk- kaa kuitenkaan tule sopia töiden vaativuusryhmittelyn TVR 9 työkohtaista tuntipalkkaa suuremmaksi.

8 §

Työntekijän palkka

Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä Työntekijän peruspalkka

Mom. 1. Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä hen- kilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen pal- kan osuuteen.

Työkohtainen palkan osuus

Mom. 2. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perus- teella. Em. palkan osuuden suuruus määräytyy sen työn- vaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä.

Soveltamisohje:

Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodostu sel- västi suurimmaksi ja työntekijä tekee useampaan kuin kahteen työnvaativuusryhmään kuuluvia töitä, tulee määritysajanjakson olla puoli vuotta. Ellei mikään työnvaativuusryhmä tällöinkään muodostu selvästi suurimmaksi, määritetään työnvaativuusryhmä teh- tyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.

Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työnte- kijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänel- le säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuutta.

Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työn- tekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä.

8 §

18 vuotta täyttänyt työntekijä

Työntekijän peruspalkka

Työkohtainen palkan osuus

Erityis- tapaukset

8 §

Palkkaryhmät

Palkkaryhmät Mom. 3. Palkkaryhmät ovat A, B ja C:

ja niiden

määritelmät

A Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasi- assa tekevät erittäin vaativia ammattitöitä.

B Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasi- assa tekevät vaativia ammattitöitä.

C Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasi- assa tekevät tavanomaisia ammattitöitä.

Soveltamisohje:

Erittäin vaativia ammattitöitä ovat työt, jotka sijoittu- vat töiden vaativuusryhmittelyssä portaille 7, 8 ja 9, karkearyhmittelyssä portaalle III ja muuta työnvaa- tivuuden määrittämistapaa käytettäessä vastaaville portaille.

Vaativia ammattitöitä ovat työt, jotka sijoittuvat töi- den vaativuusryhmittelyssä portaille 4, 5 ja 6, karke- aryhmittelyssä portaalle II ja muuta työnvaativuuden määrittämistapaa käytettäessä vastaaville portaille.

Ammattitöitä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaati- vuusryhmittelyssä portaille 1, 2 ja 3, karkearyhmitte- lyssä portaalle I ja muuta työnvaativuuden määrittä- mistapaa käytettäessä vastaaville portaille.

Mikäli työnvaativuusryhmien lukumäärä on töiden vaativuusryhmittelyssä muu kuin 9, sovelletaan edel- lä olevaa jaottelua vastaavasti korjattuna.

Henkilökohtainen palkan osuus

Mom. 4. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden pe- rusteella. Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitai- toisuus, työtulos ja huolellisuus.

Ammatinhallinta määritetään tarkastelemalla työntekijän taitoa suoriutua työn tekemiseen liittyvistä työskentelyta- paa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevis- ta valintatilanteista.

Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän ky- kyä ja käytettävyyttä tehdä erilaisia töitä organisaatiossa sekä valmiutta kehittää näitä taitoja.

Työtulos määritetään vertaamalla työntekijän aikaansaa- maa työtulosta työlle määriteltyyn normaaliin työtulok- seen.

Huolellisuuden määrittelyssä otetaan huomioon ohjeiden noudattaminen, työpaikkajärjestyksen ylläpito ja työ- aikojen noudattaminen siten, ettei työtuntijärjestelmästä poiketa ilman hyväksyttyä syytä.

Soveltamisohje:

Liitot suosittavat, että ammatinhallinnan ja moni- taitoisuuden määrityksessä otetaan myös huomioon työntekijän kyky ja käytettävyys muiden työntekijöi- den opastamisessa ja perehdyttämisessä.

Henkilökohtainen palkan osuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukau- den kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökoh- taisen palkan osuuden määritystä työntekijän peruspalk- kana käytetään työkohtaista palkan osuutta.

8 §

Henkilö- kohtainen palkan osuus

Ammatin- hallinta

Moni- taitoisuus

Työtulos

Huolellisuus

8 §

Selvitys työntekijälle

Määrä

Soveltamisohje:

Työntekijöiden henkilökohtaisten palkan osuuksien määritys tehdään esimiehen suorittaman ammatin- hallinnan, monitaitoisuuden, työtuloksen ja huolelli- suuden määrittelyn perusteella.

Työntekijän henkilökohtaisen palkan osuuden tulee vastata hänen ammatinhallintaansa, monitaitoisuut- taan, työtulostaan ja huolellisuuttaan. Tämä todetaan säännöllisin väliajoin tapahtuvissa uudelleenmääri- tyksissä.

Työnantaja laatii paikallisen mittausjärjestelmän, jonka sisältö käsitellään työntekijöiden edustajien kanssa.

Mittausjärjestelmää laadittaessa työn kannalta mer- kityksellisistä tekijöistä ammatinhallinta, monitaitoi- suus, työtulos ja huolellisuus valitaan vähintään kak- si työpaikkakohtaiseen mittausjärjestelmään. Tekijä voidaan tarvittaessa jakaa kahteen alatekijään ellei ole perusteltua tarvetta jakaa useampaan.

Koulutuksen avulla esimiehille annetaan riittävä osaaminen järjestelmän oikeaan käyttöön ja sovelta- miseen.

Työpaikalla selvitetään jokaiselle työntekijälle ne peri- aatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkan osuudet porrastuvat.

Työntekijälle selvitetään henkilökohtaisen palkan osuu- den määräytymisperusteet.

Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähin- tään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta pal- kan osuudesta.

Työntekijöiden henkilökohtaisten palkan osuuksien mää- ritys on riippumaton työn tai työtehtävän vaativuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa töissä ja työtehtävissä voi esiintyä eritasoisia pätevyyksiä.

Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen hen- kilökohtaisten palkan osuuksien prosenttilukujen kes- kiarvo porrastusryhmittäin on 11 – 17 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.

Alle 50 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuulu- vat samaan porrastusryhmään.

Vähintään 50 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käytetään palkkaryhmiä. Alle 20 työntekijän palkkaryh- mät yhdistetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteisek- si porrastusryhmäksi.

Soveltamisohje:

Henkilökohtaisten palkan osuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta 3 – 25 %. Mitä suuremmasta työpaikasta on kyse, sen todennäköisemmin henkilökohtaisten palkan osuuksi- en porrastus on normaalijakautuman kaltainen.

Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökoh- taisten palkan osuuksien porrastuksesta (Luottamus- miessopimus 8 § B-kohta).

Opiskelijat, alle 18-vuotiaat työntekijät, harjoittelijat ja työrajoitteiset

Mom. 5.

Opiskelijat, nuoret työntekijät ja harjoittelijat

Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pä- tevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tun- tipalkkaa.

8 §

Porrastus- ryhmät

8 §

Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat porraste- taan syntymävuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- palkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti
Porras 1	751
Porras 2	788
Porras 3	828
Porras 4	869

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- palkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti
Porras 1	757
Porras 2	795
Porras 3	834
Porras 4	876

Työpaikkakohtaisesti tuntipalkat otetaan käyttöön pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Pykälissä 7 ja 8 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta.

18 vuotta täyttäneiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryh- män suuruinen.

Soveltamisohje:

Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuk- sesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopis- kelijoita ja työsuhteessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.

Xxxxxx opiskelija, alle 18-vuotias työntekijä tai har- joittelija tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauk- sessaan noudatetaan käytössä olevia yksikköhintoja, mikäli toisin ei sovita.

Henkilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta sol- mittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen pe- ruspalkkaansa, ellei paikallisesti sovita sitä korkeam- masta palkasta.

Mom. 6. Työrajoitteiset

Pykälässä 7 mainituista palkoista voidaan poiketa sel- laisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairauden tai muun syyn takia on pysyvästi alen- tunut.

9 § Palkkaustavat

Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suoritus- palkkoihin.

Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka.

Käytettävät palkkaustavat

1 liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat, soveltamisoh- jeessa mainitut palkkaustavat

2 paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

3 työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työnte- kijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luotta- musmiehelle tiedoksi.

8-9 §

Työrajoit- teiset

Palkkaus- tavat

9 §

Palkkaus- tavan valinta

Soveltamisohje:

Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat ovat:

1 Aikapalkka

2 Suorituspalkka

2.1 Suora urakka

2.2 Osaurakka
1 kiinteä osuus	75 %
muuttuva osuus	25 %
2 kiinteä osuus	50 %
muuttuva osuus	50 %
2.3 Palkkiopalkka
1 kiinteä osuus	85 %
muuttuva osuus	15 %
2 kiinteä osuus	70 %
muuttuva osuus	30 %

3 kiinteä osuus

suurempi kuin 90 %

Osaurakan ja palkkiopalkan kiinteä osuus voi olla joko työkohtainen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiin- teän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden, kuten esim. monitaitoisuuden perusteella.

Mikäli työnantajan ja asianomaisen työntekijän vä- lillä ei päästä yksimielisyyteen työhön sovellettavasta palkkaustavasta, käytetään paikallisten osapuolten tai liittojen välillä sovittuja palkkaustapoja.

Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko käytetty palk- kaustapa kohtien 1 ja 2 palkkaustapojen mukainen, asia tulee selvittää työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.

Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn omi- naisuuksiin ja teknillisiin edellytyksiin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suori- tusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt.

Käytettyjen palkkaustapojen rakenteesta tulee antaa työn- tekijälle riittävän yksityiskohtainen kirjallinen selvitys, jos hän sitä pyytää.

Aikapalkka

Mom. 2. Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle hen- kilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.

Soveltamisohje:

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalkkaosuudes- ta.

Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan mää- rityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkan osuu- den periaatteiden mukaisesti.

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalk- kaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta ai- empaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoi- tettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suoritus- palkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työnte- kijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluot- tamusmiehen kanssa käytävissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, ero- jen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.

Soveltamisohje:

Aika- ja suorituspalkkojen kehitys todetaan esimer- kiksi pääluottamusmiehelle luottamusmiessopimuk- sen 8 §:n mukaan annettavien IV vuosineljänneksen palkkatilastotietojen perusteella tilastojen valmistut-

9 §

Aikapalkka

Aikapalkkojen kehitys

9 §

Suoritus- palkka

Hinnoittelu- peruste ja

-säännöt

tua, mikäli paikallisesti ei sovita muusta tarkastelu- ajankohdasta.

Suorituspalkka

Mom. 3. Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtä- vän työn työkohtaiseen tuntipalkkaan ja suoritusnormiin.

Urakkatyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työn- tekijän työskennellessä normaalilla urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työn- tekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 15 % työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.

Soveltamisohje:

Työntekijän työskennellessä normaalilla urakkatyö- vauhdilla hänen palkkansa on 20 % työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi myös sellaisissa palkkiopalk- katöissä, joissa työntekijän normaalia urakkatyö- vauhtia vastaava työmäärä voidaan määritellä esi- merkiksi työnmittauksen avulla.

Kaikissa muissa palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi. Tä- män kappaleen mukaisten palkkiopalkkojen perustei- ta ovat mm:

- koneen tai prosessin käyttöaste tai saanto

- raaka-aineiden säästö

- energian (esim. veden, sähkön tai ilman) säästö.

Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksikköhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palk- kaperusteista ja palkan muodostumisesta.

Soveltamisohje:

Suorituspalkkatyö on etukäteen rajattu, tarkoituk- senmukainen työkokonaisuus, jonka suuruus riippuu tuotannon ohjauksesta. Se voi poiketa valmistuserän suuruudesta.

Suorituspalkkatyön määrä ilmoitetaan työntekijäl- le ennen työn alkamista yksikköhinnan määrityksen perustana olevina yksikköinä tai se rajataan päät- tymään tiettyyn kellonaikaan, esimerkiksi työvuoron päättymiseen. Niiden suorituspalkkatöiden osalta, joissa työn määrää ei voida ennalta ilmoittaa, selvi- tetään tehdyn työn määrä palkanmaksukausittain.

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kir- jallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suoritus- palkkatyön määrä että yksikköhinta.

Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan en- nen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöi- den kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan. Välttämät- tömän syyn vaatiessa yksikköhinta voidaan sopia myös työn kuluessa, kuitenkin viimeistään ennen kuin puolet ko. työstä on tehty.

Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.

Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttu- mattomina pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhin- nan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

9 §

Tietojen saantioikeus

Yksikkö- hinnasta sopiminen

Yksikkö- hinnan pysyvyys

Ryhmäkohtaisissa suorituspalkoissa saa työntekijä, xxxxx Xxxxx-

toisin sovita, osuutensa muuttuvasta palkan osuudesta

suoritus- palkan jako

9-10 §

Palkkatakuu

Suoritus- palkkatyön

suhteessa työkohtaisen palkan osuutensa suuruuteen ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryhmätyö- hön. Työntekijät voivat myös keskenään sopia muuttuvan palkan osuuden tasajaosta.

Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään peruspalkka.

Jos työntekijän suorituspalkkatyö keskeytyy eikä seuraa- vaa työtä tehdä suorituspalkalla, maksetaan hänelle tästä

keskeytyminen työstä henkilökohtaista aikapalkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Suoran urakan keskeyttämi- nen työnanta- jan määräyk- sestä

Tilapäinen poikkeama

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman ennakkotietoa eikä keskeytyk- sen aiheuttanutta työtä voida järjestää suorituspal- kalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen kes- kituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.

10 §

Erilliset lisät

A Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa

Mom. 1. Työolosuhteet otetaan huomioon työn vaati- vuutta määriteltäessä.

Jos työskentelyolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poikkeamaa, jota ei ole otettu huomioon työn vaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää, joka on enintään 57 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka- mispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

Soveltamisohje:

Erillistä lisää maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tila- päistä poikkeamaa työolosuhteissa esiintyy.

B Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Mom. 2. Jos työskentelyolosuhteissa esiintyy sellais- ta poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työn vaativuutta määriteltäessä, työnte- kijälle maksetaan haitan suuruuden perusteella erillistä lisää, joka on vähintään 43 senttiä/tunti sen palkanmak- sukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lä- hinnä sen jälkeen.

Soveltamisohje:

Tässä momentissa tarkoitettu lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hanka- luutta esiintyy.

C Vuorotyö, ilta- ja yötyö

10 §

Poikkeuk- sellinen haitta tai hankaluus

Mom. 3. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja Vuorotyö yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka-

mispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen:

iltavuoro	(esim. klo 14 - 22)	115 senttiä/tunti
yövuoro	(esim. klo 22 - 06)	211 senttiä/tunti

Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mut- ta vuorokautta kohti maksettavan lisäkorvauksen on yh- teensä vastattava yllä mainittuja määriä.

10 §

Ilta- ja yötyö

Keskeytymät- tömän sekä

Mom. 4. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan

- klo 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus ja

- klo 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle

jatkuvan vuo- maksetaan hänen kultakin lauantaityövuorokauden ai-

rotyön lisä

Palvelus- vuosilisä

kana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on 211 senttiä/tunti sen palkanmak- sukauden alusta, jonka alkamispäivä 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

Tätä lisää ei oteta huomioon työehtosopimuksen 11 §:n mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

D Palvelusvuosilisä

Mom. 5. Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksami- sen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marras- kuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Soveltamisohje:

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa palvelusvuosilisän maksutapaa.

10 §

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisänä maksettava euromäärä

lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA kaavassa

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oi- keuttavien kuukausien lukumäärä

KTA on työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettu kolman- nen neljänneksen keskituntiansio.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon sään- nöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosi- lisä.

Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suorite- taan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perus- tetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aika- työhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaika- työhön edellisen perusteen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuu- kausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjak-

Perusteen toteaminen

10 §

Työsuhteen päättyminen

Käsittely palkka- hallinnossa

sona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteel- linen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työ- viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työ- suhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä. Sitä ei ote- ta huomioon työehtosopimuksen 11 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keski- tuntiansiota laskettaessa.

Palvelusvuosi- Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuo- lisän vaihtami- sittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosi- nen vapaaseen lisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankohdan

jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajan- kohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluotta- musmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.

E Tulospalkkio ja tulospalkkiolisät

Peruste

Vaikutus keskitunti- ansioihin

Mom. 6. Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalk- koja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toi- minnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen.

Tulospalkkiolisää ei oteta huomioon laskettaesa työn- tekijän 11 §:n mukaista keskituntiansiota. Tällöin koko tulospalkkio maksetaan työntekijöille kertakorvauksena.

Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnanta- jan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisäl- löstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.

Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomi- oon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja –korvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä sisällä.

Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen pal- kankorotusmääräyksiä.

F Erilliset palkkiot

Mom. 7. Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun kaivosalan ammattitutkinnon tai erikois- ammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksukauden yhteydessä ammattitut- kintopalkkio, jonka suuruus on:

Ammattitutkinto 200 euroa

Erikoisammattitutkinto 300 euroa

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta on tietyin edellytyksin mah- dollista saada koulutusrahaston maksama ammatti- tutkintostipendi, määrältään 366 euroa 1.8.2011 jäl- keen suoritetun tutkinnon osalta.

G. Kaivoslisä

Mom. 7. Kaikille kaivoksissa maan alla työskenteleville maksetaan kaivoslisää 148 senttiä tunnilta sen palkan- maksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

10a §

Palkanmääritysjakson muuttaminen

Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota koh- ti palkka on määritetty. Näitä ovat esimerkiksi tunti, kausi ja kuukausi.

10 §

Käyttöönotto

Vuosiloma- palkka ja lomakorvaus

Yleiskorotus

Ammatti- tutkinto- palkkio

Kaivoslisä

10-11 §

Keskitunti- ansion käyttö

Keskitunti- ansion laskeminen

Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun määritysjak- son käyttöönotosta sovitaan työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä ja se kirjataan.

Käytössä oleva muu kuin perusmääritysjakso voidaan irtisanoa päättymään vähintään kuuden kuukauden siir- tymiskauden kuluttua, jos siihen on perusteltu syy.

Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee an- taa työntekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisäl- löstä ja käytännön menettelytavoista.

Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän peruspalkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.

11 § Keskituntiansio

Mom. 1. Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksa- misessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.

Työntekijän, jonka palkka on määritelty jonkun muun aikatekijän kuin tunnin perusteella (viikko, kausi, kuu- kausi) keskituntiansiota ei lasketa. Ansionmenetyksen korvaamisen, yli- ja sunnuntaityölisän, viikkovapaakor- vauksen ja eräiden korvausten maksamisessa noudate- taan liitteen mukaisia määräyksiä palkanmaksusta kuu- kausipalkkana. (Ks. s. 201-208).

Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työ- ajalta aika- ja suorituspalkkojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen, tulos- ja voittopalkki- oita, yli- , sunnuntaityö- ja työajan tasaamislisiä lukuun ottamatta, jaetaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

11 §

Jos tuntipalkkainen työntekijä 4 momentin nojalla käy- tettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähem- män kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosinel- jännekseltä lasketa.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suo- rituspalkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntian- siota laskettaessa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suo- rituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

Mom. 3. Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienem- pi, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.

Uudelle tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan 1 mo- menttiin perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuu- kauden ajan hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mu- kaan. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jolle 2 momentin 2. kappaleen mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esim. sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, makse- taan vastaavasti viimeksi lasketun keskituntiansion mu- kaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.

Soveltamisohje:

Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettä- essä maksetaan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopi- muksen sitä edellyttäessä.

Mom. 4. Edellisten momenttien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten keskituntiansioita käytetään seuraavas- ti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,

Keskituntian- sion käyttö- ajanjakso

11-12 §

Työn- tutkimusten tarkoitus

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosinel- jänneksen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljän- neksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljän- neksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosinel- jännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljän- nekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Mom. 1. Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa toiminnan tuottavuutta ja sitä kautta yritysten kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Työtä kehitettäessä ja mitattaessa noudatetaan teknologia- teollisuuden yleissopimuksen 2. luvun periaatteita. Työn- tutkimukseen liittyviä menettelytapoja on selvitetty myös liittojen julkaisussa Mietintö työn- ja aikatutkimuksista.

Työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, työnantajan tulee antaa työntekijöiden edustajille riittä- vä selvitys ja koulutus tutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työnteki- jöiden palkkaukseen.

Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asian- omaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.

12-13 §

Mom. 2. Suorituspalkkauksen yksikköhinnan perustana Työntutkimus olevan työn aika-arvon eli työarvon on vastattava työpai- ja työarvo kan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Osastoilla, joilla työt yleensä on hinnoiteltu työntutki- muksella, työntekijät voivat ehdottaa myös muiden töi- den hinnoittelemista tarpeellisen laajuisena suoritettaval- la työntutkimuksella. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tutkimus tehtävä mah- dollisimman nopeasti.

Mom. 3. Jos työntutkimuksen perusteella määritetys- tä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutessaan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.

Mom. 4. Pakkotahtisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kone, prosessi, liukutyö tai muut tekijät määräävät etukä- teen työn suorittamisajankohdan, suoritustavan, -järjes- tyksen ja -tahdin ja kuormituksen kiinteyden.

Jos työn pakkotahtisuutta ei voida poistaa työnjärjeste- lyillä ja työnmuotoilun avulla, on työntekijälle järjestet- tävä taukoja elpymistä ja henkilökohtaisia tarpeita varten. Tämä ei saa aiheuttaa keskeytystä työn kulussa. Taukoja määriteltäessä on otettava huomioon käytössä olevat hen- kilökohtaiset apuajat ja muu henkilökohtaiseen elpymi- seen käytettävissä oleva aika.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllisen työajan pituus Mom. 1. Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokau- dessa ja 40 tuntia työviikossa.

Tarkistus- tutkimus

Pakko- tahtinen työ

13 §

Kolmivuoro- työ

Työskenneltäessä normaalisti täysaikaisesti eli 40-tunti- sin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on

vuonna 2014 keskimäärin 36,2

vuonna 2015 keskimäärin 36,4

vuonna 2016 keskimäärin 36,5 enintään kalenterivuoden aikana.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 2 mo- mentin määräyksiä.

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen mukaista sopimusta työajasta kolmi- vuorotyössä.

Mom. 2. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

1. Työajan tasaaminen

Työajan tasaaminen toteutetaan momentin 1 mukaisiin keskimääräisiin viikkotyöaikoihin käynti- ja palveluajat turvaten.

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen so- pimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyö- ajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto ta- saavat viikkotyöaikaa.

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työ- ajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaa- minen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Keskimääräinen viik- kotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti

13 §

vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.

Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, va- paan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viik- koa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työ- ajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jäl- keen turvaudutaan lomauttamiseen.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuoto- na asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpai- kalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäes- sä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaa- ta, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle annetaan sel- vitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.

Soveltamisohje:

Siirtämisellä tarkoitetaan sellaista tasaamisvapaata, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirtämisen yh-

13 §

Työajan tasaamislisä

Kuukausi- palkkaiset työntekijät

Työajan tasaaminen ja vuosiloma- oikeus

teydessä sovitaan myös tasaamislisän maksamisesta vapaan pitämisen yhteyteen. Siirrettävän tasaamis- vapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankoh- dasta voidaan sopia toisin.

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan ai- heutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työnte- kijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työ- ajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työnte- kijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntian- siosta.

Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkus- tamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 11 §:n 2 momentin mukaista keskituntiansiota.

Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita.

Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalk- kaa alentamatta.

Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosiloma- oikeuden menettämistä.

Mom. 3. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työ- paikan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen hy-

13 §

väksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koske- vien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto- osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työ- paikan eri osastoilla.

Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käy- tön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoeh- dot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.

Paikallisesti voidaan sopia:

1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkea- vasti

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaika- pankkisopimuksessa

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4. vuorokautisen työajan lepoaika

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen.

Mom. 4. Työtuntijärjestelmä

Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee il- metä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määrään- sä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksityis- kohtainen ilmoittaminen työtuntijärjestelmässä koko tasoittumisjaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöl- lisyyden vuoksi erittäin vaikeata, voidaan työtuntijärjes- telmä tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.

Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toi- nenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla

13 §

Työtunti- järjestelmän muuttaminen

Muutoksesta ilmoittaminen

Tilapäisen muutoksen määritelmä

lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäi- vä, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjes- telmästä.

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perus- teista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpai- kalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai- sesti.

Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asi- anomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mah- dollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuiten- kin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Soveltamisohje:

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen ai- heuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestel- mään.

Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät kos- ke hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

Mom. 5. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien

Ellei paikallisesti ole 3 momentin mukaisesti sovittu työ- ajan järjestämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko al- kaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laske- misessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuoro- kauden mukaan.

13 §

2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa.

3. Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.

5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjak- soa.

Mom. 6. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä:

1. Työajan seuranta

Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, juhannus- ja joulu-

13 §

aattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, hela- torstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin va- paapäivin.

3. Virvokkeiden nauttiminen

Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannal- ta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

4. Jaksotyö (periodityö)

Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.

5. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.

Käsite ja tarkoitus

Mom. 7. Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjes- telyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjäntei- sesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamis- ta koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työ- aikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuotta- vuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

13 §

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskoh- dista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin

1. keitä sopimus koskee

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puit- teissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjak- solla vaihdella

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa sääs- tetään tai lainataan

6. työajan tasoittumisjakson pituus

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokauti- sen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat pe- riaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdas- ta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumis- jaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssä- olon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

Työaikapan- kin käyttöön- otto

Työaikapankin käyttö

13-14 §

Työsuhteen päättyminen

Työaika- pankki- sopimuksen irtisanominen

Työaikapankki kolmivuoro- työssä

Ylityö

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työ- aikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne makse- taan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnanta- jasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisano- mishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä ta- kaisin lopputilistä.

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuu- kautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kulu- essa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suorite- taan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tämän momentin määräyksiä voidaan soveltaa myös kolmivuorotyössä.

Mom. 8. Työaikalain noudattaminen

Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain sään- nöksiä.

14 §

Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoi- tuksin.

Ylityökorvaus, jota seuraavassa kutsutaan ylityölisäksi, maksetaan tämän pykälän momenttien 2 ja 3 mukaisesti,

ellei paikallisesti ole sovittu momentin 5 mukaisesta yli- työlisän määräytymistavasta.

Ylityölisän laskentaperusteena on tuntipalkkaisella työn- tekijällä työehtosopimuksen 11 §:n mukainen keskitun- tiansio.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksami- sessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henki- lökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään

Ylityön

14 §

yksinomaan kalenterivuotta.

Soveltamisohje:

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka mak- setaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Työaikalain mukaista ylityötä ja siten myös työaikakir- janpitoon merkittävää on työ, joka ylittää työaikalain mu- kaisen säännöllisen työajan. Työaikalain mukaista ylityö- tä on momenteissa 2 ja 3 tarkoitettu ylityö.

Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöl- lisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä (13 § 1 momentti 1

kappale tai 13 § 3 momentti).

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjes- telmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

enimmäis- määrän tarkastelu- jakso

Vuoro- kautinen ylityö

14 §

Vuorokauti- sen ylityön korvaaminen

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisen ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50

% ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdys- tä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän sään- nöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan (13 § 1 mo- mentti 1 kappale).

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työvii- kon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon sa- man työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi yli- työlisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oi- keuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

Viikoittaisen ylityön seuranta voidaan järjestää myös eri- laisilla vaihtoehtoisilla malleilla, joita on selvitetty liitto- jen kotisivuilla, ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja www. xxxxxxxxxxxxx.xx.

Mom. 4. Seuraavissa tilanteissa työ korvataan kuten yli-

Työajan

14 §

työstä on sovittu, mutta työtä ei kirjata ylityöksi työaika- kirjanpitoon (tes-ylityö):

Lisätyönä tehtävä työ,

joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuoro- kautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuoro- kautisesta ylityöstä on sovittu.

Lisätyönä tehtävä työ

a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaa- misen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asi- anomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahviste- tun viikoittaisen työtuntimäärän tai

b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työvii- kon työntuntijärjestelmän tuntimäärän mukai- sen työajan,

korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellä b)-kohdan mukaan tule korvatuksi 100

%:n viikkoylityölisällä, maksetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskeytymätöntä kolmivuorotyö- tä.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 momentin mukaisin edellytyksin.

Myös vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin vii- koittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtun- tijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjes- telmän mukaisina vapaapäivinä.

ylittyminen työaikaa tasattaessa ja arkipy- häviikkoina (tes-ylityö)

Korvaus viikkoylityö- määräysten mukaan (tes- ylityö)

14 §

Paikallinen sopiminen, yksi ylityö- käsite

Soveltamisohje:

Hyväksyttävillä poissaoloilla tarkoitetaan työntekijän vuosilomaa, sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä, 20 §:n 11 momentissa tarkoitetun lapsen sairaudes- ta johtuvaa palkallista poissaoloa, taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautusta, Tekno- logiateollisuuden yleissopimuksen 5 luvun mukaista ammatillista tai yhteistä koulutusta sekä koulutustyö- ryhmän hyväksymää ay-koulutusta, työnantajan mää- räyksestä tehtyä matkaa tai reservin harjoitusta.

Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.

Mom. 5. Paikallisesti voidaan 2 ja 3 momenteista poike- ten sopia siitä, että ylityölisä määräytyy tämän momentin mukaisesti.

1 Paikallisesti sovitaan ylityölisän suuruudesta jäljem- pänä olevista vaihtoehdoista valiten:

a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityölisään oikeuttavilta tunneilta.

b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä yli- työlisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100 %:n suuruisena.

c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensim- mäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seuraavalta sadalta tunnilta 65 %:n suu- ruisena ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:n suurui- sena.

d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin pe- rustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mai- nittuja esimerkkejä mukaillen.

14 §

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjär- jestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistamiseen.

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestel- mään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallinen sopimus koskee tämän pykälän 2 ja 3 mo- menteissa tarkoitettua ylityötä sekä 4 momentissa tarkoi- tettua tes-ylityötä.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta 7 momentin mukaiseen sunnuntaityökorotukseen tai 8 momentin mu- kaiseen viikkovapaakorvaukseen.

2 Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, ylityö korvataan 1 a-kohdan mukaisesti, ellei riittävän pit- kältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityö- lisäprosentti ole tätä suurempi.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:

Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työtun- tien summalla.

Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summalla tarkoitetaan kulumassa olevana vuonna sopimuksen- tekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna ker- tyneitä ylityöprosentteja.

14 §

Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oi- keuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.

3 On suositeltavaa, että työpaikalla arvioidaan esimer- kiksi vuosittain ylityökorvausjärjestelmän toimivuut- ta ja tavoitteiden toteutumista. Arvion perusteella päätetään mahdollisista muutoksista paikalliseen so- pimukseen.

4 Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä kirjallisesti.

5 Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimas- sa toistaiseksi tai määräajan.

Soveltamisohje:

Määräaikainen sopimus tulee kyseeseen lähinnä niis- sä tapauksissa, joissa ylityön korvaamistapaa koske- van sopimuksen käyttö rajoittuu vain osaan työnteki- jöitä tai on voimassa vain tietyn paikallisesti sovitun työaikajärjestelyn kestoajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oikeuttavien tuntien mukaan porras- tettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisin- taan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, ellei muusta sovita.

Ellei paikallisen sopimuksen voimassaolon päättyessä ole päästy yhteisymmärrykseen uudesta ylityölisän mää- räytymistavasta, noudatetaan momenttien 2 ja 3 mukaisia korvaamistapoja.

6 Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla, ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja www. xxxxxxxxxxxxx.xx.

14 §

Mom. 6. Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisen ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.

Vuorotyölisä maksetaan ylityöajalta yksinkertaisena.

Mom. 7. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivä- nä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuk- sena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Sunnuntaityö

Mom. 8. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sun- Viikoittainen nuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain mää- vapaa-aika ja räämä viikoittainen vapaa-aika (viikkovapaa) ensisijai- viikkovapaa-

sesti saman viikon lauantaina.

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena va- paa-aikanaan työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työ- aikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnteki- jän suostumuksella voidaan viikkovapaa korvata myös si- ten, että hänelle maksetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100

% keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokau- den tai työvuorokausien aikana, jona viikkovapaa olisi viimeistään ollut annettava.

korvaus

14-15 §

Hälytys- luontoinen työ

Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäi- vänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakor- vaus.

Pöytäkirjamerkintä:

Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työn- tekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työnantajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi. Xxxx- tekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkovapaa 14

§:n 8 momentin mukaisesti, ellei hän saa viikkovapaa- taan muutoin.

Soveltamisohje:

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle, joka on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkova- paan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla. Tämä va- paa on annettava viimeistään kolmen kalenterikuukau- den kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita.

Työntekijän suostumuksella voidaan viikkovapaakorva- us antaa myös siten, että hänelle suoritetaan korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta.

Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viikon viimei- senä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.

15 §

Hälytysluontoinen työ ja varallaolo

Mom. 1. Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työ- hön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, jos työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

15 §

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työ- ajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta en- nen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntian- siota vastaava korvaus.

b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n välisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mu- kaisissa tapauksissa heti 100 %.

Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuoro- kautena ylityöhön, joka alkaa klo 21.00:n jälkeen, hänel- le maksetaan kohdassa a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityö- lisää.

Mom. 2. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ul- kopuolella valmiudessa niin, että hänet voidaan kutsua suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapahtua työ- paikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksel- lä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- vausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista ra- joituksista.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a) 50 % työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesta keskitun- tiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen ryhtymään työhön viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tunnin kuluessa kutsusta

b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvol- linen ryhtymään työhön viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta

c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli edellä mainittu vasteai- ka on yli 3 tuntia.

Varallaolo

15-16 §

Varsinainen työpaikka

Matkustamis- velvollisuus

Ilmoitus- velvollisuus työkomen- nuksesta

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauk- sesta toisinkin.

Tämän momentin mukaisissa tilanteissa ei työntekijän työhön kutsumiseen sovelleta hälytysluontoista työtä kos- kevia määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Varallaoloa koskeva määräys astui voimaan 1.10.2010. Työpaikalla aiemmin tehdyt sopimukset edellä tarkoi- tetun varallaoloajan korvaamisesta jatkuvat tehtyjen ehtojensa mukaisesti, ellei niistä toisin sovita.

V ERINÄISET KORVAUKSET

16 §

Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella Mom. 1. Yleisiä määräyksiä

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työn-

tekijä vakituisesti työskentelee.

Työnantajan tulee selvittää työntekijälle, mikä on hänen varsinainen työpaikkansa tämän pykälän määräyksiä sovellettaessa. Selvitys annetaan sekä työhönoton yhte- ydessä että varsinaisen työpaikan määritykseen vaikutta- vien seikkojen olennaisesti muuttuessa.

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksen- mukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoi- taminen välttämättä vaatii.

Työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Tästä ilmoitusajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos työn- tekijän kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai jos on kysymykses- sä kiireellinen työkomennus.

Työmatka ja enintään 24 tunnin pituisen ajanjakson muo- dostama matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee komennuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Soveltamisohje:

Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuo- roista johtuen liikennevälineestä toiseen vaihdettaes- sa saattaa aiheutua.

Mom. 2. Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan jäljempänä tässä momentissa määrätyin ehdoin

- korvaus matkakustannuksista ja

- korvausta työvuorokautena matkustamiseen käytetyl- tä ajalta sekä

- korvausta työkomennuksesta syntyvistä muista yli- määräisistä kustannuksista.

a) Matkakustannukset

Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka syntyvät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takaisin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työnteki- jän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat toisessa luokassa, matkatavarakus- tannukset sekä, jos matkustetaan yöllä, makuupaikkalip- pujen hinnat toisessa luokassa.

16 §

Työmatkan ja matka- vuorokauden alkaminen ja päättyminen

Tarpeelliset matka- kustannukset

16 §

Päivärahan edellytykset

Vähennykset

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisäkorvausta suoritetaan työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Soveltamisohje:

Jos työntekijä kesken työpäivän joutuu kulkemaan varsinaisen työpaikan ja työntekemispaikan välillä, maksetaan työntekijälle kaikki tarpeelliset matkakus- tannukset sekä matka-ajan korvaus.

b) Päiväraha

Kun työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä työnte- kijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

- Osapäivärahaa maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

- Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuonna 2013 edellä tarkoitetun kokopäivärahan mää- rä on 38 euroa ja osapäivärahan määrä 17 euroa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoi- tetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osa- päivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Soveltamisohje:

Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, ei ole merkitystä, onko se työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämä.

c) Matka-ajan korvaus työmatkoilla

Mikäli työntekijälle maksetaan työmatkalta päivärahaa, työnantaja maksaa hänelle matkatunneilta myös matka- ajan korvausta.

Pöytäkirjamerkintä:

Kesken työpäivän tehdyn työmatkan osalta katso so- veltamisohjetta edellä a)-kohdassa.

Matka-ajan korvausta maksetaan työntekijälle sekä työ- tuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä että työntekijän vapaapäivänä enintään 16 matkatunnilta työvuorokau- dessa. Korvattavaa matka-aikaa vähentävät kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana tehdyt työtun- nit.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan tulee matkustamiseen ja työntekoon yh- dessä käytetty aika huomioon ottaen huolehtia siitä, että työntekijä saa työvuorokausittain riittävän le- von. Levon tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi aikavyöhykkeiden ylittäminen ulkomaan työssä sekä pitkään lentomatkustamiseen liittyvät rasitukset. Lepoaikaa järjestettäessä huomioidaan myös työn kiireellisyys ja muut olosuhteet.

Matka-ajan korvauksena maksetaan työntekijän henki- lökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan kuitenkin keskituntiansion mukainen korva- us.

16 §

Matka-ajan korvaus

16 §

Makuupaikka

Ateria- korvauksen edellytykset

Majoittumis- kustannukset

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua korvausta ei makseta klo 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta.

d) Ateriakorvaus

Kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työnteki- jän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, maksetaan hänelle ateriakorvauksena 1/4 kotimaan päivärahasta, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla varsinai- sella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruokaa. Ateriakorvausta ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdollisuudet ja –olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellä tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myö- hään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ate- riakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

e) Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko ma- joittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset ma- joittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukai- sesti.

Majoittumiskustannusten enimmäismäärät matkavuoro- kautta kohti ovat sopimuksen tekohetkellä seuraavat

a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupun- geissa 141 euroa

b) muissa kunnissa 100 euroa.

16 §

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeutta- valta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjes- tetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumis- korvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnan- tajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuu- den.

f) Asunnon hankkiminen

Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaik- kakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työnte- kijälle sieltä asunnon.

Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.

Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työn- antajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskalus- ton olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja huoneeseen ma- joitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enintään viikon ajan, voidaan samaan huonee- seen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13m2.

Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppuko- timatkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työkohteessa keskeytyksen jälkeenkin, tulee työnanta- jan järjestää hänelle asunto pääsäännön mukaisesti.

16 §

Matka- kustannukset komennus- paikka- kunnalla

Matka-ajan korvaaminen

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asun- tovaunussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työn- tekijää kohti.

Soveltamisohje:

Mm. sellaisten ns. liikkuvien työryhmien osalta, jotka työnsä laadun vuoksi asuvat tilapäismajoituksessa ja liikkuvat työn edistymisen mukaan paikasta toiseen, voidaan edellä olevista, asunnon tasoa koskevista säännöksistä joutua olosuhteiden vuoksi poikkea- maan. Tällöin tulevat kyseeseen erilaiset, olosuhtei- siin soveltuvat asumismuodot.

g) Erikoismääräyksiä

Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asu- maan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijäl- le maksetaan korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälinei- den kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Mikäli työkohde komennuspaikkakunnalla sijaitsee ylei- sesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilo-

komennuspaik- metrin etäisyydellä työntekijän käyttämästä tilapäisestä

kakunnalla

Sairaala- päiväraha

asunnosta, maksetaan tältä matkalta hänelle matka-ajan korvausta edellä c)-kohdassa sovitun mukaisesti.

Jos työntekijä määrätään komennuspaikkakunnalla saira alahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemes- ta sairaalapäivärahana 3 € vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palk- kaa työntekijän työkyvyttömyyden takia lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hänellä on oikeus saada korvaus sairaalan perimästä hoi-

16 §

topäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.

Tapauksissa, joissa työntekijä on komennuspaikalla pois- sa työstä ilman hyväksyttävää syytä, menetellään päivä- rahan suhteen seuraavasti:

1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seu- raavalta tai edeltävältä vapaapäivältä makseta.

2. Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suh- teessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.

Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennuspaikkakunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu maini- tuiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Tällöin työn- antaja korvaa hänelle a)-kohdan mukaisesti matkakustan- nukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä b)- kohdan mukaisen päivärahan sekä edelleen matkan ajalta c)-kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen ja e)-kohdan

3. kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.

Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juhlapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimatkaa.

Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapaturman vuoksi kotiin, maksaa hän kotimatkasta ai- heutuvat kustannukset tämän sopimuskohdan mukaisesti. Matka-ajan korvausta maksetaan siltä kotimatkan ajalta, jolta ei makseta sairausajan palkkaa.

Aiheeton poissaolo ja päiväraha

Eräät kotimatkat

16 §

Työ ulkomailla

Soveltamisohje:

Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osal- ta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.

Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle sel- vitys kotinsa sijaintipaikasta.

Mom. 3. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, pal- kanmaksutavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudelli- sista eduista on työnantajan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava. Suositeltavaa on, että sopimus teh- dään kirjallisesti.

Sovittavia asioita ovat muun muassa:

- sopijaosapuolet

- asemamaa

- sopimuksen voimassaolo

- asunnon hankkiminen

- työtehtävät

- palkka ja päiväraha

- työaika ja ylityö

- vuosiloma

- kotimatkat

Pöytäkirjamerkintä:

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule mää- rätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaalei- hin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireellinen.

16 §

Päivärahaa maksetaan seuraavasti:

Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohal- litus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Venäjän ja Suomen rajan läheisyydessä olevilla uudisra- kennustyömailla, kuten Kostamuksessa, Svetogorskissa ja Kamenogorskissa sekä muissa vastaavanlaisissa työ- kohteissa, sovitaan matkatyön aiheuttamien kustannusten korvaamisesta liittojen yhteisesti hyväksymien periaat- teiden mukaisesti. Mikäli tiettyyn kohteeseen soveltuvia periaatteita ei ole liittojen kesken hyväksytty, neuvot- televat liitot asiasta tämän sopimuksen 31 §:ssä olevaa neuvottelujärjestystä noudattaen. Siihen saakka, kunnes liitot ovat hyväksyneet yhteiset periaatteet, korvataan matkatyön aiheuttamat kustannukset tämän pykälän 2 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Säännös koskee vain sellaisia Venäjän ja Suomen ra- jan läheisyydessä sijaitsevia rakennus- tai asennus- työmaita, joilla työskentelee useita suomalaisia yri- tyksiä. Sen sijaan muualla Venäjällä sijaitsevissa työ- kohteissa ja asutuskeskuksissa sijaitsevilla työmailla korvataan kustannukset tämän pykälän 3 momentin nojalla, jolloin päiväraha määräytyy tämän momen- tin mukaisesti.

Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osal- ta tämän työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Ruotsin työehtosopimusten soveltamisvelvollisuuden perusteella noudatetaan Ruotsin osalta seuraavia poikkeusmääräyksiä:

Päiväraha

Poikkeus- määräyksiä

16 §

a) yritys, joka liittyy Ruotsissa olevien työmaidensa osalta jonkin ruotsalaisen työnantajaliiton jäse- neksi ja näin ollen on velvollinen soveltamaan Ruotsissa voimassa olevaa työehtosopimusta sinne lähettämiinsä työntekijöihin, vapautuu Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten soveltamisesta;

b) työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan vas- taavalta ajalta samoihin työntekijöihin Suomessa voimassa olevia lain ja työehtosopimusten mää- räyksiä vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta ja maksamisesta;

c) Ruotsin kyseisen työehtosopimuksen mukaan mak- settuja palkkoja tai sovellettuja työehtoja ei ote- ta huomioon määrättäessä Suomeen palanneen työntekijän palkka- tai muita työehtoja Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten mukaan;

d) edellä olevia pöytäkirjamerkinnän kohtia a) - c) sovelletaan myös siinä tapauksessa, että yritys on solminut erillisen työehtosopimuksen ruotsalai- sen ammattiliiton kanssa.

Mom. 4. Paikallinen sopiminen

Työkomennuksesta aiheutuvien, edellä 2 ja 3 momenteis- sa tarkoitettujen kustannusten korvaamisesta ja määris- tä voidaan paikallisesti sopia toisin. Mikäli työpaikalla tehdään matkatyötä yleisemmin, paikallinen kirjallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen vä- lillä.

17 §

17 § Arkipyhäkorvaus

Mom. 1. Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensim- mäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Soveltamisohje:

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.

Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukau- den ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työnte- kijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Soveltamisohje:

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudatta- mista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhä- korvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipy- hiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhis- tä.

Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat

- vuosiloman ajaksi

- ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa

Arkipyhä- korvauksen edellytykset

17-18 §

Luvaton poissaolo arkipyhinä

Kutsunta

- 20 §:n 11 momentissa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomau- tuksen ajaksi

- lakisääteisen isyysvapaan ajaksi.

Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväk- si sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväk- syttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan mak- seta.

Mom. 4. Ellei työntekijällä ole sairaudesta tai tapa- turmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi oikeutta lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle tässä pykälässä tarkoitettu arkipyhäkorvaus 3. momentin mukaiselle työkyvyttömyysajalle muuksi vii- konpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä.

Mom. 5. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuu- kausipalkalla olevalle työntekijälle.

18 §

Muita korvauksia ja etuja

Mom. 1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:

- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon

- 50- ja 60-vuotispäivänään

- läheisen omaisen hautauspäivänä.

Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata.

Mom. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyt- tämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, mak- setaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

Xxxxxxxxxx liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osal- listuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Mom. 3. Työnantaja maksaa reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman re- serviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjestel- män mukaisten työpäivien osalta.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka siviilipal- veluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun sekä niihin, jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Mom. 4. Työntekijällä, joka on valittu Metallityöväen Liitto ry:n liittohallitukseen, liittovaltuustoon tai liittoko- koukseen, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuak- seen näiden hallintoelimien virallisiin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvi- tys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Mom. 5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 11 §:ssä mainitun keski- tuntiansion mukaisesti.

18 §

Reservin harjoitukset

Metalliliiton hallintoelimi- en kokoukset

19 §

Yleiset velvollisuudet

Ilmoitus- velvollisuus

Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä

VI TYÖTURVALLISUUS

19 § Työturvallisuus

Mom. 1. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä vel- vollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtai- siin edellytyksiin liittyvät seikat.

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon otta- en riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuh- teista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöi- den turvallisuudelle ja terveydelle.

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle työturvallisuuslain 15 §:n mukaisesti antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita.

Mom. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnan- tajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työ- menetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilön- suojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvas- tuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain mukaan.

Mom. 3. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemi- sestä. Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määrää-

miä tahi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoi- mintaelimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita.

Mom. 4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan työstä todeta, että henkilönsuo- jainten käyttö olennaisesti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työnantaja hankkii tällaisen suojai- men työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen anta- minen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä.

Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata haitoilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kos- teudesta, märkyydestä, vedosta, kuumuudesta tai kyl- myydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta säteilystä.

Soveltamisohje:

Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuoje- lutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveyden- huoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suojaimista.

Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteistyöelimessä edustettuna olevat eri ryh- mät ovat hankintaehdotuksesta samaa mieltä.

Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta, jota työntekijä työssään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta.

Työnantaja hankkii ja huoltaa kustannuksellaan kohtuul- liseksi katsottavan määrän suojapukuja ja -käsineitä töis- sä, joissa omien tavanomaisten työvaatteiden kuluminen ja likaantuminen on tavanomaista suurempi.

19 §

Henkilön- suojaimet

Suoja- vaatteiden antaminen

19-20 §

Työterveys- huolto

Työsuojelu- valtuutetun työstä vapau- tus ja ansion menetyksen korvaus

Ilmoitus työkyvyttö- myydestä

Soveltamisohje:

Huollolla tarkoitetaan suojapukujen pesua sekä rik- koutuneiden korjausta tai uusimista.

Mom. 5. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien ter- veysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja tervey- den suojelemiseksi ja edistämiseksi käyttäen riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelli- seksi katsomiaan asiantuntijoita. Työterveyshuolto tulee järjestää siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään.

Mom. 6. Työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisen ja ansion menetyksen korvaamisen osalta noudatetaan tek- nologiateollisuuden yleissopimusta. (Ks. s. 140).

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 § Sairausaika, äitiys- ja isyysvapaa sekä tilapäinen hoitovapaa

A. Sairausajan palkka

Mom. 1. Työntekijä on velvollinen viipymättä ja, mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua ilmoittamaan työn- antajalle sairastumisestaan.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnantajan nimeämälle muulle henkilölle. Työn- antajan tulee saattaa ilmoittamista koskevat menette- lytavat työntekijöiden tietoon.

20 §

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajal- le, maksetaan sairausajan palkkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on tehty.

Mom. 2. Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edel- lytyksin:

1. Työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.

2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksy- mä selvitys.

Soveltamisohje: 1

Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkä- rin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärinto- distuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lää- käri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perus- teet taannehtivuudelle.

Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoi- tajalle oikeuden kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kolmeksi vuorokaudeksi kerral- laan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkä- rinhoidon tarpeeseen. Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työkyvyttömyy- destä, hänen tulee todeta yhdessä lääkärin kanssa ti- lanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.

Ilmoituksen laiminlyönti

Palkanmak- sun edelly- tykset

20 §

Sairauspoissa- olojen hallinta

Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairaus- poissaoloista

Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työter- veyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työ- terveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeä- mänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvite- tään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti.

Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteistyönä. Tehokas vaikutta- minen edellyttää toimintamallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä voi olla jäljempänä tarkemmin määritelty oma ilmoitus -menettely.

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus -menettelyn käyttöönotosta työpaikal- la. Sopimus on tehtävä kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä poissaoloja. Oma ilmoitus –menettelyä sovelle- taan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.

Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

- sopimuksen tavoitteet

- keitä sopimus koskee

- kenelle ilmoitus tehdään

- millä tavalla ilmoitetaan

- miten ilmoitus kirjataan

- kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

- mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

- työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys) lääkärin tarkastettavaksi

- väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairausajan palkan maksuperusteista ilmenneissä vää- rinkäytöstilanteissa

- sopimuksen toteutumisen seuranta

- sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus.

Mom. 3. Sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaisesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijär- jestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatku- nut yhtäjaksoisesti

20 §

Kalenteriajanjakso vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työ- päivän työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työ- tunneilta.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, saira- usajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairaus-

Korvausajan- jakson pituus

Vähintään 6 kuukauden työsuhteet

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N

Document Metadata