Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
1.4.2012-30.4.2014
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS
8 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 10
Kaupan liitto Kaupanalan esimiesliitto
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
1. Sopimusta noudatetaan vähittäiskauppaa harjoittavissa Kaupan liiton jäsenyrityksissä.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä vähittäiskaupan esimiehiä sekä kaupan työehtosopimuksessa tarkoitettujen pika- ja noutotukkujen esimiehiä.
3. Sopimus ei koske S-ryhmän Työnantajien eikä Suomen Lähikauppa Oy:n esimiehiä.
Sopimusta noudatetaan ensinnäkin Kaupan liiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin vähittäiskaupan esimiehiin, paitsi ei S-ryhmän eikä Suomen Lähikaupan esimiehiin, joilla on omat työehtosopimukset palkkataulukoineen.
Vähittäiskaupan esimiehiä koskeva työehtosopimus on soveltamiseltaan valtakunnallinen. Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus on 1.2.2003 lukien ollut yleissitova työehtosopimus.
Tästä yleissitovuudesta seuraa, että työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä myös KEY:hyn kuuluvien esimiesten työsuhteissa.
Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa myös sitä, että työsopimuslain mukaan myös kaupan alalla toimivan järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Siten vähittäiskaupan esimiesten yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikissa kaupan toimialalla toimivissa yrityksissä esimiesten työsuhteissa, siis myös sellaisessa yrityksessä, joka ei ole työehtosopimuksen tehneen Kaupan liiton jäsen.
Työehtosopimusten määräykset ovat vähimmäisehtoja. Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta ja siinä viitatun Kaupan työehtosopimuksen määräyksiä heikommat työsopimuksen ehdot ovat mitättömiä.
2 § Esimies
1. Xxxxxxx toimii myymälän- tai osastonhoitajana tai vastaavana.
2. Esimies vastaa toimivaltansa rajoissa myymälän/osaston toiminnallisesta tuloksesta sekä palvelu- tai muusta toimintavalmiudesta.
Esimiesasema
Esimiesasemassa on sellainen toimihenkilö, joka vastaa vastuualueensa toiminnallisesta tuloksesta ja palveluvalmiudesta. Heidän nimikkeitään ovat mm. myymälänhoitaja, myyntipäällikkö, myymäpäällikkö, osastonhoitaja, marketpäällikkö ja osastopäällikkö.
Selkein esimieskriteeri on, onko henkilöllä myymälähenkilökuntaa johdettavanaan. Samalla hänellä tulee kuitenkin olla vastuu tuloksesta ja palveluvalmiudesta, joka sulkee ryhmävastaavat ja tiiminvetäjät työehtosopimuksen ulkopuolelle. Tavarataloissa on esimerkiksi myyntipäälliköitä, osastonhoitajia tai osastopäälliköitä, jotka täyttävät työehtosopimuksen esimieskriteerit. Heillä on alaisia ja he esimerkiksi vastaavat koko osaston toiminnasta, hankinnoista ja markkinoinnista.
Myös pienempien myymälöiden esimiehet kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Tätä tulkintaa ei muuta se, että heillä voi olla eräin osin rajoitetummat toimivaltuudet kuin suurempien yksiköiden esimiehillä. He voivat tehdä myös suorittavaa työtä ja rutiininomaista työtä, kuten kassalla oleminen ja hyllyttäminen, huomattavan määrän työajasta verrattuna varsinaiseen esimiestyöhön.
Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta ei noudateta tuoteryhmävastaavien, tiiminvetäjien tai osastostaan vastaavien myyjien työsuhteissa, jolla on kokonaisvastuu esimerkiksi jostakin tuoteryhmästä, mutta ei alaisia johdettavanaan. He kuuluvat suoraan Kaupan työehtosopimuksen ja myös sen palkkamääräysten piiriin ja vastuusta riippuen työnantajan pitää maksaa heille esimerkiksi vastuulisää.
Ylärajanveto
Työehtosopimuksen piiriin eivät kuulu kaikki tavaratalojohtajat, ryhmäpäälliköt, aluepäälliköt eivätkä muut ylemmät toimihenkilöt, asiantuntijat ja yrityksen keskijohto. Tällaiset henkilöt usein edustavat työnantajaa yksittäisen esimiehen palkka- ja työehdoista neuvoteltaessa ja päätettäessä. Heillä on myös oikeus käyttää työnjohtovaltaa ja oikeus palkata esimies tai päättää hänen työsuhteensa. Heidän työsopimuksessaan voidaan sopia työehtosopimuksen tai Kaupan työehtosopimuksen soveltamisesta.
3 § Työsopimus
1. Kirjallinen työsopimus tehdään oheisen mallilomakkeen ja sen täyttämisohjeiden mukaan. Tulkinta
Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti. Suullinen sopimus ei ole sallittu.
On tärkeää, että työsopimuksen tekemisessä käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa mallilomaketta (ks. mallilomake). Tällöin työsopimus on työehtosopimuksen mukainen.
Työsopimuksessa ei tule kuin perustelluista syistä sopia sellaisista ehdoista, joita mallilomakkeessa ei ole. Työehtosopimuksen vähimmäismääräysten vastaiset työsopimuksen ehdot ovat suoraan pätemättömiä.
Toimihenkilö voi toimittaa oman työsopimuksensa liitolle sen työehtosopimuksen mukaisuuden tarkastamista varten.
4 § Työehdot
1. Työehdot määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan.
2. Tämä sopimus ei muuta esimiesten yrityskohtaisia työaikajärjestelyjä.
Tulkinta
Viittauksen kautta vähittäiskaupan esimiesten työehdot määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan, kuten työsuhde, työaika, poissaolot, vuosiloma ja matkat.
Ainoastaan palkkausta ja palkanlisiä koskevia Kaupan työehtosopimuksen määräyksiä , jotka on määritelty sen luvussa 4. palkkaus, ei sovelleta vähittäiskaupan esimiesten työsuhteissa (ks. palkka). Tämä on esimiesten palkan määräytymisen kannalta tärkeä poikkeus.
Sen sijaan Xxxxxx työehtosopimuksen määräyksiä sairausajan palkasta, vuosilomapalkasta ja lomarahasta sekä määräykset palkallisesta poissaolosta, mukaan lukien äitiys- ja isyysvapaan palkallisuutta koskevat määräykset, sovelletaan vähittäiskaupan esimiesten työsuhteissa.
Työajat
Vähittäiskaupan esimiesten työsuhteissa noudatetaan muun muassa samoja määräyksiä säännöllisestä työajasta kuin myyjillä. Ylityöt lasketaan samalla tavalla. Myös työaikaa
lyhentävät ”arkipyhät” ovat samat ja lyhennys toteutetaan samalla tavalla kuin myyjillä.
Ilta-, lauantai- ja sunnuntaityö
Toisinaan esimiehet ovat kysyneet sitä, missä määrin heillä on velvollisuus tehdä työtä epäsäännöllisinä työaikoina, iltaisin, lauantaisin tai sunnuntaisin.
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksessa on viittaus siitä, että kaupan myyjien työaikamääräyksiä sovelletaan esimiehiin. Kaupan työehtosopimukseen on otettu erillinen
määräys, että sunnuntaityötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella. Suostumus voidaan antaa erikseen tai työsopimuksessa. Siten sunnuntaityön teettäminen vaatii esimiehen suostumuksen, joka on annettu joko työsopimuksessa tai erikseen.
Iltaisin ja lauantaisin työtä voidaan puolestaan esimiehellä teettää työnjohto-oikeuden nojalla huomioiden hänen toimenkuvansa ja edellyttäen, ettei työsopimuksessa ole sovittu työskentelystä esimerkiksi ma-pe. Vähittäiskaupan ja Suomen Lähikaupan esimiehillä on oikeus vähintään samaan määrään sunnuntaivapaita, aattovapaita ja kahden peräkkäisen päivän viikonloppuvapaita kuin myyjillä kaupan työehtosopimuksen mukaan.
