Lapsiperheiden kotipal- velun palveluseteli
Lapsiperheiden kotipal- velun palveluseteli
Yleisen osan liite: Palvelukohtainen sääntökirja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 2023
Palvelujen järjestämisen lautakunta 19.04.2023 § 40
Sisällys
Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli 1
Palvelukohtainen sääntökirja 1
3.1 Palvelusetelijärjestelmä 3
3.2 Palvelusetelin myöntäminen 3
5 Palveluntuottajan oikeudet ja velvoitteet 5
7 Palvelua ohjaava lainsäädäntö 8
Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (jäljempänä hyvinvointi- alue) järjestää kotiin vietäviä palveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusete- listä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Palvelusetelillä tuotettavaan palveluun sisältyy lapsi- perheiden kotipalvelu. Hyvinvointialue velvoittaa, että palveluntuottajat noudattavat sääntökir- jan määräyksiä.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kotipalvelun järjestäminen perustuu lakiin sosiaalihuolto- lain lapsiperheiden kotipalvelusta (1301/2014). Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuolto- lain 18 a § (26.8.2022/790) mukaista toimintaa. Palvelu on toteutettava siihen sovellettavan lainsäädännön ja alemman tasoisten määräysten mukaisesti.
Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaa- vanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella ti- lapäisesti. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttä- mätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista yllä mainittujen syi- den vuoksi.
Lapsiperheiden kotipalvelusta annetun sosiaalihuoltolain mukaisesti palvelua tulee myöntää lain edellytykset täyttäville lapsiperheille sisältäen:
1. Toisen ihmisen antamaa asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, aterioiden valmistamiseen, vaatteiden huoltamiseen ja kodin siisteydestä huolehtimiseen liittyvät tehtävät sekä muihin jokapäiväiseen elä- mään kuuluvien tehtävien ja toimintojen apua
2. Tilapäistarpeisiin tarkoitettua perheiden arjessa selviytymisen tukemista ja vanhem- pien omien voimavarojen vahvistamista.
Lapsiperheiden kotipalvelu on lyhytkestoisiin tilapäistarpeisiin tarkoitettua perheiden arjessa selviytymisen tukemista. Tarkoitus on auttaa perhettä, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole täysin mahdollista. Lapsiperheiden kotipalvelu voi auttaa perhettä selviytymään itsenäi- sesti tai sen aikana voidaan arvioida pidempiaikaisten palveluiden tarvetta.
Palvelusetelin käyttömahdollisuutta tarjotaan niille asiakkaille, jotka täyttävät sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelusta (1301/2014, 18 a §) saamisen edellytykset.
Lapsiperheiden kotipalvelun tarpeessa asiakas ottaa itse yhteyttä täyttämällä sähköisen lapsi- perheiden kotipalveluhakemuksen tai ottamalla yhteyttä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa lapsiperheiden kotipalvelusta vastaavaan työntekijään.
Asiakkaan oikeus palveluseteliin ja sen käyttökohteisiin kirjataan palvelusuunnitelmaan ja li- säksi myönnettävästä palvelusta tehdään aina viranhaltijapäätös. Lapsiperheiden kotipalvelun
palveluseteli myönnetään asiakaskohtaista harkintaa käyttäen. Asiakas valitsee itse palvelun- tuottajan.
Palveluseteliä hallinnoidaan palvelusetelijärjestelmän kautta. Palvelusetelijärjestelmänä toimii palveluseteliportaali (xxx.xxxxx.xx). Palveluntuottaja rekisteröityy järjestelmään (ohje palvelu- seteliportaalissa). Rekisteröidyttyään järjestelmään palveluntuottaja hakeutuu sosiaalihuolto- lain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu -palvelusetelin palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja ylläpitää järjestelmässä omia tietojaan, tarkistaa asiakkaan palvelusetelin voimassaolon, sen saldon ja käytettävät tunnit. Palvelutapahtumat tulee kirjata viiden päivän kuluessa palvelun antamisesta, jotta asiakkaan saldo pysyy ajan tasalla.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden viranhaltija ohjaa asiakasta palvelusetelin käyttöön liitty- vissä asioissa. Asiakas saa ohjeet myös kirjallisena sekä listan hyväksytyistä palveluntuotta- jista (xxx.xxxxx.xx). Listasta ilmenevät tuotettavat palvelut ja palvelujen hinnat. Palveluseteli- portaalissa lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaalla on mahdollisuus vertailla palveluntuottajia.
3.2 Palvelusetelin myöntäminen
Palvelusetelin arvo perustuu myönnetyn palvelun määrään ja ajankohtaan. Asiakkaalle laadi- taan palveluseteli, joka noudattaa päätöksen voimassaoloaikaa ja muuta olennaista sisältöä. Palvelusetelin arvo lasketaan myönnetyn avun voimassaolon ja avun määrän mukaisesti. Asi- akkaalle muodostuu omavastuuosuus hyvinvointialueen myöntämän setelin summan ylittä- västä osuudesta. Asiakkaalle ei muodostu omavastuuosuutta, jos perheessä on lastensuoje- lun asiakkuus tai perhe saa toimeentulotukea. Perheen kokonaistilanne huomioiden voidaan joskus harkinnan varaisesti myöntää palveluseteli ilman omavastuuosuutta.
Palveluseteliin kirjatun jakson aikana käyttämättä jääneet tunnit eivät siirry seuraavalle jak- solle. Palvelusetelintuottajan tulee laskuttaa toteutuneesta palvelusta oman hinnastonsa mu- kaiset tuntihinnat palvelun toteutuksen ajankohdan perusteella.
Palvelusetelillä korvattavassa palvelussa lähtökohtana on palvelusetelipäätöksessä määritelty käyttötarkoitus ja palvelun määrä. Mikäli palveluun liittyy tilanteita, joissa ajatellaan tulevan muutoksia tai poikkeuksia, tulee palveluntuottajan ohjeistaa asiakasta olemaan etukäteen yh- teydessä palvelun myöntäjään.
Palvelusetelin käyttötarkoituksen ja voimassaoloajan määrittää palvelusetelin myöntäjä. Palve- lusetelin saanut asiakas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan tilatakseen palvelun. Palvelusetelin myöntäjä voi olla tarvittaessa yhteydessä palveluntuottajaan asiakkaan sijasta, jos se on edel- lytys palvelun alkamisen onnistumisesta.
Palveluntuottaja sitoutuu tarkastamaan aina asiakkaan palvelusetelin ja sen voimassaolon pal- veluseteliportaalista. Mikäli palveluntarve jatkuu, asiakas on vastuussa siitä, että hänellä on voimassa oleva päätös palvelusetelistä ja sen käytöstä.
Palveluseteliportaaliin merkitään toteutuneet työtunnit viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan.
Muiden kuin palvelusetelillä tuotettavien palveluiden maksamisesta asiakas ja palveluntuottaja sopivat keskenään ja ne ovat asiakkaan itse maksettavia palveluita.
Palvelusetelillä tuotettu palvelu perustuu asiakkaan ja palveluntuottajan väliseen sopimuk- seen, mikä tulee tehdä ensimmäisellä kotikäynnillä. Palvelusopimuksen osapuolet ovat palve- luja tuottava yritys sekä kuluttaja-asemassa oleva lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliä käyttävä asiakas. Asiakkaan ja palveluntuottajan välille tulee tehdä kirjallinen sopimus, missä sovitaan mm. palvelun asiakkaalle tulevista maksuista, sisällöstä, kestosta, irtisanomisesta ja kotiin tuotettavassa palvelussa asiakkaan avainten hallinnasta.
Kertaluonteisesta palvelusta riittää suullinen sopimus, joka päättyy ilman irtisanomista palve- lun toteuduttua. Sopimus tehdään määräajaksi tai enintään asiakkaan hyvinvointialueelta saa- man palvelusetelin voimassaolon ajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu tarkastamaan aina asiak- kaan palvelusetelin voimassaolon palveluseteliportaalista.
Xxxxxxx saa purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa palveluntuottajan virheen tai viivästyk- sen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, että työn- tekijä ei saavu lainkaan työpaikalle eikä palveluntuottaja ilmoita tästä asiakkaalle tai järjestä välittömästi korvaavaa apua tai työntekijä laiminlyö olennaisesti sovitun avun toteuttamisen tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä.
Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu on apua niissä tavanomaiseen elä- mään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vammansa, sairautensa, syn- nytyksen tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn, tai erityisen perhe- tai elä- mäntilanteen vuoksi kokonaan tai osittain itse tilapäisesti selviä. Lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan perheen kotona tai kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, lasten hoidossa ja kasvatuksessa, kodin hoidossa ja siisteydessä tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämi- sessä avustamista.
Lapsiperheiden kotipalvelua eivät ole avun tarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää hoivaa, hoitoa ja valvontaa.
Palvelusetelillä ostettavan lapsiperheiden kotipalvelun syitä voivat olla esimerkiksi:
• vanhemman yllättävä sairastuminen, uupuminen tai väsymys
• perheen kriisitilanteet (onnettomuus, perheen jäsenen kuolema, vanhempien eroti- lanne tms.)
• raskauden aikainen tai synnytyksen jälkeinen erityistilanne
• erityistarpeet monilapsisissa ja monikkoperheissä
• arjen sujuvuuden tukeminen (esim. erilaiset asiointikäynnit)
• perheen selviytymistä vaikeuttavien tilapäisten syiden vuoksi
Asiakas määrittelee tarvitsemansa avun palvelua tilatessaan. Asiakkaan ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa sovitut tunnit tehdään asiakkaan luona ja/tai asiakkaan kanssa sovi- tun mukaisesti asiakkaan kotona tai muussa paikassa. Tilauksen yhteydessä asiakas ja palve- luntuottaja sopivat myös palvelun kestosta ja aikatauluista.
Lapsiperheiden kotipalvelun on sisällöltään, suoritustavaltaan ja laadultaan oltava sitä, mitä on sovittu. Palvelu on suoritettava laadukkaasti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon asiakkaan mielipiteet ja etu. Palvelun tulee olla palvelun käyttäjää kunnioittavaa sekä perheenjäsenten turvallisuutta noudattavaa.
Asiakas on velvollinen tilausta tehdessään ilmoittamaan palveluntuottajalle sellaiset tiedos- saan olevat seikat, jotka vaikuttavat olennaisesti lapsiperheiden kotipalvelun asianmukaiseen toteuttamiseen.
5 Palveluntuottajan oikeudet ja velvoitteet
Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja/tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Sen tulee myös olla merkitty asianomaiseen aluehallintoviranomaisen ylläpitämään rekisteriin tai sen tulee olla saanut aluehallintoviranomaisen myöntämä toimilupa hyvinvointialueella. Palve- luntuottajalla, joka tuottaa kotiin annettavaa palvelua, tulee olla kirjallinen suunnitelma. Pelkäs- tään päivittäisissä toiminnoissa avustamista tarjoavan palveluntuottajan tulee olla hyväksytty hyvinvointialueen Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajat -rekisteriin.
Palveluntuottaja voi tarvittaessa käyttää hoidon toteuttamisessa omaa palveluaan vastaavaa palveluntuottajaa. Tällöin alihankkijan tulee täyttää samat vaatimukset kuin palveluntuottajan- kin ja palveluntuottajan tulee olla hyväksytty hyvinvointialueen Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajat -rekisteriin. Palveluntuottaja vastaa alihankkijoidensa toiminnasta kuten omastaan.
Palveluntuottajan on nimettävä palvelusetelitoiminnalleen vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilöltä edellytetään sovel- tuvaa sosiaali- tai terveysalan tutkintoa. Vastuuhenkilön vaihtuessa tulee siitä ilmoittaa hyvin- vointialueen kirjaamoon sekä kirjata muutos palveluseteliportaaliin.
Palveluntuottaja huolehtii, että asiakastyössä oleva henkilöstö täyttää samat kelpoisuusehdot kuin hyvinvointialueen henkilöstö vastaavissa tehtävissä. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että tuotetut palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta toiminnalta
hyvinvointialueella. Ensisijaisesti soveltuvina koulutuksina pidetään sosiaali- ja terveysalan koulutuksia ja tutkintoja (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja).
Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden hoidon tarpeen edellyttämällä tasolla ja hen- kilökunta sitoutuu yhteistyöhön asiakkaan, hänen perheensä sekä tarvittaessa vastuusosiaali- työntekijän tai muiden yhteistyöviranomaisten kanssa. Jos palveluntuottajalla on työsuhteessa enemmän kuin kolme työntekijää, palvelujen vastuuhenkilöllä tulee olla sosiaali- ja/tai terveys- alan korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto, riittävä johtamistaito sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä.
Henkilöstöllä tulee olla riittävä suomen ja ruotsin kielen taito.
Palveluntuottaja vastaa palvelun laadusta ja luotettavuudesta sekä hyvinvointialueen edellyttä- mien palveluntuottajaan kohdistuvien vaatimusten noudattamisesta. Palveluntuottaja nimeää asiakaskohtaisen yhteyshenkilön, joka ottaa vastaan palautteet ja reklamaatiot ja jolla on oi- keus sopia palvelusopimuksen sisältöön ja toteutukseen liittyvistä muutoksista. Yhteyshenkilö vastaa, että sovitut kirjaukset ja ilmoitukset tehdään viivytyksettä (mm. tilausvahvistukset, rek- lamaatiot, palautteet, raportointi).
Palveluntuottajan palveluihin liittyvät reklamaatiot on esitettävä suoraan palveluntuottajalle, ja reklamaatiot on toimitettava tiedoksi myös hyvinvointialueelle. Palveluntuottajan tulee vastata reklamaatioon kolmen arkipäivän kuluessa sen saapumisesta.
Palveluntuottajan toiminnan ja palvelujen valvontavastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella. Palvelutuottajan tulee ylläpitää hyvää laatua hygienian, asiakirjakäytännön, laitteiden ja materi- aalien käytön sekä asiakasturvallisuuden suhteen. Asiakastyön ja -turvallisuuden laadun mitta- rina käytetään asiakaspalautteen, potilasvahinkoilmoitusten, muistutusten, kanteluiden ja rek- lamaatioiden määrää.
Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelmaa käytetään laadunvalvonnan mittarina.
Palveluntuottaja antaa hyvinvointialueelle luvan tehdä palveluseteliasiakkailleen asiakastyyty- väisyyskyselyjä ja osallistuu hyvinvointialueen järjestämään asiakaspalautteen keräämiseen. Palveluntuottajaa edellytetään osallistumaan hyvinvointialueen järjestämiin yhteistyökokouk- siin.
Palvelun katsotaan olevan virheellistä, mikäli se poikkeaa yleisen tai palvelukohtaisen sääntö- kirjan, lainsäädännön tai sopimuksessa mainituista palvelun sisältövaatimuksista. Vastuu siitä, että palvelu on suoritettu laadukkaasti ja huolellisesti, on palveluntuottajalla (Kuluttajansuoja- laki 38/1978). Hyvinvointialue ei vastaa palveluntuottajan virheistä.
Palvelu on virheellistä myös, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on etukäteen antanut toiminnastaan, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon
palveluntuottajaa valitessaan. Sama koskee palvelun suorittamisesta annettuja tietoja (kulutta- jansuojalaki 38/1978).
Palveluntuottaja vastaa palvelun toteuttamisesta asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukai- sesti. Palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajalla tiedossa ja sopii korvaavasta palvelusta asiakkaan kanssa. Mikäli palvelun- tuottaja ei pysty järjestämään itse korvaavaa palvelua, ottaa hän yhteyttä lapsiperheiden sosi- aalipalveluiden viranhaltijaan palvelun järjestämiseksi. Hyvinvointialue ei vastaa peruuntu- neista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista.
Asiakas voi peruuttaa ennalta sovitun avustuskerran ilman veloitusta ilmoittamalla peruutuk- sesta palveluntuottajalle 24 tuntia ennen sovittua avustuskertaa. Myöhemmin peruttu ja pe- ruuttamatta jätetty avustusaika katsotaan kokonaan toteutuneeksi.
Palveluntuottaja laskuttaa tilaajaa kerran kuukaudessa jälkikäteen palvelusetelipäätöksen mu- kaisesti. Maksuehto on laskun saapumisesta lukien 14 päivää netto. Viivästyskorko on enin- tään korkolain mukainen. Tilaaja ei maksa laskutuslisiä eikä muita ylimääräisiä kuluja. Laskun tulee olla ilman asiakkaan henkilötietoja.
Palveluntuottaja muodostaa kuukausittain Palse.fi-portaalissa koontilaskuviitteen. Palvelun- tuottajan muodostama koontilaskuviite siirtyy automaattisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialu- eelle nähtäväksi. Palveluntuottaja lähettää palvelusetelilaskun Itä-Uudenmaan hyvinvointialu- eelle omasta laskutusjärjestelmästään.
Palveluntuottaja lähettää laskut ensisijaisesti verkkolaskuina. Laskun vastaanottajatietoina tu- lee laskussa olla osoite:
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue PL 936
00074 CGI
OVT-tunnus: 003732213393
Verkkolaskuoperaattori: CGI (operaattoritunnus 003703575029)
Palveluntuottajat, joilla ei itsellään ole käytössä sähköiseen laskutukseen soveltuvaa ohjelmis- toa, voivat luoda laskunsa aitoina verkkolaskuina CGI:n toimittajaportaalin avulla. Toimittaja- portaaliin voi liittyä lähettämällä pyynnön sähköpostiosoitteeseen xxxxxx@xxxxxxxxxx.xx. Vies- tissä tulee olla yrityksen nimi, y-tunnus ja vastuuhenkilön sähköpostiosoite. Sähköpostiosoit- teen tulee olla henkilökohtainen.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei maksa erillistä toimisto-, varaus-, materiaali- tai laskutusli- sää.
Laskusta tulee ilmetä seuraavat arvonlisäverolain määrittelemät, pakolliset laskumerkinnät:
• laskun antamispäivä
• laskun numero (juokseva tunniste)
• palveluntuottajan arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
• palveluntuottajan nimi ja osoite
• laskun saajan nimi ja osoite
• palveluseteliportaalin laskuviite
• verottomuuden peruste, esim. verottomat sosiaali- ja terveyspalvelut:
a) veroton ALV 130a §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti
b) veroton ALV 130a §:n sosiaalipalvelun myynti
c) veroton ALV 34 §:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti
d) veroton ALV 37 §:n sosiaalipalvelun myynti
e) muutos- tai hyvityslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun
Puutteelliset ja virheelliset laskut Itä-Uudenmaan hyvinvointialue palauttaa takaisin palvelun- tuottajalle, mikä saattaa aiheuttaa maksujen viivästymistä.
Palvelut tulee laskuttaa kuukausittain jälkikäteen 15. päivään mennessä.
Asiakas maksaa omavastuuosuuden palveluntuottajalle. Jos asiakas jättää maksamatta palve- luntuottajan laskun omavastuuosuuden, huolehtii palveluntuottaja itse maksuneuvotteluista sekä mahdollisesta perinnästä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei vastaa asiakkaan mahdolli- sesti maksamatta jääneistä omavastuuosuuksista.
7 Palvelua ohjaava lainsäädäntö
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009. Samanai- kaisesti tuli laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12§:n muuttami- sesta (570/2009). Lisäksi mm. seuraavat lait sisältävät palveluseteliä koskevia säädöksiä:
1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)
2. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)
3. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
4. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992)
5. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
6. Sosiaalihuoltoasetus (607/1983)
7. Kansanterveyslaki (66/1972)
8. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987)
9. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
10. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
11. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
12. Työturvallisuuslaki (738/2002)
13. Tietosuojalaki (1050/2018)
14. Kuluttajansuojalaki (38/1978)
15. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
16. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)
17. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015)
18. Euroopan parlamentin ja neuvoston yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679.