OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

TIIMISOPIMUS

Päiväkotien varhaiskasvatustiimien kokemuksia

T E -

K I J Ä :

Xxxxx Xxxx

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Tiivistelmä

Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma
Työn tekijä(t) Xxxxx Xxxx
Työn nimi
Tiimisopimus, Päiväkotien varhaiskasvatustiimien kokemuksia
Päiväys	16.11.2015	Sivumäärä/Liitteet	49/7
Ohjaaja(t)
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
Kuopion kaupunki, varhaiskasvatuspalvelut
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia kokemuksia tiimiläisillä on tiimisopimuksen käyttämisestä. Tiimisopimus on tiimityötä ohjaava asiakirja. Mitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä tai ovat tiimisopimuksen käytön kulmakiviä? Miten tiimisopimus toimii varhaiskasvatustiimin työvälineenä perustehtävän toteuttamisessa päiväkodissa? Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja sen tutkimuksellisena työotteena on ryhmähaastattelut ja teemahaastattelu. Teoreettisena viitekehyksessä käsitellään tiimityötä, pedagogista johtamista tiimiympäristössä ja varhaiskasvatusta. Haastatteluaineisto käsiteltiin luokittelemalla. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kasvattajat toimivat tiiminä, perheiden kanssa tehtävä yhteistyö ja lapsi arjen tilanteissa ja toiminnassa muodostuivat tulosten pääluokiksi. Varhaiskasvatustiimien kokemusten mukaan on tärkeää, että tiimi tekee uuden toimintakauden alussa tiimisopimuksen. Xxxxxxxxxxxx oli nostanut esille tärkeitä keskustelun aiheita. Xxxxx kokeneessa tiimissä arvioitiin, että työ sujuisi ilman tiimisopimustakin. Tiimisopimus nähtiin kuitenkin hyvänä työvälineenä, jonka avulla voitiin varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Xxxxx tarvitsee työsuunnitelman työskennelläkseen ja ollakseen tiimi. Yhteinen päämäärä, arvomaailma ja pelisäännöt auttavat tiimiytymisessä ja perustehtävän toteuttamisessa. Tiimisopimuksen käyttöä edistävät keskustelevuus, avoimuus, joustavuus ja sitoutuminen. Tiimisopimuksen käyttöä estävät kiire, priorisointi, ohjauksen vähäisyys ja asenteet. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja kertovat tutkitun joukon kokemuksista tiimisopimuksesta. Tutkimustyötä voisi jatkaa tekemällä seurantatutkimuksen esimerkiksi vuonna 2017. Vuonna 2017 voisi tutkia miten nämä asiat ovat muuttuneet ja miten tiimisopimus ja ryhmävasuasiakirja on vakiintunut käyttöön? Ryhmävasun tutkiminen voisi olla myös mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe.
Avainsanat Tiimit, tiimityö, varhaiskasvatus

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS

Abstract

Field of Study Social Services, Health and Sports
Degree Programme Management and Development Education programme for Healthcare professionals
Author(s) Xxxxx Xxxx
Title of Thesis
A team agreement. The experiences of early childhood education and care teams in day-care centers.
Date	16.11.2015	Pages/Appendices	49/7
Supervisor(s) Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
Client Organisation /Partners City of Kuopio, early childhood eduction and care services
Abstract
The purpose of this study was to research what kind of experiences team members have using a team agreement. What kind of things help forward or stop using a team agreement, or are cornerstones by using a team agreement? How a team agreement works as method doing basic work in day-care center? The research was carried out as a qualitative research. Group interviews and theme interviews have been used as research methods. In theory part there is talk about team, teamwork, team management and also early childhood education and care. Interview material processed making categories. Material was analysed by dissecting materials. Main categories are educators work as a team, cooperation with families and child in every day situations and activities. According to the results it is important that teams make a team agreement when they are starting new period in day-care center. Team agreement had disclosed important things to discussion. Very experienced team said that they would manage in work without a team agreement. But a team agreement was considered as a good method in exceptional situations. Team needs a plan to work and to be a team. Shared destination, values and rules help in developing teamwork and doing basic work. Things that help forward using a team agreement are discussion, openness, flexibility and commitment. Things that stop using a team agreement are hurry, priority, paucity of guidance and attitudes. These research results can be used directionals and results tell experiences of research group of team agreement. Research could be continued by doing follow-up study for example in a year 2017. In a year 2017 could be researched how these things have changed and how team agreement paper have stabilized to team work? Also researcing group early childhood education and care plan would be interesting topic of research.
Keywords Teams, teamwork, early childhood education and care

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 6

2 TIIMITYÖ VARHAISKASVATUKSESSA 8

2.1 Tiimin ja tiimityön määrittelyä 8

2.2 Tiimisopimus 10

2.3 Pedagoginen johtaminen tiimityössä 11

2.4 Tiimityön kokemuksia kansainvälisesti 15

3 VARHAISKASVATUS KUOPION KAUPUNGISSA 17

3.1 Varhaiskasvatus toimintaympäristönä 17

3.2 Varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan punaisena lankana 19

3.3 Varhaiskasvatus ja päiväkotihoito Kasvun ja oppimisen palvelualueella Kuopion kaupungissa 21

4 TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS 25

4.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset 25

4.2 Tutkimusmenetelmät 25

4.2.1 Laadullisen tutkimuksen lähtökohtia 25

4.2.2 Aineiston keräys 27

4.2.3 Analyysimenetelmät 29

5 TULOKSET 31

5.1 Kasvattajat toimivat tiiminä 31

5.1.1 Arvokeskustelu 31

5.1.2 Lapsia varten 32

5.1.3 Tiimisopimus työvälineenä 34

5.2 Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö 37

5.3 Lapsi arjen tilanteissa ja toiminnassa 41

6 POHDINTA 43

6.1 Johtopäätökset 43

6.2 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 45

LÄHTEET LIITTEET

Liite 1 Tiimisopimus ja ryhmävasu

Liite 2 Haastattelurunko palvelupäällikölle Liite 3 Haastattelurunko tiimeille

Liite 4 Esimerkki luokittelusta ja analyysistä

1 JOHDANTO

Tiimisopimus on varhaiskasvatustiimin tärkeä työväline, joka ohjaa tiimin tietoista toimintaa ja kokoaa yhteen kasvattajien yhteiset sopimukset. Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspal- veluissa kasvatus- ja hoitohenkilöstö tekee työtiimeittäin tiimisopimuksen. Yhden lapsiryh- män työntekijät muodostavat tiimin. Aiemmin tiimisopimuskäytännössä oli isoja vaihteluja ja tiimit saivat tehdä sellaisen tiimisopimuksen, kun halusivat. Käytännöt olivat liiankin kirjavia ja näihin asiakirjoihin kaivattiin muutosta.

Käyttäjien mielestä tiimisopimus sisälsi ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman asioita ja si- sältöjä haluttiin tarkastella ja arvioida uudelleen. Esimiesten pedagogisen johtamisen kou- lutuksessa oli myös pohdittu näitä työvälineitä ja todettu kehittämistarpeita. Samaan aikaan keväällä 2015 valmisteltiin lastentarhanopettajien pedagogisen johtajuuden koulutusta ja haluttiin selkeyttää näitä ohjaavia asiakirjoja. (Palvelupäällikkö 30.10.2015)

Tiimisopimuksen malleja on toimintavuonna 2015 vielä käytössä kolmea erilaista varhais- kasvatuksen alueella Kuopiossa ja tiimisopimuksen ohella tehdään myös ryhmän varhais- kasvatussuunnitelma eli ryhmävasu. Ryhmävasu on lapsiryhmän arjen toteuttamisen suun- nitelma. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tiettyyn tiimisopimusmalliin pohjautuvaa tiimisopi- musta, joka on ollut samanmuotoinen 1.8.2015 alkaen.

Tiimisopimus kokoaa yhteen kasvattajiin, perheisiin sekä arjen tilanteisiin ja toimintaan liit- tyvät sopimukset, jotka tiimi rakentaa yhdessä. Viime vuonna käytössä oli samantyyppinen tiimisopimusmalli, johon on tehty pieniä muokkauksia. Tiimisopimus ja ryhmävasu siis liitty- vät toisiinsa. Tiimisopimus sisältää tiimin sisäiseen toimintaan liittyvät toimintamallit ja ryh- mävasu puolestaan kokoaa kasvattajien toimintasuunnitelman juuri oman lapsiryhmän koh- dalla. Tiimisopimus ja ryhmävasu yhdessä muodostavat työ- ja toimintasuunnitelman (Liite 1). Tiimisopimus laaditaan yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan. Tiimisopimuksen kanssa työskentely voidaan nähdä prosessina, jolla on selkeä alku ja loppu. Tiimisopimusproses- siin kuuluvat sopimuksen laatiminen, työn tavoitteellinen edistäminen tiimisopimuksen avulla, sen päivittäminen ja arviointi.

Varhaiskasvatuslaki ohjaa varhaiskasvatuksen järjestämistä. Päiväkotihoito on yksi var- haiskasvatuksen palvelumuoto. Päiväkodissa tarjotaan hoitoa, kasvatusta ja hoitoa lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatuksella tavoitellaan lapsen hyvinvointia, itse- näisyyden lisääntymistä ja sosiaalisten suhteiden vahvistumista. Varhaiskasvatus on muut- tumassa ryhmäkeskeisestä päivähoidosta varhaiskasvatussuunnitelmapohjaiseen (vasu) varhaiskasvatukseen, jossa lapsen yksilöllisyys ja oikeus varhaiskasvatukseen korostuvat.

Vasupohjaisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen tarvitaan työsuunnitelmaa ja tässä tiimi- sopimus voi toimia hyvänä apuvälineenä. Varhaiskasvatustiimi voi tehdä huipputulosta kun tiimin energia suunnataan optimaalisella tavalla työn tavoitteisiin. Huipputulos varhaiskas- vatuksessa näkyy lasten hyvinvointina ja oppimisena sekä perheiden tyytyväisyytenä saa- maansa palveluun ja toimivana yhteistyönä perheiden kanssa.

Valtakunnallisesti on tunnistettu, että lasten varhaiskasvatussuunnitelmista saatu tieto ei siirry ryhmän toiminnan suunnitteluun. Monissa kunnissa pohditaan tiimisopimusasiakirjan merkitystä eli kansallisesti puhuttavasta asiasta on kyse. Tilanne asiakirjojen suhteen on vielä hajanainen. On kiinnostavaa tietää paikallisella tasolla tutkittuna, mitä kuopiolaiset varhaiskasvatuksen työntekijät ovat mieltä tiimisopimuksesta. (Palvelupäällikkö 30.10.2015)

Tämä tutkimus voi tuoda tietoa tiimisopimukseen liittyvistä kokemuksista ja käytännöistä päiväkodissa, niin hyvistä kuin huonoistakin. Kuinka tiimisopimus palvelee lapsen hyvin- vointia ja oppimista sekä yhteistyötä vanhempien kanssa? Kuopion kaupungin varhaiskas- vatuspalveluiden hallinto on kiinnostunut tutkimuksen tuloksista ja varhaiskasvatuspalvelui- den hallinto voi mahdollisesti hyödyntää tutkimuksen tuloksia tiimisopimuskäytännön kehit- tämiseen ja arviointiin. Tämä aihe on ajankohtainen valtakunnallisesti, kun varhaiskasva- tusta ohjaava lainsäädäntö on muuttunut ja lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen painote- taan varhaiskasvatuslaissa.

Päivähoidon arki voi olla haastavaa. Ammattitaitoisesta ja osaavasta henkilökunnasta on pulaa valtakunnallisestikin. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on määritelty tietyt kelpoi- suusvaatimukset. Henkilöstöä täytyy olla lapsiryhmässä laissa määriteltyjen suhdelukujen mukaan suhteessa lasten lukumäärään. Henkilökunnan vaihtuvuus voi myös vaikeuttaa palvelun järjestämistä. Sijaisia ei saada tai oteta lyhyiin poissaoloihin, jolloin kuormitusta tulee sekä lapsille ja heitä hoitaville aikuisille. Lapsia saattaa olla tilapäisesti liian paljon suhteessa aikuisten määrään. Säästöpaineet heijastuvat myös varhaiskasvatukseen. Ryh- mäkokoja aiotaan kasvattaa ja näin saada kuntataloutta parempaan suuntaan.

Tämän raportin alkuosassa käsitellään tiimityötä, määritellään, mikä tiimi on ja mitä tarkoit- taa tiimisopimus ja tiimijohtaminen. Seuraavaksi avataan varhaiskasvatuksen käsitettä, mikä on varhaiskasvatuksen lähtökohta ja kuinka varhaiskasvatus tapahtuu Kuopion kau- pungissa. Sitten esitellään tutkimusprosessin kulkua, tutkimustehtävää, tutkimusmenetel- miä ja analyysimenetelmää. Tutkimuksen tulokset kuvaan teemoittain raportin loppupuo- lella ja lopuksi avataan johtopäätöksiä tuloksista.

2 TIIMITYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

2.1 Tiimin ja tiimityön määrittelyä

Tiimi on Xxxxxxxxx mukaan kiinteä ryhmä ihmisiä, joilla on yhteisesti sovittu päämäärä. Tii- missä jokaisella yksilöllä on työtehtävänsä ja osaamisensa, jotka täydentävät toisten tiimin jäsenten työtehtäviä ja osaamista. Tiimi toimii siten, että yhteisvastuullisesti pyritään pää- määrään yhteistyön, vastuunkannon, keskinäisen avunannon, riippuvuuden ja yhdessä so- vittujen normien ohjatessa työskentelyä. (Xxxxxxxx 2002, 16–17.)

Tiimi on työyhteisön henkilökunnasta muodostunut tai muodostettu työryhmä, jolla on yhtei- nen tavoite ja näkemys asiakkaan tilanteesta, kertovat Koivukoski ja Palomäki (2009, 15). Yhdessä laaditut pelisäännöt ja sovitut toimintatavat ohjaavat tiimin jäsenten toimintaa. Tii- min kehittymissuunnitelma tekee sen toiminnasta tavoitteellista ja mahdollistaa tiimin toi- minnan sitoutuneisuuden kehittämiseen. (Koivukoski ja Palomäki 2009, 15.)

Tiimi on myös työväline, jonka avulla perustehtävää toteutetaan. Tiiimi voi muodostua ydin- tiimistä ja silloin tiimin koko on pysyvä, tai tiimin koko voi vaihdella. Välillä tiimiin voi kuulua myös muiden ammattiryhmien edustajia asiakkaan tarpeista lähtien. (Koivukoski ja Palo- mäki 2009, 15.) Xxxxxxxxx (2002, 32) kokemuksen mukaan neljästä kahdeksaan jäsenen tiimit ovat tehokkaimpia. 4-8 hengen tiimiltä on realistista odottaa parasta mahdollista tiimi- työskentelyä. (Xxxxxxxx 2002, 34.) Xxxxxxxx (2010, 83) tutkimuksen mukaan pieni tiimikoko on suoriutumisessa hyvä silloin kun sitä arvioi organisaation johto. Puolestaan tiimin oman arvion mukaan suoriutumista edistää suuri tiimikoko (Janhonen 2010, 83).

Tiimiin kuuluvilla on sekä yksilö- että yhteisvastuu toiminnan sujumisesta. Jokainen työnte- kijä vastaa ammatillisesti omasta toiminnastaan ja tiiminä vastuuta kannetaan yhteisen pe- rustehtävän toteuttamisesta. Tiimin tehtävä on siis kaksiulotteinen tiimin toteuttaessa työ- tehtävän määrittelemää perustehtävää ja toimiessa yhdessä tiiminä sen tavoitteiden saa- vuttamiseksi. Tiimityö jäsentää yksikön ja organisaation toimintaa, ja sen avulla perustehtä- vän toteuttaminen kirkastuu. (Koivukoski ja Palomäki 2009, 15.) Tiimi tarvitsee kehittyneitä ja monimutkaisia kommunikointirakenteita, koska tiimillä on tarve informaaation vaihtami- seen, ryhmäpäätöksentekoon, avoimuuden kehittämiseen ja suhteiden luomiseen (Xxxxxxxx 2002, 19).

Xxxxxxxx (2002, 19) näkee, että tiimin jäsenten täytyy kohdistaa huomio omaan työskentely- prosessiin, jolla työtä tehdään yhdessä ja kehittää keskinäisiä suhteitaan. Tiimeille toimiva prosessi on onnistuneen työskentelyn ehdoton edellytys. Tiimi tarvitsee yhteistyökykyisiä

ihmisiä, koska jäsenten välillä vallitsee riippuvuus. Työskentelyprossiin tulee kiinnittää eri- tyistä huomiota tiimissä. (Xxxxxxxx 2002, 19.) Tiimityöskentelyn sujuvuus riippuu siitä, miten hyvin tiimin jäsenet perehdytetään ja koulutetaan tiimiroolien ohella myös tiimitaitojen osaa- jiksi (Xxxxxxxx 2002, 34.)

Isoherrasen (2012, 147) tutkimuksen mukaan sujuva tiimityö vaatii yhteisiä, jaettuja merki- tyksiä siitä, miten yhteistoiminnan kuuluisi tapahtua; mitkä ovat ne perusperiaatteet ja ar- vot, joiden mukaan toimitaan yhdessä. Mikäli tällaisia yhteisiä sosiaalisia tiedon rakenteita ei ole, syntyy helposti ristiriitoja. Tiimin yhteisen koulutuksen ja jatkuvan toiminnan arvioin- nin ja kehittämisen mahdollistaminen osoittautuukin tärkeäksi tiimityön kehittämisessä. (Isoherranen 2012, 147.)

Tiimin jäsenten välille kehittyy työskentelyn edetessä tiimi-identiteetti. Tiimi-identiteetti tar- koittaa, että jäsenet tietävät, mihin kuuluvat, mitkä ovat heidän visionsa, tehtävänsä, pää- määränsä, työskentelytapansa ja yhdessä sovitut sääntönsä. Tiimityön kulmakiviä ovatkin yhteenkuuluvuuden tunne (sense of belonging) ja keskinäisen riippuvuuden tunne (sense of interdependence) eli yksilön tarve tehdä yhteistyötä toisten kanssa, jotta voisi tehdä oman työnsä, kirjoittaa Xxxxxxxx (2002, 21–22).

Tiimin rakentaminen vie aikaa, kun työntekijät panostavat psyykkistä energiaansa tiimin jä- senten tuntemaan opetteluun, ryhmän yhteisten toimintamallien, päätöksentekoprosessien ja päämäärien yhteiseen linjaukseen kuin tiimin vision ja mission yhteiseen luomiseen (Xxxxxxxx 2002, 25). Hyvällä ja toimivalla tiimillä on merkitys myös työhyvinvoinnille. Hyvä tiimi toimii turvaverkkona ja työohjauksen paikkana ja tiimiksi oppimiseen on siksikin syytä panostaa. (Isoherranen 2012, 147.)

