Perussopimus
Perussopimus
Sisällys
4 § JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU 1
6 § JÄSENKUNNAN EROAMINEN JA OSUUKSIEN LUOVUTTAMINEN 1
7 § KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA 2
9 § JÄSENKUNTIEN PÄÄTÖSVALTA 3
11 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN 4
III LUKU KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 4
12 § KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN 4
16 § PERUSPÄÄOMA JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 5
17 § TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 5
18 § TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ SEKÄ RAPORTOINTI JÄSENKUNNILLE 6
21 § KUNTAYHTYMÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS 6
VI LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 7
22 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 7
23 § INVESTOINNIT JA PÄÄOMARAHOITUS 7
25 § JÄSENKUNNAN MAKSUOSUUDEN ERÄÄNTYMINEN JA VIIVÄSTYSKORKO 7
VII LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 8
28 § HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 8
VIII LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 8
30 § KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 8
31 § PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 8
32 § SOPIMUKSESTA AIHEUTUVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 8
IX LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 8
LIITE Peruspääoman omistus- ja jäsenkuntaosuudet 10
Kuntayhtymän nimi on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Sen kotipaikka on Porvoo.
Kuntayhtymä on kaksikielinen. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kuntayhtymän hallinnossa.
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tehtävänä on kouluttaa osaamiseltaan kilpailukykyisiä ja itseään kehittäviä kansalaisia sekä tuottaa hyvinvointia toimialueelleen. Kuntayhtymä arvostaa ja tukee henkilöstönsä kehittymistä ja uudistaa toimintojaan jatkuvasti.
Kuntayhtymä tuottaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluja sekä niiden oheispalveluja.
Tätä varten kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää ammatillisia oppilaitoksia, jotka voivat toimia myös kunnallisina liikelaitoksina.
Tehtävänsä hoitamiseksi kuntayhtymä voi perustaa, omistaa ja hallita myös yksityisoikeudellisia yhteisöjä, joiden ohjauksesta tarkemmat määräykset annetaan hallintosäännössä.
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Porvoo, Loviisa ja Sipoo. Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän toimintaan ovat liitteen mukaiset.
4 § JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU
Kuntayhtymän jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuut sen velvoitteista määräytyvät jäsenkunnittain kunkin kalenterivuoden päättyessä olleiden peruspääomaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymä pitää rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto- osuuksista.
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Yhtymähallitus päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta.
6 § JÄSENKUNNAN EROAMINEN JA OSUUKSIEN LUOVUTTAMINEN
Jäsenkunnan, joka aikoo erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava erosta kuntayhtymälle kirjallisesti. Perussopimus päättyy ja ero astuu voimaan eroavan kunnan osalta em.
ilmoituksen jättämistä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei muusta päättymisajankohdasta ole sovittu yhtymähallituksen suostumuksella.
Eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuksiaan kuntayhtymän varoihin toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Muussa tapauksessa eroavalle jäsenkunnalle suoritetaan yhtymähallituksen päättämä korvaus kuntayhtymälle luovutettavista osuuksista.
Kuntayhtymä voi yhtymähallituksen päätöksen mukaan ja sen määräämästä korvauksesta luovuttaa jäsenkunnalle osuuksia kuntayhtymän varoihin. Korvauksen tulee vastata luovutettavia osuuksia kuntayhtymän varoihin vähennettynä veloilla ja varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja -avustuksen suhteellisella määrällä.
Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei yhtymähallituksen päätöksen mukaan toisin sovita.
7 § KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymähallituksen päättämä erokorvaus kuntayhtymälle luovutettavista osuuksista.
Erokorvaus maksetaan kertasuorituksena eron astuessa voimaan, jos se on pienempi kuin
80.000 €. Jos erokorvaus on suurempi, maksetaan se kolmena yhtä suurena eränä 3 vuoden kuluessa eron voimaantulosta lukien. Erokorvauksen maksavat jäljelle jäävät jäsenkunnat tai peruspääomaa alennetaan vastaavalla summalla.
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymähallitus.
Jäsenkunnat päättävät
1) Yhtymähallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinnasta niin, että jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa 30 prosentin omistusosuutta kohti. Jokaisella kunnalla on kuitenkin vähintään yksi yhtymähallituksen jäsen. Yhtymähallituksen puheenjohtajan valitsee Porvoo ja varapuheenjohtajan Loviisa.
2) tarkastuslautakunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinnasta niin, että kunnat, joilla on yli 7 prosentin omistusosuus, saavat yhden jäsenen kukin. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan valitsee Loviisa ja varapuheenjohtajan Askola.
3) tilintarkastusyhteisön valinnasta yhtäpitävin päätöksin.
4) vastuuvapaudesta tilivelvollisille yhtäpitävin päätöksin
5) tilinpäätöksen hyväksymisestä yhtäpitävin päätöksin
6) kuntayhtymän purkamisesta.
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, jonka toimikausi on yksi (1) vuosi.
Yhtymähallitukseen kuuluu 7 jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsen.
Kullakin jäsenkunnalla on kokouksessa jäsenkuntaosuuksien mukainen äänimäärä, joka jakaantuu tasan kunnan läsnä olevien jäsenten kesken.
Yhtymähallituksessa voi yhden jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä prosenttia vailla sama kuin muiden yhtymähallituksessa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä.
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset.
Yhtymähallitus:
1) päättää kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmasta 2/3 määräenemmistöpäätöksellä
2) nimeää kuntayhtymän johtajan ja muut johtavat viranhaltijat sekä päättää kuntayhtymän johtajan johtajasopimuksesta,
3) päättää johtosäännöistä, yhtymäkokouksen työjärjestyksestä ja tilintarkastussäännöstä,
4) päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta.
5) vastaa kuntayhtymäkonsernin johtamisesta,
6) antaa selityksen yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos se katsoo, ettei yhtymäkokouksen päätöstä ole kumottava.
Yhtymähallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) edustajista on paikalla ja läsnä olevien edustajien yhteenlasketut äänimääräosuudet ovat yli 50 prosenttia.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
11 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN
Mikäli jäsenkunnat eivät ole tehneet yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien päätösvaltaan kuuluvassa perussopimuksen 9 §:ssä määrätyssä asiassa, yhtymähallitus kutsuu koolle yhtymäkokouksen päättämään asiasta.
Kokouskutsu tulee lähettää kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Yhtymäkokouksessa on yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenkunnat valitsevat yhtymäkokoukseen yhtymäkokousedustajat.
Kullakin yhtymäkokousedustajalla on kunnan peruspääomaosuuden mukainen prosenttiosuus äänimäärästä. Yhtymäkokouksessa voi yhden jäsenkunnan äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä prosenttia vaille sama kuin muiden yhtymäkokouksessa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu prosenttiosuus äänimäärästä.
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun 2/3 edustajista on läsnä ja, kun edustajien yhteenlasketut äänimääräosuudet ovat yli 50 prosenttia.
III LUKU KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
12 § KUNTAYHTYMÄN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymäkonsernin talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
16 § PERUSPÄÄOMA JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET
Peruspääoma muodostetaan vuoden 2017 tilinpäätöksen peruspääomaosuuksista vähentämällä niiden jäsenkuntien peruspääomaosuudet, joille hallitus on 2018 myöntänyt eron (Myrskylä, Orimattila, Pornainen ja Pukkila).
Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymähallitus.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien prosenttiosuuksiksi kuntayhtymäosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymähallitus.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymähallituksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvon alentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
17 § TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 10.10. mennessä.
Yhtymähallituksen päätöksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
18 § TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTAJÄRJESTELMÄ SEKÄ RAPORTOINTI JÄSENKUNNILLE
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi 6 kuukauden välein toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 § 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta kuntayhtymän alijäämien kattamisesta kuntalain 57
§:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Tilinpäätöstiedot toimitetaan jäsenkunnille vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
21 § KUNTAYHTYMÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot 15.11 mennessä.
VI LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
22 § KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS
Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot katetaan valtiolta tulevalla yksikköhinnalla ja kuntayhtymän muilla tuloilla.
Tuloslaskelman tilikauden ylijäämä/alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
23 § INVESTOINNIT JA PÄÄOMARAHOITUS
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymähallitus hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Yli 1 miljoonan euron investoinneista tulee päättää yhtymähallituksessa 2/3 enemmistöllä.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymähallitus.
25 § JÄSENKUNNAN MAKSUOSUUDEN ERÄÄNTYMINEN JA VIIVÄSTYSKORKO
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymähallitus.
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
VII LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
28 § HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
VIII LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
30 § KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
31 § PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
32 § SOPIMUKSESTA AIHEUTUVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Helsingin hallinto-oikeudessa.
IX LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
Tämä perussopimus tulee voimaan, kun jäsenkunnat ovat sen 31 §:n mukaisesti hyväksyneet.
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta tämän perussopimuksen mukaiset palvelut perussopimuksen hyväksymisen jälkeen.
LIITE Peruspääoman omistus- ja jäsenkuntaosuudet
Jäsenkunta | Omistus € | Osuudet % |
Askola | 1 035 160,44 | 8,02 % |
Lapinjärvi | 292 617,35 | 2,27 % |
Loviisa | 2 117 373,64 | 16,41 % |
Porvoo | 8 469 494,55 | 65,64 % |
Sipoo | 988 107,70 | 7,66 % |
Yhteensä | 12 902 753,68 | 100,00 % |
Tarkistettu EdupoliPointCollege Oy:n osakepääoman mukaiseksi.