Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2024–2027
Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2024–2027
Valmisteluryhmän ehdotus
Ympäristöministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Väylävirasto
Liikenne- ja viestintävirasto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Kangasalan kaupunginvaltuusto x.x.2024 Lempäälän kunnanvaltuusto x.x.2024 Nokian kaupunginvaltuusto x.x.2024 Oriveden kaupunginvaltuusto x.x.2024 Pirkkalan kaupunginvaltuusto x.x.2024 Tampereen kaupunginvaltuusto x.x.2024 Ylöjärven kaupunginvaltuusto x.x.2024 Vesilahden kunnanvaltuusto x.x.2024 Valtioneuvosto x.x.2024
Kangasala | Lempäälä | Nokia | Orivesi | Pirkkala | Tampere | Vesilahti | Ylöjärvi
SISÄLLYS
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3
MAL-SOPIMUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 4
1. SEUDULLINEN SUUNNITELU JA TIETOPOHJA 5
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 7
2.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto 8
2.2 Kestävän liikkumisen infra 9
2.3 Liikkumisen palvelut ja teknologian kehitys 12
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 15
3.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto 16
3.2 Asuinympäristön laatu sekä sosiaalinen ja toiminnallinen monimuotoisuus
MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET 21
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET 23
SOPIJAOSAPUOLET
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeino- ministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Kuntayhtymät: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka vastaa kuntien välisestä yhteistyöstä.
Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus.
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä si- ten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavutta- mista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteis- työtä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvit- taviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehityk- seen.
Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaa- valle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maan- käytön yhteensovittamiselle. MAL-sopimuksella edistetään seudun kestä- vää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yhteistyönä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää ja siihen liittyviä in- vestointeja, elinkeinoelämän elinvoimaisuutta, liikenneturvallisuutta, liiken- nejärjestelmän digitalisaatiota sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on myös hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua ilmastomuutokseen, torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edis- tää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuo- lisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetilat vuodelle 2035, kehityspolut tavoiteti- lan saavuttamiseksi ja tarvittavat toimenpiteet vuosille 2024–2027 tavoit- teisiin pääsemiseksi. Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Sopimuk- seen on sisällytetty keskeisimmät ja vaikuttavimmat maankäyttöä, asu- mista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet, jotka edellyttävät kuntien keskinäistä tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Sopimuk- sen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
MAL-SOPIMUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA
• Kansainväliset ilmastosopimukset
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
• Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023
• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja ilmastolain suunnittelujärjes- telmä
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
• Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032
• Liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022–2026
• Valtakunnallinen seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta
• Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia 2040, v. 2022
• Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040+, v. 2023
• Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2040, v. 2021
• Tampereen kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmätyö
• Seudullinen ilmasto- ja kestävän siirtymän työ
• Tampereen kaupunkiseudun MAL1-4-sopimukset, toimeenpano ja seu- ranta
• Tampereen seudun kuntien strategiat ja suunnitelmat ja sitoumukset.
1. SEUDULLINEN SUUNNITELU JA TIETOPOHJA
Tavoitetila 2035:
Maankäyttöä, asumista ja liikkumista koskevat tavoitteet, prosessit ja suun- nitelmat kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa ja edistävät yhdyskuntara- kenteen ja liikennejärjestelmän kestävää kehitystä. Maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu on organisoitua, resursoitua, jatkuvaa ja koko ajan kehittyvää. Seudullisessa yhteistyössä jaetaan tilanne- ja tule- vaisuudenkuva. Yhteistyö parantaa suunnittelutyön resurssitehokkuutta ja tietopohjaista päätöksentekoa. Tietopohja on yhteistä ja suunnittelu nojaa säännöllisesti päivittyvään ajantasaiseen tietoon. Suunnittelun käytössä on laadukkaita työkaluja tiedon hyödyntämiseen.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Tampereen seudun kunnat jatkavat maankäytön, asumisen ja liikennejär- jestelmän yhteensovittavaa suunnitteluyhteistyötä, pyrkivät yhdistämään maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän seudullisen suunnittelun ja varmistavat riittävät ja pysyvät seudulliset suunnitteluresurssit.
Kaupunkiseudun kuntien, maakunnan liiton ja valtion yhteistyöllä sekä sa- mansuuntaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä varmistetaan, että kaupunki- seudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen suunnittelu on yhden- suuntaista ja vaikuttavaa. Keskeisenä yhteensovittamisen välineenä toimii Rakennesuunnitelma 2040+ ja seudun kestävän kaupunkiliikenteen suunni- telma SUMP (sustainable urban mobility plan). Kaupunkiseudullisen suun- nittelun suhdetta lakisääteiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisiin kaavoihin sekä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitte- luun selkeytetään.
Kaupunkiseudun suunnittelun tietopohjaa, vaikutustenarviointia, hallinnon tasojen välistä vuorovaikutusta ja yhteismitallista seurantaa kehitetään valtion ja kaupunkiseudun yhteistyönä. MAL-sopimuksen vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti ja tietopohjaista päätöksentekoa kehitetään.
Seutu ylläpitää yhteistä ajantasaista tilannekuvaa, johon sisällytetään il- miöpohjaista tulevaisuuden tarkastelua, ja suunnittelua tehdään näiden pohjalta. Suunnitelmien toimeenpanoa edistetään kuntien ja valtion yh- teistyössä.
TOIMENPITEET 2024–2027:
1. Tampereen kaupunkiseutu kehittää systemaattista tulevaisuuden ennakointityöskentelyä ja asukasvuorovaikutusta asumisen, asuin- ympäristöjen ja palveluverkon suunnittelun pohjaksi.
2. Rakennesuunnitelman päivitystarve arvioidaan seudun ja kuntien toimesta seutustrategian uudistuessa.
3. Seutu ja kunnat ottavat käyttöön Rakennesuunnitelman 2040+ seu- rantatyökalun yhdyskuntarakenteen kehityksen seuraamiseksi. Ra- kennesuunnitelma viedään kansalliseen kaupunkiseutusuunnitel- man tietomalliin ja sen ajantasaisuudesta huolehditaan.
4. Seutu ja kunnat laativat siniviherstrategian, joka pohjaa seudun vi- herrakenteeseen sekä vesistöihin. Strategian kautta vahvistetaan vi- herverkon jatkuvuutta, vastataan ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä edistetään ekologista monimuotoisuutta. Pir- kanmaan ELY-keskus osallistuu asiantuntijana strategian laadin- taan.
5. Seutu ja kunnat valmistelevat energian tilannekuvan puhtaan siirty- män investointien mahdollistamiseksi.
6. Seutu ja kunnat päivittävät asuinalueiden eriytymisen seurantatie- don (hyvinvointi-indeksi).
7. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii seudullisesta lii- kennejärjestelmätyöstä ja -suunnittelusta. Seudun liikennejärjestel- mäsuunnitelma laaditaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN- T) koskevan asetuksen mukaisesti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaksi (SUMP) vuoden 2027 loppuun mennessä.
8. Seutu ja kunnat laativat jakelun ja logistiikan kehittämisselvityksen. Selvityksessä tunnistetaan seudun jakelun ja logistiikan sekä merkit- tävien elinkeinoalueiden kytkeytyminen TEN-T-verkkoon ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtion liikennehallinto osallistuu selvitykseen asiantuntijana.
9. Valtio toteuttaa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuonna 2025. Seutu osallistuu tutkimukseen lisäotoksella ja vastaa seutua koskevan osuuden rahoituksesta.
10. Valtio huomioi Tampereen kaupunkiseudun tarpeet valtakunnallisen liikenne-ennustemallin kehittämisessä. Tampereen kaupunkiseutu tekee päätökset liikkumisen ennustemallin kehittämisestä. Traficom osallistuu asiantuntijana päätösvalmisteluun.
11. Valtio ja kaupunkiseutu kehittävät yhteistyössä valtakunnallista MAL- sopimusten rahoituksen ja vaikuttavuuden seurantaa. Kehittämi- sessä huomioidaan TEN-T-asetuksen täytäntöönpanoasetus mm. tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle.
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2035:
Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Seudun yhdyskuntarakenne on tiivis, monimuotoinen ja eheä. Asukkaiden arjen sujuvuus ja kestävät valinnat ovat mahdollisia. Asuminen, työvoima- ja palveluintensiiviset työpaikat sekä palvelut on suunnattu pääosin kes- kustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville asemanseu- duille ja raitiotiekäytäviin. Keskusta-alueet ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä sekä laadukkaita asuin-, palvelu- ja työpaikkatoimin- tojen sijainteja. Keskustojen kehittämisessä on annettu tilaa kaupunkielä- mälle ja kaupunkivihreälle hyödyntäen joustavia katutilaratkaisuja.
Kestävät liikkumismuodot ovat kilpailukykyisiä ja ne luovat houkuttelevan vaihtoehdon yksityisautoilulle. Kestävien kulkumuotojen osuus Tampereen kaupunkiseudulla tehtävistä matkoista on noussut yli 55 prosenttiin. Lii- kenne tieverkolla on sujuvaa. Liikenteen digitalisaatio, palveluistuminen ja yhteiskäyttö on hyödynnetty ja automatisaation käyttöönotolle on val- miuksia. Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus on kasvanut merkittävästi. Puhtaiden käyttövoimien jakeluverkko on laajen- tunut ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus on kasvanut merkittävästi.
Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittyminen on
mahdollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asetetut tavoitteet. Seudun hiilineutraaliustavoite saavutetaan.
2.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ohjaamalla kasvua ja kehittämistä yhdyskuntarakenteen keskeisiin osiin ja kestävien kulkumuoto- jen edistämisen kannalta hyville sijainneille. Maankäyttöä kehitetään siten, että raitiotiehen, lähijunaan ja muuhun tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvalle liikkumiselle luodaan edellytyksiä. Yhdyskuntarakennetta halli- taan tiiviillä seutuyhteistyöllä. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahviste- taan viihtyisän asumisen, hyvien palveluiden ja työpaikkojen kohdentami- sella. Työpaikka-alueita ohjataan rakenteen toimivuuden kannalta tarkoi- tuksenmukaisesti: työvoima- ja asiakasintensiiviset työpaikat hyvien jouk- koliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ulkokehälle. Seudulli- sesti merkittävät keskusta-alueet muodostavat verkoston, jonka eri osat täydentävät toisiaan. Ylikunnalliset palvelut, työvoimaintensiiviset työpaikat sekä matkailuun liittyvät palvelut on keskitetty keskustaverkoston äärelle.
Liikenteen palvelujen tarjonnalle on luotu seudun liikennejärjestelmässä ja
maankäytöllä edellytyksiä.
TOIMENPITEET 2024–2027:
12. Asumisen uudistuotannosta vähintään 80 % ohjataan Rakenne- suunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeelle, joka kattaa seudullisesti merkittävien keskustojen verkon sekä näitä yhdistävän tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän. Samalle vyöhykkeelle ohja- taan työvoima- ja palveluintensiivinen työpaikkarakentaminen.
13. Seudullisesti merkittävien keskustojen verkostoa kehitetään edistä- mällä keskustoihin liittyviä joukkoliikenne-, virkistys- ja viheryhteyksiä. Kunnat kohdentavat ylikunnallisten palvelujen tarjonnan seudulli- sesti merkittäviin keskustoihin.
14. Kunnat varmistavat asemakaavoituksessa viiden vuoden tarvetta vastaavan tonttitarjonnan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeellä. Varantoa tavoitellaan tuotettavaksi
vyöhykkeelle MAL-sopimuksen aikana vähintään 650 000 kem.
2.2 Kestävän liikkumisen infra
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja parannetaan kau- punkiseudulla. Kestävän liikkumisen alue laajenee ja yhä useampi talous on autoton. Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään raidepainotteiseksi.
Runkobussiliikenteen luotettavuus, täsmällisyys ja nopeus kasvavat ja ka- luston käyttövoimista tulee puhtaampia. Runkolinjoja täydentävä bussilin- jasto sekä liityntämahdollisuudet laajentavat joukkoliikenteen palvelualu- etta ja käyttäjäkuntaa. Lähijunaliikenteen suosio kasvaa ja kehittämisinves- tointeja toteutetaan suunnitelmallisesti.
Raideliikenteen ja liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä tarkas- tellaan ja arvioidaan yhteistyössä tehtävässä seudullisessa ja valtakunnal- lisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelussa huomioidaan ole- massa olevat runkoyhteydet ja yhdyskuntarakenteen kestävä kehittymi- nen.
Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämiseen panostetaan. Keskustojen kävely- ympäristöt ovat viihtyisiä ja turvallisia. Pyöräliikenteen yhteyksien laatutaso kuntien keskuksissa ja niiden välillä nousee. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan kehittämällä laadukasta talvikunnossapitoa. Suunnitelmalli- nen kehittäminen mahdollistaa uusien sähköisten kulkuvälineiden hyödyn- tämisen sekä turvallisen ja tilatehokkaan liikkumisen tiivistyvissä keskuk- sissa ja niiden välillä. Matkaketjuja ja niiden toimivuutta kehitetään.
TOIMENPITEET 2024–2027:
Raitiotiekehitys
15. Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien suunnit- telua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola-Niihama-yhteysvälin toteu- tuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa raitiotien suunnittelun ja Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen rahoitukseen sopimuskau- della 2024–2027 yhteensä enintään 55 M€. Valtionrahoitusta koh- dennetaan koko Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitel- maan 0,5 M€ ja toteutussuunnitteluun 4,0 M€ ja osuuden Partola-
Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen sekä varikon pistoraiteen kaksiraiteistamiseen 50,5 M€. Raitiotien to- teutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola-Niihama- yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala-Linnainmaa-yhteysvälin suunnittelukus- tannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yh- teysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin.
Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on, että Pirk- kala-Linnainmaa-raitiotien vaihe 2 Partola-Suuppa ja Niihama-Lin- nainmaa rakentaminen ajoittuu vuosille 2028–2031.
16. ELY-keskukselle varataan 3 M€ Kaupin kampuksen alikulun toteutus- suunnitteluun ja rakentamiseen sekä Niihaman pysäkin (Jaakonmä- enkadun) alikulun toteutussuunnitteluun, jotka kytkeytyvät kaudella 2024–2027 toteutettavaan raitiotiehankkeeseen.
17. Valtio sitoutuu Lielahti-Ylöjärvi raitiotien suunnittelun rahoitukseen enintään 0,5 M€. Sopimuskaudella 2024–2027 valtion rahoitusta kohdennetaan seuraavasti: jo tehty yleissuunnittelu 0,2 M€, tehtävä hankesuunnittelu 0,3 M€. Valtionavustus voi olla enintään 30 % suunnittelukustannuksista.
18. Kaupunkiraiteiden suunnittelussa noudatetaan Traficomin kaupun- kiraiteiden arviointiohjetta.
Lähijunakehitys
19. Seudun kunnat ja valtio edistävät kaupunkiseudun asema- ja seisa- keverkoston laajentamista. Ensivaiheessa edistettäviä asemia ja sei- sakkeita ovat Sääksjärvi, Messukylä, Ruutana, Ylöjärven keskusta, Epilä ja Harjuniitty. Messukylän, Ruutanan, Epilän ja Harjuniityn sei- sakkeita kehitetään vain lyhyiden lähi- ja taajamajunien tarpeisiin. Valtio osallistuu seisakkeiden esi- ja ratasuunnitteluun sekä toteu- tukseen vuosina 2025–2028 yhteensä enintään 4 M€. Seudun liiken- nejärjestelmätyöryhmä valmistelee esitykset valtion suunnittelu- ja toteutusrahoituksen kohdentamiseksi. Kunnat ja Väylävirasto vas- taavat osaltaan prosessien valmistelusta ja käynnistämisestä. Valtio ja kunnat suunnittelevat asemanseutuja ja seisakkeita 50–50 kus- tannusjaolla. Suunnittelua toteutetaan ratasuunnittaisina
kokonaisuuksina ja seudullista yhteistyötä hyödyntäen. Suunnitte- luun arvioidaan kohdentuvan noin puolet tämän sopimuskohdan valtionrahoituksesta.
Suunnitteluhankkeet vuosina 2025–2028:
a. Etelän suunta: Sääksjärven aseman esi- ja ratasuunnitelma
b. Idän suunta: Messukylän ja Ruutanan seisakkeiden sekä Oriveden aseman esi- ja ratasuunnitelma sekä mahdollisesti Orivesi-Orive- den keskusta -välin sähköistyksen esiselvitys ja ratasuunnitelma
c. Pohjoisen suunta: Ylöjärven puuterminaalin siirron ja aseman esi- ja ratasuunnitelmat
d. Lännen suunta: Epilän ja Harjuniityn seisakkeiden esi- ja ratasuun- nitelmat
e. Seudun pitkän aikavälin seisakeverkon ja liikennöinnin selvitys. Tar- kasteltavaksi otetaan seudun rakennesuunnitelmassa kuvattu asemaverkko.
Noin puolet tämän toimenpidekohdan valtion rahoituksesta on ta- voitteena kohdentaa toteutuksen käynnistämiseen kuntien ja valtion yhteisrahoituksella toteutusvalmiuden ja vaikuttavuuden kannalta parhaissa kohteissa. Toteutuksen käynnistämisestä voidaan päättää, kun sovitun suunnittelun kokonaiskustannukset ovat selvillä, suunnit- telulla on muodostettu toteuttamisen edellytykset ja perusteet sekä junaliikennepalvelujen toteutuminen on selvillä. Mikäli tunnistetaan, että rahoitusta ei voida hyödyntää täysimääräisesti, sitä kohdenne- taan kestävän liikkumisen kehittämispaketeissa kuvattujen periaat- teiden mukaisesti.
Kestävän liikkumisen kehittämispaketit
20. Valtio osoittaa yhteensä enintään 2,5 M€ vuosina 2025–2028 val- tion seudun väyläverkon pieniin yhteisrahoitteisiin parantamishank- keisiin. Hankkeiden tulee käynnistyä vuoden 2028 loppuun men- nessä ja niiden toteutus voi jatkua vuodelle 2029. Näillä yhteisrahoit- teisilla hankkeilla edistetään liikenneturvallisuutta, kestävää liikku- mista ja yhdyskuntarakennetta sekä muita MAL-sopimuksen
tavoitteita. Rahoitusta voidaan kohdentaa valtion maanteiden ja rautateiden parantamisinvestointien suunnitteluun ja toteuttami- seen sekä valtion liikenneväylien yhteydessä olevien liityntä- pysäköintialueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kuntien rahoi- tusosuuksia voidaan käyttää myös näiden valtion väylähankkeiden toteuttamisen edellyttämiin katujärjestelyihin. Hankekokonaisuus ra- hoitetaan valtion ja kuntien kesken kustannusjaolla 50/50. Edistettä- vistä hankkeista sovitaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä seu- dun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL- sopimuksen toimeenpanoa. Tämän toimenpidekohdan rahoituksen kohdentamisessa huomioidaan MAL-sopimuksen kokonaisrahoituk- sen tasapainoinen jakautuminen seudun eri kuntien välillä.
2.3 Liikkumisen palvelut ja teknologian kehitys
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Joukkoliikennepalvelu on laadukasta. Liikkumisen uudet palvelut lisääntyvät vaiheittain ja kytkeytyvät liikennejärjestelmään. Teknologian hyödyntämi- nen, kehittäminen ja sääntely, tiedon kerääminen, hallinta ja rajapintojen kehittäminen sekä teemaan liittyvän osaamisen lisääminen tehdään yh- dessä valtion kanssa. Paikallisia pilotteja skaalataan seudullisiksi. Liikkumi- sen palvelut ja matkaketjut mahdollistavat matkaketjujen toimivuuden ja matkojen korvaamisen. Tieliikenteen sujuvuutta, vähäpäästöisyyttä ja tur- vallisuutta edistetään kestävän liikennejärjestelmän kehittämisellä sekä autokannan uudistumista tukemalla siten, että autosuorite ei kasva. Seu- dun ja valtion tavoitteena on edistää pitkäjänteisesti liikenteen digitalisaa- tion ja kestävien matkaketjujen kehittymistä Tampereen seudulla. Puhtai- den käyttövoimien jakeluverkosto mahdollistaa päästöttömän autoilun.
Älykkään pysäköinnin ja liikenteenohjauksen järjestelmiä kehitetään.
TOIMENPITEET 2024–2027:
Joukkoliikennepalvelut
21. Valtio avustaa Tampereen seudun julkisen henkilöliikenteen palve- luita sopimuskaudella 2024–2027 8,06 M€. Valtionavustuksen edelly- tyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa seuraavia joukkoliikenne- järjestelmän kehittämistoimenpiteitä.
a. Joukkoliikenteen tarjontaa kehitetään painottaen erityisesti kilpailukykyiseen runkolinjastoon.
b. Joukkoliikennepalvelut hankitaan pääsääntöisesti hyväksyen vain puhtaat käyttövoimat.
c. Informaatiojärjestelmää kehitetään ja häiriöhallinnan työkaluja parannetaan.
d. Siirtyminen tilipohjaiseen lippu- ja maksujärjestelmään vaiheit- tain 2024 alkaen.
e. Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta monipuolisilla lippu- tuotteilla ja lisäämällä markkinointia.
22. Valtio, seutu ja kunnat tekevät yhteistyötä seudun sisäistä liikku- mista palvelevan lähijunaliikenteen kehittämiseksi ja junaliikenteen kilpailuttamiseksi.
a. Seutu ja valtio kehittävät yhdessä henkilöjunapalvelua nykyisen ostoliikennesopimuksen piirissä.
b. Valtio tunnistaa valtakunnallisen ratasuunnittelun yhteydessä lä- hijunaliikenteen kehittämisen tavoitteet ja tarpeet.
c. Seudun joukkoliikenneviranomainen kytkee lähijunaliikenteen osaksi seudun muuta joukkoliikennejärjestelmää ja sen rahoi- tusta.
d. Tampereen kaupunkiseudun edustajat osallistuvat junaliikenteen kilpailutukseen kytkeytyvän tietopohjan laatimiseen vuosien 2024 ja 2025 aikana seudun junaliikenteen palvelutarpeista ja näiden kustannuksista (palvelut, kalusto ja infra).
e. Kilpailutuksen lähtökohtien muodostamisen yhteydessä tavoitel- laan rahoituksen nostoa seudun sisäistä liikkumista tukevaan ju- naliikenteeseen. Xxxxxx pyrkii pitämään rahoituksen vähintään nykytasolla. Lähijunaliikenteeseen kytkeytyvät kunnat osallistuvat rahoitukseen.
f. Valtio tekee lähtökohtaiset linjaukset hankittavista palveluista sekä niihin liittyvistä infrainvestoinneista vuosien 2024 ja 2025
aikana. Seudun kunnat sopivat lähijunaliikenteen kustannusjako- osuudet ennen valtion linjauksia palveluhankinnoista.
23. Kunnat ja valtio kehittävät asema-alueita liikenteen solmupisteenä matkaketju- sekä matkustajapalveluiden näkökulmasta. Toimenpi- teitä tehtäessä huomioidaan läpileikkaavasti asemien esteettömyy- den ja saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi asemien opas- tukseen ja talvikunnossapitoon liittyen ja niillä toteutetaan osaltaan kansallista esteettömyysvisiota. Asemanseutujen kehittämisessä huomioidaan pitkämatkaisen bussiliikenteen tilatarpeet sekä mui- den liikkumispalveluiden tilatarpeet (liityntäpysäköinti, yhteiskäyttö- autot- ja pyörät, taksipalvelut, mikroliikkumisen palvelut).
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä
24. Seutu tekee yhteistyötä seudulle laaditun liikkumisen teknologiat ja palvelut tiekartan toimeenpanemiseksi. Valtio tukee asiantuntija- panoksella toimeenpanoa.
25. Seutu ja kunnat lisäävät liikennejärjestelmäkehittämisen käyttäjä- lähtöisyyttä, -viestintää sekä osallistamista kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämiseksi.
26. Kunnat sitoutuvat yhteistyöhön valtion liikennehallinnon sekä mui- den MAL-seutujen kanssa yhteentoimivien toimintamallien ja rat- kaisuiden kehittämiseksi digitaalisen liikennetiedon hallinnoimiseksi ja jakamiseksi. Yhteistyössä määritellään olennaiset liikennetiedot sekä laaditaan suunnitelma siitä, miten tietoja kerätään ja jaetaan kansalliseen yhteyspisteeseen. Suunnitelman tulee varmistaa käy- tettyjen toimintamallien, keräystapojen ja tietojärjestelmien yhteen- sopivuus sekä alan sääntelyn mukaisten standardien käyttö. Valtio mahdollistaa avoimen yhteistyöfoorumin, jonka kautta kuntasekto- rin toimijat pyritään kytkemään tiiviimmin mukaan liikenteen digi- taalisen toimintaympäristön kehittämiseen. Yhteistyössä hyödynne- tään MAL-seuduilla jo laadittuja selvityksiä.
27. Kunnat varmistavat, että liikenteen digitalisaatio ja automaation mahdollistamat uudet liikkumis- ja kuljetustavat otetaan huomioon kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja katutilojen suunnittelussa. Valtio selvittää digitalisaation ja automatisaation mahdollistamien
uusien liikkumis- ja kuljetustapojen huomioimista katutilojen suun- nittelussa yhdyskuntarakentamislain valmistelun yhteydessä.
28. Seudulla tehdään yhteistyötä jakeluinfran kehittämiseen liittyvien mm. lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio edistää kuntien välistä tiedonvaihtoa xxxx- xxxxxxxx kehittämisessä.
29. Kunnat edistävät puhtaiden käyttövoimien jakeluverkon toteutu- mista. Kunnat ja valtio kehittävät määränpäälatausta hallinnas- saan olevilla pysäköintipaikoilla. Kunnat mahdollistavat kadunvarsi- latauksen tarjoamista. Kunnat huomioivat sähkön ja vedyn yleisesti saatavilla olevien tieliikenteen jakeluasemien rakentamisen tarpeen maankäytön suunnittelussa. Seudun kunnat mahdollistavat maan- käytössä, että vuoteen 2025 mennessä seudulla on vähintään
1 alue raskaan kaluston sähkön latausasemalle ja vuoteen 2030 mennessä 1 alue vedyn tankkausaseman tarpeisiin. Sähkön jakelu- verkon kapasiteetin osalta raskaalle liikenteelle osoitettavilla alueilla huomioidaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koske- van EU-asetuksen (AFIR) mukaiset latauspisteiden antotehotavoit- teet. Lisäksi kunnat varmistavat, että seudulta löytyy vähintään kaksi aluetta nesteytetyn metaanin jakeluun. Kunnat selvittävät edellytyk- set toteuttaa yhteiskäyttöistä latausinfraa paikallisliikenteen linja- autovarikoiden yhteyteen.
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2035:
Seudulle on rakennettu noin 33 500 asuntoa nykyisen Rakennesuunnitel- man mukaan, mikä mahdollistaa kaupunkiseudun kasvun. Asumisen kaa- voitus ja rakentamisen ohjaus on laadukasta ja määrällisesti riittävää tuot- taen monipuolisen koko- ja hallintamuotojakauman sekä erilaiset talotyy- pit. Seudun asuntomarkkinat mahdollistavat työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippumatta. Asuntotuotanto vahvistaa sosiaalista kestävyyttä. Heikoimmassakin asemassa oleville väestöryhmille on tarjolla riittävästi asumisratkaisuja ja asunnottomuus on poistettu. Eriytymiskehi- tystä hillitään rakenteellisin, sosiaalisin ja kulttuurisin keinoin.
Elinympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia. Seudun yhdyskuntarakenne ja taajamat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuvia. Viher- ja virkistysalueet ovat jokaisen kohtuullisesti saavutettavissa ja niitä on riittävästi. Seudun vi- herrakenne on katkeamaton, verkottunut ja ekologisesti monimuotoinen.
Kulttuuriympäristöt huomioidaan suunnittelussa. Maankäytön suunnitte- lulla pienennetään rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjälkeä.
Puurakentamisen ja vähähiilisten materiaalien osuutta rakentamisessa kasvatetaan.
3.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kunnat huolehtivat yhteisvastuullisesti seudullista tarvetta vastaavan ja kaikille väestöryhmille soveltuvan, monipuolisen ja laadukkaan asuntokan- nan rakentumisesta. Tuotanto kohdennetaan yhdyskuntarakenteen sisään, rakenteen toimivuutta, eheyttä ja asuinalueiden tasapainoista kehitystä tukemaan.
Seudun kohtuuhintaisen asumisen tavoite ja kuntakohtaiset osuudet on määritelty rakennesuunnitelmassa. Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi luetaan valtion tukema asuntotuotanto sekä kuntakonsernin asuntotuo- tanto. Kunnat luovuttavat tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon seudun asuntotuotantotavoitteeseen pääsemiseksi.
TOIMENPITEET 2024–2027:
30. Tavoitteena on, että seudulle on rakennettu vähintään 13 400 asun- toa, joista vähintään 80 % kohdennetaan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeelle.
31. Kaupunkiseudun kunnat huolehtivat maapolitiikassa ja asemakaa- voituksessa, että asuntotuotannon käynnistämisen edellytykset tur- vataan huomioiden rakentamisen kustannuskehitys ja kilpailu. Kun- nat raportoivat asuntotuotannon käynnistymistä vauhdittavat toi- met osana vuosittaista MAL-sopimusten toteutumisen seurantaa.
32. Tampereen seutu valmistelee asumisen laatuohjelman asuntotuo- tannon laadun ja monimuotoisuuden lisäämiseksi.
33. Valtio kohdentaa seudulle valtion tukemaa asuntotuotantoa raken- nesuunnitelman merkittävän kasvun vyöhykkeelle. Tuettu asunto- tuotanto pyritään sijoittamaan siten, että asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen ei vahvistu.
34. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovu- tusohjelman.
35. Valtio luovuttaa yhdyskuntarakenteen keskeisillä sijainneilla kunnille maata myymällä, vaihtamalla ja tarvittaessa maankäyttösopimuk- sia hyödyntäen.
3.2 Asuinympäristön laatu sekä sosiaalinen ja toiminnallinen monimuotoisuus
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä tasalaatuisuus nostetaan kilpailutekijäksi seudullisessa asuntopolitii- kassa. Asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnot- tomuuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti. Asuinalueiden eriytymiskehitystä ennakoidaan ja ehkäistään yhteistyössä. Alueiden väes- töllisen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseksi kehite- tään seudulliset menettelyt. Seutu on kuronut viherrakenteen katkoksia umpeen suunnitelmallisesti. Seudun tiiviisti rakennettuja osia vahvistetaan viherrakenteella, jotta ne kykenevät ottamaan ilmastonmuutoksen aiheut- tamat vaikutukset vastaan kestävällä tavalla. Suunnittelussa hyödynne- tään kulttuuriympäristöjen myönteisiä vaikutuksia hyvän elinympäristön rakentamisessa.
TOIMENPITEET 2024–2027:
36. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi kunnat uudistavat Raken- nesuunnitelmassa 2040+ tunnistettuja asuinrakennustyypiltään yk- sipuolisia alueita. Alueita monipuolistetaan näiden luonne ja omi- naisuudet huomioiden. Alueiden palveluita ja saavutettavuutta ke- hitetään aktiivisesti.
37. Kunnat varmistavat asunto- ja asuinrakennustyyppien monipuoli- suuden kaikilla asuinalueilla. Uudet alueet suunnitellaan asuinra- kennustyypeiltään ja hallintamuodoiltaan monipuolisiksi. Vanhoja kaupunginosia uudistetaan maapolitiikkaa, kaavoitusta, julkisia in- vestointeja ja ympäristön laadun parantamista hyödyntäen. Kau- punkimaisissa naapurustoissa suositaan asumisen kokeiluja ja uu- denlaista asuntotuotantoa, kuten kaupunkipientaloja.
38. Kunnat ja seutu laativat yhdessä rakennetun ympäristön energiate- hokkuuden kehittämisohjelman, jonka tavoite on taajaman CO2- päästöjen vähentäminen. Ohjelman laadinnassa hyödynnetään rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten seurantatyökalua.
4. SEUDUN ELINVOIMAISUUS
Tavoitetila 2035:
Seutu on valtakunnallisesti merkittävä, kansainvälinen talouden keskittymä. Seudun rooli liikenteen kansallisena solmukohtana ja vientiteollisuuden alueena on entisestään vahvistunut. Seutu on kiinnostava sijoittumiskohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Seudulle sijoittuu merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja. Seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä tukevat elinvoimaista yhdyskuntarakennetta, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja työvoiman saatavuutta. Seudun logistiset kuljetusketjut ovat toimivia, tur- vallisia ja niissä hyödynnetään eri liikennemuotoja. Seudun kasvanut jake- luliikenne on järjestetty tehokkaasti ja kestävästi digitalisaatiota ja puhtaita käyttövoimia hyödyntäen. Valtakunnallista liikennejärjestelmää on kehitetty Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Teollisuuden kytkös seudun elinvoimaan on vahvistunut. Maankäytön suunnittelussa varmistetaan teollisuuden tarpeita vastaava tonttitarjonta ja infrastruktuuri. Tampereen seudun roolia kansallisen logistiikan, turvalli- suuden ja huoltovarmuuden solmupisteenä kehitetään. Kunnat ja valtio te- kevät yhteistyötä keskeisten liikennehankkeiden suunnittelun käynnistämi- sessä siten, että se mahdollistaa hankkeiden edistämisen valtion rahoitta- mina tai EU- hankkeina.
Tampereen seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittäviä yhteyksiä muista maakunnista kehitetään yhteis- työssä valtion ja muiden kaupunkiseutujen kanssa. Matka-ajat lyhenevät ja palvelutaso paranee työmatkaliikenteen kannalta merkittäviin kaupunkei- hin. Seudulla tehtävässä suunnittelussa varmistetaan, että seudun teolli- suus- ja työpaikka-alueet ovat kestävästi saavutettavia. Saavutettavuu- den ja kestävän liikenteen edistämistä tukevat tarpeet 12 vuoden aikajän- teellä mm. lähijunaliikenteen sekä raitiotieverkoston kehittämisen osalta huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmiste- lussa ja toimeenpanossa.
TOIMENPITEET 2024–2027:
39. Tampereen kaupunkiseudun kunnat valmistelevat keskinäisessä yhteistyössä Rakennesuunnitelmassa 2040+ tunnistettuja seudulli- sesti merkittäviä elinkeinoalueita puhtaan siirtymän investoinneille. Alueita ovat Kolmenkulma, Lempäälän ja Pirkkalan välinen alue, Rusko-Saarenmaa sekä Taraste. Kunnat huolehtivat alueiden kaa- voittamisesta sekä kehittävät teknisiä ja hallinnollisia valmiuksia in- vestointien vastaanottamiseen. Alueilla voidaan pilotoida teolli- suuspuistomenettelyä ja luvituksen yhden luukun -periaatetta.
40. Kunnat ja valtio yhdessä huolehtivat seudun kestävän kaupunkike- hityksen, turvallisuuden (VAK) ja huoltovarmuuden kannalta ongel- mallisella sijainneilla olevien terminaalien siirron suunnittelusta ja maankäytön päivittämisestä vastaamaan alueen kaavoja.
a. Sopimuskaudella kaupunkiseutu ja Väylävirasto edistävät yh- dessä järjestelyratapihan siirtoa ja multimodaalin logistisen sol- mun mahdollistamista uudessa sijainnissa. Lempäälän kunta valmistelee yleiskaavaa järjestelyratapihan siirron mahdollista- miseksi ja Tampereen kaupunki jatkaa maankäytön suunnittelua nykyisen järjestelypihan alueella ja arvioi muutoksen yhdyskun- tarakenteelliset vaikutukset.
b. Ylöjärven kaupunki valmistelee maankäytön suunnittelua nykyi- sen puuterminaalin alueella.
41. Valtio valmistelee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen sekä sitä toimeenpanevat suunnittelu- ja
investointiohjelmat. Tampereen kaupunkiseudun prioriteetit suunni- telmaan ja ohjelmiin ovat:
a. Pääradan kehittäminen: suunnittelussa huomioidaan Tampereen seudun lähijunaliikenteen tarpeet, mm. Lielahti-Lakiala suunnitte- lua jatketaan.
b. Tampere-Pori/Rauma-radan kehittäminen: suunnittelua jatke- taan Lielahti-Nokia YVAn muodostamilla perusteilla. Suunnitte- lussa huomioidaan Tampereen seudun lähijunaliikenteen tar- peet sekä seudullisesti merkittävien elinkeinoalueiden kehittämi- nen.
c. Tampere-Pirkkala lentokentän ja lentokenttäyhteyksien (kehä2) kehittäminen: suunnittelua jatketaan kansainvälisen saavutetta- vuuden ja seudun elinkeinorakenteen kehittämiseksi. Suunnitte- lussa huomioidaan järjestelyratapihan siirto, seudullisesti merkit- tävien elinkeinoalueiden kehittäminen sekä lentokentän ja varus- kunta-alueen rooli Naton tukikohtana.
d. Valtateiden 9, 12 ja 3 kehittäminen seudun alueella: suunnittelua jatketaan liikenneturvallisuuden, saavutettavuuden sekä seudul- lisesti merkittävien elinkeinoalueiden kehittämiseksi. VT9 toteutu- mista edistetään aktiivisesti.
42. Valtio ja kunnat edistävät seudun keskeisiä kehittämiskohteita ole- massa olevien sopimuksien mukaisesti.
a. ELY-keskus ja Tampereen kaupunki jatkavat Vt12 ja Kt 65 suunnit- telua Hiedanrannan kohdalla siten, että toteuttamisesta voidaan päättää viimeistään MAL-sopimuksen päivittämisen yhteydessä.
b. Henkilöratapihojen kehittämishankkeet Tampereella ja Nokialla toteutetaan.
MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMEN- PITEET
Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hal- lituksen ohjelman mukaisesti. Tämä koskee alueidenkäyttölakia, yhdyskun- takehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelma laaditaan pääministeri Xxxxxxx Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Pitkäaikaisasunnottomuus- ohjelman puitteissa tuetaan hankkeita, joilla vähennetään asunnotto- muutta ja kehitetään ohjelmakaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteis- työtä.
Energia- ja ilmastostrategia ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU päivitetään hallitusohjelman mukaisesti.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2025–2036.
Markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat avataan tosiasialliselle kilpailulle pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallitusohjelman mukaisesti. Henkilöju- naliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.
Valtion maaomaisuuden luovuttamista kaupunkien ja kuntien kehitettä- väksi selvitetään vuoden 2026 loppuun mennessä Valtion kiinteistöasioi- den neuvottelukunnassa yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.
Valmisteltavassa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määritellään kansalliset keinot EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kaupunkivihreän ja puuston latvuspeitteisyyden tyydyttävä taso.
Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan osana ja sen toteuttamiseksi kaupun- kien roolia vahvistetaan Xxxxxxx Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti.
MAL-sopimusten lisäksi kumppanuusperusteista yhteistyötä tehdään Hel- singin, Espoo, Vantaa, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien kanssa stra- tegisessa yhteistyöallianssissa sekä Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa temaattisilla kumppanuuksilla. Lisäksi valtio toimeenpanee yliopisto-, yli- opistokeskus- ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa innovaatiotoi- mintaa vahvistavia ekosysteemisopimuksia (2021–2027). Sopimuksen
toimenpiteillä voidaan soveltuvin osin täydentää ja tukea kaupunkiseudun MAL-sopimuksen elinvoimatavoitteita.
Tämä sopimus on voimassa x.x.2024–31.12.2035. Sopimus päivitetään 2027– 2028 siten, että tämän sopimuksen tavoitetilat ja kehityspolut tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin ta- voitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028–2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tavoitetilojen toteutumista. Liikenteen toi- menpiteiden lähtökohtana on Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2025–2036. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuk- sen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus. Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa lin- jataan valtion tahtotila ja tuki julkisen talouden suunnitelman ja talousarvi- oiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisäl- tyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttamiselle on, että seudun kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimival- lassa olevat toimenpiteet. Seudun kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuksessa sovitut toi- menpiteet.
Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpitei- den sekä siinä esitettyjen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutu- minen. Sopimuksen seurannasta laaditaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta vuosittainen seurantaraportti käytettävissä ole- vien tietolähteiden pohjalta. Seurantaraporttia käsitellään vuosittain osa- puolten yhteisessä seurantakokouksessa ja seurantaraportti hyväksytään yhteisesti. Seurantakokousten tarkoituksena on tukea sopimusten toteutu- mista. Sopimusten vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti kahden vuoden välein.
Helsingissä xx.xx.2024 Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxx Xxxxxxxx
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Valtiovarainministeri Xxxxxx Xxxxx
Työ- ja elinkeinoministeriö
Kunta- ja alueministeri Xxxx-Xxxxx Xxxxxx Väylävirasto
Pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Pääjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxxx
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylijohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx Tampereen kaupunki
Pormestari Xxxxxxx Xxxxxxx
Kangasalan kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxx Lempäälän kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxx
Nokian kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx Oriveden kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Pirkkalan kunta
Pormestari Xxxxx Xxxxx
Vesilahden kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxx Ylöjärven kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Seutujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx