VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN‌‌

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palve- lualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä:

- asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

- toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

- yritysmyynti (palkkaliite Y),

- sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

- viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

- varastotyö (palkkaliite M).

Pöytäkirjamerkintä:

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä.

2. Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihenkilöä, ellei toisin sanota.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä.

2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä olles- saan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaa- tiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen Työsopimus ‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti taikka sähköisesti. Työsopimus toimitetaan työnte- kijälle. Pyynnöstä työsopimus toimitetaan kirjallisessa muodossa.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määräajaksi sovi- tusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikaisuuden peruste.

3. Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alka- vasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukai- sesti. Koeajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopimuksen 25 §:n 17 mo- mentin tarkoittamana kausityöntekijänä saman kalenterivuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuk- sessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän kalenteriviikon pitui- sessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtä- väksi tulevaa työaikaa. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työskentelyalu- een määrittelemisestä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työskente- lyalue ulottuu yhtä useamman luottamusmiehen toimialueelle, sopijaosapuolena on pää- luottamusmies.

5. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijän työsopimukseen sovitaan työpaikaksi työko- konaisuus ja siihen kuuluvat osat, jos työntekijä säännöllisenä työaikana säännöllisesti työskentelee tällä alueella. Osa-aikaisen sanomalehdenjakelutyötä tekevän työntekijän työsopimuksen työajaksi sovitaan vähintään tietty tuntimäärä kahden kalenteriviikon tai sitä vähemmän voimassa olevaksi sovitun työsopimuksen kestoajan pituisena aikana.

6. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi it- senäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

7. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luottamus- miehelle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työntekijän työaika, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

8. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määrä- aikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopi- musta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työ- sopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi pal- katun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

9. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen kat- sotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

10. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ollutta työnte- kijää ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoitanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

11. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöil- leen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnan- tajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omak- sutun käytännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluksessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin.

Etätyö

12. Etätyöstä on sovittava työntekijän kanssa kirjallisesti. Etätyösopimusta sovittaessa on otettava huomioon, mitä Etätyötä koskevassa puitesopimuksessa ja sen täytäntöönpanoa koskevassa keskusjärjestöjen sopimuksessa on sovittavista asioista todettu.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työ- sopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liitty- vää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisaikaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmie- helle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusai- kaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sopien voidaan lomautusil- moitusaikoja lyhentää. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttami- sen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan vii- meksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvit- tavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työnte- kijän huoltovelvollisuuden määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia työajan tehtäväkohtaisesti olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuoro- kaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Sanomalehdenjakelutyössä kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

3. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mukai- nen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 47 a §:ssä.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi ‌

Keskimääräinen työaika

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoaikaisen työn- tekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopimuksen 5 §:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Varastotyössä tasoittumisjakson pituus on enintään 26 kalenteriviikkoa.

4. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

5. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähintään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia.

6. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 5 momentissa mainittua työvuoron vähim- mäispituutta koskevaa 4 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enin- tään 48 tuntia.

7. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalenteriviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia. Kuljetustyössä työvuoron pituus voi olla enintään 13 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy työajan tasoittumisjakson aikana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viikkotyöajan pituiseksi, laske- taan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen keskimääräinen työaika viikkoa kohti on työ- sopimukseen perustuvaa säännöllistä viikkotyöaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittäviltä tehdyiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava korvaus. Viikkotyöajan alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on ennakolta laa- dittava työaikalain (605/1996) 34 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoit- tumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson viikoittainen työaika tasoittuu työehtosopi- muksen 5 § mukaisesti keskimääräiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luottamusmie- helle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluonnokseen ja esittää siitä mie- lipiteensä vähintään viikkoa ennen sen suunniteltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena ai- kana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mu- kainen vuorokautinen ja osa-aikaisella työntekijällä työsopimuksen mukainen työaika.

5. Sanomalehdenjakelutyössä 4 momentissa tarkoitettua osa-aikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on ensisijaisesti työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vas- taava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovittu työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

- pitkäperjantai,

- toinen pääsiäispäivä,

- helatorstai,

- juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,

- loppiainen,

- vapunpäivä,

- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,

- joulupäivä ja

- tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle arkipyhä- päivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelojakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluettelojakson aikana, työajan tasoittumis- jakson aikana tai työntekijän suostumuksella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle

5. Työajan lyhennys tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle korvataan maksamalla työn- tekijälle arkipyhäkorvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukainen keskimääräinen päi- väpalkka. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös työntekijän vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

Soveltaminen sanomalehdenjakelutyössä

6. Sanomalehdenjakelutyössä tätä pykälää ei sovelleta.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuorokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työviikko voi olla myös 6-päiväinen.

Yötyö

3. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

4. Varastotyössä yötyötä voidaan teettää työaikalain (605/1996) 26 §:n mukaisesti. Sen lisäksi työntekijä voi suostuessaan olla klo 23-06 välisenä aikana työssä, joka on välttä- mätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoimittamiseksi.

Liukuva työaika

5. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä perusteista, joita noudattamalla työnantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymis- ajankohdan.

6. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Säännöllisen työajan ylityksen enimmäiskertymä voi olla enintään 20 tuntia ja alitusten enimmäiskertymä enintään 10 tuntia.

7. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittamisesta.

8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokohteessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaisesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan mää- räämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kuljetukseen työn- antajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaik- kaan palaamiseen.

TYÖVUOROT

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan ja- kaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tar- peetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työvuoroluette- lon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työhön- sidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 1.3.2020 lukien 7,29 euroa ja 1.2.2021 lukien 7,43 euroa sekä yli kahden tunnin ajalta 1.3.2020 lukien 13,53 euroa ja 1.2.2021 lukien 13,79 euroa.

Lisät kuljetustyössä

3. Kuljetustyössä työntekijän ollessa vieraalla paikkakunnalla hänelle maksetaan kah- teen osaan jaetun työvuoron väliin jäävältä vapaa-ajalta odotusaikalisänä enintään kah- delta tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa ilman olosuhdelisiä vastaava korvaus. Korvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa tai muita vastaavia etuuksia las- kettaessa. Jos työntekijälle kuljetustyössä maksetaan odotusaikalisää, hänelle maksetaan sen lisäksi työhönsidonnaisuuslisää, jos jaetun työvuoron väliin jäävien osien välinen aika on yli kahden tunnin.

Työvuorot postinjakelutyössä

4. Postinjakelutyössä muussa kuin autolla suoritettavassa jakelutyössä työvuorot on suunniteltava niin, että suunnitellulla työvuorolla on myös muuta työtä kuin jakelureitillä tehtävää työtä. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47

§:n mukaisesti sopia toisin postinjakelutyön sisällöstä.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden kalenteriviikon pituiselle työjak- solle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päät- tymisajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on ol- tava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti edellyttäen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunvalvojien nähtävillä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työvuoroluettelo tehdään kahden kalenteriviikon pitui- selle työjaksolle.

3. Varastotyössä työvuoroluettelo tehdään viikon työjaksolle tai keskimääräistä työaikaa käytettäessä neljälle kalenteriviikolle tai sitä lyhyemmälle vähintään viikon pituiselle työ- jaksolle.

4. Kuljetustyössä työvuoroluetteloon on merkittävä 13 § 1 momentissa tarkoitettu päi- vittäinen lepoaika sekä ajo- ja lepoaika-asetuksessa määrätyt tauot.

5. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluetteloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työvuoron laskennalliseksi työajaksi työehtosopi- muksen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään viikoittainen työaika, ja osa-aikaiselle työntekijälle työsopimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvista- misen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman työvuoroluettelon mukaista työaikaa ei muuteta.

6. Sanomalehdenjakelutyössä osa-aikaiselle työntekijälle merkitään poissaoloajan työ- ajaksi työsopimuksen mukaisen työajan sijasta ensisijaisesti työntekijälle suunniteltua työ- kokonaisuutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovittu työaika.

7. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdo- tukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonantoajasta. Työvuoroluettelo voidaan toimittaa luottamusmiehelle sähköisesti.

Työvuoroluettelon muuttaminen

8. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain (605/1996) 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia paikallisesti työehtosopi- muksen 47 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluettelon muuttamista painavasta syystä arvioidaan ainoastaan työaikalain 35 § 2 momentin mukaisin perustein (605/1996, viittausmääräys).

LEPOAJAT

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌

1. Jos työaika on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava joko tilaisuus ateri-

oida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta.

2. Jos työaika kuljetustyössä on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava 1 momentissa tarkoitettu lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta. Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta, jos ajoneuvo on mahdollista lukita ja jättää asianmukaiseen ajoneuvo- jen säilytyspaikkaan, vaikka ajoneuvo ei ole työntekijän jatkuvan silmälläpidon alaisena.

3. Kuljetustyössä kuljettajan tulee siirtää työvuoroluetteloon merkityn päivittäisen lepo- ajan alkamista ja siirtää ajoneuvo sopivaan pysähdyspaikkaan siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöiden, ajoneuvon tai kuorman turvallisuuden varmistamiseksi, jos hän ei si- ten vaaranna liikenneturvallisuutta. Tässä tarkoitetusta työstä maksetaan työehtosopimuk- sen mukainen lisä- tai ylityön korvaus.

Kahvitauko

4. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai vir- vokkeita.

5. Kuljetustyössä työvuoroja suunniteltaessa työntekijälle on varattava todellinen mah- dollisuus nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita työajan pi- tuudesta riippumatta.

6. Varastotyössä työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on alle 6 tuntia ja kahteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on yli 6 tuntia. Jos kahden kah- vitauon antaminen vaikeuttaa töiden järjestelyjä, annetaan yksi pidempi kahvitauko.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain (605/1996) 29 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuorokausi- levon pituus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vähintään yhdeksän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a. ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luottamusmiehen suostumuksella,

b. kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoroluettelon mu- kaisen työvuoron, tai

c. asianomaisen työntekijän suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäisesti tar- peen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuoro- kautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1 momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittainen vapaa- aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa- ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia,

b. hätätyössä,

c. jos työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä työstä vapauttamista, tai

x. xxx työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yri- tyksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä c ja d kohdissa mainituissa ta- pauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tuntien osalta viimeistään kolmen työvuoroluettelojakson tai työntekijän kanssa sovitun ajan kuluessa siitä, kun viikoittainen vapaa-aika jäi saamatta. Työntekijän suostumuksella voidaan saa- matta jäänyt vapaa-aika työajan lyhennyksen sijasta korvata palkan lisäksi maksettavalla erillisellä rahakorvauksella, jonka suuruus on tilapäiseen työhön käytetyn ajan mukainen yksinkertainen tuntipalkka.

5. Sanomalehdenjakelussa kuutena päivänä viikossa tehtävässä työssä viikoittainen vapaa-aika voi 1 ja 2 momenteista poiketen olla vähintään 24 tuntia viikossa. Joka seitse- männen viikon aikana voi 7+1 -työvuorokierrossa olevalla työntekijällä kuitenkin olla seit- semän työpäivää.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttu- essa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työehtosopimuksen 5 §:n mu- kaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kokoaikaiselle työntekijälle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

3. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus lisätyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

Ylityö

4. Kokoaikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

5. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvis- tetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittai- sen säännöllisen työajan.

6. Sanomalehdenjakelutyössä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa osa palkkausta muo- dostuu sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D perusteella, osa-aikaisen sano- malehdenjakajan ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun viikoit- taisen työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen viikoittaisen säännöllisen työajan. Edellä sanotun ylityön lisäksi ylityötä on työajan tasoittumisjakson aikana muutoin tehty työ, jonka määrä ylittää työehtosopimuksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittumis- jakson säännöllisen työajan kokonaistuntimäärän.

Ylityökorvaus

7. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksin- kertainen tuntipalkka.

8. Ylityötä ei korvata 7 momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 9 ja 10 momen- teissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

9. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä teh- dystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työ- tunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

10. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukainen kokoaikainen vii- koittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukai- nen arkipyhä laskee viikoittaista ylityökynnystä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuoro- kautista työaikaa vastaavasti.

Ylityökorvaus sanomalehdenjakelutyössä

11. Sanomalehdenjakelutyössä edellä 6 momentissa tarkoitetulle työntekijälle makse- taan korvauksena ylityöstä sekä työvuoroluettelossa vahvistetun viikoittaisen työtuntimää- rän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen säännöllisen viikoittaisen työajan ylittäviltä neljältä ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu palkka.

Ylityönä korvataan myös työ, joka työajan tasoittumisjakson aikana ylittää työehtosopi- muksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittumisjakson säännöllisen työajan kokonaistunti- määrän, jos sitä ei ole aikaisemmin ylityönä korvattu. Ylityön korvaamisen perusteet ja korvauksen määrä määräytyvät tarkemmin sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliit- teessä D sovitulla tavalla.

Ylityökorvaus varastotyössä

12. Varastotyössä korvauksena vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työ- tunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksena viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kyseisen viikon säännöllisen kokoaikaisen viikkotyöajan ylittävästä työstä kah- deksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Viikoittaista ylityökorvausta laskettaessa säännöllisen viikko- työajan veroisena pidetään myös palkallista poissaoloa hyväksyttävästä syystä.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

13. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaa- vaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

14. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että työaikalain (605/1996) 19 §:n mukaisten ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yk- sinomaan kalenterivuotta.

1.1.2020 lukien: Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että työaikalain (872/2019) 18 §:n työajan enimmäismääräien tarkastelujaksona käytetään yk- sinomaan kalenterivuotta

TYÖAIKAKORVAUKSET

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyölisä

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyölisää maksetaan sanomalehdenjakelutyössä vain tuntipalkalla korvattavasta työstä.

Yötyön jatkotunnit

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyöli- sää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pi- tuiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 9.00 asti. Sanomaleh- denjakelutyössä yötyön jatkotunnit korvataan yötyölisällä vain tuntipalkalla korvattavassa työssä.

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mu- kaisesti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päättymisestä kello 06.00 seuraavissa tapauksissa:

a. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtäväksi yrityksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä, tai

b. yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa-aikai- sen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä.

Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastettavaksi.

5. Sanomalehdenjakelutyöstä muuhun tämän työehtosopimuksen mukaiseen tehtä- vään siirtyvälle työntekijälle ei makseta sanotusta muusta työstä 3 momentin mukaista yö- työlisää.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa ilta- ja yötyölisä ja sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökorotus joustovapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus ‌

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauan- taityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.

3. Varastotyössä arkilauantaina kello 13.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvausta pääkaupunkiseudulla 1.3.2020 lukien 5,79 euroa tunnilta ja 1.2.2021 lukien 5,90 euroa tunnilta sekä muualla 1.3.2020 lukien 5,60 euroa tunnilta ja 1.2.2021 lukien 5,71 euroa tunnilta.

4. Sanomalehdenjakelutyössä ei makseta lauantaityökorvausta.

5. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa lauantaityökorvaus vastaavaksi joustova- paaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä 1 momentissa mainittuina päivinä teh- dystä suoritepalkalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koske- vassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla. Tuntipalkalla korvattavassa työssä vapun- ja it- senäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan 1 momentista poiketen kaksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvaus sisältää mahdollisen sunnuntaityökorvauksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapun- ja itsenäisyyspäivänkorvauksen vaihtami- sesta vastaavaksi joustovapaaksi.

3. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

4. Varastotyössä sunnuntaityökorvausta ei makseta 3 momentissa määrätyltä ajalta.

Aattopäivänlisä

5. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. (Tätä määräystä ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

6. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä mainittuina päivinä tehdystä suoritepal- kalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliit- teessä D sovitulla tavalla. (Tätä määräystä ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

7. Varastotyössä ei makseta aattopäivänlisää.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

8. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä vastaavaksi joustovapaaksi. (Aattopäivänlisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

20 § Hälytysraha ‌

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan yllättäen ja en- nalta arvaamattomasta syystä työntekijän poistuttua työpaikalta.

2. Seuraava työ ei ole hälytysluonteista:

x. xxxxxxxxxx,

b. päivystys,

c. työntekijälle etukäteen ilmoitettu työ, tai

x. xxxxxxxxxxx (605/1996) 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö.

3. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön saapumisesta maksetaan yksinkertaisen tun- tipalkan suuruinen hälytysraha.

4. Varastotyössä hälytysluonteinen työ korvataan varastotyötä koskevassa palkkaliit- teessä M sovitulla tavalla.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Työaikakorvausten laskeminen ‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan työajasta minuutin tarkkuudella.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tun- tipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa tehtävissä luvulla 160.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työaikakorvausten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tuntipalkkaiselle työnte- kijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT

22 § Joustovapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat tähän työehtosopi- mukseen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta annettavaksi myöhemmin palkallisena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen perustuu työntekijälle työehtosopimuksessa annettuun oikeuteen vaihtaa etuus joustovapaaksi taikka työehto- sopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovelletaan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a. työehtosopimuksen 16 §:n ja 25 § 23 momentin rahakorvauksen,

b. työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukainen säästö- vapaan, tai

c. muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustovapaaksi vaihdet- tavista eristä ja niiden määrästä.

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa

a. työehtosopimuksen 17 § 1 ja 2 momentin ilta- ja yötyölisä, 18 §:n lauantaityökor- vaus, 19 §:n sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä ja palkkaliitteen P 2 § 6 kohdan mukaisen postinjakelun tilapäisen urakoinnin rahakorvaus, tai

b. sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökorotus- joustovapaaksi. Joustovapaaksi on kerrallaan vaihdettava yökorotukset vähintään yhdeltä kalenteriviikolta. Työntekijän on ilmoitettava yötyölisän vapaaksi vaihtami- sesta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvausten laskentakauden päätty- mistä ja yökorotuksen vähintään kahta viikkoa ennen palkanmaksukauden päätty- mispäivää. (Aattopäivänlisää ja korvausta postinjakelun tilapäisestä urakoinnista ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 – 2 mo- mentin mukaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muutetaan joustovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustovapaaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

- yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, ja

- yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista vapaa-aikaa. (Aattopäivänlisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D suoritepalkkatyöstä ansaittavat rahakor- vaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,3 yökorotuskertoimen oikeuttavan työvuoron tunti = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,15 yökorotuskertoimen oikeuttavan työvuoron tunti = 9 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty sunnuntaikorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa,

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty aattopäiväkorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa, ja

- yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty vappu- ja itsenäisyyspäiväkorotukseen oikeutta- van työvuoron tunti = kaksi tuntia palkallista vapaa-aikaa.

(Aattopäivänkorotusta ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

7. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a. kohdan ja 4 momentin raha- korvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kasvattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaa- valle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajan- kohdasta. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että jousto- vapaakertymän enimmäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntämi- sen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

8. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhennyksen pe- rusteella kulloinkin enintään 40 tuntia. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mainittua suurempi. Jous- tovapaan myöntämisen edellytyksenä on tällöin, että työntekijän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajankohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

Joustovapaan antaminen

9. Joustovapaan antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muuttamisesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Erillistä so- pimusta ei tarvita siltä osin kuin työntekijälle on sovittu 7 tai 8 momentissa tarkoitettu yksi- tyiskohtainen kirjallinen ohjelma.

10. Edellä 5 momentissa tarkoitettu joustovapaa vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää va- paan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosilo- man yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden ai- kana.

11. Edellä 10 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enintään kuuden tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan vapaan kerty- mävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työnantajan on ilmoitettava toiminnan suun- niteltu aika ja sisältö pääluottamusmiehelle vuosityöajan lyhennyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan tammikuun aikana. Jos työnantaja ei näin tee, myös tämän jousto- vapaan osan käyttämiseen sovelletaan, mitä 10 momentissa on sovittu.

12. Jos työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen 23 § 1 - 2 momentin mukaiseen vuo- sityöajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja ylityön perusteella joustova- paaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annettaessa 2,25%:lla.

13. Työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a. kohdan rahakor- vauksen ja c. kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän ja yökorotuksen perus- teella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauksena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos työntekijä ei noudata 7 tai 8 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 9 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimusta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä so- pia, että 3 momentin b. kohdan lomarahan tai säästövapaan perusteella kertynyt jousto- vapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena.

14. Jos työntekijä haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tulee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua alkamista. Työnan- tajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden viikon kuluessa, hyväksyykö hän työnte- kijän esityksen. Jos ajankohdan muuttamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajan- kohtana.

15. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa painavasta syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työnantajalla on oikeus muuttaa vain työehtosopimuksen 12 § 8 momentissa sovituilla perusteilla.

16. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai työntekijän tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle työntekijälle, vapaa on annettava ensisijaisesti pitem- pään työsuhteessa olleelle työntekijälle.

17. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon joustova- paapäivälle merkityllä työtuntimäärällä.

18. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia toi- sin siitä, mitä edellä 7 ja 8 momentissa, 9 momentin kolmannessa virkkeessä ja 13 mo- mentin toisessa virkkeessä on määrätty joustovapaakertymän enimmäismääristä ja siitä, miten joustovapaan pitämisestä sovitaan. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan sanottuja työehtosopimuksen määräyksiä.

Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantaipäivät mukaan lukien. Työntekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arki- päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Työntekijä, jolla on 3 arkipäi- vän xxxxxxxxxx kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomas- taan kaksikymmentäneljä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää.

Lomaraha

20. Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kerto- malla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien luku- määrällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Sanomalehdenjakelutyössä keskimääräinen päivittäi- nen työaika lasketaan työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan tai työvuoroluettelon puuttuessa työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan. Joustovapaa- kertymään merkitään lomarahan perusteella vaihdettavaa vapaata tuntimäärä, joka saa- daan vähentämällä edellisen laskun tuloksesta 1/6. Joustovapaata pidettäessä lauantai- päivät eivät kuluta lomarahan perusteella säästettyä vapaata. Xxxxx edellistä virkettä ei sovelleta kuutena päivänä viikossa tehtävässä sanomalehdenjakelutyössä.

Muut määräykset

22. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

23. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden mää- rästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajankohdasta ja pituudesta sekä kulloisestakin joustovapaakertymän saldosta. Työntekijällä on oltava mahdollisuus tutus- tua luetteloon.

24. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tunti- ja suoritepalkkaiselle työntekijälle keski- tuntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

(Joustovapaalisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän, joka työskentelee 38 tunnin 15 mi- nuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman ansainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Lyhen- nyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka ai- kana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pi- dempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tun- timäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

2. Sellaisen pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman an- sainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuosityöaikaa ly- hennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tunti- määrästä 0,85 prosenttia ja vähintään 55 –vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tun- timäärästä 1,69 prosenttia ja vähintään 60 –vuotiaan 2,13 prosenttia. Muutoin noudate- taan, mitä 1 momentissa on sovittu.

3. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeuttavan kalen- terivuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan työntekijälle joustovapaan si- jasta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa vapaana, se korvataan työntekijälle raha- palkkana yksinkertaisella tuntipalkalla.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

1. Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työ- aikalakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden pe- rusteella. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suoritepalkkaa, sovittua palkanosaa tai yrityskohtaista tuottavuuspalkanosaa tai niiden yhdistelmiä jäljempänä tar- kemmin määrätyllä tavalla.

Kuukausipalkka

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei muuta määrätä tai sen nojalla ole muuta sovittu, työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

3. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausipalkkainen, maksetaan kuukausipalkkaa.

4. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt ka- lenterikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön kuukausipalkka riip- pumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausi- palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä.

Tuntipalkka

6. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

7. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamiskuukauteen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaankin erikseen sisältyy enin- tään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonaisuudessaan kestää yhdenjaksoisesti enin- tään 15 kalenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta tehtyjen työtuntien mukaan tunti- palkkana.

Suoritepalkka

8. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle maksetaan suoritepalkkaa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla. Työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin tulevissa uusissa yrityksissä suoritepalkan sijasta maksetaan liitteen mukaista tuntipalkkaa, jos suoritepalkan aika-ar- von perusteista ei päästä sopimukseen tai jos työnantaja toiminnan aloittaessaan niin päättää. Tuntipalkan lisäksi maksettavien lisien ja korvausten määräytymisessä on tällöin soveltuvin osin noudatettava, mitä suoritepalkasta on palkkaliitteessä määrätty.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

9. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi pai- kallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

Muut palkkamääräykset Kokemusvuosikorotus

10. Työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa

otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaa- vissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työn- tekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa. Työntekijän on osoitettava kokemusvuosiko- rotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

11. Kuljetustyössä muussa yrityksessä hankitusta kokemuksesta otetaan huomioon vain työ ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.

Rinnasteisesta työstä maksettava palkka

12. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rinnastettava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti ollessaan tila- päisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa, on alemmin palkattua kuin työntekijän varsinainen työ.

Esimiestehtävän sijaisuuslisä

13. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 001-005 esimiestehtävään sijaiseksi määrätylle henki- lölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuuslisä, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistet- tavan taulukkopalkan ja sijaisen oman taulukkopalkan erotus. Jos sijaisena toimivan työn- tekijän palkkaus määräytyy palkkaliitteen N tai P mukaan, taulukkopalkkojen erotus laske- taan sijaisena toimivan kahdeksalla prosentilla vähennetyn taulukkopalkan mukaan. Sijai- sena olon ajalta ei makseta erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia palkanosia. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palkkataulukkojen erotus lu- vulla 21,5.

14. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 006-010 ja palkkaliitteen Y palkkaryhmän 003 esimies- tehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuuslisä, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman taulukko- palkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Jos sijaisena toimivan työn- tekijän palkkaus määräytyy palkkaliitteen N tai P mukaan, sijaisuuslisän suuruus kuukau- dessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman kahdeksalla prosentilla vähenne- tyn taulukkopalkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palkkojen erotus luvulla 21,5.

Koeajan palkka

15. Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kui- tenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta.

16. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle voidaan koeaikana maksaa 90 % palkkaliit- teen D mukaan muutoin määräytyvästä palkasta.

Kausityöntekijän palkkaus

17. Työsopimuksella voidaan sopia koululaisen tai opiskelijan ottamisesta työhön kauden 16.5.-31.8. tai joulukuun ajaksi kausityöntekijäksi. Kausityöntekijän palkka voi ensimmäi- senä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtävän alimman palkkaryhmän taulukkopal- kasta. Kausityöntekijän palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todel- lista työmäärää vastaava. Kausityöntekijän palkkaa ei voida maksaa henkilölle, joka välit- tömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa.

18. Sanomalehdenjakelutyössä 17 momentissa tarkoitetun kausityöntekijän palkkaus voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % palkkaliitteen D mukaan muutoin määräy- tyvästä palkasta. Palkkauksen perusteena olevaa työaikaa koskevaa määräystä ei sovel- leta.

Perehdyttämislisä

19. Jos työntekijä suorittaa työnjohdon määräyksestä oman työnsä ohella uuden tai uu- delleen koulutettavan työntekijän perehdyttämistä, hänelle maksetaan perehdyttämiseen käytetyiltä tunneilta perehdyttämislisänä 5 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta.

20. Sanomalehdenjakelutyössä perehdyttämislisä maksetaan palkkaliitteessä D sovi- tulla tavalla.

21. Varastotyössä ei makseta perehdyttämislisää. Varastotyötä koskevassa palkkaliit- teessä M on sovittu kouluttajan palkasta.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitsemi- nen

22. Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitsemisesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Jos palkitsemisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, tutkinnon suorittaneelle maksetaan seuraavan lomarahan mak- samisen yhteydessä 100 euron ammattitutkintopalkkio. Jos tutkinnon suorittaneen kanssa asiasta sovitaan, voidaan palkkion maksamisen sijasta antaa yksi päivä palkallista va- paata. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräytyviä muita etuuksia.

Vaalitoimitsijapalkkio

23. Valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen aikana vaalitoimitsijoiksi nimetyille ja muille työntekijöille, joiden työmäärään vaalit vaikuttavat, suoritetaan päivit- täistä lisäpalkkiota vaalipäiviltä. Vaalitoimitsijan palkkio on 1.3.2020 lukien 8,76 euroa ja 1.2.2021 lukien 8,93 euroa. Vaalitoimitsijan palkkio voidaan sopia vaihdettavaksi jousto- vapaaksi siten, että kustakin ennakkoäänestyksestä myönnetään yksi joustovapaapäivä.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentaperusteet ‌

1. Tuntipalkkaisen työntekijän ja suoritepalkkaisen sanomalehdenjakelutyötä tekevän työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäiväansiota (KPA), keski- tuntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa siten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun työntekijän sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalliset tilapäiset poissa- olot, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luot- tamusmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a. henkilökohtainen palkka,

b. iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset sekä varallaolokorvaus, ja

(Aattopäivänlisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

c. muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huo- mioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 34 § 2 momentin mukaista ns. vuosilomalisää.

(Vuosilomalisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

6. Sanomalehdenjakelutyössä keskipäiväansio ja keskituntiansio lasketaan poissaolo- aikaa edeltäneen yhden kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana tehdyiltä työ- vuoroilta. Jos työntekijä on myös poissaoloaikaa edeltäneen yhden tai useamman kalen- terikuukauden aikana ollut poissa työstä niin, että hänelle on maksettu poissaoloajalta palkka ja hänelle ei sen johdosta siltä kuukaudelta laskettaisi keskipäiväansiota tai keski- tuntiansiota, laskentajaksona pidetään sanottua kuukautta edeltänyttä kalenterikuukautta edellyttäen, että työntekijä on sen aikana ollut työssä yhteensä vähintään seitsemän työ- päivää. Jos työntekijällä ei ole ollut laskentajakson aikana sanottua työpäivien määrää, työntekijälle ei lasketa keskipäiväansiota tai keskituntiansiota.

7. Sanomalehdenjakelutyössä ansiolla tarkoitetaan työntekijälle yhden kalenterikuu- kauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota, jos työntekijä on laskentajakson aikana ollut työssä yhteensä vähintään seitsemän työpäivää. Ansioon kuuluviin lisiin luetaan vappu- ja itsenäisyyspäivän korvaus, palkkaliite D 5 § 4 momentin mukainen korotus vapaapäivävuorottajalle ja lisäpalkkio jakeluauton käytöstä.

8. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajak- son aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

9. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajak- son aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

10. Sanomalehdenjakelutyössä keskituntiansio saadaan jakamalla ansio saman lasken- tajakson työvuoroluetteloon merkittyjen työtuntien kokonaismäärällä, tai todellisten työtun- tien lukumäärällä, jos niiden määrä on työvuoroluetteloon merkittyjä tunteja suurempi.

11. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään aikaisintaan laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksupäivästä alkaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

12. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa:

a. jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi,

b. uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskentajakson keski- päivä- tai keskituntiansiotietoja, tai

c. laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

13. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilökohtaisen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

14. Sanomalehdenjakelutyössä yksinkertaisen tuntipalkan sijasta käytetään työntekijän palkkaliitteen D mukaista taulukkotuntipalkkaa kerrottuna kertoimella 1,3. Palkka tai kor- vaus sanomalehdenjakelutyössä lasketaan korotetun tuntipalkan ja työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan. Jos työvuoroluetteloa ei ole laadittu, palkka tai korvaus laske- taan työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työko- konaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu Palkanmaksukausi ‌

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeistään kuukau- den viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, viimeis- tään palkan ansaintakuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä.

3. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe korjataan viivy- tyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

4. Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalk- kiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitys- tavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudel- liseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena. Palkkioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmää- räyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen käsitel- lään yhteistoimintamenettelyssä.

28 a § Henkilöstörahasto

1. Voittopalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahastonlain edel- lytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahastolaissa (934/2010, viittausmääräys).

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheutta- malta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yhdenjaksoiselta työkyvyttö- myysajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä, työnan- taja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyysajalta kiin- teä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäivältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lo- manmääräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seu- raavien työaikakorvausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökor- vaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokorvaus.

(Tätä määräystä ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka

6. Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan työkyvyttömyys- aikaan sisältyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan työ- ehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sairausajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksineen sellaisena kun se olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluettelon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä ei ole aiheuttanut työky- vyttömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten salannut sairautta työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivä- rahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioi- dusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuk- sella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa muun työterveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäista- pauksessa harkintansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjakso- jen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työ- terveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät työkyvyttömyysjak- sot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkan- maksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suo- rittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odotusajalta.

11. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Xxxxxxxxxxx alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Sa- malla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on työkyvytön vielä lomautuksen päätyt- tyä ja 1 tai 2 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos työntekijä on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka maksetaan tämän pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työntekijälle mak- setaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työn- tekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuutuslain osasairauspäiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle maksetaan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystar- kastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäynnistä. Jos etukäteinen il- moittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystarkastuksista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odotus- ja matka-ajoista sekä tar- vittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnantajan mää- räämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tarkoitettuihin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkastukset tai tutki- mukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työpaikan työterveysasemalla, maksetaan työntekijälle päivärahaa. Matkakustannukset ja päiväraha maksetaan työehtosopimuksen matkustamista koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan ensiapuun tai hoitoon.

7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a. muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa,

b. työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutkimuksissa, eikä

c. vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittä- miseksi.

8. Varastotyössä työntekijän palkkaa ei vähennetä työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella, edel- lyttäen, että tarkastus on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijälle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan alusta lukien palkkaa mak- setaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Palkan maksaminen edellyttää, että työnte- kijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot ‌

Ansionmenetysten korvaus

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuukausipalkkai- selle työntekijälle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lukuun ottamatta 5, 6 ja 9 mo- menttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla korvauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa tilapäistä pois- saoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestämistä koskeva pyyntö on esi- tettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyyn- nön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Työntekijälle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaapäivä, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen taloudes- saan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkil- lisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaa- seen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensimmäi- seltä päivältä työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuoltajalle. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen xxxx- puolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikka- kunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lap- sen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi ar- vioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston asetuk- sessa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuu- tuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2. kohdassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutuk- seen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdol- lista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaava va- pautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamispäivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa työntekijän lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia, isovanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia, lapsenlapsia ja vanhem- pia, isovanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyt- tämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän kor- vauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työn- tekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle mak- setaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hy- väksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa työntekijälle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansionme- netyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyksen määrän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen työntekijälle, joka osallistuu työaikanaan jä- senenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilau- takunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. An- sionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata työntekijän ansiota luottamustoimessa tai vaalityössä menetetyltä työajalta. Erotus suoritetaan työntekijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suoritta- masta ansionmenetyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammat- tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä Posti- ja lo- gistiikka-alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouksiin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toimielimen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan tämän joh- dosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus. Suomen Olym- piakomitean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tä- män johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työehtosopi- muksessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevää työntekijää.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu. Vuo- silomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän työssäolon veroisina pidetään vuosilomalain 7 §:n mu- kaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä:

a. työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä, ja

b. vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2. kohdan sijasta palkallisen työkyvyttömyysjak- son päiviä. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momen- tin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäi- vään sisältyvät työpäivät.

c. ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti,

d. työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11 – 13 momenttien mukaisia poissaolopäi- viä,

e. kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myön- netty kuntoutusrahaa,

x. xxxxxxxxx, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosapuo- lena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimie- linten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopi- musasioita, ja

g. työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista var- ten.

5. Tuntipalkkaisen työntekijän työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luettelosta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyttäen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät. Työssäolopäivien veroi- sia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka makse- taan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvis- tetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varalla- olokorvauksista. (Tätä määräystä ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annettava laskelma työntekijälle.

(Tätä määräystä ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

4. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosen- tuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi mak- settavaa korotusta.

5. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a. äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka,

b. sairausajan palkka, sekä

c. työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa luetelluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

6. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a. äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainva- paan ajalta,

b. viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsottavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c. kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

7. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotuntipalkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimääräisen viikkotyöajan mu- kaan. Sanomalehdenjakelutyössä laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamis- hetkeä edeltäneiden kolmen kalenterikuukauden keskimääräisen päivittäisen suoritepal- kan mukaan.

8. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltävän loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perusteena olevasta palkasta. Jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti vuosilomapal- kan suuruus on 14,4 % tai, jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti ja työntekijällä on täysi lomanmääräytymisvuosi, vuosilomapalkan suuruus on 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

9. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan ja jos työntekijälle sen johdosta maksetaan vuosilomalain 16 §:ssä säädettyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosilomalain 17 §:n 4 momentissa säädettyä loma- korvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

10. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa-aikatyön- tekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma an- netaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuo- sittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyys ja perhevapaa vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairau- den tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhem- pään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

3. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydes- tään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilomalain 26 §:n mukai- sesti.

4. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äi- tiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

5. Jos työntekijä on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan al- kaessa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosiloman aikana, vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämi- sestä tässä tapauksessa noudatetaan vuosilomalain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomara- haa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a. määräaikaiselle työntekijälle, lukuun ottamatta kausityöntekijöitä,

b. eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä,

c. asevelvolliselle työntekijän palattua töihin asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen,

d. muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päättyessä, sekä

x. xxxxxxxxxx päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpal- kasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosi- lomalisä. (Vuosilomalisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

4. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päivänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun 15. päivänä. Jos mak- supäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä ar- kipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi.

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä ‌

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lukien Posti- ja telelaitok- sesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosilomaan ja lomarahaan noudatetaan, mitä siitä on erikseen työehtosopimuksen osapuolten välillä sovittu.

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA ‌

38 § Työvälineet ‌

1. Työnantaja antaa työntekijälle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työvälineet.

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌

1. Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuojaimilla ei tarkoiteta tavan- omaisia työvaatteita.

2. Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Työnantajan on arvioin- nin perusteella hankittava henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön.

3. Postin käsittely- ja jakelutehtävissä, sanomalehdenjakelutyössä, kuljetustyössä ja va- rastotyössä henkilösuojaimia ovat kylmältä ja märältä suojaavat haalarit, takit, housut, päähineet sekä käsineet. Kuljetustehtävissä sekä lastaus- ja purkaustehtävissä ja niihin rinnastettavissa postin siirtotehtävissä henkilösuojaimiin kuuluvat turvajalkineet. Jakelu- ja kuljetustehtävissä henkilösuojaimiin kuuluvat myös liukuesteet ja polkupyöräkypärä. Moot- torikäyttöisellä ajoneuvolla ajettaessa henkilösuojaimia ovat asianmukaiset ajovarusteet.

4. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä työntekijälle riittävästi opetusta ja ohjausta. Työntekijän on käytettävä työnantajan hänelle määräämiä henki- lösuojaimia.

5. Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työn- antajalle niiden huollon tarpeesta.

6. Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

Työvaatteet

7. Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttämistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä työntekijän käytettäväksi. Työntekijän on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää antamiensa päällys- vaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

40 § Matkustaminen ‌

1. Työntekijän työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta määrätään työ- ehtosopimuksen liitteessä 4.

Matkustaminen varastotyössä

2. Matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen mukaan.

3. Päivärahaa ei makseta, jos työntekijä tekee työmatkan alueellisesti rajatusti yrityksen sisällä tai työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen, jos työnantajan mak- saa kustannukset.

4. Ateriakorvausta maksetaan, jos työmatkan kestää vähintään 6 tuntia ja jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työpaikkaruokailuun tai kotiruo- kailuun.

5. Ateriakorvausta ei makseta, jos työntekijän saa koko- tai osapäivärahan tai jos työnte- kijä työskentelee yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.

6. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

41 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistämiseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttä- mätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus tapahtuu lähinnä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuhteissa työ- vuoroluetteloon ennalta merkittynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henkilöstö- koulutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuva säännöllisen työajan an- sionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta työehtosopimuksen 26 §:n mukaisen keski- tuntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuu- kausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistu- minen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

42 § Sairaanhoito ‌

1. Työehtosopimuksen sairaanhoitoa koskevat määräykset täydentävät lakisääteistä työ- terveydenhuoltoa ja muuta terveydenhuoltoa. Työnantajan kustantaman sairaanhoidon si- sällöstä ovat tarkemmat määräykset liitteessä 6.

43 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

44 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuk- sen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenmaksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työ- suhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

45 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn rationalisoinnilla py- ritään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla järjestettävistä työ- menetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamusmiesten ja työsuo- jeluvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntutkimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uudistus- ten vaikutuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteissa. Työntekijälle on ilmoitet- tava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

46 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuo- linen yrittäjä itsenäisesti. Tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokraukseen, jolloin vuokratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimittamat vuokra- työntekijät tekevät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnonanto-oikeus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työ- voiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja nou- datettava työehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoitusta seuran- neena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa antaa lausuntonsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haittateki- jöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulkopuoli- sella työvoimalla on tarkoitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintu- neen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireelli- nen työ taikka suunnittelu-, asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii erityiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityi- sen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoitusmenettelyä. Asia tu- lee käsitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luottamus- miehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmiehelle annetaan ennen ul- kopuolisella työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoiman määrästä, työtehtä- vistä ja työskentelyn kestosta sekä työehdoista.

6. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, yri- tyksen on pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteistoimintamenettelyssä sovitaan vähentämisuhan alla olevien työntekijöiden työllisty- mistä tukevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudu- taan vähentämään, irtisanottavien työntekijöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidenne- tään 20 %.

7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioikeudet sekä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuolisen työvoiman käytössä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

8. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työ- ehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa työtehtävissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudat- tamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti sovellettavaa työehtosopimusta. Alihankkijan tai vuokrausyrityksen on myös sitouduttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mu- kaan lukien työehtosopimuksen noudattaminen.

9. Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee kokonaisuutena vuosittain selvittää asianomaisen pääluottamusmiehen kanssa. Selvityksen tulee sisältää yhteistoiminnasta yrityksissä an- netun lain 13 §:ssä ja tilaajavastuulain 6 §:ssä säädetyt asiat.

Paikallinen sopiminen

10. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia paikallisesti yri- tyskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

47 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työnantaja ja luottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina tämän työehto- sopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 9 §:n 5 momentissa, 12 §:n 8 momentissa, 16 §:n 14 momentissa, 22 §:n 7 ja 8 momenteissa, 25 §:n 22 momentissa sekä palkkaliit- teen P 2 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen M 3 §:n 3 kohdassa ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä mainituissa asioissa.

2. Työnantaja ja pääluottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina työehtoso- pimuksen 3 §:n 4 momentissa, 4 § 5. momentissa, 6 §:n 7 momentissa, 11 § 4. momen- tissa, 17 §:n 4 momentissa, palkkaliitteen P liitteen 3 a §:ssä ja työehtosopimuksen 2 liit- teen 3 ja 8 §:ssä mainituissa asioissa.

3. Luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopimuk- seen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen on katsot- tava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

4. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuudessaan koskevaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työntekijöitä laajimmin edustava pääluottamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuo- lella on oikeus ottaa tässä tarkoitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi. Paikallisesta yritys- kohtaisesta sopimisesta on määräyksiä työehtosopimuksen 5 §:n 1 momentissa, 22 §:n 18 momentissa, 25 §:n 9 momentissa, 46 §:n 10 momentissa, palkkaliitteen N 2 §:n 3 kohdassa, palkkaliitteen C 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen Y 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen D 3 §:n 1.3 kohdassa ja 9 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen P 2 §:n 4 kohdassa, palkkaliitteen M 4 §:ssä ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä.

5. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus solmitaan kirjallisena ja toimite- taan tiedoksi työehtosopimuksen allekirjoittajaliitoille.

6. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kulu- essa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu paikallinen sopimus irtisanoa. Paikallisen sopimuksen voimassaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

47 a § Paikallinen sopiminen työajan pituudesta ‌

1. Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittainen ansiotaso ei muutu. Osa-aikai- silla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pi- dennystä määriteltäessä.

2. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnanta- jan päättämällä tavalla jäljempänä tässä pykälässä sovitulla tavalla.

3. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentista poiketen kokoaikaisen työntekijän, jonka tehtäväkoh- tainen työaika on paikallisesti yrityskohtaisesti sovittu olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuorokau- dessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika on sen sijasta vähintään 7 tuntia 30 minuut- tia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia.

4. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista säännöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla kalenterivuodessa. Pidennystä vastaava työaika teetetään kolman- nesvuosittain kalenterivuoden aikana niin, että kunkin kolmanneksen aikana teetetään 8 tun- tia. Tätä työaikajärjestelyä käytettäessä työajanpidennys ei kerrytä 23 § 1 momentin mu- kaista työajan lyhennystä.

48 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopija- osapuolten välillä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

49 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien asemasta ja oi- keuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu (liite 3).

50 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koske- vista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla va- kiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työ- ajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoi- tuksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tie- donantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaa- vanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkit- tynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoitta- malla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

51 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopimusta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

52 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyk- settä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamusmie- hen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloitettava kahden viikon kuluessa esi- tyksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alueelli- sesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edustajan ja organi- saation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamusmies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa organisaa- tiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetun tai suoraan 2 momentissa tarkoitetun neuvottelun jäl- keen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvottelut jommankumman työehtosopimus- osapuolen esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopimus- lain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla suoritettu irtisano- minen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1

§:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa ratkaistua, se voidaan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työ- sopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomioistuimessa on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain 9 lu- vun 4 §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä so- pimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenet- telystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen työnteki- jästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kor- vaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen mää- räysten rikkomisesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrätyn korvauk- sen lisäksi.

53 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

1. Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnanso- vittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

54 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 26.11.2019 – 31.10.2021. Voimassaolo jatkuu tä- män jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vä- hintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

55 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelu- toimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka so- pimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaole- van sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työ- rauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyr- kimään niiden lopettamiseen.

56 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden so- pijaosapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopija- osapuolelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE N ( ASIAKASTOIMIPAIKKATYÖ)‌

TES: 60

PL: N1

PL: N2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan asiakastoimipaikkojen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvasta pal- kanosasta,

3. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta, ja

4. mahdollisesta sovitusta palkanosasta.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka

Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien:
		PL: N1		PL: N2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	alle 2 vuotta	1 997,69	2 055,43	12,49	12,85
002	2–5 vuotta	2 066,57	2 126,34	12,92	13,29
003	6–9 vuotta	2 136,47	2 198,26	13,35	13,74
004	10–15 vuotta	2 228,65	2 293,48	13,93	14,33
005	vähintään 16 vuotta	2 319,82	2 387,69	14,50	14,92

Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien:
		PL: N1		PL: N2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	alle 2 vuotta	2 035,65	2 094,48	12,72	13,09
002	2–5 vuotta	2 105,83	2 166,74	13,16	13,54
003	6–9 vuotta	2 177,06	2 240,03	13,61	14,00
004	10–15 vuotta	2 270,99	2 337,06	14,19	14,61
005	vähintään 16 vuotta	2 363,90	2 433,06	14,77	15,21

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle, jonka keskimääräinen työ- aika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoai- katyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palkkaa.

2. Erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden toimenku- vaan sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä teh- täviä.

Erityisvastuuseen tai –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityis- vastuuseen tai –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, palkanosa poistuu. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muut- tumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mu- kaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta tai – osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijaisuuslisänä palkanosa vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijai- suusajoilta.

1. Toimipaikan vastaava 1.3.2020 lukien 138,02 euroa

1.2.2021 lukien 140,64 euroa

- vastaa toiminnasta sellaisessa asiakastoimipaikassa, jossa esimies ei työskentele

2. Koulutusvastaavan tehtävä 1.3.2020 lukien 82,69 euroa

1.2.2021 lukien 84,26 euroa

- työpaikkakouluttaja

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen pe- rusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten välillä. Täl- löin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikalli- sesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE C (TOIMIHENKILÖTEHTÄVÄT)‌

TES: 60

PL: C1

PL: C2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan toimihenkilöihin. Liitettä ei sovelleta toimihenkilötehtävässä, johon sovelletaan muuta tämän työehtosopimuk- sen palkkaliitettä. Liitettä sovelletaan esimerkiksi hallinto-, esimies-, päällikkö-, suunnit- telu- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä myynnin tuen tehtävissä.

Tämä palkkaliite ei kuitenkaan koske seuraavia henkilöitä:

1. Henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltä- essä tai henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä taloudellinen tai tuotannollinen vas- tuu yrityksessä tai sen tulosyksikössä sekä asemaltaan näihin verrattavat henkilöt.

2. Henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka toimivat strategisesti tärkeissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä,

- joiden tehtäviin kuuluu strategioiden ja toimintapolitiikan suunnittelu, koordinointi ja valvonta tai

- joiden toimintaa ohjaa yrityksen tai sen toiminnon strategia ja toimintopolitiikka tai

- jotka strategian/toimintopolitiikan pohjalta vastaavat liiketoiminnon tai sen osa- toiminnon järjestelmien, palvelujen, tuotteiden tms. kehittämisestä.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää taulukko- palkkaa ja palkkaryhmissä 001-005 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumi- sen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palk- kaliitteen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän tai muun työ- ehtosopimuksen sopijapuolten hyväksymän vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tä- män mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryh- miin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arvi- ointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenki- löiden edustajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkka- vaaka-järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	00-000
000	000-000
003A	182-200
003B	201-221
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovitaan so- vellettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien:
PR	PL: C1		PL: C2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
10	1 981,48	2 039,22	12,38	12,75
20	2 089,87	2 150,65	13,06	13,44
03A	2 291,46	2 358,31	14,32	14,74
03B	2 364,39	2 433,28	14,78	15,21
40	2 435,30	2 506,21	15,22	15,66
50	2 581,17	2 656,14	16,13	16,60
60	3 276,09	3 372,33	20,48	21,08
70	3 477,68	3 579,99	21,74	22,37
80	3 697,50	3 805,89	23,11	23,79
90	3 926,44	4 041,92	24,54	25,26
100	4 173,61	4 296,18	26,09	26,85

Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien:
PR	PL: C1		PL: C2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
10	2 019,13	2 077,97	12,62	12,99
20	2 129,58	2 191,51	13,31	13,70
03A	2 335,00	2 403,12	14,59	15,02
03B	2 409,31	2 479,51	15,06	15,50
40	2 481,57	2 553,83	15,51	15,96
50	2 630,21	2 706,61	16,44	16,92
60	3 338,34	3 436,40	20,86	21,48
70	3 543,76	3 648,01	22,15	22,80
80	3 767,75	3 878,20	23,55	24,24
90	4 001,04	4 118,72	25,01	25,74
100	4 252,91	4 377,81	26,58	27,36

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulu- kon palkkaa.

Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien teh- tävien vaativuusryhmä. Toimenkuvaus vaativuuden arviointia varten on toimitettava ar- viointityöryhmälle kuukauden kuluessa siitä, kun esimies ja toimihenkilö ovat hyväksy- neet toimenkuvan sisällön.

Toimihenkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lu- kien. Toimihenkilölle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa siitä lähtien, kun hän aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Jos toimihenkilön tehtä- vät muuttuvat pysyvästi alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 - 005 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 5-40 % taulukkopalkasta. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopi- muksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtaisen työsuorituksen määrittely suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuo- dessa käytävissä esimiehen ja toimihenkilön välisissä työsuorituksenarviointikeskuste- luissa. Arviointikeskustelun pääkohdat kirjataan palautteeksi. Mahdolliset henkilökoh- taisen palkanosan muutokset tulevat voimaan 1.5. lukien.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toi- seen tai uuden henkilön osalta neljän kuukauden kuluessa tehtävämuutoksesta tai työ- suhteen alkamisesta.

Jos henkilön suoritustaso laskee, palkkaa voidaan myös alentaa. Palkkaa voidaan alen- taa vasta, kun suoritustaso uudenkin arvioinnin jälkeen on alempi kuin se, jonka mu- kaan henkilökohtainen palkanosa on maksettu. Alentamisen edellytyksenä on, että työntekijälle on edellisen arvioinnin yhteydessä kirjallisesti ilmoitettu työsuoritustason alentumisesta ja näin annettu tilaisuus parantaa suoritustasoaan.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottami- sen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopimuksen osapuolten vä- lillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tarkempi sisältö jätetään määrättä- väksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE Y (YRITYSMYYNTI)

TES	60
PL:	Y1
PL:	Y2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan yritysmyyntitoimintojen päällikkö-, asiantuntija-, esimies- ja myyntitehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää taulukkopalk- kaa ja palkkaryhmissä 001 ja 002 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palkkaliit- teen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän tai muun työeh- tosopimuksen sopijapuolten hyväksymän vastaavan arviointijärjestelmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaativuusryhmiin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia var- ten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edus- tajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaaka- järjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovitaan sovel- lettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 520,39	2 593,33	15,75	16,21
002	2 841,52	2 924,58	17,76	18,28
003	3 280,14	3 376,38	20,50	21,10

Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 568,28	2 642,60	16,05	16,52
002	2 895,51	2 980,15	18,10	18,63
003	3 342,46	3 440,53	20,89	21,50

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palkkaa.

Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtä- vien vaativuusryhmä. Toimenkuvaus vaativuuden arviointia varten on toimitettava arvioin- tityöryhmälle kuukauden kuluessa siitä, kun esimies ja toimihenkilö ovat hyväksyneet toi- menkuvan sisällön.

Toimihenkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Toimihenkilölle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista taulukkopalkkaa siitä lähtien, kun hän aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muu- tettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 ja 002 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa voi olla taulukkopalkasta enintään 30 %. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuk- sen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtaisen työsuorituksen määrittely suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa käytävissä esimiehen ja toimihenkilön välisissä työsuorituksenarviointikeskusteluissa. Ar- viointikeskustelun pääkohdat kirjataan palautteeksi. Mahdolliset henkilökohtaisen palkan- osan muutokset tulevat voimaan 1.5. lukien.

Henkilökohtainen palkanosa voi työsuorituksen arvioinnin perusteella alentua enintään 50

% aikaisemmasta. Jos henkilökohtainen palkanosa alenee arvioinnin seurauksena, työn- antajan tulee arvioinnin yhteydessä antaa työntekijälle palautetta siitä, kuinka tämän tulisi parantaa suoritustaan. Henkilökohtaisen palkanosan alentuessa työsuoritus arvioidaan uudestaan kuuden kuukauden kuluttua.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryhmästä toiseen tai uuden henkilön osalta 4 kuukauden kuluessa tehtävämuutoksesta tai työsuhteen xxxx- xxxxxxx.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

PALKKALIITE D (SANOMALEHDENJAKELU)

TES: 60

PL: D2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan sanomalehdenjakelussa työskenteleviin työntekijöihin.

2 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka muodostuu suoritepalkasta ja tuntipalkasta.

2. Suoritepalkkaa maksetaan jakelutyöstä. Jakelutyöllä tarkoitetaan tämän palkkaliitteen 3 §:n mukaisesti hinnoiteltua työtä. Muu työ on aikatyötä, josta maksetaan tuntipalkkaa.

3. Suoritepalkan perusteena on kullakin työkokonaisuudella tai sen osalla jaettavalle leh- delle määritelty kappalekorvaus. Työvuoron suoritepalkka määräytyy kappalekorvauksen suuruuden ja työvuorolla jaettavana olevan lehtimäärän mukaan. Työntekijälle maksetta- vaan henkilökohtaiseen suoritepalkkaan kuuluu kokemusvuosikorotus. Työntekijän henki- lökohtaista suoritepalkkaa korotetaan kertoimella olosuhteiden ja työtehtävän laajuuden perusteella. Erikseen nimettyjen tuotteiden jakelutyöstä maksetaan edellä sanotun sijasta erillistä kappalekorvausta.

4. Tuntipalkkana maksetaan taulukkotuntipalkkaa. Taulukkotuntipalkka on määritelty erikseen 6+2 –työvuorokiertojärjestelmässä ja 7+1 –työvuorokiertojärjestelmässä.

3 § Suoritepalkka

1. Kappalekorvaus

1.1. Työkokonaisuudella tai, jos työkokonaisuus muodostuu yhtä useammasta osasta, kul- lakin sen osalla jaettavalle lehdelle lasketaan kappalekorvaus kohdassa 1.2. sovitulla ta- valla.

1.2. Kussakin työnantajayrityksessä määriteltyjen kulkemisen ja jakelutyön perusteiden mukaisesti työkokonaisuudelle tai sen osalle lasketaan aika-arvo. Aika-arvo kerrotaan käy- tettävää työvuorokiertojärjestelmää vastaavan palkkataulukon 101 tai 001 taulukkotunti- palkalla. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) aika-arvo kerro- taan palkkataulukon PKS 101 tai PKS 001 tuntipalkalla. Kappalekorvauksen arvo saadaan jakamalla näin saatu työkokonaisuuden tai sen osan raha-arvo työkokonaisuudella tai sen osalla jaettavana olevien lehtien lukumäärällä.

1.3. Aika-arvon laskennan perusteena olevista kulkemisen ja jakelutyön yrityskohtaisista perusteista sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja työntekijöitten edustajien kesken.

2. Kokemusvuosikorotus

2.1. Edellä 1. kohdan mukaan määräytyvää suoritepalkkaa korotetaan 6+2-työvuorokier- tojärjestelmässä olevan työntekijän kokemusvuosien mukaan 1.3.2020 lukien seuraavasti:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,033	1,034
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,066	1,066
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,111	1,112, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,155	1,155
1.2.2021 lukien:
	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,032	1,034
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,066	1,066
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,110	1,112, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,154	1,155

2.2. Kokemusvuosikorotus 7+1-työvuorokiertojärjestelmässä olevalle työntekijälle on 1.3.2020 lukien seuraava:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,021	1,022
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,058	1,060
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,101	1,102, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,148	1,149.
1.2.2021 lukien:
	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,021	1,021
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,058	1,059
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,102	1,101, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,148	1,149.

2.3. Kokemusvuosia kerryttävät ne kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tämän työehto- sopimuksen mukaan vuosilomaa.

3. Yökorotus

3.1. Kello 4 tai sitä ennen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksettavan edellä

1. xxxxxx mukaan määräytyvän suoritepalkan määrä mahdollisella 2. kohdan kokemus- vuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,3.

3.2. Kello 4 jälkeen ennen kello 6 alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksetta- van suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,15.

3.3. Kello 6 tai sen jälkeen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta maksettavan suo- ritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna maksetaan korotta- mattomana.

4. Erillinen kappalekorvaus

Edellä 1. – 3. kohdassa määritellyn kappalekorvauksen sijasta maksetaan alla lueteltujen tuotteiden jakelutyöstä muun jakelutyön yhteydessä erillistä kappalekorvausta. Tuotteiden jakelusta erillisenä jakeluna maksetaan erillisen kappalekorvauksen sijasta aikatyön tunti- palkkaa ja työehtosopimuksen 17 § 2 – 4 momenttien perusteiden mukaisesti yötyölisää.

4.1. Irrallinen painotuote

4.1.1. alle 150 grammaa painava mainos ja esite: 1.3.2020 lukien 3,2 senttiä ja 1.2.2021 lukien 3,3 senttiä kappaleelta,

4.1.2. vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite: 1.3.2020 lukien 6 senttiä ja 1.2.2021 lukien 6,1 senttiä kappaleelta ,

4.1.3. lisäpeittojakelu: 1.3.2020 lukien 6,6 senttiä ja 1.2.2021 lukien 6,7 senttiä kap- paleelta,

4.1.4. Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote: 1.3.2020 lukien 7,3 senttiä ja 1.2.2021 lukien 7,4 senttiä kappaleelta, ja

4.1.5. alle 150 grammaa painava osoitekohtainen mainos 1.3.2020 ja 1.2.2021 lu- kien 4,9 senttiä ja yli 150 grammaa painava 1.3.2020 ja 1.2.2021 lukien 6,9 senttiä kappaleelta.

4.2. Lehden sisään pistetty painotuote

4.2.1. muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotettu painotuote, jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistettyjen vastaavien painotuotteiden kanssa on yli 20 sivua:1.3.2020 ja 1.2.2021 lukien 1,4 senttiä jokaisen alkavan 20 sivun määrältä,

4.2.2. Helsingin Sanomien kuukausiliite: 1.3.2020 lukien 7,3 ja 1.2.2021 lukien 7,4 senttiä kappaleelta, ja

4.2.3. Helsingin Sanomien Nyt-liite: 1.3.2020 ja 1.2.2021 lukien 1,4 senttiä kappa- leelta.

4 § Tuntipalkka

1. Taulukkotuntipalkka 6+2 -työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.3.2020 lukien:
PR		MUU SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
101	-	9,22	-	9,48	-
102	2 kokemusvuoden jälkeen	9,52	1,033	9,80	1,034
103	6 kokemusvuoden jälkeen	9,83	1,066	10,11	1,066
104	10 kokemusvuoden jälkeen	10,24	1,111	10,54	1,112
105	16 kokemusvuoden jälkeen	10,65	1,155	10,95	1,155

Taulukkotuntipalkat 1.2.2021 lukien:
PR		MUU SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
101	-	9,40	-	9,66	-
102	2 kokemusvuoden jälkeen	9,70	1,032	9,99	1,034
103	6 kokemusvuoden jälkeen	10,02	1,066	10,30	1,066
104	10 kokemusvuoden jälkeen	10,43	1,110	10,74	1,112
105	16 kokemusvuoden jälkeen	10,85	1,154	11,16	1,155

2. Taulukkotuntipalkka 7+1 –työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.3.2020 lukien:
PR		MUU SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
001	-	8,99	-	9,24	-
002	2 kokemusvuoden jälkeen	9,18	1,021	9,44	1,022
003	6 kokemusvuoden jälkeen	9,51	1,058	9,79	1,060
004	10 kokemusvuoden jälkeen	9,90	1,101	10,18	1,102
005	16 kokemusvuoden jälkeen	10,32	1,148	10,62	1,149

Taulukkotuntipalkat 1.2.2021 lukien:
PR		MUU SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
001	-	9,16	-	9,42	-
002	2 kokemusvuoden jälkeen	9,35	1,021	9,62	1,021
003	6 kokemusvuoden jälkeen	9,69	1,058	9,98	1,059
004	10 kokemusvuoden jälkeen	10,09	1,102	10,37	1,101
005	16 kokemusvuoden jälkeen	10,52	1,148	10,82	1,149

6+ 2 -työvuorokiertojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa työntekijän kuutta työ- päivää seuraa kaksi vapaapäivää, ja 7+1 –työvuorokiertojärjestelmällä järjestelmää, jossa työntekijän seitsemää työpäivää seuraa yksi vapaapäivä.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon mukainen tuntipalkka.

5 § Palkkaperusteiden käyttäminen

1. Työvuoron suoritepalkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 §:n mukaisesti työvuorolle suunnitellusta työkokonaisuudesta.

2. Jos työntekijä työvuoronsa aikana suostumuksensa perusteella tekee suunnitellun työkokonaisuuden lisäksi muuta tämän palkkaliitteen mukaista työtä, hänelle maksetaan lisäksi tästä työstä määräytyvä 3 §:n mukainen suoritepalkka tai 4 §:n mukainen tunti- palkka.

3. Jos työntekijä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tekee jakelutyön poissa ole- van toisen työntekijän sijasta, hänelle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella lasket- tava suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,2, jos työstä sovitaan työvuoroluettelojakson aikana ennen jakelutyötä edeltävää iltaa kello 18, ja kertoimella 1,3, jos työstä sovitaan sen jälkeen. Korotettua suoritepalkkaa maksetaan siihen saakka, kun poissa olevalle työn- tekijälle järjestetään sijainen, kuitenkin enintään kolmelta peräkkäiseltä vuorokaudelta. Ko- rotettua suoritepalkkaa ei makseta alle viisi työvuoroa viikossa tekevälle työntekijälle, jos hän tekee työtä muuna kuin työvuoroluetteloon työpäiväksi merkittynä päivänä.

4. Työntekijälle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka ko- rotettuna kertoimella 1,1, jos työntekijä työvuoroluettelon mukaan toimii vapaapäivävuo- rottajana 7+1 -työvuorokiertojärjestelmässä neljässä työkokonaisuudessa tai 6+2 -työvuo- rokiertojärjestelmässä kolmessa työkokonaisuudessa työvuoroluettelojakson aikana, tai jos työntekijä kalenterikuukauden aikana toimii neljässä työkokonaisuudessa mahdollisen hänelle normaalisti määrätyn työkokonaisuuden lisäksi. Xxxxxxx maksetaan vain hänelle normaalisti määrätyn työkokonaisuuden lisäksi tehtävistä työkokonaisuuksista.

5. Edellä 3-4 momenteissa tarkoitettua suoritepalkan korotusta maksetaan vain toista kerrallaan.

6. Lisätyötä on osa-aikaisen työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä. Palkkaa maksetaan sellaisesta lisä- ja ylityöstä, jota ei ole työvuoro- luetteloon suunniteltu. Työehtosopimuksen 16 § 3 ja 11 momentista poiketen työvuoro- luetteloon suunnitellusta työstä maksetaan lisä- ja ylityön palkkaa vain, jos työvuoron ylit- tyminen johtuu työntekijästä riippumattomasta syystä. Lisä- ja ylityön palkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 ja 4 §:n ja edellä tässä pykälässä määrätyn mukaisesti. Ylityön ko- rotusosa lasketaan kuitenkin aina tuntipalkasta.

7. Työstä maksettava suoritepalkka sisältää palkan työehtosopimuksen 10 § 2 momentin mukaisesta työajaksi luettavasta siirtymisestä, 10 § 3 momentin mukaisesta työvälineiden noutamisesta työnantajan määräämästä paikasta ja niiden sinne takaisin viemisestä sekä tietojärjestelmien käytöstä.

8. Työhön perehdytettävänä olevalle uudelle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

6 § Eräät lisät ja korvaukset

1. Työehtosopimuksen 17 § ja 19 § mukaiset lisät ja korvaukset maksetaan sanotuissa pykälissä määrätyllä tavalla vain aikatyöstä ja tämän palkkaliitteen 7 §:ssä tarkoitetulta odotusajalta. Yötyölisää maksetaan vain aikatyöstä ja odotusajalta.

2. Jakelutyössä työehtosopimuksen 19 § 1 momentin sunnuntaityökorvaus ja 19 § 5 mo- mentin aattopäivänlisä on työvuoron ajalta tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen pe- rusteella laskettavan suoritepalkan ja 19 § 2 momentin vapun- ja itsenäisyyspäivän kor- vaus kaksinkertaisen suoritepalkan suuruinen. Työehtosopimuksen 25 § 19 momentissa tarkoitettuna perehdyttämislisänä maksetaan perehdyttämisajan.

(Aattopäivänlisää ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

3. Jakelutyössä työehtosopimuksen 17 § 1 momentin iltatyölisä lasketaan tuntipalkasta. Työehtosopimuksen 20 § 3 momentissa tarkoitettu hälytysraha on tuntipalkan suuruinen. Työehtosopimuksen 30 § 4 momentissa tarkoitettuun terveystarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle tuntipalkalla.

4. Jos työntekijä tekee jakelutyönsä ohella jakelun valvojan tehtäviä, hänelle maksetaan kultakin työtunnilta varhaisjakelun valvojan korvauksena tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka kerrottuna kertoimella 1,25. Tällöin valvon- tatyö kuuluu työvuorolle suunniteltuun jakelutyön työkokonaisuuteen. Jos valvontatehtävä ei kuulu suunniteltuun jakelutyön työkokonaisuuteen, vaan sille on varattu erikseen työai- kaa, jakelutyön osuus maksetaan tämän palkkaliitteen perusteella ja valvontatyön osuus tämän työehtosopimuksen palkkaliitteessä C määritellyllä valvojan tuntipalkalla.

5. Jos työntekijä käyttää työssään manuaalisesti tuotettua jakelulistaa ja jakelulista jou- dutaan uusimaan kokonaan työnantajan määräyksestä, uusimisesta maksetaan jakelulis- tan kunnossapitokorvauksena jakelulistaa vastaavan alueen tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavaa suoritepalkkaa vastaava palkka.

6. Kultakin työvuorolta, jonka aikana työntekijä käyttää työnantajan hallinnoimaa jakelu- autoa, työntekijälle maksetaan lisäpalkkiona 21 minuutin palkkaryhmän 001 tai 101 mu- kaista tuntipalkkaa ilman kokemusvuosikorotusta vastaava määrä. Palkkiota ei oteta huo- mioon laskettaessa palkan perusteella määräytyviä muita etuuksia.

7 § Odotusajan ja työnteon estymisen korvaaminen

1. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijälle, joka jou- tuu odottamaan kuljetusta, maksetaan odotusajan korvausta tuntipalkan mukaan. Jos odo- tusaika on 10 - 15 minuuttia, korvaus maksetaan 15 minuutin perusteella. Lisäksi jokai- sesta sen jälkeen alkavasta 15 minuutin jaksosta korvaus maksetaan 15 minuutin perus- teella. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä suorittaa jakelun samana päivänä odotusajan jälkeen. Odotusajan korvauksen lisäksi maksetaan työaikakorvaukset työeh- tosopimuksen mukaisesti.

2. Jos varhaisjakelussa lehtien toimitus jakelun lähtöpisteisiin on porrastettu useampaan kuljetukseen ja jos toinen tai kolmas kuljetus on myöhässä työntekijän työajan jo alettua, noudatetaan 1. momentin odotusajan korvausmääräyksiä myös näihin jälkimmäisiin kulje- tuksiin. Kukin kuljetuksen odotusajan korvaus määritellään erikseen. Yhteenlaskua ei tehdä.

3. Jos työntekijälle maksetaan odotusajan korvausta, vastaavalta ajalta ei makseta lisä- työn palkkaa.

4. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijä on kuitenkin velvollinen suorittamaan jakelun, mikäli odotusaika on enintään yksi tunti.

5. Jos kuljetus myöhästyy yli tunnin, työntekijällä on työntekovelvoite todettuun jakelun palvelutasotavoitteeseen saakka. Tämän jälkeen jakelu voi jatkua vain työntekijän suostu- muksella. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnjohdolle, jos hänellä ei ole mahdolli- suutta suorittaa työkokonaisuuttaan loppuun.

6. Jos työntekijä 5 momentin tapauksessa suorittaa jakelun loppuun, hänelle maksetaan kyseisen työvuoron tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suo- ritepalkka 1,1-kertaisena.

7. Jos työntekijä ei voi tehdä työtä siitä syystä, että työntekijän työvuorolta jää lehtiä pois, työntekijälle maksetaan työvuoron täysi suoritepalkka niillä perusteilla ja sen pituiselta ajalta kuin työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on säädetty.

8 § Työkokonaisuuden muutoksen vaikutus palkkaan

1. Jos työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus muuttuu, työntekijälle maksettavan pal- kan määrä voi muuttua siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

2. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet muuttuvat, työkokonaisuus tai sen osa voidaan työnantajan aloitteesta tarkistaa. Työkokonaisuus tai sen osa voidaan tarkistaa myös, jos se muutoin nähdään tarpeelliseksi. Tarkistetusta työkokonaisuudesta laaditaan työnkuva. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua työkokonaisuuden tai sen osan tarkistukseen ja työnkuvan laatimiseen. Tarkistuksen asiakirjoista on pyydettäessä annet- tava jäljennökset työntekijälle ja hänen luottamusmiehelleen.

3. Työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus tai sen osa voi muuttua myös sen johdosta, että työnantaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuuden tai sen osan.

4. Jos suoritepalkka työnantajan aloitteesta tapahtuneen työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen johdosta muuttuu, uutta suoritepalkkaa maksetaan työkokonaisuuden muuttu- mista seuraavan palkanmaksukauden alusta. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus antaa lausuntonsa suoritepalkan muuttamisesta ennen muutoksen toteuttamista. Työntekijälle, jolle maksettavan suoritepalkan määrä vähenee työkokonaisuuden tai sen osan muutok- sen johdosta, maksetaan kuukausittain kiinteämääräinen korvaus. Korvaus on muutoshet- ken aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruinen. Korvausta maksetaan niin kauan kuin työntekijä tekee työkokonaisuuden tai sen osan työtä enintään kuitenkin työ- ehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

5. Jos työntekijän suoritepalkka pienentyy olennaisesti sen johdosta, että työnantaja toi- mivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuuden tai sen osan, työnte- kijälle maksetaan kuukausittain aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämääräistä korvausta. Korvausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kirjallisesti ilmoitettiin muutoksesta ja sen perusteesta niin kauan muutos vaikuttaa palkkaa alenta- vasti enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

6. Työntekijän suoritepalkan määrä voi pienentyä sen johdosta, että lehtinimike koko- naan poistuu jakelusta. Työntekijälle maksetaan tällöin kuukausittain aikaisemman ja uu- den suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämääräistä korvausta. Korvausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kirjallisesti ilmoitettiin muutoksesta ja sen perusteesta niin kauan kuin lehtinimikkeen poistuminen vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

7. Työntekijä ja häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä vaatia työntekijälle sovi- tun työkokonaisuuden tai sen osan työntekijän palkkaan vaikuttavat perusteet tarkistetta- viksi. Työnantajan on esitettävä perusteet kuukauden kuluessa tarkistuspyynnön kirjalli- sesta esittämisestä. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet tarkistuksen johdosta muuttuvat ja suoritepalkka sen johdosta nousee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkis- tuspyynnön esittämistä seuraavaa kuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Jos suoritepalkka laskee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkistuksen suo- rittamista seuraavaa kahta kuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.

8. Työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen aiheuttamaan muutokseen työntekijälle maksettavaan aikapalkkaan noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä 4. – 7. momen- teissa suoritepalkan osalta on sovittu.

9. Jos työntekijöitä joudutaan irtisanomaan työn pysyvän vähentymisen johdosta, työhön jäävien työntekijöiden työkokonaisuuksia uudelleen järjestettäessä on pyrittävä siihen, että ensisijaisesti työtä päätyönään tekevien työntekijöiden suoritepalkan määrä ei alene.

9 § Kustannusten korvaukset

1. Kun jakelureitti on määritelty suoritettavaksi työntekijän omalla polkupyörällä, työnte- kijälle maksetaan kustannusten korvauksena polkupyöräkorvausta 1.3.2020 lukien 46,6 senttiä ja 1.2.2021 lukien 47,5 senttiä

2. työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta.

3. Työnantaja maksaa omaa puhelintaan jakelutyössä käyttävälle työntekijälle puhelin- korvausta työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta siten kuin siitä paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sovitaan.

PALKKALIITE P (VIESTINVÄLITYS- JA KULJETUSTYÖ)‌

TES: 60

PL: P1, P2, A, B, C

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitystyössä eri työvaiheissa perus- ja ammattitehtä- vissä työskenteleviin työntekijöihin sekä tavaran kuljetustehtävissä työskenteleviin työnte- kijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta palkanosasta,

3. mahdollisesta sovitusta palkanosasta,

4. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta,

5. mahdollisesta osoitteettomien lähetysten erilliskorvauksesta postinjakelussa, ja

6. mahdollisesta korvauksesta postinjakelun tilapäisestä urakoinnista.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka Palkkaryhmät

Palkkaryhmä 100 Perustehtävä

Yhden toimenkuvan tehtävä tai enintään kahden jakelureitin tekijä.

Palkkaryhmä 200 Ammattitehtävä

Viestinvälitystyö.

Palkkaryhmä A, B ja C Kuljetustehtävä

Luvanvaraisesta tavarankuljetuksesta tiellä annetussa laissa tarkoitettu tavaran kuljetus- työ lukuun ottamatta postin jakelutyötä.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien:
		PL: P1		PL: P2
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	alle 2 vuotta	1 838,65	1 891,32	11,49	11,82
102	2–5 vuotta	1 915,63	1 971,35	11,97	12,32
103	6–9 vuotta	1 996,67	2 054,41	12,48	12,84
104	10–15 vuotta	2 080,75	2 140,52	13,00	13,38
105	vähintään 16 vuotta	2 169,90	2 232,70	13,56	13,95
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
201	alle 2 vuotta	1 923,74	1 979,45	12,02	12,37
202	2–5 vuotta	2 003,76	2 061,51	12,52	12,88
203	6–9 vuotta	2 087,84	2 148,62	13,05	13,43
204	10–15 vuotta	2 175,97	2 238,78	13,60	13,99
205	vähintään 16 vuotta	2 270,18	2 336,03	14,19	14,60
KULJETUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
Pakettiauto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
A01	alle 6 vuotta	1 969,32	2 026,05	12,31	12,66
A02	6–9 vuotta	2 053,40	2 113,17	12,83	13,21
A03	10–15 vuotta	2 139,51	2 201,30	13,37	13,76
A04	vähintään 16 vuotta	2 229,66	2 294,50	13,94	14,34
Kuorma-auto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
B01	alle 6 vuotta	2 024,02	2 082,78	12,65	13,02
B02	6–9 vuotta	2 106,08	2 166,86	13,16	13,54
B03	10–15 vuotta	2 193,20	2 257,01	13,71	14,11
B04	vähintään 16 vuotta	2 286,39	2 353,25	14,29	14,71
Yhdistelmäajoneuvo		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
C01	alle 6 vuotta	2 076,70	2 136,47	12,98	13,35
C02	6–9 vuotta	2 161,79	2 224,60	13,51	13,90
C03	10–15 vuotta	2 247,90	2 312,73	14,05	14,45
C04	vähintään 16 vuotta	2 339,07	2 406,94	14,62	15,04

Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien:
		PL: P1		PL: P2
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	alle 2 vuotta	1 873,58	1 927,26	11,71	12,05
102	2–5 vuotta	1 952,03	2 008,81	12,20	12,56
103	6–9 vuotta	2 034,61	2 093,44	12,72	13,08
104	10–15 vuotta	2 120,28	2 181,19	13,25	13,63
105	vähintään 16 vuotta	2 211,13	2 275,12	13,82	14,22
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
201	alle 2 vuotta	1 960,29	2 017,06	12,25	12,61
202	2–5 vuotta	2 041,83	2 100,68	12,76	13,13
203	6–9 vuotta	2 127,51	2 189,44	13,30	13,68
204	10–15 vuotta	2 217,31	2 281,32	13,86	14,26
205	vähintään 16 vuotta	2 313,31	2 380,41	14,46	14,88
KULJETUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
Pakettiauto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
A01	alle 6 vuotta	2 006,74	2 064,54	12,54	12,90
A02	6–9 vuotta	2 092,41	2 153,32	13,08	13,46
A03	10–15 vuotta	2 180,16	2 243,12	13,63	14,02
A04	vähintään 16 vuotta	2 272,02	2 338,10	14,20	14,61
Kuorma-auto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
B01	alle 6 vuotta	2 062,48	2 122,35	12,89	13,26
B02	6–9 vuotta	2 146,10	2 208,03	13,41	13,80
B03	10–15 vuotta	2 234,87	2 299,89	13,97	14,37
B04	vähintään 16 vuotta	2 329,83	2 397,96	14,56	14,99
Yhdistelmäajoneuvo		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
C01	alle 6 vuotta	2 116,16	2 177,06	13,23	13,61
C02	6–9 vuotta	2 202,86	2 266,87	13,77	14,17
C03	10–15 vuotta	2 290,61	2 356,67	14,32	14,73
C04	vähintään 16 vuotta	2 383,51	2 452,67	14,90	15,33

Kuljetustehtäväryhmän määräytyminen

Kuljetustyössä työntekijän tehtäväryhmä määräytyy hänen pääasiallisen työnsä mukaan. Jos työntekijä tekee tilapäisesti alempipalkkaisen tehtäväryhmän työtä, hänen palkkaansa ei vähennetä. Jos työntekijä tekee työvuoroluettelojakson aikana ylempipalkkaisen tehtä- väryhmän työtä yhteensä vähintään viitenä päivänä, hänelle maksetaan näiltä päiviltä ylempipalkkaisen tehtäväryhmän palkka.

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevällä työntekijälle, jonka keskimääräinen kuukausityöaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaa- vaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen erityisvastuu- seen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan, mahdollisen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

PKS palkka

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS-taulukon palkkaa.

Tehtävämuutos

Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Työntekijän palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäi- västä lukien. Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan palkkaryhmään, nou- datetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden tehtäviin sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityisosaa- mista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamisedellytysten täyttyessä.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään tois- taiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityis- vastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtävien palk- karyhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoi- daan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työnte- kijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta ja –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan si- jaisuuslisä, jonka suuruus on ko. palkanosan suuruus. Sijaisuuslisää maksetaan vain yh- denjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijaisuuksilta. Tehtävässä, josta mak- setaan palkanosaa ryhmän toiminnasta vastuun perusteella, sijaisuuslisää maksetaan kai- kilta sijaisuustyöpäiviltä. Sijaisuuslisää ei makseta 2.4. B kohdan mukaisesta tehtävästä.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan jakamisesta kahden tai useamman työntekijän kesken voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mu- kaisesti.

2.1. Vastuu ryhmän toiminnasta 1.3.2020 lukien 224,50 euroa

1.2.2021 lukien 228,77 euroa Tehtävä on esimiestyötä tukeva. Työntekijälle on annettu itsenäistä työn järjestelyvaltaa ja vastuuta. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä ryhmän ja työnjohdon välillä. Työhön kuuluu tiimin työjärjestelyjä.

2.2. Koulutusvastaavan tehtävä 1.3.2020 lukien 106,33 euroa

1.2.2021 lukien 108,35 euroa Tehtävä edellyttää laajaa osaamista postin kulkuprosessista. Työntekijä on koulutettu työ- paikkakouluttajaksi ja työntekijä luo välineitä ja toimintaedellytyksiä työnopastajille.

2.3. Vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta

1.3.2020 lukien 106,33 euroa

1.2.2021 lukien 108,35 euroa

Tehtävään voi sisältyä mm. seuraavia vastuita:

- tiimin työprosessin ohjaaja, toteuttaa tehtäviä itsenäisesti ilman työnjohtovastuuta,

- hoitaa prosessia tukevien järjestelmien käyttöä (käyttöoikeus), opastusta ja ylläpitoa,

- prosessin osaan liittyvien asioiden seurantaa ja ohjeistusta (esim. aikataulut, poik- keamat normaalista),

- raportointia organisaatioon ja mahdollisesti ulospäin,

- laadun seuranta ja opastus, tai

- päätöksentekoa tai suunnittelua tai vaihtoehtojen valintaa.

2.4. Asiakasvastuu

A) 1.3.2020 lukien 106,33 euroa

1.2.2021 lukien 108,35 euroa

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä tehtävä poikkeaa perinteisestä postitoiminnasta siten, että se pitää sisällään laajaa asiakkaan prosessista tulevan materiaalin käsittelyä, siihen kiinteästi liittyy asiakaskontakti- ja asiakaspalvelutilanteita sekä selkeästi asiakkaan oman prosessin työvaihe.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä palkanosa maksetaan asiakkaalle räätälöidyn erikoistehtävän suorittamisesta. Esimerkiksi: huoltokuljetus, hyllytyspalvelu, kytkentäpal- velu tai syväpalvelu.

Toimittaessa työnantajan tiloissa tehtävään sisältyy mm.

- laajasti viestintävälitys- ja logistiikkatuotteiden hinnoittelua ja asiakaspalvelua,

- vastaanotto-/hinnoittelutarkastus, johon kiinteästi liittyy asiakaskontakteja (mm. jälki- selvittely, korjaus, raportointi) yhteys myyntiin,

- hinnoittelupalvelu, johon kuuluu raportointi ja asiakaskontaktit (suoritetaan perustehtä- västä poikkeavia toimeksiantoja).

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvää palkanosaa ei makseta postityöhön liittyvästä tavanomaisesta ammattitehtävään liittyvästä viestinvälitys- ja logistiikkatuotteiden toimit- tamisesta asiakkaan tiloihin. Esimerkiksi: pikajakelu, täsmäaikajakelu, täsmäpaikkajakelu ja pakettien vieminen asiakkaille ja tai nouto asiakkailta.

B) 1.3.2020 lukien 53,18 euroa

1.2.2021 lukien 54,19 euroa Mikäli asiakasvastuutehtävä ei ole säännöllinen, mutta toistuu viikoittain, maksetaan teh- tävän hoitamisesta erillinen kuukausittainen erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuva palkanosa. Maksamisen edellytysten täyttyminen todetaan paikallisesti luottamusmiehen ja esimiehen kesken.

2.5. Vaativa erityistehtävä

1.3.2020 lukien 106,33 euroa

1.2.2021 lukien 108,35 euroa

Erityistä osaamista ja itsenäistä harkintaa vaativa tehtävä. Ratkaisut joudutaan tekemään usein yhdistelemällä ammatillista erityisosaamista, koulutuksellista tietoa, kokemusta ja luovia toimintatapoja.

Palkanosaa maksetaan työntekijöille, joiden taidot ja kyvyt mahdollistavat työskentelyn kaikissa työsopimuksella sovitun työskentelyalueen postinjakelutehtävissä ilman erillistä perehdyttämistä. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä työskentelee vähintään neljässä jakelun lähtötoimipaikassa vuoden aikana, ja että hänen työsopimuksessaan on sovittu työpaikaksi ne työpaikat ja työpaikkakunnat, joiden alueella hän työskentelee.

Vaativana erityistehtävänä pidetään myös osoiteselvitys- ja tiedotuspalvelutallennustyötä. Näissä tehtävissä toimivalle työntekijälle palkanosa maksetaan täysimääräisenä, jos työ on kokoaikaista. Jos työtä on vähintään 3 tuntia vuorokaudessa, palkanosasta maksetaan

½. Jos työtä on vähintään ½ tuntia, palkanosasta maksetaan ¼.

2.6. Trukkilisä

A) 1.3.2020 lukien 106,33 euroa

1.2.2021 lukien 108,35 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon trukilla ajo olen- naisesti kuuluu. Trukinajo muodostaa työntekijän työajasta huomattavan osan. Sen ei kui- tenkaan tarvitse olla yli puolta työajasta.

B)

1.3.2020 lukien 53,18 euroa

1.2.2021 lukien 54,19 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon muu työ kuin trukilla ajo muodostaa huomattavan osan. Työntekijän varsinainen tehtävä on muuta työtä, mutta trukilla ajo on säännöllinen osa työvuoroa tai työvuorokiertoa. Mikäli trukilla ajo on vain vähäistä tai satunnaista ei lisää makseta.

2.7. Osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä

Osoitehuoltajan tehtävässä toimivat työntekijät.

1.3.2020 lukien 82,69 euroa

1.2.2021 lukien 84,26 euroa

3. Sovittu palkanosa

Työntekijälle voidaan palkkaliitteen tehtävissä maksaa henkilökohtaisesti sovittua palkan- osaa. Yrityskohtaisesti sovittujen palkanosien määrän tulee ylittää taulukkopalkkojen määrä 2,27 prosentilla. Jos yrityksessä on palkkaliitteen 4 kohdan mukainen yrityskohtai- nen tuottavuuspalkanosa, sen muuttuvat palkanosat, siltä osin kuin ne ylittävät 1,5 pro- senttia, otetaan ylitettä laskettaessa huomioon. Sovitun palkanosan kehitystä tarkastellaan yrityskohtaisesti kunkin kalenterivuoden päätyttyä. Mahdolliset henkilökohtaisten palkko- jen korotukset toteutetaan tasakorotuksena kaikille seuraavan huhtikuun alusta lukien.

4. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

5. Osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus

Jos toimipaikassa on postinjakelussa jaettavia osoitteettomia lähetyksiä kuukaudessa kes- kimäärin yli viisi osoitteetonta lähetystä viikossa, maksetaan niistä erillinen senttikorvaus. Erillisen korvauksen suuruus on 1.3.2020 lukien 0,78 ja 1.2.2021 lukien 0,79 senttiä kulta- kin edellä mainitun lähetysten määrän ylittävältä jaetulta kappaleelta. Yli yhden kilogram- man painoisista ja luettelolähetyksistä sovitaan yrityskohtaisesti erikseen.

Korvaus maksetaan toimipaikan kokonaisvolyymin mukaan jaettuna työajan suhteessa kaikille osoitteettomien lähetysten käsittelyyn osallistuneille perusresurssissa oleville työn- tekijöille.

Toimipaikan työtehtävät tulee suunnitella siten, ettei suunniteltu päivittäinen työaika ylity osoitteettomien lähetysten jakelun vuoksi.

6. Korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista

Jos postinjakelussa kokoaikainen työntekijä tilapäisesti urakoi omaan työvuoroonsa kuu- lumattoman jakelureitin tai sen osan siksi, että toinen työntekijä on ennalta arvaamatto- masti poissa, tilapäinen urakointi korvataan maksamalla työntekijälle hänen oman palk- kansa lisäksi hänen urakoimaltaan suunnitellulta työajalta 1,65 –kertaista tuntipalkkaa vas- taava korvaus. Työvuoroluetteloon merkityn työvuoron työajan mahdollista ylitystä ei kor- vata muulla tavoin. Työnantaja ja työntekijä sopivat tilapäisestä urakoinnista sekä urakoin- tiosuuden suuruudesta ennen työn aloittamista. Tilapäisestä urakoinnista suoritettavaa korvausta ei huomioida laskettaessa työntekijän sairausajan palkkaa, vuosilomapalkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Osa-aikatyössä edellä sanottu urakointikorvaus maksetaan työntekijän työvuoroluetteloon merkityltä säännölliseltä työajalta. Osa-aikatyössä katsotaan työntekijän työvuoroluette- loon merkityn työajan ja työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan välinen erotus lisätyöksi. Lisätyöstä maksetaan työehtosopimuksen 16 § 2 mo- mentin mukainen lisätyökorvaus. Säännöllisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan ylittä- vältä työajalta maksetaan työehtosopimuksen 16 § 7 momentin mukainen ylityökorvaus.

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa urakointikorvaus vastaavaksi joustovapaaksi.

(Tätä määräystä ei sovelleta sopimuskauden 26.11.2019 – 31.10.2021 aikana)

3 § Yhdistelmätehtävät

Kun työntekijä tekee osaksi tämän palkkaliitteen mukaista työtä ja osaksi yhteistekemis- mallin mukaisesti muiden palkkaliitteiden mukaista työtä, palkka maksetaan kutakin tehtä- vää työtä koskevan palkkaliitteen palkkauksen mukaisesti.

4 § Osoitteettomien lähetysten erillisjakelu

Määräykset erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista ovat tämän palkkaliitteen liitteessä.

PALKKALIITE P LIITE (OSOITTEETTOMIEN LÄHETYSTEN ERILLISJAKELU)‌

1 § Soveltamisala

Tässä liitteessä määrätään erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä ei tee lisäksi mitään muuta tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa työtä, häneen sovelle- taan työehtosopimuksesta vain tämän liitteen määräyksiä sekä työehtosopimuksen 44 §:n määräyksiä jäsenmaksun perimisestä.

Tämän liitteen 5 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijällä ei ole työnantajan kanssa työsopimusta muusta kuin tässä liitteessä tarkoitetusta työstä. Liitteen 6 §:n mää- räyksiä sovelletaan vain, jos työntekijä ei työsopimuksensa mukaan tee työnantajalle muuta kuin tässä liitteessä tarkoitettua työtä.

2 § Jakelutyön suorittaminen

Erillinen osoitteettomien lähetysten jakelutyö koostuu lajitteluosuudesta ja jakeluosuu- desta. Viikonloppuna jakelupäivä on ensisijaisesti lauantai. Jakaja voi halutessaan asia- kassopimuksen sen salliessa tehdä jakelun sunnuntaina, kuitenkin samoin palkkioperus- tein kuin lauantaina.

Jakelu suoritetaan jalan tai polkupyörällä tai jakajan niin halutessa jakajan omalla autolla. Jos työntekijä on työsopimuksessa sovitun perusteella velvollinen käyttämään työssä omaa tai hallinnassaan olevaa autoa, hänelle maksetaan työehtosopimuksessa sovittu au- ton käytöstä aiheutuvien matkakustannusten korvaus. Muutoin jakelussa mahdollisesti käytettävästä kulkuvälineestä ei makseta erillistä kustannusten korvausta.

3 § Palkkausperusteet Palkkion suuruus

Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksetaan kappaleperusteista palk- kiota. Kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta maksetaan kummaltakin kerrosta- loissa ja kerrostaloalueella 1.3.2020 lukien 5,53 ja 1.2.2021 lukien 5,64 senttiä sekä oma- koti- ja rivitaloissa ja omakoti- ja rivitaloalueella 1.3.2020 lukien 5,75 senttiä ja 1.2.2021 lukien 5,86 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Kustakin seuraavasta jaettavasta tuotteesta maksetaan 1.3.2020 lukien 0,98 senttiä ja 1.2.2021 lukien 1 sentti kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1.3.2020 lukien 1,18 senttiä kappaleelta ja 1.2.2021 lukien 1,20 senttiä kappaleelta.

Muut palkkamääräykset

Palkkio on korvaus sekä lähetysten lajittelu- että jakeluosuudesta.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä tekee samalle työnan- tajalle lisäksi muuta tämän työehtosopimuksen mukaista työtä, muusta työstä maksettava palkka määräytyy kyseistä tehtävää koskevan palkkaliitteen palkan mukaisesti. Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksettava palkkio määräytyy yksinomaan tässä liitteessä sovittujen kappalepalkkioiden mukaisesti.

Tämän liitteen mukaisia palkkioita ei oteta mukaan laskettaessa työntekijän työehtosopi- muksen mukaista vuosilomapalkkaa vuosilomalisineen, lomapalkan sijasta maksettavaa lomakorvausta työsuhteen päättyessä, poissaoloajan palkkaa sairauslomalisineen, loma- rahaa, yli- ja työaikakorvauksia eikä muitakaan työehtosopimuksen mukaan määräytyviä palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Vähimmäistuntipalkkajärjestelmä

Työntekijän tulee ansaita lähetysten jakelukuntoon laittamiseen ja jakeluosuuteen käyte- tyltä ajalta vähintään tämän työehtosopimuksen sanomalehdenjakajia koskevan palkkaliit- teen D palkkaryhmän 001 suuruinen tuntipalkka.

Jos työntekijä ei saisi em. vähimmäistuntipalkkaa, hän on velvollinen ilmoittamaan esimie- helleen lähetysten jakeluosuuteen käyttämänsä tuntimäärän ja vähimmäispalkkavaa- teensa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään jakelupäivää seuraavan kolmen päivän kuluessa. Muussa tapauksessa oikeus vähimmäispalkkaan raukeaa.

3 a § Paikallinen sopiminen

Edellä olevista jakelutyön suorittamista koskevista 2 §:n määräyksistä ja palkkausperus- teita koskevista 3 §:n määräyksistä voidaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen- yrityksissä sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti toisin. Sopimus on teh- tävä työnantajan vähintään alueellisesta toiminnasta vastaavan edustajan sekä valtakun- nallisen pääluottamusmiehen tai muun työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen välillä.

Jos sopiminen on tarpeen jakelualueen poikkeavan rakenteen tai jaettavien lähetysten poikkeuksellisen muodon takia, tai jos jakelu tapahtuu haja-asutusalueella tai jos työnan- taja mekanisoi lähetysten lajitteluosuuden, sopiminen on mahdollista työnantajan alueelli- sen edustajan ja alueellisen pääluottamusmiehen tai alueellisen luottamusmiehen välillä.

4 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen seuraavan kalenterikuukauden 15. päi- vänä.

Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

5 § Työsopimus

Koeaika työsuhteen alussa on yksi kuukausi.

Työnantajan noudatettava työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja työntekijän irtisanoutumisaika on 14 kalenteripäivää.

6 § Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan tai vuosilomalaissa säädetyn vapaaseen määräytyy vuo- silomalain mukaan.

Jos työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus vuosilomaan tai, jos hän kuuluu vuosi- lomalaissa säädetyn vapaan piiriin, hänelle maksetaan lomapalkkana tai –korvauksena 9,0 % tai, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, 11,5 % hänelle maksetun palkan määrästä laskettuna.

Lomapalkka ja –korvaus lasketaan kultakin kalenterikuukaudelta erikseen ja maksetaan kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä kuitenkin sopimuksen mukaan an- saitsee vuosilomapäiviä koko tai lähes koko lomanmääräytymisvuodelta, lomapalkka tältä osin maksetaan loman alkaessa, jollei muuta sovita.

PALKKALIITE M (VARASTOTYÖ)‌

TES: 60

PL: M1, M2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan työhön viestinvälitys- ja logistiikka-alan varastoissa.

2 § Palkkataulukot ja palkkaryhmät Palkka

1. Työntekijän kiinteä palkka muodostuu palvelusajan tai tehtävän perusteella määräy- tyvästä taulukkopalkasta.

Taulukkokuukausipalkat 1.3.2020 lukien:
		PL: M1		PL: M2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	varastotyöntekijät alle 2 vuotta	1 765,71	1 867,01	11,04	11,67
103	varastotyöntekijät 2–3 vuotta	1 812,31	1 916,65	11,33	11,98
105	varastotyöntekijät 4–6 vuotta	1 916,65	2 035,17	11,98	12,72
108	varastotyöntekijät väh. 7 vuotta	1 994,65	2 123,30	12,47	13,27
200	kouluttaja	2 077,71	2 215,48	12,99	13,85
300	tiimin vetäjä	2 163,82	2 307,66	13,52	14,42
400	esimies	2 230,68	2 378,57	13,94	14,87

Taulukkokuukausipalkat 1.2.2021 lukien:
		PL: M1		PL: M2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	varastotyöntekijät alle 2 vuotta	1 799,26	1 902,48	11,25	11,89
103	varastotyöntekijät 2–3 vuotta	1 846,74	1 953,07	11,54	12,21
105	varastotyöntekijät 4–6 vuotta	1 953,07	2 073,84	12,21	12,96
108	varastotyöntekijät väh. 7 vuotta	2 032,55	2 163,64	12,70	13,52
200	kouluttaja	2 117,19	2 257,57	13,23	14,11
300	tiimin vetäjä	2 204,93	2 351,51	13,78	14,70
400	esimies	2 273,06	2 423,76	14,21	15,15

2. Pääkaupunkiseutuun kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen.

3. Osa-aikatyöntekijälle maksetaan tuntipalkka. Tuntipalkka saadaan jakamalla koko- aikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkka saadaan kertomalla tuntipalkka palk- kaan oikeuttavilla tunneilla.

Kouluttaja

4. Kouluttaja on erikseen nimetty työntekijä, joka

- tekee kaikkia alaan kuuluvia tehtäviä, sekä

- kouluttaa ja opastaa muita alan töihin.

Tiimin vetäjä

5. Tiimin vetäjä on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka

- työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja

- tekee myös tavanomaista varastotyötä.

Esimies

6. Esimiehillä on sopimuspalkka, joka on vähintään taulukkopalkan suuruinen.

Koulutus

7. Varasto- ja kuljetustoimintojen perustutkinnon suorittanut varastotyöntekijä on heti 2. vuoden työntekijä ja saavuttaa 3. vuoden palkkaryhmän toisena työvuotena.

Siirtäminen korkeammin palkattuun työhön

8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Ennen siirtoa työnantaja toteaa siirron vaikutuksen palkkaukseen.

Palkkaryhmämuutokset

9. Työntekijä valitaan kouluttajan, tiiminvetäjän tai esimiehen tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysy- västi siten, ettei hän enää sijoitu ko. tehtävään, ennakoidaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräy- tyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

3 § Erilliset lisät

1. Työnantajan edellyttämä tavallista parempi kielitaito otetaan huomioon palkkausta ko- rottavana tekijänä.

Olosuhdelisä

2. Olosuhdelisää maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuhteissa. Olo- suhdelisää maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa. Tällaista työtä voi olla esi- merkiksi:

- työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana,

- työ tuoretavaravarastossa,

- vaarallisten aineiden käsittely, tai

- käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.

Olosuhdelisää maksetaan, jos varastotyöntekijän työ poikkeaa varastotyön keskimääräi- sistä olosuhteista ja jos sitä suoritetaan edellä mainituissa olosuhteissa. Olosuhdelisän suuruus on 7 - 11 % taulukkopalkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tehdyltä työtunnilta.

3. Olosuhdelisän maksamisesta ja suuruudesta sovitaan tarkemmin paikallisesti työeh- tosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä tai hänen sijastaan pääluottamusmiehen välillä.

Pakastevarastolisä

4. Pakastevarastossa tehdyistä työtunneista maksetaan pakastevarastolisänä 20 % hen- kilökohtaisesta palkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tunnilta. Pääasiallisesti pakasteva- rastossa työskentelevälle työntekijälle lisä maksetaan kaikilta tunneilta.

Hälytysraha

5. Hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi maksetaan 2 tunnin palkka.

4 § Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOULUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkunnalleen jär- jestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät lii- tot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutuk- seen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liitteen 4 §:n mukaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osal- listumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden varamiehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuksessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudellisesti tu- kemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimin- tatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kor- vauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osalta on 1.3.2020 lukien 61,76 euroa ja 1.2.2021 lukien 62,93 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa makse- taan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalk- kaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäivä- ansion mukaan laskettuna.

Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutusti- laisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutus- tilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdol- lista.

3 § Opintovapaa

Työntekijä voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintovapaalain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen taloudel- lisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mu- kaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuu- kautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksytään kalen- terivuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuoden aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteis- toiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luottamusmieskurssi. Työ- suojeluhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyhteistoiminnan kurssi, työsuojelun peruskurssi, työsuojelun jatkokurssi ja työehtojen peruskurssi. Puheen- johtajille tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, puheenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin ope- tusohjelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansion- menetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle työnte- kijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaika- korvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kulu- neelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan työntekijälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakustannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien säännösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 48 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaa- miseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden nou- datetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näiden vara- miestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos sovitusta asi- asta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa sovitun ilmoituksen perus- teella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaikkaan on valittu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näiden toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toimialueesta sovi- taan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voidaan työn- antajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäksi alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemisesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies.

Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimi- alue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukais- ten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työpisteiden lu- kumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luottamusmiehen yhteyden- saantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpanosta. Vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimitta- mista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan työntekijä ja perehtynyt asianomai- sissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden ehdoista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehestä ja tämän varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän varamiehestä on ammattiosas- ton tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmie- hen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osit- tain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tulles- saan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pää- luottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pää- luottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja pääluottamus- miehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työtä. Täl- lainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 lu- vun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa me- nettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jäl- kisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n sään- nöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoin- kaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, jollei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtosopimuk- sessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tulee ilmetä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logis- tiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus valin- nasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse an- taa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Ehdo- kassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluot- tamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi va- lituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnanta- jan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukau- den palkka. Koxxxxx xn määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekirjoitta- nutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai työntekijän välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamusmiehelle vii- meistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahden vii- kon kuluttua siitä, kun luottamusmies on tietoja kirjallisesti pyytänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on niitä kirjallisesti pyytänyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 52 § 1-3 momenttien erimielisyyksien ratkaisemista koske- vasta neuvottelujärjestyksestä poiketen suoraan ratkaistavaksi työehtosopimusosapuol- ten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimialueensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijäin ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tarkemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimi- alueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle järjestetään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huomiota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

- työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuotannon luonteeseen,

- noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

- missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neuvottelemista,

- käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

- missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia, sekä

- pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edusta- miinsa henkilöihin.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määrä- ajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluottamus- miehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asioiden hoitamista varten ja luotta- musmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista varten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luottamustehtävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvitta- essa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen vä- lillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä pykälässä mai- nittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yh- den pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen määrässä toteutetaan seuraa- van kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle työn- antaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana aikana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menettää työai- kana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muu- ten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yökoro- tukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi määrää- män luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmiehelle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtävään käy- tetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökor- vausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle toimi- valle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.3.2020 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	80
2.	50 - 99	106
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	835

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.2.2021 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	82
2.	50 - 99	108
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	846

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.3.2020 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	53
2.	50-99	75
3.	100-299	91
4.	vähintään 300	106

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.2.2021 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	54
2.	50-99	76
3.	100-299	93
4.	vähintään 300	108

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvit- taessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa toteutetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toi- mivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkkiota ei sijaisuus- ajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkattoman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mu- kaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkus- taa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pä- tevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapau- tukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, pai- kan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimisto- välineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön hen- kilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työnantaja järjestää tarvitta- essa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan, jossa voi- daan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia vies- tintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäytöstä ja palk- kioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja logistiikka- alan unioni PAU ry:n kesken.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamusmiehiä kos- kevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehtosopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: TYÖSUOJELUSOPIMUS ‌

1 § Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

2 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteis- toiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jos työsuojeluval- tuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii tehtä- vien hoitamisesta.

3 § Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot ja oikeus saada koulutusta

Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin ja koulutukseen määräytyvät työsuojelun val- vonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan.

4 § Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen noudattamaan työsuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii työsuojeluvaltuutettuna.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa tämän tehtävän vuoksi irtisanoa tai siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi tai jossa valtuutetun tehtävien hoito vai- keutuu. Mikäli sopimussuhteista henkilöstöä joudutaan siirtämään, viimeisenä on pyrittävä siirtämään työsuojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

5 § Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen irtisanomisesta. Työsuojeluvaltuutettu irtisa- notaan kirjallisesti. Ilmoituksessa tulee ilmetä irtisanomisen syy. Irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle.

Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnan- tajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkumiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle on olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana huomioon korvauk- sen suuruutta määrättäessä.

Ehdokassuoja

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työ- suojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnanta- jalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Työsopimuslain säännöksiä noudatetaan työsuojeluvaltuu- tettuna toimineeseen henkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutettu liikkeen luovutuksessa

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeenluovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa me- nettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jäl- kisuojaan liikkeenluovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammatillinen koulutus

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja yrityksen yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, työsuo- jeluvaltuutetun tehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutok- siin.

6 § Työsuojelutehtävien hoitaminen Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän säännöllinen vähimmäisajankäyttö määräytyy edustetta- vien lukumäärän perusteella seuraavasti:

Ryhmä	Edustettavien luku- määrä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 29	2
2.	30 - 74	6
3.	75 -149	10
4.	150-299	14
5.	300-499	20
6.	500-699	28
7.	yli 700	40

Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävästä säännöllisesti toistuvasta työstä vapauttamisesta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken esi- merkiksi silloin, kun työsuojeluvaltuutetun toimialue sovitaan yhtä työpaikkaa laajemmaksi.

Työsuojelutoimikunnan jäsenen ajankäyttö

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustaville jäsenille myönnettävästä säännöllisesti toistuvasta työstä vapauttamisesta sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja yrityksen pää- luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kes- ken.

Jos työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavien jäsenten työstä vapauttamisesta ei ole sovittu, heillä on oikeus saada vapautusta säännöllisistä työtehtävistään välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien suorittamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnan- tajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen es- teenä.

7 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Työsuojeluvaltuutettu

Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle sen ansion, jonka tämä menettää työaikana an- netun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän työsuojeluvaltuutetun ilta- tai yötyölisään tai yö- korotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi määräämän työsuojelutehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, työsuojeluval- tuutetulle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus pe- ruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään työsuojelutehtä- vään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitellun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojelutoimikunnan jäsen

Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavilla jäsenillä on oikeus saada korvausta vält- tämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisen johdosta heille aiheutuneesta an- sionmenetyksestä sekä palkkiota heidän työajan ulkopuolella suorittamistaan tehtävistä ja työsuojelutoimikunnan kokouksista kuten työsuojeluvaltuutetulla.

Muut korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutettu työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä matkustaa työsuojelutehtäväänsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten kor- vausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

8 § Työsuojelupalkkiot

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelupalk- kiota. Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seuraava 1.3.2020 lukien:

Ryhmä	Edustettavien luku- määrä	palkkio euroa/kk
1.	10 - 29	25
2.	30 - 74	70
3.	75 -149	139
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	yli 700	537

Työsuojelupalkkion määrä on edustettavien lukumäärän perusteella seuraava 1.2.2021 lukien:

Ryhmä	Edustettavien luku- määrä	palkkio euroa/kk
1.	10 - 29	25
2.	30 - 74	71
3.	75 -149	142
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	yli 700	547

Työsuojeluvaltuutetulla maksettavasta palkkiosta voidaan sopia toisin työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa työsuojelupalkkiosta. Tehtävän varsinai- sen haltijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkatto- man poissaolon ajalta hänelle ei makseta työsuojelupalkkiota.

9 § Työsuojeluvaltuutetun toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät paikan, jossa hän voi säilyttää tehtäviään varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi työsuojeluvaltuutetulle on järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön henkilös- tön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työantaja järjestää tarvittaessa, mi- käli paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan jossa voidaan käydä työsuojelutehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimisto- välineitä.

10 § Työsuojeluasiamies

Yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja yrityksen pääluotta- musmiehen kesken tai työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken voi- daan sopia työsuojeluasiamiesten valinnasta ja näiden tehtävistä. Työsuojeluasiamiehelle voidaan antaa hänen tehtäviensä hoitamisen vaatimaa tilapäistä vapautusta työtehtävistä sopimalla siitä paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Työsuojeluasiamiehelle voidaan sopia maksettavaksi palkkiota.

LIITE 4: MATKUSTAMINEN ‌

1 §

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Työmatka on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kus- tannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2 §

Työmatka alkaa työntekijän varsinaiselta työpaikalta tai suoraan asunnolta ja päättyy työn- tekijän varsinaiselle työpaikalle tai suoraan asunnolle.

3 §

Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta ai- heutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tar- vittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4 §

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan matkusta- miskustannusten korvauksena kilometrikorvausta Verohallinnon kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukaisesti. Vuonna 2019 kilometrikorvaus henkilöautolla on 43 senttiä ki- lometriltä. Vuonna 2020 kilometrikorvaus henkilöautolla on 43 senttiä kilometriltä.

5 §

Kun työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä työpaikasta tai asunnosta, sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta, makse- taan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka Verohallinto vuosittain vahvistaa verovapaaksi. Vuonna 2019 kokopäivärahan määrä on 42 euroa ja osapäivärahan määrä on 19 euroa. Vuonna 2020 kokopäivärahan määrä on 43 euroa ja osapäivärahan määrä on 20 euroa.

6 §

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuo- neen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruo- alla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7 §

Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus hotellimajoituksen enimmäismäärät matkavuorokautta kohden ovat vuosina 2019, 2020 ja 2020 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa enintään 141 euroa ja muissa kunnissa enintään 100 euroa,

- yöpymisraha jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa vuonna 2020 14 euron yöpymisrahan yöltä,

- makuu- tai hyttipaikka

yöltä (kello 21.00 – 7.00) ei makseta yöpymisrahaa.

8 §

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan ta- kia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työai- kaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä va- paapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen sään- nöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 7 tunnilta 39 minuutilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Jos työntekijä suorittaa työnantajan määräyksestä muuna kuin edellä mainittuna päivänä työtehtävien edellyttämän matkan, johon käytettävä aika palkallisen työajan ulkopuolella on vähintään 4 tuntia, hänelle maksetaan matka-ajan korvauksena 1.3.2020 lukien 27,46 euroa ja 1.2.2021 lukien 27,98 euroa.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9 §

Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan Verohallin- non päätöksen mukaiset. Päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10 §

Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin etäisyydellä työnteki- jän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kustan- nusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2019 on 10,50 euroa ja vuonna 2020 on 10,75 euroa. Ateriakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten korvauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2019 on 10,50 euroa ja vuonna 2020 on 10,75 euroa.

LIITE 5: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ‌

1 §

Jos työntekijä joutuu kotimaassa muuttamaan asuntoaan toiselle paikkakunnalle työnan- tajan yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta, työnantaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1. työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta työ- ehtosopimuksen työmatkakorvausten mukaisesti,

2. tavanomaiset koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset, ja

3. muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista.

Työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työn- antajan harkinnan mukaan.

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuk- sista.

Jos muuttavia henkilöitä on yksi, muuttorahaa maksetaan 1514 euroa, jos henkilöitä on kaksi, 1850 euroa, ja kolme tai enemmän, 2186 euroa.

Jos yrityksen tai sen osan siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vä- hintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, sitä on käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, an- nettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorit- tamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 6: SAIRAANHOITO ‌

1 § Soveltamisala

Työnantaja järjestää tämän liitteen mukaisen sairaanhoidon palveluksessaan päätoimi- sesti oleville työntekijöille. Päätoimisena ei pidetä sellaista työntekijää, jonka päätoimi on muun työnantajan palveluksessa tai joka kuuluu terveydenhuoltojärjestelmän piiriin esim. opiskelija. Sairaanhoito järjestetään myös osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä ole- ville työntekijöille. Työntekijällä ei ole oikeutta tämän liitteen mukaiseen sairaanhoitoon palkattomien poissaolojen aikana lukuun ottamatta poissaoloja, joilta maksetaan erityisäi- tiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

2 § Sairaanhoidon käyttämisen pääperiaatteet

Työnantajan kustantamaa sairaanhoitoa saa vain lähetteellä tai muulla työnantajan ilmoit- tamalla menettelytavalla työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta. Työnantaja vas- taa sairaanhoidon kustannuksista vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus ja annettu hoito olisi tullut työntekijälle maksamaan tarpeettomia kustannuksia välttäen. Hoidon ja tutki- musten kuuluminen työnantajan korvattavan sairaanhoidon piiriin tulee aina varmistaa etu- käteen palvelun tuottajalta.

3 § Sairaanhoidon järjestäminen

Sairaanhoito toteutetaan ensisijaisesti yleislääkärintasoisena avosairaanhoitona. Työnan- tajan kustantamaa sairaanhoitoa on lisäksi jäljempänä määritetyn sisältöinen erikoislää- käritasoinen sairaanhoito, fysikaalinen hoito ja äkillisen hammassairauden ensiapuluon- toinen hoito. Tässä liitteessä on kuvattu sairaanhoidon taso. Sairaanhoidon sisällöstä ja menettelytavoista kuullaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja tarvittaessa asiantunti- joita. Sairaanhoidon tarkempi sisältö sekä menettelytavat sairaanhoitopalvelujen käyttä- misestä käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:n mukaisessa yhteistoiminnassa ottaen huo- mioon yrityksen koko.

4 § Yleislääkäritasoinen hoito

Hoitoon sisältyy lääkärin suorittama hoito, sairauden tai hoidon määrittelemiseksi tarpeel- liset lääkärin tutkimukset, lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä nii- hin verrattavat muut tutkimukset sekä terveydenhuollon muun ammattihenkilöstön lääkärin valvonnassa ja ohjeiden mukaisesti antama hoito. Sairaanhoidon piiriin kuuluvat sellaiset laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä niihin rinnastettavat tutkimukset, joiden katsotaan kuuluvan yleislääkärin käyttämään tutkimusaineistoon ja joista saatuja tuloksia tai lausun- toja hän pystyy itse yleislääkärinä käyttämään potilaita tutkiessaan tai hoitaessaan.

5 § Erikoislääkärin hoito

Työnantaja korvaa erikoislääkärin tutkimuksen ja hoidon ainoastaan, jos tutkimus tai hoito on suoritettu työterveyslääkärin tai työnantajan osoittaman muun lääkärin antaman lähet- teen perusteella. Tutkimuksiin ja hoitoihin sisältyvät erikoislääkärin määräämät, tavan- omaisesti avosairaanhoitona suoritettavat tutkimukset ja annettu hoito. Korvattava erikois- lääkärin tutkimus ja hoito on luonteeltaan konsultaatiota, josta erikoislääkärin on annettava palautetta lähettävälle lääkärille sekä työterveyslääkärille. Erikoislääkärin hoitoon voi kuu- lua työterveyslääkärin tai psykiatrin määräämä psykologin konsultaatio.

6 § Fysikaalinen hoito

Sairaanhoitoon kuuluu työterveyslääkärin tai työnantajan osoittaman muun yleislääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely, sekä erityis- tapauksissa manipulaatiohoito. Fysikaalinen hoito korvataan vain, jos hoidon on antanut lääkintävoimistelija tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääke- tieteellisessä laboratoriossa tai hoitolaitoksessa. Korvaamisen edellytyksenä on myös, että hoito on annettu kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta ja että fy- sikaalinen hoitolaitos lähettää aina arvioinnin hoidon tuloksellisuudesta työterveyslääkä- rille.

7 § Äkillisen hammassairauden ensiavunluonteinen hoito

Äkillisen hammassairauden sattuessa annetaan työntekijälle osoitus hammaslääkärille. Työnantajan korvattavan äkillisen hammassairauden piiriin kuuluu ensimmäinen käynti hammaslääkärissä. Hammaslääkärin hoidosta korvataan vain kiireellinen ensiapuluontei- nen hoito ( särkevän hampaan poisto tai sen hammasytimen kuolettaminen, märkivän hampaan tai märkäpesäkkeen avaus ja äsken katkenneen hampaan vaatima ensiapu, ei kuitenkaan suun saneeraus mahdollista hammasproteesia varten).

8 § Korvattavat lääkärintodistukset ja –lausunnot

Työnantaja korvaa sellaiset osoittamansa yleis- ja erikoislääkärin laatimat lääkärintodis- tukset ja –lausunnot, jotka on tarkoitettu sairausvakuutuslain (1224/2004) 5 luvun 5 §:n nojalla kokonaan tai erityiskorvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuu- den osoittamiseksi, työkyvyttömyys- tai muun ennenaikaisen eläkkeen hakemiseksi. Ajo- korttiasetuksen mukainen lääkärintodistus ja sen laatimista edellyttämä tutkimus korva- taan autonkuljettajille ja henkilöille, joiden tehtävän hoitaminen edellyttää autolla ajoa.

9 § Päihdehuolto.

Päihdeongelmien hoitoonohjauksen osalta noudatetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen 12.1.2006 allekirjoittamia periaatteita. Hoitoon ohjattavalle pyritään löytämään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Hoitoonohjaus ei estä kurinpitotoimien käyttämistä.

10 § Lääkärintutkimukset

Työntekijä on velvollinen osallistumaan lakisääteisiin terveystarkastuksiin työhön sijoitet- taessa tai työn kestäessä sekä osallistumaan työnantajan osoittamiin hänen työ- tai toi- mintakykynsä selvittämiseksi tarvittaviin lääkärintutkimuksiin. Hänelle korvataan tästä ai- heutuneet ansionmenetys ja matkakustannukset.

11 § Matkakustannukset

Työnantaja maksaa työntekijän matkakustannukset lääkäriin tai sairaalaan, jos työtekijän tila vaikean taudinkohtauksen sattuessa sitä vaatii tai jos työntekijä työskentelee työnan- tajan antaman työmääräyksen perusteella vieraalla paikkakunnalla varsinaisen työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolella. Matkat tulee suorittaa olosuhteet huomioon ottaen halvinta kuljetustapaa käyttäen.

12 § Ohjeiden tulkinta ja yhteistoiminta

Näiden ohjeiden soveltamista koskevat asiat käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:n mukai- sessa yhteistoiminnassa. Työnantajan korvaamien muiden toimenpiteiden maksun ratkai- see työnantaja kuultuaan työterveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muita asiantuntijoita.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 Lähtökohdat

Allekirjoittajaliittojen välillä on tänään 19.3.2020 allekirjoitettu valtakunnansovittelijan 26.11.2019 antaman sovintoehdotuksen mukaiset muutokset Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen.

Uudistettu työehtosopimus on voimassa 26.11.2019 alkaen 31.10.2021 saakka jäljempänä mai- nituin muutoksin.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 26.11.2019 ja on voimassa 31.10.2021 saakka. Voimassa- olo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vä- hintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

3 Palkantarkistukset

Palkantarkistukset 2019

Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) määräytyy vastaavalla periaatteella kuin teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sovitaan (jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työeh- tosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden ku- luttua sopimuksen voimaantulosta, viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen pal- kankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 29.2.2020 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 - 31.10.2020 aikana toteutettujen/toteu- tettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet ja yleiskorotusten voimaantuloajankohdat siten, että kustan- nusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialojen kustannusvaikutus kes- kimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskaudenaikana:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Tekno- logiateollisuus ry) ja

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)

Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään ennen keskiarvon laskemista mahdolliset paikalli- sesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kustan- nusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikut- teisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Sopimuskorotuksenmäärä on sovittujen pal- kankorotusten ja tekstimuutosten ja muiden mahdollisten työehtosopimusmuutosten kokonais- kustannusvaikutuksen suuruinen, minkä verrokkialojenosapuolet ovat todenneettyöehtosopi- musratkaisussaan. Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kus- tannusvaikutusta.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosen- tuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä viestinvälitys- ja logistiikka- alalla lasketaan alan keskiansiosta (STA) edellä määritetyn prosentin perusteella. Tämän jäl- keen lasketaan kertaeristä verrokkialojen matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen ker- taerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöris- tys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jommankumman verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 29.2.2020, jätetään se kertaerän las- kennassa pois jakajasta.

Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 29.2.2020 tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinus- merkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle yleiskorotusta laskettaessa.

Jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole 29.2.2020 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinusmerkkinen, osapuolet sopivat tarkasteluajankohdan ja palkantarkistusten toteutta- misajan- kohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään palkkaliitteiden N, C, Y, P, D ja M palkkaryhmien muun Suomen ja pääkaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuk- siin perustuviin palkkoihin korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa laske- taan uudesta taulukkopalkasta. Palkkaliitteen P osoitteettomien lähetysten erillisjakelun palkkioita korotetaan yleiskorotusprosentilla.

Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustu- via lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmies- ja työsuojelu- palkkioita korotetaan korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.3.2020 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molem- mat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi xxxxxxxx- xxxxxxxxxxxxxxx. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 30.4.2020 mennessä. Ratkaisun perus- teella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkai- sun antamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

Palkantarkistukset 2020

työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukau- den kuluttua sopimuksen voimaantulosta, viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuk- sen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla).

Yleiskorotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 28.2.2021 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2020 - 31.10.2021 aikana toteutettujen/toteu- tettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet ja yleiskorotusten voimaantuloajankohdat siten, että kustan- nusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialojen kustannusvaikutus kes- kimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskaudenaikana:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Tekno- logiateollisuus ry) ja

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)

Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään ennen keskiarvon laskemista mahdolliset paikalli- sesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kustannusvai- kutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista teks- timuutoksista työehtosopimukseen. Sopimuskorotuksen määrä on sovittujen palkankorotusten ja tekstimuutosten ja muiden mahdollisten työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannusvaiku- tuksen suuruinen, minkä verrokkialojen osapuolet ovat todenneet työehtosopimusratkaisus- saan. Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kustannusvaiku- tusta.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosen- tuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä viestinvälitys- ja logistiikka- alalla lasketaan alan keskiansiosta (STA) edellä määritetyn prosentin perusteella. Tämän jäl- keen lasketaan kertaeristä verrokkialojen matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen ker- taerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöris- tys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jommankumman verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 28.2.2021, jätetään se kertaerän las- kennassa pois jakajasta.

Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 28.2.2021 tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinusmerk- kinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle yleiskorotusta laskettaessa.

Jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole 28.2.2021 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinusmerkkinen, osapuolet sopivat tarkasteluajankohdan ja palkantarkistusten toteutta- misajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Palkkaliitteen P osoitteettomien lähetysten erillisjake- lun palkkioita korotetaan yleiskorotusprosentilla.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.3.2021 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molem- mat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi xxxxxxxx- xxxxxxxxxxxxxxx. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 30.4.2021 mennessä. Ratkaisun perus- teella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkai- sun antamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

4 Työehtosopimukseen tehtävät muutokset

4.1. Muutetut työehtosopimusmääräykset Lisätään 1 § 1 momentin loppuun:

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentele- vät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä:

- asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

- toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

- yritysmyynti (palkkaliite Y),

- sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

- viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

- varastotyö (palkkaliite M).

Pöytäkirjamerkintä:

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä.

Muutetaan 4 § 5 momentti kuulumaan seuraavasti:

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Paikal- lisesti sopien voidaan lomautusaikoja lyhentää. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Muutetaan 6 § 5 ja 6 momentit kuulumaan seuraavasti:

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

5. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähintään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia

6. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 5 momentissa mainittua työvuoron vähimmäispituutta koskevaa 4 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työvuorosta niin, että viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

Muutetaan työehtosopimuksen 11 § 4 momentti kuulumaan seuraavasti Työvuorot postinjakelutyössä

4. Postinjakelutyössä muussa kuin autolla suoritettavassa jakelutyössä työvuorot on suunnitel- tava niin, että suunnitellulla työvuorolla on myös muuta työtä kuin jakelureitillä tehtävää työtä. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sopia toisin postinjakelutyön sisällöstä.

Muutetaan 12 § 1, 7 ja 8 momentit kuulumaan seuraavasti:

12 § Työvuoroluettelon laatiminen ja muuttaminen

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajan- jaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden kalenteriviikon pituiselle työjaksolle. Työ- vuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä työaikaan vaikuttavat päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtä- vissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. Työvuoroluettelo voidaan antaa myös säh- köisesti edellyttäen, että työvuoroluettelo on työpaikalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunvalvo- jien nähtävillä.

7. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtaisesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lau- sunnonantoajasta. Työvuoroluettelo voidaan toimittaa luottamusmiehelle sähköisesti.

8. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain 35 §:n 2 momentin mu- kaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukai- sesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluettelon muuttamista painavasta syystä arvioidaan ainoastaan työaikalain 35 § 2 mo- mentin mukaisin perustein (605/1996, viittausmääräys).

Lisätään uusi 28 a § Henkilöstörahasto

Voittopalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahastonlain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahastolaissa (934/2010, viittausmää- räys).

Muutetaan 17 § 3 momentti kuulumaan seuraavasti:

17 § Ilta- ja yötyölisä Yötyön jatkotunnit

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjak- soiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 9.00 asti. Sanomalehdenjakelutyössä yötyön jatkotunnit korvataan yötyölisällä vain tuntipalkalla korvattavassa työssä.

Muutetaan LIITE 2: Luottamusmiessopimus 9 § 6 kappale kuulumaan seuraavasti:

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmiespalkkio euroa/kk
1.	alle 50	79
2.	50 - 99	105
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	824

Seuraavia työehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta ajanjaksolla 26.11.2019– 31.10.2021

Työehtosopimuksen 19 § 5 ja 6 momentit:

Aattopäivänlisä

5. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

6. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä mainittuina päivinä tehdystä suoritepalkalla kor- vat tavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovi- tulla tavalla.

Työehtosopimuksen 22 § 24. momentin keskimmäinen virke:

24. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentti (vuosilomalisä) mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista.

Työehtosopimuksen 29 § 5 momentti:

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttömyyspäivältä ns. sai- rauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesviidesosa (1/365) edellisenä lomanmääräy- tymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työaikakor- vausten summasta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja varallaolokorvaus.

Työehtosopimuksen 34 § 2 ja 3 momentti:

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää koh- den yksi kolmassadasosa (1/300) lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksetta- vaksi erääntyneistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perus- teella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mu- kaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosilomalisästä on annet- tava laskelma työntekijälle.

Työehtosopimuksen palkkaliite P 2 § 6 momentti:

6. Korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista

Jos postinjakelussa kokoaikainen työntekijä tilapäisesti urakoi omaan työvuoroonsa kuulumat- toman jakelureitin tai sen osan siksi, että toinen työntekijä on ennalta arvaamattomasti poissa, tila- päinen urakointi korvataan maksamalla työntekijälle hänen oman palkkansa lisäksi hänen urakoi- maltaan suunnitellulta työajalta 1,65 –kertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Työvuo- roluetteloon merkityn työvuoron työajan mahdollista ylitystä ei korvata muulla tavoin. Työnantaja ja työntekijä sopivat tilapäisestä urakoinnista sekä urakointiosuuden suuruudesta ennen työn aloittamista. Tila- päisestä urakoinnista suoritettavaa korvausta ei huomioida laskettaessa työn- tekijän sairausajan palkkaa, vuosilomapalkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työ- ehtosopimuksen mukaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Osa-aikatyössä edellä sanottu urakointikorvaus maksetaan työntekijän työvuoroluetteloon mer- kityltä säännölliseltä työajalta. Osa-aikatyössä katsotaan työntekijän työvuoroluetteloon merki- tyn työajan ja työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan välinen erotus lisä- työksi. Lisätyöstä maksetaan työehtosopimuksen 16 § 2 momentin mukainen lisä- työkorvaus. Säännöllisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta maksetaan työehtosopimuksen 16 § 7 momentin mukainen ylityökorvaus.

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa urakointikorvaus vastaavaksi joustovapaaksi.

4.2. Tekniset siirrot

Poistetaan työehtosopimuksen 46 § 5 momentti:

Ulkopuolisen työvoiman käyttö muussa kuin kuljetus- ja varastotyössä

5. Alihankintaa tai vuokratyövoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihank- kija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työ- ehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliit- teiden mukaisissa työtehtävissä.

Työehtosopimukseen siirretään muutettu 46 § 9 momentti (uusi 8 momentti): Ulkopuolisen työvoiman käyttö

8. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työ- voimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopi- musta niihin työntekijöihinsä, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa työtehtävissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti sovellettavaa työehtosopimusta. Xxxxxxxxxxxx tai vuokrausyrityksen on myös sitouduttava noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan mukaan lukien työehtosopimuksen noudattaminen.

5 Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuonna 2020 ja 2021 Verohallinnon niitä koskevan päätöksen mukaisesti.

6 Pöytäkirjat

Työehtosopimusosapuolten välillä sovittuja työehtosopimuspöytäkirjoja jatketaan sopimuskau- den ajan.

7 Työryhmäkirjaukset

7.1. Työaikapankki / joustovapaajärjestelmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on rakentaa työaikapankkimääräykset ny- kyisen joustovapaajärjestelmän tilalle. Uudet määräykset voidaan ottaa käyttöön sopimuskau- den kuluessa.

7.2. Kehittämistyöryhmä

Osapuolet tarkastelevat postialan murrosta ja toimintaympäristön kehittymistä sekä niistä johtu- via vaikutuksia alan yritysten toimintaan. Työryhmän tarkoituksena on tarkastella myös tulevai- suuden jakeluratkaisuja ja niiden vaikutuksia työehtoihin. Osapuolten tavoitteena on sopia toi- menpiteistä ja ratkaisuista, jotka tukevat yritysten toimintaa ja auttavat niitä sopeutumaan käyn- nissä olevaan murrokseen.

7.3. Vuosilomatyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella mahdollisuuksia vuosiloma- päivien laskentasäännön uudistamiseksi.

8 Sopimuksen sitovuus

Tämä työehtosopimus on voimassa 26.11.2019 – 31.10.2021. Voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimusosapuolet sitoutuvat pidättäytymään rinnakkaissopimusten tekemisestä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Helsingissä, maaliskuun 19. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PALTA RY PAU RY

Document Metadata

Table of Contents

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN‌‌

Document Metadata