OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024
1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.
Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.
Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.
Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.
Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.
Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.
Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.
2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat
2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili
Savonia-ammattikorkeakoulu on kestävän kasvun kumppani ja osaamisen varmistaja. Korkeakoulun toiminnan vaikuttavuus syntyy siitä, että se vahvassa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa tuottaa uutta tietoa, osaamista ja uusia ratkaisuja ympäröivään yhteiskuntaan. Savonian vastuullisuus pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuonna 2030.
Korkeakoulun tahtotilana vuonna 2030 on olla johtava eurooppalainen toimija inhimillinen turvallisuus (Human Security)
-teemaan liittyvissä koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhteiskunnan erialueilla muutoksia ja turvallisuusriskejä, joihin Savonia Human Security verkostona tuottaa ratkaisuja.
Johtamisella tuetaan merkityksellistä ja tuloksellista työtä. Kestävä henkilöstöpolitiikka ja kannustava tavoitejohtaminen parantavat työelämän laatua, joka puolestaan parantaa toiminnan tuottavuutta. Tavoitteellisella osaamisen johtamisella mahdollistetaan henkilöstön jatkuva oppiminen.
Korkeakoulun profiili rakentuu valituille TKI:n vahvuusaloille ja osaamisen painoaloille. Savonian osaamisen painoalat edistävät jatkuvaa oppimista tarjoten eri laajuisia opintomoduuleja, diplomi- ja erikoistumiskoulutuksia sekä vahvasti profiloituneita YAMK-tutkintoja. Osaamisen painoaloilla tavoitteena on huippuosaamisen kehittäminen yhteistyössä alan vahvan osaamisen omaavien korkeakoulujen sekä työelämän ja tutkimuslaitosten kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Osaamisen painoalat tukevat Savonian koulutuksen profilointia kotimaassa ja ovat myös osaamisen viennin keskiössä.
Erityisesti kliinisen osaamisen painoala tuottaa osaamista terveysalan kansalliseen ja kansainväliseen tarjontaan. Savonia profiloituu erityisesti terveysalan erikoisalojen (bioanalyytikko, röntgenhoitaja, suuhygienisti, ensihoitaja, kätilö, fysioterapeutti) valtakunnallisena kouluttajana. Savonian kehittämä satelliittikoulutusmalli pystyy nopeasti vastaamaan eri alueiden osaamisen tarpeisiin ja auttaa alueita osaavan työvoiman kiinnittymisessä terveyspalveluita tuottaviin organisaatioihin. Satelliittikoulutuksia toteutetaan vahvassa työelämäkytkennässä eri alueilla Pohjois-Savossa, kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Inhimillisellä turvallisuudella on vahva kytkentä Savonian TKI-vahvuusaloihin. Savonian johtama kansainvälinen Human Security verkosto tuo ihmislähtöisen kehittämisen ja vastuullisuuden osaksi Savonian toimintaa ja siten vastaa globaaleihin haasteisiin. Kansainvälisessä TKI-yhteistyössä Human Security yhdistää koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten toimijoita näiden haasteiden monialaiseen ratkaisemiseen.
Korkeakoulu vastaa osaamisen ja osaajien tarpeisiin alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Koulutus on monimuotoista, monialaista sekä yhä enenevässä määrin aikaan ja paikkaan sitomatonta. Opiskelijan hyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus on ennakoivaa, oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista.
Jatkuva oppiminen on merkittävä osa Savonian koulutustehtävää. Korkeakoulu tunnistaa alueiden kriittiset osaamistarpeet yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja vastaa niihin ketterästi.
Savilahden osaamiskeskittymässä (Savonia, UEF, Sakky, KYS, Evira, GTK, THL, TTL, VTT, yli 200 yritystä) keskitytään alakohtaisten ekosysteemien kehittämiseen. Ne toimivat moottorina Kuopion alueen sekä Pohjois- Savon vahvojen seutukuntien elinvoiman turvaamisessa. Business Center ja Digicenter NS tukevat maakunnan yrittäjyyden, digitalisuuden ja innovaatioiden kaupallistamista.
Savonia, Karelia ja Itä-Suomen yliopisto jatkavat sopimuspohjaisesti strategista kumppanuutta. Korkeakoulujen erityisenä yhteistyöalueena on koulutusperäinen maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien työllistyminen Itä-Suomeen. Savonia osaltaan tukee työperäisen maahanmuuton kestävyyttä lisäämällä kansainvälisen tutkintokoulutuksen, urapolkujen ja jatkuvan oppimisen tarjontaa.