Halttunen (2009, 84) on havainnut tutkimuksessaan, että tiimi on työnsä tuntija, suunnitte- lija ja toteuttaja. Haastatteluista saadun tiedon mukaan tiimi oli tärkeämpi palautteen antaja kuin johtaja. Tiimityöhön oltiin myös halukkaita käyttämään enemmän aikaa. Tiimityö ja työn itsenäisyys koettiin kuuluvan yhteen. Johtajan vähäinen läsnäolo koettiin ohjanneen tekemään itsenäisempää työtä. Vaikka työtä tehtiin itsenäisesti, oltiin tietoisia johtajan saa- tavilla olosta. (Halttunen 2009, 84.)

Varhaiskasvatuksen työyhteisöt päiväkodeissa toimivat luonnollisissa, lapsiryhmän aikuis- ten muodostamissa tiimeissä. Varhaiskasvatuksen alalla toimintamallit ovat muuttumassa siten, että enenevässä määrin lasten kanssa toimitaan pienryhmissä, jolloin yksi aikuinen työskentelee pidemmän ajanjakson oman lapsiryhmänsä kanssa. Yleisesti lapsille on erilai- sista toimintatavoista huolimatta nimetty oma pysyvä ryhmä, jolloin kyseisen lapsiryhmän aikuisista muodostuu tiimi. (Soukainen 2015, 61.)

2.2 Tiimisopimus

Tiimin kommunikointitapoihin, päätöksentekoprosesseihin ja konfliktien selvittämistapoihin liittyvät käyttäytymistä säätelevät yhteisesti sovitut normit ja arvot. Tiimien jäsenet tekevät työtä varsin itsenäisesti, joten yhteiset sopimukset ovat tiimityössä tärkeitä vaikka tiimi ko- koontuukin säännöllisesti. Xxxxxxxxx (2002, 22) mukaan tiimiin kuuluvat henkilöt sopivat yh- dessä käyttäytymissääntönsä suhteessa päämääräänsä ja työskentelyrytmiinsä. (Xxxxxxxx 2002, 22.)

Tiimin jäsenet muodostavat tiimisopimuksen, kun he pääsevät yhteiseen ymmärrykseen tiimin päämäärästä, tiimi-identiteetistä, keskinäisestä riippuvuudesta ja sovituista nor- meista. Xxxxxxxxxxxx liittää yksilöt tiimin jäseniksi vapaaehtoisesti, kirjoittaa Xxxxxxxx (2002, 22). Tiimi voi kehittyä silloin kun se työstää sisäistä maailmaansa. Työstettäviä asioita tulee lapsilta, perheiltä, työyhteisöltä ja jokaisen työntekijän sisäisestä maailmasta. Työntekijät tarvitsevat erilaisten tunteiden työstämistä yhdessä puhumalla työstä ja sen kuormittavuu- desta. (Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx 2009, 77.)

Tiimipalaverit ovat toimiva tapa pohtia asioita yhdessä. Tiimityö sisältää paljon yhteistä visi- ointia ja suunnittelua, informaation hankkimista, jakamista ja yhteistä tiedon luomista, pää- tösten tekemistä, ongelmien määrittelyä ja ratkaisemista, yhdessä ideointia, työskentelyä ja arviointia. Tiimipalaverien tavoitteena on yleensä jakaa informaatiota tai tehdä päätöksiä.

Yhteiset palaverit tehostavat motivaatiota ja sitoutumista sekä edistävät tiimin synergiaa. (Xxxxxxxx 2002, 232.)

Lasten ja perheiden tilanteita voidaan pohtia yhdessä ja saada ymmärrystä sekä vahvis- tusta yhteisille toimintatavoille ja tavoitteille. Tiimi on peilipinta työntekijän oman ammatilli- suuden ja ammattitaidon kehittymiselle. Jatkuva palaute ja keskustelu tiimityössä mahdol- listavat oppimisen ja ammatillisen kasvun. Tiimin yhdessä sopima linja vahvistaa työsken- telytapoja ja lisää painetta niin tiimitason kuin yksilötason muutokseen. Lasten saama kas- vatus vahvistuu, kun jokainen aikuinen asettaa rajoja johdonmukaisesti, sekä ohjaa ja tu- kee lasta päivittäisissä tilanteissa. (Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx 2009, 76.)

Kuopion kaupungin varhaispalveluiden käyttämään tiimisopimukseen kirjataan aluksi toi- mintayksikkö, ryhmä, tiimin jäsenten nimet ja työtehtävät, lapsiryhmän kuvaus ja tiimin toi- minnan ylätavoitteet. Tiimisopimukseen kirjataan kasvattajien väliset sopimukset, perheisiin liittyvät sopimukset ja arjen tilanteisiin ja toimintaan liittyvät sopimukset. Kasvattajien väli- siin sopimuksiin kuuluvat tiimin arvot ja arvojen mukainen toiminta, tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus, tiedonkulku, tiimin jäsenten osaamiset ja niiden pedagoginen hyödyntämi- nen lapsiryhmän toiminnassa, tiimin jäsenten vastuualueet ja niiden pedagoginen merkitys,

lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu koko lapsiryhmän ja pienryhmien osalta, lasten- tarhanopettajan suunnitteluajan käyttö, tiimipalaverikäytännöt, tiimin osaamisen kehittämi- nen ja tiimin toimintaa hankaloittavien asioiden käsittely. (Tiimisopimus, 1–2.)

Perheisiin liittyviin sopimuksiin kirjataan hyvän palvelun periaatteet, kasvatuskumppanuus, lapsen vasu ja kasvatuskeskustelut, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja vanhempien osallisuus ryhmän toimintaan ja perheiltä saatu palaute. Arjen tilanteisiin ja toimintaan liitty- vät sopimukset sisältävät lapsen hyvän päivän toteutumisesta osa-alueet päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteet, perushoitotilanteet ja pienryhmätoiminnan toteuttaminen. Tiimisopimusta päivitetään olosuhteiden muuttuessa ja arvioidaan tiimipalavereissa toimintavuoden aikana tiimin sopimalla tavalla. (Tiimisopimus, 1–3.)

Tiimisopimuksessa sovittavien asioiden pitää perustua Kuopion kaupungin Varhaiskasva- tussuunnitelmiin, esiopetussuunnitelmaan ja muihin voimassa oleviin ohjeistuksiin. Muita voimassa olevia ohjeistuksia ovat esimerkiksi Kasvattajan käsikirja, Monikulttuurisuus Kuo- pion päivähoidossa-kansio, ryhmän toiminnan suunnittelun vuosikello, lastentarhanopetta- jan ja lastenhoitajien osaamiskartat, tiimivastaavan ja tiimin jäsenten tehtävät ja vastuut.

Näin ohjataan Kuopion kaupungin käyttämässä tiimisopimuksessa.

Tiimin jäsenten tulee tarpeen mukaan perehtyä edellä mainittuihin suunnitelmiin ja asiakir- joihin ennen tiimisopimuksen tekemistä. Tiimisopimus on olennainen osa ryhmän omaa Varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sopimusta tehtäessä on osattava erottaa toisistaan tiimin kasvatus- ja työkulttuuri ja pohtia jokaisen jäsenen tehtävän vaikutusta tiimin kokonaisuu- teen ja omaa ammatillisuuden ydintään. (Tiimisopimus, 1.)

Varhaiskasvatuksen palveluissa päiväkodissa tiimit ovat asiakastiimin tyyppisiä. Asiakastii- miin kuuluvat ne työntekijät, jotka palvelevat yhtä asiakasta samanaikaisesti ja saman pää- määrän saavuttamiseksi. Käytännössä samassa lapsiryhmässä työskentelevät henkilöt muodostavat tiimin. Tiiimin vastuuhenkilö on tiimivastaava. Tiimiin kuuluu yleensä lasten- tarhanopettajia ja lastenhoitajia. Päiväkodin tiimillä on myös virallisen tiimin elementtejä.

Virallisella tiimillä on selkeästi määritellyt toimintaperiaatteet. Xxxxx tekee yhdessä xxxxxxxx- xxxxxx johdolla tiimisopimuksen, johon kaikki sitoutuvat.

2.3 Pedagoginen johtaminen tiimityössä

Xxxxxxxxxxx (2010, 24) mukaan tiimijohtaminen on jaettua johtajuutta, jossa yhteistoimin- nallinen ja vuorovaikutuksellinen prosessi on keskiössä. Tämä prosessi osallistaa tiimin yh- dessä vaikuttamaan toisiinsa ja yhteisöllisesti jakamaan velvollisuudet ja vastuut, jotka muuten olisivat yhden johtajan vastuulla. (Xxxxxxxxxx 2010, 24.)

Pedagoginen johtaminen on organisaatiossa tuloksellisuuden avaintekijä, jonka tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti henkilöstön oppimista ja jatkuvaa pedago- giikan kehittämistä perustehtävän mukaisesti. Pedagoginen johtaminen edellyttää vahvaa osaamista ja samanaikaisesti suunnan näyttäjän, valmentajan, arvioijan ja tukijan rooleihin asettumista. Johtaja auttaa tiimejä kehittymään tiimeiksi. (Parrila 11.9.2015)

Työyhteisö ja tiimit tarvitsevat esimiehen, mutta hänen ei tarvitse aina olla näkyvillä. On riit- tävää, kun työyhteisön jäsenet tietävät voivansa luottaa esimieheen kaikissa tilanteissa.

Tarvittaessa esimies osallistuu arkipäivän tilanteisiin ja läsnäolollaan ohjaa työntekijöitä toi- mimaan yhdessä. Hän tukee kaikkia samanarvoisesti. Kriisitilanteissa johtamisen merkitys korostuu, koska silloin tarvitaan enemmän turvallisuutta ja jatkuvuutta. (Koivukoski ja Palo- mäki 2009, 76–77.)

Hyvät vuorovaikutustaidot ovat Parrilan (11.9.2015) mukaan ensiarvoisen tärkeät xxxxxxxxxx- xxxxxxx ja pedagogisessa johtamisessa. Suunnan näyttäjän tehtävä tarkoittaa taitoa tehdä työn tarkoitus, periaatteet ja tavoitteet näkyviksi. Suunnan näyttäjä tiedottaa, pitää perus- tehtävän selkeänä ja tekee päätöksiä. Valmentaja tarkoittaa kykyä innostaa, saada tahtotila syntymään ja oppimaan ohjaamista. Tukijan roolissa vaaditaan ryhmädynamiikan hallintaa, emotionaalista kyvykkyyttä ja kykyä ratkoa ristiriitatilanteita. Tiimi- ja pedagogisessa xxxxx- xxxxxxx toimitaan myös arvioijana, jolla Parrila (11.9.2015) tarkoittaa kykyä reflektoida, ky- seenalaistaa, antaa palautetta sekä toimia peilinä. (Parrila 11.9.2015)

Itseohjautuvallekin tiimille ja sen toiminnalle tarvitaan aina esimiehen valtuutus ja hyväk- syntä. Esimies ohjaa omalla esimerkillään ja näkyvyydellään työntekijöitä ottamaan vas- tuun omasta toiminnastaan ja ohjaa heitä etsimään ratkaisuja. Esimies kannustaa ja antaa keskusteluun uusia näkökulmia sekä puuttuu tarvittaessa ongelmien ratkaisuun, mikäli tii- min jäsenet eivät siihen pysty. Johtaja on rinnalla kulkija ja osallistuu tarpeen mukaan rat- kaisun tekemiseen. Tässä tarvitaan yhteistä ymmärrystä toiminnan tavoitteista. (Koivukoski ja Palomäki 2009, 77.)

Tiimivastaava kantaa vastuun tiimitason johtajuudesta, johon kuuluu tiimitason oppimisen edistäminen ja mahdollistaminen omalla toiminnalla. Tiimivastaava johtaa tiimitason peda- gogiikan kehittämistä ja siihen liittyvää arviointia. Hän vastaa siitä, että tiimisopimus tulee laadittua, sitä noudatetaan ja arvioidaan. Tiimivastaava johtaa oman tiiminsä varhaiskasva- tussuunnitelmaprosesseja ja tiimipalavereita. (Parrila 11.9.2015)

Esimiehen ja tiimivastaavan tapaamisissa käsitellään avoimesti heidän omia roolejaan sekä ongelmatilanteita ja kehittämiskohteiden tunnistamista. Myönteisen palautteen anta- minen puolin ja toisin sekä hyvien käytäntöjen huomioiminen vahvistaa tiimissä valittua toi-

mintatapaa. Xxxxxxxxxxxxx kertoo tiimille niitä asioita, joita johtaja haluaa tiimissä tiedotetta- van. Palaverit tiimivastaavan ja esimiehen välillä ovat säännöllisiä ja niihin valmistaudutaan etukäteen. Tiiminvastaavalla on aina mahdollisuus ja oikeus hakea esimieheltä tukea yhtei- sen keskustelun kautta. (Koivukoski ja Palomäki 2009, 78.)

Xxxxxxxx pitää perustella päätökset henkilöstölle ja saada heidät ymmärtämään niiden tar- peellisuus. Perustelemattomat päätökset voivat johtaa tilanteeseen, jossa syntyy epäluotta- muksen ilmapiiri. Oikeanlaisen tiedon jakaminen tiimeihin oikeaan aikaan on myös tärkeää. Näin tiimin jäsenet pystyvät näkemään erilaisten päätösten taustalle ja käsittämään niiden merkityksen. Johtaja ohjaa yksikköään organisaation strategian mukaisesti ottaen huomi- oon henkilöstön voimavarat ja resurssit toimia eri tilanteissa. (Koivukoski ja Palomäki 2009, 79.)

Parrilan (2015) mukaan johtajuudessa voidaan nähdä kaksi ulottuvuutta, jotka ovat sisäi- nen johtajuus ja laajentuva johtajuus. Sisäinen johtajuus tarkoittaa yksilön käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Sellaisia ovat itsensä johtamisen taidot, motivaatio, käytännöt, arvot ja uskomukset. Laajentuva johtajuus on yhteistä sitoutumista tavoitteisiin, arvoihin ja käytän- töihin yhteisössä, ryhmässä tai organisaatiossa. Johtajuus on yhteydessä oppimiseen ja organisaation oppimiseen. Laajentuvassa johtajuudessa olennaista on toiminnan reflektiivi- nen tarkastelu ja dialoginen pohdinta. (Parrila 11.9.2015)

Esimiestyössä tarvitaan innovatiivisuutta, innostuneisuutta ja positiivista otetta elämään. Tiimityön johtajan kyseenalaistava ote kehittää ja kannattelee tiimin toimintaa. Esimies joh- taa tiimiä tekemään itsenäisiä päätöksiä, kantamaan niistä vastuuta ja toimimaan itsenäi- sesti työn suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Johtajuus näyttäytyy niin, että kaikki kantavat vastuuta ja arvojen sekä tavoitteiden yhteisenä pohdiskeluna. (Koivukoski ja Palomäki 2009, 80–82.)

Pedagoginen johtajuus on prosessi ja se ilmenee ryhmäkonstekstissa. Johtajuuteen liittyy valtaa, ihmisiin vaikuttamista ja vastuuta. Johtajuuteen nivoutuu jollakin tavalla työn tavoit- teen saavuttaminen. Parrilan (2015) mielestä johtajalla on johtamisen halu ja johtajuuteen voi kasvaa ja kehittyä. Mikäli johtaja ei johda, johtajuus valuu jollekin muulle henkilölle. (Parrila 11.9.2015)

Xxxxxxxxxx ja Xxxxxxxx (2009, 84) kiteyttävät esimiehen toimenkuvaan liittyvät tehtävät tii- mityössä näin:

1. Kulttuurin ja ilmapiirin rakentaminen sekä niistä huolehtiminen,

2. Läsnäoleminen, tilanteiden aistiminen ja ymmärtäminen,

3. Xxxxxxxxxxxxxx kanssa säännöllisistä tapaamisista huolehtiminen,

4. Työn kehittäminen yhdessä tiimin jäsenten kanssa,

5. Tiimipalavereihin osallistuminen tarpeen mukaan,

6. Vastuun ja vallan antaminen ja sen käytön valvominen,

7. Oikeudenmukaisesta työvuorosuunnittelusta vastaaminen ja

8. Pelisääntöjen ja tiimin kehittymissuunnitelman käytön arviointi sekä ohjaaminen.

Nykyään ajatellaan, että johtajuus rakentuu yhteisöllisesti sen sijaan, että olisi yksi johta- jayksilö. Johtajuutta voidaan toteuttaa organisaation eri jäsenten kesken. Johtamisen ydin on tiimien johtamisessa, jolloin jokaisen työntekijän vastuu korostuu. Yhteisöllinen jaettu johtajuus vaati onnistuakseen työyhteisön, jolle perustehtävä on selkeä. Työyhteisö ym- märtää, millainen perustehtävään pohtautuva visio ja tavoitteet ovat. Työyhteisöllä tulee olla yhteinen halu työn kehittämiseen ja oppimiseen, jolloin pedagogiikan kehittäminen on mahdollista. (Parrila 11.9.2015)

Halttunen (2009, 125) on tutkinut työntekijöiden johtajuuteen kohdistamia odotuksia. Xxxxx- xxx toivottin käyvän ryhmissä ja näkevän työntekijöiden arkea. Johtajalta odotettiin palaut- teen antamista ja läsnäoloa perheille suunnatuissa tapahtumissa. Johtajalta haluttiin linjo- jen luomista ja niiden toteutumisen valvomista. Johtajan odotettiin olevan tasapuolinen ja tasavertainen ristiriitatilanteissa ja vastuunjakamisessa. Johtajan tulisi välittää tunnetta, että kaikki ovat tärkeitä. (Halttunen 2009, 125–128.)

Xxxxxx johtajuus edellyttää jokaiselta työyhteisön jäseneltä kykyä ja vastuuta itsensä johta- miseen. Mitä tietoisempi työntekijä on omasta toiminnastaan, sitä paremmin hän kykenee johtamaan itseään ja saamaan myönteistä elinvoimaa esille. Itsensä johtamiseen liittyy vahvasti oman itsensä tuntemiseen. Jaettu johtaminen toimii silloin kun oma perustehtävä on selkeä ja siinä pysyminen onnistuu. Perustehtävän selkeänä pysymiseen vaikuttaa koko organisaation perustehtävän selkeys ja keskittyminen perustehtävän kannalta tärkeimpään prosessiin. Työyhteisön toiminnalta vaaditaan suunnitelmallisuutta, hyvää ajanhallintaa ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. (Parrila 11.9.2015)

Halttusen (2009, 129) on havainnut tutkimuksessaan johtajien odottavan työntekijöiltä vas- tuullisen itsenäisyyden oppimista. Esimerkiksi johtajat toivoivat, että työntekijöiden väliset ristiriitatilanteet käsiteltäisiin ilman johtajaa. Johtajien oli vaikeaa arvioida minkä verran oli riittävä läsnäolo työyksikössä. Johtajien mielestä käytännön visioiden tekeminen oli työnte- kijöiden omalla vastuulla, eivätkä kokeneet johtajan olevan sanelija kehittämistyössä ja toi- minnan sisällöissä. (Halttunen 2009, 129.)

