VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palve- lualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jot- ka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä:

- asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

- toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

- yritysmyynti (palkkaliite Y),

- sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

- viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

- varastotyö (palkkaliite M).

2. Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihenki- löä, ellei toisin sanota.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä.

2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä olles- saan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaa- tiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus ‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi so- vitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikaisuuden pe- ruste.

3. Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alka- vasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mu- kaisesti. Koeajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopimuksen 25 §:n 17 momentin tarkoittamana kausityöntekijänä saman kalenterivuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuk- sessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän kalenteriviikon pitui- sessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtä- väksi tulevaa työaikaa. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työskentely-

alueen määrittelemisestä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työs- kentelyalue ulottuu yhtä useamman luottamusmiehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

5. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijän työsopimukseen sovitaan työpaikaksi työ- kokonaisuus ja siihen kuuluvat osat, jos työntekijä säännöllisenä työaikana säännöllisesti työskentelee tällä alueella. Osa-aikaisen sanomalehdenjakelutyötä tekevän työntekijän työsopimuksen työajaksi sovitaan vähintään tietty tuntimäärä kahden kalenteriviikon tai sitä vähemmän voimassa olevaksi sovitun työsopimuksen kestoajan pituisena aikana.

6. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi it- senäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopi- mus.

7. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luotta- musmiehelle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työntekijän työaika, määräaikai- sen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

8. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määrä- aikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työso- pimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopi- mus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

9. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen kat- sotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

10. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työnte- kijää ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

11. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöil- leen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnan- tajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluksessa olevilla työnteki- jöillä on mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin.

Etätyö

12. Etätyöstä on sovittava työntekijän kanssa kirjallisesti. Etätyösopimusta sovittaessa on otettava huomioon, mitä Etätyötä koskevassa puitesopimuksessa ja sen täytäntöön- panoa koskevassa keskusjärjestöjen sopimuksessa on sovittavista asioista todettu.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työ- sopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liit- tyvää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamus- miehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitus- aikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomautta- misen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tar- vittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvys- tään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudes- sa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47

§:n mukaisesti voidaan sopia työajan tehtäväkohtaisesti olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuo- rokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Sanomalehdenjakelutyössä kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

3. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mu- kainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 47 a §:ssä.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi ‌

Keskimääräinen työaika

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen työn- tekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Varastotyössä tasoittumisjakson pituus on enintään 26 kalenteriviikkoa.

4. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

5. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähin- tään 5 tuntia ja enintään 9 tuntia.

6. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 5 momentissa mainittua työvuoron vähim- mäispituutta koskevaa 5 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enin- tään 48 tuntia.

7. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalenteriviik- koa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työ- vuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia. Kuljetustyössä työvuoron pituus voi ol- la enintään 13 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy työajan tasoittumisjakson aika- na ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikkotyöajan pituiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työaika viikkoa kohti on työsopimukseen perustuvaa säännöllistä viikkotyöaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännölli- sen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikkotyöajan alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laadittava työaikalain 34 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjär- jestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika tasoittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti keskimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamus- miehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä vähintään viikkoa ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan,

joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen ja osa-aikaisella työntekijällä työsopimuksen mukainen työaika.

5. Sanomalehdenjakelutyössä 4 momentissa tarkoitettua osa-aikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on ensisijaisesti työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuk- sessa sovittu työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle arkipyhä- päivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden si- tä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, työajan tasoittu- misjakson aikana tai työntekijän suostumuksella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle

5. Työajan lyhennys tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle korvataan maksamalla työn- tekijälle arkipyhäkorvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukainen keskimääräinen päi- väpalkka. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkor- vaus suoritetaan myös työntekijän vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

Soveltaminen sanomalehdenjakelutyössä

6. Sanomalehdenjakelutyössä tätä pykälää ei sovelleta.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuorokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työviikko voi olla myös 6-päiväinen.

Yötyö

3. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

4. Varastotyössä yötyötä voidaan teettää työaikalain 26 §:n mukaisesti. Sen lisäksi työntekijä voi suostuessaan olla klo 23-06 välisenä aikana työssä, joka on välttämätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoimittamiseksi.

Liukuva työaika

5. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä perusteista, joita noudattamalla työnantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työ- ajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päät- tymisajankohdan.

6. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Säännöllisen työajan ylityksen enimmäiskertymä voi olla enintään 20 tuntia ja alitusten enimmäiskertymä enintään 10 tuntia.

7. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työajas- ta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta.

8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokohteessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaisesti, aikaa ei kuiten- kaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kuljetuk- seen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja siel- tä lähtöpaikkaan palaamiseen.

TYÖVUOROT

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoroluet- telon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työ- hönsidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 7,03 euroa ja yli kahden tunnin ajalta 13,05 euroa.

Lisät kuljetustyössä

3. Kuljetustyössä työntekijän ollessa vieraalla paikkakunnalla hänelle maksetaan kah- teen osaan jaetun työvuoron väliin jäävältä vapaa-ajalta odotusaikalisänä enintään kah- delta tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa ilman olosuhdelisiä vastaava korvaus. Korvaus- ta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa tai muita vastaavia etuuksia laskettaessa. Jos työntekijälle kuljetustyössä maksetaan odotusaikalisää, hänelle makse- taan sen lisäksi työhönsidonnaisuuslisää, jos jaetun työvuoron väliin jäävien osien väli- nen aika on yli kahden tunnin.

Työvuorot postinjakelutyössä

4. Postinjakelutyössä muussa kuin autolla suoritettavassa jakelutyössä työvuorot on suunniteltava niin, että suunnitellulla työvuorolla on myös muuta työtä kuin jakelureitillä tehtävää työtä.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo neljän kalenteriviikon pituiselle työjaksol- le. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päätty- misajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on olta- va työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työvuoroluettelo tehdään kahden kalenteriviikon pitui- selle työjaksolle.

3. Varastotyössä työvuoroluettelo tehdään viikon työjaksolle tai keskimääräistä työai- kaa käytettäessä neljälle kalenteriviikolle tai sitä lyhyemmälle vähintään viikon pituiselle työjaksolle.

4. Kuljetustyössä työvuoroluetteloon on merkittävä 13 § 1 momentissa tarkoitettu päi- vittäinen lepoaika sekä ajo- ja lepoaika-asetuksessa määrätyt tauot.

5. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluette- loon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työvuoron laskennalliseksi työajaksi työehto- sopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään viikoittainen työ- aika, ja osa-aikaiselle työntekijälle työsopimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman työvuoroluettelon mukaista työai- kaa ei muuteta.

6. Sanomalehdenjakelutyössä osa-aikaiselle työntekijälle merkitään poissaoloajan työajaksi työsopimuksen mukaisen työajan sijasta ensisijaisesti työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puut- tuessa työsopimuksessa sovittu työaika.

7. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloeh- dotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon suunni- teltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhy- emmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta.

Työvuoroluettelon muuttaminen

8. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain 35 §:n 2 momen- tin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuo- roluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia paikallisesti työehtosopimuk- sen 47 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä. Ilmoi- tuksesta, joka annetaan vasta työpaikalle saavuttaessa, on työntekijälle annettava koh- tuullinen, vähintään yhden tunnin pituinen työaikahyvitys, jonka suuruutta harkittaessa on huomioitava muutoksesta työntekijälle aiheutuneen haitan suuruus.

LEPOAJAT

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌

1. Jos työaika on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava joko tilaisuus ate-

rioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työ- ajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta.

2. Jos työaika kuljetustyössä on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava 1 momentissa tarkoitettu lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oi- keus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta. Työntekijällä on oi- keus poistua työpaikalta, jos ajoneuvo on mahdollista lukita ja jättää asianmukaiseen ajoneuvojen säilytyspaikkaan, vaikka ajoneuvo ei ole työntekijän jatkuvan silmälläpidon alaisena.

3. Kuljetustyössä kuljettajan tulee siirtää työvuoroluetteloon merkityn päivittäisen le- poajan alkamista ja siirtää ajoneuvo sopivaan pysähdyspaikkaan siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöiden, ajoneuvon tai kuorman turvallisuuden varmistamiseksi, jos hän ei si- ten vaaranna liikenneturvallisuutta. Tässä tarkoitetusta työstä maksetaan työehtosopi- muksen mukainen lisä- tai ylityön korvaus.

Kahvitauko

4. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

5. Kuljetustyössä työvuoroja suunniteltaessa työntekijälle on varattava todellinen mahdollisuus nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita työajan pituudesta riippumatta.

6. Varastotyössä työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on alle 6 tuntia ja kahteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on yli 6 tuntia. Jos kahden kahvitauon antaminen vaikeuttaa töiden järjestelyjä, annetaan yksi pidempi kahvitauko.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain 29 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokausilevon pituus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdeksän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamusmie- hen suostumuksella,

b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluettelon mukaisen työvuoron, tai

c. asianomaisen työntekijän suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäisesti tar- peen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuoro- kautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1 momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen vapaa- aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa- ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia,

b. hätätyössä,

c. jos työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä työstä vapauttamista, tai

x. xxx työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä c ja d kohdissa mainituissa ta- pauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tuntien osalta viimeistään kolmen työvuoroluettelojakson tai työntekijän kanssa sovitun ajan kuluessa siitä, kun viikoittainen vapaa-aika jäi saamatta. Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt vapaa-aika työajan lyhennyksen sijasta korvata palkan lisäksi maksetta- valla erillisellä rahakorvauksella, jonka suuruus on tilapäiseen työhön käytetyn ajan mu- kainen yksinkertainen tuntipalkka.

5. Sanomalehdenjakelussa kuutena päivänä viikossa tehtävässä työssä viikoittainen vapaa-aika voi 1 ja 2 momenteista poiketen olla vähintään 24 tuntia viikossa. Joka seit- semännen viikon aikana voi 7+1 -työvuorokierrossa olevalla työntekijällä kuitenkin olla seitsemän työpäivää.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puut- tuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopimuksen 5 §:n

mukaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kokoaikaiselle työntekijälle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

3. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus lisätyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

Ylityö

4. Kokoaikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännöl- liseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

5. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvis- tetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittai- sen säännöllisen työajan.

6. Sanomalehdenjakelutyössä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa osa palkkausta muodostuu sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D perusteella, osa-aikaisen sanomalehdenjakajan ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen viikoittaisen sään- nöllisen työajan. Edellä sanotun ylityön lisäksi ylityötä on työajan tasoittumisjakson aika- na muutoin tehty työ, jonka määrä ylittää työehtosopimuksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittumisjakson säännöllisen työajan kokonaistuntimäärän.

Ylityökorvaus

7. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yk- sinkertainen tuntipalkka.

8. Ylityötä ei korvata 7 momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 9 ja 10 momen- teissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

9. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä teh- dystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

10. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukainen kokoaikainen vii- koittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukai- nen arkipyhä laskee viikoittaista ylityökynnystä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuo- rokautista työaikaa vastaavasti.

Ylityökorvaus sanomalehdenjakelutyössä

11. Sanomalehdenjakelutyössä edellä 6 momentissa tarkoitetulle työntekijälle makse- taan korvauksena ylityöstä sekä työvuoroluettelossa vahvistetun viikoittaisen työtunti- määrän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen säännöllisen viikoittaisen työajan ylittä- viltä neljältä ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu palkka. Ylityönä korvataan myös työ, joka työajan tasoittumisjakson aikana ylittää työeh- tosopimuksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittumisjakson säännöllisen työajan koko- naistuntimäärän, jos sitä ei ole aikaisemmin ylityönä korvattu. Ylityön korvaamisen perus- teet ja korvauksen määrä määräytyvät tarkemmin sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

Ylityökorvaus varastotyössä

12. Varastotyössä korvauksena vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työ- tunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksena viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kyseisen viikon säännöllisen kokoaikaisen viikkotyöajan ylittävästä työstä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka. Viikoittaista ylityökorvausta laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan veroisena pidetään myös palkallista poissaoloa hyväksyttävästä syystä.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

13. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaa- vaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

14. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että työaikalain 19

§:n mukaisten ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan ka- lenterivuotta.

TYÖAIKAKORVAUKSET

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyölisä

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyölisää maksetaan sanomalehdenjakelutyössä vain tuntipalkalla korvattavasta työstä.

Yötyön jatkotunnit

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyö- lisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 asti. Sanoma- lehdenjakelutyössä yötyön jatkotunnit korvataan yötyölisällä vain tuntipalkalla korvatta- vassa työssä.

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mu- kaisesti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päättymisestä kello

06.00 seuraavissa tapauksissa:

a. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtäväksi yrityksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä, tai

b. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa- aikaisen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä.

Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastettavaksi.

5. Sanomalehdenjakelutyöstä muuhun tämän työehtosopimuksen mukaiseen tehtä- vään siirtyvälle työntekijälle ei makseta sanotusta muusta työstä 3 momentin mukaista yötyölisää.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa ilta- ja yötyölisä ja sanomalehdenjake- lua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökorotus joustovapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus ‌

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauan-

taityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta makse- taan sunnuntaityökorvausta.

3. Varastotyössä arkilauantaina kello 13.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvausta pääkaupunkiseudulla 5,59 euroa tunnilta ja muualla 5,40 euroa tunnilta.

4. Sanomalehdenjakelutyössä ei makseta lauantaityökorvausta.

5. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa lauantaityökorvaus vastaavaksi joustova- paaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä

kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä 1 momentissa mainittuina päivinä teh- dystä suoritepalkalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koske- vassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla. Tuntipalkalla korvattavassa työssä vapun- ja it- senäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan 1 momentista poiketen kaksinkertais- ta tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvaus sisältää mahdollisen sunnuntaityökorvauksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapun- ja itsenäisyyspäivänkorvauksen vaihtami- sesta vastaavaksi joustovapaaksi.

3. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

4. Varastotyössä sunnuntaityökorvausta ei makseta 3 momentissa määrätyltä ajalta.

Aattopäivänlisä

5. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aika- na tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vas- taava korvaus.

6. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä mainittuina päivinä tehdystä suoritepal- kalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliit- teessä D sovitulla tavalla.

7. Varastotyössä ei makseta aattopäivänlisää.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

8. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha ‌

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan yllättäen ja ennalta arvaamattomasta syystä työntekijän poistuttua työpaikalta.

2. Seuraava työ ei ole hälytysluonteista:

a. xxxxxxxxxx,

b. päivystys,

c. työntekijälle etukäteen ilmoitettu työ, tai

d. työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö.

3. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön saapumisesta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha.

4. Varastotyössä hälytysluonteinen työ korvataan varastotyötä koskevassa palkkaliit- teessä M sovitulla tavalla.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Työaikakorvausten laskeminen ‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan työajasta minuutin tarkkuudella.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tun- tipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöllinen työai- ka on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa tehtävissä luvulla 160.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työaikakorvausten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tuntipalkkaiselle työn- tekijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT

22 § Joustovapaa ‌

1. Joxxxxxxxxx xn menettely, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat tähän työehtosopi- mukseen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annettavaksi myöhem- min palkallisena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen perustuu työnteki- jälle työehtosopimuksessa annettuun oikeuteen vaihtaa etuus joustovapaaksi taikka työ- ehtosopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelletaan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a. työehtosopimuksen 16 §:n ja 25 § 23 momentin rahakorvauksen,

b. työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukainen säästö- vapaan, tai

c. muu vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaihdet- tavista eristä ja niiden määrästä.

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa

a. työehtosopimuksen 17 § 1 ja 2 momentin ilta- ja yötyölisä, 18 §:n lauantaityökor- vaus, 19 §:n sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä ja palkkaliitteen P 2 § 6 koh- dan mukaisen postinjakelun tilapäisen urakoinnin rahakorvaus, tai

b. sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökoro- tusjoustovapaaksi. Joustovapaaksi on kerrallaan vaihdettava yökorotukset vähin- tään yhdeltä kalenteriviikolta. Työntekijän on ilmoitettava yötyölisän vapaaksi vaih- tamisesta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvausten laskentakauden päät- tymistä ja yökorotuksen vähintään kahta viikkoa ennen palkanmaksukauden päät- tymispäivää.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 – 2 mo- mentin mukaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muutetaan joustovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

- yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, ja

- yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista vapaa- aikaa.

Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D suoritepalkkatyöstä ansaittavat raha- korvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,3 yökorotuskertoimen oikeuttavan työvuoron tunti = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,15 yökorotuskertoimen oikeuttavan työvuoron tunti = 9 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty sunnuntaikorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa,

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty aattopäiväkorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa, ja

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty vappu- ja itsenäisyyspäiväkorotukseen oikeut- tavan työvuoron tunti = kaksi tuntia palkallista vapaa-aikaa.

7. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a. kohdan ja 4 momentin ra- hakorvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kasvattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enimmäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

8. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen pe- rusteella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mainittua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että työntekijän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

Joustovapaan antaminen

9. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttamisesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin työntekijälle on sovittu 7 tai 8 momentissa tarkoitettu yksityiskohtainen kirjallinen ohjelma.

10. Edellä 5 momentissa tarkoitettu joustovapaa vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työnteki- jän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtai- nen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalente- rivuoden aikana.

11. Edellä 10 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enintään kuuden tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan vapaan ker- tymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhennyksen kertymävuo- den päättymistä seuraavan tammikuun aikana. Jos työnantaja ei näin tee, myös tämän joustovapaan osan käyttämiseen sovelletaan, mitä 10 momentissa on sovittu.

12. Jos työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen 23 § 1 - 2 momentin mukaiseen vuo- sityöajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perusteella jousto- vapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25%:lla.

13. Työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a. kohdan rahakor- vauksen ja c. kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän ja yökorotuksen perus- teella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvaukse- na. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvaukse- na, jos työntekijä ei noudata 7 tai 8 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 9 mo- mentissa tarkoitettua kirjallista sopimusta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b. kohdan lomarahan tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena.

14. Jos työntekijä haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua alkamista. Työn- antajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kuluessa, hyväksyykö hän työn- tekijän esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajankohtana.

15. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta syys- tä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oikeus muut- taa vain työehtosopimuksen 12 § 8 momentissa sovituilla perusteilla.

16. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai työntekijän tehtävien takia voida an- taa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle työntekijälle, vapaa on annettava ensisijaisesti pitempään työsuhteessa olleelle työntekijälle.

17. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon jousto- vapaapäivälle merkityllä työtuntimäärällä.

18. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia toisin siitä, mitä edellä 7 ja 8 momentissa, 9 momentin kolmannessa virkkeessä ja 13 momentin toisessa virkkeessä on määrätty joustovapaakertymän enimmäismääristä ja siitä, miten joustovapaan pitämisestä sovitaan. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan sa- nottuja työehtosopimuksen määräyksiä.

Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäi- vät lauantaipäivät mukaan lukien. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jolla on 3 arkipäivän lomaoikeus kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuo- silomastaan kaksikymmentäneljä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää.

Lomaraha

20. Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan ker- tomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien lu- kumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jae- taan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan si- jasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Sanomalehdenjakelutyössä keskimääräinen päivittäinen työaika lasketaan työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan tai työvuoro- luettelon puuttuessa työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan. Joustovapaakertymään merkitään lomarahan perusteella vaihdettavaa vapaata tuntimää- rä, joka saadaan vähentämällä edellisen laskun tuloksesta 1/6. Joustovapaata pidettäes- sä lauantaipäivät eivät kuluta lomarahan perusteella säästettyä vapaata. Kaxxx xdellistä virkettä ei sovelleta kuutena päivänä viikossa tehtävässä sanomalehdenjakelutyössä.

Muut määräykset

22. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnanta- jan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

23. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pituudesta sekä kulloisestakin joustovapaakertymän saldosta. Työntekijällä on oltava mahdollisuus tutustua luetteloon.

24. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tunti- ja suoritepalkkaiselle työntekijälle keski- tuntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustova- paa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muu- toin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 2,25 pro- senttia. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjes- telyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pie- nennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

2. Sellaisen pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kysei- senä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 0,85 prosenttia ja vähintään 55 –vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimäärästä 1,69 prosenttia ja vähintään 60 –vuotiaan 2,13 prosenttia. Muutoin nouda- tetaan, mitä 1 momentissa on sovittu.

3. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan ka- lenterivuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan työntekijälle joustovapaan si- jasta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa vapaana, se korvataan työntekijälle raha- palkkana yksinkertaisella tuntipalkalla.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

1. Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudate- taan työaikalakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden pe- rusteella. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suoritepalkkaa, sovit- tua palkanosaa tai yrityskohtaista tuottavuuspalkanosaa tai niiden yhdistelmiä jäljempänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

Kuukausipalkka

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei muuta määrätä tai sen nojalla ole muuta sovittu, työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

3. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausipalkkainen, maksetaan kuukausipalkkaa.

4. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt ka- lenterikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön kuukausipalkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausi- palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä.

Tuntipalkka

6. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

7. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamiskuukauteen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaankin erikseen sisältyy enin- tään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonaisuudessaan kestää yhdenjaksoisesti enintään 15 kalenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta tehtyjen työtuntien mukaan tuntipalkkana.

Suoritepalkka

8. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle maksetaan suoritepalkkaa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla. Työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin tulevissa uusissa yrityksis- sä suoritepalkan sijasta maksetaan liitteen mukaista tuntipalkkaa, jos suoritepalkan aika- arvon perusteista ei päästä sopimukseen tai jos työnantaja toiminnan aloittaessaan niin päättää. Tuntipalkan lisäksi maksettavien lisien ja korvausten määräytymisessä on tällöin soveltuvin osin noudatettava, mitä suoritepalkasta on palkkaliitteessä määrätty.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

9. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi pai- kallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

Muut palkkamääräykset Kokemusvuosikorotus

10. Työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa

otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaa- vissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työn- tekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa. Työntekijän on osoitettava kokemusvuosi- korotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityk- sellä.

11. Kuljetustyössä muussa yrityksessä hankitusta kokemuksesta otetaan huomioon vain työ ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.

Rinnasteisesta työstä maksettava palkka

12. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rinnastettava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti ollessaan tila- päisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa, on alemmin palkattua kuin työntekijän varsinainen työ.

Esimiestehtävän sijaisuuslisä

13. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 001-005 esimiestehtävään sijaiseksi määrätylle hen- kilölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuuslisä, jonka suuruus kuukaudessa on sijais- tettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman taulukkopalkan erotus. Jos sijaisena toimivan

työntekijän palkkaus määräytyy palkkaliitteen N tai P mukaan, taulukkopalkkojen erotus lasketaan sijaisena toimivan kahdeksalla prosentilla vähennetyn taulukkopalkan mukaan. Sijaisena olon ajalta ei makseta erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia pal- kanosia. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palkkataulukkojen erotus luvulla 21,5.

14. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 006-010 ja palkkaliitteen Y palkkaryhmän 003 esi- miestehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuusli- sä, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman tauluk- kopalkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Jos sijaisena toimivan työntekijän palkkaus määräytyy palkkaliitteen N tai P mukaan, sijaisuuslisän suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman kahdeksalla prosentilla vähennetyn taulukkopalkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Sijai- suuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palkkojen erotus luvulla 21,5.

Koeajan palkka

15. Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kui- tenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta.

16. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle voidaan koeaikana maksaa 90 % palkka- liitteen D mukaan muutoin määräytyvästä palkasta.

Kausityöntekijän palkkaus

17. Työsopimuksella voidaan sopia koululaisen tai opiskelijan ottamisesta työhön kauden 16.5.-31.8. tai joulukuun ajaksi kausityöntekijäksi. Kausityöntekijän palkka voi ensimmäi- senä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtävän alimman palkkaryhmän taulukko- palkasta. Kausityöntekijän palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todellista työmäärää vastaava. Kausityöntekijän palkkaa ei voida maksaa henkilölle, joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa.

18. Sanomalehdenjakelutyössä 17 momentissa tarkoitetun kausityöntekijän palkkaus voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % palkkaliitteen D mukaan muutoin mää- räytyvästä palkasta. Palkkauksen perusteena olevaa työaikaa koskevaa määräystä ei sovelleta.

Perehdyttämislisä

19. Jos työntekijä suorittaa työnjohdon määräyksestä oman työnsä ohella uuden tai uu- delleen koulutettavan työntekijän perehdyttämistä, hänelle maksetaan perehdyttämiseen käytetyiltä tunneilta perehdyttämislisänä 5 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta.

20. Sanomalehdenjakelutyössä perehdyttämislisä maksetaan palkkaliitteessä D sovi- tulla tavalla.

21. Varastotyössä ei makseta perehdyttämislisää. Varastotyötä koskevassa palkkaliit- teessä M on sovittu kouluttajan palkasta.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitse- minen

22. Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitsemises- ta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Jos palkitsemisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, tutkinnon suorittaneelle maksetaan seuraavan lomara- han maksamisen yhteydessä 100 euron ammattitutkintopalkkio. Jos tutkinnon suoritta- neen kanssa asiasta sovitaan, voidaan palkkion maksamisen sijasta antaa yksi päivä palkallista vapaata. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräy- tyviä muita etuuksia.

Vaalitoimitsijapalkkio

23. Valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen aikana vaalitoimitsijoiksi nimetyille ja muille työntekijöille, joiden työmäärään vaalit vaikuttavat, suoritetaan päivit- täistä lisäpalkkiota vaalipäiviltä. Vaalitoimitsijan palkkio on 8,45 euroa. Vaalitoimitsijan palkkio voidaan sopia vaihdettavaksi joustovapaaksi siten, että kustakin ennakkoäänes- tyksestä myönnetään yksi joustovapaapäivä.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentaperusteet ‌

1. Tuntipalkkaisen työntekijän ja suoritepalkkaisen sanomalehdenjakelutyötä tekevän työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäiväansiota (KPA), keski- tuntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa siten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun työntekijän sairausajan palk- ka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset tilapäiset poissaolot, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamustehtävän hoitamisesta ai- heutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luottamusmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskentajak- son aikana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a. henkilökohtainen palkka,

b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvauk- set sekä varallaolokorvaus, ja

c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huo- mioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 34 § 2 momentin mukaista ns. vuosilomalisää.

6. Sanomalehdenjakelutyössä keskipäiväansio ja keskituntiansio lasketaan poissa- oloaikaa edeltäneen yhden kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana tehdyiltä työvuoroilta. Jos työntekijä on myös poissaoloaikaa edeltäneen yhden tai useamman ka- lenterikuukauden aikana ollut poissa työstä niin, että hänelle on maksettu poissaoloajalta palkka ja hänelle ei sen johdosta siltä kuukaudelta laskettaisi keskipäiväansiota tai keski- tuntiansiota, laskentajaksona pidetään sanottua kuukautta edeltänyttä kalenterikuukautta edellyttäen, että työntekijä on sen aikana ollut työssä yhteensä vähintään seitsemän työ- päivää. Jos työntekijällä ei ole ollut laskentajakson aikana sanottua työpäivien määrää, työntekijälle ei lasketa keskipäiväansiota tai keskituntiansiota.

7. Sanomalehdenjakelutyössä ansiolla tarkoitetaan työntekijälle yhden kalenterikuu- kauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota, jos työntekijä on laskentajakson aikana ollut työssä yhteensä vähintään seitsemän työ- päivää. Ansioon kuuluviin lisiin luetaan vappu- ja itsenäisyyspäivän korvaus, palkkaliite D 5 § 4 momentin mukainen korotus vapaapäivävuorottajalle ja lisäpalkkio jakeluauton käy- töstä.

8. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajak- son aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

9. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajak- son aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

10. Sanomalehdenjakelutyössä keskituntiansio saadaan jakamalla ansio saman las- kentajakson työvuoroluetteloon merkittyjen työtuntien kokonaismäärällä, tai todellisten työtuntien lukumäärällä, jos niiden määrä on työvuoroluetteloon merkittyjä tunteja suu- rempi.

11. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisintaan laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä alkaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

12. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa:

a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi,

b. uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson kes- kipäivä- tai keskituntiansiotietoja, tai

c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

13. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilökohtaisen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

14. Sanomalehdenjakelutyössä yksinkertaisen tuntipalkan sijasta käytetään työntekijän palkkaliitteen D mukaista taulukkotuntipalkkaa kerrottuna kertoimella 1,3. Palkka tai kor- vaus sanomalehdenjakelutyössä lasketaan korotetun tuntipalkan ja työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan. Jos työvuoroluetteloa ei ole laadittu, palkka tai korvaus laske- taan työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työko- konaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu Palkanmaksukausi ‌

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuu-

kauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi ker- taa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päi- vänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, vii- meistään palkan ansaintakuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä.

3. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan vii- vytyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

4. Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulos- palkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena. Palkkioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja –korvausta, yli- työ- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, li- siä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitel- lään yhteistoimintamenettelyssä.

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheut- tamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pi- tuus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjaksoiselta työkyvyt- tömyysajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnan- taja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyysajalta kiin- teä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäivältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työaikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityö- korvaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokorvaus.

Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka

6. Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan työkyvyttö- myysaikaan sisältyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mu- kaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sairaus- ajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellaisena kun se olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä ei ole aiheuttanut työky- vyttömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten salannut sairautta työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivä- rahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvi- oidusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuk- sella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun työterveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäis- tapauksessa harkintansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjak- sojen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyttömyys- jaksot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yh- den päivän odotusajalta.

11. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänel- lä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijän työkyvyt- tömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Lomautuksen alkaessa päättyy sairausajan palkan maksa- minen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on työkyvytön vielä lomau- tuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos työntekijä on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tä- män pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäiväraha makse- taan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oi- keutta osasairauspäivärahaan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystar- kastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen ilmoittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuksis- ta, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan mää- räämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkastukset tai tut- kimukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työpaikan työterveysasemalla, makse- taan työntekijälle päivärahaa. Matkakustannukset ja päiväraha maksetaan työehtosopi- muksen matkustamista koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon.

7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a. muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa,

b. työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuksis- sa, eikä

c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrit- tämiseksi.

8. Varastotyössä työntekijän palkkaa ei vähennetä työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella, edel- lyttäen, että tarkastus on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijälle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakau- det.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lukien palkkaa mak- setaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työnte- kijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus ‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuukausipalk-

kaiselle työntekijälle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla korvauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tilapäistä poissaoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Työntekijälle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaapäi- vä, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen taloudes- saan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkil- lisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaa- seen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mut- ta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensimmäi- seltä päivältä työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudes- ta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai re- servin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistu- masta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston ase- tuksessa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausva- kuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2. kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kun- toutukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mah- dollista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lap- sen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, perheenjäsenen kuolemantapauk- sen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamis- päivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa työntekijän lapsia ja vanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia ja vanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

11. Varastotyössä läheisellä omaisella tarkoitetaan myös lapsenlapsia ja isovanhempia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

12. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyt- tämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän kor- vauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työn- tekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

13. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle mak- setaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hy- väksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

14. Työnantaja korvaa työntekijälle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansion- menetyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen määrän.

Luottamustoimet

15. Työnantaja korvaa työansion menetyksen työntekijälle, joka osallistuu työaikanaan jäsenenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaali- lautakunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. Ansionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata työntekijän ansiota luottamustoimessa tai vaalityössä menetetyltä työajal- ta. Erotus suoritetaan työntekijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

16. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myön- tää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouksiin tai valtuuston, halli- tuksen tai vastaavan toimielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

17. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työntekijäl- le, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus. Suomen Olympiakomitean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työehtosopi- muksessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka palk- ka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää työntekijää.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu. Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jat- kuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yh- dessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä:

a. työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä, ja

b. vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2. kohdan sijasta palkallisen työkyvyttömyysjak- son päiviä. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 mo- mentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi pal- kallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 ka-

lenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c. ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti,

d. työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 12 – 14 momenttien mukaisia poissaolo- päiviä,

e. kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myön- netty kuntoutusrahaa,

x. xxxxxxxxx, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosa- puolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työeh- tosopimusasioita, ja

g. työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliitto- jen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten.

5. Tuntipalkkaisen työntekijän työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloma- lain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyttäen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden vii- kon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työs- säolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäi- vää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnas- tettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukä- teen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuo- rotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annettava laskelma työntekijälle.

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

4. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosen- tuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntynees- tä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

5. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a. äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka,

b. sairausajan palkka, sekä

c. työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa luetelluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

6. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a. äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainva- paan ajalta,

b. viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsottavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c. kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

7. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikkotyöajan mu- kaan. Sanomalehdenjakelutyössä laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alka- mishetkeä edeltäneiden kolmen kalenterikuukauden keskimääräisen päivittäisen suorite- palkan mukaan.

8. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perusteena olevasta palkasta. Jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti vuosilomapalkan suuruus on 14,4 % tai, jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtoso- pimuksen 37 §:n mukaisesti ja työntekijällä on täysi lomanmääräytymisvuosi, vuosiloma- palkan suuruus on 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

9. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan ja jos työntekijälle sen johdosta maksetaan vuosilomalain 16 §:ssä säädet- tyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17 §:n 4 momentissa säädettyä lomakorvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

10. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa- aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan mää- räämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvi- lomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyys ja perhevapaa vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myö- hempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämi- seen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoi- toon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

3. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyy- destään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

4. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äi- tiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

5. Jos työntekijä on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan al- kaessa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman aikana, vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämi- sestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosilomalain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan loma- rahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäi- vältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a. määräaikaiselle työntekijälle, lukuun ottamatta kausityöntekijöitä,

b. eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä,

c. asevelvolliselle työntekijän palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen xxx- xxxx,

d. muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päättyessä, se- kä

x. xxxxxxxxxx päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päivä- palkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

4. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellise- nä arkipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi.

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä ‌

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitok- sesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan, mitä siitä on erikseen työehtosopimuksen osapuolten välillä sovittu.

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA ‌

38 § Työvälineet ‌

1. Työnantaja antaa työntekijälle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työvälineet.

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌

1. Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaamaan

työntekijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tarkoiteta tavan- omaisia työvaatteita.

2. Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joi- den välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnantajan on ar- vioinnin perusteella hankittava henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön.

3. Postin käsittely- ja jakelutehtävissä, sanomalehdenjakelutyössä, kuljetustyössä ja va- rastotyössä henkilösuojaimia ovat kylmältä ja märältä suojaavat haalarit, takit, housut, päähineet sekä käsineet. Kuljetustehtävissä sekä lastaus- ja purkaustehtävissä ja niihin rinnastettavissa postin siirtotehtävissä henkilösuojaimiin kuuluvat turvajalkineet. Jakelu- ja kuljetustehtävissä henkilösuojaimiin kuuluvat myös liukuesteet ja polkupyöräkypärä. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajettaessa henkilösuojaimia ovat asianmukaiset ajova- rusteet.

4. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä työntekijälle riittävästi opetusta ja ohjausta. Työntekijän on käytettävä työnantajan hänelle määräämiä henki- lösuojaimia.

5. Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työnantajalle niiden huollon tarpeesta.

6. Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

Työvaatteet

7. Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä työntekijän käytettäväksi. Työntekijän on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää antamiensa pääl- lysvaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

40 § Matkustaminen ‌

1. Työntekijän työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrätään työ- ehtosopimuksen liitteessä 4.

Matkustaminen varastotyössä

2. Matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen mukaan.

3. Päivärahaa ei makseta, jos työntekijä tekee työmatkan alueellisesti rajatusti yrityksen sisällä tai työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen, jos työnantajan maksaa kustannukset.

4. Ateriakorvausta maksetaan, jos työmatkan kestää vähintään 6 tuntia ja jos työnteki- jällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai koti- ruokailuun.

5. Ateriakorvausta ei makseta, jos työntekijän saa koko- tai osapäivärahan tai jos työn- tekijä työskentelee yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.

6. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

41 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistämiseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja vält- tämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus tapahtuu lähin- nä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuhteissa työvuoroluetteloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henkilöstö- koulutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopimuksen 26 §:n mukaisen keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiin- teä kuukausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korva- taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan en- nen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

42 § Sairaanhoito ‌

1. Työehtosopimuksen sairaanhoitoa koskevat määräykset täydentävät lakisääteistä työterveydenhuoltoa ja muuta terveydenhuoltoa. Työnantajan kustantaman sairaanhoi- don sisällöstä ovat tarkemmat määräykset liitteessä 6.

43 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välil- lä sovittu.

44 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenmaksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

45 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisäl- tö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn rationalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestettävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamusmiesten ja työ- suojeluvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus pereh- tyä työntutkimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uu- distusten vaikutuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteissa. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

46 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksian- to- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulko- puolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokraukseen, jolloin vuokratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimitta- mat vuokratyöntekijät tekevät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alai- sena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oikeus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työ- voiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja noudatettava työehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seu- ranneena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa antaa lausun- tonsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haitta- tekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulko- puolisella työvoimalla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei va- kiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnittelu-, asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yk- sikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityi- sen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoitusmenettelyä. Asia tu- lee käsitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menette- lyn syyt.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö muussa kuin kuljetus- ja varastotyössä

5. Alihankintaa tai vuokratyövoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvälitys- ja logis- tiikka-alan työehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät tämän työehto- sopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa työtehtävissä.

6. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luotta- musmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle annetaan ennen ulkopuolisella työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoiman määrästä, työ- tehtävistä ja työskentelyn kestosta sekä työehdoista.

7. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, yrityksen on pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollis- ta, yhteistoimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla olevien työntekijöiden työl- listymistä tukevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentämään, irtisanottavien työntekijöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet se- kä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoiman käytös- sä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö kuljetus- ja varastotyössä

9. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankki- ja tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät kuljetus- tai varastotehtä- vissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti sovellettavaa työehtosopimusta. Xxxxxxxxxxxx tai vuokrausyrityksen on myös si- touduttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehtosopimuk- sen noudattaminen.

10. Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee kokonaisuutena vuosittain selvittää asianomai- sen pääluottamusmiehen kanssa. Selvityksen tulee sisältää yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 13 §:ssä ja tilaajavastuulain 6 §:ssä säädetyt asiat.

Paikallinen sopiminen

11. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

47 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työnantaja ja luottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina tämän työeh- tosopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 9 §:n 5 momentissa, 12 §:n 8 momentissa, 16 §:n 14 momentissa, 22 §:n 7 ja 8 momenteissa, 25 §:n 22 momentissa sekä palkkaliit- teen P 2 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen M 3 §:n 3 kohdassa ja työehtosopimuksen 3 liit- teen 10 §:ssä mainituissa asioissa.

2. Työnantaja ja pääluottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina työehtoso- pimuksen 3 §:n 4 momentissa, 6 §:n 7 momentissa, 17 §:n 4 momentissa, palkkaliitteen P liitteen 3 a §:ssä ja työehtosopimuksen 2 liitteen 3 ja 8 §:ssä mainituissa asioissa.

3. Luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopimuk- seen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen on kat- sottava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

4. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudessaan koskevaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laajimmin edusta- va pääluottamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuolella on oikeus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi. Paikalli- sesta yrityskohtaisesta sopimisesta on määräyksiä työehtosopimuksen 5 §:n 1 momen- tissa, 22 §:n 18 momentissa, 25 §:n 9 momentissa, 46 §:n 11 momentissa, palkkaliitteen N 2 §:n 3 kohdassa, palkkaliitteen C 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen Y 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen D 3 §:n 1.3 kohdassa ja 9 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen P 2 §:n 4 kohdassa, palkkaliitteen M 4 §:ssä ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä.

5. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmitaan kirjallisena ja toimite- taan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille.

6. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kulu- essa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu paikallinen sopimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voimassaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

47 a § Paikallinen sopiminen työajan pituudesta ‌

1. Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittainen ansiotaso ei muutu. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuk- sessa sovitun työajan pituuteen. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset ote- taan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä.

2. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä tavalla jäljempänä tässä pykälässä sovitulla tavalla.

3. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentista poiketen kokoaikaisen työntekijän, jonka teh- täväkohtainen työaika on paikallisesti yrityskohtaisesti sovittu olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika on sen sijasta vähintään 7 tuntia 30 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia.

4. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista säännöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla kalenterivuodessa. Pidennystä vastaava työaika teete- tään kolmannesvuosittain kalenterivuoden aikana niin, että kunkin kolmanneksen aika- na teetetään 8 tuntia. Tätä työaikajärjestelyä käytettäessä työajanpidennys ei kerrytä 23

§ 1 momentin mukaista työajan lyhennystä.

48 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmies- ten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopija- osapuolten välillä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

49 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oikeuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu (liite 3).

50 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita kos- kevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokous- ilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjalli- sia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoitta- malla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

51 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallises- ti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

52 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyk- settä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamus- miehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alueelli- sesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edustajan ja orga- nisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka asianomai- nen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa organisaa- tiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetun tai suoraan 2 momentissa tarkoitetun neuvottelun jälkeen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jommankumman työehtosopi- musosapuolen esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esi- tyksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopimus- lain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suoritettu irtisano- minen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1

§:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkaistua, se voidaan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työ- sopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomioistuimessa on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain 9 lu- vun 4 §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesme- nettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen työnteki- jästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7

§:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rikkomisesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrätyn kor- vauksen lisäksi.

53 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

1. Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnanso- vittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

54 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Voimassaolo jatkuu tä- män jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vä- hintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

55 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelu- toimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa- olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alai- set yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvolli- suus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimen- pidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvolli- nen pyrkimään niiden lopettamiseen.

56 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden so- pijaosapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopija- osapuolelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE N ( ASIAKASTOIMIPAIKKATYÖ)‌

TES: 60

PL: N1

PL: N2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan asiakastoimipaikkojen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvasta palkanosas- ta,

3. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta, ja

4. mahdollisesta sovitusta palkanosasta.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka

Taulukkopalkat 1.11.2016 lukien:
		PL: N1		PL: N2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	alle 2 vuotta	1 915	1 972	11,97	12,33
002	2 vuotta mutta alle 6 vuotta	1 983	2 042	12,39	12,76
003	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	2 052	2 113	12,83	13,21
004	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	2 143	2 207	13,39	13,79
005	16 vuotta ja enemmän	2 233	2 300	13,96	14,38

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle, jonka keskimääräinen työ- aika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoai- katyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palkkaa.

2. Erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden toimen- kuvaan sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen tai –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu eri- tyisvastuuseen tai –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, palkanosa poistuu. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta tai – osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijaisuuslisänä palkanosa vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä si- jaisuusajoilta.

1. Toimipaikan vastaava 133,07 euroa

- vastaa toiminnasta sellaisessa asiakastoimipaikassa, jossa esimies ei työskentele

2. Koulutusvastaavan tehtävä 79,73 euroa

- työpaikkakouluttaja

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen pe- rusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Täl- löin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikal- lisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE C ( TOIMIHENKILÖTEHTÄVÄT)‌

TES: 60

PL: C1

PL: C2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan toimihenkilöihin. Liitettä ei sovelleta toimihenkilötehtävässä, johon sovelletaan muuta tämän työehtosopimuk- sen palkkaliitettä. Liitettä sovelletaan esimerkiksi hallinto-, esimies-, päällikkö-, suun- nittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä myynnin tuen tehtävissä.

Tämä palkkaliite ei kuitenkaan koske seuraavia henkilöitä:

1. Henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltä- essä tai henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä taloudellinen tai tuotannollinen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikössä sekä asemaltaan näihin verrattavat henkilöt.

2. Henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka toimivat strategisesti tärkeissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä,

- joiden tehtäviin kuuluu strategioiden ja toimintapolitiikan suunnittelu, koordinointi ja valvonta tai

- joiden toimintaa ohjaa yrityksen tai sen toiminnon strategia ja toimintopolitiikka tai

- jotka strategian/toimintopolitiikan pohjalta vastaavat liiketoiminnon tai sen osa- toiminnon järjestelmien, palvelujen, tuotteiden tms. kehittämisestä.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää taulukko- palkkaa ja palkkaryhmissä 001-005 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutu- misen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palkkaliitteen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän tai muun työehtosopimuksen sopijapuolten hyväksymän vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuus- ryhmiin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimi- henkilöiden edustajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkka- vaaka-järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	00-000
000	000-000
003A	182-200
003B	201-221
000	000-000

000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovitaan so- vellettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.11.2016 lukien:
PR	PL: C1		PL: C2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
10	1 899	1 956	11,87	12,23
20	2 006	2 066	12,54	12,91
03A	2 205	2 271	13,78	14,19
03B	2 277	2 345	14,23	14,66
40	2 347	2 417	14,67	15,11
50	2 491	2 565	15,57	16,03
60	3 177	3 272	19,86	20,45
70	3 376	3 477	21,10	21,73
80	3 593	3 700	22,46	23,13
90	3 819	3 933	23,87	24,58
100	4 063	4 184	25,39	26,15

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien teh- tävien vaativuusryhmä. Toimenkuvaus vaativuuden arviointia varten on toimitettava arviointityöryhmälle kuukauden kuluessa siitä, kun esimies ja toimihenkilö ovat hyväk- syneet toimenkuvan sisällön.

Toimihenkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lu- kien. Toimihenkilölle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa siitä lähtien, kun hän aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Jos toimihenkilön tehtä- vät muuttuvat pysyvästi alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 - 005 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 5-40 % taulukkopalkasta. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopi- muksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtaisen työsuorituksen määrittely suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuo- dessa käytävissä esimiehen ja toimihenkilön välisissä työsuorituksenarviointikeskuste-

luissa. Arviointikeskustelun pääkohdat kirjataan palautteeksi. Mahdolliset henkilökoh- taisen palkanosan muutokset tulevat voimaan 1.5. lukien.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toi- seen tai uuden henkilön osalta neljän kuukauden kuluessa tehtävämuutoksesta tai työsuhteen alkamisesta.

Jos henkilön suoritustaso laskee, palkkaa voidaan myös alentaa. Palkkaa voidaan alentaa vasta, kun suoritustaso uudenkin arvioinnin jälkeen on alempi kuin se, jonka mukaan henkilökohtainen palkanosa on maksettu. Alentamisen edellytyksenä on, että työntekijälle on edellisen arvioinnin yhteydessä kirjallisesti ilmoitettu työsuoritustason alentumisesta ja näin annettu tilaisuus parantaa suoritustasoaan.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottami- sen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrät- täväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE Y ( YRITYSMYYNTI)

TES	60
PL:	Y1
PL:	Y2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan yritysmyyntitoimintojen päällikkö-, asiantuntija-, esimies- ja myyntitehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää taulukkopalk- kaa ja palkkaryhmissä 001 ja 002 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palkkaliit- teen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän tai muun työeh- tosopimuksen sopijapuolten hyväksymän vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryh- miin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arvioin- tia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaa- ka-järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovitaan sovel- lettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.11.2016 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 431	2 503	15,19	15,64
002	2 748	2 830	17,18	17,69
003	3 181	3 276	19,88	20,48

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palkkaa.

Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtä- vien vaativuusryhmä. Toimenkuvaus vaativuuden arviointia varten on toimitettava arvi- ointityöryhmälle kuukauden kuluessa siitä, kun esimies ja toimihenkilö ovat hyväksyneet toimenkuvan sisällön.

Toimihenkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Toimihenkilölle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa siitä lähtien, kun hän aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Jos toimihenkilön tehtävät muuttu- vat pysyvästi alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopi- mus.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 ja 002 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa voi olla taulukkopalkasta enintään 30 %. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopi- muksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtaisen työsuorituksen määrittely suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa käytävissä esimiehen ja toimihenkilön välisissä työsuorituksenarviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelun pääkohdat kirjataan palautteeksi. Mahdolliset henkilökohtaisen pal- kanosan muutokset tulevat voimaan 1.5. lukien.

Henkilökohtainen palkanosa voi työsuorituksen arvioinnin perusteella alentua enintään 50 % aikaisemmasta. Jos henkilökohtainen palkanosa alenee arvioinnin seurauksena, työnantajan tulee arvioinnin yhteydessä antaa työntekijälle palautetta siitä, kuinka tämän tulisi parantaa suoritustaan. Henkilökohtaisen palkanosan alentuessa työsuoritus arvioi- daan uudestaan kuuden kuukauden kuluttua.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toiseen tai uuden henkilön osalta 4 kuukauden kuluessa tehtävämuutoksesta tai työsuhteen al- kamisesta.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

PALKKALIITE D (SANOMALEHDENJAKELU)‌

TES: 60

PL: D2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan sanomalehdenjakelussa työskenteleviin työntekijöihin.

2 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka muodostuu suoritepalkasta ja tuntipalkasta.

2. Suoritepalkkaa maksetaan jakelutyöstä. Jakelutyöllä tarkoitetaan tämän palkkaliit- teen 3 §:n mukaisesti hinnoiteltua työtä. Muu työ on aikatyötä, josta maksetaan tuntipalk- kaa.

3. Suoritepalkan perusteena on kullakin työkokonaisuudella tai sen osalla jaettavalle lehdelle määritelty kappalekorvaus. Työvuoron suoritepalkka määräytyy kappalekor- vauksen suuruuden ja työvuorolla jaettavana olevan lehtimäärän mukaan. Työntekijälle maksettavaan henkilökohtaiseen suoritepalkkaan kuuluu kokemusvuosikorotus. Työnte- kijän henkilökohtaista suoritepalkkaa korotetaan kertoimella olosuhteiden ja työtehtävän laajuuden perusteella. Erikseen nimettyjen tuotteiden jakelutyöstä maksetaan edellä sa- notun sijasta erillistä kappalekorvausta.

4. Tuntipalkkana maksetaan taulukkotuntipalkkaa. Taulukkotuntipalkka on määritelty erikseen 6+2 –työvuorokiertojärjestelmässä ja 7+1 –työvuorokiertojärjestelmässä.

3 § Suoritepalkka

1. Kappalekorvaus

1.1. Työkokonaisuudella tai, jos työkokonaisuus muodostuu yhtä useammasta osasta, kullakin sen osalla jaettavalle lehdelle lasketaan kappalekorvaus kohdassa 1.2. sovitulla tavalla.

1.2. Kussakin työnantajayrityksessä määriteltyjen kulkemisen ja jakelutyön perusteiden mukaisesti työkokonaisuudelle tai sen osalle lasketaan aika-arvo. Aika-arvo kerrotaan käytettävää työvuorokiertojärjestelmää vastaavan palkkataulukon 101 tai 001 taulukko- tuntipalkalla. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) aika-arvo kerrotaan palkkataulukon PKS 101 tai PKS 001 tuntipalkalla. Kappalekorvauksen arvo saadaan jakamalla näin saatu työkokonaisuuden tai sen osan raha-arvo työkokonaisuu- della tai sen osalla jaettavana olevien lehtien lukumäärällä.

1.3. Aika-arvon laskennan perusteena olevista kulkemisen ja jakelutyön yrityskohtaisista perusteista sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja työntekijöitten edustajien kesken.

2. Kokemusvuosikorotus

2.1. Edellä 1. kohdan mukaan määräytyvää suoritepalkkaa korotetaan 6+2- työvuorokiertojärjestelmässä olevan työntekijän kokemusvuosien mukaan 1.11.2016 lu- kien seuraavasti:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,034	1,034
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,068	1,068
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,115	1,115, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,160	1,160.

2.2. Kokemusvuosikorotus 7+1-työvuorokiertojärjestelmässä olevalle työntekijälle on 1.11.2016 lukien seuraava:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,022	1,023
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,061	1,061
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,105	1,105, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,154	1,154.

2.3. Kokemusvuosia kerryttävät ne kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tämän työehto- sopimuksen mukaan vuosilomaa.

3. Yökorotus

3.1. Kello 4 tai sitä ennen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksettavan edellä 1. kohdan mukaan määräytyvän suoritepalkan määrä mahdollisella 2. kohdan ko- kemusvuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,3.

3.2. Kello 4 jälkeen ennen kello 6 alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksetta- van suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,15.

3.3. Kello 6 tai sen jälkeen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksettavan suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna maksetaan ko- rottamattomana.

4. Erillinen kappalekorvaus

Edellä 1. – 3. kohdassa määritellyn kappalekorvauksen sijasta maksetaan alla lueteltujen tuotteiden jakelutyöstä muun jakelutyön yhteydessä erillistä kappalekorvausta. Tuottei- den jakelusta erillisenä jakeluna maksetaan erillisen kappalekorvauksen sijasta aikatyön tuntipalkkaa ja työehtosopimuksen 17 § 2 – 4 momenttien perusteiden mukaisesti yötyö- lisää.

4.1. Irrallinen painotuote

4.1.1. alle 150 grammaa painava mainos ja esite: 3,2 senttiä kappaleelta,

4.1.2. vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite: 5,7 senttiä kappaleelta ,

4.1.3. lisäpeittojakelu: 6,3 senttiä kappaleelta,

4.1.4. Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote: 7,0 senttiä kap- paleelta, ja

4.1.5. alle 150 grammaa painava osoitekohtainen mainos 4,9 senttiä ja yli 150 grammaa painava 6,9 senttiä kappaleelta.

4.2. Lehden sisään pistetty painotuote

4.2.1. muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotettu painotuote, jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistettyjen vastaavien paino- tuotteiden kanssa on yli 20 sivua: 1,4 senttiä jokaisen alkavan 20 sivun määrältä,

4.2.2. Helsingin Sanomien kuukausiliite: 7,0 senttiä kappaleelta, ja

4.2.3. Helsingin Sanomien Nyt-liite: 1,4 senttiä kappaleelta.

4 § Tuntipalkka

1. Taulukkotuntipalkka 6+2 -työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.11.2016 lukien:
PR		MUU SUOMI	PKS
101	-	8,81	9,07
102	2 kokemusvuoden jälkeen	9,11	9,38
103	6 kokemusvuoden jälkeen	9,41	9,69
104	10 kokemusvuoden jälkeen	9,82	10,11
105	16 kokemusvuoden jälkeen	10,22	10,52

2. Taulukkotuntipalkka 7+1 –työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.11.2016 lukien:
PR		MUU SUOMI	PKS
001	-	8,58	8,83
002	2 kokemusvuoden jälkeen	8,77	9,03
003	6 kokemusvuoden jälkeen	9,10	9,37
004	10 kokemusvuoden jälkeen	9,48	9,76
005	16 kokemusvuoden jälkeen	9,90	10,19

6+2 –työvuorokiertojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa työntekijän kuutta työ- päivää seuraa kaksi vapaapäivää, ja 7+1 –työvuorokiertojärjestelmällä järjestelmää, jos- sa työntekijän seitsemää työpäivää seuraa yksi vapaapäivä.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon mukainen tuntipalkka.

