OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista määrällisistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa.

KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa. Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt.

Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden.

Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden.

Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu. Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän.

Ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatio-järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.

TURUN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT

Tehtävä ja profiili

Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta vuoden 2010 alusta muodostettava uusi yliopisto tuo monialaisen yliopiston yhteyteen kauppakorkeakoulun erityisvahvuudet.

Yliopisto profiloituu korkeatasoisena tutkimusyliopistona, joka hyödyntää monialaisuuttaan hakien tieteenalojen rajapinnoille sijoittuvia tieteellisiä läpimurtoja. Yliopisto yhdistää perus- ja soveltavan tutkimuksen tuottamat tulokset liiketaloudelliseen innovaatioiden kehittämiseen ja osaamisen hyödyntämiseen.

Koulutuksessa korostuu vastuu eri alojen asiantuntijoiden elinikäisestä kouluttamisesta sekä kyky reagoida muutoksiin yhdistämällä osaamista yli perinteisten tieteenalarajojen.

Yliopisto toimii tutkimuksessa ja koulutuksessa tiiviissä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Yhteistyö alueen ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tukee koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämistä.

Painoalat

Yliopisto on määritellyt keskeisiksi painoaloikseen: 1) Molekulaaristen biotieteiden tutkimus, 2) Verenkiertoelinten ja aineenvaihdunnan sairauksien tutkimus, 3) Ekologiset vuorovaikutussuhteet ja ekologinen genetiikka, 4) Oppimisen ja koulutuksen tutkimus, 5) Instituutiosuunnittelu ja yhteiskunnalliset mekanismit sekä 6) Tulevaisuudentutkimus.

Tavoitteet	Vuosina 2010 - 2012 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	1 595
Humanistinen koulutus	300
Kasvatustieteellinen koulutus	235
Yhteiskuntatieteellinen koulutus	145
Psykologian koulutus	30
Terveystieteiden koulutus	40
Oikeustieteellinen koulutus	125
Kauppatieteellinen koulutus	260
Luonnontieteellinen koulutus	265
Teknillistieteellinen koulutus	35
Lääketieteellinen koulutus	140
Hammaslääketieteellinen koulutus	20
Tohtorin tutkinnot	164
Humanistinen koulutus	15
Kasvatustieteellinen koulutus	9
Yhteiskuntatieteellinen koulutus	13
Psykologian koulutus	3
Terveystieteiden koulutus	4
Oikeustieteellinen koulutus	6
Kauppatieteellinen koulutus	15
Luonnontieteellinen koulutus	48
Teknillistieteellinen koulutus	3
Lääketieteellinen koulutus	40
Hammaslääketieteellinen koulutus	8
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Alemmat korkeakoulututkinnot	1 450
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä	550
Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk)	935
Harjoittelukoulujen oppilasmäärä	1 060
Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä	7 200

Tunnuslukutavoitteet	Toteuma 2008		Tavoite 2012
	Yo	Yo-sektori yht.	Yo
Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta	8.59	8.39	8.50
Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta	1.61	1.64	1.05
Tohtoritutkinnot/ professorit	0.54	0.67	0.70
Kv-refereejulkaisut / opetus- ja tutkimushenkilökunta	1.28	0.94	1.30
Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta	0.89	0.95	1.10
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / opetus- ja tutkimushenkilökunta	0.30	0.21	0.35
Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) *	56.1	49.2	66.0
Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%)	43.7	39.2	45.0
Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) *	64.1	63.4	68.0
Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)	10.2	10.9	11.0
Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%)	2.0	2.6	3.5
Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%)	29.2	33.0	40.0
Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) *	95.6	96.2	96.0

* = Toteumatiedot vuodelta 2007

KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET

1) Turun uuden yliopistokokonaisuuden rakenteellisen kehittäminen ja käynnissä olevat muut kehittämisprosessit saatetaan loppuun sekä kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet tarkastellaan profiloidusti.

2) Yliopisto tarkistaa infrastruktuuripolitiikkaansa painoaloillaan.

3) Yliopisto hyödyntää omaa korkeatasoista tutkimusta ja osaamistaan opetuksessa ja sen johtamisen kehittämisessä.

RAHOITUS

Opetusministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella seuraavasti:

Yliopiston perusrahoitukseen osoitetaan vuonna 2010 yhteensä 151 916 000 euroa.

Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 2 050 000 euroa kauden 2010-2012 valtakunnallisten erityistehtävien perusteella. Yliopiston valtakunnallisina erityistehtävinä on otettu huomioon

Pet-keskus, Tuorlan observatorio ja ESO-keskus sekä Ruse ja tulevaisuuden tutkimus.

Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 yhteensä 3 246 000 euroa kaudella 2007-2009 sovittujen hankkeiden (TY-TuKKK yliopistokonsortio, hammaslääketieteen koulutuksen laajentaminen sekä yrittäjyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen) loppueränä.

Perusrahoitukseen sisältyy vuonna 2010 5 828 000 euroa harjoittelukoulujen toimintaan.

Strategiarahoitusta kohdennettaessa (7 500 000 euroa vuonna 2010, 8 000 000 euroa/vuosi vuosina 2011-2012) on otettu huomioon erityisesti:

- Tutkimusympäristöjen ja painoalojen vahvistaminen sekä rakennemuutoksen loppuunsaattaminen

- Uuteen tutkijanuramalliin siirtyminen ja tutkijakollegiumien kehittäminen

- Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden vahvistaminen

- Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen ja johtaminen koulutuksen kaikilla tasoilla

Yliopisto turvaa biokeskuksensa perustoimintojen riittävän rahoituksen Biokeskus Suomi -yhteistyön varmistamiseksi.

Yliopiston valtion rahoitukseen sisältyy vuonna 2010 lisäksi Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40

§:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille (ml. harjoittelukoulut) aiheutuneista kustannuksista yhteensä 11 105 000 euroa.

Yliopistot tekevät tilinpäätöksensä yhteydessä normaaliin tapaan käyttämättömän määrärahan siirtomäärärahaksi kirjauksen. Vuodelta 2009 siirtyväksi arvioituja määrärahoja yliopistolla on yhteensä 21 600 000 euroa, mikä sisältää myös harjoittelukoulujen osuuden. Opetusministeriö myöntää ja maksaa uusimuotoisille yliopistoille arvioitua siirtomäärärahaa vastaavan summan tammikuun 2010 alussa. Siirtyneen määrärahan loppuerät maksetaan yliopistoille sen jälkeen, kun tilinpäätökset on vahvistettu ja tarkastettu ja alkusaldot siirtyneet opetusministeriölle. Mikäli yliopisto on tammikuussa saanut liikaa siirtyvää, se joutuu palauttamaan liikaa maksetun korkoineen.

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan sopimuskauden aikana ministeriön ja yliopiston kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä sekä ministeriön palautemenettelyssä.

Strategiarahoituksen taso voidaan arvioida uudelleen kesken sopimuskauden, mikäli strategian toimeenpano ja keskeiset kehittämistoimenpiteet eivät etene sopimuksen mukaisesti.

Yliopisto toimittaa annettuja määräaikoja noudattaen pyydetyt tiedot KOTA - tietojärjestelmään ja vuodesta 2011 alkaen vaiheittain XDW-tietovarastoon. Yliopisto varautuu tietotarpeiden muutosten ja valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämisen edellyttämiin muutoksiin omissa tietojärjestelmissään.

ALLEKIRJOITTAJAT

Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Johtaja Rehtori