Avoin toimintakulttuuri on tärkeä osa Savonian vaikuttavuutta. Savonia tukee avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita kaikessa korkeakoulun toiminnassa.
2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Savonian vahvuusalat ovat bio- ja kiertotalous, hyvinvointiteknologia, kone- ja energiateollisuus, ruokaliiketoiminta ja vesiturvallisuus. Niiden sisällöllisiä linjauksia on tarkennettu strategian väliarvioinnin ja uuden strategiatyön aikana. Savonian TKI-vahvuusalat ovat Pohjois-Savon elinkeinojen murroksen ytimessä. Savonian vahvuusalat kehittävät elinkeinojen kumppanina innovatiivisia tutkimusperäisiä uusia ratkaisuja ja kilpailukykyistä liiketoimintaa, joka mahdollistaa kestävän kasvun. Vahvuusalat ovat ilmiöpohjaisia, soveltavaan tutkimukseen painottuneita ja ne synnyttävät kansainvälisessä tutkimusrahoituskilpailussa menestyviä verkostoja.
Inhimillinen turvallisuus (Human Security) kytkee kaikkien vahvuusalojen toiminnan YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiin tutkimuskohteisiin.
3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet
Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.
3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet
Personoitu koulutus, jatkuva oppiminen ja hyvinvoiva opiskelija tulevaisuuden tekijänä:
Savonian tutkintokoulutukset sekä jatkuva oppiminen perustuvat personoituun koulutukseen. Innovatiivisen pedagogiikan vahvistamisella mahdollistetaan joustavat opiskelijalähtöiset opintopolut sekä monimuotoiset koulutuksen toteutustavat. Näin toimien vastataan joustavasti ja ennakoivasti osaamistarpeisiin ja varmistetaan koulutukseen veto- ja pitovoima.
Savonian tutkintomäärien kasvattaminen perustuu ennen kaikkea opiskeluprosessin tehostamiseen.
Savonia profiloituu satelliittikoulutusmallilla vastaamaan myös muiden alueiden osaamistarpeisiin. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden tarjontaa.
Savonia jatkaa kysyntälähtöisen jatkuvan oppimisen synergiamallin kehittämistä. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen toteutustapojen kehittäminen perustuvat jatkuvaan ja avoimeen dialogiin Savonian laajan yhteistyöverkoston kanssa. Savonian koulutustarjontaa profiloidaan valtakunnallisiin osaamistarpeisiin vastaavilla osaamisen painoaloilla. Ne mahdollistavat laadukkaiden ja monipuolisten jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden kehittämisen ja tarjoamisen fragmentoituneille asiakassegmenteille. Savonia kehittää tekniikan alan jatkuvan oppimisen tarjontaa yhteistyössä UEF:n, Karelian ja FiTech:n kanssa.
Opiskelijan hyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus on ennakoivaa, oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista. Opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta vahvistetaan luomalla kattava uraohjauksen ja työelämään siirtymisen toimintamalli. Erityisenä kehittämiskohteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään.
Seurantaindikaattorit:
- Opiskelijatyytyväisyys (AVOP/amk-tutkinnot), kaikkien kysymysten keskiarvo 2024: 5,4 (2019: 5,1, 2022: 5,2)
- Opintojen läpäisy (määräajassa suoritetut amk-tutkinnot): 2024: 78% (2019: 71% 2022: 74%)
- Opintonsa keskeyttäneet (amk-tutkinnot/ % opiskelijamäärästä) 2024: alle 5% (2019: 6,8%, 2022 alle 6 %) Kansainvälisyys uudistaa osaamista:
Savonia lisää kansainvälistä tutkintokoulutustarjontaa asteittain. Tarjonnassa huomioidaan suomalaisen työelämän osaajatarpeet. Karelia ja UEF yhteistyöllä edistetään koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja osaajien joustavia tutkinto- ja jatkuvan oppimisen polkuja sekä kotoutumista ja työllistymistä tukevia palveluita. Alueelle tulemista ja jäämistä tukevat yhteiset kv-opiskelijarekrytoinnin toimenpiteet, sekä ura- ja koulutuspolkujen rakentaminen yhteistyössä kampuskaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi kehitetään yhteistä S2-tarjontaa sekä vakiinnutetaan maahanmuuttaja- ja Talent Hub -toiminta osaksi korkeakoulujen perustoimintaa ja alueellista yhteistyötä. Savonia liittää suomen kielen osaamisen osaksi kansainvälisten opiskelijoiden apurahajärjestelmää.
Xxxxxxxxxx opiskelevien kansainvälisiä valmiuksia parannetaan lisäämällä virtuaalista liikkuvuutta ja parantamalla henkilöstön kansainvälisyysosaamista. Vuonna 2030 Xxxxxxxxxx työskentelee enenevässä määrin osaajia, joilla on vahvaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Savonia vahvistaa kansainvälistä verkosto-osaamista ja kansainvälisten osaajien rekrytointia. Kansainväliset alumnit kytketään tukemaan osaamisen kehittämistä, hankevalmistelua ja osaamisen vientiä. Savonia näkyy viestinnällisesti vahvana kansainvälisenä toimijana ja tekee osaamista näkyväksi rakentaen positiivista työnantaja mielikuvaa. Savilahti-kampusalue on kansainvälisiä osaajia houkutteleva ekosysteemi, jossa keskiössä on vesiturvallisuus-klusteri ja KuopioHealth osuuskunta, johon hyvinvointiteknologian vahvuusala kytkeytyy.
Xxxxxxxxxx valmistuva tunnistaa inhimillisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen osana alansa osaamista ja globaalia vastuuta.
Seurantaindikaattorit:
Savonian henkilöstörakenteen monipuolistuminen, ulkomailla työskennelleet osaajat 2024: vähintään 15 henkilöä (2019: vähintään 9 henkilöä, vuonna 2022: vähintään 13 henkilöä), seuranta Savonian Yhteiskuntavastuuraportti
S2 kielen opintotarjonta 2024: 1400 op. (2019: 455 op, 2022: 800 op).
Suomeen työllistyneiden (valmistuneiden) ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus 2024: 55%. (2018: 41,7%) Vuonna 2022: 45 %). Seuranta: Tilastokeskuksen aineisto
Missiopohjainen TKI:
TKI- ja liiketoiminta on kestävän kasvun kriteereiden mukaista ja on volyymiltaan merkittävä. Toiminnassa on mukana kasvava määrä yhteistyöyrityksiä ja tutkimuskumppaneita verkostoineen. Vahvuusalat ja tutkimusinfrastruktuurit avataan entistä laajemmin eri tutkimushankkeiden ja alueen yritystoiminnan käyttöön. Business Center ja DigiCenter NS toimintamalli vakiinnutetaan palvelemaan TKI-ekosysteemejä ja alueen elinkeinoelämää. Savilahden yrittäjyyden oppimisympäristö ja eri toimijoiden yhteistyömalli vakiintuvat.
Xxxxxxxxx kasvaminen ja tiivistyminen synnyttävät vahvoja alakohtaisia ekosysteemejä, jotka luovat maakuntaan uutta yhteiskehittämistä ja merkittävää TKI-hankkeiden volyymin kasvua. Kukin vahvuusala rakentaa aktiivisesti kansainvälisiä kumppanuuksia ja tekee kansainvälisesti rahoitettua TKI-toimintaa. Inhimillinen turvallisuus (Human Security) kytkee kaikkien vahvuusalojen toiminnan YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin. Samalla se vahvistaa painoalojen kansainvälistä verkottumista ja haastaa vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Inhimillinen turvallisuus (Human Security) sisällytetään Savonian opetussuunnitelmiin kunkin koulutusalan näkökulmasta erityisesti huomioiden ilmastomuutokseen sopeutuminen.
Savonia edistää avointa toimintakulttuuria sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita. Tutkimuseettiset kysymykset ovat kehittämistyön keskiössä erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyössä.
Seurantaindikaattorit:
Kansainvälisten lähteiden osuus ulkopuolisesta T&K-rahoituksesta 2024: 20% (2019: 9,1%, 2022: 14%), (ei ESR- eikä EAKR -rahoitusta), seuranta Tilastokeskus/OKM
Human Security -teemaan kytkeytyvät hankkeet (joista yhteiseurooppalainen) 2024: 8 kpl (1), (2019: -, 2022: 4 kpl, (1), seuranta TKI-vuosiraportoinnin osana.
Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti avatut aineistot, 2024: 10 (2019: 0, 2022: 4). Seuranta TKI vuosiraportoinnissa. Johtamisella tuetaan merkityksellistä ja tuloksellista työtä:
Savonia jatkaa arvolupauksensa mukaisesti hyvän työpaikan toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittämistä Great Place to Work- viitekehyksen mukaisesti ja toimintakulttuurimme perustana olevien arvojen juurtumista arjen toimintatavoiksi. Kehitämme yhdessä tekemisen ja henkilöstön jatkuvan oppimisen toimintatapoja.
Johtaminen tukee asiantuntijuuden kehittymistä suunnitelmallisesti strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Onnistumisten näkyväksi tekemisellä ja rohkaisemalla henkilöstöä vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen, tuemme työn merkityksellisyyden kokemusta ja työhyvinvointia. Inhimilliset voimavarat työelämän laatutekijöinä ovat osa Savonian henkilöstöraportointia ja ne tunnistetaan tuottavuuteen vaikuttavina tekijöinä.
Savonia rakentaa korkeakoulukontekstiin sopivan henkilöstön tuottavuuden johtamisen mallin vuoteen 2022 mennessä ja henkilöstötuottavuutta mittaavan indeksin vuoteen 2021 mennessä.
Seurantaindikaattori:
Great Place to Work kokonaisarvion tulos 2024: 75%, (2019: 71%, 2022: 73%).
3.2 Tutkintotavoitteet
Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.
Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.
Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
Tavoitteet | Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 1 460 |
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet | 120 |
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat | 620 |
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat | 270 |
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat | 450 |
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet | |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 200 |
4. Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä
44 725 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 41 578 000 euroa.
Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 1 987 000 euroa vuonna 2021,
1 919 000 euroa vuonna 2022, 1 919 000 euroa vuonna 2023 ja 1 919 000 euroa vuonna 2024.
- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 600 000 euroa vuonna 2021, 1 500 000 euroa vuonna 2022, 1 500 000 euroa vuonna 2023 ja 1 500 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.
- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:
a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 127 000 euroa vuonna 2021, 159 000 euroa vuonna 2022,
159 000 euroa vuonna 2023 ja 159 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 365 500 euroa.
b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 260 000 euroa vuonna 2021, 260 000 euroa vuonna 2022, 260 000 euroa vuonna 2023 ja
260 000 euroa vuonna 2024.
c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.
b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi
- 1 160 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
5. Seuranta
Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.
Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Opetusneuvos Rehtori
Liitteet
Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Savonia-ammattikorkeakoulu
Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024
Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,
b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).
Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v
Ammatti- korkeakoulut | Yliopistot | |
Koulutus- ja osaamistason nostaminen | 6 | 40 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma | 6,2 | 40 |
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku) | 0,8 | 3,6 |
Yhteensä | 13 | 83,6 |
Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022
Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.
2
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.
Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.
Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Aalto-yliopisto | 272 | 396 | 20 040 000 |
Helsingin yliopisto | 130 | 124 | 7 428 000 |
Itä-Suomen yliopisto | 272 | 272 | 16 008 000 |
Jyväskylän yliopisto | 268 | 131 | 11 970 000 |
Lapin yliopisto | 108 | 78 | 5 340 000 |
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto | 100 | 100 | 6 000 000 |
Oulun yliopisto | 350 | 361 | 21 450 000 |
Svenska handelshögskolan | 38 | 38 | 2 280 000 |
Taideyliopisto | 14 | 14 | 840 000 |
Tampereen yliopisto | 225 | 240 | 13 830 000 |
Turun yliopisto | 320 | 320 | 19 320 000 |
Vaasan yliopisto | 22 | 22 | 1 320 000 |
Åbo Akademi | 41 | 0 | 1 170 000 |
Yhteensä | 2 160 | 2 071 |
1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat
2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.
3
Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)
Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä | Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä | Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä | |
Centria-ammattikorkeakoulu | 25 | 20 | 975 000 |
Diakonia-ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | 30 | 30 | 1 260 000 |
Humanistinen ammattikorkeakoulu | 20 | 20 | 840 000 |
Hämeen ammattikorkeakoulu | 15 | 10 | 525 000 |
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | 45 | 35 | 1 740 000 |
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu | 70 | 30 | 2 100 000 |
Kajaanin ammattikorkeakoulu | 10 | 10 | 360 000 |
Karelia-ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 975 000 |
LAB-ammattikorkeakoulu | 50 | 45 | 2 160 000 |
Lapin ammattikorkeakoulu | 35 | 35 | 1 500 000 |
Laurea-ammattikorkeakoulu | 95 | 93 | 3 948 000 |
Metropolia Ammattikorkeakoulu | 115 | 82 | 4 257 000 |
Oulun ammattikorkeakoulu | 30 | 80 | 2 520 000 |
Satakunnan ammattikorkeakoulu | 43 | 48 | 1 986 000 |
Savonia-ammattikorkeakoulu | 20 | 25 | 1 005 000 |
Seinäjoen ammattikorkeakoulu | 30 | 15 | 945 000 |
Tampereen ammattikorkeakoulu | 90 | 35 | 2 625 000 |
Turun ammattikorkeakoulu | 85 | 80 | 3 705 000 |
Vaasan ammattikorkeakoulu | 40 | 0 | 900 000 |
Yrkeshögskolan Arcada | 20 | 15 | 840 000 |
Yrkeshögskolan Novia | 27 | 15 | 882 000 |
Yhteensä | 955 | 768 | 37 308 000 |
Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.
Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.
4
Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta
Vuosi 2021 | Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan). |
Vuosi 2022 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2023 | Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta. |
Vuosi 2024 | Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023. |
Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.
Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.
Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen
5
koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma
Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)
Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.
Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.
Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-
/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.
6
Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB-toimet: Talent Hub | Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit | Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl. | Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk | Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot | Suomi-stipendi: MA, luokat I-III | Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II | YHTEENSÄ | |
AYO | 1 200 000 | 1 750 000 | 1 505 000 | 800 000 | 350 000 | 5 605 000 | |||
HY | 1 200 000 | 375 000 | 400 000 | 1 750 000 | 300 000 | 200 000 | 4 225 000 | ||
ISY | 000 000 | 000 000 | 400 000 | 800 000 | 350 000 | 2 800 000 | |||
JY | 000 000 | 000 000 | 375 000 | 300 000 | 200 000 | 2 125 000 | |||
LY | 500 000 | 450 000 | 200 000 | 200 000 | 1 350 000 | ||||
LTY | 800 000 | 300 000 | 200 000 | 1 300 000 | |||||
OY | 000 000 | 000 000 | 300 000 | 200 000 | 1 750 000 | ||||
SHH | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaiYO | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
TaY | 1 200 000 | 200 000 | 800 000 | 350 000 | 2 550 000 | ||||
TY | 800 000 | 375 000 | 200 000 | 300 000 | 200 000 | 1 875 000 | |||
VY | 500 000 | 450 000 | 375 000 | 200 000 | 200 000 | 1 725 000 | |||
ÅA | 500 000 | 200 000 | 200 000 | 900 000 | |||||
Yhteensä | 10 100 000 | 2 250 000 | 1 500 000 | 1 200 000 | 3 500 000 | 1 505 000 | 4 900 000 | 3 050 000 | 28 005 000 |
Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
TALENT BOOST -osio | |||||||
Palvelulupaus (luokat I-III) | Yhteiset TB- toimet: Talent Hub | Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit | Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja | Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot | Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk | YHTEENSÄ | |
Hämeen amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Karelia | 100 000 | 55 000 | 155 000 | ||||
Oulun seudun amk | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Seinäjoen amk | 100 000 | 40 000 | 140 000 | ||||
Kajaanin amk | 100 000 | 155 000 | 255 000 | ||||
Jyväskylän amk | 180 000 | 180 000 | |||||
Satakunnan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Turun amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Arcada | 150 000 | 55 000 | 205 000 | ||||
Centria | 150 000 | 40 000 | 190 000 | ||||
Savonia | 100 000 | 40 000 | 55 000 | 195 000 | |||
Diakonia-amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Vaasan amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Laurea | 150 000 | 100 000 | 250 000 | ||||
Tampereen amk | 150 000 | 55 000 | 140 000 | 345 000 | |||
Humanistinen amk | 100 000 | 100 000 | |||||
Haaga-Helia | 180 000 | 100 000 | 280 000 | ||||
Metropolia | 180 000 | 55 000 | 140 000 | 100 000 | 475 000 | ||
Yh Novia | 100 000 | 100 000 | |||||
Lapin amk | 150 000 | 150 000 | |||||
Kaakkois-Suomen amk | 180 000 | 180 000 | |||||
LAB-amk | 180 000 | 155 000 | 335 000 | ||||
Yhteensä | 3 000 000 | 120 000 | 330 000 | 280 000 | 310 000 | 300 000 | 4 340 000 |
7
Globaalipilotit
Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.
Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:
Yliopistot
• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)
• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto
o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)
o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)
• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)
• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)
• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)
• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)
• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)
Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
GLOBAALIPILOTIT | |||||||||
Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€ | Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€ | Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€ | Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€ | Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€ | Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€ | Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€ | USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€ | Yliopisto yhteensä | |
AYO | 700 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 400 000 | 450 000 | 7 530 000 | ||
HY | 250 000 | 100 000 | 1 000 000 | 60 000 | 85 000 | 350 000 | 6 070 000 | ||
ISY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 495 000 | |
JY | 100 000 | 400 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 220 000 |
LY | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 100 000 | 1 825 000 | ||||
LTY | 100 000 | 75 000 | 60 000 | 100 000 | 1 635 000 | ||||
OY | 250 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 200 000 | 2 795 000 |
SHH | 60 000 | 100 000 | 1 060 000 | ||||||
TaiYO | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 1 310 000 | ||||
TaY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 3 595 000 | |
TY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 400 000 | 75 000 | 60 000 | 400 000 | 200 000 | 3 410 000 |
VY | 100 000 | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 60 000 | 85 000 | 100 000 | 2 520 000 |
ÅA | 100 000 | 200 000 | 75 000 | 75 000 | 85 000 | 100 000 | 1 535 000 | ||
OKM | 0 | ||||||||
Yhteensä | 2 000 000 | 1 000 000 | 3 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 1 000 000 | 995 000 | 2 000 000 | 40 000 000 |
8
Ammattikorkeakoulut
• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)
• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.
Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v
Globaalitoimet -osio | ||||
Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €) | Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€) | Tasaus (82 000 €) | Ammatti- korkeakoulu yhteensä | |
Hämeen amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Karelia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Oulun seudun amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Seinäjoen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kajaanin amk | 62 000 | 4 000 | 66 000 | |
Jyväskylän amk | 50 000 | 62 000 | 4 000 | 116 000 |
Satakunnan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Turun amk | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Arcada | 0 | 3 000 | 3 000 | |
Centria | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Savonia | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Diakonia-amk | 0 | 1 000 | 1 000 | |
Vaasan amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Laurea | 30 000 | 135 000 | 6 000 | 171 000 |
Tampereen amk | 50 000 | 62 000 | 6 000 | 118 000 |
Humanistinen amk | 62 000 | 2 000 | 64 000 | |
Haaga-Helia | 50 000 | 136 000 | 6 000 | 192 000 |
Metropolia | 30 000 | 135 000 | 9 000 | 174 000 |
Yh Novia | 30 000 | 62 000 | 3 000 | 95 000 |
Lapin amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
Kaakkois-Suomen amk | 62 000 | 3 000 | 65 000 | |
LAB-amk | 62 000 | 5 000 | 67 000 | |
OKM | 0 | |||
Yhteensä | 400 000 | 1 460 000 | 82 000 | 1 942 000 |
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024
Savonia-ammattikorkeakoulu TALENT BOOST –PALVELULUPAUS
Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.
Savonia-ammattikorkeakoulun palvelulupaus
Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.
• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tarjoamalla elinkeinoelämälle tukea työyhteisön kansainvälisyysvalmiuksien vahvistamiseen ja kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamiseen sekä lisäämällä kansainvälisen opiskelijan harjoittelu- ja/tai lopputyöjakson osaksi erilaisia yritysyhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.
• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.
Korkeakoulun tai korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet
Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista
• Toimimme SIMHE-korkeakouluna, jossa ohjaamme ja neuvomme korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien SIMHE- käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin yhteistyössä muiden SIMHE-korkeakoulujen kanssa.
• Toimimme aktiivisesti alueemme Talent Hub-toiminnan koordinaattorina. Pohjois-Savo Talent Hub – toiminnassa ovat Savonian lisäksi toimijoina Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion kaupunki ja Kuopion alueen kauppakamari. Pohjois-Savon keskeisiä kansainvälisiä yrityksiä on myös sitoutunut toimintaan. Talent Hub –toiminnan avulla kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön palveluita sekä yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä integroitua ja työllistyä Suomeen vahvistuvat.
GLOBAALITOIMET
Savonia-ammattikorkeakoulu osallistuu kumppanina ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston toimintaan (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoivat).
Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu osallistuu yliopistovetoisten globaaliverkostojen toimintaan.