Ylityön tekemisestä ei voida koskaan sopia esimiestä sitovasti työsopimuksella. Tämän estää jo työaikalaki. Ylityösuostumus tarvitaan joka kerta erikseen tai se voidaan antaa lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan, esimerkiksi uutta toimipaikkaa avattaessa.
Viikonloppu- ja sunnuntaivapaat
Kaupan työehtosopimus määrittelee esimiehen viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden vähimmäismäärän. Sen sijaan työehtosopimuksessa ei ole rajoitettu esimiehen velvollisuutta työskennellä kyseisinä aikoina, vaan se ratkeaa työnantajan työnjohtovallan nojalla, ellei työsopimuksessa ole muuta sovittu, ja esimiehen antaman sunnuntaityösuostumuksen perusteella.
Kalenterivuodessa pitää viikonloppuvapaana olla vähintään 17 pe-la, la-su tai su-ma yhdistelmää. Vuosilomalle sattuvat viikonloppuvapaat lasketaan mukaan tähän minimiin. Jos työsuhde on alkanut kesken vuoden, tulee viikonloppuvapaita olla suhteessa työsuhteen kestoon. Jos työntekijä on osan vuotta pois työstä (sairaus, perhevapaat yms.), annetaan vapaat vastaavassa suhteessa. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäivien järjestelmää vaan, jos esimies sairastuu ja hänelle on työvuorolistaan merkitty ao. ajankohta vapaaksi, katsotaan vapaa saaduksi.
Viikonloppuvapaista vähintään yhdeksän per vuosi on oltava lauantai-sunnuntai – yhdistelmiä. Kalenterivuodessa pitää olla vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko vuotta, annetaan vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.
Korvaukset ilta-, lauantai- ja sunnuntaityöstä sekä ylityöstä
Vähittäiskaupan esimiehille ei makseta ilta- eikä lauantailisää, ellei työsopimuksesta tai yrityskohtaisesta käytännöstä muuta johdu. Sen sijaan ylityön ja sunnuntaityön tekeminen tulee korvata heille erikseen.
Säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi tehty työ on korvattavaa ylityötä ainoastaan, milloin se on tehty työnantajan määräyksestä tai hänen nimenomaisella suostumuksellaan. Ne annetaan ennen ylitöihin ryhtymistä. Ylitöitä tehneen toimihenkilön on itse pystyttävä luotettavasti osoittamaan, että hänen esimiehensä on ainakin antanut suostumuksen ylitöiden tekemiselle.
Kiinteä korvaus
Työaikalain 39.2 §:n mukaan esimiestehtävässä toimivien toimihenkilöiden kanssa voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä sopia työsopimuksin kiinteä kuukausikorvaus. Oikeutta sopia erillisestä korvauksesta ei ole työehtosopimuksella rajoitettu. Lisä-, yli- tai
sunnuntaityökorvauksen suorittaminen erillisenä kuukausikorvauksena edellyttää aina asiasta sopimista ja yleensä siitä sovitaan työsopimuslomakkeessa suoraan.
Sopimus voi koskea joko lisä-, yli- tai sunnuntaityökorvausta taikka kaikkia niitä. Se voidaan solmia joko määräaikaisena, esimerkiksi jonkin projektin ajaksi, tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus kiinteästä kuukausikorvauksesta voidaan molemmin puolin irtisanoa. Kysymys ei ole tällöin työsopimuksen kokonaan irtisanomisesta eikä irtisanomisperustetta vaadita. Irtisanomisen vaikutuksesta siirrytään korvaamaan ko. työt normaalilla tavalla tehtyjen tuntien mukaan.
Sopimus tarkoittaa sitä, että ylityökorvauksia ei suoritetakaan eritellysti tunneittain, vaan kuukausittain maksettavana arviomääräisenä kiinteänä korvauksena. Korvaus maksetaan tällöin jokaiselta kuukaudelta sovitun suuruisena riippumatta todellisuudessa tehdyn lisä-, yli- tai sunnuntaityön määrästä. Sopimusehdon kiinteästä kuukausikorvauksesta tulee kuitenkin perustua melko tarkoin todellisuutta vastaavaan, kohtuulliseen luotettavaan arvioon niistä tunneista, joilta työntekijä olisi oikeutettu saamaan puheena olevia korvauksia.
Lisä-, yli- tai sunnuntaityökorvausten suorittamisesta erillisenä kuukausikorvauksena on sovittava nimenomaisesti ja yksilöidysti. Mainittuja lisiä ei voida koskaan sisällyttää säännölliseltä työajalta maksettavaan kuukausipalkkaan, vaan työsopimuksessa tulee erikseen sopia kuukausittaisen korvauksen euromäärästä ja siitä tulee selvästi käydä ilmi, että kyse on kuukausittaisesta lisä-, yli ja sunnuntaityökorvauksesta.
5 § Työpalkat
1. Esimiehen palkka määräytyy sopimuksen mukaan.
2. Kiinteäpalkkaisen esimiehen palkkaa korotetaan vähintään samalla yleiskorotuksen määrällä kuin myyjien palkkaa, ellei työsopimuksesta tai yrityskohtaisesta käytännöstä muuta johdu.
3. Esimiesten palkkoja tulisi korottaa siten, että palkkasuhteet muuhun henkilöstöön nähden eivät aiheettomasti muutu.
Tulkinta
Työpalkoista on vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksessa omat määräyksensä, eivätkä näin ollen Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräykset palkoista tule sovellettavaksi. Tärkein seuraus tästä on, ettei esimiehille makseta Kaupan työehtosopimuksen mukaisia työaikalisiä tai lisiä erilaisista vastuista kuten myyjille.
Vähittäiskaupan esimiehen tulee siten sopia työsopimuksella työkohtaisuus- ja muista lisistä tai työsopimus taikka palkkakeskusteluissa pyrkiä neuvottelemaan kuukausipalkka sille tasolle, jota työtehtävien vaativuus edellyttää.
Palkka
Vähittäiskaupan esimiesten palkat ovat niin sanottuja sopimuspalkkoja ja palkka määräytyy työsopimuksessa sovitun mukaan. Heille ei ole sovittu työehtosopimuksen palkkataulukkoja (S-ryhmässä ja Suomen Vähittäiskaupassa esimiehillä on omat työehtosopimukset palkkataulukkoineen). Joka tapauksessa esimiehen palkan tulee olla korkeampi kuin myyjien palkkojen. Tämä ilmenee myös työehtosopimuksessa käytetystä sanonnasta palkkasuhteista
suhteessa muuhun henkilöstöön. Esimiehelle maksetaan pääsääntöisesti kuukausipalkkaa (vain osa-aikatyössä voidaan maksaa tuntipalkkaa).
Lisät
Kaupan myyjien työaikaan perustuvia lisiä ovat iltalisä, yölisä, aattoiltalisä, lauantailisä ja inventaarilisä lauantaina, jotka on myyjille maksettava eritellysti tehtyjen tuntien mukaan. Vähittäiskaupan esimiehille ei näitä lisiä kuitenkaan heidän työehtosopimuksesta johtuen makseta. Esimiehille ei makseta myöskään kaupan työehtosopimuksen vastuulisiä eikä kielilisää.
Lisien maksamisesta voidaan kuitenkin sopia työsopimuksessa tai niitä maksetaan esimiehille yrityksen käytännön perusteella.
Kaupan alan korotukset
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen mukaan kiinteäpalkkaisen esimiehen palkkaa korotetaan vähintään samalla yleiskorotuksen määrällä kuin myyjien palkkaa, ellei työehtosopimuksesta tai yrityskohtaisesta käytännöstä muuta johdu. Työnantaja ei voi selittää korotuksen antamatta jättämistä sillä, että esimiehen palkka on huomattavan korkea tai että on sovittu korotusten sisältymisestä sovittuun kuukausipalkkaan. Kaupan työehtosopimusratkaisussa sovitaan aina siitä, että myös sopimuspalkkaiset esimiehet saavat kuukausipalkkaansa kaupan ratkaisun mukaisen korotuksen.
KKO 1977 II 36: Yleissitovassa työehtosopimuksessa oleva palkkojen korotusmääräys edellyttää kaikkien palkkojen korottamista siinäkin tapauksessa, että palkka on jo ennestään työehtosopimuksen mukaista palkkaa suurempi.
Työehtosopimuksen määräyksen tulkinta korotuksesta ”ellei työsopimuksesta tai yrityskohtaisesta käytännöstä muuta johdu” on, että määräys koskee ainoastaan korotuksen antamisen ajankohtaa. Yrityskohtaisen käytännön perusteella työnantajalla on oikeus korottaa vähittäiskaupan esimiesten palkkoja muunakin ajankohtana kuin kaupan yleisessä ratkaisussa on sovittu, kunhan palkan kokonaiskorotus on saman suuruinen. Sen sijaan korotuksen suuruudesta pienempänä tai saamatta jäämisestä ei voida sopia työsopimuksella eikä yrityskohtainen käytäntö vaikuta siihen.
6 § Erinäiset määräykset
Sosiaaliset edut
1. Tämä sopimus ei koske yrityksen sosiaalisia etuja.
Ohjesäännöt
2. Esimiehen on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä.
3. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.
Tulkinta
Työnantaja voi työnjohto-oikeutensa nojalla antaa kaupan alalla ohjeita esimerkiksi hävikkitavaroiden käsittelystä, henkilökuntaostoista, alennuksista tai rahankäsittelystä. Esimies on toiminnassaan velvollinen noudattamaan näitä ohjesääntöjä ja määräyksiä ja valvomaan sitä, että myös johdettavat noudattavat niitä.
7 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja esimiehen tai luottamusmiehen kanssa.
2. Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena oheisen mallin mukainen erimielisyysmuistio.
Liittoneuvottelut
3. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
4. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
5. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi
Tulkinta
Yksittäisellä KEY:hyn kuuluvalla toimihenkilöllä on oikeus vedota siihen, että työnantaja ei noudata työsuhteessa vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen ja Kaupan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä. Koska työehtosopimus on yleissitova, oikeus on siinäkin tapauksessa, että työnantaja ei ole järjestäytynyt.
Kaupanalan esimiesliiton jäsenen tulee kääntyä suoraan KEY:n toimiston puoleen työehtojaan koskevassa erimielisyysasiassa. Määräykset paikallisista neuvotteluista ja erimielisyyksistä eivät koske KEY:n esimiesjäseniä.
Tässä oikeudenkäynnissä saattaa tulla eteen, että käräjäoikeus pyytää työtuomioistuimelta lausunnon vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta. Tällöin työehtosopimuksen solmineita osapuolia kuultaisiin työtuomioistuimessa siitä, miten työehtosopimusta tulee tulkita. Sen jälkeen työtuomioistuin toimittaa oikeasta tulkinnasta annetun tuomionsa käräjäoikeudelle.
8 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kielletyt.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuksen mukaan.
1. Sopimus on voimassa 30.04.2014 asti.
2. Sopimus jatkuu 30.4.2014 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.
Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä
Mikäli keskusjärjestöt 13.10.2011 allekirjoittamansa raamisopimuksen perusteella yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten
irtisanomista. Mikäli keskusjärjestöt suosittelevat sopimusten irtisanomista, sopijapuolet tämän perusteella neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista
sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon.
Ellei talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista edellä olevan mukaan sovita,
voi kumpikin sopijapuoli kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen viimeistään 31.3.2013 päättymään 30.4.2013.
TYÖSOPIMUSLOMAKE
ERIMIELISYYSMUISTIO
Yritys ................................................................................................................................................................
Toimipaikka ......................................................................................................................................................
Työnantaja tai työnantajan edustaja ..................................................................................................................
Työntekijä tai työntekijän edustaja ....................................................................................................................
Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy
.........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................
Työntekijän selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)
.........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................
Voidaan käyttää erillistä liitettä.
Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)
.........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................
Voidaan käyttää erillistä liitettä.
Aika ja paikka ..................................................................................................................................................
Työnantaja tai työnantajan edustaja Työntekijä tai työntekijän edustaja
….................................................................. …....................................................................
Nimen selvennys, puhelinnumero Nimen selvennys, puhelinnumero
ja sähköpostiosoite ja sähköpostiosoite
Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta.