ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä saavutettiin 21.3.2023 Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen uudista- miseksi neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 24.3.2023 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 24. 3.2023 ja päättyy 28.2.2025.

Sopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irti- sanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiem- man työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkkaratkaisu vuosina 2023 ja 2024

2.1 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia paikallisesti vuosina 2023 ja 2024.

Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen tai henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun kanssa. Jos tällaista edustajaa ei ole valittu, paikal- linen sopimus voidaan tehdä yhdessä koko henkilöstön ja pääluottamus- miehen kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti vuoden 2023 osalta touko- kuun loppuun mennessä ja vuoden 2024 osalta maaliskuun loppuun men- nessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, palkankorotukset maksetaan kohdan 2.2. mukaisesti.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteuttamistapa, ajankohta ja suuruus.

Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon järjestön tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne. Paikallisten neuvottelujen tarkoituk- sena on löytää kunkin järjestön tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vas- taava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita,

palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot järjestön ta- loustilanteesta (esimerkiksi maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja tuottavuu- den kehityksestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä järjestössä. Muuhun tarkoitukseen tietoja ei saa käyttää.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmie- helle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

2.2 Palkkaratkaisu, ellei paikallista palkkaratkaisua

Vuosi 2023

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei neuvotella ja sovita kohdan 2.1. mu- kaisesti, palkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 3,5 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta 3,0

% kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,5 % työnantajan päättämällä ta- valla. Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden maaliskuun 2023 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa 2023

Paikallisen erän tarkoituksena on oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkanmuodostuksen kannusta- vuutta sekä palkita työntekijän suoriutumista.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta

Työnantajakohtaisen erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan hen- kilöstöä ja mahdolliselle luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymis- perusteet ja suuruus kolmen kuukauden kuluessa erän jakamisesta lu- kien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi työnteki- jöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen ko- rotuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Jos luottamusmiestä ei ole valittu, selvitys annetaan koko henkilöstölle.

Mikäli selvitystä ei ole tehty, jaetaan paikallinen erä koko henkilöstölle ta- sapuolisesti.

Kertakorvaus vuonna 2023

Lisäksi, mikäli paikallista palkkaratkaisua ei neuvotella ja sovita kohdan

2.1. mukaisesti, maksetaan työntekijälle kertakorvauksena toukokuun 2023 palkanmaksun yhteydessä 400 euron kertakorvaus. Kertakorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin:

Kertakorvaus maksetaan niille työehtosopimuksen piirissä oleville työnte- kijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä. Kertakorvausta ei mak- seta työvapaalla tai opintovapaalla olevalle. Kertakorvausta ei makseta, jos toimihenkilö on itse irtisanoutunut ennen kertakorvauksen maksuajan- kohtaa, pois lukien irtisanoutuminen vanhuuseläkkeelle jäämisen perus- teella.

Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työ- ajan ja täyden työajan suhteessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle kertakorvauksen määrä lasketaan suhteessa työsuhteen kestoon. Tällöinkin ensisijainen edellytys on, että yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on voimassa kertakorvauksen maksupäivänä.

Esimerkki: työntekijällä on määräaikainen työsopimussuhde 1.1.2023–30.6.2023 eli työsuhteen kestoksi on sovittu 6 kk. Tällöin työntekijän työssäoloedellytys 1.2.2023–toukokuun 2023 palkanmaksupäivä täyttyy. Kertaerän määrä suhteute- taan seuraavasti: 6 kk/12 kk * 400 € = 200 €.

Kertakorvaus ei vaikuta lomalaskentaan tai muihin palkkoihin tai korvauk- siin.

Taulukkopalkat vuosi 2023

Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2023 lu- kien yleiskorotuksen määrällä 3,0 %.

Uudet taulukkopalkat 1.7.2023 lukien:

Vaativuustaso A 1644,43 € Vaativuustaso B 1841,43 / 2072,22 € Vaativuustaso C 2354,49 €

Henkilöstön edustajien korvaukset 2023

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen 3,5 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen. Henkilöstön edustajien korvaukset ovat 1.7.2023 lukien:

− 10 henkilöä 34 €

− 11–30 henkilöä 47 €

− yli 31 henkilöä 57 €

Vuosi 2024

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei neuvotella ja sovita kohdan 2.1. mu- kaisesti, palkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 2,3 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,8

Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa 2024

Paikallisen erän tarkoituksena on oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkanmuodostuksen kannusta- vuutta sekä palkita työntekijän suoriutumista.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta

Jos luottamusmiestä ei ole valittu, selvitys annetaan koko henkilöstölle.

Mikäli selvitystä ei ole tehty, jaetaan paikallinen erä koko henkilöstölle ta- sapuolisesti.

Taulukkopalkat vuosi 2024

Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2024 lu- kien yleiskorotuksen määrällä 1,8 %.

Uudet taulukkopalkat 1.5.2024 lukien:

Vaativuustaso A 1674,03 € Vaativuustaso B 1874,58 / 2109,52 € Vaativuustaso C 2396,87 €

Henkilöstön edustajien korvaukset 2024

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen 2,3 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen. Henkilöstön edustajien korvaukset ovat 1.5.2024 lukien:

− 10 henkilöä 35 €

− 11–30 henkilöä 48 €

− yli 31 henkilöä 58 €

3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset:

3.1 Työaikamääräyksen 5 § muutos

Poistetaan tes 5 § 8. kohta, joka koskee juhannuksen aaton aattoa:

8. Xxxxxxxxxxx aaton aattona työaika päättyy viimeistään kello 14.

3.2 Perhevapaamääräyksen 12 § muutos

Muutetaan tes 12 § 2. kohdan määräys kokonaisuudessaan seuraavaan muo- toon:

Raskaus- ja vanhempainrahaan oikeutetulla synnyttävällä työntekijällä on oikeus saada palkka raskausvapaan 40 arkipäivältä ja tätä seuraavalta vanhempainvapaan 32 arkipäivältä raskauspäivärahakauden alkami- sesta lukien.

Sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 § 1–3 momentin perusteella van- hempainrahaan oikeutetulle ei-synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän pykälän määräyksiä noudate- taan sopimuksen voimaantullessa niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaa- seen alkaa 1.8.2023 tai sen jälkeen.

Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai

vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.8.2023, noudatetaan työsuh- teessa 31.1.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysva- paan määräyksiä.

Helsingissä 24.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

URHEILUJÄRJESTÖJÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella määritellään valtakunnallisen ja alueelli- sen liikunta- ja urheilujärjestön (jäljempänä järjestö) palveluksessa olevien 17 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten työntekijöiden työ- ehdot.

2. Tämän työehtosopimuksen osana on erillinen palkkasopimus, jossa määritellään myös muut mahdolliset tämän sopimuksen soveltamis- alan rajoitukset.

3. Ammattivalmentajien ja valmennustehtävissä toimivien liikunnanoh- jaajien osalta sovelletaan liityntäpöytäkirjaa.

4. Ylempiin toimihenkilöihin ja itsenäistä tehtävää hoitaviin työntekijöi- hin ei sovelleta tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on, vastoin tämän pykälän mää- räyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, hänen on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuu- luvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

3 § Työhön ottaminen ja koeaika ‌

1. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mu- kaan.

2. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Toistaiseksi voimassa olevat ja yli kuukauden mittaiset määräaikai- set työsopimukset tehdään kirjallisesti. Määräaikaiseen työsopimuk- seen kirjataan aina määräaikaisuuden peruste.

5. Luottamusmiehelle annetaan tieto uuden työntekijän työsopimuk- sesta.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Ellei toisin ole sovittu työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työ- sopimuksen noudatettava seuraavaa:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Määräaikainen työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Jos työsuhde on tosiasiallisesti tarkoitettu toistaiseksi voimassa ole- vaksi, ei työsuhdetta tule sopia määräaikaiseksi.

5 § Työaika ‌

1. Työaikamääräysten osalta noudatetaan työaikalakia. Säännöllinen työaika on enintään 37.5 tuntia viikossa. Niissä järjestöissä, joissa on ollut käytössä kesätyöaika, noudatetaan sitä edelleen, ellei toisin paikallisesti sovita. (TES liite 2)

2. Säännöllistä päivittäistä työaikaa (7.5 tuntia) voidaan pidentää pai- kallisesti (TES Liite 2) sopimalla 12 tuntiin ja viikoittaista työaikaa 56 tuntiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen säännölli- sen työajan 10 tunniksi ja viikoittaisen työajan 50 tunniksi. Työajan on tasoituttava 37.5 tuntiin 52 viikon mittaisen tasoittumisjakson ai- kana.

3. Työaikalain muutoksesta johtuen työaikalakia ei sovelleta voittoa ta- voittelemattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoimintaan. Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin ja alla olevan mukaisesti.

Työn tapahtuessa retkillä, leireillä, tapahtumissa tai vastaavissa olo- suhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakor- vausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee ennen ko. työtehtävää laatia ohjeellinen työ- aikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika ja mahdollinen varallaoloaika. Sovittava työaikakorvaus kattaa myös sunnuntai- työstä kuuluvan korotuksen. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat so- piessaan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäis- työaikaa vastaava suoja myös tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoiminnan osalta.

4. Järjestössä voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä paikal- lisella sopimuksella.

5. Kun päivittäisen työajan pituus on yli 6 tuntia, ruokailutauon pituus on vähintään ½ tuntia, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikalta. Työaikaan sisältyy työnantajan määräämänä aikana pidetty kahvi- tauko, jonka kuluessa työntekijälle ei ole oikeutta poistua työpai- kalta.

6. Jos työntekijä on estynyt työn vuoksi pitämästä hänelle kuuluvaa va- paata, on hänellä oikeus pitää vastaavat vapaapäivät viikoittain tai työn laadun huomioon ottaen muuna sopivana ajankohtana, kuiten- kin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus vapaa- päivän pitoon syntyi, ellei asiasta erikseen työnantajan kanssa toisin sovita.

7. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäi- syyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuoden- aatto.

8. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan työn tekemisestä etätyönä, sovitaan samalla kuluista ennen etätyön aloittamista.

9. Mikäli käytetään liukuvaa työaikaa, on liukumarajat seuraavat, ellei toisin sovita:

vuorokautinen enimmäisliukuma	4	tuntia
keskimääräinen viikkotyöaika	37,5	tuntia
enimmäiskertymä	60	tuntia

Liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 12 kk. Järjestössä käytössä olevassa liukuvan työajan ohjeistuksessa määritellään jak- son pituus sekä se, voiko saldotunnit seurantajakson aikana ylittää enimmäiskertymän.

10. Mikäli työntekijä matkustaa työaikanaan, matka-aika luetaan työ- ajaksi siltä osin, kuin se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enintään työntekijän sopimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokaudessa.

Työajan ja matka-ajan ollessa yhdessä yli 12 tuntia vuorokaudessa, korvataan 12 tuntia ylittävä aika kuten työaika. Tämä korvattava matka-aika ei ole työaikaa eikä siten oikeuta sunnuntaityökorotuk- seen eikä vaikuta ylityön määrään.

11. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan lisäksi sunnuntaityöko- rotuksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joko rahana tai sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana, ellei paikalli- sesti tai 3. kohdan mukaisesti ole muuta sovittu.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja niiden työntekijöi- den välillä, joita sopimus koskee.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen tekeminen ei edellytä, että kaikkien työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden tulisi hyväk- syä sopimusta.

12. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden (myöh. työntekijä) osalta työaikapankkia koskevan liitteen mukaisesti sen jälkeen, kun siitä on työnantajan ja työntekijän välillä sovittu.

6 § Lisätyö ja ylityö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, joka tehdään työntekijän suostumuksella yli sovitun työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan väli- senä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan vastaava aikahyvitys.

2. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostumuksella lakisääteisen enimmäistyöajan lisäksi.

3. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

4. Ylityön tekeminen ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työaika- lain mukaisesti.

5. Muistutukset lisä- ja ylityökorvausta vastaan on tehtävä kuukauden kuluessa yli- tai lisätyön tekemisestä.

6. Laskettaessa yli- ja lisätyöstä suoritettavaa korvausta noudatetaan tuntipalkkajana lukua 159 työajan ollessa 37.5 tuntia viikossa.

7. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8. Ylityöstä ja siitä suoritettavasta palkasta pidettävä luettelo on vaa- dittaessa näytettävä luottamusmiehelle.

7 § Palkanmaksu ‌

1. Työntekijöiden palkka määritetään kuukausipalkkana. Osa-aikaisten ja tilapäisten työntekijöiden osalta voidaan sopia myös toisin.

2. Mikäli palkka maksetaan pankkiin, on työntekijällä oikeus määrätä haluamansa rahalaitos, josta palkka on nostettavissa palkanmaksu- päivän aamuna.

3. Työntekijällä on oikeus saada tietää palkanmuodostuksensa perus- teet.

4. Työntekijälle annetaan palkkalaskelma palkanmaksun yhteydessä.

5. Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana työnantajan tavanomaisena palkanmaksu- päivänä kuitenkin siten, että työnantajalla on aina vähintään 10 ka- lenteripäivää työsuhteen päättymisestä aikaa maksaa loppupalkka.

8 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijä sairastumisen tai tapaturman vuoksi on estynyt teke- mästä työsopimuksensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut työ- kyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hä- nellä on työsuhteensa jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palk- kansa seuraavasti:

1) Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuukau- den ja joka on koeajalla tai alle neljän kuukauden määräaikai- sessa työsuhteessa, maksetaan palkka enintään sairausva- kuutuslain tarkoittaman karenssiajan pituiselta ajalta kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä.

2) Työntekijälle, joka koeajan jälkeen estyy työtä tekemästä sai- rauden tai tapaturman vuoksi, suorittaa työnantaja hänelle työ- suhteen jatkuessa palkkaa enintään kuukauden ajanjaksolta. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden al- kua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi (5) vuotta,

suorittaa työnantaja työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään kolmen kuukauden ajanjaksolta.

3) Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uu- siutuessa ei työntekijällä ole 12 peräkkäisen kuukauden aikana oikeutta palkkaan yhteensä pidemmältä ajalta kuin edellä on mainittu. (Kalenterivuoden vaihtuminen ei katkaise em.12 kuu- kauden juoksevaa laskentaa.)

Työntekijällä on kuitenkin em. palkanmaksuaikojen täyttyessä- kin oikeus jokaisen työkyvyttömyysjakson aikana saada palkka vähintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta. Ka- renssiajat ja niiltä maksettu palkka lasketaan mukaan määritet- täessä 12 peräkkäisen kuukauden aikana palkkaan oikeutta- vien em. palkanmaksuaikojen yhteenlaskettuja määriä.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen jompaa- kumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

1) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäi- viltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perus- teella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suo- rittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työnteki- jälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

2) Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suo- raan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa siten, että työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee tapaturmavakuutuslain mukai- sen korvauksen tapaturmavakuutusyhtiöltä saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä it- sestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työ- kyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain perusteella. Jos sairausajan palkka on mak- settu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu,

työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnan- taja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkä- rintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

8. Ellei työpaikalla ole käytössä erilaista toimintatapaa, työntekijä voi omalla ilmoituksellaan olla työkyvyttömyyden johdosta poissa töistä enintään kolme kalenteripäivää kerrallaan. Jos työkyvyttömyys jat- kuu, on esitettävä kohdassa 7. mainittu selvitys. Työnantajalla on kuitenkin aina perustellusta syystä oikeus edellyttää kohdan 7. mu- kaista lääkärintodistusta.

9 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta.

2. Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkka sairausajan palkkaa koskevien määräysten mu- kaisesti sellaisen lyhyen, enintään kolmen päivää kestävän poissa- olon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lap- sen hoitamiseksi.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajalla ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava sairausajan palkan maksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

3. Edellä 1 - 2 kohdissa tarkoitetun poissaolon takia ei työntekijän vuo- silomaetuja vähennetä.

4. Jos työntekijä ilmaisee tarpeen ikääntyvien vanhempiensa hoitami- seen, sopijaosapuolet suosittelevat keskustelemaan erilaisista mah- dollisuuksista järjestellä työt siten, että tämä olisi mahdollista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisilla osa-aika- tai vapaajärjeste- lyillä.

5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja

hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosiloma- etuja eikä ansioita vähennetä.

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mi- käli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa pal- kallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

8. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnalli- sia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai

-toimikunnan jäsenenä toimivalta tai ammatillisen järjestön päättä- vien elinten kokouksiin osallistuvalta työntekijältä ei vähennetä vuo- silomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hä- nen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työ- aikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kun ansionmenetys kor- vaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionme- netyksen korvauksesta.

10 § Työhyvinvointi ja työterveyshuolto ‌

1. Työntekijöiden työterveyshuolto järjestetään työterveyshuoltolain mukaisesti.

2. Lisäksi voidaan soveltaa erillistä työterveyssääntöä tai sopimusta tai erillistä kannustinjärjestelmää työntekijän fyysisen työkunnon ylläpi- tämiseksi ja parantamiseksi.

3. Työnantajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan otta- maan huomioon työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työurien pi- dentämiseen liittyvät haasteet. Näihin asioihin voi kiinnittää huo- miota esim. koulutussuunnitelmassa tai kehityskeskusteluissa, joi- hin voi kirjata yleiset periaatteet, joilla edistetään työssä jaksamista ja joilla ylläpidetään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä.

11 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaan- ottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutus- lain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolelta.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa kos- kevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveys- huollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen ai- kana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoi- neen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työ- tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työn- tekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuk- siin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus teh- dään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivä- rahan.

2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tar- kastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkka vähennetä, eivät tule sovellettavaksi siinä tapauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

12 § Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja adoptioloma ‌

1. Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät voimassa olevien työsopimuslain 4. luvun ja sairausvakuu- tuslain perusteella.

2. Raskaus- ja vanhempainrahaan oikeutetulla synnyttävällä työnteki- jällä on oikeus saada palkka raskausvapaan 40 arkipäivältä ja tätä seuraavalta vanhempainvapaan 32 arkipäivältä raskauspäiväraha- kauden alkamisesta lukien.

Sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 § 1–3 momentin perus- teella vanhempainrahaan oikeutetulle ei-synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan sopimuksen voi- maantullessa niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 1.8.2023 tai sen jälkeen.

Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhe- vapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus ras- kaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 1.8.2023, nou- datetaan työsuhteessa 31.1.2023 voimassa olleita työehtosopimuk- sen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

3. Työntekijän tulee pyrkiä siihen, että hän antaa hyvissä ajoin koko- naissuunnitelman, josta selviävät perhevapaisiin liittyvien etuuksien käyttö kummankin puolison osalta.

4. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalleen tässä määräyksessä tar- koitetuista vapaista voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti. Pääsääntöisesti vapaasta tulee ilmoittaa 2 kuukautta ennen.

5. Työntekijän ollessa poissa työstä yli seuraavien ajanjaksojen

˗ palkallinen synnyttävän vanhemman raskaus- ja vanhempain- vapaa-aika

˗ erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa-aika, jos työnte- kijä on saanut erityisraskausrahaa tai vanhempainrahaa, ei täl- laista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

6. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempain- vapaan tai hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle vii- meistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainva- paansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän poissaolo työkyvyt- tömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvolli- suutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.

7. Vanhempainvapaa tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaa aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.

8. Työntekijällä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adop- tiolomaan siten kuin työsopimuslain 4. luvussa ja sairausvakuutus- laissa on säädetty.

13 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosi- lomalain mukaan. Lomakaudesta, vuosilomasta ja vuosilomapal- kasta voidaan sopia toisin paikallisesti.

14 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen lakisääteisen vuo- silomansa palkasta, ellei paikallisella sopimuksella ole muuta sovittu.

2. Xxxxxxxx suoritetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin sovita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomarahaan syntyy myös, jos työnte- kijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyt- tyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostu- muksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 lu- vun 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaraha kuten 2. kappa- leessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläk- keelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuo- silomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palve- lukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työn- tekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana si- ten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt

palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä joh- tuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

15 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisia korvausperusteita noudattaen, ellei järjestöllä ole omaa matkustus- ohjesääntöä.

16 § Ammattitaidon kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ‌

1. Työnantaja järjestää palveluksessaan olevien työntekijöiden työajan mahdollisuuksien mukaan niin, että he voivat hakemuksesta saada tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista koulutusta. Koulutuksesta noudatetaan erillistä liittojen välistä koulutussopimusta.

2. Kun työntekijä osallistuu yhdessä sovittuun työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen, on suositeltavaa keskustella ja arvioida työpaikalla, voiko työntekijä käyttää tähän mahdollisia liukuvan työajan tai työai- kapankin plussaldoja tai ylityövapaita.

17 § Keskusjärjestösopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestösopi- muksia sellaisena kuin ne ovat olleet tämän työehtosopimuksen osana 1.2.2017.

18 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Ammattijärjestön jäsenmaksujen perintä ‌

1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistettua perintälomaketta käyttäen sopimuksen tähän työehto- sopimukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Järjestössä voidaan sopia kirjallisella paikallisella sopimuksella tä- män työehtosopimuksen soveltamisalaa, työajan järjestämistä, työ- terveyshuoltoa, vuosilomaa ja muita erityisiä etuuksia koskevista asioista siten kuin erillisessä paikallista sopimista koskevalla sopi- muksella on sovittu.

21 § Työntekijöiden luottamusmies ‌

1. Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asi- oissa ja valvoa sen noudattamista, siten kuin erillisessä luottamus- miessopimuksessa on sovittu.

22 § Työrauhavelvoite ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä on il- moitettava mahdollisuuksien mukaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle vähintään 4 päivää ennen työtaistelun alkamista. Ilmoituksessa on todettava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

23 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)‌

1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskau- den aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopija- osapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun so- veltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedel- lytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

2. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskau- den aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat Urhei- lujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuk- sen mukainen luottamusmies, pääluottamusmies tai työnantajan palveluksessa olevat työntekijät ja pääluottamusmies yhdessä työn- antajan tai tämän edustajan kanssa arvioida uudelleen tehdyn työ- ehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen ti- lanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopi- muskaudella.

Pöytäkirjamerkintä:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry toteavat em. määräystä tulkittavan siten, että ko. paikallinen sopimus voidaan tehdä paikallisella ta- solla ilman Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edus- tajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista, erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta pe- rusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista saattaa erimieli- syysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä järjestö- että liittotasolla aloitetaan mahdollisim- man pian ja käydään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 24.3.2023 ja päättyy 28.2.2025.

Helsingissä 24.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Liite 1 Palkkausryhmittely ja peruspalkat

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtäväkuvan ollessa monipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaa- tivuusryhmä.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Esim: Toimistosihteeri-, postitus-, vastaanotto- yms. tehtävät

Peruspalkka	1.7.2023 lukien	1.5.2024 lukien
	1644.43	1674,03

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai -kokemukseen.

Työ on luonteeltaan itsenäistä.

Esim: Vaativammat sihteeri- / assistenttitehtävät, kirjanpitäjät, suunnitteli- jat, päälliköt ilman esimiesvastuuta

Peruspalkka	1.7.2023 lukien	1.5.2024 lukien
	1841,43 / 2072,22 €	1874,58 / 2109,52 €

Vaativuustaso C (palkkataso nykyisen II tehtäväryhmän tasolla) Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai –toiminnosta.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen sekä -kokemukseen.

Esim: Asiantuntijatehtävät, tietystä kokonaisuudesta vastaavat, esimies- tehtävät

Peruspalkka	1.7.2023 lukien	1.5.2024 lukien
	2354,49 €	2396,87 €

Vaativuustaso D sopimuspalkkaiset

Tehtävät ovat itsenäisiä johto-, asiantuntija- tai ammattitehtäviä. Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Taito-osa Määrä on 0 - 35 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia henkilön ominaisuuksia:

Monitaitoisuus

˗ tehtävän vaatimien taitojen osaaminen monipuolisesti

˗ joustava siirrettävyys muihin tehtäviin

˗ valmius osallistua useaan tehtävään

Omatoimisuus

˗ kyky aloitteelliseen itsenäiseen työskentelyyn

Yhteistyökyky

˗ kyky työskennellä toisten työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Vastuuosa Määrä on 0 - 30 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia tehtävän vaatimuksia:

Vastuullisuus

˗ tehtävä

˗ talous

Laaja-alaisuus

˗ yhteydenpito eri tahoihin

˗ toiminnallinen laajuus

Monipuolisuus

˗ tehtävä koostuu useista eri toiminnoista

Erityisvastuut

˗ perustehtävään kuulumattomat lisätehtävät

Esimiestehtävät

˗ toiminnan laajuus

˗ alaisten määrä

Itsenäisyys

˗ tehtävään kuuluva päätösvalta

Kokemusosa Määrä on 0-12 % perusosasta

˗ työntekijän aikaisempi kokemus arvioidaan työhönottotilanteessa

˗ työnantajan palveluksessa kokemus huomioidaan seuraavasti 3 ja 5 sekä 8 vuoden palvelun jälkeen 4 % perusosasta laskettuna

Harjoittelijan vähimmäispalkka on 65 % vaativuustason A peruspalkasta. Harjoittelijan palkkaa voidaan maksaa neljä kuukautta. Harjoittelijan työ- suhteessa ei noudateta muilta osin työehtosopimuksen liitteen 1 mukaista palkkausjärjestelmää.

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuk- sella.

Liite 2 Sopimus paikallisesta sopimisesta

1 §

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli pe- rusteltu syy sitä edellyttää.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopi- muksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työ- aikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

2 §

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen si- dottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopimuksen osapuolena olevan työntekijäliiton asettama luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee, tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijät yhdessä.

2. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

1. Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työ- ehtosopimuksesta poikkeamiselle.

2. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käy- tävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa tois- taiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa ku- ten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

4 §

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana.

2. Työehtosopimusosapuolilla on yhdessä mahdollisuus muuttaa tai kumota paikallinen sopimus. Muutettu paikallinen sopimus tulee voi- maan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5§

1. Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopi- musosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6§

1. Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien pai- kallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7§

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Liite 3 Saval -pöytäkirja Liityntäpöytäkirja

1 § Sovittiin, että SAVALin jäseninä oleviin valmentajiin noudatetaan Urheilu- järjestöjä koskevaa PALTA – JHL työehtosopimusta.

2 § Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen vi- rallisena jäsenenä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmenta- jan palkkaetuja.

3 § Työnantaja pyrkii kehittämään ja ylläpitämään valmentajan ammattitaitoa ja osaamista. Valmentajan koulutussuunnitelma tai muu mahdollinen osaamisen kehittämisen suunnitelma hyväksytään vuosittain työnantajan ja valmentajan kesken. Koulutusajalta korvataan säännöllisen työajan an- sio.

4 § Valmentajilla on oikeus valita yksi valtakunnallinen työsopimuslain tarkoit- tama luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa liityntäpöytäkirjan pii- rissä olevia valmentajia tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista SAVALin jäseniin.

5 § Työehtosopimusosapuolet käyvät vuosien 2023 ja 2024 aikana keskuste- lua valmentajien työehtojen ja tämän liityntäpöytäkirjan kehittämisestä ja arvioivat pöytäkirjan kirjausten sisältöä.

6 § Tällä pöytäkirjalla uudistetaan 29.4.2022 voimassa ollut liityntäpöytäkirja 5 §:ään tehdyin muutoksin.

Helsingissä 31.5.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry SUOMEN AMMATTIVALMENTAJAT SAVAL ry

4.3.2022

Liite 4 Työaikapankki

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elämäntilanteiden huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön tehostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittu- misjärjestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi kuitenkin siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden ku- luttua irtisanomisilmoituksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Työntekijän on tehtävä kirjallinen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilmenee kunkin työntekijän työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjan- pitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamat- tomaksi palkaksi.

Esimiesten tulee seurata työntekijöiden työaikapankin saldojen kertymää aktiivisesti sekä järjestää työntekijälle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa työntekijän poissaoloajan töiden jär- jestelystä sekä tuurausten tai korvaavien työntekijöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

˗ lisä- ja ylityö

˗ sunnuntaityökorotus

˗ xxxxxxxx xxxxxxx + saldo

˗ lomarahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

˗ vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 280 tuntia. Xxxxxxx- määrän lähestyessä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä työntekijän työt niin, että maksimituntimäärä ei ylity.

Soveltamisohje:

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimiehen ja työntekijän kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja työntekijän henkilökohtai- sia tarpeita palvelevaan aikaan. Vähimmäisvapaana pidet- tävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantaja voi kuitenkin osoittaa 75 tuntia ylittävältä osin vapaata pidettä- väksi työnantajan osoittamana ajankohtana edellyttäen, että ko. tuntien käyttämisestä ei ole aikaisemmin muuta sovittu työnantajan ja työntekijän välillä.

Mikäli työntekijä todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siir- tyy työaikavapaa ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhem- min pidettäväksi. Työkyvyttömyydestä tulee toimittaa työnantajalle työeh- tosopimuksen 8 §:n 7. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja työntekijä tekevät kir- jallisen sopimuksen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuo- silomaoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauk- siin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan työntekijälle sen hetken mukaista säännöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henki- lötasolla työaikapankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan keskitetysti osavuosikatsausten mukaisesti. Työaikapankkijär- jestelmän toimivuudesta, puutteista tai muutostarpeista tulee informoida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasal- doista ja niiden vapaana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Mikäli asiasta ei sovita, työntekijä päättää vapaan pitämisajankohdista.

Työntekijän irtisanoutuessa työsuhteestaan työaikasaldo pidetään ensi si- jassa vapaana. Mikäli vapaata ei pystytä järjestämään irtisanomisajan puitteissa, saldo maksetaan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä työntekijällä on oikeus päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina työntekijän kuoleman ja työsuhteen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimus- ten mukaisilla neuvottelujärjestyksillä.