Fonsén (2014, 154) on tutkinut pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksessa. Hän löysi tutkimuksessaan pedagogista johtajuutta haittaavia tekijöitä. Sellaisia voivat olla johtajan perustehtävän heikkous, epävarmuus pedagogisesta kompetenssista ja puutteellinen re-

surssointi. Pedagogista johtajuutta edistivät työn rajaaminen, ajan varaaminen pedagogi- selle keskustelulle, toteutettavan pedagogiikan tuntemus, pedagogiikan aktiivinen kehittä- minen ja selkeät menetelmät pedagogiikan johtamisessa. (Fonsén 2014, 155–163.)

2.4 Tiimityön kokemuksia kansainvälisesti

Tiimityötä tehdään myös ulkomailla. Euroopassa Italiassa tiimityöllä saatiin hyviä kokemuk- sia ja tiimityön kehittäminen jopa vähensi välillisesti työstä johtuvaa stressiä. Italiassa Brin- disissä on d´Ettorren ja Grecon (2014) tutkimustulosten mukaan terveydenhuollossa huo- mattu, että tiimin toiminnan kehittäminen vaikuttaa myönteisesti työperäisen stressin ehkäi- semisessä ja vähenemisessä. Tutkimustulokset osoittivat, että työn organisointi oli inter- ventioiden kohde, joka vähensi työperäistä stressiä sairaalaosastoilla ja hoitopalveluissa terveydenhuollossa. Tällä alueella toimet oli keskitetty tiimin kehittämiseen. (d´Ettorre ja Greco 2014.)

Tiimityön kehittämisessä kiinnitettiin huomiota tavoitteelliseen työskentelyyn, johon liitettiin ammattiturvallisuuden kehittäminen. Reflektiivisen dialogin kehittäminen ja palautteen anta- minen ja saaminen työntekijöiden kesken oli myös keskiössä työn kehittämisessä. Työnjoh- tajan tuki, palaute ja osallisuus päätöksenteossa otettiin tarkastelun kohteeksi ja kehittä- misalueeksi tässä prosessissa. Brindisissä sairaalaosastoilla ja terveydenhuollon hoitopal- veluissa toteutettiin lisäksi turvallisuusharjoitusohjelmia ja ohjattiin eettisen säännöstön omaksumista terveydenhuollon työntekijöille. (d´Ettorre ja Greco 2014.)

Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka toteutettiin USA:ssa, Euroopassa ja Venä- jällä, saatiin samansuuntaisia havaintoja. Tässä tutkimuksessa keskityttiin Xxxxxxxxxxxx (2015) mukaan verkostoituneen toiminnan edistämiseen ja horisontaalisen yhteistyön vah- vistamiseen terveydenhuollossa. Tutkimuksessa löydettiin tiimityötä puoltavia tekijöitä, joita oli monipuolisten mekanismien käyttäminen vuorovaikutussuhteiden eheyttämisessä tiimi- työmallin mukaisesti. Työyksiköissä kannatti keskittyä edistämään positiivisia vaikutuksia suhteissa ja jättää vähemmälle huomiolle asioita, jotka vaikeuttivat työyksikön toimintaa. (Braithwaite 2015.)

d´Ettorre ja Xxxxx jakoivat tiimityön toiminnan kehittämisalueet kolmeen osaan, jotka olivat toiminta- ja organisaatiokulttuuri, rooli ammattiorganisaatiossa ja suhteet työssä. Näille osa-alueille tehtiin interventioita. Toiminta- ja organisaatiokulttuuriin liittyi tavoitteellisen työskentelyn interventio sisältäen ammattiturvallisuuden ja hyvinvoinnin. Turvallisuusjohta- misen järjestelmän sekä eettisen säännöstön omaksuminen terveydenhuollon tekijöille oli- vat toiminta- ja organisaatiokulttuurin interventioita myöskin. (d´Ettorre ja Greco 2014.)

Rooliin ammattiorganisaatiossa osa-alueella ammattiryhmien rooleja ja tehtäviä määriteltiin selkeämmiksi. Hierarkkisia rooleja ja tehtäviä avattiin ja niiden merkitystä ammattiturvalli- suudelle selkeytettiin. Työntekijöiden osallistuminen yhteisten päätösten tekemiseen oli tä- män alueen merkittävä interventio. Kolmas osa-alue suhteet työssä tarkoitti interventioita esimiestehtävissä työskentelevien kommunikaation kehittämiseen. Reflektiivistä dialogia uudistettiin ja avointa palautekulttuuria työntekijöiden kesken. (d´Ettorre ja Greco 2014.)

Xxxxxxxxxxxx (2015) havaintojen mukaan on luonnollista, että joidenkin ryhmien välillä on juopia. Erilaisten ryhmien rajapinnoilla kannattaa siitä huolimatta pyrkiä kokoamaan ryhmiä, jotka voivat työskennellä yhdessä. Xxxxxxxxxxxx tekemässä tutkimuksessa kehitettiin ter- veydenhuoltoon verkostomainen työskentelymalli.

3 VARHAISKASVATUS KUOPION KAUPUNGISSA

3.1 Varhaiskasvatus toimintaympäristönä

Varhaiskasvatuksen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat opetus- ja kulttuurimi- nisteriön vastuulle (L 8.5.2015/580, § 8). Opetushallitus toimii varhaiskasvatuksen asian- tuntijavirastona vastaten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laadinnasta. Varhais- kasvatussuunnitelman perusteet määräävät varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeiset sisällöt. Näin ollen valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on lakiperusteinen asia- kirja. (Parrila 11.9.2015)

Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuun- nitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voi- daan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä ote- taan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kan- nalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. (L 8.5.2015/580, § 9a.) Varhaiskasvatuksen järjestäjän pitää arvioida antamaansa varhaiskas- vatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (L 8.5.2015/580, § 9b).

Varhaiskasvatus tarkoittaa lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuk- sen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa pedagogiikkaa painotetaan. Varhaiskas- vatus voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana. Jokainen alle kouluikäinen lapsi on oikeutettu saamaan varhaiskasvatusta. Vanhemmat tekevät päätöksen lapsensa osallistumisesta var- haiskasvatukseen. Koulun aloitusta edeltävä esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasva- tusta, johon osallistuminen tuli velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen. (Opetushallitus 2015.)

Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja pohjautuu keskeisiin lapsen oikeuksia määrit- televiin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Keskeisin lap- sen oikeuksia koskeva arvo on lapsen ihmisarvo, joka perustuu Xxxxxx oikeuksien yleisso- pimukseen. Ihmisarvoon liittyy periaatteita, jotka ovat syrjintäkielto ja lapsen tasa-arvoisen kohtelun vaatimus, lapsen etu, lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen sekä lapsen mielipiteen huomioon ottaminen. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 12.)

Varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet johtuvat Suomen perusoikeussäännöksistä, muusta oikeussääntelystä ja asiakirjainformaatiosta. Ne ovat lapsen oikeus turvallisiin ih- missuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen, turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa mahdollistuu leikkiminen ja monipuolinen toiminta. Lapsella on oikeus

tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, saada tarvitsemaansa erityistä tukea sekä oikeus omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 12.)

Varhaiskasvatuksen kasvatuspäämäärät antavat suuntaa kasvattajille. Kasvatuspäämäärät ovat henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymis- muotojen ja toimintatapojen vahvistaminen sekä itsenäisyyden asteittainen lisääminen. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 13.) Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää las- ten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus toteutetaan käytännössä kokonaisuu- tena, jossa hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät toisiinsa. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 15.)

Xxxxxxxxxxxx Lastensuojeluliiton lausunnon mukaan laadukas varhaiskasvatus tukee lap- sen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuk- sella voidaan edistää lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuk- sia. Varhaiskasvatuksella on myös tärkeä tehtävä oppimisvalmiuksien kehittämisessä, syr- jäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa. (Mannerhei- min lastensuojeluliitto 2015)

Varhaiskasvatuksen henkilöstön rakentuu moniammatillisesta kasvattajayhteisöstä. Kas- vattajalta vaaditaan sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tar- peisiin. Varhaiskasvatusympäristö jäsentyy fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Oppiminen tapahtuu lapsella kokonaisvaltaisesti. Lapsi on luonnostaa utelias ja haluaa oppia uutta kerraten asioita. Kun lapsi kasvaa, kielen tehtävä lapsen ajat- telutoumintojen tukena vahvistuu. Kielelliset valmiudet toimivat oppimisvalmiuksien perus- tana. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 16–19.)

Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ilmaiseminen. Nämä ominaiset tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muo- doissa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 20.) Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt muodostuvat matemaat- tisesta, luonnontieteellisestä, historiallis-yhteiskunnallisesta, estettisestä, eettisestä ja us- konnollis-katsomuksellisesta orientaatiosta. Orientaatiot ohjaavat varhaiskasvatuksen hen- kilökuntaa siinä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisen tulee etsiä, muokata ja tarjota lasten ja lapsiryhmän toimintaa ja oppimista ajatellen. (Varhaiskasvatuksen pe- rusteet 2005, 26–27.)

Vanhemmilla on ensijainen kasvatusoikeus- ja vastuu lastensa asioissa ja yhteiskunnan järjestämät varhaiskasvatuspalvelut tukevat lasten kotikasvatusta. Vanhemmat voivat valita lastensa varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista

vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikki on keskeisessä asemassa. Varhais- kasvatuksen lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä varhaiskasvatuksen menetelmien tuntemiseen perustuva, kokonaisvaltainen näkemys lap- sen kasvatusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. (So- siaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:9, 9.)

Varhaiskasvatuksessa keskeistä on lasten, varhaiskasvatushenkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatustyötä tehdään yhteis- työssä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, johon osallistuvat sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seura- kunnat varhaiskasvatuspalveluineen. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:9, 9.)

Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimi- maan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Vanhem- mat ja kasvattajat yhdessä luovat optimaaliset edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaami- selle. Kasvatuskumppanuus on asennoitumista yhteiseen kasvatustehtävään ihan konk- reettisesta organisoinnista ja sopimisesta molemmille osapuolille sopivalla tavalla. (Var- haiskasvatuksen perusteet 2005, 31.)

Lapsi saattaa tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi tulla myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. (Varhaiskasvatuk- sen perusteet 2005, 31.) Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla pitää olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskun- nan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään niin, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja saa tu- kea sosiaalisiin kontakteihin ryhmässä. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 39.)

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen hyvinvointi ja oppiminen. Lapsen suotuisan ke- hityksen mahdollistaa terveellinen, rauhallinen, kehitystä ja oppimista edistävä kasvuympä- ristö. Päivähoidossa tätä tavoitellaan vaikuttamalla toiminnan suunnitteluun ja toteuttami- seen sekä lapsiryhmän rakenteellisiin tekijöihin. Rakenteellisia tekijöitä ovat henkilöstön riittävyys ja asiantuntemus sekä niin aikuisten ja lasten välisten kuin myös lasten keskinäis- ten suhteiden jatkuvuuteen. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:9, 9.)

3.2 Varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan punaisena lankana

Päiväkodissa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatusssuunni-

telmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehi- tystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteutta- miseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. (L 8.5.2015/580, § 7a)

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhem- pien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhan- opettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huo- mioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asi- antuntijat ja muut tarvittavat tahot. (L 8.5.2015/580, § 7a)

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkis- tettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät. (L 8.5.2015/580, § 7a) Xxxxxx varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteu- tettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomi- oon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua var- haiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin (L 8.5.2015/580, § 7b).

Varhaiskasvatuksen perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatusta. Valtioneuvos- ton periaatepäätöksellä 28.2.2002 hyväksymät varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjauk- set ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjana. Valtakunnalliset linjaukset si- sältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopistealueet. Varhaiskasvatuksen perusteilla tavoitellaan varhaiskasva- tuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, sisällöllisen kehittämisen ohjaamista ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen perusteiden yhdenmukaistamista. (Varhaiskasva- tuksen perusteet 2005, 7.)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet lisäävät varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuspalveluissa ja moniammatil- lista yhteistyötä eri palvelun tuottajien kesken lapsen ja perheen tukemiseksi ennen oppi- velvollisuuden alkamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esi- ja perusopetuk- sen opetussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kas- vua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 7.)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kuntia omien varhaiskasvatussuunnitel- mien teossa. Kunnan omissa varhaiskasvatuksen linjoissa määritellään, millaisia seudulli- sia, alueellisia ja yksikkökohtaisia suunnitelmia kunnassa tehdään ja miten niitä arvioidaan. Kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmassa tarkistetaan ja kirjataan eri palvelumuotojen ominaispiirteet, erityiset tavoitteet ja toimintatavat. Varhaiskasvatusssuunnitelmat yksiköit- täin puolestaan täydentävät kunnan suunnitelmaa, sillä siinä kuvataan toimintaympäristön ja yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005, 43.)

Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan toteuttaa sekä vanhempien oikeutta päivähoitopalveluun että lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Päivähoidon visio ja toimintalinjaukset perustuvat kaupungin strategiassaan määrittelemiin arvoihin ja periaat- teisiin. Päivähoidon vision mukaan päivähoito turvaa vanhempien kasvatuskumppanina kuopiolaisten lasten hyvän lapsuuden. Lisäksi päivähoito tarjoaa kansainvälistyneen Kuo- pion lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi monipuolisia, joustavia ja laadukkaita palveluita vanhempien toivomissa muodoissa. (Varhaiskasvatussuunnitelma 2009, 9.)

Kuopiossa on linjattu, että päivähoidossa toteutuu vanhempien ja henkilöstön tietoinen toi- minta tasavertaisina kasvatuskumppaneina lasten parhaaksi. Lapsilähtöisyys toteutuu koko päivähoidossa ja päivähoito toteutetaan lähipalveluna. Kuopion päivähoidon palvelumuodot vastaavat lasten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin ja työelämän muutoksiin. Henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja työkyvystä huolehditaan. Xxxxxxxxxxx ja toimenpiteenä vi- sion toteuttamiseksi on laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen tiimityönä ja moniam- matillisena yhteistyönä. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan tiimityön toteutuminen var- mistetaan jatkuvalla täydennyskoulutuksella. (Varhaiskasvatussuunnitelma 2009, 10.)

3.3 Varhaiskasvatus ja päiväkotihoito Kasvun ja oppimisen palvelualueella Kuopion kaupungin organi- saatiossa

Kuopion kaupungissa on noin 115 000 asukasta. Kuopion kaupungilla on työntekijöitä noin 5700. Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kuo- pion kaupungin strategisten päämäärien mukaan Kuopio on vahva suunnannäyttäjä. Kuo- pio on kärkikaupunkien joukossa rakentamassa kestävää taloutta ja määrittelemässä kehi- tyksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä ja Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymä.

Kuopiossa on ennaltaehkäisyä ja omatoimisuutta painottavat palvelut. Kuopio on edelläkä- vijä osallisuuden ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. (Kuopion kaupunki 2015)

Strategian kolme näkökulmaa pitävät sisällään painopisteitä. Ne ovat valintoja niistä asi- oista, joissa halutaan onnistua, jotta visio saavutetaan.

1. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu tarkoittavat vahvaa ja monipuolista elinkei- noelämää, innovaatio- ja opiskelukaupunkia ja Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisöä.

2. Asukkaat ja palvelut mahdollistuvat tulevaisuuteen suunnatulla ja kestä- vällä kaupunkirakenteella ja asiakaslähtöisillä ja omaehtoisuuteen kannustavilla ja ennalta- ehkäisevillä palveluilla.

3. Resurssien, johtamisen ja henkilöstön menestystekijöitä ovat tasapainoinen talous, liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky ja kustannustehokkuus sekä määrätietoinen kokonaisjohtaminen. (Kuopion kaupunki 2015)

Visio 2020 mukaan Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokau- punki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. (Kuopion kaupunki 2015.)

Varhaiskasvatus sijoittuu Kuopion kaupungin organisaatiossa Kasvun ja oppimisen palvelu- alueelle. Varhaiskasvatuksen alueella työskentelee noin 850 työntekijää. Varhaiskasvatuk- sen asiakkaana on päivittäin noin 3000 kuopiolaista perhettä. Näin ollen varhaiskasvatuk- sen alue ja organisaatio on suuri. Päiväkodeissa päiväkodinjohtaja toimii esimiehenä. Las- tentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja toimii tiimivastaavana. Lastentarhanopetta- xxxxx ja erityislastentarhanopettajilla on pedagogisen johtajuuden vastuu lapsiryhmässään.

Kasvatus- ja hoitohenkilöstön työnkuvissa on eroja, mutta kaikki lapsiryhmässä työskente- levät arjen asioiden parissa.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhais- kasvatuksena kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan toimesta. Päiväko- dissa toteutetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muo- dostamaa pedagogiikkaa tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa. (L 8.5.2015/580, § 1) Päivähoitoa järjestetään Kuopiossa perheen tarpeen mukaan kokopäivähoitona tai osapäi- vähoitona päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Kuopiossa on 37 kunnallista päiväkotia ja päiväkodeissa lasten hoidosta ja opetuksesta vastaa asetuksen mukainen koulutettu henki- lökunta. Päivähoitoasetus ohjaa ryhmän koon lasten iän mukaan. Päiväkodit voivat olla avoinna klo 6.30 - 17.00, tarvittaessa klo 6.00 - 18.00. Kuopiossa toimii myös kaksi vuoro- hoitopäiväkotia sekä useita päiväkoteja, joiden aukioloaika on jatkettu. (Kuopion kaupunki 2015.)

Kuopiossa varhaiskasvatuspalveluiden periaatteita ovat palveluhenkisyys, luottamukselli- suus ja kasvatuskumppanuus. Palveluhenkisyyden toteutuminen edellyttää, että päivähoito käsitetään palveluna, jonka toteuttamista ohjaavat perheiden tarpeet. Päivähoitohenkilös- tön pitää ohjata perheitä päivähoitopalveluihin liittyvissä asioissa sekä myös muiden lapsi- perhepalveluiden käyttämisessä. Luottamuksellisuus periaatteena tarkoittaa, että työnteki- jät ovat tietoisia salassapitovelvollisuudesta ja allekirjoittavat vaitiolositoumuksen. Lasten

tietoja voi siirtää muille lapsen kanssa työskenteleville työntekijöille vanhempien suostu- muksella. Vanhemmilla on oikeus olla läsnä tietoa siirrettäessä. (Kasvattajan käsikirja 2012, 1.)