5 § Palkkaperusteiden käyttäminen

1. Työvuoron suoritepalkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 §:n mukaisesti työvuorol- le suunnitellusta työkokonaisuudesta.

2. Jos työntekijä työvuoronsa aikana suostumuksensa perusteella tekee suunnitellun työkokonaisuuden lisäksi muuta tämän palkkaliitteen mukaista työtä, hänelle maksetaan lisäksi tästä työstä määräytyvä 3 §:n mukainen suoritepalkka tai 4 §:n mukainen tunti- palkka.

3. Jos työntekijä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tekee jakelutyön poissa ole- van toisen työntekijän sijasta, hänelle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella lasket- tava suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,2, jos työstä sovitaan työvuoroluettelojakson aikana ennen jakelutyötä edeltävää iltaa kello 18, ja kertoimella 1,3, jos työstä sovitaan sen jälkeen. Korotettua suoritepalkkaa maksetaan siihen saakka, kun poissa olevalle työntekijälle järjestetään sijainen, kuitenkin enintään kolmelta peräkkäiseltä vuorokaudel- ta. Korotettua suoritepalkkaa ei makseta alle viisi työvuoroa viikossa tekevälle työntekijäl- le, jos hän tekee työtä muuna kuin työvuoroluetteloon työpäiväksi merkittynä päivänä.

4. Työntekijälle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,1, jos työntekijä työvuoroluettelon mukaan toimii vapaapäivä- vuorottajana 7+1 -työvuorokiertojärjestelmässä neljässä työkokonaisuudessa tai 6+2 - työvuorokiertojärjestelmässä kolmessa työkokonaisuudessa työvuoroluettelojakson aika- na, tai jos työntekijä kalenterikuukauden aikana toimii neljässä työkokonaisuudessa mahdollisen hänelle normaalisti määrätyn työkokonaisuuden lisäksi. Xxxxxxx maksetaan vain hänelle normaalisti määrätyn työkokonaisuuden lisäksi tehtävistä työkokonaisuuk- sista.

5. Edellä 3-4 momenteissa tarkoitettua suoritepalkan korotusta maksetaan vain toista kerrallaan.

6. Lisätyötä on osa-aikaisen työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä. Palkkaa maksetaan sellaisesta lisä- ja ylityöstä, jota ei ole työ- vuoroluetteloon suunniteltu. Työehtosopimuksen 16 § 3 ja 11 momentista poiketen työ- vuoroluetteloon suunnitellusta työstä maksetaan lisä- ja ylityön palkkaa vain, jos työvuo- ron ylittyminen johtuu työntekijästä riippumattomasta syystä. Lisä- ja ylityön palkka mak- setaan tämän palkkaliitteen 3 ja 4 §:n ja edellä tässä pykälässä määrätyn mukaisesti. Yli- työn korotusosa lasketaan kuitenkin aina tuntipalkasta.

7. Työstä maksettava suoritepalkka sisältää palkan työehtosopimuksen 10 § 2 momen- tin mukaisesta työajaksi luettavasta siirtymisestä, 10 § 3 momentin mukaisesta työväli- neiden noutamisesta työnantajan määräämästä paikasta ja niiden sinne takaisin viemi- sestä sekä tietojärjestelmien käytöstä.

8. Työhön perehdytettävänä olevalle uudelle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

6 § Eräät lisät ja korvaukset

1. Työehtosopimuksen 17 § ja 19 § mukaiset lisät ja korvaukset maksetaan sanotuissa pykälissä määrätyllä tavalla vain aikatyöstä ja tämän palkkaliitteen 7 §:ssä tarkoitetulta odotusajalta. Yötyölisää maksetaan vain aikatyöstä ja odotusajalta.

2. Jakelutyössä työehtosopimuksen 19 § 1 momentin sunnuntaityökorvaus ja 19 § 5 momentin aattopäivänlisä on työvuoron ajalta tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavan suoritepalkan ja 19 § 2 momentin vapun- ja itsenäisyyspäivän korvaus kaksinkertaisen suoritepalkan suuruinen. Työehtosopimuksen 25 § 19 momen- tissa tarkoitettuna perehdyttämislisänä maksetaan perehdyttämisajan suoritepalkka koro- tettuna kertoimella 1,07.

3. Jakelutyössä työehtosopimuksen 17 § 1 momentin iltatyölisä lasketaan tuntipalkasta. Työehtosopimuksen 20 § 3 momentissa tarkoitettu hälytysraha on tuntipalkan suuruinen. Työehtosopimuksen 30 § 4 momentissa tarkoitettuun terveystarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle tuntipalkalla.

4. Jos työntekijä tekee jakelutyönsä ohella jakelun valvojan tehtäviä, hänelle makse- taan kultakin työtunnilta varhaisjakelun valvojan korvauksena tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka kerrottuna kertoimella 1,25. Tällöin valvontatyö kuuluu työvuorolle suunniteltuun jakelutyön työkokonaisuuteen. Jos valvon- tatehtävä ei kuulu suunniteltuun jakelutyön työkokonaisuuteen, vaan sille on varattu erik- seen työaikaa, jakelutyön osuus maksetaan tämän palkkaliitteen perusteella ja valvonta- työn osuus tämän työehtosopimuksen palkkaliitteessä C määritellyllä valvojan tuntipal- kalla.

5. Jos työntekijä käyttää työssään manuaalisesti tuotettua jakelulistaa ja jakelulista jou- dutaan uusimaan kokonaan työnantajan määräyksestä, uusimisesta maksetaan jakelulis-

tan kunnossapitokorvauksena jakelulistaa vastaavan alueen tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavaa suoritepalkkaa vastaava palkka.

6. Kultakin työvuorolta, jonka aikana työntekijä käyttää työnantajan hallinnoimaa xxxx- xxxxxxx, työntekijälle maksetaan lisäpalkkiona 21 minuutin palkkaryhmän 001 tai 101 mukaista tuntipalkkaa ilman kokemusvuosikorotusta vastaava määrä. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräytyviä muita etuuksia.

7 § Odotusajan ja työnteon estymisen korvaaminen

1. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijälle, joka joutuu odottamaan kuljetusta, maksetaan odotusajan korvausta tuntipalkan mukaan. Jos odotusaika on 10 - 15 minuuttia, korvaus maksetaan 15 minuutin perusteella. Lisäksi jo- kaisesta sen jälkeen alkavasta 15 minuutin jaksosta korvaus maksetaan 15 minuutin pe- rusteella. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä suorittaa jakelun samana päivä- nä odotusajan jälkeen. Odotusajan korvauksen lisäksi maksetaan työaikakorvaukset työ- ehtosopimuksen mukaisesti.

2. Jos varhaisjakelussa lehtien toimitus jakelun lähtöpisteisiin on porrastettu useam- paan kuljetukseen ja jos toinen tai kolmas kuljetus on myöhässä työntekijän työajan jo alettua, noudatetaan 1. momentin odotusajan korvausmääräyksiä myös näihin jälkim- mäisiin kuljetuksiin. Kukin kuljetuksen odotusajan korvaus määritellään erikseen. Yhteen- laskua ei tehdä.

3. Jos työntekijälle maksetaan odotusajan korvausta, vastaavalta ajalta ei makseta lisä- työn palkkaa.

4. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijä on kuiten- kin velvollinen suorittamaan jakelun, mikäli odotusaika on enintään yksi tunti.

5. Jos kuljetus myöhästyy yli tunnin, työntekijällä on työntekovelvoite todettuun jakelun palvelutasotavoitteeseen saakka. Tämän jälkeen jakelu voi jatkua vain työntekijän suos- tumuksella. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnjohdolle, jos hänellä ei ole mah- dollisuutta suorittaa työkokonaisuuttaan loppuun.

6. Jos työntekijä 5 momentin tapauksessa suorittaa jakelun loppuun, hänelle makse- taan kyseisen työvuoron tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka 1,1-kertaisena.

7. Jos työntekijä ei voi tehdä työtä siitä syystä, että työntekijän työvuorolta jää lehtiä pois, työntekijälle maksetaan työvuoron täysi suoritepalkka niillä perusteilla ja sen pitui- selta ajalta kuin työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on säädetty.

8 § Työkokonaisuuden muutoksen vaikutus palkkaan

1. Jos työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus muuttuu, työntekijälle maksettavan pal- kan määrä voi muuttua siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

2. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet muuttuvat, työkokonaisuus tai sen osa voidaan työnantajan aloitteesta tarkistaa. Työkokonaisuus tai sen osa voidaan tarkistaa myös, jos se muutoin nähdään tarpeelliseksi. Tarkistetusta työkokonaisuudesta laaditaan työnkuva. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua työkokonaisuuden tai sen osan tarkistukseen ja työnkuvan laatimiseen. Tarkistuksen asiakirjoista on pyydettäessä annettava jäljennökset työntekijälle ja hänen luottamusmiehelleen.

3. Työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus tai sen osa voi muuttua myös sen johdosta, että työnantaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuuden tai sen osan.

4. Jos suoritepalkka työnantajan aloitteesta tapahtuneen työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen johdosta muuttuu, uutta suoritepalkkaa maksetaan työkokonaisuuden muuttumista seuraavan palkanmaksukauden alusta. Luottamusmiehelle varataan tilai- suus antaa lausuntonsa suoritepalkan muuttamisesta ennen muutoksen toteuttamista. Työntekijälle, jolle maksettavan suoritepalkan määrä vähenee työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen johdosta, maksetaan kuukausittain kiinteämääräinen korvaus. Korvaus on muutoshetken aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruinen. Korvausta maksetaan niin kauan kuin työntekijä tekee työkokonaisuuden tai sen osan työtä enin- tään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

5. Jos työntekijän suoritepalkka pienentyy olennaisesti sen johdosta, että työnantaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuuden tai sen osan, työn- tekijälle maksetaan kuukausittain aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suu- ruista kiinteämääräistä korvausta. Korvausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kir- jallisesti ilmoitettiin muutoksesta ja sen perusteesta niin kauan muutos vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

6. Työntekijän suoritepalkan määrä voi pienentyä sen johdosta, että lehtinimike koko- naan poistuu jakelusta. Työntekijälle maksetaan tällöin kuukausittain aikaisemman ja uu- den suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämääräistä korvausta. Korvausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kirjallisesti ilmoitettiin muutoksesta ja sen perusteesta niin kauan kuin lehtinimikkeen poistuminen vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

7. Työntekijä ja häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä vaatia työntekijälle sovi- tun työkokonaisuuden tai sen osan työntekijän palkkaan vaikuttavat perusteet tarkistetta- viksi. Työnantajan on esitettävä perusteet kuukauden kuluessa tarkistuspyynnön kirjalli- sesta esittämisestä. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet tarkistuksen johdosta muuttuvat ja suoritepalkka sen johdosta nousee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkis- tuspyynnön esittämistä seuraavaa kuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Jos suoritepalkka laskee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkistuksen suorittamista seuraavaa kahta kuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

8. Työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen aiheuttamaan muutokseen työntekijälle maksettavaan aikapalkkaan noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä 4. – 7. momen- teissa suoritepalkan osalta on sovittu.

9. Jos työntekijöitä joudutaan irtisanomaan työn pysyvän vähentymisen johdosta, työ- hön jäävien työntekijöiden työkokonaisuuksia uudelleen järjestettäessä on pyrittävä sii- hen, että ensisijaisesti työtä päätyönään tekevien työntekijöiden suoritepalkan määrä ei alene.

9 § Kustannusten korvaukset

1. Kun jakelureitti on määritelty suoritettavaksi työntekijän omalla polkupyörällä, työnte- kijälle maksetaan kustannusten korvauksena polkupyöräkorvausta 44,9 senttiä työvuo- roluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta.

2. Työnantaja maksaa omaa puhelintaan jakelutyössä käyttävälle työntekijälle puhe- linkorvausta työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta siten kuin siitä paikalli- sesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sovitaan.

PALKKALIITE P (VIESTINVÄLITYS- JA KULJETUSTYÖ)‌

TES: 60

PL: P1, P2, A, B, C

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitystyössä eri työvaiheissa perus- ja ammattiteh- tävissä työskenteleviin työntekijöihin sekä tavaran kuljetustehtävissä työskenteleviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta palkanosas- ta,

3. mahdollisesta sovitusta palkanosasta,

4. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta,

5. mahdollisesta osoitteettomien lähetysten erilliskorvauksesta postinjakelussa, ja

6. mahdollisesta korvauksesta postinjakelun tilapäisestä urakoinnista.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka Palkkaryhmät

Palkkaryhmä 100 Perustehtävä

Yhden toimenkuvan tehtävä tai enintään kahden jakelureitin tekijä.

Palkkaryhmä 200 Ammattitehtävä

Viestinvälitystyö.

Palkkaryhmä A, B ja C Kuljetustehtävä

Luvanvaraisesta tavarankuljetuksesta tiellä annetussa laissa tarkoitettu tavaran kuljetus- työ lukuun ottamatta postin jakelutyötä.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkat 1.11.2016 lukien:
		PL: P1		PL: P2
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	alle 2 vuotta	1 758	1 810	10,99	11,31
102	2 vuotta mutta alle 6 vuotta	1 834	1 889	11,46	11,81
103	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	1 914	1 971	11,96	12,32
104	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	1 997	2 056	12,48	12,85
105	16 vuotta ja enemmän	2 085	2 147	13,03	13,42
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
201	alle 2 vuotta	1 842	1 897	11,51	11,86
202	2 vuotta mutta alle 6 vuotta	1 921	1 978	12,01	12,36
203	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	2 004	2 064	12,53	12,90
204	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	2 091	2 153	13,07	13,46
205	16 vuotta ja enemmän	2 184	2 249	13,65	14,06
KULJETUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
Pakettiauto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
A01	alle 6 vuotta	1 887	1 943	11,79	12,14
A02	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	1 970	2 029	12,31	12,68
A03	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	2 055	2 116	12,84	13,23
A04	16 vuotta ja enemmän	2 144	2 208	13,40	13,80
Kuorma-auto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
B01	alle 6 vuotta	1 941	1 999	12,13	12,49
B02	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	2 022	2 082	12,64	13,01
B03	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	2 108	2 171	13,18	13,57
B04	16 vuotta ja enemmän	2 200	2 266	13,75	14,16
Yhdistelmäajoneuvo		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
C01	alle 6 vuotta	1 993	2 052	12,46	12,83
C02	6 vuotta mutta alle 10 vuotta	2 077	2 139	12,98	13,37
C03	10 vuotta mutta alle 16 vuotta	2 162	2 226	13,51	13,91
C04	16 vuotta ja enemmän	2 252	2 319	14,08	14,49

Kuljetustehtäväryhmän määräytyminen

Kuljetustyössä työntekijän tehtäväryhmä määräytyy hänen pääasiallisen työnsä mukaan. Jos työntekijä tekee tilapäisesti alempipalkkaisen tehtäväryhmän työtä, hänen palkkaan- sa ei vähennetä. Jos työntekijä tekee työvuoroluettelojakson aikana ylempipalkkaisen tehtäväryhmän työtä yhteensä vähintään viitenä päivänä, hänelle maksetaan näiltä päi- viltä ylempipalkkaisen tehtäväryhmän palkka.

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevällä työntekijälle, jonka keskimääräinen kuukausityöaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vas- taavaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen erityisvas- tuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan, mahdollisen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

PKS palkka

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palkkaa.

Tehtävämuutos

Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Työntekijän palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäi- västä lukien. Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan palkkaryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisai- kaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden tehtäviin sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtä- viä.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityisosaa- mista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamisedellytys- ten täyttyessä.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu eri- tyisvastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos en- nakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta ja –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijaisuuslisä, jonka suuruus on ko. palkanosan suuruus. Sijaisuuslisää maksetaan vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijaisuuksilta. Tehtävässä, josta maksetaan palkanosaa ryhmän toiminnasta vastuun perusteella, sijaisuuslisää makse- taan kaikilta sijaisuustyöpäiviltä. Sijaisuuslisää ei makseta 2.4. B kohdan mukaisesta teh- tävästä.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan jakamisesta kahden tai useamman työntekijän kesken voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mu- kaisesti.

2.1. Vastuu ryhmän toiminnasta 216,43 euroa Tehtävä on esimiestyötä tukeva. Työntekijälle on annettu itsenäistä työn järjestelyvaltaa ja vastuuta. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä ryhmän ja työnjohdon välillä. Työhön kuu- luu tiimin työjärjestelyjä.

2.2. Koulutusvastaavan tehtävä 102,52 euroa Tehtävä edellyttää laajaa osaamista postin kulkuprosessista. Työntekijä on koulutettu työpaikkakouluttajaksi ja työntekijä luo välineitä ja toimintaedellytyksiä työnopastajille.

2.3. Vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta 102,52 euroa

Tehtävään voi sisältyä mm. seuraavia vastuita:

- tiimin työprosessin ohjaaja, toteuttaa tehtäviä itsenäisesti ilman työnjohtovastuuta,

- hoitaa prosessia tukevien järjestelmien käyttöä (käyttöoikeus), opastusta ja ylläpitoa,

- prosessin osaan liittyvien asioiden seurantaa ja ohjeistusta (esim. aikataulut, poik- keamat normaalista),

- raportointia organisaatioon ja mahdollisesti ulospäin,

- laadun seuranta ja opastus, tai

- päätöksentekoa tai suunnittelua tai vaihtoehtojen valintaa.

2.4. Asiakasvastuu

A) 102,52 euroa

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä tehtävä poikkeaa perinteisestä postitoiminnas- ta siten, että se pitää sisällään laajaa asiakkaan prosessista tulevan materiaalin käsitte- lyä, siihen kiinteästi liittyy asiakaskontakti- ja asiakaspalvelutilanteita sekä selkeästi asi- akkaan oman prosessin työvaihe.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä palkanosa maksetaan asiakkaalle räätälöidyn erikoistehtävän suorittamisesta. Esimerkiksi: huoltokuljetus, hyllytyspalvelu, kytkentäpal- velu tai syväpalvelu.

Toimittaessa työnantajan tiloissa tehtävään sisältyy mm.

- laajasti viestintävälitys- ja logistiikkatuotteiden hinnoittelua ja asiakaspalvelua,

- vastaanotto-/hinnoittelutarkastus, johon kiinteästi liittyy asiakaskontakteja (mm. jälki- selvittely, korjaus, raportointi) yhteys myyntiin,

- hinnoittelupalvelu, johon kuuluu raportointi ja asiakaskontaktit (suoritetaan perusteh- tävästä poikkeavia toimeksiantoja).

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvää palkanosaa ei makseta postityöhön liittyvästä tavanomaisesta ammattitehtävään liittyvästä viestinvälitys- ja logistiikkatuotteiden toimit- tamisesta asiakkaan tiloihin. Esimerkiksi: pikajakelu, täsmäaikajakelu, täsmäpaikkajakelu ja pakettien vieminen asiakkaille ja tai nouto asiakkailta.

B) 51,27 euroa

Mikäli asiakasvastuutehtävä ei ole säännöllinen, mutta toistuu viikoittain, maksetaan teh- tävän hoitamisesta erillinen kuukausittainen erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuva palkanosa. Maksamisen edellytysten täyttyminen todetaan paikallisesti luottamusmiehen ja esimiehen kesken.

2.5. Vaativa erityistehtävä 102,52 euroa

Erityistä osaamista ja itsenäistä harkintaa vaativa tehtävä. Ratkaisut joudutaan tekemään usein yhdistelemällä ammatillista erityisosaamista, koulutuksellista tietoa, kokemusta ja luovia toimintatapoja.

Palkanosaa maksetaan työntekijöille, joiden taidot ja kyvyt mahdollistavat työskentelyn kaikissa työsopimuksella sovitun työskentelyalueen postinjakelutehtävissä ilman erillistä perehdyttämistä. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä työskentelee vähintään neljässä jakelun lähtötoimipaikassa vuoden aikana, ja että hänen työsopimuksessaan on sovittu työpaikaksi ne työpaikat ja työpaikkakunnat, joiden alueella hän työskentelee.

Vaativana erityistehtävänä pidetään myös osoiteselvitys- ja tiedotuspalvelutallennustyö- tä. Näissä tehtävissä toimivalle työntekijälle palkanosa maksetaan täysimääräisenä, jos työ on kokoaikaista. Jos työtä on vähintään 3 tuntia vuorokaudessa, palkanosasta mak- setaan ½. Jos työtä on vähintään ½ tuntia, palkanosasta maksetaan ¼.

2.6. Trukkilisä

A) 102,52 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon trukilla ajo olennaisesti kuuluu. Trukinajo muodostaa työntekijän työajasta huomattavan osan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yli puolta työajasta.

B) 51,27 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon muu työ kuin trukilla ajo muodostaa huomattavan osan. Työntekijän varsinainen tehtävä on muuta työ- tä, mutta trukilla ajo on säännöllinen osa työvuoroa tai työvuorokiertoa. Mikäli trukilla ajo on vain vähäistä tai satunnaista ei lisää makseta.

2.7. Osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä

Osoitehuoltajan tehtävässä toimivat työntekijät. 79,73 euroa

3. Sovittu palkanosa

Työntekijälle voidaan palkkaliitteen tehtävissä maksaa henkilökohtaisesti sovittua pal- kanosaa. Yrityskohtaisesti sovittujen palkanosien määrän tulee ylittää taulukkopalkkojen määrä 2,27 prosentilla. Jos yrityksessä on palkkaliitteen 4 kohdan mukainen yrityskoh- tainen tuottavuuspalkanosa, sen muuttuvat palkanosat, siltä osin kuin ne ylittävät 1,5 prosenttia, otetaan ylitettä laskettaessa huomioon. Sovitun palkanosan kehitystä tarkas- tellaan yrityskohtaisesti kunkin kalenterivuoden päätyttyä. Mahdolliset henkilökohtaisten palkkojen korotukset toteutetaan tasakorotuksena kaikille seuraavan huhtikuun alusta lu- kien.

4. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

5. Osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus

Jos toimipaikassa on postinjakelussa jaettavia osoitteettomia lähetyksiä kuukaudessa keskimäärin yli viisi osoitteetonta lähetystä viikossa, maksetaan niistä erillinen senttikor- vaus. Erillisen korvauksen suuruus on 0,75 senttiä kultakin edellä mainitun lähetysten määrän ylittävältä jaetulta kappaleelta. Yli yhden kilogramman painoisista ja luettelolähe- tyksistä sovitaan yrityskohtaisesti erikseen.

Korvaus maksetaan toimipaikan kokonaisvolyymin mukaan jaettuna työajan suhteessa kaikille osoitteettomien lähetysten käsittelyyn osallistuneille perusresurssissa oleville työntekijöille.

Toimipaikan työtehtävät tulee suunnitella siten, ettei suunniteltu päivittäinen työaika ylity osoitteettomien lähetysten jakelun vuoksi.

6. Korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista

Jos postinjakelussa kokoaikainen työntekijä tilapäisesti urakoi omaan työvuoroonsa kuu- lumattoman jakelureitin tai sen osan siksi, että toinen työntekijä on ennalta arvaamatto- masti poissa, tilapäinen urakointi korvataan maksamalla työntekijälle hänen oman palk- kansa lisäksi hänen urakoimaltaan suunnitellulta työajalta 1,65 –kertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Työvuoroluetteloon merkityn työvuoron työajan mahdollista ylitystä ei korvata muulla tavoin. Työnantaja ja työntekijä sopivat tilapäisestä urakoinnista sekä

urakointiosuuden suuruudesta ennen työn aloittamista. Tilapäisestä urakoinnista suoritet- tavaa korvausta ei huomioida laskettaessa työntekijän sairausajan palkkaa, vuosiloma- palkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan mää- räytyviä muita palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Osa-aikatyössä edellä sanottu urakointikorvaus maksetaan työntekijän työvuoroluette- loon merkityltä säännölliseltä työajalta. Osa-aikatyössä katsotaan työntekijän työvuoro- luetteloon merkityn työajan ja työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen kokoaikaisen vuoro- kautisen työajan välinen erotus lisätyöksi. Lisätyöstä maksetaan työehtosopimuksen 16 § 2 momentin mukainen lisätyökorvaus. Säännöllisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta maksetaan työehtosopimuksen 16 § 7 momentin mukainen ylityökor- vaus.

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa urakointikorvaus vastaavaksi joustovapaak- si.

3 § Yhdistelmätehtävät

Kun työntekijä tekee osaksi tämän palkkaliitteen mukaista työtä ja osaksi yhteistekemis- mallin mukaisesti muiden palkkaliitteiden mukaista työtä, palkka maksetaan kutakin teh- tävää työtä koskevan palkkaliitteen palkkauksen mukaisesti.

4 § Osoitteettomien lähetysten erillisjakelu

Määräykset erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista ovat tämän palkkaliitteen liitteessä.

PALKKALIITE P LIITE (OSOITTEETTOMIEN LÄHETYSTEN ERILLISJAKELU)‌

1 § Soveltamisala

Tässä liitteessä määrätään erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä ei tee lisäksi mitään muuta tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa työtä, häneen sovelle- taan työehtosopimuksesta vain tämän liitteen määräyksiä sekä työehtosopimuksen 44

§:n määräyksiä jäsenmaksun perimisestä.

Tämän liitteen 5 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijällä ei ole työnantajan kanssa työsopimusta muusta kuin tässä liitteessä tarkoitetusta työstä. Liitteen 6 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijä ei työsopimuksensa mukaan tee työnantajalle muuta kuin tässä liitteessä tarkoitettua työtä.

2 § Jakelutyön suorittaminen

Erillinen osoitteettomien lähetysten jakelutyö koostuu lajitteluosuudesta ja jakeluosuudes- ta. Viikonloppuna jakelupäivä on ensisijaisesti lauantai. Jakaja voi halutessaan asiakas- sopimuksen sen salliessa tehdä jakelun sunnuntaina, kuitenkin samoin palkkioperustein kuin lauantaina.

Jakelu suoritetaan jalan tai polkupyörällä tai jakajan niin halutessa jakajan omalla autolla. Jos työntekijä on työsopimuksessa sovitun perusteella velvollinen käyttämään työssä omaa tai hallinnassaan olevaa autoa, hänelle maksetaan työehtosopimuksessa sovittu auton käytöstä aiheutuvien matkakustannusten korvaus. Muutoin jakelussa mahdollisesti käytettävästä kulkuvälineestä ei makseta erillistä kustannusten korvausta.

3 § Palkkausperusteet Palkkion suuruus

Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksetaan kappaleperusteista palkkio- ta. Kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta maksetaan kummaltakin kerrostalois- sa ja kerrostaloalueella 5,33 senttiä sekä omakoti- ja rivitaloissa ja omakoti- ja rivitalo- alueella 5,55 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Kustakin seuraavasta jaettavasta tuotteesta maksetaan 0,94 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1,13 senttiä kappaleelta.

Muut palkkamääräykset

Palkkio on korvaus sekä lähetysten lajittelu- että jakeluosuudesta.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä tekee samalle työn- antajalle lisäksi muuta tämän työehtosopimuksen mukaista työtä, muusta työstä makset- tava palkka määräytyy kyseistä tehtävää koskevan palkkaliitteen palkan mukaisesti. Eril- lisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksettava palkkio määräytyy yksin- omaan tässä liitteessä sovittujen kappalepalkkioiden mukaisesti.

Tämän liitteen mukaisia palkkioita ei oteta mukaan laskettaessa työntekijän työehtoso- pimuksen mukaista vuosilomapalkkaa vuosilomalisineen, lomapalkan sijasta maksetta- vaa lomakorvausta työsuhteen päättyessä, poissaoloajan palkkaa sairauslomalisineen, lomarahaa, yli- ja työaikakorvauksia eikä muitakaan työehtosopimuksen mukaan mää- räytyviä palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Vähimmäistuntipalkkajärjestelmä

Työntekijän tulee ansaita lähetysten jakelukuntoon laittamiseen ja jakeluosuuteen käyte- tyltä ajalta vähintään tämän työehtosopimuksen sanomalehdenjakajia koskevan palkka- liitteen D palkkaryhmän 001 suuruinen tuntipalkka.

Jos työntekijä ei saisi em. vähimmäistuntipalkkaa, hän on velvollinen ilmoittamaan esi- miehelleen lähetysten jakeluosuuteen käyttämänsä tuntimäärän ja vähimmäispalkkavaa- teensa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään jakelupäivää seuraavan kolmen päivän kulues- sa. Muussa tapauksessa oikeus vähimmäispalkkaan raukeaa.

3 a § Paikallinen sopiminen

Edellä olevista jakelutyön suorittamista koskevista 2 §:n määräyksistä ja palkkausperus- teita koskevista 3 §:n määräyksistä voidaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen- yrityksissä sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä työnantajan vähintään alueellisesta toiminnasta vastaavan edustajan sekä valta- kunnallisen pääluottamusmiehen tai muun työntekijöitä laajimmin edustavan pääluotta- musmiehen tai luottamusmiehen välillä.

Jos sopiminen on tarpeen jakelualueen poikkeavan rakenteen tai jaettavien lähetysten poikkeuksellisen muodon takia, tai jos jakelu tapahtuu haja-asutusalueella tai jos työnan- taja mekanisoi lähetysten lajitteluosuuden, sopiminen on mahdollista työnantajan alueel- lisen edustajan ja alueellisen pääluottamusmiehen tai alueellisen luottamusmiehen välil- lä.

4 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

5 § Työsopimus

Koeaika työsuhteen alussa on yksi kuukausi.

Työnantajan noudatettava työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja työntekijän irtisanoutumisaika on 14 kalenteripäivää.

6 § Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan tai vuosilomalaissa säädetyn vapaaseen määräytyy vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus vuosilomaan tai, jos hän kuuluu vuosi- lomalaissa säädetyn vapaan piiriin, hänelle maksetaan lomapalkkana tai –korvauksena 9,0 % tai, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, 11,5 % hänelle maksetun palkan määrästä laskettuna.

Lomapalkka ja –korvaus lasketaan kultakin kalenterikuukaudelta erikseen ja maksetaan kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä kuitenkin sopimuksen mukaan ansaitsee vuosilomapäiviä koko tai lähes koko lomanmääräytymisvuodelta, lomapalkka tältä osin maksetaan loman alkaessa, jollei muuta sovita.

PALKKALIITE M (VARASTOTYÖ)‌

TES: 60

PL: M1, M2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan työhön viestinvälitys- ja logistiikka-alan varastoissa.

2 § Palkkataulukot ja palkkaryhmät Palkka

1. Työntekijän kiinteä palkka muodostuu palvelusajan tai tehtävän perusteella mää- räytyvästä taulukkopalkasta.

Taulukkokuukausipalkat 1.11.2016 lukien:
		PL: M1		PL: M2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	varastotyöntekijät alle 2 vuotta	1 686	1 786	10,54	11,16
103	varastotyöntekijät 2 vuotta mutta alle 4 vuotta	1 732	1 835	10,83	11,47
105	varastotyöntekijät 4 vuotta mutta alle 7 vuotta	1 835	1 952	11,47	12,20
108	varastotyöntekijät 7 vuotta ja enemmän	1 912	2 039	11,95	12,74
200	kouluttaja	1 994	2 130	12,46	13,31
300	tiimin vetäjä	2 079	2 221	12,99	13,88
400	esimies	2 145	2 291	13,41	14,32

2. Pääkaupunkiseutuun kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen.

3. Osa-aikatyöntekijälle maksetaan tuntipalkka. Tuntipalkka saadaan jakamalla koko- aikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkka saadaan kertomalla tuntipalkka palk- kaan oikeuttavilla tunneilla.

Kouluttaja

4. Kouluttaja on erikseen nimetty työntekijä, joka

- tekee kaikkia alaan kuuluvia tehtäviä, sekä

- kouluttaa ja opastaa muita alan töihin.

Tiimin vetäjä

5. Tiimin vetäjä on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka

- työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja

- tekee myös tavanomaista varastotyötä.

Esimies

6. Esimiehillä on sopimuspalkka, joka on vähintään taulukkopalkan suuruinen.

Koulutus

7. Varasto- ja kuljetustoimintojen perustutkinnon suorittanut varastotyöntekijä on heti 2. vuoden työntekijä ja saavuttaa 3. vuoden palkkaryhmän toisena työvuotena.

Siirtäminen korkeammin palkattuun työhön

8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siir- retty. Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalenteri- vuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Ennen siirtoa työnantaja toteaa siirron vaikutuksen palkkaukseen.

Palkkaryhmämuutokset

9. Työntekijä valitaan kouluttajan, tiiminvetäjän tai esimiehen tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat py- syvästi siten, ettei hän enää sijoitu ko. tehtävään, ennakoidaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamal- la muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan mää- räytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

3 § Erilliset lisät

1. Työnantajan edellyttämä tavallista parempi kielitaito otetaan huomioon palkkausta korottavana tekijänä.

Olosuhdelisä

2. Olosuhdelisää maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa. Olo- suhdelisää maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa. Tällaista työtä voi olla esi- merkiksi:

- työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana,

- työ tuoretavaravarastossa,

- vaarallisten aineiden käsittely, tai

- käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.

Olosuhdelisää maksetaan, jos varastotyöntekijän työ poikkeaa varastotyön keskimääräi- sistä olosuhteista ja jos sitä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa. Olosuhdelisän suuruus on 7 - 11 % taulukkopalkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tehdyltä työtunnilta.

3. Olosuhdelisän maksamisesta ja suuruudesta sovitaan tarkemmin paikallisesti työeh- tosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä tai hänen sijas- taan pääluottamusmiehen välillä.

Pakastevarastolisä

4. Pakastevarastossa tehdyistä työtunneista maksetaan pakastevarastolisänä 20 % henkilökohtaisesta palkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tunnilta. Pääasiallisesti pakas- tevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä maksetaan kaikilta tunneilta.

Hälytysraha

5. Hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi maksetaan 2 tunnin palkka.

4 § Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

LIITE 1 : SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOULUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät lii- tot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutuk- seen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4 §:n mukaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden vara- miehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuksessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteis- toimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 59,54 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaises- ta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurs- siraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajal- ta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tunti- palkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keski- päiväansion mukaan laskettuna.

Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutusti- laisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutus- tilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mah- dollista.

3 § Opintovapaa

Työntekijä voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaalain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen talou- dellisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuu- kautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään ka- lenterivuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuoden ai- kana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteis- toiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmieskurssi. Työsuojeluhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyhteistoiminnan kurssi, työsuojelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen peruskurssi. Pu- heenjohtajille tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin ope- tusohjelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansi- onmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmene- tys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan työnteki- jälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakustannukset korvataan matkakustan- nusten korvaamisesta voimassa olevien säännösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2 : LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 48 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen kor- vaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden vara- miestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asi- asta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoituksen perus- teella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valit- tu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näiden toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialueesta sovi- taan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäk- si alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemi- sesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimi- alue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työpistei- den lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorit- taa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaaliajoista ja vaa- lipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan työntekijä ja perehtynyt asianomai- sissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden ehdois- ta tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tä- män varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on ammat- tiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamus- miehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pää- luottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osit- tain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaiko- ja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tul- lessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tar- jota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän ta- kia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluot- tamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työ- tä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 lu- vun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muu- ta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muu- toinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtu- neen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtosopi- muksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tulee il- metä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus valinnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse an- taa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pää- luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmiehek- si valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnan- tajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytyk- set työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekirjoitta- nutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai työntekijän välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamusmiehelle vii- meistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on tietoja kirjallisesti pyytänyt. Jos tietoja ei toimi- teta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on niitä kirjallisesti pyytä- nyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 52 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkaisemista koskevasta neuvottelujärjestyksestä poiketen suoraan ratkaistavaksi työehtosopimus- osapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialueensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijäin ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tarkemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimi- alueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpai- kalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjestetään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huomiota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

- työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotannon luonteeseen,

- noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

- missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvottelemis- ta,

- käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

- missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia, sekä

- pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edusta- miinsa henkilöihin.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluotta- musmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoitamista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamustehtävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvitta- essa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä pykälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaes- sa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteutetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuu- kauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työn- antaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana aikana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työai- kana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuk- sen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yöko- rotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi mää- räämän luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmie- helle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruun- tunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtä- vään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityö- korvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toimi- valle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	77
2.	50 - 99	103
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	yli 550	517

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	50
2.	50-99	72
3.	100-299	88
4.	vähintään 300	103

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tar- vittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seuraa- van kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapah- tuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toi- mivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuus- ajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mu- kaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkus- taa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- mistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksi- kön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan, jos- sa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia vies- tintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palk- kioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n kesken.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3 : TYÖSUOJELUSOPIMUS ‌

1 § Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuoje- lun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mu- kaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia työnantajan ja Posti- ja logis- tiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

2 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteis- toiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jos työsuojeluval- tuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii tehtä- vien hoitamisesta.

3 § Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot ja oikeus saada koulutusta

Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin ja koulutukseen määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan.

4 § Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen noudattamaan työsuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtu- via velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii työsuojeluvaltuutettuna.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa tämän tehtävän vuoksi irtisanoa tai siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi tai jossa valtuutetun tehtävien hoito vai- keutuu. Mikäli sopimussuhteista henkilöstöä joudutaan siirtämään, viimeisenä on pyrittä- vä siirtämään työsuojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

5 § Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen irtisanomisesta. Työsuojeluvaltuutettu irti- sanotaan kirjallisesi. Ilmoituksessa tulee ilmetä irtisanomisen syy. Irtisanomisesta anne- taan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle.

Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnan- tajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomi- oon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkumiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle on olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Ehdokassuoja

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työ- suojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnanta- jalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päät- tyy vaalituloksen tultua todetuksi. Työsopimuslain säännöksiä noudatetaan työsuojeluval- tuutettuna toimineeseen henkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtä- vänsä päättymisen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutettu liikkeen luovutuksessa

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeenluovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeenluovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammatillinen koulutus

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja yrityksen yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, työ- suojeluvaltuutetun tehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muu- toksiin.

6 § Työsuojelutehtävien hoitaminen Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän säännöllinen vähimmäisajankäyttö määräytyy edustetta- vien lukumäärän perusteella seuraavasti:

Ryhmä	Edustettavien luku- määrä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 29	2
2.	30 - 74	6
3.	75 -149	10
4.	150-299	14
5.	300-499	20
6.	500-699	28
7.	yli 700	40

Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävästä säännöllisesti toistuvasta työstä vapauttamisesta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken esi- merkiksi silloin, kun työsuojeluvaltuutetun toimialue sovitaan yhtä työpaikkaa laajemmak- si.

Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttö

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustaville jäsenille myönnettävästä säännöllisesti toistuvasta työstä vapauttamisesta sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja yrityksen pääluottamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Jos työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien jäsenten työstä vapauttamisesta ei ole sovittu, heillä on oikeus saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään välttämättö- mien työsuojelua koskevien tehtävien suorittamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuk- sen esteenä.

7 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Työsuojeluvaltuutettu

Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle sen ansion, jonka tämä menettää työaikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuksen ajal- ta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muu- ten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän työsuojeluvaltuutetun ilta- tai yötyölisään tai yökorotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi määräämän työsuojelutehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, työsuojeluval- tuutetulle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus pe- ruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään työsuojelutehtä- vään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojelutoimikunnan jäsen

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavilla jäsenillä on oikeus saada korvausta vält- tämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisen johdosta heille aiheutuneesta ansionmenetyksestä sekä palkkiota heidän työajan ulkopuolella suorittamistaan tehtävis- tä ja työsuojelutoimikunnan kokouksista kuten työsuojeluvaltuutetulla.

Muut korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutettu työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkustaa työsuojelutehtäväänsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten kor- vausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

8 § Työsuojelupalkkiot

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelupalk- kiota. Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seuraava:

Ryhmä	Edustettavien lukumää- rä	palkkio euroa/kk
1.	10 - 29	25
2.	30 - 74	67
3.	75 -149	134
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	yli 700	517

Työsuojeluvaltuutetulla maksettavasta palkkiosta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa työsuojelupalkkiosta. Tehtävän varsi- naisen haltijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkat- toman poissaolon ajalta hänelle ei makseta työsuojelupalkkiota.

9 § Työsuojeluvaltuutetun toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät paikan, jossa hän voi säilyttää tehtäviään varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi työsuojeluvaltuutetulle on järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön henkilös- tön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työantaja järjestää tarvittaessa, mikäli paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan jossa voidaan käydä työsuojelutehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimisto- välineitä.

10 § Työsuojeluasiamies

Yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja yrityksen pääluot- tamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken voidaan sopia työsuojeluasiamiesten valinnasta ja näiden tehtävistä. Työsuojeluasiamie- helle voidaan antaa hänen tehtäviensä hoitamisen vaatimaa tilapäistä vapautusta työteh- tävistä sopimalla siitä paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Työsuojelu- asiamiehelle voidaan sopia maksettavaksi palkkiota.

LIITE 4 : MATKUSTAMINEN ‌

1 §

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmatka on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa työntekijän varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päättyy työntekijän varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan matkusta- miskustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukaisesti. Vuonna 2016 kilometrikorvaus henkilöautolla on 43 senttiä ki- lometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta, makse- taan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytet- ty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uu- teen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2016 kokopäivärahan määrä on 40 euroa ja osapäivärahan määrä on 19 euroa.

6 §

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuo- neen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyksessä ol- len kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus	hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta kohden ovat vuonna 2016 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään 100 euroa,
- yöpymisraha	jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa vuonna 2016 12 euron yöpymisrahan yöltä,
- makuu- tai hyttipaikka	yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymisrahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työai- kaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä va- paapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 7 tunnilta 39 minuu- tilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos työntekijä suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päivänä työtehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ulkopuolella on vähintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 26,48 euroa.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Verohallin- non päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä työnte- kijän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kustan- nusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2016 on 10,00 euroa. Ate- riakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tun- tia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2016 on 10,00 euroa.

LIITE 5 : MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ‌

1 §

Jos työntekijä joutuu kotimaassa muuttamaan asuntoaan toiselle paikkakunnalle työnan- tajan yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta, työnantaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1. työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta työehtosopimuksen työmatkakorvausten mukaisesti,

2. tavanomaiset koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset, ja

3. muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista.

Työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksis- ta.

Jos muuttavia henkilöitä on yksi, muuttorahaa maksetaan 1514 euroa, jos henkilöitä on kaksi, 1850 euroa, ja kolme tai enemmän, 2186 euroa.

Jos yrityksen tai sen osan siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, sitä on käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, an- nettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorit- tamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 6 : SAIRAANHOITO ‌

1 § Soveltamisala

Työnantaja järjestää tämän liitteen mukaisen sairaanhoidon palveluksessaan päätoimi- sesti oleville työntekijöille. Päätoimisena ei pidetä sellaista työntekijää, jonka päätoimi on muun työnantajan palveluksessa tai joka kuuluu terveydenhuoltojärjestelmän piiriin esim. opiskelija. Sairaanhoito järjestetään myös osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä ole- ville työntekijöille. Työntekijällä ei ole oikeutta tämän liitteen mukaiseen sairaanhoitoon palkattomien poissaolojen aikana lukuun ottamatta poissaoloja, joilta maksetaan eri- tyisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

2 § Sairaanhoidon käyttämisen pääperiaatteet

Työnantajan kustantamaa sairaanhoitoa saa vain lähetteellä tai muulla työnantajan il- moittamalla menettelytavalla työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta. Työnantaja vastaa sairaanhoidon kustannuksista vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus ja annettu hoito olisi tullut työntekijälle maksamaan tarpeettomia kustannuksia välttäen. Xxxxxx ja tutkimusten kuuluminen työnantajan korvattavan sairaanhoidon piiriin tulee aina varmis- taa etukäteen palvelun tuottajalta.

3 § Sairaanhoidon järjestäminen

Sairaanhoito toteutetaan ensisijaisesti yleislääkärintasoisena avosairaanhoitona. Työn- antajan kustantamaa sairaanhoitoa on lisäksi jäljempänä määritetyn sisältöinen erikois- lääkäritasoinen sairaanhoito, fysikaalinen hoito ja äkillisen hammassairauden ensiapu- luontoinen hoito. Tässä liitteessä on kuvattu sairaanhoidon taso. Sairaanhoidon sisällös- tä ja menettelytavoista kuullaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja tarvittaessa asi- antuntijoita. Sairaanhoidon tarkempi sisältö sekä menettelytavat sairaanhoitopalvelujen käyttämisestä käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:n mukaisessa yhteistoiminnassa otta- en huomioon yrityksen koko.

4 § Yleislääkäritasoinen hoito

Hoitoon sisältyy lääkärin suorittama hoito, sairauden tai hoidon määrittelemiseksi tarpeel- liset lääkärin tutkimukset, lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä niihin verrattavat muut tutkimukset sekä terveydenhuollon muun ammattihenkilöstön lää- kärin valvonnassa ja ohjeiden mukaisesti antama hoito. Sairaanhoidon piiriin kuuluvat sellaiset laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä niihin rinnastettavat tutkimukset, joiden katsotaan kuuluvan yleislääkärin käyttämään tutkimusaineistoon ja joista saatuja tuloksia tai lausuntoja hän pystyy itse yleislääkärinä käyttämään potilaita tutkiessaan tai hoitaes- saan.

5 § Erikoislääkärin hoito

Työnantaja korvaa erikoislääkärin tutkimuksen ja hoidon ainoastaan, jos tutkimus tai hoi- to on suoritettu työterveyslääkärin tai työnantajan osoittaman muun lääkärin antaman lä- hetteen perusteella. Tutkimuksiin ja hoitoihin sisältyvät erikoislääkärin määräämät, ta- vanomaisesti avosairaanhoitona suoritettavat tutkimukset ja annettu hoito. Korvattava erikoislääkärin tutkimus ja hoito on luonteeltaan konsultaatiota, josta erikoislääkärin on annettava palautetta lähettävälle lääkärille sekä työterveyslääkärille. Erikoislääkärin hoi- toon voi kuulua työterveyslääkärin tai psykiatrin määräämä psykologin konsultaatio.

6 § Fysikaalinen hoito

Sairaanhoitoon kuuluu työterveyslääkärin tai työnantajan osoittaman muun yleislääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely, sekä erityis-

tapauksissa manipulaatiohoito. Fysikaalinen hoito korvataan vain, jos hoidon on antanut lääkintävoimistelija tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääke- tieteellisessä laboratoriossa tai hoitolaitoksessa. Korvaamisen edellytyksenä on myös, että hoito on annettu kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta ja että fysikaalinen hoitolaitos lähettää aina arvioinnin hoidon tuloksellisuudesta työterveyslää- kärille.

7 § Äkillisen hammassairauden ensiavunluonteinen hoito

Äkillisen hammassairauden sattuessa annetaan työntekijälle osoitus hammaslääkärille. Työnantajan korvattavan äkillisen hammassairauden piiriin kuuluu ensimmäinen käynti hammaslääkärissä. Hammaslääkärin hoidosta korvataan vain kiireellinen ensiapuluon- teinen hoito ( särkevän hampaan poisto tai sen hammasytimen kuolettaminen, märkivän hampaan tai märkäpesäkkeen avaus ja äsken katkenneen hampaan vaatima ensiapu, ei kuitenkaan suun saneeraus mahdollista hammasproteesia varten).

8 § Korvattavat lääkärintodistukset ja –lausunnot

Työnantaja korvaa sellaiset osoittamansa yleis- ja erikoislääkärin laatimat lääkärintodis- tukset ja –lausunnot, jotka on tarkoitettu sairausvakuutuslain (1224/2004) 5 luvun 5 §:n nojalla kokonaan tai erityiskorvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeelli- suuden osoittamiseksi, työkyvyttömyys- tai muun ennenaikaisen eläkkeen hakemiseksi. Ajokorttiasetuksen mukainen lääkärintodistus ja sen laatimista edellyttämä tutkimus kor- vataan autonkuljettajille ja henkilöille, joiden tehtävän hoitaminen edellyttää autolla ajoa.

9 § Päihdehuolto.

Päihdeongelmien hoitoonohjauksen osalta noudatetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen 12.1.2006 allekirjoittamia periaatteita. Hoitoon ohjattavalle pyritään löytämään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Hoitoonohjaus ei estä kurinpitotoimien käyttämistä.

10 § Lääkärintutkimukset

Työntekijä on velvollinen osallistumaan lakisääteisiin terveystarkastuksiin työhön sijoitet- taessa tai työn kestäessä sekä osallistumaan työnantajan osoittamiin hänen työ- tai toi- mintakykynsä selvittämiseksi tarvittaviin lääkärintutkimuksiin. Hänelle korvataan tästä ai- heutuneet ansionmenetys ja matkakustannukset.

11 § Matkakustannukset

Työnantaja maksaa työntekijän matkakustannukset lääkäriin tai sairaalaan, jos työtekijän tila vaikean taudinkohtauksen sattuessa sitä vaatii tai jos työntekijä työskentelee työnan- tajan antaman työmääräyksen perusteella vieraalla paikkakunnalla varsinaisen työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolella. Matkat tulee suorittaa olosuhteet huomioon ottaen halvinta kuljetustapaa käyttäen.

12 § Ohjeiden tulkinta ja yhteistoiminta

Näiden ohjeiden soveltamista koskevat asiat käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:n mu- kaisessa yhteistoiminnassa. Työnantajan korvaamien muiden toimenpiteiden maksun ratkaisee työnantaja kuultuaan työterveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muita asiantun- tijoita.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 Lähtökohdat

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet kilpailukykysopimuksen, jon- ka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 25.10.2016 allekir- joittaneet kilpailukykysopimuksen soveltamisesta sopimusalalla 30.5.2016 aikaansaadun neu- vottelutuloksen mukaiset muutokset työehtosopimukseen.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2016 ja on voimassa 31.10.2017 saakka.

3 Palkkamääräykset

Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena on kohdassa 4 sovitut rakenteelliset muutokset.

4 Rakenteelliset muutokset Työehtosopimusmuutokset

Muutetaan työehtosopimuksen 7 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamus- miehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää sii- tä mielipiteensä vähintään viikkoa ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

Muutetaan työehtosopimuksen 12 § 7 momentti kuulumaan seuraavasti:

Muutetaan työehtosopimuksen 22 § 3 momentin a. kohta ja 4 momentin a. kohta kuulumaan seuraavasti:

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a. työehtosopimuksen 16 §:n ja 25 § 23 momentin rahakorvauksen,

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa

a. työehtosopimuksen 17 § 1 ja 2 momentin ilta- ja yötyölisä, 18 §:n lauantaityökorvaus, 19 §:n sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä ja palkkaliitteen P 2 § 6 kohdan mukai- sen postinjakelun tilapäisen urakoinnin rahakorvaus, tai

Työajan pidentäminen

Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti pai- kallisesti sopimalla. Paikalliselle sopimiselle varataan aikaa 31.10.2016 saakka. Työajan pi- dennyksellä ei saa olla vaikutusta lomapalkkaan, sairausajan palkkaan tai muihin vastaaviin etuihin. Työajan pidennyksen tunneilta maksetaan haittatyökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti. Muilta osin vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan seuraavasti:

Lisätään työehtosopimuksen 5 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

3. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mu- kainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 47 a §:ssä.

Lisätään työehtosopimukseen uusi 47 a § seuraavasti:

47 a § Paikallinen sopiminen työajan pituudesta

2. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä tavalla jäljempänä tässä pykälässä sovitulla tavalla.

3. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentista poiketen kokoaikaisen työntekijän, jonka teh- täväkohtainen työaika on paikallisesti yrityskohtaisesti sovittu olevan

7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika on sen sijasta vähintään 7 tuntia 30 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja

38 tuntia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia.

§ 1 momentin mukaista työajan lyhennystä.

Lisätään Posti Oy:tä koskevan yrityskohtaisen työehtosopimuspöytäkirjan (ns. PostiKotelo) säännöllisen työajan pituutta koskevassa 2 §:n 1 kohdassa oleviin Toijalan varastoa koskeviin määräyksiin uusi alakohta 5 seuraavasti:

5. Vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla

Vuosityöajan pidentäminen vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen johdosta 24 tunnilla 1.1.2017 lukien voidaan toteuttaa siten, että vuosityöaikaa lyhennetään 1. kohdan 116 tunnin sijasta 92 tunnilla siten, että työntekijä ansaitsee 3. kohdasta poiketen lisäva- paapäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Vapaapäivien lukumäärä
5 - 7 kuukautta	4 päivää
8 - 10 kuukautta	8 päivää
11 - 12 kuukautta	11 päivää

5 Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuonna 2017 Verohallinnon niitä kos- kevan päätöksen mukaisesti.

6 Pöytäkirjat

Työehtosopimusosapuolten välillä sovittuja työehtosopimuspöytäkirjoja jatketaan sopimuskau- den ajan.

7 Työryhmäkirjaukset

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.10.2016 mennessä tehdä esitys sa- nomalehdenjakajia koskevien työehtosopimusmääräysten uudistamisesta.

Jos työehtosopimuksen määräyksiä ei työryhmätyön perusteella uudisteta, vuoden 2016 kil- pailukykysopimuksen mukainen vuosityöajan pidentäminen toteutetaan pääsääntöisesti sa- nomalehtien varhaisjakelutyötä tekevien työntekijöiden osalta ensisijaisesti sopimalla asiasta paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Jos asiasta ei paikallisesti sovita, uu- distetaan työehtosopimuksen 23 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:

Sellaisen pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen ky- seisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän li- sätyön tuntimäärästä 0,85 prosenttia ja vähintään 55 –vuotiaan työntekijän säännölli- sen työajan tuntimäärästä 1,69 prosenttia ja vähintään 60 –vuotiaan 2,13 prosenttia.

Muutoin noudatetaan, mitä 1 momentissa on sovittu.

Vastaavasti edellä sanotussa tapauksessa työehtosopimuksen 22 § 8 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen pe- rusteella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukai- sesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mainittua suu- rempi. Joustovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että työntekijän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

Mahdollisten pitemmän lomaoikeuden piirissä olevan sanomalehdenjakajan vuosityöajan pi- dentäminen toteutetaan edellä sanotusta poiketen paikallisesti sopimalla.

Nykyiselle työehtosopimuskaudelle sovitun palkkamallityöryhmän työn määräaikaa jatketaan 31.10.2016 saakka.

8 Poikkeukselliset toiminnalliset tai taloudelliset vaikeudet

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista.

9 Sopimuksen sitovuus

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat pidättäytymään rinnakkaissopimusten tekemisestä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Helsingissä, lokakuun 25. päivänä 2016

Document Metadata

Table of Contents

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN

Document Metadata