SOPIMUS PALVELUKOKONAISUUKSIEN TOIMITTAMISESTA

SOPIMUS PALVELUKOKONAISUUKSIEN TOIMITTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KORKEAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTOLLE KOULUTUKSEN, TIETEEN, KULTTUURIN JA HALLINNON TARPEISIIN VUONNA 2016

1.Sopijapuolet

Tilaaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)

PL 29

00023 VALTIONEUVOSTO

Toimittaja: CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC)

PL 405 (Keilaranta 14)

02101 Espoo

Y-tunnus: 0920632-0

OKM ja CSC ovat sopineet opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston (KTPO) ostamista palveluista ja niille asetettavista määrällisistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa.

2.Sopimuksen tausta ja yleiset tavoitteet vuonna 2016

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (tietohallintolaki 634/2011) edellyttää, että ministeriöt huolehtivat toimialansa tietohallintopalvelujen ja tietohallintoon liittyvien, yhtenäistä toimintaa edistävien toimenpiteiden ohjauksesta. OKM toteuttaa KTPO:n hankinnan kautta tietohallintolain mukaista velvoitettaan edistää yhteistyötä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella. OKM tukee KTPO:n ostamilla palveluilla kaikkien korkeakoulujen käytettävissä olevin ja yhteentoimivin ratkaisuin suomalaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä ja korkeakoulujen rakenteellista kehittymistä.

Koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealuetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi CSC kehittää KTPO:n linjausten ja palvelujen ostossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti kansallisia tietotekniikkapalveluita korkeakoulujen ja tutkimuksen tarpeisiin ja OKM:n ohjauksen tueksi. Kehitystyössä noudatetaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön periaatteita ja menetelmiä. Kehitystyössä huomioidaan KTPO:n ostamien palvelujen kannalta merkitykselliset viitearkkitehtuurit suunnittelua ohjaavina välineinä.

OKM:n tavoitetila 2020 on laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos. CSC edistää OKM:n korkeakouluille asettamia kansainvälistymistavoitteita osallistumalla sellaiseen yhteistyöhön, jossa tehtävällä kehitystyöllä saadaan korkeakoulujen käyttöön niiden tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta ja sitä kautta kansainvälistymistä edistäviä palveluita. Palvelukehityksessä hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla kansallisia ja kansainvälisiä standardeja. CSC sopii vuosisopimukseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista, niiden tavoitteista, rahoituksesta ja vaikuttavuuden arvioinnista KTPO:n kanssa etukäteen.

CSC:n toimittamat palvelut ja velvoittavat tavoitteet

KTPO ostaa CSC:ltä vuonna 2016 viisi palvelukokonaisuutta, jotka ovat:

Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet
Korkeakoulujen tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut
Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut
Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut
Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille

KTPO:n ostamien palvelukokonaisuuksien sisältö ja niille asetettavat tavoitteet määritetään tässä sopimuksessa kohdissa 3.1–3.5.

KTPO:n ostamiin kaikkiin palvelukokonaisuuksiin (kohdat 3.1–3.5) liittyy välttämättömät tukipalvelut, joiden kustannus määräytyy käytön mukaisesti. Tukipalvelut kuvataan tämän sopimuksen liitteessä 3.

CSC varmistaa KTPO:n priorisoimissa keskeisissä palvelu- ja kehitystoiminnoissa osaavien henkilöresurssien saatavuuden, aikatauluissa pysymisen sekä korkean palvelutason kaikissa olosuhteissa, pois lukien CSC:stä riippumattomat force majeure -tilanteet (esim. sähkökatko jakeluverkossa). CSC myös huolehtii, että henkilöstö on tietoinen KTPO:n ostamien palveluiden sisällöstä, laatutavoitteista ja rajoituksista.

CSC noudattaa KTPO:n linjauksia palvelujen ja valtion omistamien ja KTPO:n palvelunoston ja/tai valtion avustusten kautta hankittujen laitteistojen käyttöperiaatteista. Tällaisia KTPO:n linjauksia ovat mm. supertietokoneen ja muiden tieteellisen laskennan palvelujen laitteistojen käyttöperiaatteet, ATT-hankkeessa sovittavat avoimuuden periaatteet, PAS- ym. tietoinfrastruktuuripalvelujen käyttöperiaatteet sekä tietoarkkitehtuurin ohjaus.

CSC huolehtii palveluihin kuuluvassa arkkitehtuurityössä tietohallintolain mukaisen OKM:n ohjaavan ja linjaavan roolin säilymisestä ja huolehtii edistämänsä arkkitehtuurityön etenemisestä OKM:n osoittamien ohjausrakenteiden puitteissa.

CSC toteuttaa palvelujen käyttöönotossa tarvittavat ratkaisut niin, että käyttöönotossa on mahdollisimman matala kynnys riippumatta korkeakoulusta ja toiminta-alueesta (esimerkiksi roolipohjainen Haka-tunnistautuminen ja sähköinen käyttölupahakemus). Käyttäjähallinto ja käyttövaltuuksien hallinta toteutetaan kattaen korkeakoulujen kaikki tarpeet niin, että esimerkiksi tutkimusprosessin eri vaiheissa (tietoaineistojen käyttöönotto, mallinnus, simulointi, tietoaineistojen tallennus ja pitkäaikaissäilytys) käytetään samoja tekniikoita yhtenäisellä tavalla ja yhteentoimivasti korkeakoulujen omien ratkaisujen kanssa.

CSC toteuttaa palvelut niin, että ne tukevat korkeakoulujen toimintaa mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa mm. toteutettujen palveluiden ja työkalujen tarjoamista avoimella lähdekoodilla ja avoimilla lisensseillä. Erityisesti CSC pyrkii estämään sen, ettei samasta kehitystyöstä makseta kahdesti.

CSC huolehtii, että palveluiden kulloinenkin asiakaskohderyhmä saa oikeaan aikaan riittävästi tietoa palveluista ja niiden saatavuudesta. CSC kertoo KTPO:n ostamista palveluista niiden kohderyhmille sopivilla tavoilla päästen kunkin kohderyhmän osalta yhtenäiseen ja luontevaan viestintään. Viestintä hoidetaan yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja tuodaan selkeästi esille palvelujen käyttöön oikeutetut kohderyhmät (esimerkiksi korkeakoulujen tutkijat ja opiskelijat, korkeakoulujen hallinto, laboratorion tai laitoksen IT-tukihenkilöt jne.) ja se, miten palvelut saadaan helposti käyttöön.

CSC huolehtii myös että erikseen ostettu hankekohtainen viestintä toteutuu hankkeiden tarpeiden mukaan. CSC ja KTPO sopivat yhdessä, mitä brändejä käytetään KTPO:n ostamien palveluiden esille tuonnissa.

Korkeakoulut voivat lisäksi hankkia CSC:ltä sellaisia lisäpalveluja, jotka edistävät koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueen yhteentoimivuutta. CSC ja korkeakoulut sopivat mahdollisista lisäpalveluista erikseen. Niiden hankinnassa sovelletaan omakustannushinnoittelua ja in-house–periaatetta.

3.1 Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet

KTPO ostaa CSC:ltä Funet-palvelukokonaisuuden, jonka kustannuksista korkeakoulujen osalta KTPO maksaa keskitetysti vähintään puolet. Loput kustannukset rahoitetaan korkeakouluilta ja muilta jäsenorganisaatioilta saatavalla rahoituksella sekä jäseniä palvelevien yhteistyökumppaneiden maksuilla. Palvelukokonaisuus kattaa myös tietoaineistopalvelut (xxx.xxxxx.xx) ja OKM:n itsensä käyttämät Funet-palvelut.

Funet-palveluiden tavoitteena on tarjota nopeat, ruuhkattomat ja luotettavat kansalliset ja kansainväliset tietoliikenneyhteydet sekä tutkimusta ja opetusta tukevat verkon palvelut kaikille Suomen korkeakouluille sekä muille sovitut jäsenkriteerit täyttäville organisaatioille, kuten valtion tutkimuslaitoksille. Funet-jäsenorganisaatioiden muodostama yhteisö on tietohallintolain velvoitteiden toteuttamisen kannalta olennainen yhteistyöfoorumi koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella.

Jäsenorganisaatioluettelo löytyy osoitteesta xxxxx://xxxx.xxxxx.xx/xxxx/xxxxx/xxxxxxxx.xxxxxx?xxxxXxx00000000

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

3.1.1 Funet-yhteyspalvelut

Ruuhkattomien ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja ylläpito

Funet-jäsenten välille ja kansainvälisiin tutkimusverkkoihin tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön sekä yhteisten palveluiden, tietovarantojen ja tieteellisten instrumenttien tehokkaan käytön mahdollistamiseksi
suoraan Funet-yhteisölle merkittävimpiin palveluntarjoajiin ja yhteistyökumppaneihin
yleiseen internetiin
Valopoluiksi, varayhteyksiksi ja muiksi lisäyhteyksiksi erityistä suurtehokapasiteettia tarvitsevien hankkeiden ja toimipisteiden, tutkimuslaitteistojen sekä tietovarantojen yhdistämisen ja yhteyksien varmistamisen tarpeisiin. Näiden lisäyhteyksien kustannuksista KTPO maksaa korkeakouluille 40%.

Palvelu sisältää myös verkon toiminnalle välttämättömät ja verkon käyttöä tukevat peruspalvelut (nimipalvelut, aikapalvelun, FileSender-tiedostonvälityspalvelun jne.) sekä Funetin verkkoyhteistyöhön liittyvät koulutus- ja asiantuntijapalvelut

3.1.2 Funet-CERT

Funet-verkon tietoturvapalvelut ja niiden kehittäminen sekä Funet-jäsenten tietoturvan tukeminen. Funet CERT koordinoi Funet-verkon tietoturvatyötä ja vastaanottaa, käsittelee ja lähettää poikkeamailmoituksia. Funet CERT tukee Funet-jäsenten tietoturvatyötä myös antamalla heidän käyttöönsä erilaisia tietoturvatyökaluja, kuten verkon skannauspalvelun, sekä Funet varmennepalvelun kautta tietoturvalliset palvelin- ja henkilövarmenteet.

3.1.3 Verkkovierailupalvelut

Verkkovierailupalvelujen ja langattomien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja ylläpito. Palvelujen (erit. eduroam) avulla käyttäjä saa langattoman verkkoyhteyden vaivattomasti ja turvallisesti oman kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksilla osallistuvissa korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja julkisilla paikoilla niin Suomessa kuin ympäri maailman.

3.1.4 Tietoaineistopalvelut

Tietoaineistopalvelun (xxx.xxxxx.xx) ylläpito ja kehittäminen vapaasti saatavilla olevien tietoaineistojen ja ohjelmistojen tehokkaan saatavuuden varmistamiseksi erityisesti OKM:n toimialalle.

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

3.1.5 Funet-verkkoon liittymisen mahdollistavat tai sitä helpottavat palvelut, esimerkiksi Funet Reititinpalvelu.

3.1.6 Yhteistyötä tukevat palvelut kuten videoviestinnän palvelut tai yhteistyöalustat,
esimerkiksi Funet Silta, Funet Tiimi, Funet Boksi ja Eduuni.

3.1.7 HAKA-identiteettifederaation ja käyttäjätunnistusjärjestelmän koordinointi, kehittäminen ja ylläpito.

3.1.8 Muut verkon lisäpalvelut

Muut erikseen sovittavat tämän sopimuksen piiriin Funet-palveluvalikoimaan kuuluvat verkon lisäpalvelut, joiden kustannuksiin KTPO ei osallistu. Esimerkiksi jotkin tiedostojen tallennukseen, synkronointiin, hallintaan, jakamiseen ja yhteistyökäyttöön liittyvät palvelut. Palvelun sisältö ja hinnoittelu sovitaan asiakkaan kanssa.

3.1.9 Tietoteknisen infrastruktuurin palvelut CSC:n datakeskuksissa

CSC voi tarjota datakeskuksiin liittyviä tietoteknisiä infrastruktuuri-, kapasiteetti- ja käyttöpalveluita korkeakouluille silloin, kun ne tukevat tietohallintolain tarkoittamaa yhteentoimivuutta koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella. Palvelun sisältö ja hinnoittelu sovitaan asiakkaan kanssa.

3.2 Korkeakoulujen tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut

Arkkitehtuuripalvelujen ja korkeakoulujen tietohallinnon koordinaatiotehtävien tavoitteena on ylläpitää ja hallinnoida kokonaiskuvaa korkeakoulujen ICT-palveluista, opiskelun, opetuksen (tuen ja hallinnon) sekä tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuureja sekä korkeakoulujen tietomallia ja erikseen sovittavia korkeakoulujen muita yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia ja yhteentoimivuuden määrityksiä.

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

3.2.1 Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito, korkeakoulujen yhteentoimivuusmallin kehittäminen tutkimushallinnon osalta sekä korkeakoulujen näihin liittyvän yhteistyön tukeminen sekä tähän liittyvät selvitykset erillisen työsuunnitelman mukaan.

3.2.2 Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri ja palvelukehityksen tukeminen

Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen (tuen ja hallinnon) viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito, korkeakoulujen yhteentoimivuusmallin kehittäminen opintohallinnon osalta sekä korkeakoulujen näihin liittyvän yhteistyön ja kansallisten palvelujen käyttöönoton tukeminen erillisen työsuunnitelman mukaan. Erikseen sovittaessa voidaan tukea kaikille korkeakouluille yhteisten palvelujen kehittämistä.

3.2.3 Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmallin (tietomalli) ja yhteentoimivuuden määritysten kehittäminen ja ylläpidon koordinaatio erillisen työsuunnitelman mukaan.

Sisältää yhteentoimivuusmallin teknisen kehitysalustan ylläpitämisen kohdissa 3.1.3 ja 3.1.2 ja muussa tässä sopimuksessa sovitussa työssä tehtävän yhteentoimivuuden edistämisen tarpeisiin.
Sisältää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tuen ja hallinnon alueita täydentävien yhteentoimivuusmallin osien kehittämisen ja ylläpidon (talous, tilat, henkilöstö, jne.).

3.2.4 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä

Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän toiminnan koordinointi ja tukeminen sekä korkeakoulujen ICT-palveluiden tavoitearkkitehtuurin luominen ja ylläpito. Tässä arkkitehtuurissa kuvataan CSC:n tuottamien koulutuksen ja tutkimuksen tietohallinto- ja tietoverkkopalveluiden tavoitetila ja rooli korkea-koulujen ICT-palveluiden kokonaisuudessa.

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

3.2.5 Eduuni

Eduuni-palveluympäristön kehittäminen, ylläpito ja hallinnointi verkostomaisen työskentelyn mahdollistajana koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella. CSC laskuttaa Eduuni-palveluympäristön palveluiden käytöstä kohdealueen organisaatioita (ml. OKM) käytön määrän mukaan. Eduuni-palveluja ovat Eduuni-ID identiteetin- ja käyttöoikeuksienhallinta Eduunin sisäisille ja organisaatioiden omille palveluille sekä yhteistyöalustat, kuten Eduuni-työtilat (SharePoint) ja Eduuni-wiki (Confluence) lisäpalveluineen.

3.2.6 Korkeakoulujen tutkimuksen, opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon ratkaisut

Korkeakoulujen tutkimuksen, opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon järjestelmien yhteentoimivuutta, tietojen yhteismitallisuutta ja tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuutta tukevat ratkaisut. Palvelujen rahoituksesta sovitaan erikseen vastaavien korkeakoulujen ja konsortioiden valtuuttamien tahojen kanssa.

korkeakoulujen yhteentoimivuuteen tähtääville yhteistyöhankkeille ja konsortioille hallinta-, koordinaatio- ja pääkäyttäjäpalveluja (esim. Oodi, JOO-konsortio, Xxxxxxxxxxxxxx.xx, EXAM).
palveluna korkeakouluille organisaatiorajat ylittävää toimintaa tukevia ratkaisuja ja yhteistyö ja kehitysympäristöä (esim. OILI, Puro, EMREX, Eden).
rajapinta- ja käyttöpalveluita (esim. Oodi-ws, Peppi).
em. kehitysympäristössä toimivien alihankkijoiden ohjausta.

3.3 Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut

Tietovarastopalvelut välittävät tietoja korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta viranomaisille sekä tuottavat OKM:n tarpeisiin Suomen korkeakoululaitoksen ja tutkimuksen tilaa kuvaavaa raportointia. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa organisaatiorajat ylittäviä tietovirtoja niin, että tiedonvälitys tapahtuu tietovarantopohjaisesti. Kokonaisuus edistää korkeakouluja koskevan tiedon käyttöä ja vaikuttavuuden seuraamista.

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

3.3.1 Kota-extranet-käyttöpalvelu

Affecto Oy:n OKM:lle tuottamien uusien sovellusversioiden asennukset ja ylläpito

3.3.2 Tiedonkeruut

3.3.2.1 Suorat tiedonkeruut

suorat tiedonkeruut korkeakouluilta
suoriin tiedonkeruihin ja OKM:n muihin aineistoihin liittyvien raportointirakenteiden sekä raporttien tekeminen ja julkaiseminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n suorien tiedonkeruiden ohjausryhmän työn tukeminen

3.3.2.2 AVOP-kyselyn toteutus Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelulla

Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelun kehittäminen, ensivaiheessa ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen palautekyselyä (AVOP) varten

3.3.3 VIRTA-opintotietopalvelun ylläpito

palvelun tekninen ylläpitäminen tuotannossa ml. rajapinnat
korkeakoulujen tukeminen tietovarannon käytössä, esim. asiakaspalvelu ja yhteyshenkilökokoukset
tiedon laadun parantaminen ja käytettävyyden lisääminen

3.3.4 VIRTA-opintotietopalvelun hyödyntäminen

tietojen toimittaminen niitä kerääville viranomaisille sekä viranomaiskäytön jatkokehitys
tuki tietovarannon hyödyntämiselle korkeakoulujen operatiivisessa toiminnassa
opiskelun ja opetuksen tietovirtojen (sis. viranomaistietovirtojen) tavoitearkkitehtuurin ja kehittämispolun luominen ja toteuttaminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n suorien tiedonkeruiden ohjausryhmän työn tukeminen
EMREX-hankkeen omarahoitusosuus

3.3.5 VIRTA-julkaisutietopalvelun ylläpito ja hyödyntäminen

palvelun tekninen ylläpitäminen tuotannossa ml. rajapinnat
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tukeminen tietovarannon käytössä, esim. asiakaspalvelu ja yhteyshenkilökokoukset
tietojen toimittaminen niitä kerääville viranomaisille (mm. Suomen Akatemia) sekä viranomaiskäytön jatkokehitys
tuki tietovarannon hyödyntämiselle korkeakoulujen operatiivisessa toiminnassa
tutkimuksen tietovirtojen ja julkaisutietovirtojen (sis. viranomaistietovirtojen) tavoitearkkitehtuurin ja kehittämispolun luominen ja toteuttaminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n suorien tiedonkeruiden ohjausryhmän työn tukeminen

3.3.6 OKM:n tietovarastoinfrastruktuuri

tietovarastoinfrastruktuurin ylläpito ja jatkokehittäminen, mm. palvelinlaitteet, käyttöjärjestelmät, tietovarastoinnin ohjelmistot ja ohjelmakoodi

3.3.7 Tutkimuksen tuki ja arviointi

3.3.7.1 Bibliometriikkapalveluiden ja tutkijan identifioinnin kehittäminen

tutkimuksen tilaa kuvaavien tilastokokonaisuuksien kehittäminen sekä tutkimuksellisten hankkeiden tuki
bibliometrinen laskenta Suomen Akatemian tarpeisiin kansainvälisistä aineistoista (WoS ja Scopus)
kansainvälisen tutkijatunnisteen (ORCID) käytön koordinointi ja hyödyntäminen tutkimushallinnossa

3.3.7.2 Kansalliskirjaston tuottamat palvelut

Kansalliskirjaston tuottamat palvelut, kuten Juuli-julkaisutietopalvelun ylläpito ja kehittäminen, aineistoneuvottelupalvelu ja konsultointipalvelu

3.3.7.3 Julkaisufoorumin portaali

Julkaisufoorumin tietoteknisten palvelujen kehittäminen, mm. panelistien portaalin (JFP) palveluiden jatkokehitys ja julkaisukanavatietokantatehtävät

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

Korkeakoulukohtaiset tietovarastot

Korkeakoulujen strategiseen johtamiseen suunnattu ja tietojen yhteismitallisuuteen tähtäävä korkeakoulujen tietomalliin pohjautuva tietovarastopalvelu sekä siihen liittyvä konsultaatiotyö. Palvelu perustuu CSC:n tietovarastoinfrastuktuuriin. Palvelun rahoitus sovitaan erikseen palvelua käyttävien korkeakoulujen kesken.

Opetushallinnon vaikuttatietovuuspalvelu

Korkeakoululla on mahdollisuus ostaa erikseen omiin tarpeisiinsa osana CSC:n tietovarastopalvelukokonaisuutta Opetushallinnon vaikuttavuustietopalveluun kuuluvien palautteenkeruun- ja raportointivälineiden käyttöpalvelua ml. tähän liittyvää asiantuntijatukea. Palvelujen laajuudesta ja hinnoittelusta sovitaan asiakkaan kanssa.

3.4 Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut

KTPO ostaa CSC:ltä kansallisen tutkimusjärjestelmän tarvitsemia palveluita OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen asiantuntijakonsultointiin, kehittämiseen ja toteutukseen sekä tietoinfrastruktuuripalveluihin. Vuosisopimus-rakenteen kautta seurataan myös kokonaisuuteen liittyviä erillisrahoituksen saaneita hankkeita. Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelujen tavoitteena on tukea OKM:n ATT-hanketta monella tasolla, strategia-tasolta tutkijan palveluihin. Palveluiden arkkitehtuurikehitystä, linjauksia ja resurssien sekä palveluiden käyttöä ohjataan ATT-hankkeen ja Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen ohjausrakenteilla. CSC:n työ tukee sovittavalla tavalla ATT-hankkeen Tiekartan toimenpiteitä, ja työn sisältöä ohjaa ATT-hankkeen ohjausrakenne.

ATT-palveluihin liittyvää tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuspalvelua (Tutkimuksen PAS-palvelu) kehitetään osana palvelukokonaisuutta, kunnes tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden toimintamalli ja palvelut saavuttavat tuotantokäytön edellyttämän kypsyystason. Tutkimuksen PAS-palvelun siirtyessä tuotantokäyttöön sen hallinnointi ja ohjaus siirtyvät OKM:n ja CSC:n välisen PAS-sopimuksen alaisuuteen (Sopimus PAS-ratkaisusta ja PAS-palveluista sekä niihin liittyvistä muista palveluista opetus- ja kulttuuriministeriön ja CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n välillä, sopimusnumero 0120151043, diaarinumero OKM/31/240/2015).

OKM ostaa vuosisopimuksen kautta myös kilpailutettuja konsulttipalveluita ATT-hankkeen arkkitehtuuritehtäviin sekä muihin arkkitehtuurityyppisiin selvitys-tehtäviin. Työtä ohjaa KTPO:n määrittämä ohjausrakenne.

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

CSC tukee Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen poikkihallinnollisen yhteistyötä seuraavin toimenpitein ja tehtävin:

3.4.1 Työvaliokunnan tukeminen

Työvaliokunnan työn tukeminen sisältää kokousmateriaalien valmistelua, työvaliokunnan päätösjärjestelmän ylläpitoa ja muita työvaliokunnan antamia tehtäviä. Tehtävä sisältää myös työvaliokunnan osoittamia tehtäviä ATT-työryhmien työn tukemisessa (esim..sihteeritehtävät, kokousjärjestelyt, eduunin sisältövastuut). ATT-asiantuntija- ja strategiaryhmien kokouskustannukset ja jäsenten mahdolliset matkakustannukset kokouksiin kustannetaan erityisavustuspäätöksestä 148/524/2013.

3.4.2 ATT-hankkeen työryhmätehtävät

Tähän kuuluu osallistuminen työryhmien tehtäviin puheenjohtajan, sihteerin tai jäsenen roolissa KTPO:n kanssa sovittavalla tavalla. Työ rahoitetaan OKM:n erityisavustuspäätöksellä 148/524/2013.

3.4.3 ATT-hankkeen tarvitsema viestintä ja osaajakoulutuksen tukeminen

Tähän kuuluu ATT-hankkeen viestintäsuunnitelman mukainen aktiivinen hankeviestintä kohderyhmille ATT-hankkeen asiantuntijaryhmän ja työvaliokunnan ohjauksessa. Tehtävänä on myös tukea viestinnän keinoin ATT:n koulutuskokonaisuuden toteutusta. Kokonaisuuteen kuuluu yhteistyön ja yhteistoiminnan edistäminen kohderyhmien kanssa ATT-hankkeen kautta avoimuuden hengessä.

3.4.4 ATT-hankkeen pääsihteerin tehtävät

Näihin kuuluvat ATT-hankkeen ekosysteemin hallinta, toimintamallien kehitys, kokonaisarkkitehtuurityön ohjaus, taloussuunnittelu, resurssienkäytön seuranta ja riskienhallinta yhdessä OKM:n kanssa.

3.4.5 Selvitystehtävät

Tähän kuuluu erikseen sovittavat ATT-hankkeen tai muut KTPO:n tarvitsemat selvitystehtävät (esimerkiksi kypsyystasoarviointi). Työtä ohjaa ATT-työvaliokunta tai työvaliokunnan määrittämä taho.

3.4.6 Tutkimuksen PAS-palvelu

Erikseen sovittava Tutkimuksen PAS-palvelun kehittämistyö (mm. uuden konseptin pohjatyö kilpailuttamista varten). Tutkimuksen PAS-palvelun kehitystyö liittyy IDA-uudistukseen ja Etsin-kehitykseen. Tutkimuksen PAS-palvelun kehitystyö liittyy niin ikään OKM:n Kansalliskirjastolta ostamaan TAJUA-projektiin, joka osaltaan tukee ATT-tavoitteita. TAJUA-projektin rahoitus kattaa Tutkimus-PAS-projektipäällikön tehtävät (vuonna 2016 100% työajasta) sekä julkaisujen pitkäaikaissaatavuuden selvityksen (valmistuu 2016).Työtä ohjaa ATT-työvaliokunta tai työvaliokunnan määrittämä taho. Työ rahoitetaan OKM:n erityisavustuspäätöksellä 28/524/2014.

3.4.7 Palveluostot KTPO:n kanssa sovittavalla tavalla

Tehtävä sisältää palveluostojen suunnittelua, kilpailuttamista sekä toimittajasuhteiden ja sopimusten hallintaa ATT:n työvaliokunnan kanssa erikseen sovittavalla tavalla (esimerkiksi koulutuskoordinaatio, IDAn uuden konseptin ja roadmapin selvitystyö, kokonaisarkkitehtuurityön jatkaminen, sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilytyksen palvelukokonaisuus, SAPA). Oston sisällön ohjaus on sovituilla ATT:n ohjausryhmillä.

3.4.8 Erikseen sovittavat koordinaatiotehtävät

Tähän kuuluu mm. Tuuli-koordinaatiotehtävä.

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

CSC ylläpitää ja kehittää alla mainittuja ATT-hankkeen palveluja. Tehtävä kattaa myös palveluihin liittyvät esiselvitykset ja pilotit sekä tuotantoon tulevien palvelujen käyttöönoton ohjauksen. Kehitystä ja palvelujen toimintaperiaatteita ohjaa ATT-hankkeen asiantuntijaryhmä ja palvelutyöryhmä ja käytännön kysymyksiä työvaliokunta tai työvaliokunnan määrittämä taho. Ylläpidettäviä ja kehitettäviä palveluita ovat:

3.4.9 IDA-tallennuspalvelu

Tähän kuuluu IDA-tallennuspalvelun nykykonseptin mukainen ylläpito ja asiakaspalvelu sekä IDA-tallennuspalvelun kehitystehtävät ATT-työvaliokunnan hyväksymän Avoimen tieteen palveluiden kehityssuunnitelman ja erikseen määriteltävän Tutkimus-PAS-kehityssuunnitelman mukaisesti. IDA-palvelun uusiminen Tutkimuksen PAS-palvelun kehitystyöhön liittyen katetaan valtionavustuksella 28/524/2014. Tätä varten tehtävät investoinnit hoidetaan superkonehankintaa varten myönnetyn käyttövaltuuden kohdasta Data11.

3.4.10 Tutkimuksen tietoaineistot -hakupalvelu Etsin

Tähän kuuluu Etsin-palvelun ylläpito ja kehitystehtävät ATT-työvaliokunnan hyväksymän Avoimen tieteen palveluiden kehityssuunnitelman mukaisesti. Etsin-palvelun kehitystyö Tutkimuksen PAS-palvelun hakupalveluksi katetaan valtionavustuksella 28/524/2014.

3.4.11 AVAA-alusta

Tähän kuuluu AVAA-palvelun ylläpito ja kehitystehtävät ATT-työvaliokunnan hyväksymän Avoimen tieteen palveluiden kehityssuunnitelman mukaisesti.

3.4.12 Tutkimusinfrastruktuuritietopankki (TUPA)

Tehtävä sisältää TUPA-palvelun jatkokehitystarpeiden selvittämisen, esim. tietopohjan laajentamisen ja tiedon ylläpidon helpottamiseen tähtäävää kehitystyötä.

3.4.13 GIS

Palvelun ylläpito ja jatkokehitystarpeiden selvittäminen sekä paikkatietopalvelun kehitys osana ATT-hankkeen palvelukokonaisuutta.

CSC ylläpitää ja kehittää alla mainittuja tietoinfrastruktuurin palveluja.

3.4.14 Käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallinta

CSC ylläpitää ja tarjoaa OKM:n korkeakouluille hankkimille palveluille käyttäjäidentiteettien ja käyttövaltuuksien hallintaa. Tehtävään kuuluu konkreettisen kehityssuunnitelman laatiminen sisältöineen ja resursseineen kehityksen seurannan tarkoituksiin.

3.4.15 Tietokantapalvelut

Tehtävä sisältää tutkimuksen tietokantojen alustapalvelun ylläpito- ja kehitystehtävät eri tieteenalojen ja palvelujen käyttöön (mm. Kielipankki, AVAA-palvelu). Tavoitteena on myös määritellä ja kuvata tietokantapalvelujen rooli palveluarkkitehtuurissa.

3.4.16 Tallennusympäristö

Tehtävä kattaa nauhatallennus-, levy- ja varmistuspalvelujen tietoteknisten laitteistojen, sovellusten, tietoverkkojen ja tietovarastojen hallinta-, ylläpito-, tietoturva- ja kehitystehtävät. Tallennusympäristön kuvaus ja mittarit pidetään ajan tasalla.

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

OKM:n toimialan organisaatiot (kuten korkeakoulut, Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Museovirasto jne.) voivat hankkia CSC:ltä sellaisia lisäpalveluja, jotka edistävät koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueen yhteentoimivuutta. CSC ja asianomainen organisaatio sopivat mahdollisesta palvelutoiminnasta ja kehittämistyöstä erikseen. Palvelujen hankinnassa sovelletaan omakustannushinnoittelua ja in-house–periaatetta.

3.4.17 Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelun asiakasliittymä Xxxxx.xx

CSC ylläpitää ja kehittää Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymää (Xxxxx.xx) Kansalliskirjaston kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti. Työ rahoitetaan OKM:n erityisavustuksella 29/524/2014.

3.4.18 Arkistojen yhteisen AHAA-hakemistopalvelun tietojärjestelmäkehitys

CSC kehittää Arkistolaitoksen ja kuuden yksityisiä arkistoja säilyttävän yksityisen valtionapuarkiston hakemistopalvelun (AHAA) tietojärjestelmää AHAA-hanke-suunnitelman ja Arkistolaitoksen kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti. Työ rahoitetaan OKM:n erityisavustuspäätöksellä (päätösnro puuttuu, päätös tulossa)

3.4.19 Arkistolaitoksen digitaaliarkisto

CSC ylläpitää ja kehittää Kansallisarkiston digitaaliarkiston tuotantopalveluja Arkistolaitoksen kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti. Työ rahoitetaan OKM:n erityisavustuspäätöksillä 95/524/2013 ja 93/524/2014.

3.5 Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille

KTPO ostaa CSC:ltä korkeakoulujen tutkimuksen tarpeisiin suurteholaskentaympäristön ylläpidon sekä tieteellisiin/laskennallisiin sovelluksiin ja menetelmiin liittyviä asiantuntijapalveluja sen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Tieteellisen laskennan palvelujen tavoitteena on vahvistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Suomessa. Palvelukokonaisuuden toiminnassa ja kehittämisessä hyödynnetään korkeakoulujen kanssa yhdessä tehtävää kokonaisarkkitehtuuripohjaista suunnittelua.

Palveluiden laadun arvioinnit ja käyttäjäpalaute viedään sovituin välein laatupalavereihin sekä tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin käsiteltäväksi. Yhteistyöfoorumi toimii OKM:lle neuvoa-antavana ryhmänä palvelujen suuntaamisessa ja priorisoinnissa. Erityisesti yhteistyöfoorumin rooli on arvioida pitkäjänteistä palvelunkehityssuunnitelmaa.

Laskentapalvelinympäristöön kuuluvat supertietokone, superklusterit, sovelluspalvelimet ja virtuaalipalvelimet sekä muut tarvittavat palvelinalustat tallennus- ja oheisjärjestelmineen ja varusohjelmistoineen. Sopimuksella katetaan valtion omistaman ja/tai rahoittaman ja CSC:n hallinnoiman laskentapalvelinympäristön ylläpito-, valvonta-, tietoturva- ja kehitystehtävät.

VUOSITTAIN SOVITTAVAT PALVELUT

Yhteentoimivuuden ja tiedolla johtamisen palvelut ja toiminnan kehittämishankkeet

3.5.1 Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi.

Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin tavoitteiden tukeminen.

Korkeakoulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ICT-infrastruktuuri

3.5.2 Tieteen ja tutkimuksen laskentakapasiteetti

Laskentakapasiteetin tarjoaminen tieteen ja tutkimuksen käyttöön.

3.5.2.1 Korkean suorituskyvyn laskenta (Sisu).

Supertietokoneen (Sisu) ja kiihdytinteknologiapohjaisen laskentapalvelimen (Bull) palvelut tarjotaan vaativien ja suuresta rinnakkaislaskentakapasiteetista hyötyvien tutkimushankkeiden käyttöön.

3.5.2.2 Kapasiteettilaskenta (Taito) ja pilvilaskenta (cPouta).

Kapasiteettilaskennan (Taito) ja pilvilaskennan (Pouta) tarjoaminen tutkimushankkeiden käyttöön. Palvelu on ensisijainen resurssi tutustua CSC:n tieteellisen laskennan palveluihin, joten kaikilla halukkailla korkeakouluasiakkailla on mahdollisuus saada pääsy palvelimille.

3.5.2.3 Tallennusjärjestelmät

Laskentapalvelimiin liittyvä tallennusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen.

3.5.2.4 Korkea tietoturvatason pilivikapasiteetti ePouta

Korkean tietoturvatason pilvikapasiteetti organisaatiotason asiakkaille sensitiivisen datan analysointiin (ePouta).

3.5.2.5 Teknologiaseuranta.

Teknologiaseurannan tavoitteena on turvata henkilökunnan tietotaito laskenta- ja koneteknologioiden osalta.

3.5.3 Laskentaympäristöjen käytön tuki.

3.5.3.1 Tieteellisen laskennan palveluiden käyttäjätuki.

3.5.3.2 Grid-infrastruktuurin ylläpito ja kehityksen koordinaatio.

3.5.3.3 Pilvilaskentaympäristön käytön tuki ja PaaS-palveluiden kehitys.

3.5.3.4 Laskentaympäristön käytön helpottaminen.

Pyritään tekemään laskentaympäristön käyttö mahdollisimman helpoksi siten, että korkea tietotekninen osaaminen ei olisi CSC:n laskentapalvelimien käytön edellytys. Helppokäyttöisyyttä kehitetään jatkuvasti mm. tutkijan web-pohjaisen käyttöliittymän osana.

3.5.4 Tieteellisten ohjelmistojen ja tietokantojen tarjoaminen tutkimuksen käyttöön.

3.5.4.1 Tieteelliset ohjelmistot ja tietokannat, lisenssikonsortiot

3.5.5 Ohjelmistoympäristöjen, sovellusten ja työkalujen kehittäminen avoimen lähdekoodin periaatteella.

3.5.5.1 Tutkijoiden extranet-palvelun (Tutkijan käyttöliittymä) ylläpito ja kehitys. Tavoitteena on helppokäyttöisyyden lisääminen, käyttäjähallinnan prosessien automatisointi ja tutkimusprosessiin nivoutuvien palvelujen kehittäminen.

3.5.6 Tieteellisen laskennan asiantuntijapalvelut

Tieteellisen laskennan asiantuntijapalvelut ja koulutus korkeakoulujen tutkijoille ja opiskelijoille.

3.5.6.1 Tiedealakohtaiset asiantuntijapalvelut.

3.5.6.2 Laskennallisten menetelmien soveltamisen asiantuntijatuki.

Asiantuntijatukea annetaan mm. tutkijoiden koodin porttaukseen, optimointiin ja rinnakkaistamiseen sekä laskennallisten menetelmien soveltamisessa tutkimusongelmiin eri tieteiden aloilla.

3.5.6.3 Asiakaskoulutus

Koulutustilaisuudet ja materiaalin valmistus.

3.5.7 Dataintensiivisen laskennan palveluiden kehitys ja tuki.

3.5.7.1 Dataintensiivisen laskennan ympäristön asiakastuki ja palvelukehitys.

3.5.8 Tutkimusinfrastruktuurin ICT-toteutuksen asiantuntijatyö.

3.5.9 Palvelukokonaisuuteen liittyvien palveluiden asiakkaiden hallinta.

OKM:n toimialan organisaatioiden itselleen ostamat palvelut

Korkeakoulut voivat hankkia CSC:ltä sellaisia lisäpalveluja, jotka edistävät koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueen yhteentoimivuutta. CSC ja korkeakoulut sopivat mahdollisista lisäpalveluista ja kehittämisestä erikseen. Niiden hankinnassa sovelletaan omakustannushinnoittelua ja in-house–periaatetta.

3.5.9 Kapasiteettipalvelut (laskenta-, tallennus- ja pilvipalvelut)

CSC voi tarjota kapasiteettipalveluja korkeakouluille kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien tai tutkimusyhteisöjen käyttöön. Maksullisuuden peruste on tyypillisesti esim. kapasiteetin jatkuva tarve (dedikoitu kapasiteetti) tai poikkeuksellisen suuret tai yksilöidyt resurssitarpeet, joita ei voida tarjota KTPO:n sopimuksen mukaisilla laiteratkaisuilla. Tavoitteena on myös vähentää tutkijavoimin ylläpidettyjen palvelimien määrää tutkimusryhmätasolla. Palvelun hinnan tulee kattaa kaikki palvelun aiheuttamat kustannukset. CSC sopii erikseen rahoituksesta asianomaisten organisaatioiden tai konsortioiden valtuuttamien tahojen kanssa.

Palveluihin liittyvä laiteympäristö ja kehityssuunnitelma

CSC hoitaa OKM:n valtuutuksella ja OKM:n puolesta KTPO:n ostamien palvelujen tuottamiseksi tarvittavat investointiluontoiset hankinnat julkisista hankinnoista annettujen säädösten mukaisesti. CSC:n OKM:n antamalla valtuutuksella hankkimat ja hallinnoimat tietotekniikan järjestelmät sekä muut vastaavat investoinnit ovat OKM:n valvonnassa olevaa valtion omaisuutta. CSC huolehtii valtion omistamista tai rahoittamista tietoteknisistä järjestelmistä siten, että palveluiden saatavuus ja käytettävyys ovat mahdollisimman hyviä. Laitteistot on tarkoitettu tähän palvelunostoon liittyvien palvelujen tuottamiseen KTPO:n osoittamiin tarkoituksiin.

CSC:n KTPO:n tarpeisiin tekemä kokonaisarkkitehtuurityö ohjaa laiteympäristön kehittämisen suunnittelua. Ympäristön kehityssuunnitelmaa ohjaavat palvelukokonaisuuksien tarpeet ja siellä määritellyt arkkitehtuuri- ja tiekarttasuunnitelmat. KTPO:n ostamien palvelujen kannalta merkitykselliset viitearkkitehtuurit huomioidaan myös suunnittelua ohjaavina instrumentteina.

Laiteympäristön kehityssuunnitelma luvuissa 3.1–3.5 mainittujen palvelujen tuottamiseksi on kuvattu tämän sopimuksen liitteessä 7.

Palveluihin liittyvä tutkimusavustuksella tehtävä kehitystyö

Liitteessä 4 mainitut hankkeet ovat osa palvelukokonaisuuksien kehitystyötä. Liitteen 4a taulukot esittävät niiden hankkeiden kustannusrakenteen, joista OKM on tehnyt rahoituspäätöksen. Hankkeiden sisältö, tavoitteet ja tulokset on kuvattu liitteessä 4b.

CSC neuvottelee mahdollisista uusista hankkeista sekä nykyisiä hankkeita koskevista merkittävistä toimenpiteistä palvelukokonaisuuksien KTPO-vastuuhenkilöiden kanssa. CSC sopii hankkeista ja niihin liittyvästä täydentävästä rahoituksesta KTPO:n kanssa erikseen.

KTPO saa halutessaan käyttöönsä niiden hankkeiden raportit ja sopimukset, joihin on käytetty KTPO:lta saatua rahoitusta. Erityisesti huomioidaan valtionavustuslain 16 §:n mukainen ministeriön oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Avustuspäätöksissä kerrotaan tarkemmin CSC:n velvollisuudesta antaa selvitys avustuksen käyttämisestä, selvityksen ajankohdasta ym. seikoista.

Immateriaalioikeudet, avoin toimintamalli ja OKM:n toimialan huomiointi

CSC:n palvelutoiminnan kautta syntyvien tuloksien (palveluiden, tietokantojen, ohjelmistojen, julkaisujen, oppaiden jne.) immateriaalioikeuksia hallitaan mahdollisimman laajasti avoimella lisenssimallilla. CSC sopii mm. omissa sopimuksissaan etukäteen oikeuksista niin, että avoimen lisenssimallin käyttäminen on mahdollista. Tulokset ovat julkisuusperiaatteen mukaan julkisia, ellei lainsäädännöstä muuta aiheudu (esim. turvallisuusluokitellut aineistot). CSC ylläpitää listaa avoimilla lisensseillä tuottamistaan tuloksista ja tarjoaa niitä aktiivisesti korkeakoulujen käyttöön. Vuosisopimukseen kuuluvassa toiminnassa tulee noudattaa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen linjaamia avoimia toimintaperiaatteita.

Lukujen 3.1–3.5 mukaisten vuosittain sovittavien palveluiden kehityksessä ja tarjoamisessa syntyneet julkistetut ohjelmistot, dokumentaatio, opasmateriaali jne. ovat veloituksetta ja vapaasti julkishallinnon ja OKM:n hallinnonalan hyödynnettävissä siltä osin kuin CSC:llä on oikeus myöntää kyseisiä käyttöoikeuksia. Mikäli aineiston julkistamisesta ei ole sovittu palvelukuvauksessa eikä se ole osa varsinaista palvelutuotantoa, CSC ja OKM sopivat erikseen julkistamisen edellyttämien resurssien järjestämisestä.

Tuloksia käytettäessä on aineiston tai sitä sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen liitettävä maininta alkuperäislähteestä ja lisenssin omistajasta.

CSC hyödyntää KTPO-sopimuksen tai siihen liittyvän yhteistyön kautta esille tulleita tietoja ja resursseja siten, että CSC:n palvelutuotanto parantaa OKM:n toimialan organisaatioiden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön sekä edistää muiden toimialalle palveluja tarjoavien yksiköiden toimintaedellytyksiä. CSC toimii lähellä asiakkaita ja tarjoaa tässä tehtävässä syntyneen osaamispääoman avoimesti korkeakoululaitoksen sekä muiden OKM:n toimialan organisaatioiden käyttöön. Tämä sitoo sekä allekirjoittavaa organisaatiota että henkilöstöä.

CSC ei hyödynnä KTPO-sopimuksen tai siihen liittyvän yhteistyön kautta esille tulleita luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja sekä huolehtii tällaisen tiedon käsittelystä hyvän tiedonhallintotavan mukaisesti.

Ostettavien palvelujen kustannukset

Liitteen 2 Taulukko 1 esittää yhteenvedon tällä sopimuksella ostettavien vuosittain sovittavien palvelujen kustannuksista. Palvelut on eritelty tämän sopimuksen kohdissa 3.1–3.5. CSC:n yleiskulut (toimitilakulut, hallinnon kulut, henkilökunnan työvälineistä aiheutuvat kulut) ja tukipalvelut palvelukokonaisuutta kohti määräytyvät asianomaista palvelukokonaisuutta toteuttavan henkilöstön määrän mukaan. Laitetilakulut (tilavuokra, laitetilan infrastruktuuriin liittyvä ylläpito ja huolto, sähkönkulutus) palvelukokonaisuutta kohti määräytyvät palvelukokonaisuuteen liittyvien järjestelmien tarpeen mukaan ja näistä raportoidaan palvelukokonaisuuksittain.

KTPO maksaa CSC:lle tämän sopimuksen mukaisista palveluista siten, että maksettava summa riippuu resurssienkäytöstä kussakin palvelukokonaisuudessa. CSC laskuttaa sopimuksen mukaisesta vuosimaksusta tasaerin kuukausittain. Maksupostit vuonna 2016 on esitetty Liitteessä 2 (Taulukko 3).

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan molempien sopijapuolien allekirjoitettua sen. Sopimus on voimassa koskien vuotta 2016. Sopimusta voidaan muuttaa sopijapuolten yhteisellä päätöksellä kirjallisesti.

Sopimuksen liitteet

Liite 1: Määritelmät

Liite 2: Taulukko 1: Laatupalavereissa seurattavat kohteet ja niiden kulut

Taulukko 2: Investoinnit

Taulukko 3: Maksupostit vuonna 2016

Liite 3: Palvelukokonaisuuteen liittyvät tukipalvelut

Liite 4a: Tutkimusavustuksilla tehtävä kehitystyö ja niiden kustannusrakenne

Liite 4b: Hankkeiden sisältö, tavoitteet ja tulokset

Liite 5: Raportointikäytännöt ja sopimuksen vuosikello

Liite 6: Sopimuksen yhteyshenkilöt, palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja muut vastuuhenkilöt

Liite 7: CSC:n laiteympäristön kehityssuunnitelma

Sopimuksen allekirjoitukset

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä, ___.___.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Ylijohtaja Toimitusjohtaja

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxxxx Xxxxxxx

Xxxxx Xxxxx

Johtaja

Document Metadata

Table of Contents

SOPIMUS PALVELUKOKONAISUUKSIEN TOIMITTAMISESTA

Document Metadata