Vanhempien ilmaisemaa uskonnollista tai muuta vakaumusta kunnioitetaan ja se huomioi- daan lapsen hoidossa ja kasvatuksessa päivähoidossa. Luottamuksellisuuden toteutumi- nen merkitsee, ettei perheen asioita puhuta lasten, muiden perheiden tai ulkopuolisten kuullen, eikä vanhemmista puhuta arvostellen. Kasvatuskumppanuus edellyttää, että työn- tekijät huolehtivat ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja työ- ja toimintatapojen kehittämisestä. Silloin kun lapsi aloittaa hoidon, hoitosuhteen aloittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Koko työyhteisön tehtävänä on tukea erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten hyvää päivähoidon aloitusta esimerkiksi työaikajärjestelyin. (Kasvattajan käsikirja 2012, 2.)

Kasvatuskumppanuus merkitsee, että vanhemmille kerrotaan konkreettisia päivittäisiä ha- vaintoja lapsesta esimerkein. Jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa säännöllisesti vähintään kerran toi- mintavuoden aikana. Vanhemmat ovat aina tervetulleita lapsensa päivähoitopaikkaan ja se ilmaistaan heille selkeästi. (Kasvattajan käsikirja 2012, 3.)

Kasvattajan käsikirjassa (2012, 3) todetaan, että suotuisa kasvuympäristö muodostuu mo- nien eri tekijöiden kokonaisuudesta. Turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri on suo- tuisan kasvuympäristön olennaisin edellytys. Ilmapiirin jälkeen tulevat toiminnan rakenne, fyysiset puitteet, monipuolisen toiminnan ja leikin mahdollistavat sisä- ja ulkotilat. Kasvatus- tiimi luo kasvuympäristön asenteillaan ja vasta sen jälkeen suunnittelemalla toiminnan ra- kenteen, muokkaamalla tiloja ja valitsemalla välineitä ja materiaaleja. (Kasvattajan käsikirja 2012, 3.)

Tutkimuksin on osoitettu, että keskeistä varhaiskasvatuksen laadussa on henkilökunnan koulutus tehtäväänsä. Kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentar- hanopettaja, se vähentää oppimisvaikeuksien syntyä ja tukee lasten kielellistä kehitystä.

Koulutuksella on vahva yhteys varhaiskasvatuksen laatuun ja suunnitelmallisuuteen. Epä- tyydyttävässä hoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysyy korkeana tai kohoaa päivän ai- kana ja korkea kortisolitaso lisää lasten aggressiivisuutta ja ahdistuneisuutta. Päivähoi- dossa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen on suoraviivainen tutkimusten mukaan. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2015)

Kuopiolaisessa varhaiskasvatuksessa valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen tavoitteeseen hyvinvoivasta lapsesta vastataan lapsilähtöisyydellä. Lapsen yksilölliset tarpeet, tausta ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan. Tämä edellyttää varhaiskasvatussuunnitelman laati-

mista yhdessä xxxxxxxxxx kanssa. Xxxxxx kanssa keskustellaan, kuunnellaan lasta, ha- vainnoidaan häntä ja kirjataan havaintoja. Työntekijöillä tulee olla tietoa lapsen lähikehityk- sen vyöhykkeestä, oppimisen tavoista ja kiinnostuksen kohteista ohjaten toiminnan suun- nittelua. (Kasvattajan käsikirja 2012, 5.)

Hyvä perushoito tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsen päivään luovat rytmiä ruokailut, ulkoilu, liikunta ja mahdollisuus lepoon yksilöllisesti. Päivärytmin tulee olla selkeä, mutta tarpeen mukaan joustava. Lapsen annetaan toimia perushoitotilanteissa oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan mahdollisimman itsenäisesti. Perushoitotilanteet luodaan tunnel- maltaan rauhallisiksi ja kiireettömiksi. Perushoitotilanteille laaditaan hoidolliset, kasvatuk- selliset ja opetukselliset tavoitteet ja ne tulevat näkyviksi toiminnan tasolla. (Kasvattajan käsikirja 2012, 6.) Kaiken kaikkiaan monipuolinen toiminta mahdollistaa kasvun, kehityksen ja oppimisen (Kasvattajan käsikirja 2012, 7).

Mikäli lapsen kehityksestä herää huoli, kasvattajatiimin pitää keskustella tiimissä ja oman esimiehensä kanssa huolta herättäneistä asioista. Vanhempien kanssa tarkastellaan ha- vaintoja lapsen toiminnasta erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Toimintaa mukautetaan niin, että se tukee lapsen mahdollisuuksia kykyjensä mukaiseen kommunikointiin, liikkumi- seen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen. (Kasvattajan käsikirja 2012, 12.)

Kuopiossa on kartoitettu vanhempien näkemyksiä kasvatuksen arvoista ja tavoitteista, hy- vistä kasvatuskäytännöistä ja onnistuneesta kasvatuskumppanuudesta. Vanhemmat halua- vat lasten kasvavan aidoiksi, onnellisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi, jotka tekevät rohkeasti omia päätöksiä ja tarttuvat haasteisiin omien kykyjensä mukaan. Vanhemmat toivovat las- ten varttuvan rehellisiksi, oikeudenmukaisiksi, toiset huomioonottaviksi, luotettaviksi ja vas- tuuntuntoisiksi aikuisiksi. Vastuulliseen aikuisuuteen liitettiin hyvien käytös- ja elämäntapo- jen omaksuminen ja jaksaminen toimia pitkäjänteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. (Var- haiskasvatussuunnitelma 2009, 1.)

Päiväkodin organisaatiossa päätöksenteko on hajautettua. Lapsiryhmässä työnkentelevät henkilöt vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin. Toiminta suunnitellaan niin että se vastaa parhaalla mahdollisella tavalla jokaisen lapsen kokonaiskehityksen tukemiseen. Mahdolli- set kuntoutussuunnitelmat ja erityisen tuen suunnitelmat vaikuttavat toiminnan suunnitte- luun. Työtä tehdään myös moniammatillisessa verkostossa, joten toiminnassa pitää ottaa huomioon useita näkökulmia. Ryhmässä työskentelevät kasvatushenkilöt tuntevat lapsen hyvin ja voivat tehdä arjen tilanteissa parhaat ratkaisut ottaen huomioon lainsäädännön työlle asettamat vaatimukset. Varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat työskentelyä. Päivä- kodin organisaatio on avoin – suunnittelu ja toteutus on yhdistetty ja toiminta on joustavaa. Kasvatushenkilöstölle jää vapautta tehdä persoonallisesti hyvää varhaiskasvatusta.

4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS

4.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset

Tiimisopimuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata tiimin toimintaa perustehtävän toteuttami- sessa, olla perustyöväline. Tiimeillä ja jokaisella kasvattajalla on yksilöllisiä kokemuksia tii- misopimuksen tekemisestä ja käyttämisestä. Silloin kysymällä ja haastattelemalla saa tie- toa yhteisistä ja subjektiivisista kokemuksista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalveluille kokemuksellista tietoa tiimisopimuksen käy- töstä ja toimivuudesta työvälineenä. Tutkimuksen toteutustapa on laadullinen tutkimus.

Ryhmähaastattelun menetelmällä haastatellaan tiimejä ja näin saatu haastatteluaineisto analysoidaan ja kuvataan niin, että kokemuksia voidaan hyödyntää tiimisopimusasiakirjan kehittämisessä ja arvioinnissa edelleen.

Tutkimuskysymys 1 Mitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä tai ovat kul- makiviä tiimisopimuksen käytössä?

Tutkimuskysymys 2 Miten tiimisopimus toimii varhaiskasvatustiimin työvälineenä?

4.2 Tutkimusmenetelmät

4.2.1 Laadullisen tutkimuksen lähtökohtia

Tässä opinnäytetyössä päädyttiin laadullisen tutkimuksen tekemiseen, koska tutkimusteh- tävä on hyvin henkilöstökeskeinen ja aineiston kerääminen suoraan kohderyhmältä mah- dollistui. Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen hallinto myönsi tälle opinnäytetyölle tutkimusluvan. Laadullisen tutkimuksen valitseminen oli perusteltua, koska päätettiin tutkia työntekijöiden kokemuksia tiimisopimuksesta.

Laadullinen tutkimus on kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto kootaan luonnolli- sissa ja todellisissa tilanteissa. Laadullisen tutkimuksen alle kuuluu useita hyvin erilaatuisia laadullisia tutkimuksia. Laadullista tutkimusta voidaan tarkastella sekä laajassa merkityk- sessä että monissa erilaisissa kapeammissa merkityksissä. Laadullisessa tutkimuksessa aineistoa kerätään yleensä haastattelulla, kyselyllä, havainnoinnilla ja erilaisiin dokument- teihin perustuvalla tiedolla. Näitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina, rinnakkain tai eri tavoin yhdisteltynä tutkittavan ongelman ja tutkimusresurssien mukaan. Kun tutkitaan käyttäyty- mistä eli erilaisia aikomuksia käyttäytyä jollain tavalla, käy kysymiseen perustuva aineiston- keruumenetelmä parhaiten. (Tuomi ja Sarajärvi 2002, 7, 73, 122.)

Laadullisella aineistolla tarkoitetaan sellaista aineistoa, joka on ilmiasultaan tekstiä. Esi- merkkejä laadullisesta aineistosta ovat erimuotoiset haastattelut ja havainnoinnit, henkilö- kohtaiset päiväkirjat, omaelämäkerrat ja kirjeet sekä muuta tarkoitusta varten tuotettu kirjal- linen ja kuvallinen aineisto ja äänimateriaali. (Eskola ja Suoranta 1998, 16.)

Tutkimusmenetelminä tutkimussuunnitelmaa tehdessäni nimettiin haastattelujen tekemi- nen. Haastattelujen tekemiseen päädyttiin, koska haluttiin syventää tietoja suoraan tiimeiltä ja palvelupäälliköltä. Haastattelut, joita käytettiin tiedon ja aineiston keräämiseen, ovat teema- ja ryhmähaastattelut.

Haastattelun tarkoituksena on selvittää, mitä jollakulla on mielessään. Haastattelu onkin eräänlaista keskustelua, joka tapahtuu tutkijan aloitteesta ja on hänen johdattelemaansa. Kun haluamme tietää jotain ihmisestä ja hänen ajatuksistaan, niin kannattaa kysyä häneltä suoraan. Se on Eskolan ja Suorannan (2001, 85) mukaan haastattelun perusidea.

Haastatteleminen tutkimuksen osana on vuorovaikutustilanne, jolle ovat luonteen omaisia muun muassa seuraavat piirteet:

- Haastattelu on ennalta suunniteltu ja haastattelija on tutustunut tutkimuksen kohtee- seen käytännössä ja teoriassa, tavoitteena on luotettavan tiedon saaminen tutkimuson- gelman kannalta tärkeiltä alueilta

- Haastattelu on haastattelijasta lähtenyt ja hänen ohjaamansa

- Haastattelija joutuu motivoimaan haastateltavaa ja ylläpitämään hänen motivaatiotaan (Hirsjärvi ja Hurme 2000, 43.)

Haastattelun etuna voidaan pitää joustavuutta. Haastattelija voi toistaa kysymyksen, oi- kaista väärinkäsityksiä, selventää ilmausten sanamuotoja ja käydä keskustelua tiedonanta- jan kanssa. Haastattelun tekee joustavaksi myös se, että kysymykset voidaan esittää siinä järjestyksessä kuin tutkija arvioi aiheelliseksi. (Tuomi ja Sarajärvi 2002, 75.)

Tutkimushaastattelussa on kyse ammatillisesta toiminnasta ja systemaattisesta tiedonhan- kinnasta. Teemahaastattelu on yksi tutkimushaastattelun laji. Muita tutkimushaastattelun lajeja ovat lomakehaastattelu, joka on strukturoitu, sekä avoin haastattelu; teemahaastat- telu puolestaan on puolistrukturoitu. Teemahaastattelussa haetaan aihealueiden kautta vastauksia, jotka ovat yhteydessä tutkimusongelmaan. Ihanteellista haastattelun kannalta olisi, että tilanne olisi ennalta suunniteltu ja haastattelijan taholta ohjattu. Haastattelussa rekisteröidyt tulokset tulee käsitellä luottamuksellisesti. (Lindlöf 3.2.2000)

4.2.2 Aineiston keräys

Seuraavaksi kuvataan teema- ja ryhmähaastattelua, mitä ne ovat. Teemahaastattelumene- telmää käytettiin asiantuntijahaastattelun tekemiseen. Asiantuntijaksi opinnäytetyötä varten valittiin ja saatiin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Kuopion kaupungin varhaiskasvatus- palveluista. Palvelupäällikkö vastaa varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogiikan kehittämi- sestä. Tähän opinnäytetyöhön haluttiin saada tietoa varhaiskasvatuksen hallinnon edusta- jalta ja kehittämistoimiin aktiivisesti osallistuvalta taholta.

Palvelupäällikön kanssa sovittiin haastatteluaika, -paikka ja -kesto etukäteen. Haastattelu- runko laadittiin tiimisopimuksen rungon pohjalta (Liite 2). Kysymysten laadinnassa pidettiin tärkeänä, että niistä saadaan vastauksia, jotka kattavat opinnäytetyön osa-alueet laajasti. Palvelupäällikön haastattelu nauhoitettiin hänen suostumuksellaan. Tällaisen asiantuntija- haastattelun avulla saatiin täydennettyä ja syvennettyä aineistoa tiimisopimuksesta. Tee- mahaastattelu litteroitiin ja tekstiä tuli 6 sivua. Haastattelun kesto oli noin 40 minuuttia.

Teemahaastattelussa haastateltava saa vastata omin sanoin, kun teema-alueet on etukä- teen määritelty. Haastattelijan tehtävänä on varmistaa, että kaikki etukäteen päätetyt tee- mat käsitellään, mutta niiden järjestys ja laajuus voi vaihdella haastattelusta toiseen. Haas- tattelijalla on tukilista käsiteltävistä asioista haastattelutilanteessa. (Eskola ja Suoranta 2001, 86.)

Varhaiskasvatustiimien kokemusten tutkimusmenetelmäksi valittiin ryhmähaastattelu. Ryh- mähaastatteluun päädyttiin, koska siten ajateltiin saada monipuolisempaa tietoa kuin yksi- löhaastatteluista olisi saanut. Tiimin yhteinen näkemys tulee parhaiten esille haastattele- malla kokonaista tiimi tai ainakin sen enemmistöä. Ryhmähaastattelun eduksi nähtiin, että haastatteluun osallistuvat ihmiset saavat toisiltaan haastattelutilanteessa tukea ja innostu- vat näin keskustelemaan aiheesta syvemmin. Ajatteltiin, että keskustelu tuottaa enemmän tietoa kuin yhden tai kahden henkilön teemahaastattelu.

Ryhmähaastattelulla on etuja vapaamuotoisista haastattelutyypeistä lähinnä yksilöiden tee- mahaastatteluun verrattuna, toteaa Sulkunen (1992, 264). Yksilöhaastattelussa haastatte- lija ratkaisee hyvin pitkälti, mitä asioita tuodaan esille ja millä tavalla. Ryhmähaastatteluti- lanteessa haastateltavat kontrolloivat toisiaan. Toki ryhmähaastattelussakin lopputulokseen vaikuttavat ryhmän rakenne, koko ja haastattelijan suhde haastateltaviin. Ryhmähaastat- telu on tehokas menetelmä, sillä samassa tilanteessa saadaan haastatelluksi useita ihmi- siä. (Sulkunen 1992, 264.) Myös Hirsjärvi ja Hurme (2000, 63) näkevät ryhmähaastattelun etuna, että sen avulla saadaan ennen kaikkea nopeasti tietoa samanaikaisesti usealta vas- taajalta.

Ryhmähaastattelua voidaan käyttää yksilöhaastattelun sijasta tai sen ohella. Ryhmähaas- tattelussa on paikalla samalla kertaa useita haastateltavia, myös haastattelijoita voi olla useita. Ryhmähaastattelun tavoitteena on ryhmäkeskustelu tutkijan haluamasta aiheesta tai teemoista. Ryhmähaastattelussa haastateltavat voivat innostaa toisiaan puhumaan tee- moista. Sopiva määrä haastateltavia on 4-8 henkilöä, huomioon ottaen sen, että siitä voi tehdä jokainen omat sovelluksensa. (Eskola ja Suoranta 2001, 94–96.)

Aineiston keräämiseksi järjestettiin kolme ryhmähaastattelutilannetta Petonen-Saaristokau- pungin alueella kolmessa eri päiväkodissa. Päiväkodit valittiin yhteistyössä päiväkodinjoh- tajien kanssa. Valintaan vaikutti myös tiimien halukkuus osallistua tutkimukseen. Haastatte- lut sovittiin sellaisiin aikoihin, jolloin lapsiryhmissä oli hiljaisempaa ja tiimien oli mahdollista osallistua haastatteluun. Haastateltiin sellaisia tiimejä, joiden toiminta oli jo vakiintunutta.

Kun haluttiin tutkia tiimien kokemuksia tiimisopimuksen käytöstä, oli perusteltua haastatella tiimejä, joille oli jo kertynyt kokemusta tiimisopimustyöskentelystä. Ryhmähaastattelurunko laadittiin myöskin tiimisopimuksen rungon pohjalta (Liite 3)

Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen henkilöä. Tiimien valinnassa kiinnitet- tiin huomiota siihen, että tiimit olisivat mahdollisimman erilaisia. Näin ajateltiin saavan ri- kasta aineistoa. Yksi tiimi oli pienen yksikön aamu- ja iltahoitoa tarjoava tiimi 1-5-vuotiaille lapsille, joka oli tarpeen mukaan avoinna kello 5-22 välisenä aikana. Toinen tiimi oli isom- man päiväkodin tiimi 1-4-vuotiaiden lasten ryhmässä, joka oli avoinna kello 6-18. Kolmas tiimi työskenteli esikoululaisten ryhmässä.

Ryhmähaastattelurunkoa testattiin yhden tiimivastaavan kanssa. Haastattelurungon avulla syntyi keskustelua sellaisista sisällöistä, joilla tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin saadaan vastauksia. Vastauksissa tuli esille sekä ennalta arvattavia asioita että yllättäviä- kin seikkoja. Kysymyksiä oli sopivasti suhteessa suunniteltuun aikatauluun. Ryhmähaastat- teluille varattiin tunnin aika tiimiä kohden.

Hirsjärven ja Hurmeen (2000, 61) mukaan ryhmähaastattelua voidaan pitää keskusteluna, jonka tavoite on vapaamuotoinen. Ryhmähaastattelussa osallistujat kommentoivat asioita melko spontaanisti, tekevät huomioita ja tuottavat monipuolista tietoa tutkittavasta ilmiöstä (Hirsjärvi ja Hurme 2000, 61).

Ryhmähaastattelujen avulla saatiin sellaista tietoa, jota opinnäytetyötä varten tarvittiin. Kes- kustelu oli vilkasta ja jokaisessa ryhmässä syntyi erilaista keskustelua. Nauhoitettua kes- kustelua kertyi yhteensä 2 tuntia 15 minuuttia. Tekstiä kertyi 30 sivua.

4.2.3 Analyysimenetelmät

Koko aineisto analysoitiin luokittelemalla. Analyysin perustana käytettiin teosta, jossa käyt- tämästäni analyysitavasta käytetään nimitystä luokittelu. Perinteisesti kyseistä tapaa on kutsuttu teemoitteluksi. Tässä opinnäytetyössä käytetään nimitystä luokittelu tarkoittaen sillä teemoitteluun verrattavaa analyysitapaa.

Aineiston luokittelu on olennainen osa analyysia ja se luo pohjan tai kehyksen, jonka va- rassa haastatteluaineistoa voidaan myöhemmin tulkita sekä tiivistää ja yksinkertaistaa. Luokittelu on välttämätöntä, jos haluamme esimerkiksi vertailla aineiston eri osia toisiinsa tai tyypitellä tapauksia. Luokitellessamme jäsennämme tutkittavaa ilmiötä vertailemalla sa- malla aineiston osia toisiinsa. Luokat voidaan ymmärtää työkaluiksi, joiden varassa voidaan kehitellä teoriaa tai nimetä abstraktilla tasolla suuresta aineistomassasta tärkeät ja keskei- set piirteet. (Hirsjärvi ja Hurme 2000, 147.)

Usein kvalitatiivista tekevä pohtii, kuinka luokkia synnytetään tai luodaan. Tähän on vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Luokkien muodostamisen kriteerit ovat yhteydessä tutki- mustehtävään, aineiston laatuun sekä myös tutkijan omaan teoreettiseen tietämykseen ja kykyyn käyttää tätä tietoa. Jos tutkimusongelma on laaja, se ei välttämättä tarjoa avuksi jäsentäviä käsitteitä. Toisaalta ongelma voi olla hyvin tarkasti rajattu alaongelmia myöten, jolloin jo ongelmat voivat toimia ehdollisia luokkina. Tutkimusväline tai menetelmä voi toi- mia luokittelun pohjana niin, että esimerkiksi teemahaastattelun teemat ovat jo karkeita alustavia luokkia. (Hirsjärvi ja Hurme 2000, 148–149.)

Kun haastattelut litteroitiin, lähdettiin etsimään aineistosta samankaltaisuuksia. Tässä vai- heessa ryhmähaastattelut yhdistettiin yhdeksi käsiteltäväksi aineistoksi. Pääluokiksi nostet- tiin aineistossa usein esiintyviä kokonaisuuksia. Aihealueen ja teoreettisen viitekehyksen tuntemus sekä substanssiosaaminen auttoivat nostamaan aineistosta tutkimustehtävän kannalta olennaisia asioita.

Luokittelu ja aineiston koodaaminen muodostettuihin luokkiin ei ole analyysin lopullinen ta- voite, vaan välivaihe analyysin rakentamisessa. Analyysi edellyttää aineiston osien yhdiste- lyä. Yhdistelyn tuloksena olevia luokkia voidaan nimetä käyttämällä apuna jo olemassa ole- via teorettisia käsitteitä tai luoda itse ilmiötä hyvin kuvaavia käsitteellisiä termejä. Löydetyt yhteydet olisi kyettävä ymmärtämään myös teoreettisesti, ei vain empiirisinä ilmiöinä. (Hirs- järvi ja Hurme 2000, 149–150.)

Aineistolähtöinen analyysi toimi tämän opinnäytetyön analyysin tekemisen perustana. Litte- roitua tekstiä luettiin ja siitä muodostettiin luokkia. Jokainen puheenvuoro käsiteltiin, pohdit-

tiin sen sisältöä ja sijoitettiin johonkin pääluokkaan. Litteroitua tekstiä pelkistettiin ja tiivistet- tiin niin, että siinä säilyi tutkittavien näkökulma. Pääluokkia jaettiin vielä alakategorioihin.

Tutkimukseen liittymättömät puheenvuorot jätettiin pois tutkimustuloksista. (Liite 4 Esi- merkki luokittelusta ja analyysistä)

Sisällönanalyysi tarkoittaa pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti. Sisäl- lönanalyysissa etsitään tekstistä merkityksiä. Sisällönanalyysillä pyritään kuvaamaan tutkit- tavaa ilmiötä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin kuu- luvat aineiston redusointi eli pelkistäminen esimerkiksi tiivistämällä tai pilkkomalla se osiin. Tutkimustehtävä ohjaa aineiston pelkistämistä, jonka mukaan aineistoa pelistetään litteroi- malla tai koodaamalla tutkimustehtävälle ominaiset ilmaukset. Aineiston klusteroinnissa al- kuperäisilamukset käydään läpi tarkasti ja etsitään aineistosta samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Näin samaa asiaa tarkottavat käsitteet ryhmitellään ja kootaan luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2002, 105–112.)

Aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto, jonka perusteella muodostetaan teoreettinen käsitteistö. Abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston näkökulmasta on mahdollista. Tutkija muodostaa yleiskäsittei- den avulla kuvauksen tutkimuskohteesta ja vertaa teoriaa ja johtopäätöksiä kokoajan alku- peräisaineistoon uutta teoriaa muodostaessaan. Tuloksissa esitetään empiirisestä aineis- tosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat. Tutki- mustuloksissa kuvataan myös luokittelujen pohjalta muodostetut käsitteet tai kategoriat ja niiden sisällöt. Johtopäätöksissä tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavia heidän omasta nä- kökulmastaan. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2002, 113–115.)

Opinnäytetyön aineiston keskeisin osa on ryhmähaastattelujen tuottama tieto. Ryhmähaas- tattelutilanteissa kokemuksia tiimisopimuksesta lähestyttiin tiimisopimuksen osa-alueiden kautta. Luokittelun kautta uusiksi pääluokiksi muodostuivat kasvattajat toimivat tiiminä, per- heiden kanssa tehtävä yhteistyö ja lapsi arjen tilanteissa ja toiminnassa. Pääluokan Kas- vattajat toimivat tiiminä alakategorioiksi tulivat arvokeskustelu, lapsia varten ja tiimisopimus työvälineenä.

5 TULOKSET

5.1 Kasvattajat toimivat tiiminä

5.1.1 Arvokeskustelu

Tiimi kirjasi keskeisimmät arvot tiimisopimukseen ja koki hyvänä, että samalla käytiin arvo- keskustelua. Keskeisiä arvoja olivat lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus, joustavuus ja tasa-arvoisuus. Käsitteitä oli keskusteltu auki, että mitä esimerkiksi kasvatuskumppanuus, vanhempien tukeminen tai pienryhmätoiminta tiimiläisten mielestä tarkoittaa ja miten niitä pitäisi toteuttaa juuri tässä ryhmässä. Mitä kasvatuskumppanuus kenenkin mielestä tarkoit- taa ja miten me toteutetaan sitä?

Arvokeskustelu helpotti lasten erilaisuuden ja kehitysvaiheiden sekä lasten kasvuolosuhtei- den ymmärtämistä. Sitouminen joustavuuteen ja toiminnan muuttamiseen koettin keskei- senä tiimin vahvuutena ja jatkuvuuden edellytyksenä. Joustavuutta pidettiin hyvin tärkeänä silloin kun aikaa suunnittelulle jäi vähemmän tai kun toimintaa oli suunniteltu yhden tai kah- den tiimin jäsenen toimesta. Kokemus helpotti joustavuuteen antautumista ja sitoutumista. Ollaan mukautuvia että pystyy hyppäämään mukaan siihen kelkkaan.

Työrauhan antaminen työtoverille tiedostettiin myös tärkeäksi arvoksi, mutta välillä käytän- nössä se oli hankala toteuttaa. Xxxxxxxx tuli paljon työstettäviä ja tiedotettavia asioita, jotka piti keskustella nopeallakin aikataululla. Tiimi takasi työrauhan omalla toiminnallaan aina kun lasten toiminta oli käynnissä, mutta muuten siitä piti tinkiä. He huomasivat, että viesti- vihko ei palvellut niin hyvin kuin keskustelu ja työkaveri pitikin keskeyttää esimerkiksi tieto- koneella työskennellessä aika usein. Niin ja se sit että on tieto, joka on pakko sanoa sen päivän aikana, et sitä ei voi jäähä panttaamaan, koska tilanteet muuttuu.

Avoimuus ja keskustelevuus nousivat myös tiimille tärkeinä arvoina. Kaikki olivat tietoisia tiimissä tehdyistä päätöksistä ja perusteluista päätösten taustavaikuttajina. Palautteen an- tamisen ja saamisen tärkeydestä sekä arvioinnin merkityksestä oli keskusteltu tiimissä. Ja se tiimin avoimuus ja keskustelevuus, et tulee aina kaikkien tietoisuuteen et miks tehään ja semmonen et pystyy kuitenkin kaikista asioista keskustelemaan ja antamaan palautetta, että tää nyt ei kyllä menny ihan putkeen tai tää meni hyvin. Laajemmat linjat toiminnalle ha- luttiin sopia yhdessä, mutta arjen muuttuvissa tilanteissa annettiin tilaa suunnitella jousta- vasti toimintaa ja oltiin valmiita antautumaan ja heittäytymään tilanteisiin. Tiimin toiminta oli hioutunut niin hyvin yhteen, että pieni vinkki riitti työkaverille jonkun asian hahmottamiseksi. Arki oli saatu toimimaan hyvässä järjestyksessä.

Tiimisopimukseen oli kirjattu perusasioita käyttäytymisestä ja sekä työkaverin että asiak- kaan kohtaamisesta ja hyvänä pidettiin näiden asioiden kertaamista. Yhteinen keskustelu oli ollut tärkeää samalla tiimiläisiin tutustuen ja sitä kautta oli tehty yhteisiä tavoitteita, sopi- muksia ja päätöksiä. Tiedostettiin se, että jokainen tiimiläinen on erilainen oma persoo- nansa, omaa hieman erilaisen koulutustaustan ja siksi yhteistä keskustelua tarvitaan. Näin oli päästy yhteiseen näkemykseen. Xxxxxxxxxxxx oli haastanut tiimiläiset keskustelemaan.

…ei jää ilmaan leijuvia asioita…

Arvoja piti myös päivittää, koska lapsiryhmän rakenne vuosittain vaikutti tiimin toimintaan. Tiimisopimukseen oli kirjattu työnjakoon liittyviä asioita. Esimerkiksi vastuuhenkilö tiettyyn palaveriin osallistumiselle ja tiedonkulun hoitamiselle, tiimipalaverikäytännöistä sovittiin ja näin oma työnkuva oli selkeä. Jokainen tiesi, mistä asioista piti vastata. Suunnittelun koet- tiin vaikuttavan niin, että asiat myös tulivat hoidetuiksi. Tällaista käytäntöä pidettiin hyvänä, sillä se helpotti tiimin toimintaa ja vapautti energiaa asiakastyöhön. …että saahaan kaikki energia ja tarmo sitten sinne lapsiin kohdistettua. Vastuualueita oli jaettu tiimiläisten kesken myös heidän vahvuuksiensa mukaan.

5.1.2 Lapsia varten

Lapsilähtöisyys lasten tarpeista nousten oli ollut tavoitteiden muodostamisen lähtökohtana. Erityisen tuen tarve ja perheiden tavoitteet oli huomiotu tavoitteiden asettelussa. On se sille lapsellekin että kaikki johdonmukaisesti tekkee samalla tavalla eikä oo sitä että tuo antaa tehä tuolleen ja tuo tuolleen. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman linjaukset, opetussuunnitelmat, paikalliset ohjaavat asiakirjat, kasvattajalle ja tiimille asetetut vaati- mukset sekä lasten tarpeet olivat olleet tiimin tavoitteiden taustatekijöitä.

Lapsen näkökulmasta oli mietitty, kuinka ne sopivat juuri tälle ryhmälle. Ja sitten lähetään lapsen näkökulmasta ajattelemaan, että ne on taas sopivia meijän ryhmälle. Lapsiryhmän aineksella oli todella suuri vaikutus siihen millaisen tiimin se ryhmä tarvitsee. Tiimissä oli pohdittu, tarkasteltu ja keskusteltu, kuinka lapsen ja lapsiryhmän hyvä päivä toteutuu. Toi- mintatapoja oli reflektoitu haastaen itseä näkemään uusia vaihtoehtoja toimimiselle. Koet- tiin, että tiimi ei tule täysin valmiiksi koskaan.

Kasvattajien keskenään tekemät sopimukset muodostivat rungon tiimin toiminnalle kuin juuret puussa. Kun oli tehty yhdessä tiimisopimus peruspilariksi, sitä oli myös mahdollista muuttaa vaihtelevissa arjen tilanteissa jolloin huomattiin jokin sovittu asia toimimattomaksi ja myöhemmin palata yhteiseen sopimukseen. Tiimiläiset kokivat muodostavansa sen ko- konaisuuden, mitä he lapsille voivat antaa. Kokemus auttoi tiimiä suunnittelemaan ja toteut- tamaan lapsilähtöistä arkea lähtien kasvattajien liittyvistä sopimuksista. Meillä aikuisilla ei

oo taas hirmu erilaisia näkemyksiä ollu asioista että hyvin on samansuuntaisesti päästy näihin sopimuksiin ja niissä on sitten helppo pysyä.

Kasvatustieteellinen osaaminen haluttiin hyödyntää tiimien toiminnassa lapsiryhmän kanssa. Toimimattomiin käytäntöihin haettiin muutosta ja kokeiltiin jotain muuta ottamalla samaan aikaan huomioon lasten mielenkiinnon kohteet toiminnan suunnittelussa. Osaami- nen auttoi tiimiläisiä ymmärtämään, miksi jotakin asiaa harjoitellaan juuri tietyllä tavalla. Pe- dagogiset valinnat ja ratkaisut teeman valinnassa oli tehty tiimissä. Aikuiset olivat olleet sensitiiviä sen suhteen, minkä verran voi edetä juuri heidän lapsiryhmänsä kanssa tietyn teeman työstämisessä. Xxxxxx osata ajatella niistä lähtökohdista, mitä milläkin ryhmällä on, että tuota, tämmösessä näkyy tämä kasvatustieteellinen osaaminen.

Tutussa tiimissä aamu- ja iltahoitoa tarjoavassa ryhmässä (klo 5-22) ja esikouluryhmässä ei koettu tarpeellisena kirjata tiimisopimukseen työvuoroon sidonnaisia tehtäviä, mutta uu- den työntekijän perehdyttämisen kannalta sellaisia pidettiin hyvänä. Toisessa tiimissä työ- vuoroon liittyvät tehtävät oli kirjattu tarkasti tiimisopimukseen. Tämä ryhmä toimi kello 6-18 välisenä aikana hoitoa tarjoavassa päiväkodissa. Mitä esimerkiks aamuvuoro ensimmäi- senä tekee kun tulee töihin tai mitä sen välivuoron tehtäviin kuuluu…

Tiimisopimus oli kirjattu niin huolellisesti, että sitä oli mahdollista käyttää uuden työntekijän tai sijaisen perehdyttämiseen. Sijainen voi se tiimisopimus kädessä kulkea ja tietää koko ajan missä hänen paikkansa on, että silleen ne niinku kirjataan, pyrittiin kirjaamaan sillon syksyllä. Jotkin asiat tapahtuvat kuin itsestään niin, että huomasivat toimivansa samalla ta- valla ilman yhteistä sopimusta.

Tiimissä pohdittiin ja arvioitiin toimintaa, mikäli jotkin käytännöt eivät toimineetkaan enää ja tehtiin muutoksia. Tiimissä tiedostettiin, että uuden toimintakauden alussa sovittuja asioita tarkistetaan ja kehitetään, kun toiminta menee eteenpäin lasten ja tiimiläisten kehittyessä. Mieleen oli jäänyt, että töitä tehdään napakasti, sitoutuneesti ja aktiivisesti tiimille kasvatet- tavaksi annettujen lasten eteen. Jotenki mulle jäi se mieleen silloin kun tiimisopimusta teh- tiin et tehään niitä töitä napakasti ja nää lapset on annettu meille kasvatettavaks ja sit tämä on nyt ens alakuun tämmönen se homma. Kasvattajiin, perheisiin sekä arjen tilanteisiin ja toimintaan liittyvät sopimukset kietoutuvat yhteen.

Tiimisopimukseen oli kirjattu suunnitteluajan käytöstä ja tiimillä oli yhteistä palaveriaikaa puolitoista tuntia kerran viikossa. Esikoulussa puolentoista tunnin suunnitteluaika oli koettu vähäisenä suhteessa käsiteltäviin asioihin. Tiimi koki, että ulkopuolelta tuli paljon työstettä- viä asioita juuri esiopetukseen liittyen. Esimerkiksi oppimissuunnitelmat ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö veivät paljon tiimin aikaa. Tiimin täytyi priorisoidan ajan käyttöään. Meillä on se kellomalli, joka määrittää niin tarkkaan meidän vuoden toiminnan niin tuota ei kyllä

kaikkeen meinaa aika riittää, koska pitäis niiden lasten kanssa olla ja ryhmässä toteuttaa ite sitä arjen työtä, sitä arjen toimintaa. Se on vähä silleen hankala.

5.1.3 Tiimisopimus työvälineenä

Tiimisopimus oli laadittu melko pian uuden toimintakauden alussa ja lähetetty esimiehelle sovittuun päivämäärään mennessä. Tähän oltiin tiimissä tyytyväisiä ja oli koettu, että tiimi- sopimus oli helpompi tehdä, kun jatkettiin samalla tiimillä ja sai käyttää edellisen vuoden tiimisopimusta pohjana tekemällä siihen tarvittavat päivitykset. Yhdessä tiimissä xxxxxxxxx- xxxxx oli aloitettu tekemään jo kesällä kun xxxxx oli tiedossa ennakoiden ja tasaten työmää- rää, ettei tulisi kiire sitten syksyllä. Sehän päivitetään silloin kun uusi toimintavuosi alkaa ja jos keretään ja on tiimi tiedossa, niin jo kesänaikana, kun tiedetään, että se syksyn aloitus on niin kiireinen. Päiväkodin työyhteisöpäivässä oli ollut mahdollisuus työstää tiimisopi- musta edelleen. Tiimisopimus käynnisti tiimin toiminnan.

Jos tiimisopimusta ei olisi ollenkaan, asioita jäisi paljon muistin varaan ja niitä olisi mahdo- tonta muistaa. Tiimisopimuksen laatiminen koettiin tärkeäksi siinäkin suhteessa, ettei muis- tin varassa tarvinnut pitää niin paljoa asioita. Tiimisopimukseen saattoi palata aina tarvitta- essa. Tiimiläisillä oli kokemusta myös siitä, että tiimisopimusta ei tehty ollenkaan. Silloin aiemmin tehtiin jonkinlaiset rutiinit ja asioita sovittiin, mutta tämä tiimisopimus koettiin pa- remmaksi verrattuna aikaisempaan. Myös suppeammasta tiimisopimuksen tekemisestä oli kokemusta ja, että sovittiin vain työvuoroihin perustuvista tehtävistä. Työvuoroihin perustu- vien tehtävien määrittely ja noudattaminen eivät tuoneet joustoa tai mahdollistaneet tehtä- vien vaihtamista, se oli sen huono puoli.

Tiimisopimus myös velvoittaa toimimaan yhdessä tehtyjen sopimusten mukaisesti ja niihin sitoudutaan omalla allekijoituksella. Tiimissä oltiin valmiita joustamaan ja sopimaan asi- oista, vaikkei itse oltukaan täysin samaa mieltä kaikesta. Xxxxx päätti demokraattisesti asi- osta ja siihen sitouduttiin. Tiimisopimuksessa oli helppo pysyä. Kun enemmistö on kuiten- kin jotakin mieltä miten olisi hyvä toimia, että se ei jätä kauheesti mitään sooloilun varaa. Tiimiläiset olivat huomanneet ajattelevansa yhdessä tehtyjä sopimuksia noin kerran vii- kossa oman työnsä lomassa.

Mikäli he huomasivat tilanteita joissa ei toimittu tiimisopimuksen mukaan, se vähän painoi mieltä. Toisaalta he havainnoivat, että asian voi hoitaa toisellakin tavalla. Parhaiten poik- keamat tiimisopimukseen huomasi silloin kun toimi siitä eroavalla tavalla. Jos tiimisopimuk- sesta poikettiin, pohdittiin, oliko kyseessä vain yksittäinen tilanne vai tapahtuiko poikkea- mista useankin. Että sen ite huomaa, että on herkkä silleen havainnoimaan ja silleen tar- kastelemaan ja tutkimaan sitä omaa työtapaa. Tiimikavereille juteltiin ja perusteltiin, mikäli jossain tilanteessa olikin pitänyt toimia toisella tavalla.

Tiimiläisten mielestä tiimisopimukseen olisi hyvä palata useammin kuin olivat itse palan- neet. Heidän kokemuksen mukaan tiimisopimus olisi hyvä lukea uudelleen tasaisin vä- liajoin, ettei se jäisi kansioon ja muistin varaan. He pohtivat, voisiko tiimisopimus olla mu- kana jokaisessa tiimipalaverissa. Tai että arviointia pitäisi tehdä vähintään kerran kuussa ja järjestää aikaa sille. Tiimisopimuksen arviointia ei oltu kalenteroitu, mutta tiimissä pohdittiin että jatkossa olisi hyvä merkitä kalenteriin arviointipäivämäärät. Ja onko kansio oikea paikka tiimisopimukselle vai pitäisikö sen olla työpöydällä. Yhdessä tiimissä tiimisopimuk- seen ei yleensä palattu sen tekemisen jälkeen kirjallisesti arvioiden. Ei me tätä muuteta vuoden aikana tai tehä lisäyksiä, ei yleensä. Tiimissä koettiin, että kehittämistä kyllä on ja, että aina voi kehittää eteenpäin toimintaa, tiimiä ja ryhmää.

Arviointia tiimissä tehtiin jatkuvasti, vaikkei tiimisopimus siellä ollutkaan mukana. Kyllähän me sitä tehhään oikeestaan koko ajan. Kun me tehhään sitä työtä niin me nähhään. Työtä tekemällä näki parhaiten asioita ja arviointia tehtiin koko ajan työn lomassa. Tiimipalave- reissa käsiteltiin ensisijaisesti päivittäiseen toimintaan ja lapsiin liittyviä asioita. Tiimipalave- riaikaa oli noin puolitoista tuntia viikossa. Tiimin yhteinen aika koettin tärkeänä. Yleisesti ottaen tiimeissä oli tehty vain vähän päivityksiä tiimisopimuslomakkeelle. Päivityksiä oli tehty lähinnä silloin, kun oli tullut esimieheltä ohjeistusta päivittämiselle.

Tiimissä koettiin, että toiminnan arviointi lapsiryhmän näkökulmasta oli heille tutumpaa, mutta tiimin ja tiimityön arvioiminen tuntui vielä uudelta asialta. Samalla tiimeissä todettiin, että samoja asioitahan siellä tiimipalavereissa käsiteltiin kuin tiimisopimuksessa on. Kirjaa- mista vaan ei tehdä tiimisopimusasiakirjaan. Tiimisopimusta pidettiin arvioinnin mittarina siinä mielessä, että aikaisemman vuoden kirjauksia lukiessa oli huomattu sellaisia ilmaisu- tapoja, joita ei enää käyttäisi. Oma oppiminen ja ammatillinen kasvu näkyivät kirjaamisen kehittymisessä. Et nyt vähä erilailla ilmasis tuon asian tai olis vähä erilaista se teksti, et se silleen myös niinku siinäki mielessä on semmonen arvioinnin mittari.

Tiimin kokemusten mukaan tiimisopimus toimi hyvin uuden työntekijän perehdyttämisessä. Uuden työntekijän kanssa aiottiin käydä läpi tiimisopimusta, jotta uusi työntekijä pääsisi toi- mintaan hyvin mukaan. Päiväkoti-, tiimi- ja ryhmäkohtaisia eroja tiedettiin olevan Kuopion kaupungin alueella. Sijaisen näkökulmasta eri päiväkodeissa kiertävää sijaista ajateltiin tii- misopimuksen helpottavan, koska käytäntöjä ja tapoja ei voinut tietää ennalta ja toimia joka porukassa samalla tavalla. Mahdollisissa henkilöstömuutoksissa nähtiin tiimisopimuksen päivittämiselle tarvetta. Tiimissä koettiin, että kaikkien tiimin jäsenten piti olla paikalla tiimi- sopimuksen muutoksissa.

Ristiriitatilanteiden varalle tiimeissä nähtiin hyvänä, että tiimisopimus oli tehty. Silloin tiimin pitäisi ottaa tiimisopimus esille ja palata niihin asioihin, mistä oltiin keskusteltu ja sovittu.

Jos olisi sellainen tiimi, että olisi hyvin erilaisia persoonia, toimintatapoja ja tiimin toimimat- tomuutta, silloin on tosi hyvä tehdä tiimisopimus. Ja jo ennakoiden näitä mahdollisia pulma- kohtia on hyvä, että tiimisopimus tehdään keskustellen ja kirjaten asiat. Tavallaan pohjaa sille ammatillisuudelle, että kaikki käyttäytyy samansuuntaisesti ja samalla tavalla ja samo- jen arvojen mukaan sitten että.

Tiimisopimus oli tiimiläisten kokemusten mukaan kehittynyt aika paljon Kuopion kaupun- gissa vuosien varrella. Koettiin, että tiimisopimus oli kehittynyt käytännönläheisemmäksi. Tiimisopimuksen selkeyttäminen oli koettu hyvänä. On tärkeää erottaa mitkä asiat kuuluvat tiimisopimukseen ja mitkä ryhmävasuun. Tiimissä pohdittiin, kuuluisivatko lapseen liittyvät kirjaukset ryhmävasun puolelle paremmin kuin tiimisopimuksen. Oli tuntunut hassulta kir- joittaa yksittäisen lapsen kohdalle tehtyjä sopimuksia tiimisopimuksen puolelle. Tähän vielä toivottiin lisää kehittämistä. Nyt kun tiimisopimus ja ryhmävasu on sijoitettu samaan asiakir- jaan, ryhmävasu oli saanut enemmän painoarvoa ja ryhmävasua pidettiin tärkeämpänä.

Tiimisopimus oli jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. Mitä me ollaan saatu esimerkiks tä- hän tiimiin ja tiimiytymiseen ja tiiminä toimimiseen ku vaikka esimieheltä, niin miettikääpä?

Työntekijöitä oli kannustettu miettimään ryhmävasua lapsilähtöisesti ja lapsia osallistaen sekä oppimisympäristöä kehittäen. Tiimisopimus tuntui jäävän ryhmävasun rinnalla kulki- jaksi pieneksi asiaksi. Tiimiin, tiimiytymiseen ja tiiminä toimimiseen ei ollut tullut samalla tavalla ohjausta. Tiimisopimuksesta tiimiläisllä oli sellainen kokemus, että se vaan pitää tehdä. Päivämäärä annetaan ja sitten, ja millon minkäkinlaista kaavaketta on ollu ja mallia ja muuta, että sillä kait sitä on vähä sekasin, että millä mallilla se nyt tehhään ja onko tämä lomake ja nyt meillä on menossa se pedagogisen johtajuuden koulutus. Miten tiimisopi- musta voisi saada vielä enemmän arkipäiväisempään käyttöön? Se oli koettu yleiseksi on- gelmaksi ja kehittämistarpeeksi.

Tiimissä ei oltu ihan vakuuttuneita siitä, että tiimisopimus oli vaikuttanut lapsiryhmän toimin- nan sujumiseen. Arveltiin, että pitkällä työkokemuksella ja yhteisillä työvuosilla tiiminä oli myöskin suuri merkitys lapsiryhmän toiminnan sujumiseen. Tiimissä molemmat koettiin suotuisasti vaikuttaneina tekijöinä. Tämä tiimi ei ollut kirjoittanut tiimisopimuksen asioita jo- kaista yksityiskohtaa myöten, koska se oli tuntunut turhalta ja osa asioista itsestäänsel- vyyksiltä, vaan oli keskittynyt isompien linjojen kirjauksiin. Tuntui, että työ sujuisi ilman tiimi- sopimustakin. Keskusteleva, kommunikoiva ja vuorovaikutuksessa paljon oleva tiimi voisi hoitaa työnsä ilman tiimisopimustakin. Nykypäivään kuuluva tapa on tiimiläisten mielestä se, että kaikki pitää sopia ja vahvistaa allekirjoituksella.

Ajan puute koettiin tiimisopimuksen käytön kulmakiveksi. Kirjaaminen ja dokumentointi jäi- vät vähälle. Paljo niinku asioita huomioijaan ja paljo puhutaan mut se kirjaaminen ja doku-

mentointi sitten jää monessakin suhteessa vähän liian vähälle. Tiedettiin, että tiimisopimuk- sessa oli paljon asiaa ja, että sen läpi käyminen veisi paljon aikaa keskustellen. Tietyllä ta- valla oma asenne saattoi olla vaikuttamassa siihen, ettei tiimisopimukseen tullut palattua. Oma suhtautuminen koettiin myös kulmakiveksi. Se pitää niinku itse oivaltaa, että tää on mun parhaaks ja mun tiimin parhaaks ja sitä kautta lapsiryhmän parhaaks. Oma suhtautu- minen täytyy olla kunnossa ja myönteinen, että voi sitoutua tiimisopimukseen ja ymmärtää se työvälineeksi. …mä teen tässä itselleni työvälinettä… me ei tehdä jollekin toiselle.

Tiimisopimuksen käyttöä voi estää, jos joku työntekijä näennäisesti sitoutuu tiimisopimuk- seen, mutta toimiikin käytännössä omien sääntöjensä mukaan. Sellainen toimintatapa voi tiimin näkemyksen mukaan koitua isoksi pulmaksi ajan kanssa. Tiimisopimuksen käyttöä edistää puolestaan kasvattajien samansuuntaiset näkemykset. Tiimisopimusta tehdessä pitää kiinnittää huomiota siihen, että jokaisen ääni saadaan kuuluviin ja jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä. Tiimisopimuksesta pitää tulla jokaiselle sopiva, että sovittavista asi- oista pystyy pitämään kiinni ja jaksaa tehdä työtä.

Esikoulussa tiimisopimuksen tekeminen tuntui työläältä muiden kirjallisten töiden ohessa. Esikouluun liittyviä lomakkeita ja kirjallisia arviointeja oli niin paljon, että tiimiä mietitytti ajan riittäminen kaikkeen. Kellomalli rytmittää tiimin kokemuksen mukaan tarkasti vuoden toi- minnan ja samanaikaisesti piti olla lasten kanssa ryhmässä. Tiimi pohti, onko tämä kaikki kirjaaminen tarpeellista ja mikä on tarpeellista. Lapsen asiat täytyy joka tapauksessa kir- jata. Ne on pakko ja ne pitää olla numero 1.

Seuraavaan taulukkoon on koottu pääluokan kasvattajat toimivat tiiminä tuloksia.

Asiat, jotka edistävät tiimisopimuksen käyttöä:	- keskustelevuus - työrauhan antaminen - avoimuus - huolellisuus - ennakointi - joustavuus (sopimusten) - sitoutuminen - asenteet - aika - reflektiivisyys
Asiat, jotka estävät tiimisopimuksen käyttöä:	- kiire - priorisointi - vähäinen ohjaus - asenteet

TAULUKKO 1.

5.2 Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö

Kun perheisiin liittyvät sopimukset kirjattiin, se yhtenäisti tiimin toimintaa perheiden kanssa toimiessa. Perheisiin liittyvää keskustelua oli käyty runsaasti ja ennakoitiin käytävän myös jatkossa. Tiimin toimintaa ja perustehtävän toteuttamista auttoi se, että perheisiin liittyvistä asioista oltiin pohdittu ja puhuttu yhdessä. Yhteiset linjaukset koettiin tärkeinä. Xxxxxxxxx- xxx luominen perheiden kanssa oli toiminnan perusta. Uuden toimintakauden alussa luotta- muksen rakentamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Perheiden ja vanhempien huomioi- misesta tulo- ja hakutilanteessa oli sovittu tiimissä.

Tiimiläisille oli työkokemuksen johdosta selvää, että varhaiskasvatussuunnitelmakeskuste- lut pidetään omahoitajan johdolla, mutta silti sen kirjaaminen tiimisopimukseen koettiin hy- vänä. …vaikka vuoskaudet on näin tehtykin. Lasten vasuista keskusteltiin ennen vanhem- man kanssa käytävää vasukeskustelua. Koko tiimin kanssa mietittiin lapsen asioita niin, että kaikki toivat keskusteluun omat havaintonsa. Tämä yhteinen linjaus oli koettu tärkeänä kirjattavana sopimuksena tiimisopimukseen. Omahoitaja käy sen lapsen vasun ja että tuota ennen kuin se omahoitaja mennee siihen vasukeskusteluun ni sit kuitenkin yhessä koko tiimin kanssa mietitään sitä lasta et otetaan kaikkien muittenkin aikuisten havainnot huomi- oon siitä lapsesta ennen sitä vasua.

Kasvatuskumppanuuden käsittely, siitä keskusteleminen ja sen merkityksen avaaminen nousi esille perheistä puhuttaessa. Tiimiläiset olivat havainneet, että jotkin perheet tarvitse- vat kumppanuutta paljonkin, mutta jotkin perheet tarvitsevat tai haluavat sitä vähemmän.

Perheisiin liittyviin sopimuksiin oli kirjattu lapsen kuulumisten vaihtamisen käytäntöä ja omahoitajan vastuullisesta tehtävästä olla perheeseen yhteydessä ja hoitaa lapseen liitty- viä asioita perheen kanssa yhdessä. Tiimissä oli sovittu myös siitä, että kunnioitetaan myös vanhempia, jotka eivät juurikaan keskustele lapsen asioista tulo- ja hakutilanteissa.

Hyvän palvelun periaatteista tiimissä oli koettu ristiriitaisena se, että he eivät saaneet vas- tata vanhemmilta tulleisiin tekstiviesteihin. He joutuivat toimimaan annettujen ohjeiden mu- kaisesti, vaikka kokivat, että haluaisivat vastata vanhemmilta tulleisiin viesteihin. Täälläkin kun puhutaan hyvän palvelun periaatteista niin ei se ehkä hyvää palvelua ole se, ettei vies- teihin vastata. Xxxxx kuitenkin sopi noudattavansa heitä koskevia ohjeita ja sääntöjä.

Tiimiläisillä oli kokemusta siitä, että omahoitajan ja perheen välinen suhde oli kehittynyt lä- heisemmäksi, vuorovaikutus helpommaksi, avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi kuin muiden tiimiläisten kanssa. Vaikka perheen ja omahoitajan yhteistyö oli katkennut useam- maksi kuukaudeksi, uudelleen kohdatessa tuntui kuin se yhteistyö ja kasvatuskumppanuus

olisi jatkunut samasta kuin mihin se oli jäänyt. Vaikka omahoitajan rooli on keskeinen yh- teistyössä vanhempien kanssa, vanhempia oli rohkaistu kääntymään myös muiden tiimi- läisten puoleen lapsen asioissa.

Tiimisopimuksen avulla tietoa pystyi siirtämään uudelle työntekijälle osana perehdytystä sanallisen tiedon lisänä. Tiimisopimukseen kirjattu tieto toimi muistin tukena silloin kun asi- oita tarvitsi kerrata ja palauttaa mieleen. Kun tiimisopimukseen kirjatut asiat päivitettiin ai- nakin kerran vuodessa, auttoi se tiimiä pysymään ajan tasalla perheisiin liittyvistä sovituista asioista. Mikäli tuntui, että tarvitsi tukea siihen yhteisen sopimuksen muistamiseen, oli hyvä, että saattoi kysyä tiimikaverilta yhteisestä sopimuksesta. Jos ei ite muista niin kysyy kaverilta kun ollaanko myös sovittu jotankin ku ei ite muista, mitenkä myö sovittiin ku ei tällä hetkellä muista.

Perheisiin liittyvissä sopimuksissa näkyi se, että vuosittain sinne tehtiin muokkauksia ja toi- mintatapoja muutettiin, kun hoksattiin kehittämiskohteita. Näissä sopimuksissa näkyi tiimin kehittyminen, mikä oli mukava huomata. Tiimiläiset olivat ottaneet käyttöönsä muistilistan iltavuorolaista varten, joka saatteli lapset kotiin ja antoi tiedon lapsen päivästä vanhem- malle. Muistilistaan oli sovittu kirjattavaksi tietoa toiminnasta, johon lapsi oli osallistunut, syömisestä ja nukkumisesta. Tämä oli noussut hyväksi yhteiseksi käytännöksi silloin kun lapsiryhmä toimii pienryhmissä. Kaikilla tiimiläisillä ei ole kaikista lapsista tietoa, jos he ovat olleet ohjaamassa eri pienryhmää.

Xxxxx tekee työtä monenlaisten perheiden ja vanhempien kanssa ja silloin yhteinen linja ko- rostuu, kun ottaa huomioon miten suuren joukon ihmisiä kanssa tiimi on tekemisissä. Tii- missä oli koettu haasteelliseksi vuorovaikutus monikulttuuristen perheiden kanssa siinä, kuinka saada viestejä vaihdetuksi puolin ja toisin. Vanhemmilta saadusta palautteesta oli sovittu, kuinka se kirjataan ja käsitellään ja miten vanhempien kanssa toimitaan palautetta saadessa ja siihen vastaamisessa. Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön oli löytynyt hyviä käytäntöjä, esimerkiksi viikkotiedote oli yksi tällainen. Kiitosta ollaan saatu myös viik- kotiedotteesta et viikoittain jaetaan seuraavan viikon ohjelma, sitä vanhemmat ovat pitä- neet hyvänä. Esikoululaiset pitivät viikkotiedotetta tärkeänä ja kokivat sen lukujärjestykse- nään.

Oppimissuunnitelmakeskustelu oli yksi luottamusta lisäävä yhteistyömuoto, kun esiopettaja ja vanhemmat keskustelivat yhdessä lapsen asioista. Vanhemmat saavat keskustelussa kysellä, kuinka lapsella menee esikoulussa ja kertoa oman lapsensa näkökulmasta asioita. Vanhempainilta koettiin informaatiopainotteisena tilaisuutena esikoulussa. Tiimissä harmi- teltiin, että aika harvat vanhemmat hakivat muksunettitunnuksia lapsensa sähköiseen var- haiskasvatussuunnitelmaan kirjautumiselle. Muksunetti yhteistyömuotona ei ollut lähtenyt elämään arjessa. Tiedonsiirto esikouluvuoden keväällä oli kirjattu tiimisopimukseen ja se

tarkoitti kirjallista palautetta koulua varten, joka käytiin esikouluopettajan ja vanhemman kesken keskustellen läpi ja vanhemmat veivät sen sitten neuvolaan. Tiimissä arvioitiin, että vanhemmat saattavat kokea saavansa riittävästi tietoa lapsensa asioista.

Tiimissä oli sovittu tiimin toiminnasta avioerotilanteessa. Xxxxx oli sopinut, että hoitaa lasta perustehtävänsä mukaisesti eikä asetu kummankaan vanhemman puolelle. Jos on vaikka avioerotilanne, että ei oo toisen taikka toisen puolella, että me hoidetaan sitä lasta ja se on meijän pääasiallinen tehtävä. Tällainen tilanne oli koettu aika vaikeaksi, yhteinen sopimus kuitenkin helpotti tiimiläisten toimintaa. Tiimiläiset huomasivat, että vanhempien osallisuu- desta he eivät olleet juurikaan keskustelleet tai sopineetkaan mitään. Vanhempien osalli- suuteen koettii vaikuttavan, millaisia vanhempia heidän asiakkainaan sattui olemaan. Las- ten osallisuus oli saanut paljon keskeisemmän osan.

Yhdessä tiimissä vanhempien osallistaminen oli järjestetty niin, että kotiin annettiin kuukau- sittain sadusta lyhyt osio luettavaksi yhdessä lapsen kanssa. Tämä satu liittyi olennaisesti ryhmässä toiminnan teemalliseen työskentelyyn ja vanhemmat vastasivat muutamiin kysy- myksiin sadusta yhdessä lapsensa kanssa. Tiimiläiset arvioivat, että tämän tyyppinen osal- listamisen muoto oli toiminut hyvin ja siitä oli tullut runsaasti positiivista palautetta. Van- hempien toiveita oli kysytty osallistamistarkoituksessa keskustellen, mutta niitä oli tullut melko vähän. Tiimillä oli sellainen tuntuma, etteivät vanhemmat halunneet juurikaan puut- tua toimintaan.

Seuraavassa taulukossa on yhteenvetoa perheiden kanssa tehtävän yhteistyön -luokan tu- loksista.

Asiat, jotka edistävät tiimisopimuksen käyttöä:	- keskustelevuus - avoimuus - kunnioitus (perheiden) - sitoutuminen - joustavuus (kasvattajan toiminnassa)
Asiat, jotka estävät tiimisopimuksen käyttöä:	- näkemyserot (kasvattajien ja työohjei- den välillä)

TAULUKKO 2.

5.3 Lapsi arjen tilanteissa ja toiminnassa

Tiimi oli sopinut yhteiset linjaukset ja toimintatavat tiettyjen lasten kanssa toimimiselle. Tällä he tarkoittivat lähinnä erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jolloin tiimiläisten kokemusten mu- kaan yhtenäisten toimintatapojen merkitys korostui. Ajateltiin, että se auttaa lasta parhaiten kun aikuiset toimivat johdonmukaisesti kaikissa arjen tilanteissa. Lasten arjen tilanteisiin ja toimintaan liittyvät sopimukset tehtiin juuri hyvän ja toimivan arjen saavuttamiseksi. Nuohan on ihan peruspilareita sinne.

Tiimiläisten kokemusten mukaan näitä tuttujakin asioita oli todella hyvä palauttaa mieleen ja kerrata tiimisopimuksen avulla urautumisen välttämiseksi. Tiimisopimus toi täsmennystä siihen, mihin asioihin lapsen arjessa piti kiinnittää huomiota. Yhteisten tavoitteiden ja pää- määrien tekeminen koettiin tärkeäksi. Tiimissä oli sovittu, kuinka lapsi otetaan vastaan aa- mulla ja kuinka kotiin lähtiessä toimitaan. Selkeät käyttäytymismallit ja toimintatavat helpot- tivat tiimin toimintaa lasten kanssa. Arjen tilanteisiin oli kirjattu tiimin toiminnasta pienryh- mien ja siirtymätilanteiden ohjaamisesta. Sopimus pienryhmätoiminnasta helpotti kaikkien arkea. Meidän mielestä meidän ryhmään sopiva malli ja se homma niinku toimii kaikista joustavimmin ja kätevimmin ja kuitenki silleen lapsilähtöisesti, rauhallisesti.

Tiimiläiset kertoivat, että aina kaikki ei mene etukäteen tehtyjen suunnitelmien mukaan ja silloin tehtiin tilannekohtaisia muutoksia joustavasti. Lasten tuntemaan oppiminen vaikutti siihen, kuinka tiimi päätti toimia tietyissä tilanteissa, esimerkiksi istumajärjestyksen tekemi- sessä. Pienryhmiin jakamisen perusteena oli käytetty lapsen ikää ja haluttu näin jokaiselle lapselle oman ikäistä vertaista seuraa. Tämän ajateltiin myös helpottavan lasten ohjaa- mista, kun he ovat suunnilleen samassa kehitysvaiheessa. Se on nyt niinku hyvin hyvä sys- teemi, että tietää sitten että niitten ikäluokkien mukkaan, se on ehkä vähä helepompi oh- jata.

Ikäjakauma hieman alle vuodesta viiteen vuoteen oli tuntunut haasteelliselta lapsiryhmän toiminnan järjestämiselle. Jokaiselle haluttiin tarjota jotakin sellaista toimintaa, joka vastaa lähikehityksen vyöhykettä ja mielenkiinnon kohteita. Lisää haastetta toi, jos lasten hoitoajat vaihtelivat suuresti niin kuin aamu- ja iltahoitoa tarjoavassa ryhmässä oli. Silloin tiimiläisten työajat hajaantuvat enemmän ja henkilökuntaa ei ole läsnä yhtä aikaa kuin niin sanotussa päiväryhmässä. Tässä on tämä hoitoaika-asia meillä niin tämmönen, että se vaikuttaa niin suuresti sitte työvuoroihin ja toimintaan, että mitenkä lapset on sitten läsnä. Ja tämä ikäja- kauma tietysti myös että minkälaista porukkaa on milläkin hetkellä ja minäkin vuonna hoi- dossa. Ja sitte ku on niin monen ikästä et sitten toiminnan sovellettavuus ja joustavuus, et jokainen pystyis osallistumaan ja onnistumaan, et se on semmonen aika tärkee tavoite sit- ten.

Lasten kanssa toimimiseen tarvitaan rutiineja ja selkeitä toimintamalleja oman työn tueksi. Esimerkiksi perushoitotilanteet kuten ruokailu, päiväunet, pukeminen tai riisuminen on käyty läpi osa-alueittain tiimisopimuksessa ja silloin niistä tulee sovittua tiimissä huolelli- sesti. Sopiminen tekee toiminnasta virallisempaa ja topakoittaa tiimin toimintaa. Kaikista tilanteista tulee oppimistilanteita perushoidon ollessa vielä suuressa osassa. Niin ehkä se vielä silleen topakoittaa sitä, että kaikki tilanteet on oppimistilanteita ja tietysti tän ikäsillä perushoito on kuitenkin vielä aika suuressa osassa ja se ohjaaminen.

Tiimin kesken oli sovittu arjen sopimusten tekemisestä yhdessä lasten kanssa. Tiimiläisten yhtenäiset näkemykset sovittavien asioiden sisällöistä helpottivat taustatyötä ennen kuin tiimi keskusteli säännöistä keskenään. Sen jälkeen lasten kanssa oli sovittu ruokailuta- voista, liikkumisesta, ohjatuilla tuokioilla käyttäytymisestä ja ne oli koottu aamupiiriseinälle. Näihin sopimuksiin oli sovittu palattavan, mikäli tuli sellaisia tilanteita, että sopimuksia piti tarkistaa. Ne on siellä aamupiiriseinällä ne asiat, niihin on helppo sitten aina palata, tilan- teen tullen muistutella. Hei että tässäpä lukee näin, että mitäpä tästä on sovittu. Tiimi oli päätynyt tällaiseen ratkaisuun, koska se loi järjestystä ja tavoitteellisuutta arkeen sekä yh- tenäisti kasvattajien toimintaa lasten kanssa.

Esikouluryhmän teemallinen työskentely oli lähtenyt hyvin elämään arjessa. Kaikki ryhmän toiminta liittyi jollakin tavalla satuun ja näin tiimissä tehty sopimus pedagogisesta linjasta loi oppimisympäristön esikoululaisille. Miten ne alkaa keskustelemaan, et mitä täällä on tehty ja mitä ne on ne hahmot täällä tehneet ja kun tehtävät ja jumpat ja kaikki askartelut liittyy sitten kaikki siihen melkeimpä. Lapset olivat hyvin sadun imussa, muistivat siitä paljon yksi- tyiskohtia ja tekivät itse aloitteita sadun suuntaisesti.

Lapsi arjen tilanteissa ja toiminnassa –luokan tuloksia on koottu taulukkoon 3.

Asiat, jotka edistävät tiimisopimuksen käyttöä:	- keskustelevuus - joustavuus - kasvattajien pedagogisten näkemysten yhtenäisyys
Asiat, jotka estävät tiimisopimuksen käyttöä:	- lasten ikäjakauman, hoitoaikojen ja henkilökunnan työaikojen hajaantumi- nen

TAULUKKO 3.

6 POHDINTA

6.1 Johtopäätökset

Mitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä tai ovat kulmakiviä tiimisopimuksen käytössä? Miten tiimisopimus toimii varhaiskasvatustiimin työvälineenä perustehtävän to- teuttamisessa päiväkodissa?

On todella tärkeää, että tiimi tekee uuden toimintakauden alussa tiimisopimuksen ja sopii siinä kaikki oleelliset asiat tiiminä toimimisen ja perustehtävän hoitamisen kannalta. Tiimi- sopimuksessa eletään todeksi varhaiskasvatuksen valtakunnallisia ja paikallisia linjauksia. Tiimillä on vahva merkitys ja sen on todettu monissa tutkimuksissa olevan vahvasti yhtey- dessä lapsen hyvinvointiin. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Tiimi tarvitsee sopimuksen, johon kaikki voivat sitoutua. Tiimisopimus on työsuunnitelma, jota ilman on hankala tehdä työtä ja olla tiimi. Todellinen tiimi tarvitsee yhteisen päämäärän, arvomaailman ja pelisäännöt, jotta se voi tiimiytyä ja toteuttaa yhdessä perustehtäväänsä. Tällainen tiimin kehittymissuunni- telma on Koivukosken ja Palomäenkin (2009, 15) näkemysten mukaan tarpeellinen.

Esimies on avainasemassa tiimisopimusprosessissa siinä merkityksessä, että hän mahdol- listaa tiimin toiminnan toimintayksikössään. Tiimivastaava on myös keskeinen toimija, koska hän on pedagoginen vastuuhenkilö tiimissä ja vastaa tiimisopimuksen tekemisestä. Tiimillä tulee olla mahdollisuus kokoontua, jotta se voi tehdä tiimisopimusta ja kehittyä. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Xxxxxxxx (2002, 19) ja Xxxxxxxxxxx (2012, 34) ovat kiinnittä- neet huomiota siihen, että tiimin työskentelyprosessia täytyy tarkastella. Tiimityössä tulee löytää ne yhteiset, jaetut merkitykset yhteistoiminnalle (Isoherranen 2012, 147).

Xxxxxxxxxxxx tarvitaan lapsen hyvinvoinnin ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ta- kia. Tiimisopimus on toiminnan ohjauksen asiakirja ja laadun varmistamisen työkalu. Tiimit saavat olla erilaisia ja tiimisopimuksissa näkyy palvelun rikkaus. Kun tiimisopimus tehdään hyvin, niin se helpottaa arkityötä kiireenkin keskellä. Xxxxxxxxx tehtävä on luoda rakenteita, yhtenäisiä työkaluja ja luoda näin kentälle turvallisuuden tunnetta. (Palvelupäällikkö 30.10.2015)

Päiväkodissa tehdään niin sanottua aamuvuoroa, välivuoroa tai iltavuoroa. Lapsiryhmän työntekijät aloittavat työpäivän porrastetusti ja resurssia kohdennetaan aikaan, jolloin on eniten lapsia paikalla. Työvuoroihin liittyvien tehtävien sopiminen selkeytti yhdessä ryh- mässä tiimin toimintaa. Kun tiimisopimus oli tehty hyvin, se helpotti tiimin toimintaa myös poikkeustilanteissa. Esimerkiksi jos sijainen tuli ryhmään töihin. Poikkeustilanteita on hyvä ennakoida ja niihin varautuminen luo lapsiryhmän toiminnalle laatua ja jatkuvuutta.

Xxxxxxxxxxxx oli nostanut esille tärkeitä keskustelun aiheita. Keskustelun ja sopimuksen kautta tiimin toiminta vahvistui ja se on arvokas asia pedagogisesta näkökulmasta. Xxxxxxxx tulee työstettäviä asioita lapsilta, perheiltä, työyhteisöltä ja jokainen työntekijä tuo tiimiin oman sisäisen maailmansa, kuten Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx (2009, 77) kirjoittavat. Yhteiset keskustelut ovat tärkeitä, koska niiden myötä motivaatio, sitoutuminen ja tiimin synergia sy- venevät (Xxxxxxxx 2009, 232). Prosesseihin perustuva sopiminen ja kirjaaminen joustavoitti- vat kasvatustiimin toimintaa. Lapset saavat parempaa kasvatusta ja hoitoa, kun kaikki ai- kuiset toimivat johdonmukaisesti (Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx 2009, 76). Tiimisopimus todella vai- kutti kasvattajien toimintaan, koska he huomasivat ajattelevansa sitä viikoittain. Tiimisopi- mus piti yllä tai tuki reflektiivistä työotetta.

Tiimisopimuksella sovittavat asiat voi sopia muullakin tavalla. Hyvin kokenut tiimi työsken- telee tiiminä ja toteuttaa perustehtävää vahvan työkokemuksen tukemana ja silloin tiimiso- pimuksella ei ole niin suurta vaikutusta työvälineenä. Mikäli tiimi on vähemmän kokenut, tiimin jäsenillä on eriäviä näkemyksiä tai ei ole vielä tehnyt työtä yhdessä, tiimisopimus saa isomman osan. Joka tapauksessa tiimisopimus on hyvä tuki uuden tiimin aloittaessa toi- mintaa toimintakauden alussa. Se herättää keskustelua niistä tärkeimmistä asioista, joita varhaiskasvatustiimin täytyy keskustella ja sopia työskennelläkseen yhdessa tiiminä.

Tiimit saavat Kuopiossa etuoikeutetun luvan pohtia, kuinka työssään päivittäin ja viikoittain toimivat. Tiimisopimus on hieno mahdollisuus ja työkalu, jonka taustalla ovat yksilöllisyys, perheiden ja työntekijöiden kunnioittaminen. Koska lapsiaines ja vanhemmat ovat erilaisia, niin silloin sama malli ei käy kaikille. (Palvelupäällikkö 30.10.2015)

Omahoitajuuden määrittely oli lähtenyt elämään arjessa omahoitajan ja perheen välisen vuorovaikutuksen vahvistumisena. Tiimisopimus oli vaikuttanut välillisesti omahoitajuuden kehittymiseen. Pedagogiikan kehittämisen näkökulmasta tämä on arvokas asia. Kun joku koordinoi lapsen asioita, ne tulevat paremmin hoidetuiksi kuin jos vastuu jakautuisi useam- malle työntekijälle.

Tiimisopimus on hyvä perehdyttämisen apuväline. Kun tiimisopimus tehdään hyvin, se hel- pottaa myöhemmin tiimin toimintaa tavallisesta poikkeavissa tilanteissa. Silloin kun uusi työntekijä tulee ryhmään lyhyeen tai pidempään työsuhteeseen, tiimi on haasteellisen tilan- teen edessä. Yleensä toiminnan ollessa käynnissä perehdyttämiseen ei voi käyttää paljoa aikaa. Hyvin tehty tiimisopimus helpottaa tiimin toimintaa tällaisessa tilanteessa.

Aika on kulmakivi tiimisopimuksen käytössä. Mikäli aikaa järjestyisi enemmän, voisi arvi- ointi ja päivittäminen toteutua vielä paremmin. Miten ajan järjestymiseen voisi vielä kiinnit- tää huomiota? Nämä kysymykset puhuttivat tiimiläisiä. Työn hektisyys tuntui vievän aikaa

tiimisopimukselta. Miten tiimejä voisi vielä tukea ja ohjata ajan käytössä? Miten aikaa voisi järjestää arjen keskelle? Tämä nousi tuloksista kehittämisen haasteena.

Tiimisopimus voi olla laadun tasaamisen ja yhtenäisyyden työväline kaikille tiimeille. Kuo- pion kaupunki on iso toimija, jonka varhaiskasvatuspalvelut ovat myös isot. Maaseutukuntia on hiljattain liittynyt yhteen Kuopion kanssa ja tällaisessa siirtymävaiheessa tiimisopimuk- sella on varmasti tilausta. Koko Kuopioon tavoitellaan tasalaatuista varhaiskasvatusta ja se on haaste, että kaikki kuopiolaiset lapset saisivat yhtä hyvää palvelua. (Palvelupäällikkö 30.10.2015)

Tiimeissä eletään muutoksen vaihetta tiimisopimuskäytännöissä. Vielä on mahdollista käyt- tää kolmea erilaista asiakirjaa, mutta tavoite on siirtyä yhtenäiseen käytäntöön viimeistään vuoden 2016 tai 2017 alussa. Tiimit pohtivat vielä jaottelua siitä, mitkä asiat kuuluvat tiimi- sopimukseen ja mitkä ryhmävasuun? Tähän kaivataan vielä hieman selkeytystä tai vakiin- nuttamista, niin tilanne vakiintuu tiimien näkökulmasta. Kehittämisen näkökulmasta tulisi olla yksi yhtenäinen käytäntö, että olisi vain yksi tiimisopimusasiakirja. Kehittämishaas- teena aineistosta nousi myös huomion kiinnittäminen tiimin ja tiimityön kehittämiseen. Mi- ten tiimityöhön voisi kiinnittää vielä enemmän huomiota ja tukea tiimejä tiimiytymisessä?

