Valmisteluryhmän ehdotus MAL-sopimukseksi 20.8.2024
Valmisteluryhmän ehdotus MAL-sopimukseksi 20.8.2024
Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2024–2027
Ympäristöministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Väylävirasto
Liikenne- ja viestintävirasto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Kangasalan kaupunginvaltuusto x.x.2024 Lempäälän kunnanvaltuusto x.x.2024 Nokian kaupunginvaltuusto x.x.2024 Oriveden kaupunginvaltuusto x.x.2024 Pirkkalan kaupunginvaltuusto x.x.2024 Tampereen kaupunginvaltuusto x.x.2024 Ylöjärven kaupunginvaltuusto x.x.2024 Vesilahden kunnanvaltuusto x.x.2024 Valtioneuvosto x.x.2024
Kangasala | Lempäälä | Nokia | Orivesi | Pirkkala | Tampere | Vesilahti | Ylöjärvi
SISÄLLYS
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3
MAL-SOPIMUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 3
1. SEUDULLINEN SUUNNITELU JA TIETOPOHJA 4
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 6
2.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto 6
2.2 Kestävän liikkumisen infra 7
2.3 Liikkumisen palvelut ja teknologian kehitys 9
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 11
3.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto 12
3.2 Asuinympäristön laatu sekä sosiaalinen ja toiminnallinen monimuotoisuus 12
MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET 15
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET 16
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tam- pere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Kuntayhtymät: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka vastaa kuntien välisestä yh- teistyöstä.
Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus.
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä siten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien kes- kinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpitei- siin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen.
Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoli- selle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle.
MAL-sopimuksella edistetään seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yh- teistyönä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää ja siihen liittyviä investointeja, elinkeinoelämän elinvoimaisuutta, liikenneturvallisuutta, liikennejär- jestelmän digitalisaatiota sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoit- teena on myös hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua ilmastomuutokseen, torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetilat vuodelle 2035, kehityspolut tavoitetilan saavutta- miseksi ja tarvittavat toimenpiteet vuosille 2024–2027 tavoitteisiin pääsemiseksi. Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Sopimukseen on sisällytetty keskeisimmät ja vaikuttavim- mat maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet, jotka edellyttävät kuntien keskinäistä tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
MAL-SOPIMUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA
• Kansainväliset ilmastosopimukset
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
• Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023
• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja ilmastolain suunnittelujärjestelmä
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
• Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032
• Liikenneturvallisuusstrategia vuosille 2022–2026
• Valtakunnallinen seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta
• Tampereen kaupunkiseudun seutustrategia 2040, v. 2022
• Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040+, v. 2023
• Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2040, v. 2021
• Tampereen kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmätyö
• Seudullinen ilmasto- ja kestävän siirtymän työ
• Tampereen kaupunkiseudun MAL1-4-sopimukset, toimeenpano ja seuranta
• Tampereen seudun kuntien strategiat ja suunnitelmat ja sitoumukset.
1. SEUDULLINEN SUUNNITELU JA TIETOPOHJA
Tavoitetila 2035:
Maankäyttöä, asumista ja liikkumista koskevat tavoitteet, prosessit ja suunnitelmat kytkey- tyvät saumattomasti toisiinsa ja edistävät yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kestä- vää kehitystä. Maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu on organisoitua, resursoitua, jatkuvaa ja koko ajan kehittyvää. Seudullisessa yhteistyössä jaetaan tilanne- ja tulevaisuudenkuva. Yhteistyö parantaa suunnittelutyön resurssitehokkuutta ja tietopohjaista päätöksentekoa. Tietopohja on yhteistä ja suunnittelu nojaa säännöllisesti päivittyvään ajan- tasaiseen tietoon. Suunnittelun käytössä on laadukkaita työkaluja tiedon hyödyntämiseen.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Tampereen seudun kunnat jatkavat maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteenso- vittavaa suunnitteluyhteistyötä, pyrkivät yhdistämään maankäytön, asumisen ja liikennejär- jestelmän seudullisen suunnittelun ja varmistavat riittävät ja pysyvät seudulliset suunnittelu- resurssit.
Kaupunkiseudun kuntien, maakunnan liiton ja valtion yhteistyöllä sekä samansuuntaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä varmistetaan, että kaupunkiseudullinen, maakunnallinen ja val- takunnallinen suunnittelu on yhdensuuntaista ja vaikuttavaa. Keskeisenä yhteensovittamisen välineenä toimii Rakennesuunnitelma 2040+ ja seudun kestävän kaupunkiliikenteen suunni- telma SUMP (sustainable urban mobility plan). Kaupunkiseudullisen suunnittelun suhdetta lakisääteiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisiin kaavoihin sekä valtakunnal- liseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun selkeytetään.
Kaupunkiseudun suunnittelun tietopohjaa, vaikutustenarviointia, hallinnon tasojen välistä vuorovaikutusta ja yhteismitallista seurantaa kehitetään valtion ja kaupunkiseudun yhteis- työnä. MAL-sopimuksen vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti ja tietopohjaista päätök- sentekoa kehitetään.
Seutu ylläpitää yhteistä ajantasaista tilannekuvaa, johon sisällytetään ilmiöpohjaista tulevai- suuden tarkastelua, ja suunnittelua tehdään näiden pohjalta. Suunnitelmien toimeenpanoa edistetään kuntien ja valtion yhteistyössä.
TOIMENPITEET 2024–2027:
1. Tampereen kaupunkiseutu kehittää systemaattista tulevaisuuden ennakointityöskentelyä ja asukasvuorovaikutusta asumisen, asuinympäristöjen ja palveluverkon suunnittelun poh- jaksi.
2. Rakennesuunnitelman päivitystarve arvioidaan seudun ja kuntien toimesta seutustrategian uudistuessa.
3. Seutu ja kunnat ottavat käyttöön Rakennesuunnitelman 2040+ seurantatyökalun yhdyskun- tarakenteen kehityksen seuraamiseksi. Rakennesuunnitelma viedään kansalliseen kaupunki- seutusuunnitelman tietomalliin ja sen ajantasaisuudesta huolehditaan.
4. Seutu ja kunnat laativat siniviherstrategian, joka pohjaa seudun viherrakenteeseen sekä ve- sistöihin. Strategian kautta vahvistetaan viherverkon jatkuvuutta, vastataan ilmastonmuu- toksen hillintään ja sopeutumiseen sekä edistetään ekologista monimuotoisuutta. Pirkan- maan ELY-keskus osallistuu asiantuntijana strategian laadintaan.
5. Seutu ja kunnat valmistelevat energian tilannekuvan puhtaan siirtymän investointien mah- dollistamiseksi.
6. Seutu ja kunnat päivittävät asuinalueiden eriytymisen seurantatiedon (hyvinvointi-indeksi).
7. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii seudullisesta liikennejärjestelmätyöstä ja -suunnittelusta. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan Euroopan laajuisia lii- kenneverkkoja (TEN-T) koskevan asetuksen mukaisesti kestävän kaupunkiliikenteen suun- nitelmaksi (SUMP) vuoden 2027 loppuun mennessä.
8. Seutu ja kunnat laativat jakelun ja logistiikan kehittämisselvityksen. Selvityksessä tunniste- taan seudun jakelun ja logistiikan sekä merkittävien elinkeinoalueiden kytkeytyminen
TEN-T-verkkoon ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtion liikennehal- linto osallistuu selvitykseen asiantuntijana.
9. Valtio toteuttaa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuonna 2025. Seutu osallistuu tutkimukseen lisäotoksella ja vastaa seutua koskevan osuuden rahoituksesta.
10. Valtio huomioi Tampereen kaupunkiseudun tarpeet valtakunnallisen liikenne-ennustemal- lin kehittämisessä. Tampereen kaupunkiseutu tekee päätökset liikkumisen ennustemallin kehittämisestä. Traficom osallistuu asiantuntijana päätösvalmisteluun.
11. Valtio ja kaupunkiseutu kehittävät yhteistyössä valtakunnallista MAL-sopimusten rahoituk- sen ja vaikuttavuuden seurantaa. Kehittämisessä huomioidaan TEN-T-asetuksen täytän- töönpanoasetus mm. tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle.
2. KESTÄVÄ JA VÄHÄPÄÄSTÖINEN YHDYSKUNTARA- KENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2035:
Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Seudun yhdyskun- tarakenne on tiivis, monimuotoinen ja eheä. Asukkaiden arjen sujuvuus ja kestävät valinnat ovat mahdollisia. Asuminen, työvoima- ja palveluintensiiviset työpaikat sekä palvelut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville ase- manseuduille ja raitiotiekäytäviin. Keskusta-alueet ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä sekä laadukkaita asuin-, palvelu- ja työpaikkatoimintojen sijainteja. Keskustojen kehittämisessä on annettu tilaa kaupunkielämälle ja kaupunkivihreälle hyödyntäen joustavia katutilaratkaisuja.
Kestävät liikkumismuodot ovat kilpailukykyisiä ja ne luovat houkuttelevan vaihtoehdon yk- sityisautoilulle. Kestävien kulkumuotojen osuus Tampereen kaupunkiseudulla tehtävistä matkoista on noussut yli 55 prosenttiin. Liikenne tieverkolla on sujuvaa. Liikenteen digitali- saatio, palveluistuminen ja yhteiskäyttö on hyödynnetty ja automatisaation käyttöönotolle on valmiuksia. Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus on kasvanut merkittävästi. Puhtaiden käyttövoimien jakeluverkko on laajentunut ja vähäpäästöisten ajo- neuvojen osuus on kasvanut merkittävästi. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän ke- hittyminen on mahdollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asete- tut tavoitteet. Seudun hiilineutraaliustavoite saavutetaan.
2.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ohjaamalla kasvua ja kehittämistä yh- dyskuntarakenteen keskeisiin osiin ja kestävien kulkumuotojen edistämisen kannalta hyville sijainneille. Maankäyttöä kehitetään siten, että raitiotiehen, lähijunaan ja muuhun tehokkaa- seen joukkoliikenteeseen tukeutuvalle liikkumiselle luodaan edellytyksiä. Yhdyskuntaraken- netta hallitaan tiiviillä seutuyhteistyöllä. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahvistetaan viih- tyisän asumisen, hyvien palveluiden ja työpaikkojen kohdentamisella. Työpaikka-alueita oh- jataan rakenteen toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti: työvoima- ja asiakasintensii- viset työpaikat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ulkoke- hälle. Seudullisesti merkittävät keskusta-alueet muodostavat verkoston, jonka eri osat täy- dentävät toisiaan. Ylikunnalliset palvelut, työvoimaintensiiviset työpaikat sekä matkailuun liittyvät palvelut on keskitetty keskustaverkoston äärelle. Liikenteen palvelujen tarjonnalle on luotu seudun liikennejärjestelmässä ja maankäytöllä edellytyksiä.
TOIMENPITEET 2024–2027:
12. Asumisen uudistuotannosta vähintään 80 % ohjataan Rakennesuunnitelman 2040+ merkit- tävän kasvun vyöhykkeelle, joka kattaa seudullisesti merkittävien keskustojen verkon sekä
näitä yhdistävän tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän. Samalle vyöhykkeelle ohjataan työvoima- ja palveluintensiivinen työpaikkarakentaminen.
13. Seudullisesti merkittävien keskustojen verkostoa kehitetään edistämällä keskustoihin liitty- viä joukkoliikenne-, virkistys- ja viheryhteyksiä. Kunnat kohdentavat ylikunnallisten palve- lujen tarjonnan seudullisesti merkittäviin keskustoihin.
14. Kunnat varmistavat asemakaavoituksessa viiden vuoden tarvetta vastaavan tonttitarjonnan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeellä. Varantoa tavoitellaan tuo- tettavaksi vyöhykkeelle MAL-sopimuksen aikana vähintään 650 000 kem.
2.2 Kestävän liikkumisen infra
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja parannetaan kaupunkiseudulla. Kes- tävän liikkumisen alue laajenee ja yhä useampi talous on autoton. Joukkoliikennejärjestel- mää kehitetään raidepainotteiseksi. Runkobussiliikenteen luotettavuus, täsmällisyys ja no- peus kasvavat ja kaluston käyttövoimista tulee puhtaampia. Runkolinjoja täydentävä bussi- linjasto sekä liityntämahdollisuudet laajentavat joukkoliikenteen palvelualuetta ja käyttäjä- kuntaa. Lähijunaliikenteen suosio kasvaa ja kehittämisinvestointeja toteutetaan suunnitel- mallisesti.
Raideliikenteen ja liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä tarkastellaan ja arvioidaan yhteistyössä tehtävässä seudullisessa ja valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelussa huomioidaan olemassa olevat runkoyhteydet ja yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen.
Kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämiseen panostetaan. Keskustojen kävely-ympäristöt ovat viihtyisiä ja turvallisia. Pyöräliikenteen yhteyksien laatutaso kuntien keskuksissa ja niiden välillä nousee. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan kehittämällä laadukasta talvi- kunnossapitoa. Suunnitelmallinen kehittäminen mahdollistaa uusien sähköisten kulkuväli- neiden hyödyntämisen sekä turvallisen ja tilatehokkaan liikkumisen tiivistyvissä keskuksissa ja niiden välillä. Matkaketjuja ja niiden toimivuutta kehitetään.
TOIMENPITEET 2024–2027:
Raitiotiekehitys
15. Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa raitiotien suunnittelun ja Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen rahoitukseen sopimus- kaudella 2024–2027 yhteensä enintään 55 M€. Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirk- kala-Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 M€ ja toteutussuunnitteluun 4,0 M€ ja osuuden Partola-Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen sekä varikon pistoraiteen kaksiraiteistamiseen 50,5 M€. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola-Niihama-yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala-Linnainmaa-yhteysvälin suunnittelukustan- nuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laa- jennustarpeisiin.
Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on, että Pirkkala-Linnainmaa- raitiotien vaihe 2 Partola-Suuppa ja Niihama-Linnainmaa rakentaminen ajoittuu vuo- sille 2028–2031.
16. ELY-keskukselle varataan 3 M€ Kaupin kampuksen alikulun toteutussuunnitteluun ja ra- kentamiseen sekä Xxxxxxxx pysäkin (Jaakonmäenkadun) alikulun toteutussuunnitteluun, jotka kytkeytyvät kaudella 2024–2027 toteutettavaan raitiotiehankkeeseen.
17. Valtio sitoutuu Lielahti-Ylöjärvi raitiotien suunnittelun rahoitukseen enintään 0,5 M€. So- pimuskaudella 2024–2027 valtion rahoitusta kohdennetaan seuraavasti: jo tehty yleissuun- nittelu 0,2 M€, tehtävä hankesuunnittelu 0,3 M€. Valtionavustus voi olla enintään 30 % suunnittelukustannuksista.
18. Kaupunkiraiteiden suunnittelussa noudatetaan Traficomin kaupunkiraiteiden arviointioh- jetta.
Lähijunakehitys
19. Seudun kunnat ja valtio edistävät kaupunkiseudun asema- ja seisakeverkoston laajenta- mista. Ensivaiheessa edistettäviä asemia ja seisakkeita ovat Sääksjärvi, Messukylä, Ruu- tana, Ylöjärven keskusta, Epilä ja Harjuniitty. Messukylän, Ruutanan, Epilän ja Harjuniityn seisakkeita kehitetään vain lyhyiden lähi- ja taajamajunien tarpeisiin. Valtio osallistuu sei- sakkeiden esi- ja ratasuunnitteluun sekä toteutukseen vuosina 2025–2028 yhteensä enintään 4 M€. Seudun liikennejärjestelmätyöryhmä valmistelee esitykset valtion suunnittelu- ja to- teutusrahoituksen kohdentamiseksi. Kunnat ja Väylävirasto vastaavat osaltaan prosessien valmistelusta ja käynnistämisestä. Valtio ja kunnat suunnittelevat asemanseutuja ja seisak- keita 50–50 kustannusjaolla. Suunnittelua toteutetaan ratasuunnittaisina kokonaisuuksina ja seudullista yhteistyötä hyödyntäen. Suunnitteluun arvioidaan kohdentuvan noin puolet tä- män sopimuskohdan valtionrahoituksesta.
Suunnitteluhankkeet vuosina 2025–2028:
a. Etelän suunta: Sääksjärven aseman esi- ja ratasuunnitelma
b. Idän suunta: Messukylän ja Ruutanan seisakkeiden sekä Oriveden aseman esi- ja ratasuunnitelma sekä mahdollisesti Orivesi-Oriveden keskusta -välin sähköistyk- sen esiselvitys ja ratasuunnitelma
c. Pohjoisen suunta: Ylöjärven puuterminaalin siirron ja aseman esi- ja ratasuunni- telmat
d. Lännen suunta: Epilän ja Harjuniityn seisakkeiden esi- ja ratasuunnitelmat
e. Seudun pitkän aikavälin seisakeverkon ja liikennöinnin selvitys. Tarkasteltavaksi otetaan seudun rakennesuunnitelmassa kuvattu asemaverkko.
Noin puolet tämän toimenpidekohdan valtion rahoituksesta on tavoitteena kohdentaa toteutuksen käynnistämiseen kuntien ja valtion yhteisrahoituksella toteutusvalmiuden ja vaikuttavuuden kannalta parhaissa kohteissa. Toteutuksen käynnistämisestä voi- daan päättää, kun sovitun suunnittelun kokonaiskustannukset ovat selvillä, suunnitte- lulla on muodostettu toteuttamisen edellytykset ja perusteet sekä junaliikennepalvelu- jen toteutuminen on selvillä. Mikäli tunnistetaan, että rahoitusta ei voida hyödyntää
täysimääräisesti, sitä kohdennetaan kestävän liikkumisen kehittämispaketeissa kuvat- tujen periaatteiden mukaisesti.
Kestävän liikkumisen kehittämispaketit
20. Valtio osoittaa yhteensä enintään 2,5 M€ vuosina 2025–2028 valtion seudun väyläverkon pieniin yhteisrahoitteisiin parantamishankkeisiin. Hankkeiden tulee käynnistyä vuoden 2028 loppuun mennessä ja niiden toteutus voi jatkua vuodelle 2029. Näillä yhteisrahoittei- silla hankkeilla edistetään liikenneturvallisuutta, kestävää liikkumista ja yhdyskuntaraken- netta sekä muita MAL-sopimuksen tavoitteita. Rahoitusta voidaan kohdentaa valtion maan- teiden ja rautateiden parantamisinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valtion liikenneväylien yhteydessä olevien liityntäpysäköintialueiden suunnitteluun ja toteuttami- seen. Kuntien rahoitusosuuksia voidaan käyttää myös näiden valtion väylähankkeiden to- teuttamisen edellyttämiin katujärjestelyihin. Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kun- tien kesken kustannusjaolla 50/50. Edistettävistä hankkeista sovitaan jatkuvassa liikennejär- jestelmätyössä seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL- sopimuksen toimeenpanoa. Tämän toimenpidekohdan rahoituksen kohdentamisessa huomi- oidaan MAL-sopimuksen kokonaisrahoituksen tasapainoinen jakautuminen seudun eri kun- tien välillä.
2.3 Liikkumisen palvelut ja teknologian kehitys
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Joukkoliikennepalvelu on laadukasta. Liikkumisen uudet palvelut lisääntyvät vaiheittain ja kytkeytyvät liikennejärjestelmään. Teknologian hyödyntäminen, kehittäminen ja sääntely, tiedon kerääminen, hallinta ja rajapintojen kehittäminen sekä teemaan liittyvän osaamisen lisääminen tehdään yhdessä valtion kanssa. Paikallisia pilotteja skaalataan seudullisiksi.
Liikkumisen palvelut ja matkaketjut mahdollistavat matkaketjujen toimivuuden ja matkojen korvaamisen. Tieliikenteen sujuvuutta, vähäpäästöisyyttä ja turvallisuutta edistetään kestä- vän liikennejärjestelmän kehittämisellä sekä autokannan uudistumista tukemalla siten, että autosuorite ei kasva. Seudun ja valtion tavoitteena on edistää pitkäjänteisesti liikenteen digi- talisaation ja kestävien matkaketjujen kehittymistä Tampereen seudulla. Puhtaiden käyttö- voimien jakeluverkosto mahdollistaa päästöttömän autoilun. Älykkään pysäköinnin ja lii- kenteenohjauksen järjestelmiä kehitetään.
TOIMENPITEET 2024–2027:
Joukkoliikennepalvelut
21. Valtio avustaa Tampereen seudun julkisen henkilöliikenteen palveluita sopimuskaudella 2024–2027 8,06 M€. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa seu- raavia joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä.
a. Joukkoliikenteen tarjontaa kehitetään painottaen erityisesti kilpailukykyiseen runkolinjas- toon.
b. Joukkoliikennepalvelut hankitaan pääsääntöisesti hyväksyen vain puhtaat käyttövoimat.
c. Informaatiojärjestelmää kehitetään ja häiriöhallinnan työkaluja parannetaan.
d. Siirtyminen tilipohjaiseen lippu- ja maksujärjestelmään vaiheittain 2024 alkaen.
e. Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta monipuolisilla lipputuotteilla ja lisäämällä markkinointia.
22. Valtio, seutu ja kunnat tekevät yhteistyötä seudun sisäistä liikkumista palvelevan lähiju- naliikenteen kehittämiseksi ja junaliikenteen kilpailuttamiseksi.
a. Seutu ja valtio kehittävät yhdessä henkilöjunapalvelua nykyisen ostoliikennesopimuk- sen piirissä.
b. Valtio tunnistaa valtakunnallisen ratasuunnittelun yhteydessä lähijunaliikenteen kehittä- misen tavoitteet ja tarpeet.
c. Seudun joukkoliikenneviranomainen kytkee lähijunaliikenteen osaksi seudun muuta joukkoliikennejärjestelmää ja sen rahoitusta.
d. Tampereen kaupunkiseudun edustajat osallistuvat junaliikenteen kilpailutukseen kyt- keytyvän tietopohjan laatimiseen vuosien 2024 ja 2025 aikana seudun junaliikenteen palvelutarpeista ja näiden kustannuksista (palvelut, kalusto ja infra).
e. Kilpailutuksen lähtökohtien muodostamisen yhteydessä tavoitellaan rahoituksen nostoa seudun sisäistä liikkumista tukevaan junaliikenteeseen. Xxxxxx pyrkii pitämään rahoi- tuksen vähintään nykytasolla. Lähijunaliikenteeseen kytkeytyvät kunnat osallistuvat rahoitukseen.
f. Valtio tekee lähtökohtaiset linjaukset hankittavista palveluista sekä niihin liittyvistä inf- rainvestoinneista vuosien 2024 ja 2025 aikana. Seudun kunnat sopivat lähijunaliiken- teen kustannusjako-osuudet ennen valtion linjauksia palveluhankinnoista.
23. Kunnat ja valtio kehittävät asema-alueita liikenteen solmupisteenä matkaketju- sekä mat- kustajapalveluiden näkökulmasta. Toimenpiteitä tehtäessä huomioidaan läpileikkaavasti asemien esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi asemien opastuk- seen ja talvikunnossapitoon liittyen ja niillä toteutetaan osaltaan kansallista esteettömyysvi- siota. Asemanseutujen kehittämisessä huomioidaan pitkämatkaisen bussiliikenteen tilatar- peet sekä muiden liikkumispalveluiden tilatarpeet (liityntäpysäköinti, yhteiskäyttöautot- ja pyörät, taksipalvelut, mikroliikkumisen palvelut).
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä
24. Seutu tekee yhteistyötä seudulle laaditun liikkumisen teknologiat ja palvelut tiekartan toimeenpanemiseksi. Valtio tukee asiantuntija- panoksella toimeenpanoa.
25. Seutu ja kunnat lisäävät liikennejärjestelmäkehittämisen käyttäjä- lähtöisyyttä, -viestintää sekä osallistamista kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämiseksi.
26. Kunnat sitoutuvat yhteistyöhön valtion liikennehallinnon sekä muiden MAL-seutujen kanssa yhteentoimivien toimintamallien ja ratkaisuiden kehittämiseksi digitaalisen liikenne- tiedon hallinnoimiseksi ja jakamiseksi. Yhteistyössä määritellään olennaiset liikennetiedot
sekä laaditaan suunnitelma siitä, miten tietoja kerätään ja jaetaan kansalliseen yhteyspistee- seen. Suunnitelman tulee varmistaa käytettyjen toimintamallien, keräystapojen ja tietojär- jestelmien yhteensopivuus sekä alan sääntelyn mukaisten standardien käyttö. Valtio mah- dollistaa avoimen yhteistyöfoorumin, jonka kautta kuntasektorin toimijat pyritään kytke- mään tiiviimmin mukaan liikenteen digitaalisen toimintaympäristön kehittämiseen. Yhteis- työssä hyödynnetään MAL-seuduilla jo laadittuja selvityksiä.
27. Kunnat varmistavat, että liikenteen digitalisaatio ja automaation mahdollistamat uudet liik- kumis- ja kuljetustavat otetaan huomioon kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja katutilo- jen suunnittelussa. Valtio selvittää digitalisaation ja automatisaation mahdollistamien uu- sien liikkumis- ja kuljetustapojen huomioimista katutilojen suunnittelussa yhdyskuntara- kentamislain valmistelun yhteydessä.
28. Seudulla tehdään yhteistyötä jakeluinfran kehittämiseen liittyvien mm. lakisääteisten vel- voitteiden täyttämiseksi sekä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio edistää kuntien välistä tiedonvaihtoa jakeluinfran kehittämisessä.
29. Kunnat edistävät puhtaiden käyttövoimien jakeluverkon toteutumista. Kunnat ja valtio ke- hittävät määränpäälatausta hallinnassaan olevilla pysäköintipaikoilla. Kunnat mahdollista- vat kadunvarsilatauksen tarjoamista. Kunnat huomioivat sähkön ja vedyn yleisesti saata- villa olevien tieliikenteen jakeluasemien rakentamisen tarpeen maankäytön suunnittelussa. Seudun kunnat mahdollistavat maankäytössä, että vuoteen 2025 mennessä seudulla on vä- hintään 1 alue raskaan kaluston sähkön latausasemalle ja vuoteen 2030 mennessä 1 alue ve- dyn tankkausaseman tarpeisiin. Sähkön jakeluverkon kapasiteetin osalta raskaalle liiken- teelle osoitettavilla alueilla huomioidaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan EU-asetuksen (AFIR) mukaiset latauspisteiden antotehotavoitteet. Lisäksi kunnat varmistavat, että seudulta löytyy vähintään kaksi aluetta nesteytetyn metaanin jakeluun. Kunnat selvittävät edellytykset toteuttaa yhteiskäyttöistä latausinfraa paikallisliikenteen linja autovarikoiden yhteyteen.
3. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2035:
Seudulle on rakennettu noin 33 500 asuntoa nykyisen Rakennesuunnitelman mukaan, mikä mahdollistaa kaupunkiseudun kasvun. Asumisen kaavoitus ja rakentamisen ohjaus on laadu- kasta ja määrällisesti riittävää tuottaen monipuolisen koko- ja hallintamuotojakauman sekä erilaiset talotyypit. Seudun asuntomarkkinat mahdollistavat työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippumatta. Asuntotuotanto vahvistaa sosiaalista kestävyyttä. Hei- koimmassakin asemassa oleville väestöryhmille on tarjolla riittävästi asumisratkaisuja ja asunnottomuus on poistettu. Eriytymiskehitystä hillitään rakenteellisin, sosiaalisin ja kult- tuurisin keinoin.
Elinympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia. Seudun yhdyskuntarakenne ja taajamat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuvia. Viher- ja virkistysalueet ovat jokaisen kohtuullisesti saavu- tettavissa ja niitä on riittävästi. Seudun viherrakenne on katkeamaton, verkottunut ja ekolo- gisesti monimuotoinen. Kulttuuriympäristöt huomioidaan suunnittelussa. Maankäytön suun- nittelulla pienennetään rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjälkeä. Puurakentamisen ja vähähiilisten materiaalien osuutta rakentamisessa kasvatetaan.
3.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kunnat huolehtivat yhteisvastuullisesti seudullista tarvetta vastaavan ja kaikille väestöryh- mille soveltuvan, monipuolisen ja laadukkaan asuntokannan rakentumisesta. Tuotanto koh- dennetaan yhdyskuntarakenteen sisään rakenteen toimivuutta, eheyttä ja asuinalueiden tasa- painoista kehitystä tukemaan.
Seudun kohtuuhintaisen asumisen tavoite ja kuntakohtaiset osuudet on määritelty rakenne- suunnitelmassa. Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi luetaan valtion tukema asuntotuotanto sekä kuntakonsernin asuntotuotanto. Kunnat luovuttavat tontteja kohtuuhintaiseen asunto- tuotantoon seudun asuntotuotantotavoitteeseen pääsemiseksi.
TOIMENPITEET 2024–2027:
30. Tavoitteena on, että seudulle on rakennettu vähintään 13 400 asuntoa, joista vähintään 80
% kohdennetaan Rakennesuunnitelman 2040+ merkittävän kasvun vyöhykkeelle.
31. Kaupunkiseudun kunnat huolehtivat maapolitiikassa ja asemakaavoituksessa, että asunto- tuotannon käynnistämisen edellytykset turvataan huomioiden rakentamisen kustannuskehi- tys ja kilpailu. Kunnat raportoivat asuntotuotannon käynnistymistä vauhdittavat toimet osana vuosittaista MAL-sopimusten toteutumisen seurantaa.
32. Tampereen seutu valmistelee asumisen laatuohjelman asuntotuotannon laadun ja moni- muotoisuuden lisäämiseksi.
33. Valtio kohdentaa seudulle valtion tukemaa asuntotuotantoa rakennesuunnitelman merkittä- vän kasvun vyöhykkeelle. Tuettu asuntotuotanto pyritään sijoittamaan siten, että asuinaluei- den sosiaalinen eriytyminen ei vahvistu.
34. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen asuntotuotannon tontinluovutusohjelman.
35. Valtio luovuttaa yhdyskuntarakenteen keskeisillä sijainneilla kunnille maata myymällä, vaihtamalla ja tarvittaessa maankäyttösopimuksia hyödyntäen.
3.2 Asuinympäristön laatu sekä sosiaalinen ja toiminnallinen monimuotoi- suus
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä tasalaatuisuus nostetaan kilpailutekijäksi seudullisessa asuntopolitiikassa. Asunnottomuuden syihin tartu- taan ennakoivilla toimilla ja asunnottomuuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti. Asuinalueiden eriytymiskehitystä ennakoidaan ja ehkäistään yhteistyössä. Alueiden väestöl- lisen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseksi kehitetään seudulliset menet- telyt. Seutu on kuronut viherrakenteen katkoksia umpeen suunnitelmallisesti. Seudun tii- viisti rakennettuja osia vahvistetaan viherrakenteella, jotta ne kykenevät ottamaan ilmaston- muutoksen aiheuttamat vaikutukset vastaan kestävällä tavalla. Suunnittelussa hyödynnetään kulttuuriympäristöjen myönteisiä vaikutuksia hyvän elinympäristön rakentamisessa.
TOIMENPITEET 2024–2027:
36. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi kunnat uudistavat Rakennesuunnitelmassa 2040+ tunnistettuja asuinrakennustyypiltään yksipuolisia alueita. Alueita monipuolistetaan näiden luonne ja ominaisuudet huomioiden. Alueiden palveluita ja saavutettavuutta kehite- tään aktiivisesti.
37. Kunnat varmistavat asunto- ja asuinrakennustyyppien monipuolisuuden kaikilla asuinalu- eilla. Uudet alueet suunnitellaan asuinrakennustyypeiltään ja hallintamuodoiltaan monipuo- lisiksi. Vanhoja kaupunginosia uudistetaan maapolitiikkaa, kaavoitusta, julkisia investoin- teja ja ympäristön laadun parantamista hyödyntäen. Kaupunkimaisissa naapurustoissa suo- sitaan asumisen kokeiluja ja uudenlaista asuntotuotantoa, kuten kaupunkipientaloja.
38. Kunnat ja seutu laativat yhdessä rakennetun ympäristön energiatehokkuuden kehittämisoh- jelman, jonka tavoite on taajaman CO2-päästöjen vähentäminen. Ohjelman laadinnassa hyödynnetään rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten seurantatyökalua.
4. SEUDUN ELINVOIMAISUUS
Tavoitetila 2035:
Seutu on valtakunnallisesti merkittävä, kansainvälinen talouden keskittymä. Seudun rooli liikenteen kansallisena solmukohtana ja vientiteollisuuden alueena on entisestään vahvistu- nut. Seutu on kiinnostava sijoittumiskohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Seudulle si- joittuu merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja. Seudun maankäyttö ja liikennejärjes- telmä tukevat elinvoimaista yhdyskuntarakennetta, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja työvoiman saatavuutta. Seudun logistiset kuljetusketjut ovat toimivia, turvallisia ja niissä hyödynnetään eri liikennemuotoja. Seudun kasvanut jakeluliikenne on järjestetty tehokkaasti ja kestävästi digitalisaatiota ja puhtaita käyttövoimia hyödyntäen. Valtakunnallista liikenne- järjestelmää on kehitetty Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti.
Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Teollisuuden kytkös seudun elinvoimaan on vahvistunut. Maankäytön suunnittelussa var- mistetaan teollisuuden tarpeita vastaava tonttitarjonta ja infrastruktuuri. Tampereen seudun roolia kansallisen logistiikan, turvallisuuden ja huoltovarmuuden solmupisteenä kehitetään. Kunnat ja valtio tekevät yhteistyötä keskeisten liikennehankkeiden suunnittelun käynnistä- misessä siten, että se mahdollistaa hankkeiden edistämisen valtion rahoittamina tai EU- hankkeina.
Tampereen seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittä- viä yhteyksiä muista maakunnista kehitetään yhteistyössä valtion ja muiden kaupunkiseutu- jen kanssa. Matka-ajat lyhenevät ja palvelutaso paranee työmatkaliikenteen kannalta merkit- täviin kaupunkeihin. Seudulla tehtävässä suunnittelussa varmistetaan, että seudun teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat kestävästi saavutettavia. Saavutettavuuden ja kestävän liikenteen edistämistä tukevat tarpeet 12 vuoden aikajänteellä mm. lähijunaliikenteen sekä raitiotiever- koston kehittämisen osalta huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa.
TOIMENPITEET 2024–2027:
39. Tampereen kaupunkiseudun kunnat valmistelevat keskinäisessä
yhteistyössä Rakennesuunnitelmassa 2040+ tunnistettuja seudullisesti merkittäviä elinkei- noalueita puhtaan siirtymän investoinneille. Alueita ovat Kolmenkulma, Lempäälän ja Pirk- kalan välinen alue, Rusko-Saarenmaa sekä Taraste. Kunnat huolehtivat alueiden kaavoitta- misesta sekä kehittävät teknisiä ja hallinnollisia valmiuksia investointien vastaanottami- seen. Alueilla voidaan pilotoida teollisuuspuistomenettelyä ja luvituksen yhden luukun - periaatetta.
40. Kunnat ja valtio yhdessä huolehtivat seudun kestävän kaupunkikehityksen, turvallisuuden (VAK) ja huoltovarmuuden kannalta ongelmallisella sijainneilla olevien terminaalien siir- ron suunnittelusta ja maankäytön päivittämisestä vastaamaan alueen kaavoja.
a. Sopimuskaudella kaupunkiseutu ja Väylävirasto edistävät yhdessä järjestelyratapihan siirtoa ja multimodaalin logistisen solmun mahdollistamista uudessa sijainnissa. Lem- päälän kunta valmistelee yleiskaavaa järjestelyratapihan siirron mahdollistamiseksi ja Tampereen kaupunki jatkaa maankäytön suunnittelua nykyisen järjestelypihan alueella ja arvioi muutoksen yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset.
b. Ylöjärven kaupunki valmistelee maankäytön suunnittelua nykyisen puuterminaalin alu- eella.
41. Valtio valmistelee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen sekä sitä toimeenpanevat suunnittelu- ja investointiohjelmat. Tampereen kaupunkiseudun prioriteetit suunnitelmaan ja ohjelmiin ovat:
a. Pääradan kehittäminen: suunnittelussa huomioidaan Tampereen seudun lähijunaliiken- teen tarpeet, mm. Lielahti-Lakiala suunnittelua jatketaan.
b. Tampere-Pori/Rauma-radan kehittäminen: suunnittelua jatketaan Lielahti-Nokia YVAn muodostamilla perusteilla. Suunnittelussa huomioidaan Tampereen seudun lähijunalii- kenteen tarpeet sekä seudullisesti merkittävien elinkeinoalueiden kehittäminen.
c. Tampere-Pirkkala lentokentän ja lentokenttäyhteyksien (kehä2) kehittäminen: suunnit- telua jatketaan kansainvälisen saavutettavuuden ja seudun elinkeinorakenteen kehittä- miseksi. Suunnittelussa huomioidaan järjestelyratapihan siirto, seudullisesti merkittä- vien elinkeinoalueiden kehittäminen sekä lentokentän ja varuskunta-alueen rooli Naton tukikohtana.
d. Valtateiden 9, 12 ja 3 kehittäminen seudun alueella: suunnittelua jatketaan liikennetur- vallisuuden, saavutettavuuden sekä seudullisesti merkittävien elinkeinoalueiden kehit- tämiseksi. VT9 toteutumista edistetään aktiivisesti.
42. Valtio ja kunnat edistävät seudun keskeisiä kehittämiskohteita olemassa olevien sopimuk- sien mukaisesti.
a. ELY-keskus ja Tampereen kaupunki jatkavat Vt12 ja Kt 65 suunnittelua Hiedanrannan kohdalla siten, että toteuttamisesta voidaan päättää viimeistään MAL-sopimuksen päi- vittämisen yhteydessä.
b. Henkilöratapihojen kehittämishankkeet Tampereella ja Nokialla toteutetaan.
MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET
Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelman mukaisesti. Tämä koskee alueidenkäyttölakia, yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntara- kentamislakia.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelma laaditaan pääministeri Xxxxxxx Xxxxx halli- tuksen ohjelman mukaisesti. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman puitteissa tuetaan hank- keita, joilla vähennetään asunnottomuutta ja kehitetään ohjelmakaupunkien ja hyvinvointi- alueiden yhteistyötä.
Energia- ja ilmastostrategia ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU päivitetään hallitusohjelman mukaisesti.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2025–2036.
Markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat avataan tosiasialliselle kilpailulle päämi- xxxxxxx Xxxxxxx Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.
Valtion maaomaisuuden luovuttamista kaupunkien ja kuntien kehitettäväksi selvitetään vuo- den 2026 loppuun mennessä Valtion kiinteistöasioiden neuvottelukunnassa yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.
Valmisteltavassa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määritellään kansalliset keinot EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kaupunkivihreän ja puuston latvuspeitteisyyden tyydyttävä taso.
Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan osana ja sen toteuttamiseksi kaupunkien roolia vahvis- tetaan Xxxxxxx Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. MAL-sopimusten lisäksi kumppa- nuusperusteista yhteistyötä tehdään Helsingin, Espoo, Vantaa, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien kanssa strategisessa yhteistyöallianssissa sekä Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa temaattisilla kumppanuuksilla. Lisäksi valtio toimeenpanee yliopisto-, yliopistokes- kus- ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavia ekosystee- misopimuksia (2021–2027). Sopimuksen toimenpiteillä voidaan soveltuvin osin täydentää ja tukea kaupunkiseudun MAL-sopimuksen elinvoimatavoitteita.
VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa x.x.2024–31.12.2035. Sopimus päivitetään 2027–2028 siten, että tämän sopimuksen tavoitetilat ja kehityspolut tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028– 2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tavoitetilojen toteutumista. Liikenteen toimenpiteiden lähtökohtana on Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2025–2036. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus. Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneu- voston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki julkisen talouden suunni- telman ja talousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoi-
menpiteiden toteuttamiselle on, että seudun kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopi- mukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa olevat toimenpiteet. Seudun kuntien sitoutumi- nen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuksessa sovitut toi- menpiteet.
SOPIMUKSEN SEURANTA
Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpiteiden sekä siinä esi- tettyjen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen. Sopimuksen seurannasta laa- ditaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta vuosittainen seurantaraportti käytettävissä olevien tietolähteiden pohjalta. Seurantaraporttia käsitellään vuosittain osa- puolten yhteisessä seurantakokouksessa ja seurantaraportti hyväksytään yhteisesti. Seuranta- kokousten tarkoituksena on tukea sopimusten toteutumista. Sopimusten vaikuttavuutta seu- rataan valtakunnallisesti kahden vuoden välein.
SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä xx.xx.2024
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxx Xxxxxxxx
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Xxxx Xxxxx
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Xxxxxx Xxxxx
Työ- ja elinkeinoministeriö
Kunta- ja alueministeri Xxxx-Xxxxx Xxxxxx
Väylävirasto
Pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Pääjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxxx
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylijohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxx
Tampereen kaupunki
Pormestari Xxxxxxx Xxxxxxx
Kangasalan kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxxx Xxxxxxx
Lempäälän kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxx
Nokian kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx
Oriveden kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Pirkkalan kunta
Pormestari Xxxxx Xxxxx
Vesilahden kunta
Kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxx
Ylöjärven kaupunki
Kaupunginjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Seutujohtaja Xxxxx Xxxxxxxx