Contract

§	PERUSSOPIMUS, vanha teksti	PERUSSOPIMUS, uusi teksti	§
	1 LUKU KUNTAYHTYMÄ	1 LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
1	Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nivalan kaupunki.	Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Jokilaaksojen Musiikkiopiston kuntayhtymä. Päivittäisessä toiminnassa käytetään nimeä Jokilaaksojen Musiikkiopisto ja lyhennystä JMO. Kuntayhtymän kotipaikka on Nivala.	1
	kts. § 4	Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen ja Pyhäjärvi. Kuntayhtymällä voi olla myös sopimusperusteisia kuntia, jotka eivät ole kuntayhtymän varsinaisia jäsenkuntia. Sopimusperusteisten kuntien kanssa sovitaan palveluiden järjestämisestä erikseen tehtävällä sopimuksella. Sopimuksen vahvistaa yhtymävaltuusto.	2
2	Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on antaa säveltaiteen opetusta ja järjestää muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa. Kuntayhtymä voi järjestää musiikkioppilaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvaa koulutusta ja palveluja myös maksullisena palvelutoimintana.	Tehtävät ja toiminta-ajatus Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän järjestämiseen liittyviä palveluita. Jokilaaksojen Musiikkiopiston kuntayhtymä järjestää taiteen perusopetusta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän luvan perusteella kuntayhtymän toiminta- alueen jäsenkunnissa. Kuntayhtymä voi järjestää myös muuta taiteen perusopetukseen ja musiikkioppilaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvaa koulutusta ja palveluita. Taiteen perusopetuksen lisäksi kuntayhtymä voi järjestää myös muuta taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyvää toimintaa. Kuntayhtymän tehtävien toteuttamisesta määrätään tarkemmin taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ja - asetuksessa, oppilaitoksen opetussuunnitelmassa, johto- ja muissa oppilaitoksen säännöissä. Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. Opetus tapahtuu kuntayhtymän toiminta-alueen jäsenkunnissa. Opetuksen järjestäminen muuallakin on mahdollista, mikäli koulutuksen järjestämislupa muut opetuksen järjestämiseen liittyvät ehdot täyttyvät sekä opetus voidaan järjestää oppilaitoksen talouden kannalta edullisesti ja toimintaedellytyksiä huonontamatta.	3

3	Tehtävien toteuttaminen Kuntayhtymän tehtävien toteuttamisesta määrätään tarkemmin taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ja - asetuksessa, oppilaitoksen opetussuunnitelmassa, johto- ja muissa oppilaitoksen säännöissä.	kts. § 3
4	Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen ja Pyhäjärvi.	kts. § 2
5	Toimipisteet Opetus tapahtuu kuntayhtymän jäsenkunnissa. Opetuksen järjestäminen muuallakin on mahdollista poikkeuksellisesti silloin, kun se voidaan tehdä oppilaitoksen talouden kannalta edullisesti ja toimintaedellytyksiä huonontamatta.	kts. § 3
	kts. § 25-26	Neuvottelumenettely peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopumis- ja lisäämistilanteessa Jäsenkunnalla on oikeus luopua omistus- ja jäsenkuntaosuudestaan joko osittain tai kokonaan. Jäsenkunnan omistusosuuden luopuminen tapahtuu jäsenkunnan valtuuston päätöksellä. Päätöksestä annetaan tiedoksianto kuntayhtymän yhtymähallitukselle. Vastaavasti jäsenkunta voi antaa yhtymähallitukselle tiedoksiannon siitä, että jäsenkunta haluaa lunastaa peruspääomaosuuksia muilta jäsenkunnilta. Yhtymähallitus käynnistää neuvottelumenettelyn sen jälkeen, kun on saanut tiedoksiannon jäsenkunnalta peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopumisesta. Neuvottelumenettelyn kulku: 1. Peruspääomastaan ja jäsenkuntaosuudestaan luopuvan jäsenkunnan osuutta tarjotaan muille jäsenkunnille	4

		lunastettavaksi. Lunastusoikeus määräytyy 8 §:n äänivallan mukaisessa järjestyksessä. Omistusosuuden voi lunastaa kokonaisuudessaan yksi jäsenkunnista tai useampi jäsenkunta yhdessä. 2. Mikäli yksikään jäsenkunnista ei ole halukas lunastamaan omistusosuutta, kuntayhtymä voi tarjota sitä sopimusperusteisille kunnille. Uuden jäsenkunnan ottamisesta säädetään 5 §:ssä. 3. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle sen luopumaa jäsenkuntaosuutta vastaava osuus peruspääomasta. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan jäsenkuntaosuuden luopumisen voimaan astuttua kuluvan vuoden aikana. Peruspääoman ja jäsenkuntaosuuden luopuminen tulee voimaan ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei osuudesta luopuvan ja lunastavan kunnan kesken toisin sovita.
	kts. § 25	Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymähallitukselle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Kuntalain mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta tai sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä	5

		velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Kunta voi erota kuntayhtymästä myös luovuttamalla peruspääomaosuutensa toiselle kunnalle valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti.
	2 LUKU KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖKSENTEKO, TOIMIELIMET, YHTYMÄVALTUUSTO	2 LUKU YHTYMÄVALTUUSTO
	-	Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.	6
6	Jäsenten lukumäärä ja äänivalta Yhtymävaltuustoon valitsee jäsenkunnan valtuusto kaksi jäsentä, kun kunnalla on 10-100 oppilaspaikkaa kuntayhtymässä, kolme jäsentä, kun oppilaspaikkoja on kunnalla yli 100 ja yhden jäsenen, kun kunnalla on vähemmän kuin 10 oppilaspaikkaa. Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi ääni.	Yhtymävaltuuston jäsenten valinta ja määrä Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymävaltuustoon seuraavasti: Kunnan peruspääoma Jäsenten lukumäärä 3 % tai vähemmän 1 4–30 % 2 31 % tai enemmän 3 Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan jäsenmäärä on kiinteä koko yhtymävaltuuston toimikauden ajan. Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen valintakriteerejä.	7

	kts. § 6	Äänivalta Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan osuutta kuntayhtymän peruspääomasta. Jäsenkunnan äänimäärä on se kokonaisluku, joka saadaan, kun kunnan peruspääoma jaetaan luvulla sata (100). Yhden kunnan äänivalta voi kuitenkin olla enintään puolet (1/2) koko kuntayhtymän äänimäärästä. Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien kesken.	8
7	Toimikausi ja vaalikelpoisuus Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenten vaalikelpoisuus määräytyy kuntalain mukaan.	Kts. §7
	-	Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä.	9
8	Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän asioissa kuntayhtymän valtuuston kokouksissa. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka on kuntalaissa, huomioonottaen kuntalain 86. pykälä, säädetty kunnanvaltuuston tehtäväksi, ellei tästä perussopimuksesta tai johtosäännöstä muuta johdu. Yhtymävaltuusto - hyväksyy kuntayhtymän talousarvion, taloussuunnitelman ja toimintasuunnitelman - päättää kuntayhtymän tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajan kertomus antaa aihetta - valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan - valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan	Yhtymävaltuuston tehtävät Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.	10

	hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten - valitsee yhden (1) tilintarkastajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen hallinnon ja talouden tarkastamista varten - hyväksyy johtosäännöt - päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta.
		3 LUKU YHTYMÄHALLITUS
9	Kokoonpano ja toimikausi Yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi yhtymähallitukseen seitsemän jäsentä siten, että jokaisesta jäsenkunnasta on vähintään yksi jäsen sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.	Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä Yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi yhtymähallitukseen isäntäkunnasta kaksi jäsentä, joista toinen valitaan yhtymähallituksen puheenjohtajaksi ja jokaisesta muusta jäsenkunnasta valitaan yksi jäsen. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.	11
10	Hallituksen tehtävät - hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta - yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa - hallitus tekee kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset - yhtymähallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntayhtymää edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin - hallituksen muut tehtävät ja päätösvalta määritellään hallintosäännössä ja johtosäännössä	Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty. Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.	12
11	Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta päätetään kuntayhtymän hallintosäännössä.	Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.	13
		4 LUKU OMISTAJAOHJAUS
	-	Omistajaohjaus Jäsenkuntien omistajaohjaus toteutuu kuntayhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyssä sekä tarpeenmukaisissa työryhmissä ja neuvotteluissa.	14

		Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kukin jäsenkunta sopii erikseen kuntayhtymän kanssa palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa kuntayhtymän järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Neuvottelut järjestetään kuntakohtaisesti vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ennen kuntayhtymän lukuvuosisuunnittelun käynnistymistä. Palvelusopimus tehdään toistaiseksi, mutta sen sisältö tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Jäsenkunnat nimeävät viranhaltijan, joka toimii yhteyshenkilönä kuntayhtymään.
	3 LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS	5 LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS
12	Peruspääoma Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi oppilaspaikkojen suhteessa. Jäsenkuntien peruspääomalle ei makseta korkoa.	Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi omistusosuuksien suhteessa. Pääomasijoituksista tehtävistä peruspääoman korottamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Jäsenkuntien peruspääomalle ei makseta korkoa. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta	15

		siirrolla tai muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.
13	Jäsenkuntien osuudet ja vastuut Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän omaisuuteen määräytyvät kunnalla oppilaitoksessa olevien oppilaspaikkojen luvun mukaisessa suhteessa. Tässä yhteydessä oppilaspaikkoihin ei lueta musiikkileikkikoulun eikä avoimen osaston oppilaspaikkoja, jotka vaihtelevat vuosittain jäsenkunnissa kysynnän ja opetuksen järjestämismahdollisuuksien mukaan. Jäsenkunnan vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyy 1 momentissa mainittujen oppilaspaikkojen suhteessa.	Jäsenkuntien osuudet ja vastuut Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.	16
14	Talousarvio ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Siinä tarkoituksessa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja - suunnitelma toimitetaan jäsenkunnille 30.9. mennessä. Hyväksytty talousarvio ja - suunnitelma toimitetaan jäsenkunnille 15.12. mennessä.	Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Siinä tarkoituksessa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma toimitetaan jäsenkunnille 30.9. mennessä. Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja - suunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille viimeistään marraskuun 15. päivään mennessä.	17
	kts. § 23	Tilikauden yli-/alijäämäkäsittely Tilikauden tulos rahasto- ja varaussiirtojen jälkeen esitetään erikseen taseessa oman pääoman eränä. Yhtymävaltuusto voi päättää, että omaan pääomaan kertynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille. Mahdolliset ylijäämän palautukset palautetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa. Yhtymävaltuusto päättää jäsenkuntiin palautettavan ylijäämän suuruudesta ja ajankohdasta. Ylijäämän palautus voi tapahtua ainoastaan tilanteessa, jossa taseessa ei ole kertynyttä alijäämää aikaisemmilta tilikausilta.	18
	kts. § 23	Alijäämän kattaminen Jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta tämän perussopimuksen 16 §:n mukaisesti.	19

		Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, korotetaan jäsenkuntien maksuosuuksia talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä niin, että viimeksi päättyneen tilikauden mukainen alijäämä tulee katettua taloussuunnitelman vuosina.
	Kts. § 19	Tilinpäätös Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.	20
15	Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.	Kts. § 24
16	Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelun (=maksuosuuksien) perustana on hinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, vähennettynä valtion osuudella ja muilla toiminnan tuloilla. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet (= oppilaspaikkaluku). Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tilinpäätöksen osoittama oppilaitoksen käyttökulujen ja -tuottojen erotus jaetaan jäsenkuntien maksettavaksi oppilasluvun mukaisessa suhteessa laskettuna kummankin lukukauden oppilasluvun keskiarvon mukaan, vähennettynä isäntäkunnan osuudella rehtorin palkasta, joka on 35 %. Oppilasluvulla tarkoitetaan oppilaitoksessa olevien oppilaiden lukumäärää, johon eivät sisälly avoimella osastolla opiskelevat oppilaat, musiikkileikkikoululaiset, eivätkä muut, pelkästään ryhmäaineita opiskelevat oppilaat.	kts. § 21

17	Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.	Kts. § 26
18	Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4. pykälän 3 momentin mukaisen viivästyskoron.	kts. § 25
19	Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.	Kts. § 20
20	Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.	kts. § 27-29
21	Tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus Tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomuksessa tehtyjen muistutusten johdosta annetut selvitykset ja hallituksen lausunto on toimitettava valtuustolle viimeistään varainhoitovuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä.	kts. § 27-29
22	Tarkempien määräysten antaminen Kuntayhtymän taloudesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä ja talouden tarkastussäännössä ja muissa johtosäännöissä.	kts. § 27-29
23	Ennakot	kts. § 18-19

	Jäsenkunnat ja muut kunnat, joille oppilaspaikkoja on määräaikaisesti tai pysyvästi luovutettu, ovat velvolliset valtuuston päätöksen mukaisesti suorittamaan maksuosuuksistaan talousarvion mukaan laskettuja ennakkoja, jotka otetaan huomioon varainhoitovuoden päätyttyä tehtävässä lopullisessa tilityksessä. Valtuusto päättää ajankohdasta, jona lopullisen tilityksen mukaan 1 momentissa tarkoitetuilta kunnilta perittävät määrät on suoritettava ja liikaa kannetut ennakot palautettava.
		6 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
	kts. § 16	Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Kuntayhtymän toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kautta koulutuksen järjestäjälle maksettavaan valtionosuusrahoitukseen, kuntien maksuosuuksiin sekä maksullisen palvelutoiminnan tuloihin sekä muuhun tulorahoitukseen. Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Jäsenkuntien osuudet laskennallisesti myönnetyille opetustunneille määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntien maksuosuuden laskennallisena yksikkönä toimii jäsenkuntaosuus laskennallisista opetustunneista. Maksuosuudet ja laskennalliset opetustunnit määräytyvät kunnille yhden prosentin tarkkuudella. Jäsenkunta voi jäsenkuntaosuuden mukaisten laskennallisten opetustuntien lisäksi tilata kuntayhtymältä muita kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön. Sopimusperusteiset kunnat voivat tilata kuntayhtymältä kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön.	21
	kts. § 16	Kuntayhtymän kotipaikkakunnan isäntäkuntaosuus	22

		Kuntayhtymän kotipaikkakuntana toimivalta isäntäkunnalta laskutetaan jäsenkunnan peruspääomaosuuden mukaisen maksuosuuden lisäksi isäntäkuntaosuus, joka vastaa 15 % osuutta talousarvion mukaisten oppilas- ja asiakasmaksujen summasta eli kuntayhtymän maksutuotoista.
	-	Investoinnit ja pääomarahoitus Investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroin, vieraalla pääomalla tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriski-politiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.	23
	kts. § 15	Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.	24
	kts. § 18	Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.	25
	kts. § 17	Rahastot Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto.	26
		7 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
	kts. § 20-22	Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.	27
	kts. § 20-22	Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.	28
	-	Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta määrätään hallintosäännössä.	29

	4 LUKU JÄSENKUNNAN OTTAMINEN JA ERO
24	Uuden jäsenkunnan ottaminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Kunta voidaan hyväksyä kuntayhtymän jäseneksi nykyisten jäsenkuntien yhtäpitävällä päätöksellä. Kunnan tulee sijoittaa kuntayhtymään yhtymävaltuuston hyväksymä peruspääomaosuus. Uuden jäsenkunnan oikeudet ja velvollisuudet alkavat 1 momentissa tarkoitettua jäsenkuntien päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta.	Kts. § 4-5
25	Jäsenkunnan eroaminen Yksittäisellä jäsenkunnalla on oikeus erota kuntayhtymästä. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Kunta, joka eroaa kuntayhtymästä tai luopuu joistakin oppilaspaikoistaan, vapautuu, jollei valtuusto toisin päätä, kuntayhtymän jäsenyydestä tai niihin oppilaspaikkoihin liittyvistä velvollisuuksistaan, joista se luopuu, eroamis- tai luopumisilmoituksen tekoa seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Se jää kuitenkin edelleen 12 §:n 2 momentin mukaisesti vastuuseen niistä sitoumuksista, mitkä kuntayhtymällä silloin oli. Jäsenkunnalla, joka eroaa kuntayhtymästä, on oikeus saada kuntayhtymältä valtuuston vahvistama osuuttaan vastaava korvaus. Osuus määrätään kunnan oppilasluvun mukaisessa suhteessa laskettuna eroamispäivää edeltävien kahden lukuvuoden oppilasluvun keskiarvon mukaan, ellei valtuusto tasapuolisuus- tai kohtuullisuussyistä määrää osuutta toisin laskettavaksi.	Kts. § 4-5
26	Jäsenkunnan oppilaspaikoista luopuminen määräajaksi	kts. § 4

	Jäsenkunnalla on oikeus luopua oppilaspaikoistaan määräajaksi kokonaan tai osittain. Luopuminen tapahtuu luopumisilmoituksen tekoa seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Kuntayhtymän hallitus vastaa määräaikaisesta luopumisesta aiheutuvista oppilaspaikkojen ja kaluston siirroista toisen jäsenkunnan tai kuntayhtymän yhteiseen käyttöön tarvittaessa enintään kahdeksi vuodeksi, sitä pidemmästä ajasta päättää valtuusto.
27	Kuntayhtymän purkaminen Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.	kts. § 30
28	Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2000.	kts. § 33
		8 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
	kts. § 27	Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä	30

		sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
	-	Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntayhtymä valtuutetaan tekemään tarvittaessa vähäisiä teknisiä tarkennuksia tai korjauksia perussopimukseen, joista päättää yhtymävaltuusto.	31
	-	Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Tämän sopimuksen tulkinnasta johtuva erimielisyys, jota muuten ei saada sovittua, ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.	32
		9 LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
	kts. § 28	Voimaantulo Tämä muutettu perussopimus tulee voimaan 1.1.2023. Perussopimuksen mukainen toiminta ja palvelutuotanto käynnistyy 1.1.2023. Uuden perussopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan kuntayhtymän voimassa olevaa perussopimusta. Tämä muutettu perussopimus tultuaan voimaan korvaa aikaisemman 1.1.2000 voimaan tulleen perussopimuksen. Ennen muutetun sopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.	33