Seurantatutkimuksen tiimisopimuksesta voisi tehdä esimerkiksi vuonna 2017. Miten nämä asiat ovat muuttuneet? Miten asiakirjat ovat vakiintuneet? Ryhmävasun tutkiminen voisi olla myös mielenkiintoista. Miten se toimii työvälineenä?

6.2 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Laadullisessa tutkimuksessa keskeinen luotettavuuden kriteeri on tutkija itse ja näin ollen luotettavuuden arviointi koskee koko tutkimusprosessia. Tutkimuksen edustavuus ja tulos- ten yleistettävyys ovat yleensä kvalitatiivisissa tutkimuksissa kaikkein eniten epäillyt seikat. Tutkimuksen luotettavuudessa on kyse ennen kaikkea epäluuloisen tiedeyleisön esimer- kiksi opinnäytetyön tarkastajien, vakuuttamisesta erilaisin tutkimustekstissä näkyvin mer- kein ja kielellisin toimenpitein. (Eskola ja Suoranta 1996, 165.)

Tämän opinnäytetyön luotettavuuden arvio on, että tutkimustulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat tutkitun joukon kokemuksista ja näkökulmista tiimisopimustyöskentelyä kohtaan. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä niin, että se kertoisi koko tiimisopimustyöskente- lyn kokemusten kokonaisuutta. Kuitenkaan vastaan ei ole tutkimuksen aikana tullut mitään, mikä kumoaisi tulosten todenmukaisuuden. Tulokset pitävät paikkansa ja niiden perusteella voidaan jollakin tasolla arvioida tiimisopimustyöskentelyä edistäviä ja estäviä asioita.

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijan täytyy jatkuvasti pohtia tekemiään ratkaisuja ja näin ottaa yhtä aikaa kantaa sekä analyysin kattavuuteen että tekemänsä työn luotettavuuteen. Laadullisessa analyysissä tutkijan apuna ovat omat tai tutkijakollegan ennakko-oletukset, arkielämän peukalosäännöt ja enemmän tai vähemmän vahva teoreettinen oppineisuus. (Eskola ja Suoranta 1996, 164.)

Aineistoa analysoidessa käytettiin luokittelumenetelmää ja pitäydyttiin tietoisesti tutkimusai- neiston sisällössä muuttamatta sitä. Aihealueen teoreettinen ja kokemuksellinen tuntemus auttoivat haastattelujen aukikirjoittamisessa niin, ettei tarvinnut tehdä aineistosta eriäviä tulkintoja. Tutkimustulosten raportoinnissa pyritään ilmaisemaan tulokset mahdollisimman selkeästi ja sisältöä muuttamatta. Luotettavuuden säilyttämiseksi tekstiin otettiin suoria lai- nauksia haastattelumateriaalista. Suorat lainaukset kiinnittävät lukijan paremmin keskuste- luihin, joissa haastateltavat kertovat omista kokemuksistaan.

Haastatteluaineiston luotettavuus riippuu sen laadusta. Jos vain osaa haastateltavista on haastateltu tai jos tallenteiden kuuluvuus on huonoa tai jos litterointi noudattaa eri sääntöjä alussa ja lopussa tai jos luokittelu on sattumanvaraista, haastatteluaineistoa ei voida pitää luotettavana. Laadukkuutta voidaan tavoitella etukäteen muun muassa tekemällä hyvä haastattelurunko ja varmistamalla teknisen välineistön kunnossa oleminen. (Hirsjärvi ja Hurme 2000, 184–185.)

Opinnäytetyön tutkimuksen eettisyys on huomioitu siten, että ennen tutkimusprosessin aloittamista haettiin siihen tutkimuslupa Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden hallinnolta. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat olivat tietoisia osallistumisestaan tut- kimuksen tekemiseen. Haastateltaville korostettiin, että tutkija on salassapitovelvollinen saamiensa tietojen suhteen. Tiedon haku tapahtui niin, että aineistoja käsitellessä haasta- teltavat säilyivät anonyymeinä. Litteroidut ja nauhoitetut aineistot hävitetään, kun ne on hyödynnetty tutkimuksen tekemiseen.

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT

XXXXXXXXXXX, Xxxxxxx 2015. Bridging gaps to promote networked care between teams and groups in health delivery systems: a systematic review of non-health literature. PMC [viitattu 2015-10-10] Saatavissa: xxxx://xxx.xxxx.xxx.xxx.xxx/xxxxxx/00000000

XXXXXX, Xxxx ja SUORANTA, Xxxx 1996. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.

XXXXXX, Xxxx ja SUORANTA, Xxxx 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

XXXXXX, Xxxx ja SUORANTA, Xxxx 2001. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

d’ETTORRE, Xxxxxxxx xx XXXXX, Mariata 2014. Healthcare Work and Organiszational In- terventions to Prevent Work-relates Stress on Brindisi, Italy. PMC [viitattu 2015-9-20]. Saa- tavissa: xxxx://xxx.xxxx.xxx.xxx.xxx/xxx/xxxxxxxx/XXX0000000/

XXXXXX, Xxxxx 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto. Väitöskirja [viitattu 2015-9-23]. xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/000- 951-44-9397-3.pdf?sequence=1

XXXXXXXXX, Xxxxx 2009. Päivähoitotyö ja johtajuus hajautetussa organisaatiossa. Kas- vatustieteiden yksikkö. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja [vii- tattu 2015-9-19]. Saatavissa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxx/xxx- dle/123456789/22480/9789513937621.pdf?sequence=1

XXXXXXXX, Xxxxxxxxx 2002. Tiimit – avain uuden luomiseen. Jyväskylä: Gummerus Kirja- paino Oy.

HIRSJÄRVI, Sirkka ja HURME, Helena 2000. Tutkimushaastattelu. Helsinki: Yliopistopaino.

ISOHERRANEN, Kaarina 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä ke- hittämässä. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Väitöskirja [viitattu 2015-3-30]. Saa- tavissa: xxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-00-0000-0

XXXXXXXX, Xxxxx 2010. Tiedon jakaminen tiimityössä. Työterveyslaitos: Työ ja ihminen tutkimusraportti 39 [viitattu 2015-3-30]. Saatavissa: xxx.xxx.xx/xx/xxx_xx.../XX00_Xxxxxx_xxxx- minen_tiimityossa_www.pdf

KASVATTAJAN KÄSIKIRJA, VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. 2012. Kuopion kau-

punki. Kasvun ja oppimisen palvelualue, Varhaiskasvatus [viitattu 2015-2-15]. Saatavissa: xxx.xxxxxx.xx

XXXXXXXXXX, Xxxxxxx 2010. Emerging Leadership Journeys. School of Global Lea- dership & Entrepreneurship. Regent University [viitattu 2015-9-14]. Saatavissa: www.re- xxxx.xxx

XXXXXXXXXX, Sirpa ja XXXXXXXX, Xxxx 2009. Hoitotyön TIIMIKIRJA. Sipoo: Silverprint.

KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO. Kuopion kaupunki [viitattu 2015-11-15]. Saatavissa: xxx.xxxxxx.xx

KUNNALLINEN PÄIVÄKOTIHOITO. Kuopion kaupunki [viitattu 2015-11-15]. Saatavissa: xxx.xxxxxx.xx

KUOPION STRATEGIA 2020. Kuopion kaupunki [viitattu 2015-9-15]. Saatavissa: xxx.xxxxxx.xx

LINDLÖF, Kirsi 2000. Lehtori. Ammatillinen haastattelu ja tutkimushaastattelun lajit. Outo- kumpu 3.2.2000. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Luento.

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus - MLL:n lausunto varhaiskasvatuslaista 27.5.2014 opetus- ja kulttuurimimisteriölle.

[viitattu 2015-11-15] Saatavissa: xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx_xx_xxxxxx- not/?x41070=20885368

XXXXXXX, Xxxxxxx ja XXXXXXXXXX, Kirsi 2009. Lapselle hyvä päivä tänään -näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen. Saarijärven Offset Oy.

PALVELUPÄÄLLIKKÖ 2015. Kuopion kaupunki. Varhaiskasvatuspalvelut. Kuopio 30.10.2015 Haastattelu.

PARRILA, Sanna 2015. Kasvatustieteiden tohtori. Pedagogisen johtajuuden koulutuskoko- naisuus. Kuopion lastentarhanopettajat. Pedagoginen johtajuus jaettuna johtajuutena. Kuo- pio 11.9.2015. Koulutus.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2002:9. Valtioneuvoston periaate- päätös, varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002. Helsinki: Xxxxx Xxxxx Oy.

XXXXXXXXX, Xxxx 2015. Johtajan jäljillä. Johtaminen varhaiskasvatuksen hajaututeissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta. Turun yliopisto. Kasvatustietei- den tiedekunta. Väitöskirja [viitattu 2015-9-26]. Saatavissa: xxxx://xxx.xx- xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/XxxxxxxX000Xxxxxxxxx.xxx?xxxxxxxxx0

XXXXXXXX, Xxxxx 1992. Ryhmähaastattelujen analyysi. Julkaisussa: Mäkelä, K. (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus, 264-285.

TIIMISOPIMUS 2015. Kuopion kaupunki, Kasvun ja oppimisen palvelualue, Varhaiskasva- tus.

XXXXX, Jouni ja SARAJÄRVI, Anneli 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväs- kylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

VARHAISKASVATUS. Opetushallitus. 2015 [viitattu 2015-9-13]. Saatavissa: xxx.xxx.xx

VARHAISKASVATUSLAKI. L 8.5.2015/580 Finlex. Lainsäädäntö [viitattu 2015-9-13]. Saa- tavissa: xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Suunnittelu, hallinto ja kehittäminen. 2009. Kuopion kaupunki. Koulutuspalvelukeskus, Päivähoito [viitattu 2015-2-15]. Saatavissa: www.kuo- xxx.xx

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. 2005. Stakes: Oppaita 56. Jyväs-

kylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

VISIO 2020. Kuopion kaupunki [viitattu 2015-9-16]. Saatavissa: xxx.xxxxxx.xx

Liite 1 Tiimisopimus ja ryhmävasu 1 (4)

TIIMISOPIMUS ja RYHMÄVASU TOIMINTAVUODELLE        -     

Toimintayksikkö:           Ryhmä: _                Tiimin jäsenten nimet ja työtehtävät: Lapsiryhmän kuvaus:

Tiimin tavoitteet:

Tiimisopimus ja Ryhmävasu -asiakirja on kaksiosainen. Tiimisopimus laaditaan elokuussa. Ryhmävasua aloite- taan, niiltä osin kuin se on mahdollista, laatimaan heti toimintavuoden alussa (elo-syyskuu). Ryhmävasua tar- kennetaan lapsen vasukeskustelujen jälkeen. Molempien suunnitelmien laatimista ja käyttöä ohjaa Ryhmän toiminnan suunnittelun vuosikello.

Osio 1. Tiimisopimus

Tiimisopimuksessa sovittavat asiat perustuvat Kuopion kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelmiin, esiopetuk- sen opetussuunnitelmaan ja muihin voimassa oleviin ohjeistuksiin. Jokaisen tiimin jäsenen perehtyy edellä mainittuihin suunnitelmiin ja asiakirjoihin ennen tiimisopimuksen tekemistä.

Osio 2. Ryhmävasu

Ryhmävasu on kasvattajien työväline, joka antaa suunnan ja periaatteet vasupohjaisen ammatillisuuden toteut- tamiseen arjessa. Kirjatun ryhmävasun avulla suunnitellaan ja arvioidaan säännöllisesti omaa ja tiimin toimin- taa.

Osio 1. TIIMISOPIMUS

KASVATTAJIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET

Sisällöt	Arviointi
Tiimin arvoista ja arvojen mukaisesta toiminnasta olemme sopineet:
Tiimin jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta olemme sopineet:
Tiedonkulusta olemme sopineet:
Tiimin jäsenten osaamiset ja niiden pedagoginen hyödyntäminen lapsiryhmän toiminnassa:
Tiimin jäsenten vastuualueista ja niiden pedagogi- sista merkityksistä olemme sopineet:

2 (4)

Lastentarhanopettajan pedagogisesta vastuusta olemme sopineet:

1. koko lapsiryhmän osalta

2. pienryhmien osalta

Lastentarhanopettajan suunnitteluajan käytöstä olemme sopineet:

Tiimipalaverikäytännöistä olemme sopineet:

Tiimin osaamisen kehittämisestä olemme sopi- neet:

Tiimin toimintaa hankaloittavien asioiden käsitte- lemisestä olemme sopineet:

PERHEISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET

Sisällöt	Arviointi
Hyvän palvelun periaatteista olemme sopineet:
Kasvatuskumppanuudesta olemme sopineet:
Lapsen vasusta ja kasvatuskeskusteluista olemme sopineet:
Vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja vanhempien osallisuudesta ryhmän toimintaan olemme sopineet:
Perheiltä saadun palautteen käsittelystä olemme sopineet:

ARJEN TILANTESIIN JA TOIMINTAAN LIITTYVÄT SOPIMUKSET

Sisällöt

Arviointi

Tiimissä olemme sopineet lapsen hyvän päivän toteutumisesta (näkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen) • päivähoitoon tulo- ja lähtötilanteissa: (miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä; mitä huomioi- tava työnjaossa; tiedon vaihdon periaatteet) • perushoitotilanteissa: (ruokailu, päiväunet, pukeminen ja riisuminen, siisteyskasvatus) • pienryhmätoiminnan toteuttamisessa: (ryhmiin jakamisen periaatteet / minkälaisia erilaisia ryhmiä; aikuisen rooli / lasten osalli- suus pienryhmissä; aikataulutus / organi- sointi/ työnjako)

3 (4)

Osio 2. RYHMÄVASU

PEDAGOGISEEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT SOPIMUKSET

Sisällöt	Arviointi
Lapselle ominaisista tavoista toimia ja sisällöllis- ten orientaatioiden huomioimista arjen eri toi- minnoissa olemme sopineet:
Tiimissä olemme sopineet lasten leikin • havainnoinnista: (leikin kehitysvaiheet ja lasten mielenkiinnon kohteet) • leikkiympäristön suunnittelusta, arvioin- nista ja muokkaamisesta havaintojemme pohjalta: (tilat, välineet, materiaalit) • leikkivälineiden monipuolisuudesta ja tar- koituksenmukaisuudesta: • leikin ohjaamisesta ja rikastuttamisesta: • leikin osuudesta päiväjärjestyksessä: (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen)
Kielellisen kehityksen ja ilmaisun tukemisesta ar- jen eri toiminnoissa olemme sopineet:
Oppimisympäristön pedagogisesta järjestämi- sestä olemme sopineet:
Tulevan toimintakauden painopistealueista tai teemasta olemme sopineet:
Kiusaamisen ehkäisystä ja siihen puuttumisesta olemme sopineet:
Yhteistyöstä varhaiskasvatuksen erityisopettajan (VEO) ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa olemme sopineet:

ARVIOINTIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET

Tiimisopimuksen arvioinnista olemme sopineet:

Ryhmävasun arvioinnista olemme sopineet:

4 (4)

Tiimin toimintaan liittyvät muut sopimukset:

Tästä olemme tiimissämme erityisen ylpeitä:

ESIMIEHEN MERKINNÄT

Päiväys: Allekirjoitukset: Esimiehen allekirjoitus:

Liite 2

HAASTATTELURUNKO PALVELUPÄÄLLIKÖLLE

1) Tiimisopimus uusittiin syksyksi 2015 (jo 2014 tuli uudistuksia) ja tiimisopimuskäytäntöä yhtenäis- tettiin Kuopion varhaiskasvatuspalveluihin samasta syksystä lähtien.

2) Mitä tällä kehittämisellä tavoiteltiin, haluttiin saavuttaa? Mikä laittoi tämän kehittämistoimen liik- keelle? Onko tämä osa laajempaa kehittämissuunnitelmaa?

3) Tiimisopimuksessa käsitellään

a) kasvattajien väliset sopimukset ja

b) perheisiin liittyvät sopimukset.

Miten nämä osa-alueet päädyttiin ottamaan tiimisopimuspohjaan?

4) Miten tiimisopimus tukee tiimejä perustehtävän toteuttamisessa?

5) Mitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä, tai ovat sen käytön kulmakiviä?

6) Millaisia muita kokemuksia teillä on tiimisopimustyöskentelystä?

Liite 3

HAASTATTELURUNKO TIIMEILLE

1) Miten kasvattajiin liittyvät sopimukset auttavat, tukevat tai ohjaavat teitä toimimaan tiiminä, ja to- teuttamaan perustehtävää? (Vai auttavatko?)

2) Miten perheisiin liittyvät sopimukset auttavat, tukevat tai ohjaavat teitä työssänne tiiminä, ja to- teuttamaan perustehtävää? (Vai auttavatko?)

3) Miten arjen tilanteisiin liittyvät sopimukset auttavat, tukevat tai ohjaavat teitä työssänne tiiminä, ja perustehtävän toteuttamisessa? (Vai auttavatko?)

4) Miten tiimin tavoitteet muotoutuivat ja löytyivät? Miten löysitte yhteiset tavoitteet?

5) Miten se toimii työvälineenä työssänne?

6) Millaisia päivittämisen ja arvioinnin käytäntöjä teillä on?

7) Mitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä, tai ovat sen käytön kulmakiviä?

8) Millaisia muita kokemuksia teillä on tiimisopimusprosessista?

Liite 4

Esimerkki luokittelusta ja analyysistä Alkuperäisilmaisu:

tähän nyt on nämä tämmöiset keskeisimmät arvot meillä nämä lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus ja tasa-arvoisuus että mihinkä on sitten keskitytty tässä. hyvä aina käydä sitä arvokeskustelua tiimin kanssa ja niin kuin jo aiemmin sanoin, sitten päivittää aina näitä, nyttenkin tuota vaikka tuo lapsilähtöisyys niin tänä vuonna on niin eri ikäistä tämä porukka kun viime vuonna, se on sitten erilainen painotus ja eri tavalla ajatellaan että.

Pelkistettynä:

Arvot: lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus ja tasa-arvoisuus, arvokeskustelua tiimissä

↓

Pääluokkaan: Kasvattajat toimivat tiiminä

↓

Alakategoriaan: Arvokeskustelua