OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Vaasan ammattikorkeakoulu kokoaa toimintansa vuodesta 2017 lähtien Palosaaren kampukselle. Samassa yhteydessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian sosiaali- ja terveysalojen koulutus ja TKI-toiminta keskitetään samaan toimitilaan.

Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan alueen muut korkeakoulutoimijat (HY, ÅA, SHH, Novia) sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on Pohjanmaan alueen tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja Palosaaren kampusalueen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

Palosaaren kampusalueelle vuonna 2017 rakennettavan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion ja eri toimijoiden tiivistyvän yhteistyön kautta vahvistetaan energia-alan osaamiskeskittymää.

Vaasan ammattikorkeakoulu on koonnut toimintansa Palosaaren kampukselle. Samassa yhteydessä keskitettiin samaan toimikilaan Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian sosiaali- ja terveysalojen koulutus sekä TKI-toiminta.

Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston tekniikan yhteiset sähkö- ja tietotekniikan koulutukset ovat toteutuneet vuodesta 2016 lähtien. KARVIn raportin (xxxxx://xxxxx.xx/xxx/xxxxxxx/0000/00/XXXXX_0000.xxx s. 58) mukaan " Vaasassa on selkeästi tunnistettu ammattikorkeakoulun ja yliopiston erilaiset osaamisen tavoitteet ja opintojen sisältö. Edelleen: Yhteistyössä on pyrkimyksenä infrastruktuuriyhteistyön ja laajemman osaamiskeskittymän lisäksi pienentää tarvetta siltaopintoihin niille opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa ammattikorkeakoulusta yliopistoon." Yhteistyön kehittäminen jatkuu edelleen.

Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat jatkaneet sopimusta tekniikan alan opetusyhteistyöstä lukuvuosille 2019 - 2021. Vuoden 2020 alusta lukien opetusyhteistyö toteutetaan yliopistolain 7a §:n ja ammattikorkeakoululain 8a §:n tarkoittaman opetusyhteistyön puitteissa. Samalla tarkennettiin opetusyhteistyön toteuttamista käytännössä ja sovittiin yhteisistä opiskelijahallinnon käytänteistä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yhteistyötä seuraa, ohjaa ja arvioi ohjausryhmä, johon kuuluu 3 jäsentä molemmista korkeakouluista.

Jatkuvan opetuksen kehittämisessä on sovellettu hankkeita ja käynnistymässä on yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa.

Yhteistä pedagogista koulutusta on kehitetty HELLA - Higher Education Learning Lab - hankkeessa. Se oli korkeakoulupedagogiikan tutkimusperustainen ja tutkimuksellisesti tuettu kehittämishanke, jossa kehitettiin ja testattiin uutta monikielistä 60 op korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarpeita varten. Hankkeessa oli mukana vaasalaisista korkeakoulusta Åbo akademi, Arcada, Novia, VAMK ja Vaasan yliopisto.

Vaasalaisilla korkeakouluilla on myös ollut yhteistyötä tiedekirjasto Tritoniassa sekä siinä sijaitsevassa EduLabissa, josta on ollut mahdollista saada mm. digipedagogista koulutusta, ohjausta ja tukea.

Yhteistyö hanketoiminnassa on jatkunut Vaasan yliopiston, Novian ja Centrian kanssa. VAMKilla on

- yhteistyötyösopimus Vaasan Yliopiston ja VAMKIn välillä

- yhteistyösopimus SeAMKin ja VAMKin välillä

- yhteistyösopimus Centria - SeAMK ja VAMK välillä YAMK-koulutuksesta

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Vaasan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.

Uudet, työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksystä 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulu suuntaa voimavaroja jokaiselle opettajalle laadittavan pedagogisen osaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönottamiseksi sopimuskauden aikana. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. Tenttiakvaario otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille sopimuskauden aikana.

VAMK - oma kehittäminen

Vaasan ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön sähköisen opiskelijavalinnan ja lisännyt ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.

Yhteishaussa on laajennettu todistusvalintss kaikille yhteishaun päivätoteutusten hakukohteille. Uudet, työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat opetussuunnitelmat on otettu käyttöön

Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. Tenttiakvaarion käyttöönotto odottaa vielä teknisten ratkaisujen kehittymistä jotta se voidaan ottaa käyttöön siten kuin Vaasan yliopiston kanssa suunniteltiin.

Ammattikorkeakoulu on kehittänyt kehityskeskustelujen lomaketta ja ohjeistusta jotta kehityskeskustelussa saataisiin aikaan opettajalle laadittava pedagogisen - ja substanssiosaamisen kehittämissuunnitelma.

VAMK - toinen aste

Vaasan ammattiopiston VAMIAN opiskelijat voivat suorittaa laajoja kokonaisuuksia VAMKin avoimen kautta. Perusopinnoissa ja 30 alakohtaista VAMK-op:tä suoritettuaan erillisvallinnalla VAMK-tutkinto- opiskelijaksi, amk-tutkinto lyhenee n. 0,5 vuodella.

Myös Vaasan lyseon lukion kanssa on kehitetty suoraväylävalinta. Tämä ei edellytä pääsykoetta eikä

ylioppilaskirjoitusten suorittamista. Vaasan lyseon lukion abiturienteille on toteutettu erillishaku ja heille on myös tarjottu "kurkistuskursseja".

VAMKilla on

- yhteistyösopimus VAMIAn kanssa

- yhteistyösopimus Vaasan lyseon lukion kanssa

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Alueen korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisen EU-tutkimusasiamiehen avulla lisätään korkeakoulun ja alueen yritysten mukana oloa EU-hankkeissa. Ammattikorkeakoulu kasvattaa TKI-toimintaan hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrää 1 000 000 euroon sopimuskauden loppuun mennessä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

TKI-hanketoiminta VAMK

- on ollut mukana kun Vaasan alueen korkeakoulut ovat yhdessä palkanneet yhteisen EU-tutkimusasiamiehen on kasvattanut TKI-toimintaan hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrää sopimuskaudella. Uuden strategian myötä TKI-toiminnan volyymina ja osaamistasoa on tarkoitus selvästi kasvattaa nykyisestään.

- on ollut mukana hankkeissa, joissa on kehitetty 3D-monimateriaaliprinttauksen osaamiskeskus kampusalueelle.

-johti hanketta, jonka tarkoituksena oli lisätä akkuteknologiaosaamista. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla aiheeseen liittyviä uusia opintojaksoja.

- on ollut Vaasan yliopiston ja Novien kanssa mukana energian varastointiin liittyvättä hankkeessa. Energian varastointi on Vaasan seudun keskeinen ydin osaamisalue koko kampuaslueella.

VAMKilla on sopimuskoulutusta ABB Roboticsin kanssa mikä yhteistyö tukee hyvin myös RoboAkatemiaa, jossa opiskelijat tekevät yrityksille projekteja.

VAMKin muotoilun yksikön Muovan panostus kansalliseen ja alueelliseen osaamispääoman kasvuun käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla on näyttäytynyt esimerkiksi seuraavien teemojen alla: teollinen palvelumuotoilu, kestävät tuote-palvelujärjestelmät, muotoiluajattelu, yrittäjyys sekä palvelumuotoilu sote-alan uudistamisessa.

Muova on hankkeissa panostanut yritysten digitaaliseen kehittymiseen ja palvelullistamiseen. Palvelutarjonnassa on huomioitu myös kansainvälistyminen ja toimialojen välinen yhteistyö. Toisaalta

keskiössä ovat olleet alueen energiaklusterin kanssa tehtävä yhteistyö ja erityisesti kestävän kehityksen teema.

Muovan tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyö on syventynyt Vaasan yliopiston Vebic- ja Digital Economy - tutkimusalustojen kanssa useammassakin hankkeessa. Yhteistyössä on mukana on myös johtamisen laitos. Lisäksi on käynnissä hanke, jossa luodaan kestävien teollisuusjärjestelmien kokeilualusta ja demonstraatioita yhteistyössä VY:n Vebicin kanssa.

Muöva on myös kehittänyt hankkeessa yhdessä Vaasan yliopiston kanssa teollisten palveluiden tutkimus-, innovaatio- ja demonstraatioympäristön korkeakoulujen ja yrityksien yhteistyöhön yhteistä innovaatioalustaa teollisten palveluiden prototypiointiin. Yhteinen alusta tukee yritysyhteistyössä tapahtuvaa TKI-toimintaa teollisen palvelumuotoilun teema-alueessa ja tuo yhteen teollisten palveluiden kehittämiseen liittyvät keskeiset osaamiset: teolliset prosessit, IoT ja informaationhallinnan, palvelumuotoilun ja vuorovaikutussuunnittelun sekä aineettomien oikeuksien suojaamisen.

Muovan kansainvälinen yhteistyö laajeni erityisesti ekologisiin innovaatioihin liittyvien tutkimuskumppaneihin kanssa ja vahva yhteistyö alueellisten yritysten kanssa laajeni edelleen. Hankkeessa on mm. toteutettu koulutusohjelma ja strategiatyökalu teollisten pk-yrityksien palveluliiketoiminnan vahvistamiseen.

VAMKin ja Vaasan yliopiston yhteinen hautomo West Coast Start-up (WCS) on järjestänyt lukuisia tapahtumia ja hackatoneja alueen opiskelijoille. WCS:ssä tehtiin kurssiyhteistyötä ja luentovierailuja sekä suunniteltiin mm. Company Establishment -kurssin työpaja alkuvuodelle 2020. WCS oli mukana opiskelijasatellittitiimin toiminnan ohjaamisessa, jonka tavoitteena on osallistua European Space Agencyn Fly Your Satellite -ohjelmaan. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa.

YAMK

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen integrointi ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan on vielä kehitysvaiheessa.

ATT - a/TKI

Avoimen tieteen ja tutkimuksen/ aTKI - osalta kehittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Tarkoitus oli tehdä yhteistyötä kirjaston kanssa, mutta Tritonia-yhteistyön sopimukseton tila sekä epätietoisuus yhteistyön jatkosta vaikeuttivat uusien yhteistyömuotojen kehittämistä. Tällä hetkellä on tahtotila, että VAMK jatkaa yhteistyötä kirjaston kanssa, ja on jo aloittanut ATT/a/TKI-toiminnan yhteistyön edistämisen selvittämisen.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Työhyvinvointi

VAMKin esimiehille on järjestetty koulutusta ja valmennusta, joka oli suunnattu esimiestyön tukemiseen. Henkilöstön työterveyspalveluiden tuottaja on vaihdettu kattavampaan palveluntarjoajaan.

Vuosina 2016-2019 on koko henkiöstö lomautettu useaksi viikoksi taloudellisin perustein. Käytettävissä

olevat taloudelliset resurssit eivät ole mahdollistaneet suuria panostuksia myöskään henkilöstön työhyvinvointiin. Osittain tämän vuoksi on kauden 2020-2030 strategiassa työhyvinvointi yhtenä kehittämiskohteena. Suuniteltujen eri toimenpiteiden seurauksena mm. työhyvinvoinnin mittaaminen tulee monipuolistumaan ja kehittymaän kun käyttöön saadaan vuonna 2020 uudet mittaamistavat.

XXXXxx henkilöstö on osallistunut kauden 2020-2030 strategian laadintaan. Henkilöstö on myös ensimmäisen kerran osallistunut toimintasuunnitelmien laadintaan syksyllä 2019.

Monikansallisuus otetaan huomioon jokapäiväisessä toiminnassa erityisesti kv opiskelijoiden myötä koska eri kansallisuuksia on kymmenniä.

Palautteen antamiseen on käytössä järjestelmä, joka myös mahdollistaa nimettömän palautteen antamisen. Opiskelijoiden osallistuminen

Opiskelijoiden osallistuminen toimintojen varhaisessa vaiheessa mahdollistuu sillä, että heillä on jo vuosia

ollut edustus mm. koulutusten kokouksissa, johtoryhmässä, opiskelijapalveluiden tiimissä ja liikkuvuuspalveluiden tiimissä.

Palautteen antamiseen on myös opiskelijoilla käytössä järjestelmä, joka myös mahdollistaa nimettömän palautteen antamisen.

3. VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Vaasan ammattikorkeakoulu profiloituu markkinalähtöisen muotoilun tutkimukseen ja pk-yritysten uudistamiseen.

Kauden 2017- 2020 aikana ovat ammatikorkeakoulun profiiliksi muotoutunut

älykäs energiatehokas sähkötekniikka: suunnitteluosaaminen, modernit digitalisoidut tuotantoteknologiat ja projektinhallinta

vientiteollisuuden liiketoimintaosaaminen uuden ajan sosiaali- ja terveyspalvelut

markkinalähtöisten ja kestävien tuote- ja palvelujärjestelmien sekä teollisten ja sote-palveluiden muotoilu

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatekniikka, automaatio, 3D-tekniikka ja robotiikka.

Sopimuskauden 2017-2020 aikana ovat tehtyjen eri toimenpiteiden vaikutuksesta

Vahvuusalat robottiautomaatio smart grid

Uudet, nousevat alat ainetta lisäävä valmistus hyvinvointiteknologia

kansainvälisen kaupan logistiikan kehittyvät ratkaisut

kestävät tuote- ja palveluratkaisut

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	505
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	140
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	150
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	215
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	33

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 16 107 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 14 669 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 700 000 euroa vuonna 2017, 700

000 euroa vuonna 2018, 550 000 euroa vuonna 2019 ja 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Koulutuksen uudelleen järjestely

- Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 738 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Koulutuksen uudelleen järjestelyssä on toteutettu työnjakoon liittyvä sopimus SeAMKn kanssa. VAMK luopui rakennustekniikan ja SeAMK tietotekniikan koulutusvastuista, minkä jälkeen VAMK on vahvistanut

tietotekniikan osaamista ja alueellista rooliaan.

Novian ja VAMKin yhteisessä kaksikielisessä sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristö Aleressa on päästy hyvään opetusyhteistyöhön. VAMK on mm. aloittanut toteuttamaan yhdessä Novian kanssa Oikeushallinnon suuntaavat opinnot .

Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen:

Älykkäät sähköverkot kuuluvat Vaasan seudun energiaklusterin kärkialoihin. VAMKin tietotekniikan koulutuksen tavoitteena on olla mukana kehittämässä alaa ja sen osaamista.

VAMK

- on ollut mukana hankkeissa, joissa on kehitetty 3D-monimateriaaliprinttauksen osaamiskeskus kampusalueelle.

-johti hanketta, jonka tarkoituksena oli lisätä akkuteknologiaosaamista. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla aiheeseen liittyviä uusia opintojaksoja.

- on ollut Vaasan yliopiston ja Novien kanssa mukana energian varastointiin liittyvättä hankkeessa. Energian varastointi on Vaasan seudun keskeinen ydin osaamisalue koko kampuaslueella.

VAMKilla on sopimuskoulutusta ABB Roboticsin kanssa mikä yhteistyö tukee hyvin myös RoboAkatemiaa, jossa opiskelijat tekevät yrityksille projekteja.

VAMKin muotoilun yksikön Muovan toiminnassa keskiössä on ollut alueen energiaklusterin kanssa tehtävä yhteistyö ja erityisesti kestävän kehityksen teema. Muovan tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyö on syventynyt Vaasan yliopiston Vebic- ja Digital Economy -tutkimusalustojen kanssa useammassakin hankkeessa. Yhteistyössä on mukana on myös johtamisen laitos. Lisäksi on käynnissä hanke, jossa luodaan kestävien teollisuusjärjestelmien kokeilualusta ja demonstraatioita yhteistyössä VY:n Vebicin kanssa.

Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

VAMK - toinen aste

Vaasan ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön sähköisen opiskelijavalinnan ja lisännyt ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.

Myös Vaasan lyseon lukion kanssa on kehitetty suoraväylävalinta. Tämä ei edellytä pääsykoetta eikä ylioppilaskirjoitusten suorittamista. Vaasan lyseon lukion abiturienteille on toteutettu erillishaku ja heille on myös tarjottu "kurkistuskursseja".

Yhteishaussa on laajennettu todistusvalintaa kaikille yhteishaun päivätoteutusten hakukohteille. VAMK - VY

VAMKilla on opetusta Vaasan yliopiston kanssa yhteisisissä sähkö- ja tietotekniikan ryhmissä 120 op laajuisesti.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Johtaja Rehtori

Document Metadata

Table of Contents

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

Document Metadata