Sisällys
Sisällys
Kansallisgallerian työehtosopimus
2 Luku - Vuosilomaa koskevat määräykset 8
LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA LÄÄKÄRISSÄ KÄYNNIT 18
4 Luku - Työaikamääräykset 23
5 Luku - Kansallisgallerian palkkausjärjestelmä 33
6 Luku - Muut sopimusmääräykset 37
Paikallinen sopiminen 37
Henkilöstön edustajat 39
SOVELTAMISALA 39
LUOTTAMUSMIESTOIMINTA 39
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN VELVOLLISUUDET 40
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN OIKEUDET 40
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMASTA 43
Ammattiyhdistyskoulutus 46
Liitteet 49
LIITE 1 VAATIVUUSTASOKOHTAISET PALKAT 50
LIITE 2 HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN TAULUKKO 51
LIITE 3 HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT 52
KANSALLISGALLERIAN TYÖEHTOSOPIMUS
1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET
Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevan Kansallisgalleri- an työntekijöiden työehdot.
Sopimus ei koske henkilöä, jonka Kansallisgalleria on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä eikä palkkionsaajia muilta osin kuin mitä heidän kanssaan on erikseen sovittu tai jäljempänä nimenomaisesti määrätään.
2 § Voimassa olevat etuudet ja lainsäädännön määräykset
Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet 31.12.2013 asti voimassa olleeseen valtion virka- ja työehtopimukseen tai sen liitteeseen.
Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön määräyksiin, ei- vät nämä määräykset tule osaksi tätä työehtosopimusta.
3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
Kansallisgallerialla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja irtisanoa työntekijöitä. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti.
Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut keskeytyneenä enintään 30 kalen- teripäivää tai yhden kalenterikuukauden.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa ja Kansallisgalleriaa koske- vassa lainsäädännössä mainituilla perusteilla.
Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa ja se määräytyy työsopimuslain mukaisesti.
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja seuraavasti:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraava:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa edellä mainituista irtisano- misajoista poikkeavasti. Työntekijän irtisanomisaika on kuitenkin enintään kolme kuu- kautta ja se ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudatettava. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on aina kuitenkin vähintään 5 §:n 1 momentin mukai- nen.
Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista menettelyä.
Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun määräajan tai tehtävän päätyttyä ilman irti- sanomisaikaa. Jos määräajan tai tehtävän pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mu- kaan, työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuh- teen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole työntekijän tiedos- sa.
Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yh- teistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan.
Työsopimuslaista poiketen lomautusilmoitusaika on kaikilla työntekijöillä 1 kuukausi.
Palkkausperusteista ja vähimmäispalkasta on erilliset määräykset Kansallisgallerian palkkausjärjestelmää koskevassa luvussa.
Palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymis- päivänä olla työntekijän nostettavissa.
Jos työntekijän palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näi- tä päiviä edeltävänä arkipäivänä.
Sellaiset lisät ja etuudet, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, mak- setaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voimaan seuraa- van kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien, ellei tämän sopi- muksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.
Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän pankkitilille seuraavana teknisesti mahdollisena Kansallisgallerian yleisenä palkanmaksupäivänä.
7 § Poissaoloajalta maksettava palkka
Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy näiden määräysten mukai- sesti, ellei erikseen jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan luetaan tehtäväkohtainen palkanosa, henkilö- kohtainen palkanosa, takuuosa sekä euromääräinen palkka. Lisäksi poissaoloajan palk- kaan luetaan säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksetta- vat palkan osat.
Tuntipalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edelli- sen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.
Soveltamisohje: Keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkanmak- sukautta edeltäneen normaalina pidettävän palkanmaksukauden työajal-
ta saatua keskimääräistä tuntiansiota (palkanmaksukauden an- sio/tehdyillä työtunneilla) mahdollisine haittatyökorvauksineen (4 luvun 12–15 §), mutta ilman ylityö- ja sunnuntaikorotuksia.
8 § Vajaan kalenterikuukauden palkka
Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkkaa vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka käyttämällä jakajana kunkin kuukauden kalenteripäi- vien lukumäärää.
Tuntipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehtyjen työtuntien ja so- vitun tuntipalkan mukaisesti.
9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkka
Osa-aikatyötä tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osa- aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavalle kokoaikaiselle työntekijälle mää- räytyvästä palkasta.
10 § Matkakustannukset ja päivärahat
Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matka- kustannukset verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa päätöstä verovapaista matka- kustannusten korvauksista sekä Kansallisgallerian matkustamista koskevia määräyksiä noudattaen. Työntekijän tulee matkustaa edullisinta käytettävissä olevaa kulkuneuvoa ja matkustustapaa käyttäen. Edullisuutta harkittaessa otetaan huomioon matkustamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset sekä mahdollisesti saavutettavissa oleva ajan säästö.
Pöytäkirjamerkintä: Kansallisgallerian matkustamista koskevat ohjeet eivät ole osa työehtosopimusta.
Jos työnantaja on määrännyt työntekijän matkustamaan vapaapäivänään ja yksinomaan matkustamiseen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan työntekijälle matka- päiväkorvaus. Korvaus on kotimaan työmatkoilla 55 euroa ja ulkomaan työmatkoilla 150 euroa. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Matkapäiväkorvausta ei makseta johtavassa ase- massa olevalle työntekijälle eikä siinä tapauksessa, jos matkavuorokaudelta syntyy työ- ajaksi luettavaa aikaa tai matkustamisesta korvataan muutoin kuin tässä työehtosopi- muksessa sovittujen määräysten nojalla. Viikonlopulta tai muilta peräkkäisiltä vapaa- päiviltä korvaus maksetaan vain kerran.
Ulkomaanmatkojen lisäkorvaukset
Jos työmatka kohdistuu ulkomaille, työnantaja korvaa välittömästi työmatkaan liittyvät pakolliset ja välttämättömät kulut seuraavasti:
1. Mahdolliset lisämaksut, esimerkiksi lentokenttäveron
2. Passi- ja viisumimaksut sekä lääke- ja rokotusmaksut
3. Työmatkan järjestelyihin ja työtehtävien hoitoon liittyvät puhelin- ja muut yhtey- denpitokulut
4. Hotellimajoituksen yhteydessä perittävän tallelokerovuokran sekä
5. Muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön työnantajan työtehtävissä edellyttämän työ- vaatetuksen sekä suojavaatetuksen niissä tehtävissä, joissa suojavaatetus on tarpeen.
Suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittelevät työnantaja ja työntekijä tai siitä voidaan sopia paikallisesti. Työnantaja vastaa vaatetuksen pesusta ja kunnostuksesta paikallises- ti sovituin tavoin.
Huomautus: Henkilönsuojainten, apuvälineiden, muiden laitteiden ja va- rusteiden sekä työvaatetuksen antamisesta työntekijän käyttöön sekä nii- den käytöstä työssä on säädetty työturvallisuuslain (738/2002) 15 ja 20
§:ssä.
Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopi- muksia:
• Ryhmähenkivakuutussopimus
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoi- toonohjauksesta työpaikoilla
• Hyvityssakkopöytäkirja
Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaattamisesta sovit- tava erikseen.
Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Kansallisgalleri- an työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten ja niiden jä- senliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.
Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tar- peelliset tiedot.
Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.
14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tietyn sopi- muskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvotella tämän pykälän mukaisesti.
Työyksikkötason neuvonpito
Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvonpidossa esimiehen tai työnanta- jan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun henki- löstön edustajan välillä.
Paikallisneuvottelut
Jos asiaa ei työyksikkötason neuvonpidossa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen välillä.
Liittotason neuvottelut
Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liittotason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittajajärjestöjen välillä.
Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltäväksi liittota- son neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä.
15 § Menettelytavat ja määräajat
Paikallisneuvotteluja ja liittotason neuvotteluja on vaadittava kirjallisesti ja vaatimuk- sessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.
Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon kuluessa kir- jallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen vii- vytyksettä.
Liittotason neuvotteluja tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneuvotteluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.
Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvotteluosa- puoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.
Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neu- votteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.
Xxxxxxx vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liittotason erimielisyysneuvotteluja. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvotteluiden pöytäkirjan tarkistamisesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa neuvottelujen päättymisestä.
Työ- tai virkasuhteesta johtuvien saatavien vanhentumiseen, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2014, sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Työsuhteesta joh- tuvat 1.1.2014 jälkeen syntyneet saatavat vanhentuvat työlainsäädännön vanhentumis- sääntöjen mukaan.
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muu- hun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
Tämä sopimus on voimassa 1.2.2014 alkaen 31.1.2017 saakka, jatkuen senkin jälkeen ai- na vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Mikäli sopimuskauden toista jaksoa 1.2.2016 – 31.1.2017 koskevissa työmarkkinakeskus- järjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015 mennessä, tämän sopimuksen osapuolet neuvottelevat sen jälkeen 31.10.2015 mennessä toisen sopimuskauden palkankorotuksista. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen,
osapuolilla on oikeus irtisanoa tämä sopimus päättymään ensimmäisen sopimuskauden loppuun 31.1.2016 siten, että irtisanominen on tehtävä viimeistään 30.11.2015.
Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uudesta työ- ehtosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvotteluosapuoli kir- jallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.
2 LUKU - VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän sopimuksen mu- kaan.
Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä sovelletaan samaa periaatetta. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12, 18 tai 24 arkipäi- vän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.
Soveltamisohje: Lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuu- luvat lomaan, vaikka ne eivät kuluta lomapäiviä. Jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, on se viikon pituinen (seit- semän vuorokautta), ellei lauantaille, sunnuntaille, kirkolliselle juhlapäi- välle, itsenäisyyspäivälle, juhannusaatolle tai vapunpäivälle ole työnteki- jän suostumuksella merkitty työvuoroa. Sama koskee myös muuta seit- semän päivän pituista, lomapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa, jonka kaikki arkipäivät ovat lomapäiviä.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.
3 § Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:
1) jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden välitöntä palvelusta, vuosiloman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seu- raavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 | 12 | 14 | 16 | 18 | 20 | 22 | 24 |
2) jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välittömästi pal- veluksessa vähintään yhden vuoden, hänellä on oikeus vuosilomaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaisesti:
Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 7 | 10 | 13 | 16 | 19 | 21 | 24 | 26 | 28 | 30 |
3) jos työntekijällä on ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista vuosilomaan oi- keuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, vuosiloman määrä kulta- kin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmääräytymis- kuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 6 | 9 | 11 | 15 | 18 | 22 | 25 | 28 | 31 | 34 | 38 |
Jos työntekijä ennen lomavuoden (31.12.) päättymistä saavuttaa 3 kohdan mukaisen xx- xxxxxxx lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa tästä johtuvan lomapidennyksen.
Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden toukokuun 1. päivää.
4 § 15 vuoden palvelusajan laskeminen
Tämän luvun 3 §:n 3 kohdassa edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus
1. Kansallisgalleriassa
2. Valtion taidemuseossa
3. muulla työnantajalla kotimaassa tai ulkomailla siltä osin, kuin siitä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.
Työsuhteen alkaessa todetaan aiemmasta työkokemuksesta kertynyt palvelusaika. Työn- tekijöille, jotka ovat olleet Valtion taidemuseon palveluksessa 31.12.2013 ja joiden työ- suhde jatkuu Kansallisgallerian palveluksessa keskeytyksettä, 31.12.2013 mennessä ker- tynyt palvelusaika lasketaan hyväksi kokonaisuudessaan.
Soveltamisohje: Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää aikaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä. Jos selvitystä täydennetään myöhemmin niin, että se voi vaikuttaa lomaoikeuteen, otetaan täydennys huomioon siitä lähtien, kun se on työnantajalle esitetty. Työntekijän esittämä selvitys voidaan ottaa pätevästä syystä huomioon myös takautuvasti.
Palveluksella tarkoitetaan aikaa, jonka työntekijä on työssä. Työssäolo- ajaksi katsotaan myös poissaoloaika, jolta on maksettu palkkaa tai sai- rausvakuutuslain mukaisia etuuksia.
Päätoimisena palveluksena pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa. Osa-aikaisen palvelussuhteen osalta huomioidaan työajan mukainen suhteellinen osuus vastaavan kokoaikaisen työntekijän työajasta.
5 § Lomaoikeus työsuhteen päättyessä
Jos työntekijä saavuttaa 3 §:n 2 tai 3-kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyksenä olevat palvelusajat ennen työsuhteen päättymistä, hän saa työsuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakorvausta kuten edellä maini- tuissa kohdissa on sanottu.
Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään sellaisia päiviä, joilta työnantaja on tämän työehtosopimuksen mukaan maksanut palkan tai an- sionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, lomarahan vaihtovapaa, ylityövapaa, työaikapankkivapaa jne.)
Huomautus: Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvan poissa- olon aika katsotaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi vuosilomaetuuksia laskettaessa enintään 365 kalenteripäivän ajalta.
7 § Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä
Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lo- mapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä.
8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka
Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen normaali kuu- kausipalkka työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesti sekä vuosilomalisä.
Vuosilomalisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden alla mainittujen pal- kanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.
• Aattopäivän korvaus
• Hälytysraha
• Iltatyökorvaus
• Lauantaityökorvaus
• Sunnuntaityökorvaus
• Varallaolokorvaus
• Yötyökorvaus
• Luottamusmiespalkkio
• Työsuojeluvaltuutetun palkkio
9 § Vuosilomapalkan määräytyminen työajan ja palkan muuttuessa lomanmääräytymisvuo- den aikana
Vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työ- aika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.
Vuosilomapalkka on:
• 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,
• 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia ja
• 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia
lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetuista tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä maksettavia korvauksia.
Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ai- kaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
10 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen
Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmak- supäivänä.
Vuosilomalisä maksetaan kesäkuun palkan yhteydessä.
11 § Muiden kuin kuukausipalkalla työskentelevien vuosilomapalkka
Tuntipalkkaisen työntekijän, jonka täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosi- lomalain 6 § 1 momentin perusteella (14 työpäivää / kalenterikuukausi), vuosilomapalk- ka on 10 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 12,5 prosenttia loman- määräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetuista tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
Muiden kuin edellä mainittujen työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan vuosiloma- lain 12 §:n mukaan.
Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan työsuhteen jatkuessa kesäkuun palkan- maksun yhteydessä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden pal- kanmaksun yhteydessä.
12 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 tä- män työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Lisäksi maksetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu vuosilomalisä.
Vuosilomapalkan määräytyessä 9 §:n prosenttiperusteisen laskennan mukaan, vuosilo- makorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna loman- määräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Vuosilomalisää ei erikseen makseta.
Muilla kuin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä vuosilomakorvaus on sama kuin 11 §:ssä määritelty vuosilomapalkka.
13 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen eräissä erityistapauksissa
Vuosilomakorvaus määräytyy työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman suhteen seuraa- vasti:
1. jos työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä lomakaudella annettavaksi määrättyä vuosi- lomaa ei ole voitu antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, eikä si- tä ole siirretty pidettäväksi seuraavan vuoden puolella, vuosilomakorvaus maksetaan joulukuun palkan mukaan; ja
2. jos työkyvyttömyyden vuoksi seuraavalle kalenterivuodelle siirrettyä lomakauden ulkopuolella annettavaa vuosilomaa ei ole voitu antaa seuraavan kalenterivuoden
loppuun mennessä, vuosilomakorvaus maksetaan tämän vuoden joulukuun palkan mukaan.
Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mu- kaan.
Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopi- musta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä mil- loin säästövapaa viimeistään on pidettävä.
Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 5 päivää. Työntekijällä on kuitenkin oikeus säästää 10 päivää, jos työntekijän vuosiloman ansainta määräytyy 3 §:n 2- tai 3-kohdan mukaan ja siitä ei aiheudu Kansallisgallerian toiminnalle vakavaa haittaa.
Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin, kun työnteki- jälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.
Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankoh- dasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään nel- jä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muu- ta sovita. Säästövapaa on annettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty.
Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava loma- korvausta koskevien määräysten mukaisesti.
Kun työntekijällä on oikeus lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, maksetaan hänelle myös lomaraha seuraavien määräysten mukaisesti:
Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa.
Jos työntekijä on työstä vapautettuna toukokuussa, määräytyy lomaraha sen palkan mu- kaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha niiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joilta työntekijä ei ole saanut lomarahaa.
Työntekijälle, joka siirtyy osa-aikaeläkkeelle, maksetaan lomaraha niiltä lomanmääräy- tymiskuukausilta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta työntekijä ei ole saanut lomarahaa. Xxxxxxxx määräytyy siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräyty- miskuukautta.
Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden 3 §:n 3 kohdan mukaiseen pidempään lomaan, oikeus lomaraha lasketaan 16 §:n 1 momentin mukaisesti 6 prosen- tin suuruisena.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on
• 3 §:n 1-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
• 3 §:n 2-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja
• 3 §:n 3-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia
lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Soveltamisohje: Lomarahan perusteena on 1 luvun 7 §:n mukainen palk- ka.
Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosenttiperusteisesti, maksetaan lomaraha tällöinkin tämän pykälän mukaisesti.
Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen 11 §:n mukai- sesta vuosilomapalkastaan.
17 § Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen
Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä työntekijän kesken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden loma- rahaa vähennetään 4,4 % laskettuna kuukausipalkasta.
Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Xxxxxxxxxxxxx voidaan muuntaa takaisin rahaksi, jos vapaan käyttäminen estyy paina- vasta syystä, kuten työntekijän pyytäessä vapaan keskeyttämistä työkyvyttömyyden vuoksi.
Työntekijällä on oikeus halutessaan siirtää työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tarkoittaman perhevapaan ajalle sijoittuva vuosilomansa samoilla perusteilla kuin hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa vuosilomalain 25 §:n perusteella.
19 § Vuosiloman ja säästövapaan siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi
Lakisääteisen ja työehtosopimukseen perustuvan vuosiloman siirtäminen työkyvyttö- myyden vuoksi määräytyy vuosilomalain 25 §:n mukaan. Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä vastaava luo- tettava selvitys.
3 LUKU - POISSAOLOT
1 § Oikeus sairauspoissaoloon ja työntekijän ilmoitusvelvollisuus
Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään sekä sen ar- vioidusta kestosta.
Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Soveltamisohje: Epidemian aikana tai kun lääkäripalveluita ei ole riittä- västi saatavilla työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutki- muksensa perusteella sairauslomatodistuksen lääkärintodistuksen sijasta enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.
Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkallisen jakson enimmäispituus |
Alle 1 kk | 1+9 arkipäivää, 50 % palkasta |
1 kk – alle 1 vuotta | 40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan |
1 vuotta – alle 5 vuotta | 50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan |
5 vuotta - | 60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan |
Soveltamisohje: Oppaille maksetaan sairausajan palkkana aina 50 % palkasta kultakin etukäteen sovitulta opastuskerralta.
Mikäli työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, sairausajan palkka maksetaan samalla perusteella koko sairausloman ajan.
Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen palkalliseen sairauspoissaoloon enintään 365 päivän ajan. Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palattuaan sairastuu uudelleen samaan sairauteen, ennen kuin on ollut työssä vähintään 16 työpäivää. Tällöin aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan ikään kuin kysymyksessä olisi yhdenjaksoinen sairauspoissaolo.
Esimerkki: Henkilö on ollut poissa sairauden perusteella niin, että hän on palannut työhön 28.3.2014. Siten torstai 17.4.2014 (kiirastorstai) on hä- nellä 15. työssäolopäivä. Pääsiäispyhien jälkeen hän on poissa työstä seu- raavalla viikolla esim. vuosiloman tai tilapäisen hoitovapaan vuoksi (22.4. tiistai – 25.4. perjantai). Siten maanantai 28.4.2014 on hänellä 16. työssäolopäivä.
Työntekijöille, jotka ovat olleet Valtion taidemuseon palveluksessa 31.12.2013 ja joiden työsuhde jatkuu Kansallisgallerian palveluksessa keskeytyksettä, 31.12.2013 mennessä kertynyt palvelusaika lasketaan hyväksi kokonaisuudessaan.
Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työntekijä on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt sen parantumisen. Sama koskee myös sitä, että hänen törkeä huolimattomuutensa on olen- naisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen.
Soveltamisohje: Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä vastaava palkka työpalkkana ja sairausajan pal- kan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä.
Edellä tarkoitettu palkallisen jakson enimmäispituus ei riipu siitä, onko yhdenjaksoisen poissaolon syynä yksi vai useampia sairauksia, vikoja tai vammoja.
Päivärahaoikeuden myöntävän tahon ratkaisu määrittää sen, onko hen- kilöllä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon.
Esimerkki 1:
Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja sairauspoissaolo on yhden- jaksoinen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2014 – 31.8.2015 välisen ajan
1.6.2014 – 30.7.2014 | 31.7.2014 – 31.5.2015 | 1.6.2015 – 31.8.2015 |
60 pv 100 % | 305 pv 75 % | Työnantajalla ei palkanmaksuvelvollisuutta |
Esimerkki 2:
Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairaus- poissaoloja, joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:
- 2.12.2014 – 29.2.2015
- 1.5.2015 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2015 / 2016)
2.12.2014 – 31.12.2014 | 1.1.2015 – 30.1.2015 | 31.1.2015 – 29.2.2015 | Töissä | 1.5.2015 – 30.5.2015 | 31.5.2015 – 1.3.2016 | 2.3.2016 – |
30 pv 100% | 30 pv 100% | 30 pv 75% | 30 pv 100% | 275 pv 75% | Ei palkan- maksua |
Esimerkki 3:
Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairaus- poissaoloja ajalla, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:
- 2.12.2014 – 29.2.2015
- 1.5.2015 – 9.6.2015
- 1.9.2015 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2015 / 2016)
2.12.2014 – 31.12.2014 | 1.1.2015 – 30.1.2015 | 31.1.2015 – 29.2.2015 | Töissä | 1.5.2015 – 30.5.2015 | 31.5.2015 – 9.6.2015 | Töissä | 1.9.2015 – 23.5.2016 | 24.5.2016 – |
30 pv 100% | 30 pv 100% | 30 pv 75% | 30 pv 100% | 10 pv 75% | 265 pv 75% | Ei palkan- maksua |
Työntekijän oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta sääde- tään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.
Työntekijälle maksetaan osa-aikatyön ajalta palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaise- na osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtävän palkasta.
Lisäksi osasairausvapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa siten, että se on yhdessä edellä todetun osa-aikatyön palkan ja osasairauspäivärahan kanssa 86 prosenttia asianomaisen työntekijän osasairausvapaan alkaessa sairausajalta maksetta- van palkan perusteena olevasta palkasta.
Osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osasairausvapaalta sai- rauslomalle palaavan sairausajan palkan laskemista jatketaan siitä tilanteesta, jossa asi- anomainen oli osasairausvapaan alkaessa.
Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sairausajan palkan laskemisessa.
Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella.
Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai lomarahavapaata, maksetaan siltä ajalta palkka kokoaikaisen työsuhteen mukaisesti.
Huomautus: Sairausvakuutuslain säännösten perusteella osasairausva- paa voidaan sopia 12 - 120 arkipäivän ajaksi. Osa-aikatyö voi olla 40 - 60 prosenttia kokoaikatyön työajasta.
Esimerkki: Työntekijän kokoaikatyön palkka on 2.900 euroa. Hänen työ- aikansa sopimuksen tarkoittamassa järjestelyssä on 40 % kokoaikatyös- tä, joten hänelle maksetaan palkkaa 1.160 euroa. Hän saa osasairauspäi- värahaa 1.015 euroa. Hänelle maksetaan sairausajan palkkaa 319 euroa, jolloin hänen saamansa tulot yhteensä 2.494 euroa kuukaudessa ovat 86
% kokoaikatyön palkasta.
4 § Työntekijän sairastuminen osasairausvapaan aikana
Mikäli työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden tilapäisesti siten, että sai- rastuminen kestää korkeintaan sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää ja työntekijä palaa takaisin osa-aikatyöhönsä, työntekijällä on oikeus 3 §:n 3 momentin mukaiseen palkkaansa tilapäiseltä sairausajalta.
Mikäli työntekijän sairaus kestää pidempään kuin tilapäisen sairauden ajan, työntekijä siirtyy kokoaikaiselle sairauslomalle osasairauspäivärahakauden jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen palkkansa määräytyy sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
5 § Työtapaturma ja ammattitauti
Milloin työkyvyttömyyden syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma tai ammattitauti, maksetaan poissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 24 §:n mukaista palk- kaa 90 kalenteripäivän ajalta.
Pöytäkirjamerkintä: Työnantajan lakisääteisen työtapaturmavakuutuk- sen perusteella työntekijällä on oikeus työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi saada lain mukaista päivärahaa enintään yhden vuoden ajalta.
Jos työntekijän palkka on suurempi kuin tapaturmavakuutuslain mukai- nen korvaus, työnantaja korvaa erotuksen työntekijälle.
6 § Väkivallasta aiheutunut työkyvyttömyys
Jos työntekijä on häntä työtehtäviensä vuoksi kohdanneen väkivallan johdosta tullut ky- kenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi ai- heutuneen sairauspoissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n mukainen palkka 360 päivän ajanjak- solta. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan 75 % mukainen palkka seuraavan 180 päi- vän ajalta, jos hän on hakenut kahdeksan kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alka- misesta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.
7 § Sairausajan palkkauksen yhteensovittaminen
Edellä 2-6 §:ssä tarkoitettu palkka maksetaan työntekijälle toisistaan riippumatta.
8 § Tartuntataudit ja päihdeongelmaisten vapaaehtoinen laitoshoito
Työntekijällä on oikeus 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 24 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan, jos hän on tartuntatautilain (583/1986) 16 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty ole- maan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jossa päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
9 § Palkka tapauksissa, jolloin työntekijän työnteko on estetty sairauden vuoksi
Xxxxxxx työntekijän ei voida hänen tehtäviensä hoitamista olennaisesti haittaavasta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi sallia hoitaa tehtävi- ään, hänellä on oikeus sairauspoissaoloajan palkkaan 2 §:n mukaan.
Soveltamisohje: Työntekijä tulee osoittaa lääkärin tutkimuksiin, jos työ- kyvyttömyydestä ei ole aikaisempaa selvitystä.
Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntoutuksen, työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutusselvitysten ajalta voidaan maksaa palkkaa sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mu- kaisesti.
Soveltamisohje: Kurssina toteutettavan kuntoutuksen palkallisuus rat- kaistaan kurssin ohjelman perusteella.
Palkkaa ei kuitenkaan makseta kuntoutusajalta, mikäli kuntoutettava saa kuntoutustu- kea.
Mikäli henkilö on työkyvytön kuntoutuksen alkaessa ja edelleen sen päätyttyä, kuntou- tus ei katkaise sairauden yhdenjaksoisuutta. Kuntoutusaikaa ei oteta huomioon sairaus- ajan palkallisen ajan enimmäisjaksoa laskettaessa, jos siltä ajalta ei ole maksettu palk- kaa.
LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA LÄÄKÄRISSÄ KÄYNNIT
11 § Työnantajan määräämät tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Työntekijä voidaan myös määrätä hänen ter- veydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi.
Työntekijälle korvataan työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheu- tuvat välttämättömät kustannukset. Työnantajan määräämiin tarkastuksiin ja tutkimuk- siin tulee työntekijälle antaa vapautusta työstä. Käytetty aika luetaan työajaksi ja siitä maksetaan ansiomenetyksen korvaus.
Soveltamisohje: Työnantajan määräämillä tarkastuksilla tarkoitetaan myös työterveyshuollon työhöntulo- ja ikäkausitarkastuksia.
Lääkärissä käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen ja siitä on il- moitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Lääkärissä käyntiä varten on annet- tava vapautusta työstä, mutta käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.
Soveltamisohje: Lääkärissä käynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Lääkärin vastaanotolla voi käydä työaikana, mikäli vamman tai sairau- den äkillisyys sitä vaatii tai lääkärissä käyntiä ei voida ilman kohtuuton- ta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
13 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja ottovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus
Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysvapaaseen, makse- taan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 24 §:n mukainen palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 24 §:n mukainen palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arki- päivän ajalta.
Ottovanhemmalle maksetaan ottovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 päivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaises- ti. Jos ottovanhemmat jakavat sanotun vanhempainrahakauden, maksetaan tässä tarkoi- tettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta van- hempainrahakauden alusta lukien.
Tämän ylittävältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.
Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan keskeyttä- miseen.
Soveltamisohje: Vapaan alkamisesta on työsopimuslain 4 luvun 3a §:n mukaan ilmoitettava ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.
Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestä- miseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerral- laan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa ta- loudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
Soveltamisohje: Työntekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, jos toinen vanhemmista on kotona, ellei kotona oleva vanhempi ole sidok- sissa sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen hoitamisen tai ellei hän ole muutoin kykenemätön hoitamaan lasta. Molemmat van- hemmat voivat käyttää tilapäistä hoitovapaata yhteensä enintään neljä työpäivää lapsen saman sairaustapauksen yhteydessä. Tilapäinen hoito- vapaa voidaan siten jakaa esim. siten, että saman päivän aikana lasta voi hoitaa aamupäivällä toinen vanhempi ja iltapäivällä toinen vanhem- pi, jos se on vanhempien töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukais- ta.
Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Toisen lapsen sairastu- essa tai lapsen sairastuessa toiseen sairauteen, on uusi tilapäisen hoito- vapaan jakso käytettävissä. Sairaus todetaan samoin kuin työntekijän oma sairaus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä selvitys myös siitä, että tilapäisellä hoitovapaalla on ollut kerrallaan vain toinen lapsen van- hemmista.
Pykälä ei koske vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa tavanomaista hoitoa. Sen sijaan tilapäistä hoito- vapaata koskevat sopimusmääräykset koskevat myös alle 16-vuotiaiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten äkillistä sairastumista esi- merkiksi nuhakuumeeseen.
15 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään neljäl- tä työpäivältä. Palkka maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 24 §:n mukaisesti. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissa- olo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mikä työnte- kijän omasta sairaudesta vaaditaan.
Soveltamisohje: Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevel- vollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen
tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumaan lapsen hoitoon.
Huomautus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijälle maksetaan pois- saoloajan palkanlisää.
Esimerkki: Lauantain ja sunnuntain ollessa työntekijän vapaapäiviä, voi palkallinen tilapäinen hoitovapaa kestää perjantaista keskiviikkoon, sillä kyseisiä kahta vapaapäivää ei oteta huomioon laskettaessa neljää palkal- lista työpäivää.
Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairaus- vakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4
§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus saada palkatonta työstä vapautusta osal- listuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntou- tukseen, hoidon opastukseen, sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimin- taan, sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
17 § Xxxxxxxxx pakottavista perhesyistä ja perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnetto- muudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissa- olonsa perusteesta.
Soveltamisohje: Sopimuskohdan tarkoittamaa perheen käsitettä ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Määräyksessä perheellä tarkoite- taan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien ihmisten li- säksi esimerkiksi heidän takenevassa tai etenevässä polvessa olevia lä- hisukulaisiaan.
Työntekijällä on siten oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä esimerkiksi hänen omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi.
Poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi säädetään työsopimuslain 4 luvun 7a §:ssä.
18 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy palkallisen poissaolon ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työntekijällä sairausva- kuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se osa, joka
työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus kor- vaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
Jos poissaoloajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada korvausta vastaava osuus maksamansa palkan määrästä takaisin työntekijältä.
19 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuoleman- tapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, sekä kutsuntapäivä, ovat palkallisia vapaapäiviä.
Poissaolopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin 1 luvun 7
§:ssä ja tämän luvun 24 §:ssä on sairausajan palkan osalta sovittu.
Soveltamisohje: Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia, ottolapsia ja kasvattilapsia sekä hänen aviopuo- lisonsa lapsia.
Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuolisoon ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun parisuhteen osapuoleen.
Työnantajan järjestämään tai hankkimaan henkilöstökoulutukseen työaikana osallistu- valle työntekijälle maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka työajalta vähentämättömä- nä.
21 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, siviilipalveluksen täydennys- palvelukseen, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 67 §:n nojalla väestön- suojelukoulutukseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka vähennettynä maksetul- la reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle työntekijälle ei makseta asevelvolliselle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/1953) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään palkkaa.
Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
22 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset
Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliit- tojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Akava ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ylimpien päättävien toimielinten koko- uksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neu- vottelujärjestö JUKO ry:n tai Palkansaajajärjestö Pardia ry:n jäsenjärjestön päättävien elinten ja hallituksen kokouksiin, maksetaan palkkaa 1 luvun 7 §:n mukaisesti.
23 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen
Työntekijälle, joka on vapaana tehtäviensä hoidosta tilapäisesti kunnallisen luottamus- toimen tai käräjäoikeuden lautamiesmiestehtävän vuoksi, ei tältä ajalta makseta palk- kaa.
24 § Kuukausipalkkaisen poissaoloajan palkanlisä
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan
• Palkallisen sairauspoissaolon
• Palkallisen äitiysvapaan, isyysvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja kuntoutusajan
• Tapaturman, ammattitaudin tai väkivallan takia aiheutuneen työkyvyttömyyden se- kä
• Tämän luvun 9 §:n ja 19 §:n tarkoittamissa tilanteissa
1 luvun 7 §:n mukaisen palkan lisäksi poissaoloajan palkanlisää. Lisän suuruus kutakin poissaolon kalenteripäivää kohden on 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna mak- settujen alla mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.
Palkanlisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot:
• Aattopäivän korvaus
• Hälytysraha
• Iltatyökorvaus
• Lauantaityökorvaus
• Sunnuntaityökorvaus
• Varallaolokorvaus
• Yötyökorvaus
• Luottamusmiespalkkio
• Työsuojeluvaltuutetun palkkio
4 LUKU - TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
Tämän sopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat:
1. Toimistotyöaika
2. Viikkotyöaika
3. Jaksotyöaika
Osa-aikatyötä tekevään työntekijään sovelletaan niitä määräyksiä, minkä työaikamuo- don mukaista työtä hän kokoaikaisena tekisi.
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen ole- maan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.
Soveltamisohje:
1. Työajaksi luettava aika
Työajaksi luettavan ajan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopettamiseen se- kä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja nii- den palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnanta- jan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.
Huomautus: Työnteon aloittamisen valmisteluun luetaan myös aika, joka kuluu työnantajan määräämään työasuun pukeutumiseen, mikäli työntekijä pukeutuu työpaikalla.
2. Matkustamiseen käytetty aika
Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorit- tamiseen kuten vartiointiin käytetty aika. Jos työntekijä on työmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin säännölli- sen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän kuin 7 tuntia 39 minuuttia, lasketaan matkustamiseen kulunut työaika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokautinen säännöllinen työ- aika tai jaksotyössä 7 tuntia 39 minuuttia. Matkustamiseen käytettyä ai- kaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen työmatkan vuorokaudelta, jo- ka suoritetaan siirryttäessä tilapäiseltä työntekopaikalta toiselle. Työ- ajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta.
3. Kesäaikaan siirtyminen
Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois työ- aikakorvauksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen välisenä aikana. Ilta-,
yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kellonaikojen mukaan ja kestoltaan todellisena.
4. Lääkärissä käynti
Sen lisäksi, mitä 3 luvun 11 ja 12 §:ssä on sovittu, noudatetaan seuraavia määräyksiä. Lääkärissä käyntiin tai terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijällä on oikeus ansionme- netyksen korvaamiseen seuraavasti:
• Kun työntekijä osallistuu synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ja tutkimukset on suoritettava työaikana,
• Kun lääkärissä käynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkä- rintodistuksen hankkimiseksi,
• Kun lääkärissä käynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää työstä poissaoloa sairauden vuoksi tai hoitotoi- menpiteitä,
• Kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkilli- sen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtu- vaa lääkärissä käyntiä, tämä koskee myös välitöntä lääkärinhoi- toa edellyttävää hammassairautta
• Laboratorio- ja röntgentutkimuksen sekä muun vastaavan tutki- muksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissä käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansionmenetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.
• Fysikaalinen hoito enintään viideltä hoitokerralta, mikäli hoito on työterveyslääkärin lähetteellä tapahtuvaa
Ansionmenetystä ei korvata, jos lääkärissä käynnin syynä on:
• Terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuva lääkärintarkastus
• Jo todetun sairauden tai vamman hoitaminen tai sen kehityksen seuraaminen tai tavanomainen hammashoito
• Tavanomainen näön kontrolloiminen silmälääkärin luona, tai muu tarkastus, joka ei edellytä äkillistä hoitoa,
• Laboratorio- ja röntgentutkimukset (muut kuin edellisessä koh- dassa todetut)
3 § Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen
Säännöllinen työaika on
1. Toimistotyössä keskimäärin 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa
2. Viikkotyössä keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa sekä
3. Jaksotyössä keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjak- sona
Toimisto- ja viikkotyössä voidaan säännöllinen työaika tilapäisesti pidentää siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Työajan on tasoituttava 1 mo- mentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuun keskimääräiseen enimmäismäärään enintään 12 viikon kuluessa tai 26 viikon pituisen ajanjakson kuluessa mikäli 26 viikon jaksosta on paikallisesti sovittu.
Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 114 tunniksi 45 minuu- tiksi kahden peräkkäisen kolmen viikon työjakson aikana. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 123 tuntia työjaksossa.
Vuosiloma ja muut palkalliset poissaolopäivät kuluttavat laskennallisesti työaikaa toi- mistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia päivässä sekä viikko- ja jaksotyössä 7 tuntia 39 mi- nuuttia päivässä.
Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu mainittuun keskimäärään.
Toimistotyössä on käytössä liukuva työaika Kansallisgallerian liukuvan työajan määräys- ten mukaisesti, ellei työnantaja ole järjestänyt toimistotyötä keskimääräiseksi 3 §:ssä so- vituin tavoin. Viikkotyössä voidaan sopia liukuvan työajan käyttöönotosta, jos työaika on järjestetty säännölliseksi.
Liukuva työaika voidaan järjestää työaikalain 13 §:ssä määriteltyjen vuorokautisen liu- kuma-ajan sekä työajan alitusten ja ylitysten enimmäiskertymän estämättä.
Soveltamisohje: Mikäli liukuvaa työaikaa noudattava työntekijä määrä- tään suostumuksensa mukaisesti ylityöhön, ylityö lasketaan siten, että kyseisenä vuorokautena otetaan huomioon vuorokauden todellinen tehty työaika. Kyseiseltä vuorokaudelta ei liukuvan työajan saldo muutu. Ky- seisenä kalenteriviikkona ylityövuorokausien ulkopuolisten päivien (liu- kumapäivät) laskennallinen arvo ylityölaskennassa on toimistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia tai viikkotyössä 7 tuntia 39 minuuttia.
Työntekijälle on annettava työaikalain 28 §:n mukaisesti työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömäs- ti poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.
Viikko- ja jaksotyössä sekä yöaikana voidaan edellä olevasta poiketen järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.
Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuoro- kautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäiset lepoajat osa- aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjestelyjen yhteydessä.
Teetettäessä ylityötä viikko- ja jaksotyössä työntekijälle on lisäksi annettava heti sään- nöllisen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähintään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.
Vuorokausilevosta ja viikoittaisesta vapaa-ajasta säädetään työaikalain 29 ja 31 §:issä.
Soveltamisohje: Pääsääntöisesti vapaa-aikaan sisältyy kaksi perättäistä vapaapäivää. Mikäli yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan ei sisälly kahta ko- konaista kalenterivuorokautta, on sen vähimmäispituus viikko- ja jakso- työssä 54 tuntia.
6 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, helators- tai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 15 minuutilla sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.
Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla taval- la. Osa-aikaisen työntekijän työaika lyhennetään samassa suhteessa kuin kokoaikaisten työaika.
Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 7-9 §:ssä ja 11-16 §:ssä on sovittu. Juhannuspäivä ja pyhäin- päivä eivät lyhennä työaikaa.
7 § Lisätyö ja sen korvaaminen
Lisätyötä on työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan, osa-aikaisen työajan tai 6
§:n 1 ja 2 momenttien mukaisesti lyhennetyn työajan lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika. Vapaa-aika on pyrittävä antamaan täysinä työpäivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhem- min esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä.
Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisätyötunneil- ta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
Viikko- ja jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tunti- palkka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa-aika työaikalain 23 §:ssä säädetyllä tavalla.
Ylityötä on toimistotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi sekä viikko- ja jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi työnantajan määräyksestä tehty työ.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäi- syyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on toimisto- ja viikkotyössä 30 tunnin 15 minuutin lisäksi ja jaksotyössä 3 viikon jaksossa 106 tunnin 45 minuutin lisäk- si tehty työ.
Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty 1 ja 2 momentin mukainen vuorokautisen tai viikoittaisen kokoaikaisen työntekijän työajan ylittävä työ.
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50
%:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Vuoro- kautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikottaista ylityökorvausta.
Viikottainen ylityö
Viikottaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 39 minuutin osalta maksetaan ylityökorva- uksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuo- rokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityö jaksotyössä
Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityöt arkipyhäviikolla
Edellä sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla tai työjak- sossa maksetaan viikottaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtun- nilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Työntekijän kanssa voidaan sopia ylityökorvausten vaihtamisesta työntekijän säännölli- senä työaikana annettavaksi vastaavaksi vapaa-ajaksi.
9 § Lisä- ja ylityö keskeytyneessä jaksossa
Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä jaksotyössä koko työjaksoa loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka sen johdosta, että työsuhde on alkanut tai päät- tynyt kesken työjakson, lasketaan lisä- ja ylityökorvaus työaikalain 22 §:n 3 momentin laskentatavan mukaisesti.
10 § Työvuorot ja työvuoroluettelo viikko- ja jaksotyössä
Työnantajan toimivaltaan kuuluu säännöllisen työajan kohdentaminen ja sijoittelu toi- minnan edellyttämällä tavalla kuten työvuoroista ja niiden pituuksista päättäminen sekä työvuoroluetteloiden laatiminen sopimusmääräysten ja työaikalain puitteissa. Koska työvuorojärjestelyt ovat erityisen merkittäviä myös henkilöstön kannalta, seuraavat asiat on myös otettava huomioon:
Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehellä tai muulla henkilöstön edustajalla oikeus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa. Luottamusmie- helle tulee varata tilaisuus tutustua ehdotukseen viimeistään 3 päivää ennen kuin työ- vuoroluettelo tulee antaa tiedoksi työntekijöille.
Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poik- keamiseen. Jos työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, on muutoksesta ilmoitetta- va työntekijöille viivytyksettä.
Soveltamisohje: Työvuorojärjestelyillä on vaikutusta myös henkilöstön työhyvinvointiin. Järjestelyissä on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon myös työntekijöiden yksilölliset olosuhteet ja toiveet. Työvuoroluettelo tulee mahdollisuuksien mukaan laatia siten, että työ- matkan päättyessä myöhään, työntekijällä on tilaisuus riittävään lepoon ennen seuraavaa työvuoroa.
11 § Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset
7-9 ja 12, 14 ja 15 §:ssä sovittuja korvauksia ei makseta vaativuustasolla 9 tai sitä korke- ammilla tasoilla oleville työntekijöille. Niille työntekijöille, jotka eivät ole johtavassa asemassa, suoritetaan työaikakorvauksia seuraavasti:
Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työajan, osa-aikatyön viikoittaisen työajan taikka 6 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty työ.
Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika tai rahakor- vaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksinkertainen tuntipalkka. Lisätyön toimisto- ja viikkotyöajassa 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta ja jaksotyössä työ- jakson 120 työtunnin ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 %:lla korotettu yksinkertai- nen tuntipalkka. Työnantajan on työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko lisätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Vapaa- aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden aikana.
Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Työaikakorvausten asemesta voidaan maksaa erillistä euromääräistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuukausikorvauksesta so- vitaan määräajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimäärää vastaava kuukausikorvaus.
Tämän pykälän tai 1 momentissa mainittujen muiden pykälien määräykset eivät koske johtavia työntekijöitä. Kansallisgalleria määrittelee oman organisaationsa mukaisesti, ketkä ovat johtavia työntekijöitä.
Määräystä sovellettaessa ei työajaksi lueta työaikaa, josta maksetaan erillispalkkiota. Edustustilaisuuksiin tai vastaaviin käytetty aika luetaan työajaksi vain, jos kysymyksessä on tällaisten tilaisuuksien yhteydessä työnantajan määräyksestä tapahtuva varsinaisten työtehtävien hoitaminen.
Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena tun- nilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauksena tunnil- ta 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan viikko- ja jaksotyössä yötyökorvausta myös kello 06.00 jäl- keen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
Yli- ja sunnuntaityön työtunneilta maksetaan työntekijän ilta- tai yötyökorvaukset samo- jen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.
Lauantaina kello 06.00–18.00 välillä tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Toimisto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan ja korottamattoman lisätyön työtunneilta työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on jär- jestetty siten, että se sijoittuu edellä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille. Toimisto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta ei makseta ylityön tunneilta.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aattopäivä- korvausta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei makseta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on työntekijän aloitteesta sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- dystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tehdyltä työtunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 -
24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00-18.00 tehdystä työstä, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena tehdyltä työtunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
16 § Tuntipalkkaisten korvaukset viikko- ja jaksotyössä
Viikko- ja jaksotyössä tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mukainen korvaus toisen pääsi- äispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeisiltä lauantaipäiviltä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- valta loppiaispäivältä.
Keskituntiansio lasketaan edellisen palkanmaksukauden perusteella.
Viikkotyössä työntekijälle maksetaan työpalkan lisäksi korvauksena 50 % yksinkertaises- ta tuntipalkasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityö- tä, edellyttäen, että asianomaisen viikottainen työaika ylittää 30 tuntia 15 minuuttia.
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan. Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivys- tyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kysymyksessä on työ- aikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä makse- taan 50 euron hälytysraha.
Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumisesta yk- sinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta.
Kutsun tapahtuessa kello 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään kello 06.00 saakka ja hälytysluonteisen työn pää- tyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.
Asuntovarallaolosta on määräykset työaikalain 5 §:n 2 momentissa. Muulla tavoin va- paamuotoisesti järjestetystä varallaolosta maksettavasta korvauksesta sovitaan työnteki- jän kanssa erikseen.
19 § Yksinkertainen tuntipalkka
Yksinkertainen tuntipalkka on toimistotyössä 1/153 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Osa- aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalk- kauksen perusteella. Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkka muuttuu kesken viikon tai työjakson, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä maksettavien korvausten perusteena keskimääräinen yksinkertainen tuntipalkka.
Muilta osin Kansallisgallerian työaikoihin sovelletaan työaikalain (605/1996) määräyk- siä.
Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista so- pimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työn- antaja. Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaikapankkiin voi- daan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä suunnitelma vapaan käyttö- ajankohdasta.
Sopimus tehdään ensisijaisesti määräajaksi. Jos työaikapankkia koskeva sopimus teh- dään toistaiseksi voimassa olevaksi, voidaan sopimus irtisanoa neljän kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todis- teellisesti.
Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauksia, aattopäiväkor- vauksia ja viikkolepokorvauksia. Työaikapankkituntien enimmäismäärä voi olla korkein- taan 78 tuntia (4.680 minuuttia) / työntekijä. Rahakorvaukset muutetaan ajaksi oheisen työaikakorvausten muuntotaulukon mukaisesti.
Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnun- taikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava vii- meistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.
Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka määräytyy va- paan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jos vapaan ajankohdasta ei voida sopia, on työntekijällä oikeus saada tieto vapaan ajankohdasta viimeistään kaksi viikkoa ennen sen alkamispäivää. Pankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päi- vinä.
Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muu- ta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla helposti työntekijän tarkistet- tavissa.
Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuk- sia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella. Jos työntekijä sairastuu vapaan ai- kana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspois- saoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankoh- tana tai sitä vastaava osuus voidaan maksaa rahana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena. Työkyvyttömyys todiste- taan ja siitä ilmoitetaan kuten työkyvyttömyydestä siirrettäessä vuosilomaa.
Jos työntekijän oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen tai ottovanhempainvapaaseen alkaa so- vitun työaikapankkivapaanaikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi tai xxxxxxx- xxxxxxxxxxxxxxx.
Vapaana annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjakson työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.
Työaikapankissa oleva aika voidaan, jos siitä yhteisesti sovitaan, käyttää tämän työaika- pankkisopimuksen irtisanomisaikana tai siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Jos osa- puolet eivät muuta sovi, käyttämättä jäänyt työaikapankkiin kertynyt työaika maksetaan rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana samassa ai- kataulussa, kuin mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten lomakorvausten maksami- sesta.
Työaikakorvausten muuttaminen aikakorvauksiksi | ||
Työaikakorvaus | Korvauksen | Minuuttia |
suuruus | työaikana | |
Lisä- ja ylityötuntien perusosat | 1 tunti | 60 min |
Ylityön korotusosa | 50 % | 30 |
Ylityön korotusosa | 100 % | 60 |
Iltatyökorvaus | 15 % | 9 |
Yötyökorvaus | 35 % | 21 |
Lauantaityökorvaus | 25 % | 15 |
Sunnuntaityökorvaus yleinen | 100 % | 60 |
Sunnuntaityökorvaus 16 § | 50 % | 30 |
Aattopäivänkorvaus | 100 % | 60 |
Viikkolepokorvaus | 1 tunti | 60 |
5 LUKU - KANSALLISGALLERIAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Kansallisgallerian palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää palkkauksen oikeuden- mukaisuutta ja tasapuolisuutta sekä tukea tuloksellista toimintaa ja parantaa työnanta- jan palkkakilpailukykyä. Tavoitteena on myös tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituk- seen sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.
Palkkausjärjestelmää sovelletaan Kansallisgallerian toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa työskentelevään henkilöstöön lukuun ottamatta tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia.
Palkkausjärjestelmää sovelletaan määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksittä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuukautta. Järjestelmää sovel- letaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyttyy. Keskeytyksenä ei pi- detä katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden.
Kuusi kuukautta lyhyemmissä työsuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat palkkausjärjestelmän mukaisia palkkoja vaativuudeltaan ja työ- suoritukseltaan vastaavissa tehtävissä.
Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin työntekijöihin, tunti- palkkaiseen henkilöstöön, harjoittelijoihin tai työllistämistuella palkattuihin henkilöi- hin.
Palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta sekä 31.12.2013 saakka voimassa olleeseen Valtion taidemuseon palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan vir- kaehtosopimuksen 8 §:n mukaisesta takuuosasta.
4 § Tehtäväkohtainen palkanosa ja sen määräytyminen
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Tehtävä- kohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja toimenkuvaan.
Vaativuuden arviointikriteerit ovat:
1. Osaaminen
2. Päätöksenteon ohjaus ja vaativuus
3. Vastuu
Tehtävien muutoksista sovitaan työntekijän kanssa. Työnantaja voi päättää tehtävistä ja niiden muutoksista työsopimuslain määräysten asettamissa rajoissa. Tehtävien muuttu- essa olennaisesti yksikön päällikön tulee esittää työnantajalle tehtävän uudelleen arvi- ointia. Aloitteen tehtävän uudelleen arvioimiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Uudelleen arviointia tulee pyytää kirjallisesti ja pyynnössä on yksilöitävä, millä tavoin tehtävä on muuttunut aikaisemman arvion jälkeen ja millä pe- rusteella muutos vaikuttaa tehtävän vaativuuteen.
Työnantaja nimittää Kansallisgallerian arviointiryhmän siten, että siinä on tarpeellinen määrä sekä työnantajaa että henkilöstöä edustavia jäseniä. Henkilöstöä edustavat jäse- net tulee nimetä työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen esityksen mukaisesti. Arvi- ointiryhmän puheenjohtajana toimii työnantajan edustaja. Arviointiryhmä arvioi uudet ja olennaisesti muuttuneet tehtävät sekä tekee työnantajalle esityksen tehtävän vaati- vuustasosta. Työnantaja vahvistaa viivytyksettä tehtävän vaativuustason ja voi perustel- lusta syystä poiketa arviointiryhmän esityksestä.
Uuden tehtävän arvioi alustavasti työnantaja. Tehtävä on uusi, mikäli tehtävää tai sitä suurelta osin vastaavaa tehtävää ei ole aiemmin arviointiryhmässä arvioitu. Mikäli teh- tävää ei ole jo ennen työsuhteen alkua arvioitu, se tulee arvioida arviointiryhmässä vii- meistään kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.
5 § Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuori- tuksen arviointitekijät ovat:
1. Tuloksellisuus ja työn laatu
2. Ammattitaito, joka ilmenee laaja-alaisuutena tai erityisosaamisena
3. Yhteistyökyky (esimiestehtävissä: yhteistyökyky ja johtamistaito)
4. Kehityskyky
Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on korkeintaan 50 % tehtäväkohtaisesta pal- kanosasta. Palkanosan taulukko on liitteenä 2. Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan liitteenä 3 olevien arviointijärjestelmien mukaisesti.
Henkilökohtaista työsuoritusta tarkastellaan työntekijän ja esimiehen välillä vähintään kerran vuodessa. Henkilön suoriutuminen tehtävässään sekä hänelle asetettujen tavoit- teiden toteutuminen arvioidaan. Esimies tekee arviointinsa perusteella ehdotuksen työ- suorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.
Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset työsuoritusten arvioinnit ja –tasot sekä henkilö- kohtaiset palkanosat. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esimiehen suoritusar- vioinnista.
Työntekijän siirtyessä Kansallisgalleriassa uuteen tehtävään tai kun hänen tehtävänsä vaativuustaso muuttuu, suoritustaso arvioidaan uudelleen viimeistään kuuden kuukau- den kuluttua uuteen tehtävään siirtymisestä tai muutoksesta lukien. Siihen saakka hen- kilökohtaisena palkanosana maksetaan edellisen tehtävän henkilökohtaisen palkanosan euromäärä.
Henkilön tullessa uutena työntekijänä Kansallisgallerian palvelukseen maksetaan henki- lökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan uuden työntekijän pätevyyttä, työkokemusta sekä aikaisempaa suoriutumista. Suoritus- taso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
Mikäli esimies toteaa suoritustason alentuneen henkilökohtaista työsuoritusta koske- neessa tarkastelussa, esimies ja työntekijä hyväksyvät yhteisesti työsuorituksen paran- tamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään tällöin mahdollisimman pian, kui- tenkin aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritus- taso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtai- nen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.
Kohtien A ja B määräyksiä noudatetaan tilanteissa, joissa henkilö on ollut arvioinnin kohteena olevalla ajalla työkyvyttömyyden vuoksi poissa töistä tai työsopimuslain 4 lu- vun mukaisella vapaalla.
A) Jos henkilö on ollut osan arviointijakson ajasta työkyvyttömyyden vuoksi poissa töis- tä tai edellä sanotulla vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan pe- rusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet arviointijakson ajasta tai pidempään, mak- setaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.
B) Jos henkilö on ollut huomattavan osan 7 momentissa tarkoitettujen kahden arvioin- nin kohteena olevasta ajasta A-kohdassa tarkoitetuin tavoin poissa töistä, voidaan suo- rittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellises- tä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut en- nalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi.
Työntekijän henkilökohtaista palkanosaa ei alenneta, mikäli henkilö on ollut poissa työs- tä lapsen syntymän tai hoidon vuoksi. Työsuoritus arvioidaan tällöin puolen vuoden ku- luttua työhön paluusta.
6 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo
Tehtävän vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvistaman vaati- vuustason mukaisesti vahvistusta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Uuden tehtävän palkkaus maksetaan työnantajan tekemän alustavan arvioinnin mukaisesti kunnes tehtävä on arvioitu, jolloin mahdollisesti muuttuneen vaativuustason mukainen palkkaus maksetaan työnantajan vahvistusta seuraavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.
Vuosittain toteutettavan henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin aiheuttamat muu- tokset palkkauksessa maksetaan tammikuun alusta lukien. Muissa tapauksissa henkilö- kohtaisen palkanosan muuttuessa työsuorituksen arvioinnin johdosta maksetaan muut- tunut palkka työnantajan vahvistusta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Henkilöllä, jolla on ollut oikeus Valtion taidemuseon palkkausjärjestelmästä tehdyn tar- kentavan virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaiseen takuuosaan, säilyy oikeus takuuosaan tarkentavan virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti työsuhteen jatkuessa keskey- tyksettä Kansallisgallerian ja työntekijän välillä.
Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtävänsä vaativuuden ja henkilökohtai- sen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisis- ta palkkatekijöistä ja niiden perusteista.
9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilö- kohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä työnantajalle kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Työntekijän on tehtävä erimielisyysilmoitus mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon työnantajan päätöksestä.
Tehtävän vaativuuden arviointia koskeva erimielisyys käsitellään työntekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arvi- ointiryhmässä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään työntekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työnantajan edustajan kanssa.
Mikäli tehtävän vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi jää edelleen erimieliseksi, erimielisyys voidaan ratkaista työehtosopimuksen 1 luvun mukaisessa neuvottelumenettelyssä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi on tarkoituksenmu- kaista käsitellä liittotason neuvotteluissa vain siltä osin, kun erimielisyys ei koske esi- miehen arvioinnin oikeellisuutta.
6 LUKU - MUUT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET
PAIKALLINEN SOPIMINEN
1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen
Niissä määräyksissä, joissa työehtosopimus sallii paikallisen sopimisen työehtosopimuk- sessa määritellyissä rajoissa, sopijapuolet paikallista soveltamista koskevassa sopimises- sa ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja, jollei työehtosopimuksessa ole kyseisen määräyksen osalta toisin todettu.
2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen
Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perus- teltu syy sitä edellyttää. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa.
Paikallisesti ei kuitenkaan saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, ku- ten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä, ellei työehtosopimuksessa ole erikseen tästä sovittu (palkkausjärjestelmä).
Sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee, tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Ennen neuvottelun alkamista tode- taan neuvotteluosapuolet.
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdas- ta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu poikkeamiselle.
3 § Palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeaminen
Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäismää- räyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa edellyttäen, että siihen on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen peruste (taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste).
Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja noudattaa neuvot- telussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voi- vat käyttää hyväksi asiantuntijoita.
4 § Sopimuksen muoto ja sisältö
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
• sopimuksen tarkoitus
• sopimuksen osapuolet
• sopimuksen kohde
• sopimuksen yksityiskohtainen sisältö
• sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot
• päiväys ja allekirjoitukset
5 § Paikallisen sopimuksen voimassaolo, päättyminen ja oikeusvaikutukset
Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos toistai- seksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irti- sanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Yli kolmeksi vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on kolmen vuoden jälkeen irtisanot- tavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia yleisen työehtosopimuksen määräyksiä ja lain- säädäntöä.
Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.
6 § Paikallisen sopimuksen hyväksyminen
Työehtosopimusosapuolten on hyväksyttävä 2 ja 3 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus. Päätös sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on tehtävä kahden kuukauden ku- luessa. Paikallinen sopimus tulee voimaan vasta, kun se on hyväksytty.
7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet
Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.
Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin Kansallisgallerian työehtosopimus, jonka perusteella se on tehty.
Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kuitenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT
Tämän sopimuksen määräykset koskevat luottamusmiestä, työsuojelun valvonnasta an- netussa laissa (44/2006) tarkoitettua työsuojeluvaltuutettua, työsuojeluasiamiestä sekä muuta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 2 luvun 8 §:ssä tarkoitet- tua, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajaa.
Näitä määräyksiä sovelletaan myös kaikkien edellä todettujen luottamusmiesten ja kaik- kien työsuojeluvaltuutettujen varamiehiin heidän hoitaessaan yhteistoimintatehtävää.
Määräykset koskevat kaikkia edellä mainittuja henkilöstön edustajia, jollei muuta ole erikseen sovittu.
Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoi- tuksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudat- tamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien tar- koituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien kysymysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä.
3 § Sopiminen Kansallisgalleriassa
Näiden määräysten mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään Kansallisgalleriassa siten, kuin sen yksityiskohdista tarkemmin sovitaan Kansallisgallerian ja asianomaisten henkilöstöä edustavien järjestöjen (jäljempänä henkilöstöjärjestö) välillä. Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet ja niitä edustavat järjestöt.
Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjärjestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä. Luotta- musmiehen tulee olla Kansallisgallerian palveluksessa oleva henkilö sekä perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin. Jokaisella henkilöstöjärjestöllä on oikeus valita yksi luotta- musmies.
5 § Luottamusmiehen valitseminen
Kukin henkilöstöjärjestö ilmoittaa valituista luottamusmiehistä ja varaluottamusmiehis- tä kirjallisesti Kansallisgallerialle. Varaluottamusmiehestä on lisäksi kirjallisesti ilmoi- tettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
Soveltamisohje: Jos kyse ei ole luottamusmieskorvaukseen tai luotta- musmiehen suojaan oikeuttavasta luottamusmiesaseman siirrosta, vaan yksittäisen asian hoitamisesta tai vastaavasta lyhytaikaisemmasta val- tuutuksesta, asianomainen luottamusmies voi ilmoittaa asiasta työnanta- jalle.
Milloin henkilöstöjärjestö toimittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on työntekijöil- le varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kui-
tenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnan- tajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Milloin luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmis- teluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.
Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden sekä henkilöstöjärjestön edusta- jana työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevissa asioissa sekä muissa työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja ja ilmoituksia työnantajan, järjes- töjen ja henkilöstön välillä.
Luottamusmiehen tehtävistä on säädetty myös eräissä laeissa kuten laissa yhteistoimin- nasta yrityksissä (334/2007) ja työaikalaissa (605/1996).
Soveltamisohje: Koska yhteistoimintamenettely sekä neuvottelu- ja sopi- musjärjestelmät on tarkoitettu täydentämään toisiaan, on paikallaan huolehtia yhteistoimintaelinten sekä luottamusmiehen hyvästä yhteis- työstä ja tiedonkulusta. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä toimivat päätösvaltaisina työnantajan edustajina.
Yhteistoimintaa koskeva koulutus, tiedotus ja välitön yhteistoiminta ovat erittäin tärkeitä. Toimiva yhteistoimintajärjestelmä tukee muutostilan- teiden hallintaa ja sujuvuutta sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, työelämän laatua ja henkilöstön työhyvinvointia.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN VELVOLLISUUDET
Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan työsuhdettaan koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta joh- tuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii henkilöstön edustajana.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN OIKEUDET
Vapautus työstä
Tehtäviensä hoitamista varten henkilöstön edustajalla on oikeus saada vapautusta työ- suhteeseensa kuuluvien tehtäviensä hoitamisesta.
Järjestäessään edellä tarkoitettua vapautusta Kansallisgallerian tulee ottaa huomioon tehtävien laatu, laajuus ja työskentelypaikkojen lukumäärä, palkkausjärjestelmä, henki- lökunnan lukumäärä, yhteydensaantimahdollisuudet ja muut vastaavat seikat sekä näis- tä tekijöistä johtuva yhteistoimintatehtävissä toimivan tehtävien määrä. Henkilöstön edustajan tehtäviin varatun ajan tulee vastata edustajantoimen edellyttämiä tehtäviä.
Mikäli henkilöstön edustajalle on myönnetty työstään säännönmukaisesti toistuvaa va- paata, voidaan hänelle kiireellisissä tapauksissa myöntää vapaata muunakin työtehtävi- en kannalta sopivana aikana.
Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda työntekijälle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle henkilöstön edustajana kuuluvissa tehtävissä.
Huomautus: Työsuojelun valvontalain 34 §:ssä on säädetty seuraavaa työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä:
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen luku- määrä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vai- kuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormituste- kijät.
Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu edellä mainitut tekijät huomioon ot- taen säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoi- tamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen ka- lenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnanta- jan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä.
Tehtävien järjestely
Työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies ja työsuoje- luvaltuutettu voivat sopia, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään siksi ajaksi, kun asi- anomainen on valittu henkilöstöä edustamaan. Tämä voi olla perusteltua edustajan teh- täviin tarvittavan ajankäytön määrän vuoksi tai silloin, kun asianomaisen varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa edustajan tehtävien hoitamista.
Työajan ulkopuoliset tehtävät
Henkilöstön edustajan tulee ennalta sopia työnantajan edustajan kanssa työajan ulko- puolella suoritettavaksi määrättävistä tai sovittavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu vi- ranomaisen määräyksestä.
9 § Henkilöstön edustajan palkka
Henkilöstön edustajan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa määräytyvät lähtökohtaisesti siten, kuin siitä on Kansallisgallerian työehtosopimuksessa sovittu.
Osittain varsinaisista työtehtävistä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun työsuoritus ja suoritustaso arvioidaan hänen varsinaisissa työtehtävissä työskente- lynsä perusteella eikä työsuorituksen siis arvioida alentuneen osittaisen vapautuksen johdosta.
Jos työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies tai työ- suojeluvaltuutettu yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään 8 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla, ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuuden alenemi- sen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalk- kiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan, mukaan lukien yleisko-
rotusten toteuttaminen. Samassa yhteydessä sovitaan asianomaisen tehtävien järjeste- lystä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata Kansallisgalle- riassa tapahtuvaa ansiokehitystä.
10 § Ansionmenetyksen korvaaminen
Jos osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettu henkilöstön edustaja suorittaa työ- aikana yhteistoimintatehtäviä, luetaan tähän käytetty aika työajaksi.
Jos muut edustajat suorittavat vapaa-aikanaan työnantajan edustajan kanssa sovittuja yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.
Xxxxxxx henkilöstön edustaja joutuu Kansallisgallerian erikseen antaman matkamäärä- yksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen yhteistoimintatehtä- vien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta kustannusten korvausta matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten mukaisesti.
Soveltamisohje: Yhteistoimintatehtäviin 10 §:n 2 momentin mukaan käy- tetyn ajan lukeminen työajaksi tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikamääräyksiin perustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.
11 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot
Luottamusmiehenä toimivan henkilöiden palkkiosta on sovittu seuraavaa: Luottamusmiehen palkkio on 1.2.2014 alkaen 100 euroa kuukaudessa.
Palkkio luetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.
Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla, luottamusmiehen esty- neenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoi- sesti, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen asemasta varaluottamusmiehelle.
Työsuojeluvaltuutetun palkkio on 1.2.2014 alkaen 120 euroa kuukaudessa. Palkkio luetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.
Xxxxxxx työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jak- son, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta työsuojeluvaltuutetun sijasta hänen varamiehelleen.
12 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien säädösten, määräysten tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot ja tarvittavat asiakirjat.
Kansallisgalleria toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt työehtosopimukset, erillispöytäkirjat ja muut sopimukset, niiden soveltamisohjeet sekä erityismääräykset ja ohjeet.
Luottamusmiehellä on oikeus vähintään kerran vuodessa saada tietoja Kansallisgallerian henkilöstön lukumäärästä ja sen muutoksista sekä määrä- ja osa-aikaisten ja työnanta- jan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden lukumääristä ja niiden mahdollisista muu- toksista.
Luottamusmiehellä on vähintään kaksi kertaa vuodessa oikeus saada Kansallisgallerian määräaikaisista työsuhteista seuraavat tiedot: osasto, työsuhteen alkamisaika, työnanta- jan tiedossa oleva työsuhteen kestoaika sekä määräaikaisuuden peruste.
13 § Tilastotiedot palkkausjärjestelmästä
Luottamusmiehillä on oikeus vuosittain luottamuksellisesti saada tilastotiedot henkilös- tön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä kokonaispalkasta ja sen kehityksestä vaativuus ja suoritustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä.
Tämän sopimuksen sopijapuolten välillä sovitaan tarkemmin tässä pykälässä tarkoitet- tujen tilastojen sisällöstä ja tietojen antamismenettelystä.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaati- mukset. Tiedot luovutetaan maksutta.
14 § Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaanti
Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.
Huomioon ottaen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrä ja laatu, on luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestettävä sopiva tila, missä hän voi säilyttää yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimisto- välineitä. Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle osoitetaan lisäksi paikka, missä hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat käyttää tehtäviensä suorittamisessa Kan- sallisgallerian tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat työnantajan edustajan kanssa tässä py- kälässä tarkoitetuista käytännön järjestelyistä.
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMASTA
Yhteistoimintatehtävään valitun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää yhteistoimintatehtävien takia.
Työnantajan ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös asian- omaisen yhteistoimintatehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitämi- nen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen koulutuksen tarjoamista, jota järjestetään myös muulle henkilöstölle. Myös muulla yhteistoimintatehtävään osallistuvalla henki- löstöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus muun henkilöstön kanssa osallistua ammattitaitoa ylläpitävään ja edistävään koulutukseen.
Yhteistoimintatehtäviä hoitavalle henkilöstön edustajalle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään yhteistoimintatehtävien hoitamisessa. Koulutuksessa noudatetaan muu- toin ammattiyhdistyskoulutusta koskevia sopimusmääräyksiä.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapau- tukseen, yhteistoimintatehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Soveltamisohje: Työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnan- tajan kutsua luottamusmiehet esimiesten kanssa yhteisiin tilaisuuksiin, joissa selvitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä.
18 § Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu
Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saattaa mui- ta työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai painostaa.
Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toimivan työ- sopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jossa yhteistoimintatehtävien hoito olennaisesti vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellaisiin tehtäviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkausjärjestelmän palkkatekijät ovat hä- nen aikaisempia näitä palkkatekijöitään huonompia.
Mikäli henkilöstöä joudutaan siirtämään, on pyrittävä siirtämään viimeisenä työsuojelu- valtuutettuna toimiva työntekijä.
Liikkeen luovutus
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutustilanteissa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oi- keus 20 §:n mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Taloudelliset ja tuotannolliset vähentämisperusteet
Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun luottamusmiehen työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa aset- taa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
20 § Ehdokassuoja ja jälkisuoja
Tämän sopimuksen 18 ja 19 §:ien määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosasto tai -yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto tai -yhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työn- antajalle.
Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan edustajan toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaali- tuloksen tultua todetuksi.
Näitä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.
21 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty näiden määräys- ten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on loukattu.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työso- pimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.
AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS
Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen jär- jestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja järjestöjen yhteistyöhön tai järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Kansallisgalleria tukee taloudellisesti edellä mai- nittua yhteistyötä edistävää ammattiyhdistyskoulutusta. Kansallisgalleria hyväksyy hen- kilöstöjärjestöjen tai luottamusmiesten esityksestä tämän koulutussopimuksen tarkoit- tamat kurssit.
Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamus- mieskoulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.
Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoi- dossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita.
Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoiminnalle asetettu- jen tavoitteiden toteuttamista.
Yhteistoimintakoulutus parantaa Kansallisgallerian johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.
3 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut ja koulutuksen enimmäismäärät
Luottamusmies-, työsuojelu- ja muussa yhteistoimintatehtävässä toimivat ja näiden va- rahenkilöt sekä ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja voivat osallistua sellai- seen ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimin- tatehtävänsä hoitamisen kannalta.
Koulutuksen kesto luottamusmiestehtävässä olevalla voi olla yhteensä enintään 22 työ- päivää kalenterivuodessa ja muussa yhteistoimintatehtävässä yhteensä enintään 11 työ- päivää kalenterivuodessa.
Koulutukseen osallistumisesta päättäessään Kansallisgallerian tulee ottaa huomioon henkilön yhteistoimintatehtävän edellyttämä koulutustarve. Sitä tulee tarkastella myös koulutuksen sisällön ja asianomaisen tehtävän yhteydessä eikä pelkästään henkilöllä yh- teistoimintajärjestelmässä olevan muodollisen aseman perusteella.
Ammattiyhdistyskoulutus voi olla myös joko kokonaan tai osittain verkko-opetusta. Ammattiyhdistyskoulutukseen hakeva on velvollinen toimittamaan työnantajalle asian- omaisen koulutustilaisuuden ohjelman tai muun selvityksen koulutustilaisuudessa käsi- teltävistä asioista.
Soveltamisohje: Edellä 1 momentissa mainituilla henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntu- vaa haittaa.
Työnantajalla on edellä mainitulla perusteella oikeus siirtää koulutukseen osallistumista enintään 6 kuukaudella. Jos kyse on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuvasta
koulutuksesta, osallistumista voidaan siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava koulutus järjestetään.
Koulutukseen osallistumista varten työntekijän on haettava vapautusta työstä. Hakemus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilai- suus kestää enintään viisi päivää, ja vähintään kuusi viikkoa ennen alkamista, jos koulu- tustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.
Edellä 2 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ajalta työntekijälle maksetaan hänen työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.
Soveltamisohje: Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan samalle henkilölle korvausta vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä 2 §:ssä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnan- tajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sel- lainen koulutustilaisuus, jonka ajalta työntekijällä on oikeus saada ansi- onmenetyksen korvaus tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todet- tava, mikä on korvattavan jakson pituus.
Työntekijällä on oikeus koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksetta- vaan kurssirahaan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 55 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulu- tustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.
Soveltamisohje: Kurssirahan maksamisperusteena on opetusohjelmista ilmenevien kurssipäivien määrä. Kurssirahan lisäksi ei makseta muita kustannusten korvauksia.
6 § Ammattiyhdistyskoulutuksen ajan lukeminen työajaksi
Ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi siten kuin asiasta on sovit- tu työaikamääräyksissä.
7 § Muu kuin tässä sopimuksessa tarkoitettu ammattiyhdistyskoulutus
Haettaessa palkatonta työstä vapautusta muuhun kuin tämän sopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen noudatetaan 4 §:n mukaisia koulutukseen hakeutumisen määräaikoja.
Soveltamisohje: Sopimusmääräyksissä ei ole sovittu, että järjestöjen toi- mintaedellytyksiä parantava koulutus olisi työstä vapautukseen oikeut- tavaa koulutusta. Työnantaja voi myöntää harkintansa mukaan työstä vapautusta mainittuun koulutukseen. Myös tähän koulutukseen hakeu- tumisessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin muussa tämän sopi- muksen tarkoittamassa ammattiyhdistyskoulutuksessa. Tätä koulutusta varten myönnetty työstä vapautus lasketaan kuitenkin sopimusmääräys- ten 3 §:n 2 momentin tarkoittamaksi koulutukseen käytetyksi ajaksi. Täl-
laisia kursseja ovat esimerkiksi yhdistysten taloudenhoitajien tai sihtee- reiden kursseja sekä kokoustekniikkaa tms. käsitteleviä kursseja.
LIITTEET
Liite 1 Vaativuustasokohtaiset palkat
Liite 2 Henkilökohtaisen palkanosan taulukko
Liite 3 Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmät
LIITE 1 VAATIVUUSTASOKOHTAISET PALKAT
Voimassa 31.5.2014 saakka Voimassa 1.6.2014 lukien Voimassa 1.6.2015 lukien
Tehtävän vaativuustaso | Palkka |
12 | 4 350,78 € |
11 | 3 792,18 € |
10 | 3 324,75 € |
9 | 2 919,43 € |
8 | 2 590,60 € |
7 | 2 276,87 € |
6 | 2 035,14 € |
5 | 1 875,30 € |
4 | 1 708,61 € |
3 | 1 575,29 € |
2 | 1 367,74 € |
Tehtävän vaativuustaso | Palkka |
12 | 4 370,78 € |
11 | 3 812,18 € |
10 | 3 344,75 € |
9 | 2 939,43 € |
8 | 2 610,60 € |
7 | 2 296,87 € |
6 | 2 055,14 € |
5 | 1 895,30 € |
4 | 1 728,61 € |
3 | 1 595,29 € |
2 | 1 387,74 € |
Tehtävän vaativuustaso | Palkka |
12 | 4 383,89 € |
11 | 3 823,62 € |
10 | 3 354,78 € |
9 | 2 948,25 € |
8 | 2 618,43 € |
7 | 2 303,76 € |
6 | 2 061,31 € |
5 | 1 900,99 € |
4 | 1 733,80 € |
3 | 1 600,08 € |
2 | 1 391,90 € |
LIITE 2 HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN TAULUKKO
Suoritustasot | Suorituspisteet | Xxxxxxxxx |
1 | 0,00 – 7,19 | 0,00 |
2 | 7,20 – 8,39 | 4,00 |
3 | 8,40 – 9,59 | 8,60 |
4 | 9,60 – 10,79 | 13,20 |
5 | 10,80 – 11,99 | 17,80 |
6 | 12,00 – 13,19 | 22,40 |
7 | 13,20 – 14,39 | 27,00 |
8 | 14,40 – 15,59 | 31,60 |
9 | 15,60 – 16,79 | 36,20 |
10 | 16,80 – 17,99 | 40,80 |
11 | 18,00 – 19,19 | 45,40 |
12 | 19,20 – 20,00 | 50,00 |
LIITE 3 HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevat kriteerit Kansallisgalleriassa esimiestehtävissä oleville
ESIMIESTEHTÄVISSÄ OLEVAT
Arviointitekijä | a Kehitettävä | b Tyydyttävä | c Hyvä | d Erinomainen | e Erinomainen+ |
1.Tuloksellisuus ja työn laatu: Sovittujen tulosten saavuttaminen ja työn laatu (Painoarvo 30%) | Sovittujen tulosten saavuttamisessa tai työn laadussa on olennaista ke- hittämistarvetta ja tavoitteiden saa- vuttaminen edellyttää erityistoimia. | Sovittujen tulosten tai tavoitellun työn laadun saavuttaminen edellyttävät joko perehdyttämistä tai ohjausta ennen kuin ne ovat tasolla, jota tehtävässä odotetaan. Uusi (kokematon) tehtäväs- sä: tuloksia tai työn laatua ei vielä tun- neta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa. | Sovittujen tulosten saavuttaminen ja samalla tehtävän odotuksia vastaava työn laatu ovat työn tekemiselle useimmiten tunnusomaisia. | Keskimääräistä useammin tavoitteet ylittävää, näyttöihin perustuvaa aikaansaavuutta ilman, että työn laatu miltään osin kärsii. | Tasaisesti erinomaisia ja esimerkil- lisiä tuloksia, jotka yhdistyvät työn korkeaan laatuun. Kyvykkyyttä säilyttää työn tulokset ja korkea laatu myös poikkeuksellisissa tilan- teissa. |
2. Ammattitaito, joka ilmenee laaja- alaisuutena tai erityisosaa- misena: Koulutuksen tai kokemuk- sen kautta lisääntynyt käytettävyys, monipuolisuus ja valmius toimia erilaisissa tehtävissä. Vaihtoehtoi- sesti omaa tehtävää täydentävä erityis- osaaminen ( Painoarvo 30 %) | Puutteellinen laaja-alaisuus tai eri- tyisosaaminen. Pitäytyminen kapea- alaisesti omissa tehtävissä organi- saation tarpeista huolimatta. Ei toivottua joustavuutta tai halukkuut- ta toimia tarpeen vaatiessa omaa tehtävää vastaavassa tai sitä sivua- vassa tehtävässä esimerkiksi sijaise- na. | Työskentelytavoille on useimmiten tyypillistä pitäytyminen omassa perustehtävässä. Ohjausta tai tukea tarvitaan silloin, kun on tarve työs- kennellä omaa tehtävää sivuavassa tai sitä vastaavassa tehtävässä. Uusi (kokematon) tehtävässä: laaja- alaisuutta tai erityisosaamista ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vai- heessa | Hyvä ja joustava työskentely paitsi omassa tehtävässä, tarvittaessa myös muussa sitä vastaavassa tehtävässä (esimerkiksi sijaisuudet). | Koulutuksen tai kokemuksen kautta syntynyttä moniosaamista, jota käyte- tään joko omaa tehtävää osittain vaati- vammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää selvästi syventävää, edelliseen rinnastettava erityisosaamista, jolle on tarvetta ja jota käytetään ammatillisissa yhteyk- sissä. | Moniosaamista oman tehtävän ul- kopuolisissa, usein perustehtävää laajentavissa tai sitä vaativammissa tehtävissä. Vaihtoehtoisesti koko työyhteisön tavoitteita palveleva erityistaito, jolle on tarvetta ja jota käytetään vaati- vissa ammatillisissa erityistilanteis- sa. |
3. Yhteistyökyky/johtamistaito: Tavoitteellinen toimintatapa, on- gelmien tai konfliktien ennakointi ja ratkaiseminen, toiminnan ja henki- löstön kehittäminen, organisointi- taito ja tasapuolisuus johtamisessa. (Painoarvo 20 %) | Johtamistaidossa tai yhteistyössä on erityistoimia vaativia ongelmia, jotka näkyvät johtamisen kriiseinä, johdettavien henkilöiden työmoti- vaation yleisenä puutteena tai mui- na selvästi havaittavina ongelmina lähiympäristössä. | Johtamistaito tai yhteistyö on tasolla, jossa tarvitaan joko tavoitteellisen toimintatavan, tehtävien organisoin- nin tai henkilöstöjohtamisen suhteen opastusta, jotta ne toimisivat odotuk- sia vastaavalla tavalla. Uusi (kokematon) tehtävässä: joh- tamistaito tai yhteistyökyky on ke- hittyvässä vaiheessa. | Tehtävän tavoitteita vastaava johta- mistapa ja yhteistyökyky paitsi tavoit- teellisuuden ja toiminnan organisoin- nin, myös henkilöstöjohtamisen suh- teen. Tämä ilmenee tiedon ja osaami- sen jakamisena, hyvänä ja rakentava- na yhteistyönä sekä ristiriitojen tasoit- tamisena omassa yksikössä. | Innostava, tavoitteellisuudessa ja toi- minnan organisoinnissa työtä esimer- killään ohjaava, tehokas, tasapuolinen ja konflikteja selvästi tasoittava johta- mistapa ja yhteistyökyky myös Kansal- lisgallerian piirissä. Työlle on samalla tunnusomaista erinomainen yksikön sisäisten projektien hallinta. | Mallikelpoinen ja esimerkillinen johtamistapa sekä myös tarvittaessa yhteistyökykyä ja vuorovaikutustai- toja Kansallisgallerian sidosryhmien piirissä, Tämä näkyy johdettavien erinomaisena työmotivaationa, ammatillisena kasvuna, työtyytyväi- syytenä, tehokkaina suorituksina sekä hyvinvointina. Työlle on sa- malla tunnusomaista koko organi- saatiota koskevien projektien ja prosessien erinomainen hallinta. |
4. Kehityskyky: Valmius työsken- nellä uudella tavalla, ottaa vastaan uutta tietoa ja työskennellä uusien järjestelmien tai menetelmien parissa (Painoarvo 20%) | Muutostarpeista huolimatta työsken- telytavoille on tyypillistä pitäytymi- nen vanhoissa toimintatavoissa. Kehittyminen tavoiteltavalle tasolle edellyttää voimakasta muutosta. | Ammatissa kehittyminen, osallistu- minen muutokseen tai tehtävän vaa- timuksia edellyttävä kehittyminen edellyttävät opastusta tai tukea. Uusi (kokematon) tehtävässä: kehit- tymistä ei vielä tunneta. | Tehtävän vaatimuksia vastaava am- matillinen ajan tasalla pysyminen ja omaa työtä koskeva aktiivinen kehit- tämisote työssä ovat työskentelyta- voille ominaisia. | Uusien asioiden oivaltaminen ja ak- tiivinen ammatissa kehittyminen on työskentelylle ominaista. Aktiivinen ja luova työskentely, johon liittyy usein läheistä työympäristöä hyödyt- täviä ehdotuksia. | Esimerkillistä vaikuttamista uusien asioiden ja työskentelytapojen edis- tämisessä. Mallikelpoinen kehitty- minen ammatissa tai ajoittain koko työyhteisöä hyödyttäviä kehittä- misideoita. |
Nimi_ pvm:
Esimies
52
Taulukon tulkintaa: Arviointi:
1. | |
2. | |
3. | |
4. |
* Yleensä henkilöt arvioidaan tasolle c, joka on normaaliodotuksia vastaava taso. Tästä tasosta poikkeava arviointi on perusteltava.
* Lisäkouluttautumisen merkitys omassa ammatissa liittyy siihen, lisääntyykö henkilön käytettävyys tavalla tai toisella tehtävässä tai voidaanko koulutusta muuten käytännössä hyödyntää.
* Arviointi voidaan toteuttaa myös käyttäen välimuotoja a/b, b/c, c/d tai d/e, jos arvioinnin tekijä on epävarma arvioinnin sijoittumisesta selkeästi a, b, c, d tai e- kohtaan.
LIITE 3 HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevat kriteerit Kansallisgalleriassa asiakaspalvelutehtävissä oleville
ASIAKASPALVELU- TEHTÄVISSÄ OLEVAT
Arviointitekijä | a Kehitettävä | b Tyydyttävä | c Hyvä | d Erinomainen | e Erinomainen+ |
1. Tuloksellisuus ja työn laatu: Työn laatu, täsmällisyys ja luotetta- va työskentelyote. (Painoarvo 30%) | Työn laadussa, täsmällisyydessä tai luotettavuudessa tehtävän hoitajana on siinä määrin kehittämistarvetta, että tavoitellun tason saavuttaminen edellyttää erityistoimia. | Tavoiteltu työn laatu, täsmällisyys tai luotet- tavuus tehtävän hoitajana edellyttävät pe- rehdyttämistä tai ohjausta saavuttaakseen tason, jota tehtävässä tyypillisesti odote- taan. Uusi (kokematon) tehtävässä: Työn laatua tai luotettavuutta tehtävän hoitajana ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa. | Työn laatu, täsmällisyys ja luotetta- vuus tehtävän hoitajana vastaavat pääasiassa työlle asetettuja odotuk- sia. | Selvästi havaittua vahvuutta luotetta- vuudessa ja täsmällisyydessä tehtävän hoitajana tai edukseen poikkeavaa työn laatua suhteessa tavanomaisiin odotuk- siin työssä. | Tasaisesti erinomaista ja esimerkil- listä luotettavuutta työssä, johon yhdistyy työn korkea laatu. Kyvyk- kyyttä säilyttää korkea laatu ja tark- kuus myös poikkeuksellisissa tilan- teissa. |
2.Ammattitaito, joka ilmenee laaja-alaisuutena tai erityisosaa- misena: Koulutuksen tai kokemuk- sen kautta lisääntynyt käytettävyys, monipuolisuus ja valmius toimia erilaisissa tehtävissä. Vaihtoehtoi- sesti omaa tehtävää täydentävä erityisosaaminen ( Painoarvo 30%) | Puutteellinen monipuolisuus tai ammatinhallinta. Kapea-alainen ammattiorientaatio organisaation tarpeista huolimatta. Ei toivottua joustavuutta tai halukkuutta toimia tarpeen vaatiessa omaa tehtävää vastaavassa tai sitä sivuavassa tehtä- vässä. | Kapeahko ammatin hallinta omassa perus- tehtävässä. Ohjausta tai tukea tarvitaan silloin, kun on tarve työskennellä omaa tehtävää sivuavassa tai sitä vastaavassa tehtävässä. Uusi (kokematon) tehtävässä: Ammatillista monipuolisuutta tai erityisosaamista ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa | Tehtävän tavanomaisia odotuksia vastaava ammatin hallinta paitsi omassa tehtävässä, tarvittaessa myös muussa sitä vastaavassa tehtä- vässä. | Koulutuksen tai kokemuksen kautta syntynyttä monipuolisuutta, jota käyte- tään joko omaa tehtävää osittain vaati- vammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää selvästi syventävää, edelliseen rinnastettavaa erityisosaamista, jolle on tarvetta ja jota käytetään ammatillisissa yhteyksissä. | Monipuolista osaamista omaa pe- rustehtävää laajentavissa tai sitä vaativammissa tehtävissä. Vaihtoeh- toisesti koko työyhteisön tavoitteita palveleva erityistaito, jolle on tarvet- ta ja jota käytetään vaativissa am- matillisissa erityistilanteissa. |
3. Yhteistyökyky: Vaikutus työs- kentelyilmapiiriin ja vuorovaiku- tus työyhteisön sisällä. Työtoveri- en auttaminen, tiedon jakaminen ja ristiriitojen tasoittaminen työ- yhteisössä. (Painoarvo 20%) | Vuorovaikutuksen kehittyminen tehtävän odotuksia vastaavalle tasol- le edellyttää voimakasta muutosta tai erityistoimia. Tämä näkyy selväs- ti havaittavina ongelmina lähiympä- ristössä. | Vuorovaikutus työyhteisössä suhteessa teh- tävän odotuksiin edellyttää ohjausta, opas- tusta tai henkilön toimintatapojen muutosta tavoiteltavan tason saavuttamiseksi. Uusi (kokematon) tehtävässä: henkilön vuorovaikutus työyhteisössä on kehittyvässä vaiheessa. | Tehtävän edellyttämä hyvä vuorovai- kutus, mikä ilmenee tiedon ja osaa- misen jakamisena, hyvänä ja raken- tavana yhteistyönä sekä ristiriitojen tasoittamisena, on tunnusomaista työlle. | Työyhteisön jäsen, joka aktiivisesti ohjaa ja opastaa muita omalla esimerkillään, tasoittaa ristiriitoja ja edistää hyvää työs- kentelyilmapiiriä ja työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. | Erinomaista ja esimerkillistä näyt- töihin perustuvaa tiedon ja osaami- sen jakamista, työyhteisön vuoro- vaikutussuhteiden edistämistä sekä yhteisen työilmapiirin luomista. |
4. Kehityskyky: Valmius työsken- nellä uudella tavalla, ottaa vastaan uutta tietoa ja työskennellä uusien järjestelmien tai menetelmien parissa (Painoarvo 20%) | Muutostarpeista huolimatta työsken- telytavoille on tyypillistä pitäytymi- nen vanhoissa toimintatavoissa. Kehittyminen tavoiteltavalle tasolle edellyttää voimakasta muutosta. | Ammatissa kehittyminen, osallistuminen muutokseen tai tehtävän vaatimuksia edel- lyttävä kehittyminen edellyttävät opastusta tai tukea. Uusi (kokematon) tehtävässä: kehittymistä ei vielä tunneta. | Tehtävän vaatimuksia vastaava am- matillinen ajan tasalla pysyminen ja omaa työtä koskeva aktiivinen kehit- tämisote työssä ovat työskentelyta- voille ominaisia. | Uusien asioiden oivaltaminen ja aktii- vinen ammatissa kehittyminen on työs- kentelylle ominaista. Aktiivinen ja luo- va työskentely, johon liittyy usein lä- heistä työympäristöä hyödyttäviä ehdo- tuksia. | Esimerkillistä vaikuttamista uusien asioiden ja työskentelytapojen edis- tämisessä. Mallikelpoinen kehitty- minen ammatissa tai ajoittain koko työyhteisöä hyödyttäviä kehittä- misideoita. |
Nimi_ pvm:
Esimies_
Taulukon tulkintaa: Arviointi:
1. | |
2. | |
3. | |
4. |
* Yleensä henkilöt arvioidaan tasolle c, joka on normaaliodotuksia vastaava taso. Tästä tasosta poikkeava arviointi on perusteltava.
* Lisäkouluttautumisen merkitys omassa ammatissa liittyy siihen, lisääntyykö henkilön käytettävyys tavalla tai toisella tehtävässä tai voidaanko koulutusta muuten käytännössä hyödyntää.
•Arviointi voidaan toteuttaa myös käyttäen välimuotoja a/b, b/c, c/d tai d/e, jos arvioinnin tekijä on epävarma arvioinnin sijoittumisesta selkeästi a, b, c, d tai e- kohtaan.
LIITE 3 HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskevat kriteerit Kansallisgalleriassa muulle henkilöstölle
MUU HENKILÖSTÖ
Arviointitekijä | a Kehitettävä | b Tyydyttävä | c Hyvä | d Erinomainen | e Erinomainen+ |
1. Tuloksellisuus ja työn laatu: Sovittujen tulosten saavuttaminen ja työn laatu (Painoarvo 30%) | Sovittujen tulosten saavuttamisessa tai työn laadussa on olennaista ke- hittämistarvetta ja tavoitteiden saa- vuttaminen edellyttää erityistoimia. | Sovittujen tulosten tai tavoitellun työn laadun saavuttaminen edellyttävät joko perehdyttämistä tai ohjausta ennen kuin ne ovat tasolla, jota tehtävässä odotetaan. Uusi (kokematon) tehtävässä: tulok- sia tai työn laatua ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vaiheessa. | Sovittujen tulosten saavuttaminen ja tehtävän odotuksia vastaava työn laatu ovat työn tekemiselle useimmiten tunnusomaisia. | Sovittujen tulosten pääasiallinen saavuttaminen. Ajoittain myös tavoit- teet ylittävää, näyttöihin perustuvaa aikaansaavuutta ilman, että työn laatu kärsii. | Usein erinomaisia ja esimerkillisiä tuloksia, jotka yhdistyvät työn kor- keaan laatuun. Kyvykkyyttä säilyt- tää työn tulokset ja korkea laatu myös poikkeuksellisissa tilanteissa. |
2.Ammattitaito, joka ilmenee laaja- alaisuutena tai erityisosaa- misena: Käytettävyys, monipuoli- suus, kyky ja valmius toimia erilai- sissa tai erityistehtävissä. Vaihtoeh- toisesti omaa tehtävää täydentävä erityisosaaminen (Painoarvo 30%) | Puutteellinen laaja-alaisuus tai erityisosaaminen. Pitäytyminen hyvin kapea-alaisesti omissa tehtä- vissä organisaation tarpeista huo- limatta. Ei toivottua joustavuutta tai halukkuutta toimia tarpeen vaatiessa sijaisena. | Työskentelytavoille on useimmiten tyypillistä pitäytyminen omassa pe- rustehtävässä. Ohjausta tai tukea tarvitaan silloin, kun on tarve työs- kennellä omaa tehtävää sivuavassa tai sitä vastaavassa tehtävässä. Mahdolli- selle erityisosaamisellekin on harvoin käyttöä. Uusi (kokematon) tehtävässä: laaja- alaisuutta tai erityisosaamista ei vielä tunneta tai ne ovat kehittyvässä vai- heessa | Hyvä ja joustava työskentely paitsi omassa tehtävässä, tarvittaessa myös määräaikaisesti sitä vastaavassa tehtä- vässä. | Kokemuksen tai koulutuksen kautta syntynyttä moniosaamista, jota käyte- tään joko omaa tehtävää osittain vaati- vammassa tai useassa sitä sivuavassa tehtävässä. Vaihtoehtoisesti omaa tehtävää selväs- ti syventävää, edelliseen rinnastettava erityisosaamista, jolle on hyvä kysyntä ja jota käytetään ammatillisissa yhte- yksissä. | Moniosaamista oman tehtävän ul- kopuolisissa, usein perustehtävää laajentavissa tai sitä vaativammissa tehtävissä. Vaihtoehtoisesti koko työyhteisön tavoitteita palveleva erityistaito, jolle on hyvä kysyntä ja jota käytetään vaativissa ammatillisissa erityistilan- teissa. |
3.Yhteistyökyky: Vaikutus työs- kentelyilmapiiriin ja vuorovaikutus työyhteisön sisällä. Työtoverien auttaminen, tiedon jakaminen ja ristiriitojen tasoittaminen työyhtei- sössä. (Painoarvo 20%) | Vuorovaikutuksen kehittyminen tehtävän odotuksia vastaavalle tasol- le edellyttää voimakasta muutosta tai erityistoimia. Tämä näkyy selväs- ti havaittavina ongelmina lähiympä- ristössä. | Vuorovaikutus työyhteisössä suhtees- sa tehtävän odotuksiin edellyttää ohjausta, opastusta tai henkilön toi- mintatapojen muutosta tavoiteltavan tason saavuttamiseksi. Uusi (kokematon) tehtävässä: henki- lön vuorovaikutus työyhteisössä on kehittyvässä vaiheessa. | Tehtävän edellyttämä hyvä vuorovai- kutus, mikä ilmenee tiedon ja osaami- sen jakamisena, hyvänä ja rakentava- na yhteistyönä sekä ristiriitojen tasoit- tamisena omassa työyksikössä. | Työyhteisön jäsen, joka aktiivisesti ohjaa ja opastaa muita omalla esimer- killään, tasoittaa ristiriitoja ja edistää hyvää työskentelyilmapiiriä myös Kansallisgallerian piirissä. | Erinomaista ja esimerkillistä näyt- töihin perustuvaa tiedon ja osaami- sen jakamista, työyhteisön vuoro- vaikutussuhteiden edistämistä sekä yhteisen työilmapiirin luomista ja samalla taitavaa vuorovaikutusta myös valtion taidemuseon sidos- ryhmien piirissä. |
4. Kehityskyky: Valmius työsken- nellä uudella tavalla, ottaa vastaan uutta tietoa ja työskennellä uusien järjestelmien tai menetelmien parissa (Painoarvo 20%) | Muutostarpeista huolimatta työsken- telytavoille on tyypillistä pitäytymi- nen vanhoissa toimintatavoissa. Kehittyminen tavoiteltavalle tasolle edellyttää voimakasta muutosta. | Ammatissa kehittyminen, osallistu- minen muutokseen tai tehtävän vaa- timuksia edellyttävä kehittyminen edellyttävät opastusta tai tukea. Uusi (kokematon) tehtävässä: kehit- tymistä ei vielä tunneta. | Tehtävän vaatimuksia vastaava amma- tillinen kehittyminen ja aktiivinen kehittämisote työssä ovat työskentely- tavoille ominaisia. | Uusien asioiden ja työskentelytapojen aktiivinen edistäminen on työskente- lylle tyypillistä. Aktiivinen ja luova työskentely, johon liittyy usein läheistä työympäristöä hyödyttäviä ehdotuksia. | Voimakasta vaikuttamista uusien asioiden ja työskentelytapojen edis- tämisessä. Mallikelpoinen kehitty- minen ammatissa tai ajoittain koko työyhteisöä hyödyttäviä kehittä- misideoita. |
Nimi_ pvm:
Esimies_
54
Taulukon tulkintaa: Arviointi:
1. | |
2. | |
3. | |
4. |
* Yleensä henkilöt arvioidaan tasolle c, joka on normaaliodotuksia vastaava taso. Tästä tasosta poikkeava arviointi on perusteltava.
* Lisäkouluttautumisen merkitys omassa ammatissa liittyy siihen, lisääntyykö henkilön käytettävyys tavalla tai toisella tehtävässä tai voidaanko koulutusta muuten käytännössä hyödyntää.
* Arviointi voidaan toteuttaa myös käyttäen välimuotoja a/b, b/c, c/d tai d/e, jos arvioinnin tekijä on epävarma arvioinnin sijoittumisesta selkeästi a, b, c, d tai e- kohtaan.