Liite 5 Luottamusmiessopimus

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n urheilujärjestöjä koskeva

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään rat- kaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltami- sesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja no- pealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsit- tely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjes- telmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelume- nettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvalli- suuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatio- kanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan infor- maatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee Palta ry:n jäseninä olevia urheilujärjestöjä, jotka ovat sidottuja urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen (jäljempänä järjestö), sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestön työntekijöiden valitsemaa ja ammattijärjestön nimeämää pääluottamusmiestä, luottamus- miestä ja varaluottamusmiestä. Jos myöhemmin tässä sopimuk- sessa asia koskee myös pääluottamusmiestä, on asiasta mainittu ko. kohdassa erikseen.

Luottamusmies valitaan Urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopi- musta noudattavaan järjestöön.

2. Pääluottamusmies valitaan työntekijöitä edustavan ammattiliiton sääntöjen mukaisesti (syyskokous, vaalikokous tai erillinen äänes- tystilaisuus) ja pääluottamusmies edustaa niiden järjestöjen

palveluksessa olevia työntekijöitä, joilla ei ole valittuna järjestö/työn- antajakohtaista luottamusmiestä, jos työnantaja, jonka palveluk- sessa ko. työntekijät ovat, antaa siihen suostumuksensa. Työnanta- jan suostumus on edellytys myös muissa tämän sopimuksen mukai- sissa pääluottamusmiestä koskevissa asioissa.

Pääluottamusmiehen tulee olla työsuhteessa urheilujärjestöjä kos- kevan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaiseen työnantajaan, joka on Palta ry:n jäsen ja joka on velvollinen noudattamaan urhei- lujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta (normaalisitova).

3. Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee aina olla ko. työpaikan työnteki- jöiden oma edustaja, xxxxx yhteistoimintaneuvotteluja käydä kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä. Yhteistoimintaneuvotteluissa pää- luottamusmies voi pyynnöstä toimia asiantuntijana niissä työpai- koissa, jossa on työpaikkakohtainen luottamusmies, edellyttäen, että asiasta on sovittu ko. xxxxxxxxxxx kanssa.

4. Järjestön luottamusmieheksi voidaan valita järjestön palveluksessa oleva työehtosopimuksen soveltamisen piiriin kuuluva allekirjoitta- neeseen järjestöön järjestäytynyt ja työpaikan olosuhteisiin perehty- nyt työntekijä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos samaan järjestöyhteisöön kuuluu useampia työnantajia (esim. alueorganisaatioita), voidaan sopia yhteisen luotta- musmiehen valinnasta.

5. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestel- män kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun järjestöön voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittama luottamusmiehiä järjestön itsenäisiin alueisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luotta- musmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Järjestön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistu- essa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittä- misen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta, saate- taan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kai- kille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa- lin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luotta- musmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluotta- musmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika lue- taan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehes- tään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoit- taa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiyhdistys.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuh- teessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työnte- kijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tar- jota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luotta- musmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työtä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luotta- musmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luot- tamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hä- nelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoi- tetulla tavalla, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamus- mies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä so- pimuspuolten välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöi- den enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolten toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työnteki- jöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan järjestön luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuu- kautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan al- kamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiyhdistykselle tai työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmie- helle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan, kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otet- tava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia järjestön työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies ja pääluottamusmies edustavat edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja järjestön ke- hittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia työnantajan ja henkilöstön välisen neuvot- telu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. 1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittä- miseen vaikuttavat tiedot. Jos pääluottamusmies edustaa ko. työn- tekijöitä, pääluottamusmiehelle ko. tiedot annetaan siinä määrin kuin tietosuojaa koskevien säännösten mukaan on mahdollista.

2. 2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitta- valla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan järjestön työntekijöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain;

• työntekijän nimi

• työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen

• määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto, sekä

• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto jär- jestön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsutta- via tai muuta tilapäistä henkilöstöä. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhtey- dessä kerätään.

4. Mikäli järjestössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luot- tamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla pe- rehtyä sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtä- viensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, hei- dän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttä- vät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamus- miehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapau- tuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä

1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ot- taa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luot- tamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen käyttöön tarkoitetut säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tar- vittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Järjestökohtaisella ja alu- eellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luotta- musmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista

toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamus- miehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luotta- musmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoi- dossa tavanomaisia toimisto yms. välineitä, mukaan lukien atk-lait- teet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä tietoliikenneyhteydet ja puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana joko paikalisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen pe- rusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoita- mista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suorite- taan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovelletta- van järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu sopimusosapuolten välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiesteh- tävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitä- minen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulu- tuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyk- sissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan ja tämän edustajan ja luotta- musmiehen tai pääluottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi järjestössä paikalli- sissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle, ilmoitetaan, ellei työn- antaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alu- eellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja sopimusosapuolten väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

2. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten välisissä neuvotteluissa.

Liite 6 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

URHEILUSEUROJA KOSKEVA LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA

Aika 24.3.2023

Paikka Allekirjoitetaan sähköisesti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä saavutettiin 21.3.2023 Urheilujärjestöjä koskevan liityntäpöytäkirjan uudista- miseksi neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 24.3.2023 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

Muutokset on kirjattu liityntäpöytäkirjaan. Muutetut kohdat on merkitty vasempaan marginaaliin pystyviivalla.

URHEILUSEUROJA KOSKEVA LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA

Liityntäpöytäkirja muodostaa oman erillisen työehtosopimuksensa ja on urheilujärjes- töjä koskevan työehtosopimuksen liite 6.

1 § Soveltamisala

Tätä liityntäpöytäkirjaa sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevan urheiluseuran työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Soveltamisohje: Tämän liityntäpöytäkirjan soveltamisalaan eivät kuulu urheilujärjestöjen työehtosopimuksen 1 §:n mu- kaiset soveltamisalapiirissä olevat urheilujärjestöt.

Soveltamisohje: Seuralla voidaan tarkoittaa mm. rekisteröityä yhdistystä ja/tai osakeyhtiötä.

Tämän liityntäpöytäkirjan soveltamisen ulkopuolelle jää aina kuitenkin ur- heiluseuran ylin johto, kuten toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja, henkilöstö- johtaja tms.

Soveltamisohje: Soveltamisalan ulkopuolelle jäävien tehtä- vien joukko määräytyy tehtävän perusteella, eikä tittelillä it- sessään ole merkitystä.

Soveltamisohje: Isossa urheiluseurassa, jossa itsenäistä päätösvaltaa käyttäviä työnantajan edustajia on useita, so- veltamisalan ulkopuolelle jäävien joukko voi myös olla isompi.

Liityntäpöytäkirjaa ei myöskään sovelleta seuraan työsuhteessa oleviin joukkue- ja yksilöurheilijoihin, ellei yksittäistä seuraa koskevassa liityntä- pöytäkirjassa toisin sovita.

2 § Liityntäpöytäkirjan sisältö

Tämän liityntäpöytäkirjan sisältönä noudatetaan voimassa olevaa Urhei- lujärjestöjä koskevaa PALTA – JHL työehtosopimusta lukuun ottamatta sen soveltamisalaa koskevaa 1 §:ää, palkkausjärjestelmää koskevaa lii- tettä 1 sekä luottamusmiessopimuksen pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Palkankorotusten osalta noudatetaan voimassa olevaa urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin siten että palkkoja korotetaan 1.7.2023 vain 3,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 1.5.2024 vain 1,8

%:n yleiskorotuksella, ellei paikallisesti toisin sovita.

3 § Liittyminen

Tähän liityntäpöytäkirjaan voi liittyä ainoastaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen. Liittyminen tähän pöytäkirjaan tapahtuu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n vä- lisellä kirjallisella toteamisella. Tämä toteaminen voi tapahtua mm. sähkö- postitse.

Yksittäinen erikseen liittynyt urheiluseura on velvollinen noudattamaan tätä liityntäpöytäkirjaa siitä lähtien, kun liittymisestä ja voimaantulopäi- västä on 3 §:n mukaisesti todettu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä.

4 § Voimassaolo

Tämä liityntäpöytäkirja on voimassa kuten urheilujärjestöjä koskeva työ- ehtosopimus.

Sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä liityntäpöy- täkirja tässä olevine määräyksineen muodostaa Urheilujärjestöjä koske- vasta työehtosopimuksesta erillisen uuden työehtosopimuksensa, josta osapuolet antavat omat tätä työehtosopimusta koskevat tiedot STM:lle tä- män työehtosopimuksen yleissitovuuden arvioimista varten. Koska tämä työehtosopimus on oma erillinen työehtosopimuksensa, sillä ei ole merki- tystä Urheilujärjestöjen työehtosopimuksen yleissitovuuden määrittämi- sessä.

Helsingissä 24.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Liite 7.

Etätyötä koskeva suositus 4.3.2022

Työehtosopimusosapuolten välille on laadittu seuraava suositus:

ETÄTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

Liitot kannustavat järjestöjä hyödyntämään tehokkaalla tavalla tuotta- vuutta ja työhyvinvointia edistäviä työaikajärjestelmiä.

Tässä tarkoituksessa Xxxxx ja JHL ovat yhteistyössä laatineet tämän liit- teen, jota järjestöt voivat halutessaan hyödyntää.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa puitteissa, milloin etätyön teke- minen on mahdollista. Niissä tehtävissä, joissa työnantaja katsoo etätyön olevan mahdollista, työntekijä voi tehdä etätyötä työnantajan kulloistenkin käytäntöjen mukaisesti. Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropuhelua etätyökäytännöistä ja niiden kehittämisestä. Vuo- ropuhelua voidaan käydä esimerkiksi seuraavista aiheista:

• Etätyön ja lähityön suhde

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Tietoturva-asiat ja järjestön tietoturvakäytänteet

• Työaika ja työajan seuranta

• Tavoitettavuus

• Työsuojelunäkökohdat

• Etätyön vakuutusturva

Tässä suosituksessa mainitut ohjeistukset soveltuvat Suomessa tehtä- vään työhön.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja jär- jestössä noudatettavien pelisääntöjen puitteissa.

Tämä suositus ei ole työehtosopimuksen osa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Xxxxxxxxxx xxxxxxxx 00

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata