KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS POHJOISEN KESKI‐SUOMEN TYÖLLISYYSALUEESTA

KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS POHJOISEN KESKI‐SUOMEN TYÖLLISYYSALUEESTA

Käsitelty: Kaupunginhallitus 9.10.2023, 381 §

Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 23.10.2023, 63 §

1 Sopimuksen osapuolet (sopijakunnat)

1.1 Vastuukunta

Äänekosken kaupunki y‐tunnus 2045520‐5

1.2 Muut sopijakunnat

Hankasalmen kunta y‐tunnus 0174035‐0

Kannonkosken kunta y‐tunnus 0175798‐8

Karstulan kunta y‐tunnus 9094917‐1

Kinnulan kunta y‐tunnus 0242816‐6

Kivijärven kunta y‐tunnus 0176150‐6

Konneveden kunta y‐tunnus 0176227‐7

Kyyjärven kunta y‐tunnus 0176410‐9

Laukaan kunta y‐tunnus 0176478‐2

Pihtiputaan kunta y‐tunnus 0243027‐4

Saarijärven kaupunki y‐tunnus 0176975‐1

Uuraisten kunta y‐tunnus 0177224‐8

Viitasaaren kaupunki y‐tunnus 0208573‐0

2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisesti sopia kuntien yhteistoiminnasta työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjes‐ tämiseksi ja muodostaa tätä varten kuntien yhteinen työllisyysalue.

Tämä sopimus on luonteeltaan kuntalain (410/2015) 51 ja 52 §:ssä tarkoitettu, edellä kohdassa 1 lueteltujen kuntien välinen sopimus yhteisestä toimielimestä. Tällä sopimuksella siirretään työvoi‐ mapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetut viranomaistehtävät yhteiselle toimieli‐ melle. Yhteistoiminnassa järjestetään ainoastaan lakisääteiset palvelut.

Yhteinen toimielin sopii erikseen:

• työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä Jyväskylän kaupungille, sen orga‐ nisaatiossa toimivalle viranomaiselle tai muulle kolmannelle osapuolelle;

• työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä muulle sopijakunnalle; ja

• muun sopijakunnan tai kolmannen osapuolen asemasta palveluiden tuottajana.

3 Hallinto ja päätöksenteko

3.1 Vastuukunta

Yhteistoiminnan hallinnosta ja yhteistoiminnan piiriin kuuluvien palveluiden järjestämisestä ja tuot‐ tamisesta vastaa Äänekosken kaupunki (vastuukunta).

3.2 Yhteinen toimielin

Yhteistoiminta‐alueen päätösvaltaa käyttää vastuukunnan organisaatiossa toimiva Pohjoisen Keski‐ Suomen työllisyysaluelautakunta (lautakunta). Lautakunta toimii työllisyysalueen työvoimaviran‐ omaisena.

Lautakunnassa on neljätoista (14) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Vas‐ tuukunnan valtuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet sopijakuntien nimeämistä ehdokkaista. Vastuu‐ kunnan nimeämistä ehdokkaista valitaan kaksi (2) jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Kunkin muun sopijakunnan nimeämistä ehdokkaista valitaan yksi (1) jäsen ja tämän henkilökohtai‐ nen varajäsen.

Vastuukunnan nimeämistä ehdokkaista valitulla jäsenellä on lautakunnassa kuusi ja puoli (6,5) ääntä per jäsen. Muun sopijakunnan nimeämistä ehdokkaista valitulla jäsenellä on lautakunnassa yksi (1) ääni per jäsen.

Naisten ja miesten välisestä tasa‐arvosta annetussa laissa (609/1986) säädettyjen vaatimusten täyt‐ tämiseksi sopijakunnan on ehdotettava sekä naista että miestä kutakin lautakunnan jäsenen ja vara‐ jäsenen paikkaa varten.

Vastuukunnan valtuusto valitsee lautakunnan jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja va‐ rapuheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan vastuukunnan nimeämistä ehdokkaista ja varapuheenjoh‐ taja vuorotellen kunkin muun sopijakunnan nimeämistä ehdokkaista.

Lautakunnan ja sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on sama kuin vastuukunnan kaupunginhallituksen toimikausi.

3.3 Määräenemmistövaatimus yhteisessä toimielimessä

Yhteisen toimielimen päätöksenteossa noudatetaan kuntalain 104 ja 105 §:n säännöksiä lukuun ot‐ tamatta seuraavia asioita, joissa päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut vähintään kaksi kolmas‐ osaa (2/3) äänistä:

• työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämistä muulle sopijakunnalle tai kolman‐ nelle osapuolelle koskevan sopimuksen tekeminen tai päättäminen; ja

• työllisyysalueen toimipisteiden määrää ja sijoittumista koskeva muu kuin tilapäinen muutos.

