RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

1.3.2022–29.2.2024

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan vahvistama yleissitova työehtosopimus

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2022–29.2.2024

ISBN 978-952-267-422-7

ISBN 978-952-267-423-4 (pdf)

Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Waasa Graphics Oy, Vaasa 2022

SISÄLLYS

Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus 7

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 7

1 § Sopimuksen soveltamisala 7

2 § Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja

Rakennusliitto ry:n väliset sopimukset 7

3 § Sopimuksen sitovuus ja

työrauhavelvoite 8

4 § Työsuhteen lakkaaminen 8

Irtisanomisajat 8, 9

5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit 9

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 9

6 § Säännöllinen työaika 9

Vapaapäivät 10

Arkipyhäviikot 11

7 § Työajan sijoitus 11

Lepo- ja virkistystauot 12

8 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö 14

TES-ylityö 15

9 § Työajan lyhentäminen 15

10 § Hälytysluonteinen työ ja varallaolo 19

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 21

11 § Palkkaryhmät 21

12 § Henkilökohtainen palkanosuus 24

13 § Suorituspalkkatyö 25

14 § Erilliset lisät 25

15 § Keskituntiansio 26

16 § Töiden järjestely ja siirto toiseen

työhön 27

16 a§ Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen 28

IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT

MÄÄRÄYKSET 29

17 § Matkatyöt ja matkakustannukset 29

18 § Muita korvauksia 33

19 § Arkipyhäkorvaus 34

Itsenäisyyspäivän palkka 35

V TYÖTURVALLISUUS 36

20 § Työturvallisuus 36

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 38

21 § Sairausajan palkka 38

22 § Lääkärintarkastukset 44

23 § Äitiys- ja isyysvapaa 47

24 § Vuosiloma 48

Lomapalkka ja lomaltapaluuraha 48, 49

25 § Ruokailu- ja vaatesuojat 49

26 § Ryhmähenkivakuutus 50

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 50

27 § Palkanmaksu 50

VIII TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NEUVOTTELU- JÄRJESTYS 51

28 § Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille myönnettävä vapautus työstä 51

29 § Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus 51

30 § Kokoontuminen työpaikalla 52

31 § Erimielisyyksien ratkaisu 53

32 § Paikallinen sopiminen 53

33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 54

34 § Työvälineiden ja valmisteiden käsittely 54

35 § Tuottavuuden parantaminen 54

36 § Voimassaoloaika 54

Allekirjoituspöytäkirja 56

Rakennustuoteteollisuuden keskeyty-

mättömän kolmivuorotyön työaika 65

Rakennustuoteteollisuuden keskeytyvän

kolmivuorotyön työajan lyhentäminen 69

Sopimus ammatillisen koulutuksen ym.

edistämisestä 72

Yleissopimus 75

Luottamusmiehiä ym. koskevat määräykset 78

Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 87

Koulutus 90

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 93

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen 95

Irtisanomissuojasopimus 96

Irtisanomisajat 98

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 100

Lomautus 103

Työvoiman vähentämisjärjestys 108

Lomapalkkasopimus 111

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 111

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen

perinnästä 114

Työaikataulukko 116

TYÖEHTOSOPIMUS

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry:n ja RAKENNUSLIITTO ry:n

välillä koskien

KIVIPOHJAISTA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUTTA 1.3.2022-29.2.2024

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkien Ra- kennustuoteteollisuus RTT ry:n betonituote-, kivenjalostus- ja ra- kennusaineteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja Rakennus- tuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyhdistyksiin kuuluvien yritysten sekä niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Raken- nustuoteteollisuus RTT ry on Rakennusteollisuus RT ry:n jäsen.

2 § Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Rakennus- tuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä solmittuja so- pimuksia:

• Yleissopimus

• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus sovel- tamisohjeineen

• Lomapalkkasopimus

Edellä luetellut sopimukset pohjautuvat keskusjärjestöjen välillä solmittuihin ja EK:n 15.2.2017 irtisanomiin keskusjärjestösopi-

muksiin. Sopimuksia tulkittaessa on voimassa keskusjärjestösopi- muksia koskeva tulkintakäytäntö soveltuvin osin.

3 §

Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden ala- yhdistyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi vel- volliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopi-

muksen määräyksiä.

4 § Työsuhteen lakkaaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan irtisanomissuojasopi- muksen määräyksiä.

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli 1 – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 – enintään 8 vuotta	2 ”
yli 8 – enintään 12 vuotta	4 ”
yli 12 vuotta	6 ”

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä

Irtisanomisaika

enintään viisi vuotta yli 5 vuotta

14 vuorokautta

1 kuukausi

5 §

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit

Alalla noudatetaan muutosturvaan liittyvää lainsäädäntöä.

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on

• päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona,

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona,

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona

• edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin.

4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä.

Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu.

5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan tasoittamiseksi annetta via vapaapäiviä pidetään vuosilomaa määrättäessä työssäolo päivien veroisina päivinä. Niistä vähennetään kuitenkin asian omaiseen kalenterikuukauteen sisältyvät päivätyöntekijöiden ta vanomaiset vapaapäivät.

Mikäli työajan tasoittumisjaksoon on tarkoitus sisällyttää työ ajan lyhennyspäiviä (pekkaspäiviä), tulee ne merkitä työtuntijär jestelmään.

Paikallisesti voidaan sopia myös 12 tunnin pituisesta vuoro kautisesta työajasta sellaisissa töissä, joissa sen käyttäminen työn laatu sekä työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotan toteknisesti perusteltua. Liitot vahvistavat näin tehdyn paikalli sen sopimuksen.

7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.

Vapaapäivät

8. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sun- nuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, se pyritään pääsääntöisesti järjes- tämään lauantaiksi.

Jos toinen vapaapäivä on muu päivä kuin lauantai, sen tulee il- metä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.

Työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä voidaan paikallisesti sopien muuttaa myös samalla viikolla.

Arkipyhäviikot

9. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuunottamatta pääsiäislauantaita, sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuo- tannon tekniset syyt muuta vaadi.

Arkipyhäviikolla katsotaan arkipyhä viikon toiseksi vapaapäi- väksi. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdyssä työtuntijärjestelmän mukaisessa työssä maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityö- korvaus.

Arkipyhäviikon lauantait ovat vapaapäiviä niissä työtuntijärjes- telmissä, joissa lauantait muutoinkin ovat kiinteitä vapaapäiviä.

Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, mak- setaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. (Tes-ylityö)

7 § Työajan sijoitus

1. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sovitaan pai- kallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Yksivuorotyö aloitetaan normaalisti klo 7.00 ja lopetetaan klo 16.00. Kaksivuoro- työ aloitetaan normaalisti klo 6.00 ja lopetetaan klo 23.00.

Työaikojen alkamis- ja päättymisajoista voidaan poiketa, mikäli siitä sovitaan paikallisesti tai sen todetaan olevan välttämättömän työn teknisen luonteen takia.

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan en- nen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille viimeistään edellisellä viikolla en- nen muutoksen toimeenpanoa.

Työviikko ja työvuorokausi

2. Työviikko luetaan alkavaksi maanantaina paitsi kolmivuoro- työssä yövuoron alkaessa sunnuntai-iltana. Työvuorokausi luetaan alkavaksi samaan aikaan kuin työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön. Sunnuntaivuorokausi alkaa kuitenkin kello

00.00 paitsi kolmivuorotyössä, jossa se alkaa lauantaina iltavuoron päätyttyä.

Soveltamisohje:

Työvuorokausi alkaa kolmivuorotyössä aina yövuoron alkaessa, vaikka työntekijä olisi vuosilomalla tai sairauslomalla kyseisen kalenterivuorokauden.

Lepo- ja virkistystauot

3. Päivätyössä voidaan paikallisesti sopien noudattaa puolen tun- nin pituista lepoaikaa, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta

4. Kaksivuorotyössä voidaan pitää puolen tunnin pituinen lepo- aika. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn lomassa. Tässä tapauksessa ruokailuun käytettyä ai- kaa ei vähennetä työajasta.

5. Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa eikä tätä aikaa vähennetä työajasta.

6. Yksivuorotyössä pidetään työpäivän ja vuorotyössä kunkin vuoron aikana yksi 12 minuutin virkistystauko ennen ja jälkeen lepoajan. Virkistystauko luetaan kuuluvaksi työaikaan eikä työnte- kijä saa sen aikana poistua tehdasalueelta tai kaivostyössä kaivok- sesta.

Työntekijän on täsmällisesti noudatettava työehtosopimuksessa olevia määräyksiä virkistystaukojen pituudesta sekä hänen tulee täl- laisen tauon päättyessä välittömästi aloittaa työnsä.

7. Mikäli työntekijä jää normaalin työpäivän jälkeen ylityöhön, hän voi pitää 12 minuutin virkistystauon ennen ylityön aloittamista, mikäli ylityön arvioidaan kestävän yli tunnin.

Työajan siirto

8. Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voi- daan poiketa, milloin säännöllistä työaikaa on sovittu pidennettä- väksi pitemmäksi kuin kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa tai mil- loin tuotannolliset tai tekniset syyt sitä vaativat.

Näistä ajoista saadaan poiketa vuodenajan pimeyden, korjaus- töiden kiireellisyyden tai muiden sen kaltaisten pakottavien syi- den takia, jolloin työtä voidaan paikallisesti sopien tehdä myös yötyönä.

Aloittamis- ja lopettamistyö

9. Työaika voi alkaa ennen tehtaan säännöllisen käynnin alka- mista tai päättyä tehtaan säännöllisen käynnin päätyttyä sellaisessa työssä, jota tehdään, jotta tehtaan tuotannollinen toiminta voi alkaa tai päättyä päivittäin määräaikana sekä jatkua koko säännöllisen työajan.

10. Paikallisesti sopien voidaan työntekijä perustellusta syystä siirtää toiseen työvuoroon.

Vuorotyö

11. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Jos työvuorot muuttuvat pitemmin kuin yhden viikon ajanjaksoin, on siitä paikallisesti sovi- tava.

Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijä on jatkuvasti työssä samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yleensä tulee pyrkiä työajan säännölliseen järjestelyyn välttäen poikkeuksellisia toimenpiteitä.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuorotyötä tehtäessä ei työntekijä saa poistua työpaikaltaan ennen seuraavan vuoron työntekijän saapumista, mikäli työnte kijän työ on sen laatuista, ettei työkohdetta tai työprosessia voi jättää ilman valvontaa. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan tapauksesta työnjohdolle ja työnantajan tulee välittömästi ryh tyä toimenpiteisiin sijaisen saamiseksi saapumatta jääneen tilalle.

8 §

Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

1. Yli-, sunnuntai- ja hätätyön tekemisen ja niistä maksettavan korvauksen suhteen noudatetaan lain säännöksiä ja tämän työeh- tosopimuksen määräyksiä.

Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäistyöajan tarkastelu- jakso on 12 kuukautta.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan esityksestä laissa säädetyn tai tässä työehtosopimuksessa määrätyn säännöllisen työ- ajan lisäksi.

Ylityökorvausta laskettaessa pyöristetään maksettava palkka ja ylityökorvaus lähimpään puoleen tai täyteen tuntiin.

3. Yli- ja sunnuntaityökorvaukset (korotusosat), ellei niitä ole paikallisesti sovittu korvattavaksi vastaavalla vapaa-ajalla, määräy- tyvät työaikalain mukaan kuitenkin siten, että korvaukset lasketaan työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesta keskituntiansiosta. Kun työntekijä on tehnyt kahdeksan viikkoylityötuntia, vuorokautinen ylityökorvaus on 100 %.

4. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuk- sen 15 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan yli- työlisään, joten vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta vuorotyö- lisä yksinkertaisena.

Ylityön ajalta maksetaan vuorotyölisä säännöllisen työvuoron mukaisesti ellei paikallisesti toisin sovita.

Keskituntiansion laskemisessa huomioidut lisät maksetaan kai- kille työntekijöille yksinkertaisena.

Viikkoylityö

5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka lasket- tuna keskituntiansiosta.

Keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä katsotaan viikoit- taiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.

TES-ylityö

TES-ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole työaikalain mukaista viikkoylityötä, mutta joka on sovittu korvattavaksi kuten viikko- ylityö. TES-ylityötä voi syntyä seuraavissa tilanteissa:

• arkipyhäviikkoina ja itsenäisyyspäiväviikolla, jolloin TES-yli- työtä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen sään- nöllisen viikoittaisen työajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka.

• kolmivuorotyössä TES-ylityötä on työtuntijärjestelmän mu- kaisen viikkotyöajan ylittävä työ, kunnes työtä on tehty keski- määrin 40 tuntia viikossa työntuntijärjestelmän voimassaolo- aikana

• henkilö on xxxxxxxxxxxxxx, jolloin TES-ylityötä on kyseisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittai- sen työajan ylittävä työ 40 viikkotuntiin saakka.

9 §

Työajan lyhentäminen

Soveltamisala

1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannus- aatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapun- päivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuu- kaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan lyhennys- vapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan lyhennyksen toteuttaminen

2. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työ- aikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa

1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käy-

täntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

3. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että joko kaikki tai osa kerty- neistä tai kertyvistä vapaapäivistä sovitaan työpäiviksi, jolloin työ- aika pitenee vastaavasti.

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle työajan lyhennyskorvauksen lisäksi yksinkertainen palkka.

Vapaan kertyminen

4. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, kertyy työntekijälle va- paata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa työaika- muodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään	17 työpäivää	1 vapaa
”	33 ”	2 vapaata
”	50 ”	3 ”
”	67 ”	4 ”
”	83 ”	5 ”
”	100 ”	6 ”
”	116 ”	7 ”
”	133 ”	8 ”
”	150 ”	9 ”
”	166 ”	10 ”
”	183 ”	11 ”
”	200 ”	12 ”
”	208 ”	12,5 ”

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös

• ne työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa sairauden perusteella

• työnantajan määräämään ja kustantamaan koulutukseen si- sältyvät työpäivät

• kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä valtiollisia tai kunnalli- sia vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan ja -toimikunnan kokouksiin käytetyt työpäivät

• työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät

• kutsunta- ja reservin harjoituspäivät

• työntekijän oma hääpäivä

• työntekijän läheisen omaisen hautauspäivä (kts. 18 § Muita korvauksia, soveltamisohje, s. 34)

• sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämisen aiheuttama vapaa

• ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kui- tenkin yhteensä enintään 30 päivää

• ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on osallistunut amma- tillista koulutusta koskevan lain mukaiseen oppisopimuskou- lutukseen liittyvään tietopuoliseen koulutukseen

• ne pidennetyn vuorokautisen työajan tasoittumiseksi laadi- tun työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät, jotka ylittä- vät päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrän

• irtisanomisaika ilman työvelvoitetta, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antaminen

5. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana vähintään yksi työvuoro kerrallaan ellei paikallisesti toisin sovita.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan poissaolon syystä riippumatta pitäneen vapaata, kun koko yritys, se työosasto tai työryhmä, johon työnteki- jä kuuluu, on pitänyt tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata.

Ellei paikallisesti toisin sovita, vapaan antamisesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kahta viikkoa aikaisemmin.

Jos työajan lyhennysvapaan pitämisestä on sovittu työntekijän kanssa, katsotaan vapaa pidetyksi, vaikka työntekijä olisi sairaana. Jos työajan lyhennysvapaa perustuu työnantajan ilmoitukseen, tulee noudattaa kahden viikon ilmoitusaikaa, jotta ilmoituksen jälkeen il- menneestä sairaudesta huolimatta työajan lyhennysvapaa katsotaan pidetyksi.

Korvaus vapaan ajalta

6. Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntian- sion mukaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yh- teydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos työntekijälle ei työsuhteen päättyessä ole annettu kertynyttä vapaata, maksetaan työntekijälle vapaata vastaava palkka keskitun-

tiansion mukaisesti. Jos työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt vapaata enemmän kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan mää- rän. Työnantaja voi pidättää tämän määrän työntekijälle maksetta- vasta lopputilistä.

Viikkoylityö

7. Kokonaisina päivinä annettavan vapaan lyhentäessä säännöl- listä viikkotyöaikaa korvataan työtuntijärjestelmän ylittävä viikko- työaika siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on työehtosopimuksessa sovittu. (tes-ylityö)

Vuosiloma

8. Vuosilomaa annettaessa pidetään edellä tarkoitettuja vapaa- päiviä työssäolon veroisina päivinä.

Korvaus työajanlyhennysjärjestelmän piiriin kuulumattomille

9. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 al- kaen erillistä prosenttimääräistä palkanosaa, jonka suuruus on 5,85 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Prosenttikorvausta maksetaan erillisenä palkanosana, jota ei lasketa mukaan 15 §:n mukaiseen keskituntiansioon eikä lomapalkkasopi- muksen 2 §:n mukaiseen vuosilomakeskituntiansioon. Erillistä pal- kanosaa ei makseta keskeytymättömässä ja keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä työskenteleville, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla, eikä enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta työajan lyhennykseen. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, makse- taan erillistä palkanosaa työsuhteen alusta lukien.

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa nou- dattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy nou- dattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitetun palkanosan maksaminen päättyy.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sil lä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskor vausta ja työajan lyhennyspäiviä. Osapuolet pitävät epätodennä köisenä, että ainakaan alle 24 tunnin säännöllisestä viikkotyö ajasta olisi sovittu vain jotta vältyttäisiin maksamasta työajan lyhennyskorvausta. Muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä aidon osaaikatyön kustannuksia.

Kokoaikatyöstä (40 h/vk) osaaikaiseksi siirtyneellä työnteki jällä, jolle on osaaikaistamisen yhteydessä korvattu työajan ly hennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosent tiperusteiseen korvaukseen.

Mikäli työehtosopimusosapuolet myöhemmin päättävät työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksettavaa korvausta koskevan työryhmän työn tuloksena siirtyä työajan lyhennyksen korvaus järjestelmään ja sopivat samalla uudesta korvausprosentista, tä män kohdan tarkoittama erillinen palkanosa poistuu.

Erillisen palkanosan maksamisen aloittaminen on lykätty sen vuoksi, että yritykset voivat halutessaan sopia työntekijöidensä kanssa siirtymisestä 40 tunnin säännölliseen viikkotyöaikaan ja työajan lyhennysjärjestelmän piiriin sekä päivittää palkanlas kentaohjelmansa muutoksen mukaisiksi.

10 § Hälytysluonteinen työ ja varallaolo

A. Hälytysluonteinen työ

1. Hälytysluonteista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ, josta ei ole ennalta sovittu ja jossa työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan hälytysrahaa, jonka suu-

xxxx määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti.

Päivätyössä

2. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21:tä, makse- taan 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

3. Jos mainittu kutsu on annettu kello 21.00 ja kello 6.00 välisenä aikana, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

Vuorotyössä

4. Aamuvuorossa

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa saman periaatteen mukaan kuin päivätyössä.

Ilta- ja yövuorossa

5. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu 9 tunnin kuluessa työnte- kijän säännöllisen työajan päättymisestä, maksetaan 3 tunnin kes- kituntiansiota vastaava korvaus.

6. Jos hälytyskutsu annetaan 9 tuntia työntekijän säännöllisen työajan päättymisen jälkeen, mutta vähintään tuntia ennen työnte- kijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, maksetaan työnte- kijälle 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

Mikäli kohdissa 3 ja 5 mainittu työ on vuorokautista ylityötä, on ylityökorvaus heti 100 %.

B. Ylityöhön kutsuminen eräin hälytysluonteisin tunnusmerkein

7. Milloin työntekijälle ilmoitetaan hänen säännöllisellä työajal- laan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata sellaiseen ylityöhön, jonka päivätyössä taikka aamu- tai päivävuorossa oleva työntekijä alkaa kello 21.00 jälkeen ja ilta- tai yövuorossa oleva työntekijä ennen kuin 9 tuntia on kulunut hänen säännöllisen työ- aikansa päättymisestä, työntekijälle maksetaan ylimääräinen 2 tun- nin keskituntiansiota vastaava korvaus.

8. Hälytysraha maksetaan silloin, kun työ alkaa ennen kuin kut- sun antamisesta on kulunut vuorokausi ja kun työ ei välittömästi lii- ty työntekijäin seuraavan vuoron työhön.

9. Kun työntekijä on hälytyskutsun saadessaan sopimuksen mu- kaisesti varalla ja saa siitä varallaolokorvausta, hälytysrahaa ei mak- seta.

Korvaus tuntia lyhyemmästä hälytysluonteisesta työstä on aina vähintään tunnin palkka.

Tämän pykälän säännökset eivät koske aloittamis- ja lopetta- mistöitä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikalla tarkoitetaan tässä pykälässä tehdasaluetta.

Asuntovarallaolo

10. Asuntovarallaoloaika tarkoittaa aikaa, jona työntekijä on so- pimuksen mukaan velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hä- net voidaan kutsua työhön. Sopimuksessa on mainittava varalla- oloajan pituus. Varallaoloajalta työntekijälle maksetaan korvausta, joka on puolet hänen henkilökohtaisesta tuntipalkastaan. Varallaolo- aikaa ei lasketa työaikaan.

Sellaiseen työntekijään, joka on tämän kohdan mukaisesti ollut varalla, ei sovelleta hälytysluonteista työtä koskevia määräyksiä.

Muu valmius

11. Muuta kuin edellä mainittua varallaoloa tarkoittavaa val- miutta koskevat ehdot ja korvaukset sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.

III

TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

11 § Palkkaryhmät Työntekijät sijoitetaan eri palkkaryhmiin seuraavasti: 1 Aloitteleva työntekijä

Rakennustuoteteollisuusalan aloitteleva työntekijä suorittaa töitä, jotka eivät edellytä aikaisempaa alan käytännön kokemusta. Työstä annetut ohjeet ovat selkeitä ja itsenäisiä harkintatilanteita esiintyy vain harvoin. Xxxx ammatillisessa koulutuksessa olevat henkilöt, jotka opiskelun ohessa myös työskentelevät sekä lomiensa aikana työskentelevät rakennustuotealan opiskelijat kuuluvat tähän palkka- ryhmään.

2 Vähän kokemusta omaava työntekijä

Vähän rakennustuoteteollisuusalan kokemusta omaava työntekijä suorittaa sellaisia tuotannon töitä, joissa hänen omalla harkinnallaan on merkitystä työn onnistumiselle, mutta harkintatilanteita ei esiin-

ny jatkuvasti. Suoritettavat työt edellyttävät työskentelyä ja työko- kemusta rakennustuoteteollisuuden tehtävistä. Työntekijä suoriutuu ilman jatkuvaa opastusta avustavista töistä.

3 Aloitteleva ammattilainen

Rakennustuoteteollisuusalan aloitteleva ammattilainen suorittaa jo itsenäisesti tuotannon töitä, joissa häneltä edellytetään valppautta. Työssä esiintyvät häiriöt vaikuttavat muuhun tuotantoon. Tähän palkkaryhmään kuuluvat aloittelevat ammattilaiset.

4 Ammattilainen

Rakennustuoteteollisuusalan ammattilainen suorittaa itsenäisesti monipuolisia tuotannon tai kunnossapidon töitä, joissa häneltä edellytetään itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa sekä tarkkaa- vaisuutta. Keskeytyksillä voi olla suuri merkitys muuhun tuotan- toon. Tähän palkkaryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaa- vat ammattilaiset.

5 Kokenut ammattilainen

Rakennustuoteteollisuusalan kokenut ammattilainen suorittaa tuo- tannon tai kunnossapidon töitä, joissa häneltä edellytetään suurta valppautta, sillä häiriöillä voi olla välitön merkitys muulle tuotan- nolle ja ne voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä. Työntekijä suo- rittaa itsenäisesti ja monipuolisesti em. tehtäviä tai suoriutuu itse- näisesti ja monipuolisesti useimmista rakennustuoteteollisuuden ammattilaisen tehtävästä. Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativat tuotannon työt hallitsevat kokeneet ammattilaiset.

6 Xxxx erittäin kokenut ammattilainen Rakennustuoteteollisuusalan erittäin kokenut ammattilainen suorit- taa sellaisia vaativia töitä, joissa vastataan itsenäisesti toiminnasta, jolla on keskeinen merkitys yksikön häiriöttömälle toiminnalle ja

prosessin sujuvuudelle ja/tai monipuolista ammattitaitoa vaativista kunnossapitotehtävistä. Työ voi sisältää työtehtävien organisointia. Erittäin kokeneen ammattilaisen tehtäviin voi kuulua myös muiden henkilöiden työtehtävien organisointia, ohjausta ja/tai valvontaa. Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativimmatkin ammattinsa työt hallitsevat erittäin kokeneet työntekijät.

Palkkaryhmiin sijoittaminen

Työnantaja sijoittaa työntekijän yllä mainittuihin palkkaryhmiin työsuhteen alkaessa. Koeajan päättyessä palkkaryhmää voidaan tar- kistaa. Palkkaryhmää voidaan tarkistaa myös työntekijän suoritet- tua työhönsä liittyvä alan ammattitutkinto.

Palkkaryhmä voi muuttua, mikäli työntekijä on jostain syystä pysyvästi kykenemätön tekemään palkkaryhmänsä edellyttämiä töitä.

Palkkaryhmä voi muuttua, mikäli työntekijän korkeampaa palk- karyhmittelyä edellyttämä työ pysyvästi loppuu. Tällöin palkkaryh- mä on uuden työn mukainen.

Palkkaryhmittelyä sovelletaan myös yrityksen käytössä oleviin vuokratyöntekijöihin.

Siirtymäsäännös

Kun yrityksessä siirrytään uuteen palkkausjärjestelmään ja työnte- kijät sijoitetaan palkkaryhmiin, ei kenenkään palkka uuden palkka- ryhmämäärittelyn myötä nouse eikä laske. Työntekijän uuden palk- karyhmän ylittävä palkka on henkilökohtaista palkanosaa. Mikäli työntekijän palkkaryhmä on uuteen palkkausjärjestelmään siirryttä- essä arvioitu väärin ja sitä joudutaan tarkistamaan, voi henkilökoh- tainen palkanosa nousta tai laskea henkilökohtaisen tuntipalkan py- syessä samana. Palkkaryhmiin sijoittamisessa tapahtuneet virheet on korjattava viimeistään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön yrityksessä.

Uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkkaryhmäpalkat ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

	euroa/tunti
1.	11,39
2.	11,88
3.	12,40
4.	12,93
5.	13,49
6.	14,78

Nuorten työntekijöiden tuntipalkat ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

	euroa/tunti
alle 17-vuotiaat	9,37
alle 18-vuotiaat	9,77

Edellä olevat palkkataulukot eivät koske alan ammattikoulun käy- neitä.

Työntekijät, jotka sairauden, henkisten kykyjen vajavaisuuden tai muun syyn takia eivät pysty suorittamaan sitä työmäärää, mikä yleensä vaaditaan tavalliselta työntekijältä, saavat palkkaa työky- kynsä ja sen sopimuksen mukaan, joka kussakin tapauksessa teh- dään sopijapuolten paikallisten edustajien välillä.

Ammattitaidon tulee kehittyä uusiutuvien ammattitaitovaatimusten mukaan. Tarvittaessa työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä, osal- listuuko työntekijä ammattitutkintoon tai sen osaa koskevaan näyt- tötutkintoon. Samalla todetaan myös se, että suoritettava näyttö liit- tyy työntekijän työhön.

12 § Henkilökohtainen palkanosuus

Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka muodostuu palkka- ryhmittelyyn perustuvasta palkasta ja henkilökohtaisesta palkan- osasta, joka on määrältään vähintään yksi (1) sentti. Henkilökohtai- nen tuntipalkka on työntekijän aikatyössä maksettava vähimmäis- palkka.

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työsuhteen alussa ja sitä tarkistetaan viimeistään koeajan päättyessä työn kannalta mer- kityksellisten tekijöiden perusteella. Näitä ovat mm. ammatinhallin- ta, säännöllisyys, huolellisuus sekä monipuolisuus.

Työntekijän henkilökohtainen palkanosuus ei voi laskea. Työn- tekijän palkkaryhmän noustessa henkilökohtainen palkanosa säilyy muuttumattomana.

13 § Suorituspalkkatyö

Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

11 §:n mukaiset palkkaryhmäpalkat ovat rakennustuoteteolli- suuden työntekijöiden vähimmäispalkkoja eikä yrityskohtaisilla palkkausjärjestelmillä voida näitä alittaa. Suorituspalkkatyössä tar- kastelujaksona on palkkakausi.

Suora urakka

Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, ettei 11 §:n mu- kaisia palkkaryhmäpalkkoja aliteta. 11 §:n mukaiset palkkaryhmä- palkat ovat vähimmäispalkkoja.

Osaurakka

Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, ettei 11 §:n mukaisia palkkaryhmäpalkkoja ali- teta. 11 §:n mukaiset palkkaryhmäpalkat ovat vähimmäispalkkoja

Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkausta voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (esim. tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön talou- dellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuudesta tai muusta sellaisesta tekijästä.

Suorituspalkkausta koskeva paikallinen sopimus on tehtävä kirjalli- sesti.

14 § Erilliset lisät

1. Paikallisesti määritettävää poikkeuksellisten olosuhteiden li- sää voidaan maksaa tapauksissa, joissa työskentelyolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä huononnusta tai heikentymis- tä, eikä sitä ole muutoin huomioitu palkkauksessa. Mahdollisesti

maksettava lisä on 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien määrältään vähintään 0,73 euroa tunnilta.

2. Vuorotyössä maksetaan 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien iltavuorossa 1,44 euroa tunnilta ja yövuorossa 2,49 euroa tunnilta.

3. Ilta- ja yötyöstä, vaikka se ei olekaan vuorotyötä, maksetaan työntekijälle kello 16.00 jälkeen tehdystä työstä iltavuorolisää ja kello 23.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuorolisää vas- taava korvaus, mikäli työ ei ole säännöllisen työajan lisäksi suo- ritettua yli- tai hätätyötä. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työntekijän työvuoro päättyy viimeistään kello 17.00.

4. Umpikaivoksissa sekä vähintään 30 metrin etäisyydellä kalli- on ulkoaukosta tehtävissä koetunnelien tai kalliosuojien valmistuk- seen kuuluvissa kaivostöissä maksetaan erillistä kaivoslisää, jonka suuruus on 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,26 euroa tunnilta. Aikaisemman käytännön mukai- sesti sisältyy ko. korvaukseen pölylisä.

5. Työntekijälle maksetaan erillistä palvelusaikalisää yhdenjak- soisen työsuhteen perusteella seuraavasti:

Palvelusaikalisien määrät ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Palveluksessaoloaika	euroa/tunti
yli 5 vuotta	0,29
yli 10 ”	0,35
yli 15 ”	0,42
yli 20 ”	0,47
yli 25 ”	0,54
yli 30 ”	0,60
yli 35 ”	0,67

15 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä pal- kan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuk- sessa on erikseen määrätty.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuunottamatta yli- työ- ja sunnuntaityölisää sekä viikkolepokorvausta jaetaan saman vuosineljänneksen aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansion laskenta-ajanjaksoksi voidaan paikallisesti so- pia myös edellinen normaali palkanmaksukausi.

3. Edellisen momentin mukaan laskettujen eri vuosineljännek- sien keskituntiansioita käytetään seuraavasti:

• helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,

• touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,

• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Soveltamisohje:

Kun keskituntiansiota käytetään säännöllisenä työaikana, sen lisäksi ei makseta työehtosopimuksen mukaisia erillisiä lisiä, koska kyseiset lisät on jo huomioitu keskituntiansion lasken nassa.

16 §

Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tar- peen mukaan toiseen työhön.

2. Mikäli työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu tilapäisesti keskeyttämään suorituspalkkatyön tai hänet siirretään tilapäisesti aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen tai siirron ajalta keski- tuntiansion mukainen palkka kuitenkin enintään kahdeksalta työ- vuorolta.

3. Mikäli työn luonteesta johtuu, ettei sovittua suorituspalkka- työtä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään

muuta työtä tai suorituspalkkatyön säännöllinen suorittaminen edel- lyttää välillä tehtävää aikatyötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle tekemästään aikatyöstä sitä vastaava tuntipalkka.

4. Kun suorituspalkkatyö päättyy tai kun kysymyksessä on py- syvä siirto, maksetaan palkka uuden työn mukaan. Samoin mene- tellään, kun työntekijä siirretään aikatyössä toiseen työhön.

16 a§

Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mu- kaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.

– Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuk- sessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mah- dollistamista työajan joustoista kuten liukuvasta työajasta ja keskimääräisestä työajasta.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta

• Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruu- teen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovi- tut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työnteki- jöistä riippumattomista syistä johtuen.

Työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuotta- vuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilai- suuksin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjär- jestelmien sekä joustavien työaikojen käyttöön.

ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

17 §

Matkatyöt ja matkakustannukset

1. Yleisiä määräyksiä

Työmatka ja matkustamisvelvollisuus

Työmatkalla tarkoitetaan työntekijän työtehtäviin liittyvää matkaa, joka tehdään tilapäisesti varsinaisen työpaikan sijaintipaikkakunnan tai työntekijän kotipaikkakunnan ulkopuolella olevalle komen- nuspaikkakunnalle.

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kus- tannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittö- mästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpai- kalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpai- kalleen taikka säännöllisen työajan päätyttyä asunnolleen.

Rajoitus

Jos työntekijä on autonkuljetustehtävissä (esim. betoniauton- ja pumppuautonkuljettajat, autolaborantit, kuorma-autonkuljettajat jne.) tai sellaisissa tehtävissä, jossa normaaliin päivittäiseen työhön kuuluu liikkuminen eri työkohteissa, häneen ei sovelleta tämän py- kälän päivärahasäännöksiä. Edellä tässä kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä olevalle työntekijälle maksetaan päiväraha ja korvataan yöpymiskustannukset silloin, kun hän työmatkan johdosta joutuu yöpymään komennuspaikkakunnalla ja 2.3-kohdassa tarkoitetut korvausedellytykset muuten täyttyvät.

Jos työtä tekee komennuspaikkakunnalla paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä otettu työhön, hän ei ole oikeutettu tässä pykälässä sovittuihin etuuksiin.

Oman auton käyttö

Jos matkatyössä on sovittu työntekijän oman auton käytöstä ennen matkaa, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden

henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta korvaus kulloinkin voimassa olevan Verohallinnon päätöksen mukaisesti.

2. Matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan korvausta matkakustannuksista ja työ- vuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä komennus- paikkakunnalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista seuraavasti:

2.1. Matkakustannukset

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle sekä sieltä ta- kaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkusta- misesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalip- pujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luo- kassa.

2.2. Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enin- tään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vä- hennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana teh- dyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta matka-ajalta maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tehtävältä matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei kello 21.00–

07.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta makseta.

2.3. Päiväraha ja yöpymiskustannukset

Päiväraha

Päiväraha on korvaus työmatkasta aiheutuvista ylimääräisistä ruo- kailu- ja muista elinkustannuksista.

Päivärahaa maksetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukaisesti kultakin matkan alkamisesta laskettavalta

matkavuorokaudelta, kun toisen kunnan alueella oleva komen- nuspaikkakunta on vähintään 50 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Päivärahan enimmäismäärät ovat työmatkan kestoajasta riip- puen seuraavat:

Työmatkan kestoaika

Päivärahan enimmäismäärä 2022

yli 6 tuntia

yli 10 tuntia

osapäiväraha 20 euroa

kokopäiväraha 45 euroa

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuoro- kauden

• vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha 20 euroa ja

• yli 6 tunnilla, maksetaan kokopäiväraha 45 euroa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai mat- kalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan tai osapäivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan koko- päivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

Majoittumiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset työnantajan hy- väksymän selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai jona hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa, mak- setaan 13 euron yömatkaraha. Yömatkarahaa ei kuitenkaan mak- seta, kun työntekijä on jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

2.4. Työmatka, jolta ei makseta päivärahaa

Ylimääräiset matkakustannukset

Työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakustannukset. Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta sopivat asianomaiset keskenään.

Ateriakorvaus

Jos työntekijä on matkatyössä tavallisuudesta poikkeavasti estynyt käymästä ruokailemassa joko kotonaan tai työpaikallaan, jossa on työmaaruokala, hänelle maksetaan, ellei ao. työpaikan ruokailu- mahdollisuus ole vastaava kuin varsinaisella työntekopaikalla, ate- riakorvauksena 1/4 kokopäivärahan määrästä. Työmaaruokalalla tarkoitetaan paikkaa, josta voi ostaa tai saada lämpimän aterian.

Mikäli työntekijä matkatyössä joutuu järjestämään päivällisen- säkin edellisessä kappaleessa tarkoitetulla tavalla, maksetaan hä- nelle näin syntyvistä kustannuksista toinen ateriakorvaus.

Autonkuljettajat

Autonkuljettajalle maksetaan ruokaraha, mikäli hän on 10 tunnin ai- kana estynyt ruokailemasta työpaikallaan tai saman yrityksen toi- sessa työkohteessa.

Edellytyksenä on lisäksi, että ateriakorvausta koskevat mää- räykset eivät muutoinkaan täyty.

3. Erikoismääräyksiä

Pitkä työkomennus

Yli 14 vuorokautta kestävän työkomennuksen päivärahoista ja muista matkakustannuksista sovitaan paikallisesti.

Henkilökohtaisten asioiden hoito

Pitkän työkomennuksen ollessa kyseessä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken vapaan myöntämisestä välttämättömien henki- lökohtaisten asioiden hoitoa varten edellyttäen, että se on mahdol- lista työn säännöllisen kulun häiriintymättä.

Sairaalapäiväraha

Jos työntekijä komennuspaikkakunnalla määrätään sairaalahoi- toon, maksaa työnantaja hänelle päivärahan asemesta sairaalapäi- värahana 1,70 euroa vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnan- tajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työky- vyttömyyden johdosta lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hänellä on oikeus saada korvaus sairaa- lan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla.

4. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksu- tavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista sekä päi- värahasta sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

18 §

Muita korvauksia

1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jä- senenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouk- sesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä kor- vausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen ja palkkion kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palk- kiosta.

Työnantaja korvaa myös työntekijälle, joka toimii valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä sen ansionmenetyksen, mikä hänelle ai- heutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hä- nen työaikanaan.

2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kut- suntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttä- vän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Re- servin harjoituksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijälle on tullut palvelukseen astumismääräys.

5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä lähei- sen omaisen hautauspäivänä sekä omana vihkipäivänään.

Soveltamisohje:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan sekä veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia. Läheisenä omaisena pidetään myös avopuolisoa. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopuolisoihin.

6. Edellä momenteissa 1–5 mainitut korvaukset maksetaan 15 §:n keskituntiansion mukaisesti.

19 § Arkipyhäkorvaus

Korvattavat arkipyhät

1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäi- vältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina siitä mak- setaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän ar- kipyhäkorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Korvausedellytykset

2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde en- nen kyseistä arkipyhää on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kol- me kuukautta. Tämän lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä sekä arkipyhää edeltävänä että sitä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhäkorvausta ei menetetä, vaikka työntekijä on poissa työstä arkipyhää edeltävänä ja sitä seuraavana työpäivänä, jos pois- saolo johtuu:

• sairaudesta, joka ei ole jatkunut yli 3 kuukautta ennen ko. ar- kipyhää

• lakisääteisestä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta taikka vuosilomasta

• taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneesta lomau- tuksesta, joka ei ole kestänyt yli 2 viikkoa ennen ko. arkipyhää

3. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.

Soveltamisohje:

Arkipyhäkorvaus maksetaan tässä pykälässä mainittujen mak suedellytysten täyttyessä, olipa työntekijä työssä kyseisenä arkipyhänä tai ei. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös viikonlo puksi sattuvilta arkipyhiltä. Keskeytymättömässä kolmivuoro työssä olevalle työntekijälle ei makseta arkipyhäkorvausta loppi aisen osalta.

Itsenäisyyspäivän palkka

Xxxxxxx työntekijä ei tämän pykälän 2. kohdan 2 momentissa maini- tuista syistä johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

Keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle työntekijälle, jolla ei ole oikeutta itsenäisyyspäivän palkan maksamista koskevan lain 3 §:n mukaiseen korvaukseen, maksetaan vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä korvauksena kahdeksan tunnin palkka työnteki- jän keskituntiansion mukaan noudattaen muuten, mitä yllämainitus- sa laissa on sanottu itsenäisyyspäivän palkan maksamisen edelly- tyksistä.

V TYÖTURVALLISUUS

20 § Työturvallisuus

1. Tapaturmien välttämiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpi- teisiin työntekijän turvallisuuden suojelemiseksi.

2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työeh- tosopimuksen vastaisena työstäkieltäytymisenä.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat työturvallisuustoiminnan tärkeyden ja ovat yhtä mieltä siitä, että työpaikoilla on syytä jatkuvasti kiinnittää asiaan vakavaa huomiota ja että menestyksellistä ja rakentavaa työturvallisuustoimintaa työpaikoilla huomattavasti edesauttaa työnantajien ja työntekijäin välinen vilpitön yhteistoiminta ao. työnantajien ja työntekijöiden edustajain kesken, joiden tehtävä nä lain mukaan on käsitellä työturvallisuuskysymyksiä.

3. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työsuojeluvi- ranomaisten ja työnantajan työntekijäin turvallisuuden suojelemi- seksi antamia ohjeita.

4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi- daan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita tässä työssä olen- naisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaat- teen tai -varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön vaikka sen an- taminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida tor- jua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

Soveltamisohje:

1. Yhteistyöelin edellä tarkoitetussa suhteessa on yrityksen työ- suojelutoimikunta. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilös- tölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suojavaatteista tai -varusteista.

2. Sovellettaessa tämän pykälän 4. kohdan määräyksiä on pää- sääntönä pidettävä sitä, että suojavaatteen tai -varusteen hank- kimisvelvollisuus arvostellaan työturvallisuuslain 15 §:n mu- kaisesti. Hankintaratkaisun tekee työnantaja yksin todettuaan lain mainitsemien edellytysten olevan olemassa. Jos työnantaja katsoo, ettei työturvallisuuslain 15 §:n määräyksiä ole ta- paukseen sovellettava, mutta jos työtapaturma- tai ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti työsuojelutoimikunnassa todetaan, että muissakin kuin työtur- vallisuuslain 15 §:n mainitsemissa tapauksissa voidaan maini- tunlaisia varusteita hankkimalla työturvallisuus- tai terveys- olosuhteita tietyssä työssä olennaisesti parantaa, hankkii työn- antaja työpaikalle työntekijän käyttöön työehtosopimusmää- räyksessä tarkoitetun suojavaatteen tai -varusteen. Yhteisellä to- teamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että työsuojelutoi- mikunnassa edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdo- tuksesta samaa mieltä. Tavanomaisella työvaatetuksella tar- koitetaan vaatetusta, jota työntekijä käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta työssään. Sanotunlainen suojavaatetus ei lainkaan kuulu tämän sopimuskohdan sovelta- mispiiriin.

3. Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on poikkeuksellisen suuri antaa työnantaja työntekijälle kohtuulliseksi katsottavan määrän suojavaatetusta.

4. Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaana- pidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä.

Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaavia varusteita.

5. Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työsken- televille työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työ- terveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.

6. Uusia työntekijöitä opastettaessa kiinnitetään huomiota työ- suojelunäkökohtiin. Samoin selvitetään työsuhteeseen liittyviä asioita sekä työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteita.

7. Työnantajan on niillä aloilla, joilla työterveyskorttia on käytet- tävä, työsopimuksen solmimisen yhteydessä varmistettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveyskortti.

Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan rakennus- työmaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työn- tekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

21 § Sairausajan palkka

Palkan maksaminen ja karenssipäivä

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkana täyden palkan sellai- selle työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mu- kaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Sairausajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 15 §:n mukai- sen keskituntiansion perusteella.

Keskeytymätöntä ja keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevän työn- tekijän sairausajan keskituntiansiota laskettaessa ei hänen an- siostaan kuitenkaan vähennetä säännöllisen työajan sunnuntaityö- korotuksia.

Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työntekijälle, jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkka ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sairastu- mispäivän lisäksi kuusi arkipäivää, työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä.

Sairausajan palkka maksetaan seuraaviin ajanjaksoihin sisälty- viltä työpäiviltä:

Korvausjakso

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti	Ajanjakso
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 kalenteripäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 kalenteripäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin	56 kalenteripäivää

Työtapaturma

2. Työntekijälle, joka ei voi tehdä työtä työnantajan työssä sattu- neen työtapaturman vuoksi, maksetaan sairausajan palkkaa työsuh- teen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäi- västä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

Sairastuminen kesken työpäivän

3. Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapa- turman takia työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle hänen sinä päi- vänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mu- kainen korvaus.

Saman sairauden uusiutuminen

4. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, jatketaan sairausajan palkan maksamista, ellei korvaus- ajanjakso tämän sairauden osalta ole vielä täyttynyt, kunnes korvaus- ajanjakso täyttyy tai uusiutunut sairaus on sitä ennen päättynyt.

Rajoitus

5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

Vähennykset

6. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, jonka työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työkyvyttömyys- ajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähentää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautuksena em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttömyysajan pal- kasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä it- sestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

Ilmoitusvelvollisuus

7. Työntekijän täytyy viipymättä ilmoittaa sairastumisestaan työnantajalle.

Lapsen sairastuminen

8. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäi- sestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta anne- taan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle puolisoista.

Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sai- rasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen

taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sai raudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama sel vitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sai raudesta. Lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissa olopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolo päivien kaltaisiin päiviin.

2. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

9. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puo- lison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vai- keaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairaus- vakuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

10. Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kes- tävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitus -menettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tä- män edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työ- kyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoituk- seen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esi- miehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työnteki- jällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttö- myyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana. Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelys-

tä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

11. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toi- mintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksa- minen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

Menettelytapaohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuu- delle.

2 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa kun sai- rausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

3 Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työky- vyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

4 Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehto- sopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositel- tavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sai- rauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vä- hentämiseksi.

5 Väärinkäyttö ja työsopimuksen päättäminen

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei saira- usajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapah- tuvaan työsopimuksen päättämiseen.

6 Sairastumisesta tehtävä ilmoitus

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja mi- ten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Mikäli voidaan osoittaa työntekijän tahallisesti laiminlyöneen välittömän ilmoituksen sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sai- rausajan palkanmaksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

7 Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairaus- ajan palkkakustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoitta- misessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainit- tujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

8 Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.

22 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa lakisääteiseen työter- veyshuoltoon kuuluvissa terveystarkastuksissa. Lisäksi maksetaan ansionmenetystä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännölli- siä työtunteja vastaavalta ajalta.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat terveystarkastukset järjestetään ensisijaisesti työaikana työnantajan määräämänä ajan- kohtana. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, mak- setaan työntekijälle henkilökohtaisen tuntipalkan suuruista palkkaa tarkastukseen osallistumisen ajalta. Lakisääteisen työterveystarkas- tuksen ajalta ei makseta ylityökorvauksia, ellei työnantaja määrää työntekijää terveystarkastukseen nimenomaan säännöllisen vuoro- kautisen työajan ylityttyä.

2. Työntekijälle, joka lähetetään lakisääteiseen työterveyshuol- toon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämät- tömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivä- rahan.

Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset

3.1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työn- tekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työn- antajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

3.2. Muissa kuin kohdassa 1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaali- tapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saa- da vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3.3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etu- käteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

3.4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta me- netystä välttäen.

Erityisedellytykset

Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan:

3.5. Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnte- kijän sairaus. Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Aikaisemmin todettu sairaus

3.6. Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajal- ta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorit- tama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin- tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. sil- mälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

3.7. Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee sel- vittää lääkärintodistuksella.

Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

3.8. Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edelly- tyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

Äkillinen hammassairaus

3.9. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä ai- heuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Seulonnat

4.0. Ansionmenetys korvataan naisten rintasyöpäseulontaan osallistumisen ajalta sekä kohdunkaulaosan syövän seulontaan osallistumisen ajalta, mikäli nämä tapahtuvat työaikana.

Rajoitukset

4.1. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla makseta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamää- räysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkas- tuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Kvartsipöly

4.2. Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin mer- kittyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystar- kastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö. Mää- räaikaistarkastus on toistettava 1–3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä työterveyslääkäri muuta edellytä.

23 §

Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pi- tuisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäi- viltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopi- muksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työsopimus- lain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien.

Mikäli lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täyttynyt laskettuun aikaan mennessä.

Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, xxxx- xxxx hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen äitiys- tai isyysvapaaseen rinnastet- tava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

24 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja lomapalkka

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa sii- tä maksetaan loman aikana normaalina palkanmaksupäivänä.

2. Lomaltapaluuraha

Lakimääräiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

3. Edellytykset

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

4. Poikkeukselliset tilanteet

Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstään työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuuseläkkeelle, työky- vyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilöl- liselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön maan- puolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

Työsuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle lomaltapaluu- raha.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös lomakorvauksesta, mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt ennen työsuhteen päättymistä yh- denjaksoisesti yli 5 kuukautta.

Soveltamisohje:

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena.

Lomaltapaluurahaa ei makseta, jos työsuhde päättyy työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Työntekijästä itsestään johtuvana syynä pidetään:

• työntekijän irtisanoutumista

• työntekijän itsensä suorittamaa työsuhteen purkamista ilman lainmukaista perustetta

• työntekijä aiheuttaa sopimusrikkomuksellaan työsuhteen päät- tymisen.

5. Lomaltapaluurahan maksaminen

Lomaltapaluuraha maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle lo- maltapaluupäivää lähinnä olevan palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan pää- tyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluurahasta puolet maksetaan ennakkona vuosiloma- palkan yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä määritellyt lomal- tapaluuta koskevat edellytykset.

Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin siten, että lomaltapaluuraha on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan lomanmääräyty- misvuoden alkamista kirjallisesti sovitun aikataulun mukaisesti.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen paikallisesti sovittua lomaltapaluurahan maksuajankohtaa, maksetaan lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

6. 55 vuotta täyttäneiden vapaa

55-vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdas- ta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää va- paan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

25 §

Ruokailu- ja vaatesuojat

Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen on työn- antajan järjestettävä työntekijäin ruokailua ja vaatteiden säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat tilat.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisesti voidaan sopia, että sanottuja tiloja ei tarvitse järjes tää, milloin se ei ole tarpeellista ottaen huomioon työntekijäin lukumäärä tai työn laatu ja jatkuvuus.

26 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VII

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

27 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti sovita muusta maksutavasta. RTT:n jäsenyrityksissä lopputili voi- daan maksaa viimeistään kolmantena pankkipäivänä työsopi- muksen päättymisestä, silloin kun työsopimus puretaan.

2. Tilin laskemisen vuoksi voidaan seuraavaan tiliin jättää 6 ar- kipäivän ja mahdollisesti näiden väliin sattuvien pyhäpäivien palk- ka. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia, että sellainen palkka tai osa siitä, joka perustuu vasta tilikauden päätyttyä todettavaan tuo- tantomäärään, voidaan tilikautta lähinnä seuraavassa tilinmaksussa suorittaa arvioidun työn suorituksen mukaisena ja oikaista täsmäl- liseen määräänsä vasta seuraavassa tilinmaksussa.

3. Kun palkanmaksupäivä pääsiäisen, juhannuksen tai joulun- pyhien vuoksi siirtyy pyhien jälkeiseen ensimmäiseen arkipäivään, määritellään tilikatkopäivä normaalia aikaisemmaksi niin, että pal- kan normaali laskenta-aika huomioon ottaen tili on työntekijän nos- tettavissa pyhiä edeltävänä arkipäivänä.

4. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

VIII TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA

NEUVOTTELUJÄRJESTYS

28 §

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille myönnettävä vapautus työstä

Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluot- tamusmiehelle luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin lukumäärä	Säännöllisen vapautuksen määrä
10–20	2 tuntia viikossa
21–50	4 tuntia viikossa
51–100	8 tuntia viikossa
101–150	12 tuntia viikossa
151–300	16 tuntia viikossa
301–600	24 tuntia viikossa
yli 600	kokonaan vapaa

Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituus määräytyy sen työpaikan työsuhteisten työntekijäin lukumäärän mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus määräytyy tilastokeskuk- sen (TOL 1972) käyttöön otetun toimialaluokituksen mukaisesti.

29 §

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettava korvaus

Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan erilliskor- vausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa.

Lisän määrät ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien seuraavat:

Edustettavien työntekijöiden määrä	euroa/kuukaudessa
10–50 työntekijää	75,69
51–100 työntekijää	94,61
Yli 100 työntekijää	141,84

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oikeu- tettu vain yhteen erilliskorvaukseen. Pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle maksettu korvaus on työssäoloajalta maksettua palkkaa vain vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta laskettaessa. Silloin kun pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies varsinaisen edustajan vuosiloman, sairauden tai vastaavan syyn ai- kana hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, mak- setaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka val- litsee tammikuun 1. päivänä.

30 § Kokoontuminen työpaikalla

Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayh- distyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä xxxx- seen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi- tukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämisek- si. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. sii- hen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapu- villa.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

31 § Erimielisyyksien ratkaisu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, el- leivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molem- pien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin al- lekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä yleissopi- muksessa on määrätty. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neu- votteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

32 § Paikallinen sopiminen

Eri työehtosopimusmääräyksissä tarkoitettu paikallinen sopiminen toteutetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työntekijän ja työnantajan taikka luottamusmiehen ja työnanta- jan kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan ir- tisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisa- nomisajasta ole muuta sovittu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopi- mus tehdään kirjallisena, jos toinen sopijapuoli sitä pyytää.

33 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää työntekijän palkasta Rakennusliiton jäsenmak- sut ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä tehdyn sopimuksen mukaisesti, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen.

34 §

Työvälineiden ja valmisteiden käsittely

Työnantajien omistamia työvälineitä ja koneita samoin kuin puoli- valmisteita ja valmisteita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä varovai- sesti ja huolellisesti.

35 § Tuottavuuden parantaminen

Huomioon ottaen taloudellisen tilanteen ja tuottavuuden merki- tyksen hyvinvoinnille sopijapuolet tulevat myötävaikuttamaan tuot- tavuutta parantaviin toimenpiteisiin ja mahdollisuuksien mukaan selvittämään erilaisia tuottavuuden kehittämiseen tähtääviä käytän- nön toimenpiteitä.

36 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 1. päivästä 2022 helmikuun

29. päivään 2024 saakka. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2022

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 28.2.2022

Paikka Rakennusteollisuus ry, Helsinki

Läsnä Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx RTT ry Xxxxxx Xxxxxx ”

Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxx ”

Xxxxx Xxxxxxxxxx Rakennusliitto ry Xxxxx Xxxxxxx ”

1. Sopimuskausi

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 asti. Mikäli vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopimus voidaan irtisanoa päätty- mään 28.2.2023.

2. Palkkaratkaisu

2.1 Palkankorotukset

Vuonna 2022 palkkoja korotetaan 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yleiskorotus on 2,0 % ja taulukko- palkkoja korotetaan 2,0 %.

Palkkaryhmäpalkat ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Palkkaryhmä	euroa/tunti
1.	11,39
2.	11,88
3.	12,40
4.	12,93
5.	13,49
6.	14,78

Nuorten työntekijöiden tuntipalkat ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

alle 17-vuotiaat 9,37 euroa tunnilta alle 18-vuotiaat 9,77 euroa tunnilta

Työehtosopimusten rahamääräisiä lisiä sekä henkilöstön edustajan erilliskorvauksia korotetaan 2,0 %.

Työehtosopimuksen 14 §:n mukaiset erilliset lisät ovat 1.6.2022 lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seu- raavat: Vuorolisän määrä on iltavuorossa 1,44 euroa tunnilta ja yö- vuorossa 2,49 euroa tunnilta. Olosuhdelisän määrä on 0,73 euroa tunnilta ja kaivoslisän määrä on 2,26 euroa tunnilta.

Palvelusaikalisien määrät ovat 1.6.2022 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Palvelusaika lisän määrä

Yli 5 vuotta 0,29 euroa tunnilta

Yli 10 ” 0,35 ”

Yli 15 ” 0,42 ”

Yli 20 ” 0,47 ”

Yli 25 ” 0,54 ”

Yli 30 ” 0,60 ”

Yli 35 ” 0,67 ”

Yrityksen tai alueyksikön pääluottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle, joka on Rakennusliiton jäsen, maksetaan työehtosopi- muksen 29 §:n mukaista erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa. Erilliskorvaukset ovat 1.6.2022 lähinnä jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:

Edustettavien työntekijöiden määrä Euroa/kuukaudessa 10–50 työntekijää 75,69

51–100 työntekijää 94,61

Yli 100 työntekijää 141,84 Suorituspalkkoja korotetaan 2,0 %.

Keskeneräisiä urakoita korotetaan 2,0 %:lla urakan jäljellä oleville tunneille.

Vuoden 2023 korotuksista sovitaan erikseen. Mikäli palkankoro- tuksista ei päästä sopimukseen 30.11.2022 mennessä, työehtosopi- mus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023 mennessä.

2.2 Aikapalkat

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa 2.1 on sanottu.

2.3 Suorituspalkat

Uusien palkkamääräysten voimaantulon jälkeen käytäntöön otetta- vien uusien urakkahintojen, osaurakka- ja tuotantopalkkiotyöhin- noittelujen tulee perustua sanottuna päivänä voimaan tuleviin hin- noitteluperusteisiin. Osaurakoissa ja tuotantopalkkiotöissä palkan- korotus voidaan toteuttaa korottamalla vain palkan kiinteää osaa tai vain palkan liikkuvaa osaa tai korottamalla molempia siten, että an- sioon saadaan yleiskorotuksen edellyttämä korotus tunnilta. Ellei osaurakoiden palkankorotuksen toteuttamisesta päästä paikallisesti yksimielisyyteen, sisällytetään kumpaankin palkanosaan osa yleis- korotuksesta osien suhteessa.

2.4 Keskituntiansion korotus

Käytettäessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen neljännes- vuosittain laskettavaa keskituntiansiota, on sitä korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi yleiskorotus siltä osin kuin tämä ei sisälly keskituntiansioon.

Sopimuksen voimaantullessa noudatetaan säännönmukaisesti vuorotyöntekijöinä työskentelevien työntekijöiden vuorolisien ko- rotukseen yllä mainittua periaatetta.

2.5 Ylimenosäännös

Uuden työehtosopimuksen edellyttämät suorituspalkkatyön hin- noitteluperusteiden ja ohjetuntipalkkojen tarkistukset ja näistä mah- dollisesti aiheutuvat työpalkkojen ylimääräiset korotukset on suori- tettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa korotusten voimaantulosta. Ylimenokautena maksetaan entiset aika- ja suorituspalkat yleis- korotuksella korotettuina. Lopullisten tarkistusten tultua suoritetuik- si maksetaan mahdollinen palkan lisä taannehtivasti 2.1 kohdassa

mainitusta ajankohdasta lukien.

3. Voimassa olevien työehtosopimusmääräysten lisäksi sovitut tekstimuutokset

Suojavaatteet ja suojavälineet

Muutetaan työehtosopimuksen 20 §:n soveltamisohjeen 4. kohta kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaana- pidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovi- taan paikallisesti 28.2.2023 mennessä.

Suojavaatteilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen 427/2021 mukaisia kehon suojaukseen tarkoitettuja vaatteita ja muita vastaa- via varusteita.”

Sairausajan palkka

Muutetaan 22 §:n 3.6 kohdan viimeistä kappaletta kokonaisuudes- saan seuraavasti:

”Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaa koskevien määrä- ysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.”

Henkilöstön edustajien valinta

Lisätään yleissopimuksen 3 luvun 3.1 kohdan luottamusmiesten valitsemista koskevien määräysten viimeisen kappaleen jälkeen:

”Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnanta- jan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksissä, alueyksikössä tai

työkohteessa työskentelevistä työntekijöistä sekä heidän yhteystie- tonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.”

Lisäksi erilliseen pöytäkirjaan kirjataan ao. teksti:

”Henkilötietojen vastaanottaja sitoutuu tietosuoja-asetuksen ja Suomen lainsäädännön noudattamiseen annettujen tietojen käytön ja säilyttämisen osalta sekä siihen, että em. tietoja käytetään vain siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on luovutettu, eli työntekijöi- den edustajien valintaa varten.

Jokainen työntekijä saa kieltää tietojen luovuttamisen. Mikäli työntekijä kieltäytyy tietojensa luovuttamisesta sähköistä vaalia varten, hänellä katsotaan olleen kuitenkin tosiasiallinen mahdolli- suus osallistua henkilöstön edustajien vaaliin, eikä vaalia tästä syys- tä voida moittia.”

Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Muutetaan työehtosopimuksen ammattiyhdistysjäsenmaksun pidät- tämistä koskeva määräys 33 § kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Työnantaja pidättää työntekijän palkasta Rakennusliiton jäsen- maksut ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä tehdyn sopimuk- sen mukaisesti, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen.”

4. Liitesopimukset

”Tutustu työelämään ja tienaa” -ohjelmaa jatketaan sopimus- kaudella:

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tie- naa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoit- teluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väli- seen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän vii- kon mittainen.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suo- rittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 380 €, joka sisäl- tää tutustumisjaksolta xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx. Vastaavasti, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikki- sena palkkana 570 € tai 760 €.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräy- tymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta, heihin ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vai- keuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

Uudistetaan sopimuskaudella allekirjoituspöytäkirjan osat:

Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoitte- lupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.

Laaditaan erillinen sopimus jäsenmaksun perinnästä.

5. Matkakustannusten korvaaminen

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaiset matkakustannusten korvauk- set sopimuskauden aikana vuosina 2022-2024 määräytyvät Vero- hallinnon niitä koskevien päätösten mukaisesti.

6. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus

Uusien työntekijöiden perehdytyksen yhteydessä työntekijöille on annettava henkilöstön edustajien yhteystiedot (puhelinnumero, säh- köposti). YT-lain mukaisessa vuoropuhelussa tulee lisäksi käsitellä se, miten henkilöstön edustajien ja heidän edustamiensa työntekijöi- den välinen yhteydenpito käytännössä varmistetaan.

7. Liittojen yhteinen kannanotto kevytyrittäjyydestä

Työmarkkinoille on leviämässä kevytyrittäjyyden konsepti. Kyse on työsuhteessa tehtävän työn ja aidon yrittäjätoiminnan väliin luo- dusta järjestelystä, jossa mm. tapaturma-, työttömyys- ja eläke- vakuutusmaksut siirtyvät kevytyrittäjän itsensä hoidettavaksi. Kevytyrittäjyydestä aiheutuu lisäksi kustannuksia laskutus- ja mak- supalveluista ja yrittäjävoiton mahdollisuus on usein epärealistinen. Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy ongelmia mm. sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuutta-

misen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta.

Toimittaessa yhteisellä työmaalla vastuusuhteiden selkeys on en- siarvoisen tärkeää. Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yh- teiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoit- teiden kanssa. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä var- mistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehto- sopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että ali- hankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjes- tetty työsuhteiseksi.

8. Muuta sovittua

Allekirjoituspöytäkirjan 20.3.2014 pöytäkirjamerkinnät otetaan osaksi tätä pöytäkirjaa.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työ- sopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työnteki- jä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työ- tunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdolli suus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely

työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tienhoito) tai muuttu neiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työn tekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut ker- ran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällöstä (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännölli- sin välein käytäviä keskusteluja).

Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun lomauttaminen ja irtisanominen

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa mää- räytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mu- kaan kuitenkin niin, että tarkastellaan, onko heille mahdollisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Määräyksen noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

Varamiehen työsuhdeturva

Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus kohdistuu luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena il- moituksen mukaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on tar- vittaessa velvoite selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien hoitamisesta.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2022 Rakennustuoteteollisuus RTT ry Rakennusliitto ry Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY RAKENNUSLIITTO RY

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAIKA

Pöytäkirja

Aika

Paikka

21.12.2000

Rakennusliitto ry

Läsnä

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennustuoteteollisuus ry ”

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxxxxxxxxxxx ry ”

”

1 § Soveltamisala

Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika rakennustuoteteollisuu- dessa (rakennusaine-, betoni- ja kivenjalostusteollisuus) on keski- määrin 35 tuntia viikossa.

2 § Tasoittumisjakso

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

3 § Vuosiloma

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti vuosilomalain mukaisesti.

Paikallisesti sopien voidaan 5-vuorojärjestelmää käytettäessä antaa työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Mikäli vuosilomaa ei anneta yhdenjaksoisena 24 arkipäivän pi- tuisena, annetaan käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kaikissa keskeyty- mättömän 3-vuorotyön työvuorojärjestelmissä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaan määrättäessä, kuitenkin vähennet- tynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyönte- kijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.

4 § Ylityö

Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mu- kaisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

5 §

Siirtyminen työaikamuodosta toiseen

Kun työntekijä siirtyy keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muu- hun työaikamuotoon tai kun työsuhde päättyy, korvataan pitämättä jääneet ansaitut tasoittumisvapaat antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla ne keskituntiansion mukaan.

Ylimääräiset tasoittumisvapaat voidaan teettää takaisin.

Soveltamisohje:

Tilapäisissä siirroissa katsotaan työntekijän ansainneen jokaista kymmentä säännöllisen työajan 8tuntista työvuoroa kohden yh den vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuosi neljänneksittäin.

6 §

Työajan lyhentymisen korvaaminen

Työajan lyhennyksestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työaika- muodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta sentti- määräisen lisän, jonka suuruus on 16,8 % työntekijän työehtosopi- muksen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnan- tajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työ- ajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa.

Mainittua lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuk- sen mukaista keskituntiansiota.

Ellei paikallisesti muuta sovita, lisä maksetaan normaalin palkan- maksun yhteydessä.

7 § Maanalainen kaivostyö

Umpikaivoksessa jatkuvasti työskentelevän työntekijän säännölli- nen työaika on 35 tuntia viikossa.

Työntekijän katsotaan työskentelevän jatkuvasti umpikaivokses- sa sen jälkeen, kun hän on ollut kuukauden tässä työssä.

Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansion vähentyminen korva- taan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta umpikaivoksessa työs- kentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräy- tyvistä keskituntiansioista. Tämä koskee myös työnantajan korvat- tavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen mu- kaista keskituntiansiota. Kaivostyössä vuosiloma annetaan vuosi- lomalain mukaisesti.

8 §

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

9 §

Sovittiin, että kaikki läsnäolijat tarkastavat ja allekirjoittavat pöytä- kirjan.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY RAKENNUSLIITTO RY

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

Pöytäkirja

Aika

Paikka

21.12.2000

Rakennusliitto ry

Läsnä

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennustuoteteollisuus ry ”

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

Xxxxxxxxxxxxxx ry ”

”

KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ

1 §

Liitot toteavat, että säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä on lyhennetty siten, että se on keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuodesta 2002 lukien säännöllinen työaika keskeytyvässä kol mivuorotyössä on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa.

2 §

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa ja vuodesta 2002 lukien keskimäärin 36,4 tuntiin viikossa.

Arkipyhäviikolla käytetään työpäiväksi sattuva arkipyhä työajan tasaamiseen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun kes- kimäärään.

Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväis- luontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta vii- meistään kahta viikkoa ennen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut pe räkkäin keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu, ilta ja yövuo rossa (esim. …iaaaaay…).

3 §

Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä kolmivuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jo- kaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 8,7 % työn- tekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä työehtosopimuksen mukaisesta keskituntiansiosta. Tämä koskee myös työnantajan kor- vattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa sitä keskituntiansiota, josta on määräys rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 15 § 2. kohdassa.

Ellei paikallisesti muuta sovita, lisät maksetaan normaalin pal- kanmaksun yhteydessä.

4 §

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

5 §

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asian- omaisen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

6 §

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuo- toon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.

7 §

Tätä sopimusta noudatetaan osana työehtosopimusta.

8 §

Sovittiin, että läsnäolijat tarkastavat ja allekirjoittavat tämän pöytä- kirjan.

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxx

RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN, TYÖHARJOITTELUN JA TYÖSSÄOPPIMISEN EDISTÄMISESTÄ

Rakennustuoteteollisuus ja Rakennusliitto haluavat omalta osaltaan tukea valtiovallan ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositusten mukaisesti peruskoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuuksia tutus- tua työelämään sekä edistää ammatilliseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja koulutuksen aikaista ja sen jälkeistä työkokemuk- sen hankkimista.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen edellyttämän työs- säoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hank- kimisella ei ole tarkoitus korvata yrityksen henkilöstöä eikä vaikut- taa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.

Työsopimuslain ja liittojen välisten betoniteollisuuden, kivenja- lostusteollisuuden ja rakennusaineteollisuuden työehtosopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta taikka ta- kaisinottoa koskevat määräykset eivät koske tässä sopimuksessa tarkoitettuja työssäoppimisjaksoja ja harjoittelu-, oppisopimus- ja työsuhteita.

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee työsopimus- ja oppisopimussuhteessa suori- tettavaa työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua tai työpaikka- koulutusta sekä koulutuksen osana olevaa työnopetusta, joka yri- tysten ja oppilaitosten välisen sopimuksen perusteella siirretään op- pilaitoksista työpaikoille (työssäoppiminen).

2 §

Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma

Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koskee peruskoululaisia sekä lukiolaisia. Ohjelman määräykset ovat seuraavat:

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tie- naa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmää- räytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyk- siä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työ- suhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoitteluohjel- maan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta, heihin ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mi- käli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteu- tusta.

3 §

Ammatillinen koulutus ja oppisopimusoppilaat

Liittojen tavoitteena on työpaikkakoulutuksen avulla turvata nuoril- le korkeatasoisen ammattitaidon ja -tiedon hankintamahdollisuudet sekä edistää yritysten ammattitaitoisen työvoiman saantia ja nuor- ten työllistymistä koulutuksen jälkeen.

Sovittaessa työsuhteisten harjoittelijoiden palkoista tulee ottaa huomioon harjoittelutyön arvo, harjoittelun luonne ja harjoittelun edellyttämä ohjaus.

4 § Työssäoppiminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen osana oleva työn- opetus, joka 1 §:ssä mainitun sopimuksen perusteella on siirretty

oppilaitoksesta työpaikalle toteutetaan ilman työsuhdetta ja että työssäoppimisjaksot suoritetaan korvauksetta.

Työnantaja vastaa kuitenkin koulutukseen osallistuvan opiskeli- jan työturvallisuudesta työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain määräämällä tavalla.

5 §

Koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva yhteistoiminta

Mahdollisuus tarjota työtä ja työharjoittelua tässä sopimuksessa tar- koitetuille nuorille todetaan paikallisesti joko ennen työssäoppi- misjaksojen tai työharjoittelun järjestelmistä taikka yhteistoiminta- lain mukaisen koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yh- teydessä. Samoin todetaan, ettei työssäoppimisella tai työharjoitte- lulla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henki- löstön työsuhteisiin.

6 § Voimassaolo

Tämä sopimus astuu voimaan 1.7.1999 ja on voimassa kunkin tässä sopimuksessa mainitun työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 4. päivänä kesäkuuta 1999 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT ry

Xxxxx Xxxxxxxxx

RAKENNUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

YLEISSOPIMUS

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Rakennusliitto ry pyrkivät kum- pikin edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoimin- nan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on louk- kaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työnte- kijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatiois- sa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritys- ten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritys- ten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä hei- dän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terve- ys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopi- musmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työn- antajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olo- suhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä il- moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päi- vää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrat- tavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteis- toimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) sekä työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta an- nettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen peri- aatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknolo- gian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden paranta- miseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonais- kuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän ter- veydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuot- tavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväis- luonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttami- seksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehit- tämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hy- väkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnan- taja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mu- kaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön to- teuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, si- säisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työky- vyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilös- töhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteis- työtä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpide-

tään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaat- teet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuu- tetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttami- seen ja seurantaan.

Ikääntyvien työntekijöiden tyky-toimintaan tulee kiinnittää eri- tyistä huomiota. Työnantajan tulee antaa vuosittain henkilöstön edustajalle kirjallinen selvitys, miten ikääntyvien työntekijöiden ty- ky-toiminta on yrityksessä järjestetty.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuk- sen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluotta- musmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmies- tä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopi- mukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työssä ole- va työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voi- daan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluot- tamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esi- tyksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vas- taavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän

mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työ- paikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikil- le jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuo- rokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosas- ton nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnanta- jan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksissä, alueyksikössä tai työkohteessa työskentelevistä työntekijöistä sekä heidän yhteystie- tonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilötietojen vastaanottaja sitoutuu tietosuojaasetuksen ja Suomen lainsäädännön noudattamiseen annettujen tietojen käy tön ja säilyttämisen osalta sekä siihen, että em. tietoja käytetään vain siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on luovutettu, eli työn tekijöiden edustajien valintaa varten.

Jokainen työntekijä saa kieltää tietojen luovuttamisen. Mikäli työntekijä kieltäytyy tietojensa luovuttamisesta sähköistä vaalia varten, hänellä katsotaan olleen kuitenkin tosiasiallinen mahdol lisuus osallistua henkilöstön edustajien vaaliin, eikä vaalia tästä syystä voida moittia.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosas- ton edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän vä- lisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimie- hensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa sel- vitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidet- tavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnanta- jan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvite- tyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamus- miehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimuk- seen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen eri- mielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti rat- kaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujär- jestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelu- päällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja va- ravaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoimin- nan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräy- tyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen teh- tävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtä- vät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toi- mialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukai- sesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamus- miehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuoje- luriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamie- hen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan pai- kallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteis- toimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten pe- rustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden luku- määrä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluotta- musmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamie- hen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toi- mimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan il- moitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöil- le, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojelu- valtuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti tois- tuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yri- tyksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yh- teistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tar- vittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lu- kumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työs-

tä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta so- vittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kui- tenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty sa- malle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvot- telussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin me- netetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlai- sesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään työehto- sopimuksen mukaista keskituntiansiota.

4.2

Asema

Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapau- tusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehto- ja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmää- räyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetul- le tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkei- den säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimiti- laa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Teh- tävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. vä- lineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehit- tyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkai- seen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työn- antaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammat- titaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa ai- heuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuo- jeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtu- vaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työ- hön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, et- tei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtä- vien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkais- taessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kes- toon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jäl- kisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päätty- misestä lukien.

4.3

Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluval- tuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hä- nen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lo- mauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1–3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole sa- malla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättä- nyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston ko- kous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjalli- sesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimi- kunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdo- kassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työnte- kijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lak- kautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perus- teiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotanto- yksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työsken- televien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähem- män, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähin- tään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuk- sesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4

Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopi- muksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus teh- täviensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta vä- littömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityk- sestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtä- vissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työn- tekijäryhmiä, ei anneta.

Jos työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaa- vasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetul- la on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijois- ta ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetul- le tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimasta aliura- koinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaika- lain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina teh- täviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtä- vien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelu- määräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

• Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perus- tuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

• Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yri- tyksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannus- rakenteen kehitysnäkymät.

• Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henki- löstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

• Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähin- tään 30, annetaan yhteistoimintalain tarkoittamat yrityksen tilinpää- töstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvi- tysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoi- tuksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnalli- sesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorgani- saatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen talo- utta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalai- suuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovi- ta. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yk- silöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tie- tojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymykses- sä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet sel- vitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayh- distyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnal- la on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa koko- uksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista ky- symyksistä siten kuin työehtosopimuksen 30 §:ssä tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokous- ilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinaky- symyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojas- sa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa ti- lassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla il- moitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1

Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuk- siin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan las- kettuna. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymykses- sä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutus- tilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusma- teriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin in- ternaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmene- tys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuo- lella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palk- kaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2

Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät kes- kusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai nii- den jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijä- puoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan kurssit ovat tässä tarkoitettua yh- teistä koulutusta. Kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, vara- valtuutettu ja työsuojeluasiamies.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 koh- dassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli- sesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yh- teistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asi- anomaisen henkilön kesken. Osapuolet kannattavat sitä, että yhteis- työssä ryhdytään toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallis- ta sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja Rakennusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhtei- sesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurs- sille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoi- tus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työn- tekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on to- dettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4

Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n koulutuslaitoksessa tai Raken- nusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa ja jonka koulutus- työryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuute- tulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuo- jeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osal- ta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamus- miehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävis- sä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan kor- vaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamus- miestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosas- ton puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työs- kentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työn- tekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokai- lukustannusten korvaukseksi osapuolten välillä sovittu ateriakor- vaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on vel- vollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai si- sällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Työnantajia edustavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pidetään molemmin puolin toivottavana.

7.5

Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai mui- den niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1

Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdes- sa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väli- seen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnte- ko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työ- suoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustu- vaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän

johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitou- tuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosi- aalilainsäädäntöä.

8.2

Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, ke-

hotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan va- pautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus sil- loin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3

Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippu- jen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaa- vien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankki- vien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityk- sen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvit- tää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2020 ja on voimassa työehtosopi- muksen osana.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen perustuva las- kentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemiseksi.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen

Kaava

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina/4 viikkoa

Toimiala- Toimialat kohtainen

kerroin 1.4.1986

lähtien

0.305 1 Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjäh-

teiden valmistus

0.291 2 Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx

0.276 3 Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus

0.261 4 Muualla mainitsematon kivennäisteosten

valmistus (esim. vuorivilla); metallien val- mistus; teurastamot

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluval- tuutettuun

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liitty- västä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä talou- dellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työso- pimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työ- sopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3–4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7–8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuo- lema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia kos- kevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomio- istuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopi- muslain 7:3–4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosi- asiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työn- tekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilan- teessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perus- teella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopi- muslain 9:1–2 §:n ja 9:4–5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudate- taan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopi- muslain 7:1–2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1–2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ai- nakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä it- sestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, pe- rusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täs- mentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mu- kaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimukses- ta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomi- sen vakavuudella.

Document Metadata

Table of Contents

RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUDEN

Document Metadata