3.4 Yhteistoiminta‐alueen johtaja

Yhteistoiminta‐alueen johtajana ja yhteisen toimielimen esittelijänä on vastuukuntaan virkasuh‐ teessa oleva työllisyysaluejohtaja.

3.5 Hallintosääntö

Yhteisen toimielimen tehtävien ja toimivallan siirtämisestä yhteistoiminta‐alueen johtajalle ja muulle henkilöstölle sekä yhteisen toimielimen työskentelystä ja sen jäsenten taloudellisten etuuksien pe‐ rusteista määrätään tarkemmin vastuukunnan kulloinkin voimassa olevassa hallintosäännössä.

Vastuukunta varaa yhteiselle toimielimelle ja kullekin sopijakunnalle tilaisuuden antaa lausunto yh‐ teistoiminta‐alueen viranhaltijoiden toimivaltaa koskevista ja muista yhteistoimintaan vaikuttavista hallintosäännön määräyksistä ennen kuin vastuukunnan kaupunginhallitus tekee näistä tai näiden muuttamisesta ehdotuksen vastuukunnan valtuustolle. Vastuukunnan valtuuston hyväksymät hal‐ lintosääntömääräykset annetaan tiedoksi yhteiselle toimielimelle ja kullekin sopijakunnalle.

4 Otto‐oikeus

Vastuukunnan kaupunginhallituksella ei ole oikeutta ottaa yhteisen toimielimen päättämää, yhteis‐ toiminnan piiriin kuuluvaa asiaa käsiteltäväkseen.

5 Henkilöstö

Yhteistoiminnan henkilöstö on vastuukunnan palveluksessa. Vastuukunta perustaa tarvittavat virat ja toteaa työsuhteet.

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvia tehtäviä hoitava valtion henkilöstö siirtyy vastuukunnan palveluk‐ seen siten kuin tästä on säädetty.

Sopijakunnista ei siirry henkilöstöä vastuukunnan palvelukseen yhteistoiminnan tehtäviin tällä sopi‐ muksella eikä muutoinkaan tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

6 Asianhallinta ja arkistointi

Vastuukunta huolehtii yhteistoiminnan edellyttämästä asianhallinnasta ja arkistoinnista vastuukun‐ nan kulloinkin voimassa olevan hallintosäännön mukaan.

7 Asiakastietojen käsittely

Yhteinen toimielin on yhteistoiminnan piiriin kuuluvissa asioissa rekisterinpitäjä. Yhteinen toimielin nimittää asiakastietojen käsittelyn edellyttämät vastuuhenkilöt ja tietosuojavaltuutetut vastuukun‐ nan henkilöstöstä.

8 Talous

8.1 Taloudenhoidon perusteet

Yhteistoiminnan talous ja taloudenpito ovat osa vastuukunnan talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Näissä yhteistoiminnan talous on omana vastuualueenaan. Työllisyysalueen tehtävien hoito rahoitetaan sitä varten kohdennetuilla valtionosuuksilla sekä sopijakuntien työllisyyteen mah‐ dollisesti osoittamilla taloudellisilla lisäresursseilla.

Yhteistoiminnan talousarviossa esitetään yhteistoiminnan tehtävät, tavoitteet ja näiden edellyttä‐ mät määrärahat sekä osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopijakuntien maksuosuuksilla. Talous‐ arvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan. Talous‐arvioon tehtävistä muutoksista päättää vastuukunnan valtuusto. Talousarvion muutosesityksistä vastaa yh‐ teinen toimielin ja esitykset on annettava sopijakunnille tiedoksi hyvissä ajoin ja pyydetään kuntien lausunto tiettyyn määräaikaan mennessä ennen asian käsittelyä.

Xxxxxxxx toimielin seuraa talousarvion toteutumista ja valvoo sen noudattamista. Vastuukunta ra‐ portoi muille sopijakunnille toiminnasta ja taloudesta kuukausittain.

Työllisyysasioiden lakisääteiset tehtävät hoidetaan kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaasti. Talouden seurantaa varten perustetaan kuntien talousjohtajista seurantaryhmä, joka seuraa jatku‐ vasti työllisyysalueen taloustilannetta. Talousseurantaryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

8.2 Kustannusten perusteet ja jakautuminen

Yhteistoiminnan kustannukset jaetaan kahteen eri ryhmään:

a) Yhteiset yleiset kustannukset

b) Aiheuttamisperiaatteella jaettavat kustannukset

Myös osuus vastuukunnan yleisistä kuluista (hallinto, palkanlaskenta, johtaminen, toimitilat, ICT, ke‐ hittäminen jne.) kohdistetaan yhteisiin yleisiin kustannuksiin.

Aiheuttamisperiaatteella jaettaviin kustannuksiin kuuluvat muun muassa palkkatuki, starttirahat, työvoimakoulutukset (ml. kotokoulutukset) sekä valmennuspalvelut.

Yhteiset yleiset kustannukset jaetaan kuntien työikäisen väestön (uudistuksen laskennallinen valti‐ onosuuskriteeri ikäryhmä 18–64‐vuotiaat) määrän (25 %) ja laajan työttömyyden (työttömien työn‐ hakijoiden ja aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä olleiden yhteismäärä) suuruuden (75 %) suhteessa. Jakoperusteena olevina tunnuslukuina käytetään työikäisen väestön osalta kalen‐ terivuoden viimeisen päivän määrää siten kuin sitä valtionosuuspäätöksessä käytetään ja laajan

työttömyyden osalta 12 kuukauden keskiarvoa (1.12.–30.11). Yhteiset yleiset kustannukset kohdis‐ tetaan koko talousarviovuoden ajan samalla jakoperusteella ja tunnusluvut tarkistetaan talousar‐ viovuosittain.

Aiheuttamisperiaatteella jaettavat kustannukset kohdistetaan toteutuneiden kustannusten mukai‐ sesti.

8.3 Talousarvion valmistelu

Yhteistoiminnan vuosittaisen talousarvion valmistelussa noudatetaan seuraavaa käsittelyjärjestystä:

1) talousarvion lähtökohtien ja soveltuvin osin talousarvioluonnoksen käsittely tässä sopi‐ muksessa tarkoitetussa ohjausryhmässä;

2) talousarvioluonnoksen käsittely yhteisessä toimielimessä;

3) talousarvioluonnoksen toimittaminen sopijakunnille lausuntoja varten;

4) talousarvioehdotuksen käsittely yhteisessä toimielimessä, ehdotuksen tekeminen vas‐ tuukunnan kaupunginhallitukselle;

5) talousarvioehdotuksen käsittely vastuukunnan kaupunginhallituksessa, ehdotuksen teke‐ minen vastuukunnan valtuustolle; ja

6) talousarvion hyväksyminen vastuukunnan valtuustossa.

8.4 Ennakkomaksut

Vastuukunnan valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset yhteistoiminnan menot jaetaan sopi‐ jakuntakohtaisiin maksuosuuksiin ja edelleen kalenterikuukausikohtaisiin ennakkomaksuihin.

Vastuukunta laskuttaa ennakkomaksut muulta sopijakunnalta kuukausittain siten, että eräpäivänä on kunkin kuukauden 15. päivä.

8.5 Tasausmaksut

Vastuukunnan päättyneen kalenterivuoden kirjanpidon osoittamien yhteistoiminnan toteutuneiden menojen ja sopijakunnan maksamien ennakkomaksujen summan välisestä erosta muodostuu ta‐ sausmaksuja, joita muu sopijakunta maksaa vastuukunnalle (lisämaksu) tai vastuukunta muulle so‐ pijakunnalle (maksunpalautus).

Vastuukunta laskuttaa lisämaksun muulta sopijakunnalta yhdessä erässä siten, että eräpäivänä on vuosittain helmikuun 28. päivä.

Vastuukunta maksaa maksunpalautuksen muulle sopijakunnalle yhdessä erässä siten, että eräpäi‐ vänä on vuosittain helmikuun 28. päivä.

8.6 Maksuviivästyksen seuraamukset

Vastuukunta tai muu sopijakunta on velvollinen maksamaan tämän sopimuksen mukaan viivästy‐ neelle maksusuoritukselle korkolain (633/1982) 4 §:ssä (846/2009) tarkoitettua viivästyskorkoa erä‐ päivästä lukien.

8.7 Asiakasmaksut

Yhteinen toimielin päättää yhteistoiminnan piiriin kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmak‐ suista. Asiakasmaksut ovat yhteistoiminnan tuloa. Asiakasmaksut ovat samat kaikissa sopijakunnissa.

9 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa noudatetaan vastuukunnan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ohjeita ja vastuukunnan menettelytapoja. Xxxxxxxx toimielin käsittelee sisäisen valvon‐ nan ja riskienhallinnan toteutumista vuosittain.

10 Vahingonkorvausvastuu

10.1 Sopimuksenulkoinen vastuu

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien hoitamisessa aiheutuvista vahingoista muodostuva va‐ hingonkorvausvastuu kolmannen osapuolen hyväksi on yhteistoiminnan menoa.

10.2 Sopimusvastuu

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien hoitamisessa aiheutuvista vahingoista muodostuva va‐ hingonkorvausvastuu sopijakunnan hyväksi on yhteistoiminnan menoa sillä edellytyksellä, että vas‐ tuukunnan ei näytetä menetelleen lainsäädännön tai tämän sopimuksen vastaisesti.

11 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopijakuntien vä‐ lisin neuvotteluin.

Jos yhteisymmärrystä ei ole saavutettu 60 päivän kuluessa siitä, kun sopijakunta toimitti kirjallisen neuvottelupyynnön toiselle sopijakunnalle, voidaan erimielisyys jättää Hämeenlinnan hallinto‐oikeu‐ den ratkaistavaksi, jos kyseessä on hallintoriita‐asia, tai Keski‐Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jos kyseessä on riita‐asia.

12 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2025 lukien. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Sopijakunta voi milloin tahansa irtisanoa sopimuksen. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti kai‐ kille sopijakunnille. Kun sopimus irtisanotaan, sen voimassaolo päättyy irtisanomisen toimittamisen jälkeen ensimmäisenä alkavan kalenterivuoden päättyessä, jollei työllisyysalueen muodostamista, kunnan kuulumista työllisyysalueeseen tai yhteistoiminnan ehtoja koskevasta valtioneuvoston pää‐ töksestä muuta johdu.

Tästä sopimuksesta johtuvat sopijakunnan taloudelliset ja muut oikeudet ja velvollisuudet jatkuvat irtisanomisesta huolimatta sopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka, jollei työllisyysalueen

muodostamista, kunnan kuulumista työllisyysalueeseen tai yhteistoiminnan ehtoja koskevasta val‐ tioneuvoston päätöksestä muuta johdu.

13 Sopimuksen muuttaminen

Tämän sopimuksen muutoksista on päätettävä sopijakuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Muutokset so‐ pimukseen tehdään kirjallisesti ja ne on kunkin sopijakunnan allekirjoitettava, muut muutokset ovat mitättömiä.

14 Vireillä olevan asian siirtyminen

Sopijakunnassa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa vireille tullut, yhteistoiminnan piiriin kuu‐ luva asia siirtyy yhteiselle toimielimelle tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukien.

15 Omaisuuden ja aineettomien oikeuksien siirtyminen

Kiinteän tai irtaimen omaisuuden tai aineettomien oikeuksien mahdollisesta siirtymisestä muulta so‐ pijakunnalta vastuukunnalle sovitaan erikseen vastuukunnan ja kunkin muun sopijakunnan kesken.

16 Seuranta ja kehittäminen

16.1 Ohjausryhmä

Yhteistoiminta‐alueella on ohjausryhmä, jonka tehtävänä on arvioida tämän sopimuksen toteutu‐ mista, yhteistoiminnan palvelutasoa, taloutta ja tuloksellisuutta sekä toimintaympäristön muutok‐ sia.

Ohjausryhmään kuuluvat kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai tämän määräämä viranhaltija ja yh‐ teistoiminta‐alueen johtaja.

Ohjausryhmä kokoontuu vastuukunnan kaupunginjohtajan tai tämän määräämän viranhaltijan kut‐ susta vuosittain touko‐kesäkuussa ja muutoinkin tarpeen tai sopijakunnan pyynnön mukaan.

16.2 Neuvottelukunta

Yhteistoiminta‐alueella on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää yhteistoiminta‐alueen ja sen kumppanien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen toimeenpanossa, suun‐ nittelussa ja kehittämisessä työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Neuvottelukuntaan kuuluvat yhteisen toimielimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, vastuukun‐ nan kaupunginjohtaja tai tämän määräämä viranhaltija ja yhteistoiminta‐alueen johtaja sekä yhteis‐ toiminta‐alueen johtajan kutsumat, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoi‐ tettujen toimijoiden ja sidosryhmien edustajat.

Neuvottelukunta kokoontuu yhteistoiminta‐alueen johtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa.

17 Päiväys ja allekirjoitukset

KANNONKOSKEN KUNTA

KARSTULAN KUNTA

KINNULAN KUNTA

KIVIJÄRVEN KUNTA

KONNEVEDEN KUNTA

KYYJÄRVEN KUNTA

LAUKAAN KUNTA

PIHTIPUTAAN KUNTA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

UURAISTEN KUNTA

VIITASAAREN KAUPUNKI

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI