INFRA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

INFRA-▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ 1.3.2023–28.2.2025

INFRA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1.3.2023–28.2.2025

ISBN 978-952-267-456-2 ISBN 978-952-267-457-9 (pdf)

Kustantaja Rakennustieto Oy Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy

Paino: ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇, Jyväskylä 2023

SISÄLTÖ
Infra-alan työehtosopimus	13	TES
Allekirjoituspöytäkirja	76	AKP
Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta infra-alalla	79	MISS
Koulutussopimus	85	KTS
Sopimus työntekijöiden edustajista ja yhteis- toiminnasta infra-alan yrityksissä	89	TED
Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä	111	AYM
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus	113	UTS
Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä	116	VTS
Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä	121	HTS
Työehtosopimus ruoppaustöiden työajasta	125	RTS

Sisällysluettelo

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 13

1 § Sopimuksen soveltamisala 13

2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite 13

3 § Liitesopimukset 13

4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva 14

5 § Paikallinen sopiminen 14

6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet 15

7 § Erimielisyyksien sovittelu 15

8 § Sopimuksen voimassaolo 16

II TYÖAIKA 17

9 § Säännöllinen työaika, työajan sijoittaminen ja varallaolo 17

10 § Paikallinen sopiminen keskimääräisestä

säännöllisestä työajasta 19

11 § Vuorotyö ja jaksotyö 22

12 § Lepoajat 23

13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen 24

14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö 25

15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen 27

16 § Arkipyhäkorvaus 28

17 § Työajan lyhentäminen 29

1. Soveltamisala 29

2. Vapaan kertyminen 29

3. Vapaan antaminen 30

4. Ansionmenetyksen korvaaminen 30

5. Työssäolopäivien veroiset päivät 31

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa 31

III PALKKAUS 32

18 § Käsitteet 32

19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat 33

1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin 33

2. Palkkaryhmät 34

3. Perustuntipalkat 37

4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat 37

20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä 38

1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen 38

2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset 39

3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät 40

4. Suojavarustuksessa tehtävästä työstä maksettava lisä 41

21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton-, kurottajan-

ja kuormausnosturinkuljettajan palkkaus sekä tunneli-

ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä 41

1. Tehollinen työaika 41

2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä

koneen teholliselta työajalta 42

3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan

työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta 43

4. Kuormausnosturinkuljettajan työkohtainen

lisä koneen teholliselta työajalta 43

5. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä 44

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus 44

1. Tuotantopalkkiopalkkaus 44

2. Urakkapalkkaus 45

3. Palkkiopalkkaus 46

23 § Odotusajan palkka 46

24 § Hälytysraha 47

25 § Korvauspalkat 47

26 § Palkanmaksu 48

IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 49

27 § Vuosiloma 49

1. Oikeus vuosilomaan 49

2. Lomaraha 49

3. Lisävapaapäivien palkka 51

28 § Sairausajan palkka 51

1. Määritelmät 51

2. Sairausajan palkan maksuajanjakso 51

3. Odotuspäivä 52

4. Sairausajan palkan määrä 52

5. Työkyvyttömyyden todentaminen 53

6. Yrityksen työterveyspalvelut 54

7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 54

8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen 55

9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen 55

10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus 56

11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen 57

29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana 57

30 § Äitiys- ja isyysvapaa 58

31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit 58

1. Lakisääteiset terveystarkastukset 58

2. Lääkärissäkäynnit 60

32 § Muut poissaolot 62

1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä 62

2. Lähiomaisen hautauspäivä 63

3. Kutsuntapäivä 63

4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi 63

5. ▇▇▇ 55-vuotiaiden palkaton vapaa 64

33 § Ryhmähenkivakuutus 64

34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen 64

1. Henkilöstötilat 64

2. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ▇▇

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista 65

35 § Turvavarusteet 65

V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 67

36 § Matkat työmaatehtävissä 67

1. Yöpymistä edellyttävät matkat 67

2. Päivittäiset matkat 69

37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta 70

38 § Oman auton käyttö 71

39 § Matkustamista koskevia määräyksiä 72

1. Matkavuorokausi 72

2. Matkan mittaamisen lähtökohta 72

3. Matkan mittaus 72

5. Matkustamisen selvittäminen 72

6. Maksaminen 72

7. Työnantajan määräämä kuljetus 73

40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien

määräysten osalta 73

41 § Työ ulkomailla 73

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 76

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA INFRA-ALALLA 79

1 § Koeaika 79

2 § Lomauttaminen 80

3 § Irtisanominen 80

4 § Työkunnat 81

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 81

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 82

7 § Työvoiman vähentämisjärjestys 83

8 § Takaisinottaminen 83

9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 84

KOULUTUSSOPIMUS 85

1 § Ammatillinen koulutus 85

2 § Yhteinen koulutus 85

3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 86

4 § Korvaukset 87

5 § Sosiaaliset edut 88

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA INFRA-ALAN

YRITYKSISSÄ 89

1 § Soveltamisala 89

2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät 89

1. Työsuojelupäällikkö 89

3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät 90

1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies 90

2. Varaluottamusmies 90

3. Työsuojeluvaltuutettu 90

4. Varatyösuojeluvaltuutettu 92

5. Yhteyshenkilö 92

4 § Varaedustajana toiminen 93

5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät 93

6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus 95

7 § Henkilöstön edustajien valinta 96

1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta 96

2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta 97

3. Työsuojeluvaltuutetun valinta 97

8 § Vaalien järjestäminen 97

9 § Henkilöstön edustajien työsuhde 99

1. Velvollisuudet 99

2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa 99

3. Ansio ja sen kehitys 100

4. Työsuhdeturva 100

5. Ehdokas- ja jälkisuoja 101

6. Korvaus sopimuksen vastaisesta

työsuhteen päättämisestä 101

10 § Henkilöstön edustajien vapautus työstä 102

1. Luottamusmies 102

2. Työsuojeluvaltuutettu 103

11 § Henkilöstön edustajien korvaukset 104

1. Luottamusmiehen ansionmenetyksen

korvaaminen ja erilliskorvaus 104

2. Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen

korvaaminen ja erilliskorvaus 106

12 § Henkilöstönedustajien tiedonsaantioikeus 108

13 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus

osallistua koulutukseen 109

14 § Toimitilat 110

15 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys 110

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMISESTÄ 111

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ

KOSKEVA SOPIMUS 113

1 § Yleistä 113

2 § Aliurakointi 113

3 § Konevuokraus 114

4 § Vuokratyövoima 114

5 § Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 115

TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJASTA JATKUVASSA KAKSI- JA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 116

1 § Soveltamisala 116

2 § Keskimääräiset viikkotyöajat 116

3 § Tasoittumisjakso 116

4 § Työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo

sekä niiden muuttaminen 117

5 § Ruokailu kaksi- ja kolmivuorotyössä 117

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen 118

7 § Työajan tasaamislisä 118

8 § Lisien maksamisajankohta 119

9 § Vuosiloma 119

10 § Toisin sopiminen 120

TYÖEHTOSOPIMUS HOIDON ALUEURAKOINNIN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ 121

1 § Työaika 121

2 § Työvuoroluettelo 122

3 § Ilta- ja yötyölisä 122

4 § Varallaolo 123

5 § Päivittäiset matkakustannukset 124

6 § Palkanmaksu 124

7 § Tulospalkkaus 124

TYÖEHTOSOPIMUS RUOPPAUSTÖIDEN TYÖAJASTA 125

1 § Soveltamisala 125

2 § Työaika 125

3 § Ylityökorvaukset 125

4 § Ilmoitus liitoille 126

TES

INFRA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS ajalle 1.3.2023–28.2.2025

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalt- tialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.

2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvollisia noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita so- pimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan ri- ko työehtosopimuksen määräyksiä.

3 § Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan:

1. Sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta infra-alalla

2. Koulutussopimusta

TES

3. Sopimusta työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta infra-alan yrityksissä

4. Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta

6. Työehtosopimusta työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömäs- sä kolmivuorotyössä

7. Työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä

8. Työehtosopimusta ruoppaustöiden työajasta

4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

Infra-alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liitty- vät menettelytavat määräytyvät sopimuksen irtisanomissuojasta ja lo- mauttamisesta infra-alalla mukaisesti (liitesopimus 1).

5 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn tai sen jäseninä oleviin piiriyhdistyksiin kuuluvissa infra-alan yri- tyksissä paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa hen- kilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojeluvaltuutettu.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.

TES

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.

Sopimus voidaan irtisanoa enintään kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Mikäli paikallinen sopimus koskee työajan tasoittumista työtuntijärjestelmän mukaisesti, sopimusta ei voida irtisanoa kesken tasoittumisjakson.

Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan myös työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä.

6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet

Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksymästä sopi- muksesta työntekijöiden edustajista sekä yhteistoiminnasta infra-alan yrityksissä.

Rakennusliitto ry:n asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.

7 § Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on erimielisyyttä tämän työehtoso- pimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on py- rittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi siirtää sen allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilme- nee erimielisyyden kohde ja osapuolten kanta asiaan. Muistion allekir- joittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin osapuolelle.

TES

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

8 § Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja on voimassa 28.2.2025 asti.

TES

II TYÖAIKA

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Työaikalain määräyksiä noudatetaan työehto- sopimuksen osana.

9 § Säännöllinen työaika, työajan sijoittaminen ja varallaolo

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan sopia keskimääräiseksi 10 §:n määräyksiä nou- dattaen.

2. Yksivuorotyössä työ alkaa kello 07.00 ja päättyy kello 16.00.

3. Mikäli aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työjärjestelyn vuoksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkea- vasti.

Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työ- vuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, jo- ka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoi- tusta.

4. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syi- den takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla.

5. Liitesopimuksissa on tarkemmat määräykset säännöllisen työajan jär- jestämisestä teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävässä kaksi- ja kol- mivuorotyössä, hoidon alueurakoinnissa sekä ruoppaustyössä.

TES

6. Moottoriajoneuvonkuljettajien työaikaan sovelletaan työaikalakia ja ajoajan osalta EY:n neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista (EY n:o 561/2006). Moottoriajoneuvon kuljettajan työaika voi kalenteriviikon aikana ylittää 60 tuntia.

7. Työvuoroluettelo on laadittava 13 §:n mukaisesti.

8. a) Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava työn- tekijän kanssa ennen varallaolon alkamista. Varallaolo ei saa kohtuutto- masti haitata työntekijän vapaa-ajankäyttöä.

Varallaolosta sovittaessa on sovittava varallaolosta maksettava korvaus, varallaoloaika ja töihin saapumisaika kutsun saamisesta. Työntekijä on velvollinen saapumaan töihin sovitussa ajassa.

Useamman työntekijän ollessa yhtä aikaa varalla, voidaan sopia etukä- teen, kuka työntekijöistä kutsutaan ensin työhön.

Paikallisesti voidaan sopia kaikkia työntekijöitä tai tiettyä työntekijäryh- mää koskevan varallaolon korvauksesta ja muista yksityiskohdista. Varal- laolo edellyttää tällöinkin työntekijän suostumuksen.

b) Varallaolosta maksetaan korvausta vähintään

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään 25,81 €/varallaolovuorokausi.

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähin- tään 26,33 €/varallaolovuorokausi.

Korvaus maksetaan riippumatta siitä, sisältyykö vuorokauteen työaikaa.

Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajankäytölle aiheutuvat rajoitukset.

c) Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolokorvaus ole työssäolo- ajalta maksettua palkkaa. Työntekijä voi olla varalla korkeintaan seitse- män vuorokautta yhdenjaksoisesti, jollei muuta sovita.

TES

10 § Paikallinen sopiminen keskimääräisestä säännöllisestä työajasta

1. Paikallisen sopimuksen tekeminen

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Paikallisen sopimuksen voi tehdä työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsään- töisesti yksin. Työryhmän tai yksittäisen työntekijän tekemä paikallinen sopimus ei voi olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen tekemän paikallisen sopimuksen kanssa. Yksilötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle. Työntekijä, joka itse ei ole ollut sopija- na, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän il- moittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen so- pimuksen soveltamista.

2. Työaikajärjestelyt

a) Enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa

Paikallisesti voidaan sopia, että päivittäinen työaika on enintään 10 tun- tia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Työajan on tasoituttava enintään 26 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Pai- kallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

Paikallisessa sopimuksessa on sovittava

• työajan tasoittumisjaksosta

• säännöllisen työajan enimmäismäärästä

• poikkeavien työaikojen korvaamisesta siltä osin kuin poiketaan 15 §:n määräyksistä

• tasaisesta palkanmaksusta, mikäli palkka sovitaan maksettavaksi siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa

TES

• millä aikavälillä työntekijälle annetaan tieto tasoittamattomista tun- neista. Tieto on annettava vähintään tasoittumisjakson puolivälissä sekä tasoittumisjakson päättyessä.

Työajan tasoittumista laskettaessa säännölliseksi työajaksi lasketaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

b) Enintään 12 tuntia päivässä ja/tai yli 50 tuntia viikossa

Paikallisesti voidaan poikkeuksellisesti sopia, että päivittäinen työaika on enintään 12 tuntia ja/tai viikoittainen työaika yli 50 tuntia. Työajan on tasoituttava enintään 26 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

Työnantajan tulee lähettää paikallinen sopimus molemmille liitoille vah- vistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös, vahvistavatko ne sopimuk- sen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.

Kyse on vuorotyöstä, mikäli työtä tehdään kahdessa vuorossa ja vuorot vaihtuvat säännöllisesti. Edellytyksenä on, että työvuorot ovat peräkkäin, menevät enintään yhden tunnin päällekkäin tai niiden välissä on enin- tään yhden tunnin tauko. Jälkimmäiseltä vuorolta maksetaan 15 §:n mukaista iltavuorolisää. Kello 23–06 maksetaan kuitenkin iltavuorolisän sijaan 15 §:n mukaista yötyölisää, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työajan tasoittumista laskettaessa säännölliseksi työajaksi lasketaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Paikallisessa sopimuksessa on sovittava

• työajan tasoittumisjaksosta

• säännöllisen työajan enimmäismäärästä

• poikkeavien työaikojen korvaamisesta siltä osin kuin poiketaan 15 §:n määräyksistä

TES

• tasaisesta palkanmaksusta, mikäli palkka sovitaan maksettavaksi siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa

• rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä

• millä aikavälillä työntekijälle annetaan tieto tasoittamattomista tun- neista. Tieto on annettava vähintään tasoittumisjakson puolivälissä se- kä tasoittumisjakson päättyessä.

3. Työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelon muuttaminen

Työnantajan on ennakolta laadittava suunnitelma työajan tasoittumises- ta. Suunnitelmasta on ilmettävä vähintään kunkin viikon säännöllinen työaika. Tasoittumissuunnitelma on laadittava ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn tai sovittuun keskimäärään.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunnitelmaa työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuojeluvaltuutettua, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymi- seen on varattava riittävä aika.

Työajan tasoittumissuunnitelman muutoksesta on ilmoitettava työnteki- jälle hyvissä ajoin.

Työvuoroluettelo on laadittava 13 §:n mukaisesti.

Paikallisesti sovitun keskimääräisen työajan työvuoroluetteloa ja työaiko- ja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työn- antajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liitty- västä painavasta syystä. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireel- lisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

TES

4. Muita määräyksiä

Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin 36 §:n tai 37 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oi- keus korvauspalkkoihin ja ansionmenetyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti.

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keski- määräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tunti- määrän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava korvaus.

11 § Vuorotyö ja jaksotyö

1. Kolmivuorotyö voidaan järjestää siten, että viikoittainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.

Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello

24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain.

2. Tavarankuljetustyö, aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö, koneellinen metsänparannustyö sekä vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jakso- työksi.

Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Yli- työ määräytyy 14 §:n 1. kohdan mukaisesti.

TES

Työvuoroluettelo on laadittava 13 §:n mukaisesti. Jaksotyössä työvuoro- luettelosta on käytävä selville ainakin päivittäisen työajan alkamisaika se- kä työntekijän vapaapäivät.

12 § Lepoajat

1. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokatauko. Työntekijöiden ruokatauot voidaan sijoittaa lomittain. Pai- kallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta.

2. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 mi- nuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yh- dessä tai kahdessa erässä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin an- nettava neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tau- ko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun vä- liin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.

3. Työntekijällä on oikeus kahdeksan ensimmäisen työtunnin aikana 12 minuutin kahvitaukoon sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puo- liskolla. Jos työntekijän työ kestää yli kahdeksan tuntia, pidetään kahdek- san tunnin jälkeen 15 minuutin kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos kahdeksan tunnin ylitys kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. Kahvitauot luetaan työaikaan.

Moottoriajoneuvon kuljettaja voi pitää kahvitauot osana edellä kohdassa 2 mainittuja työaikalain tai ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaisia pakollisia taukoja.

4. Säännöllisen työvuoron pituuden poiketessa kahdeksasta tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta edellisestä kohdasta poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista paikal- lisesti sopia myös muilta osin kohdista 1 ja 3 poiketen lukuun ottamatta moottoriajoneuvonkuljettajia.

TES

13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen

1. Jokaiselle työpaikalle on laadittava vähintään viikkoa ennen siinä tar- koitetun ajanjakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä le- poaikojen ajankohdat.

Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostu- muksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollis- ta, kuitenkin vähintään viikoksi.

Työssä, jossa säännöllisen työajan sijoittelu ei vaihtele, työvuoroluettelo saadaan antaa toistaiseksi voimassa olevana.

2. Keskimääräisessä säännöllisessä työajassa työvuoroluettelo on laadit- tava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumissuunnitelma, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään viikoksi. Työ- ajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo voivat olla samassa asia- kirjassa.

3. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäi- sen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

4. Mikäli työntekijä on pois työstä siten, että hänelle maksetaan kor- vauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, korvataan työvuoroluettelon päätty- misen jälkeiset työpäivät sen mukaan kuin työntekijän työaika olisi 9 §:n mukainen.

TES

14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö

1. Yli- ja hätätyö määritellään ja korvataan työaikalain mukaisesti.

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

11 §:n 2. kohdan mukaisessa jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työ- ajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentil- la korotettu palkka.

2. Työviikko alkaa maanantaina.

Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina silloin, kun työntekijä työvuoroluettelon mukaisesti saapuu työhönsä.

Työvuorokausi alkaa työvuoroluettelon mukaisen työvuoron alkaessa.

Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilan- teessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväk- seen työaikalain 25 §:n mukaista vuorokausilepoa, kaikki työtunnit kuu- luvat siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaina tai juhlapyhänä kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä.

TES

3. Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäislauan- taina tehdystä työstä, riippumatta onko se ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityöstä maksettavan palkan vaih- tamisesta osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän sään- nöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan nou- dattaen soveltuvin osin mitä edellä on ylityön rahakorvauksesta määrätty.

Soveltamisohje:

Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja makse- taan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan sa- malla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovi- taan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötunnin vaih- tamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annet- tava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työn- antajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti.

5. Keskimääräistä säännöllistä työaikaa käytettäessä vuorokautista yli- työtä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta makse- taan 50 % korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka. Viikoittaista ylityötä on työvuoroluetteloon merkityn säännölli- sen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Viikoit- taisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja sitä seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.

Mikäli työaika ei tasoittumisjakson aikana tasoitu sovittuun keskimää- räiseen työaikaan, maksetaan tasoittamattomista tunneista kuten viikko- ylityöstä.

6. Työaikalain 18 §:n mukainen enimmäistyöajan tarkastelujakso on 12 kuukautta.

TES

Moottoriajoneuvon kuljettajien enimmäistyöajan tarkastelujakso on 6 kuukautta.

7. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia yötyötä tehtäväksi muulloinkin, jos työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä.

15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan

a) iltavuorolisää

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta 1,38 € tunnille.

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,41 € tunnille.

b) yövuorolisää

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta 2,59 € tunnille.

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,64 € tunnille.

Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä mutta joka tehdään nor- maalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poi- keten, maksetaan erillistä lisää seuraavasti:

a) työstä, joka tehdään kello 16.00–23.00 välisenä aikana, maksetaan il- tatyölisää

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta 1,38 € tunnille.

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,41 € tunnille.

b) työstä, joka tehdään kello 23.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisää

TES

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta 2,59 € tunnille.

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,64 € tunnille.

16 § Arkipyhäkorvaus

Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/ tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen.

Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.

Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä ja itsenäisyyspäivältä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä tai itsenäisyyspäivältä.

Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei

TES

ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.

17 § Työajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Työajan lyhennysmääräykset eivät koske lomiensa aikana työssä olevia koululaisia ja opiskelijoita.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Mikäli työsopimuk- sesta huolimatta työntekijän tekemä todellinen työaika on kuitenkin säännöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan ly- hentämismääräysten piiriin.

2. Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia.

Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työs- kentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työ- päivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta.

Tehdyiksi työpäiviksi luetaan päivät,

• joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia,

• joilta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksa- maan palkan ja

TES

• joilla työaika tasoittumissuunnitelman aikana on tasoitettu keskimää- rin 40 tunniksi viikossa.

Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään kertymisvuoden loppuun mennessä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että edellä olevasta poiketen kerty- nyt vapaa annetaan kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan anta- misesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdolli- suuksien mukaan viikkoa aikaisemmin.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Tällöin työnte- kijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4. kohdan mukaisesti.

4. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka työntekijän keskituntiansion perusteella. Keskituntiansio lasketaan 28 §:n 4. kohdan mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia, että työajan lyhentämisestä johtuva ansiomene- tys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan lyhen- nyskorvaus maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

TES

Työajan lyhennyskorvausta ei voida sopia sisältyväksi palkkaan.

Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ker- tyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta.

Mikäli työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt työajanlyhennysvapaa- ta enemmän kuin sitä on ehtinyt kertyä ja saanut korvauksen tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa korvaus.

5. Työssäolopäivien veroiset päivät

Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä eli kerryttä- vät vuosilomaa.

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajan lyhennyskorvausta 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa.

Erillistä palkanosaa ei makseta vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.

Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestel- män piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoi- tettu palkanosan maksaminen päättyy.

Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikais- tamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta erilliseen prosenttiperusteiseen korvaukseen.

III PALKKAUS

TES

18 § Käsitteet

Aikapalkkaus

Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä.

Korvauspalkat

Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuk- sella sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai mat- ka-ajalta. Ks. 25 §.

Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn si- joituksensa perusteella. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammat- titaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä ky- kenee tekemään.

Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. Ks. 22 §.

Perustuntipalkat

Perustuntipalkka on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähim- mäispalkka.

TES

Tuotantopalkkiopalkkaus

Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa pe- rustuntipalkan lisäksi on sovittu tuotantopalkkio, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadul- liseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.

Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta sekä työn- antajan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtai- nen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi ol- la myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka.

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, joka on sidottu yksin- omaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työ- suoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muu- hun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.

19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat

1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden perusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinai- nen määrittely viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Palkkaryhmä merkitään työhönottolomakkeeseen tai kirjalliseen työ- sopimukseen.

TES

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen (esimerkiksi kouluttautumisen tai harjaantumisen) myötä. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain, jos ryhmittelyssä on tapahtunut virhe tai työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsi- sällön kehittymisen mukana.

Ennen palkkaryhmän laskemista kuullaan työntekijää ja tarvittaessa hän- tä edustavaa luottamusmiestä laskemisen perusteista.

Työn vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon

Jos työsopimus poikkeuksellisesti solmitaan työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, osapuolet voivat sopia, että palk- karyhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitai- don mukaan. Mikäli työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaiton- sa mukaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien ammattitaitonsa mukai- sesti.

2. Palkkaryhmät Palkkaryhmä I

Työntekijältä ei edellytetä infra-alan töiden tuntemusta.

Palkkaryhmä II

Työntekijältä edellytetään infra-alan töiden yleistuntemusta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia infra-alan töitä. Myös I palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa tässä lueteltuja töitä, mutta hänen työsuorituksensa vaatii yksityiskohtaisempaa opastusta. Palkka- ryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kahden vuoden työskentelyn erilaisissa infra-alan töissä.

TES

Palkkaryhmä III

Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät Työntekijä hallitsee jonkin infra-alan ammattityön.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä kykenee suorittamaan jonkin am- matin piiriin kuuluvan työn / työkokonaisuuden ilman, että hänellä on IV palk- karyhmän edellyttämää ammattitaitoa.

Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa ammatil- lisen koulutuksen (perustutkinnon), aikuisten ammatillisen perustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan.

Palkkaryhmä IV

Ammattityöntekijät

Työntekijä on koulutuksen tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän

a) hallitsee jonkin ammatin työt monipuolisesti ja itsenäisesti tai

b) suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista muis- takin kuin vähäisistä töistä.

Soveltamisohje:

Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammatti- miehet. Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa.

Palkkaryhmä V

Vaativien ammattitöiden tekijät

Syvällinen tai laaja-alainen ammatin hallinta: Työntekijä kykenee suorit- tamaan

• itsenäisesti oman ammattinsa vaativat työt tai

• itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt.

Soveltamisohje:

TES

Töiden vaatima ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa

• työnopeudessa,

• hyvässä piirustusten lukutaidossa,

• soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä.

Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteel- la myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitaito ilman, et- tä he kuitenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla amma- tilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryhmään. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellytetään vähin- tään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä.

Palkkaryhmä VI

Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan

• erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu

• mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.

Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi

• vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammattimie- het

• työkuntien tai -ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet

• kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat ammattimie- het, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.

Suoritettu erikoisammattitutkinto oikeuttaa tähän palkkaryhmään.

TES

3. Perustuntipalkat

Perustuntipalkat 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuravan palkanmaksu- kauden alusta:

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka €/h
I	12,64
II	13,63
III	14,61
IV	15,71
V	16,89
VI	18,25

Perustuntipalkat 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka €/h
I	12,89
II	13,90
III	14,90
IV	16,02
V	17,23
VI	18,62

4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat Palkkaus

Alle 18-vuotiaiden ja lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden palkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Palkan on kuitenkin oltava vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta.

TES

Lomiensa aikana työskentelevän, maarakennusalaa vähintään yhden lu- kuvuoden opiskelleen työntekijän palkan on oltava vähintään 75 % II palkkaryhmän palkasta.

Oppisopimusoppilaan vähimmäispalkka ammatillista peruskoulutusta an- nettaessa riippuu jäljellä olevasta oppiajasta seuraavan taulukon mukaan:

Jäljellä oleva oppiaika	% II palkkaryhmän perustuntipalkasta	1.5.2023 (13,63 €)
24–36 kk	70	9,54 €
12–24 kk	75	10,22 €
0–12 kk	80	11,59 €

Jäljellä oleva oppiaika	% II palkkaryhmän perustuntipalkasta	15.5.2024 (13,90 €)
24–36 kk	70	9,73 €
12–24 kk	75	10,43 €
0–12 kk	80	11,82 €

Työpaikkaohjaaja

Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työ- paikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkauk- seensa.

20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä

1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkoh- taisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä

TES

sopivat keskenään ennen työn aloittamista. Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan on työntekijän si- tä pyytäessä selvitettävä, kuinka jäljempänä kohdassa 3. luetellut vaati- vuustekijät on otettu palkassa huomioon. Mahdollinen erimielisyys sel- vitetään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Työkohtaisessa lisässä tulee huomioida tehtävän työn vaativuustekijät. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa teh- tävään työhön.

Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle mak- setaan työkohtaista lisää. Jos työkohtaista lisää ei poikkeuksellisesti mak- seta, työnantajan on se perusteltava.

2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset

a) Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä

Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle.

b) Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä

Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palkka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koskeva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

c) Työsopimuksella sovittu palkkaehto

Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuk- sella, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutet- tavissa ainoastaan yhteisin sopimuksin.

TES

Toistaiseksi voimassa oleva palkka ei voi olla pelkkä työntekijän perus- tuntipalkka, vaan otettaessa vaativuustekijät huomioon keskimääräisinä eri työmailla työkohtaista lisää maksetaan aina. Jos kyseessä ei ole tehol- linen työaika, voidaan maksaa perustuntipalkkaa.

3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät

Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät:

a) Työn tekninen vaativuus

Työ on teknisesti vaativampaa kuin kyseisen palkkaryhmän töissä on ta- vanomaista.

Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset.

b) Työn fyysinen vaativuus

Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta.

Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista.

Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen raken- nusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maanalaisissa työkohteissa, talous- jätteen käsittelyssä kaatopaikalla.

Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden välitön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etenemisestä. Työehtosopimuksen osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että murskaus- ja louhintatyössä työn fyysinen vaativuus ja olosuhteet edellyttävät lisän korottamista.

c) Työhön liittyvä vastuu

Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta.

Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä.

Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asete- tun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat.

TES

Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy (usein muiden vaativuustekijöiden ohella) esimerkiksi ajoneuvonosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai pa- nostajan tehtäviin räjäytystyönjohtajana.

Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siir- tyessään työhön, jossa kohdissa a, b tai c luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotettu lisä on voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaa- timukset täyttävää työtä.

4. Suojavarustuksessa tehtävästä työstä maksettava lisä

Työstä, joka joudutaan tekemään terveydelle vaarallisten aineiden (esimer- kiksi asbesti) vuoksi suojavarustuksessa, maksetaan erillistä lisää sille ajalle, kun työtä suojavarustuksessa tehdään. Lisän suuruus sovitaan paikallisesti. Mikäli paikallista sopimusta ei ole tehty, lisän suuruus on vähintään:

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta vähintään 1,06 €/suojavarustuksessa tehty tunti.

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta vähintään 1,08 €/suojavarustuksessa tehty tunti.

21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton-, kurottajan- ja kuormausnosturinkuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä

Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle sekä tun- neli- ja kalliosuojatöissä työskentelevälle työntekijälle on sovittu työkoh- taisen lisän vähimmäismäärät. Allekirjoittaneet liitot ovat muutoin yhtä mieltä siitä, etteivät kiinteät työkohtaiset lisät kuulu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään.

1. Tehollinen työaika

Tehollista työaikaa on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista työaikaa on sellainen työn-

TES

antajan määräyksestä tapahtuva koneen merkittävä korjaus- ja huolto- työ, jonka työntekijä voi suorittaa itse. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoi- teta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia.

Paikallisesti voidaan sopia, että ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkka on III palkkaryhmän mukainen ajalta, joka ei ole tehollista työaikaa.

2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta

Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholli- selta työajalta vähintään:

Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

30 tn tai alle 1,40

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,78

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,96

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 2,19

200 tn ja yli 2,56

Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajal- ta vähintään:

Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

30 tn tai alle 1,43

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,82

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 2,00

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 2,23

200 tn ja yli 2,61

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan teholli- selta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona.

TES

Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 30 tn tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.

3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta

Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan 1.5.2023 tai jäl- keen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään:

Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h

20 m tai alle 1,40

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,78

60 m tai yli 1,96

Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään:

Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h

20 m tai alle 1,43

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,82

60 m tai yli 2,00

Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 20 m tai alle -nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.

4. Kuormausnosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta

Kuormausnosturinkuljettajalle maksetaan 1.5.2023 tai jälkeen lähimpä- nä seuraavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen tehol- liselta työajalta vähintään:

TES

Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

25 tn tai alle 1,78

yli 25 tn 1,96

Kuormausnosturinkuljettajalle maksetaan 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajal- ta vähintään:

Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

25 tn tai alle 1,82

yli 25 tn 2,00

5. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä

Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työkohtai- nen lisä on vähintään

• 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta vähintään 1,28 €/tunti

• 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta vähintään 1,31 €/tunti.

Lisää maksetaan siihen saakka, jolloin louhintatyö on rusnattu tilan lo- pullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskelmassa. Edellä mai- nittua työkohtaista lisää maksetaan ruiskubetonoinnin ja injektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorittavalle työntekijälle uudisra- kennuskohteissa.

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus

1. Tuotantopalkkiopalkkaus

Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa pe- rustuntipalkan lisäksi maksetaan tuotantopalkkiota, jonka suuruus mää-

TES

räytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Tuotantopalkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.

Tuotantopalkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu tuotantopalkkiojärjestelmä kor- vaa edellä olevat työkohtaisen palkan määräytymisperusteet.

Tuotantopalkkiopalkkauksessa työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka.

Liitot suosittelevat tuotantopalkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellai- sissa töissä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Tuotanto- palkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palk- kansa suuruuteen. Palkkausmuoto on kannustava ja lisää siten työn tuot- tavuutta.

2. Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.

Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjes- telmät.

Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin pe- rustuntipalkka.

Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja joissa urakan hinnoittele- minen on helppoa.

TES

3. Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla.

Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskeva työaikajärjestelyt

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korva- taan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä ar- kipyhäkorvausta makseta.

– Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voi- daan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työ- ajan joustoista.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu

• Palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vai- kuttavat palkkion määräytymiseen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoit- teet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumatto- mista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipal- kan suuruinen.

23 § Odotusajan palkka

Mikäli työntekijän työssä syntyy keskeytystä koneiden epäkuntoon jou- tumisen tai muun työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi, hänelle on sinä aikana järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkki- opalkkaustyötä. Siinä tapauksessa, ettei urakkapalkkaus- tai palkkiopalk- kaustyötä voida järjestää, odotusajalta on maksettava perustuntipalkka. Työntekijä on kuitenkin velvollinen edellä mainittuna odotusaikana suo-

TES

rittamaan muuta työtä, jos sitä voidaan hänelle järjestää, ja maksetaan hänelle siitä palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syystä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, maksetaan hä- nelle hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enin- tään viiden päivän ajalta.

24 § Hälytysraha

Mikäli työntekijä työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle erillisenä korva- uksena ns. hälytysrahana kahden tunnin korvauspalkka. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkka- ryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Tämä mää- räys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoja.

Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.

Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakus- tannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan siihen oikeus.

25 § Korvauspalkat

Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkka- ryhmässä II palkkaryhmän III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.

Näitä ovat työehtosopimuksessa sovitut

• arkipyhäkorvaukset (16 §)

• korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (32 §)

• matka-ajan palkka (36 §).

TES

26 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai kaksi kertaa kuukaudessa, mi- käli yrityskohtaisesti niin sovitaan. Jos palkanmaksupäivä sattuu viikon- lopuksi tai juhlapyhäksi, maksetaan palkka edellisenä työpäivänä. Palkan laskenta-aika on viisi työpäivää.

Paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu ker- ran kuukaudessa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palk- kapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vastaavilta työtunneilta.

Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päät- tymistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäi- vänä. Työntekijän on ilman aiheetonta viivytystä palautettava työnanta- jan omaisuus työnantajalle työsuhteen päättyessä.

Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen, kun työ on valmis ja vastaanotettu.

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomessa toi- mivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansiosta ennakkona.

TES

IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

27 § Vuosiloma

1. Oikeus vuosilomaan

Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaisen vuosi- loman.

1.4.2023 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta noudatetaan seuraa- via määräyksiä. Ennen 1.4.2023 kertyneistä lomista maksetaan vuosi- lomapalkka vuosilomalain määräysten mukaan sekä lomaraha 28.2.2023 asti voimassa olleen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

2. Lomaraha

Lomarahalla tarkoitetaan vuosilomapalkan, lomakorvauksen ja aiemman lomarahan muodostamaa kokonaisuutta. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavak- si erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettua palkkaa.

▇▇▇▇▇▇▇▇▇ määrä on 14 % siihen asti, kunnes työsuhde on kestänyt vuoden.

Työajanlyhennyskorvaus on työssäolon ajalta maksettua palkkaa.

▇▇▇▇▇▇▇▇ sairausloman ja perhevapaan ajalta

▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ja perhevapaiden ajalta (erityisraskaus-, raskaus- tai van- hempainvapaa) työntekijälle kertyy vuosilomaa kulloinkin voimassa ole- van vuosilomalain mukaan. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomaraha määräytyy seuraavasti: Jokaiselta sairausloman ja perhevapaan

TES

aikana kertyneeltä lomapäivältä työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa hen- kilökohtaisen tuntipalkkansa.

Jos täydessä lomanmääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että per- hevapaapäiviä- tai sairauslomapäiviä maksetaan näiden perusteella kerty- neestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Kokoaikaisissa työsuhteissa lomarahan laskeminen sairausloman ja per- hevapaan osalta voidaan toteuttaa siten, että lomarahan laskentaperus- teena olevaan ansioon lasketaan mukaan sairausajan palkka siltä osin, kun palkkaa maksetaan. Perhevapaan ja palkattoman sairausloman ajalta lomarahan laskentaperusteena olevaan ansioon tehdään laskennallinen palkan lisäys siltä osin, kun kyseiset poissaolot kerryttävät lomaa. Las- kennallisella palkalla tarkoitetaan sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi an- sainnut, mikäli hänelle olisi maksettu palkka ko. poissaolon ajalta.

Lomarahan maksuajankohta

Vuosilomapalkka maksetaan siten, että lomarahasta maksetaan kesälo- maosuutta vastaava määrä (14 %) ennen kesäloman alkamista ja talvilo- maosuutta vastaava määrä (4,5 %) ennen talviloman alkamista. Lomara- han maksuajankohdasta voidaan sopia työntekijän kanssa. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ei voida sisällyttää palkkaan, eikä maksaa palkanmaksukausittain.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä sii- hen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

Työntekijälle, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vähemmän kuin neljänätoista päivänä, lomakorvaus maksetaan vuosilomalain mu- kaisesti, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla.

TES

3. Lisävapaapäivien palkka

Mikäli työntekijälle on kertynyt vuosilomalain 7 a §:n mukaisia vuosilo- maa täydentäviä lisävapaapäiviä sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnälli- sestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta, lisävapaapäivän palkka määräytyy siten, että työehtosopimuksen 28 §:n 4. kohdan mukainen keskituntiansio kerrotaan kahdeksalla tunnilla ja 21,5 päivällä ja saatu tulo jaetaan luvulla 25 (KTA × 8 h × 21,5 pv / 25 = yhden lisävapaapäi- vän palkka).

28 § Sairausajan palkka

1. Määritelmät

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta.

Tapaturmalla tarkoitetaan sekä työtapaturmaa että vapaa-aikana sattu- nutta tapaturmaa, ellei jäljempänä toisin mainita.

2. Sairausajan palkan maksuajanjakso

Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa enintään seu- raaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Ajanjakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua

vähintään 1 kuukausi 28 päivää

vähintään 3 vuotta 35 päivää

vähintään 5 vuotta 42 päivää

vähintään 10 vuotta 56 päivää

TES

3. Odotuspäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkkaa toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ol- lut työntekijän työpäivä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairaus- vakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairausajan palkkaa makse- taan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

4. Sairausajan palkan määrä

Sairausajan palkka maksetaan työntekijän keskituntiansion perusteella. Keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän sairastumispäivää edel- tävän kuuden kuukauden säännöllisen työajan ajalta ansaittu palkka teh- dyillä tunneilla. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuusi kuukautta, las- kentajakso on työsuhteen pituinen.

Keskituntiansio voidaan laskea palkkakausittain sairastumista edeltävän täyden palkkakauden päättymisestä taaksepäin.Työkyvyttömyyden alka- essa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron lop- puun.

TES

5. Työkyvyttömyyden todentaminen

Työnantajan hyväksymä todistus

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.

Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sai- rauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyy- destä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairaus- poissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehel- leen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoi- tusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sai- rausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoituk- seksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.

Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelystä, pai- kalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lap- sen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

TES

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnan- taja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työn- antaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

6. Yrityksen työterveyspalvelut

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla.

Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle.

Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toimi- taan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttö- myydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pit- kä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanotto- ajan kohtuuttoman pitkä odotus.

7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehel- leen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua,

TES

mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisin- taan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työkyvyt- tömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl- lään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työso- pimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämi- seen.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen

Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäi- värahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyys- ajanjaksojen kanssa. Työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvolli- suus vain yhteen 2. ▇▇▇▇▇▇ mukaan määräytyvään ajanjaksoon sisältyvil- tä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes 2. kohdan mukai- nen ajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhdenjaksoinen. Sairausajan palkka makse-

TES

taan ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

Mikäli kysymyksessä on työkyvyttömyys eri syystä tai työkyvyttömyyden uusiutumiseen samasta syystä kuluu yli 30 päivää, menetellään sairaus- ajan palkan maksamisen suhteen kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 2. ja

3. kohdissa määritellyllä tavalla.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaus- tai muu- ta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella.

10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palk- kaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivärahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työntekijällä olisi lain mukaan oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se sairauspäiväraha tai sen osa, mikä työntekijän lai- minlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjak- solta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan pal- kasta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sai- rausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hä- nen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

TES

11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelyta- voista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Ta- voitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissa- olojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen.

Työnantajan ja luottamusmiehen tulee ohjeistaa työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamises- sa. Liitot suosittelevat, että yrityksessä seurataan sairauspoissaolojen kehi- tystä ja etsitään keinoja niiden ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi.

29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen äidille tai isälle taikka samassa taloudessa asuvalle lapsen vanhemman puolisol- le ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Ansionmenetys maksetaan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti. Poissaolosta on annettava työnan- tajan hyväksymä selvitys. Hyväksyttävällä selvityksellä tarkoitetaan sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaista selvitystä.

Ansionmenetyksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä. Ansionmenetys maksetaan myös yksinhuolta- jalle sekä siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen tai siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Saman sairauden johdosta ansionmenetys maksetaan vain toiselle vanhemmista.

TES

30 § Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta 56 tai isyysvapaan ajalta kuu- den sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjak- son työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän pal- kan ja äitiys- tai isyyspäivärahan erotus. Äitiys- tai isyyspäivärahalla tar- koitetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai isyyspäivärahaa tai sii- hen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tulevaa korvausta.

Erotus maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää. Mikäli lap- si syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täytty- nyt laskettuun aikaan mennessä.

Milloin työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hä- nelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pi- tuinen palkallinen äitiys- tai isyysvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Lakisääteisillä terveystarkastuksilla tarkoitetaan seuraavia terveystarkas- tuksia:

a) Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellyissä ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aika- na suoritettavat terveystarkastukset

b) nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tutki- mukset

TES

c) säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset

d) terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka joh- tuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijän tulee toimittaa lakisääteisistä tarkastuksista tehty työkykyi- syysarvio viipymättä työnantajalle. Määräaikaistarkastuksen tarkoitukse- na on selvittää työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Sen sisältö ja laajuus perustuvat terveydenhuollon asiantuntijan arvioon tar- vittavista toimenpiteistä työn todellisiin riskeihin ja altisteisiin pohjau- tuen. Harkittaessa määräaikaistarkastuksen laajuutta huomioon tulee ot- taa työntekijän työtehtävien aiheuttamat erityisvaatimukset ja henkilö- kohtainen terveydentila. Määräaikaistarkastus rakennusalalla edellyttää sitä, että työntekijä käy vastaanotolla.

Työnantaja kustantaa työntekijälle Hepatiitti A- tai B-rokotteen, mikäli työterveyshuolto arvioi rokotteen tarpeelliseksi. Lisäksi työnantaja kus- tantaa työntekijälle TBE-rokotteen, mikäli rokote on todettu tarpeelli- seksi riskienarvioinnissa.

Kun työntekijä osallistuu lakisääteiseen terveystarkastukseen, hänelle korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksetaan päiväraha mat- kakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Säännöllisellä työajalla järjestetystä lakisääteisestä terveystarkastuksesta maksetaan palkka terveystarkastuksen käytetyltä ajalta ja korvataan an- sionmenetys matka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työ- tuntien mukaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

Lakisääteiset terveystarkastukset järjestetään ensisijaisesti säännöllisen työajan aikana työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli terveystar- kastus tapahtuu työntekijän säännöllisen työajan ulkopuolella, makse- taan työntekijälle palkka terveystarkastukseen käytetyltä ajalta. Lakisää-

TES

teisen terveystarkastuksen ajalta ei makseta ylityökorvauksia, ellei työn- antaja nimenomaisesti määrää työntekijää terveystarkastukseen säännöl- lisen työajan ulkopuolella.

2. Lääkärissäkäynnit

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lääkärissä- käyntien osalta.

a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan, kun

• työntekijä käy lääkärissä sairauden toteamiseksi,

• lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai

• työntekijä sairausoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia mää- räyksiä.

b) Aikaisemmin todettu sairaus

Ansionmenetys korvataan

• kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi,

• sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen,

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tar- kastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi sil- mälasien, hankkimiseksi,

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella tai

• syöpäsairauden edellyttämän lääkärin määräämän hoitotoimenpiteen takia, vaikka siitä ei seuraisikaan työkyvyttömyyttä. Tällöin noudate- taan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä.

TES

c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja rönt- gentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Eril- lisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tut- kimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

d) ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saa- misen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

e) Äkillinen hammassairaus

Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saa- da hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

f ) Syöpäseulonnat

Ansionmenetys korvataan naisten rintasyöpäseulonnan sekä kohdun kaulaosan syövän seulonnan ajalta.

Edellytykset lääkärissäkäyntien aikaisen ansionmenetyksen korvaamiselle

Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajalta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin.

TES

Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun ottamatta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvi- tys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odo- tus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajal- le. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, il- moitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 28 §:n

3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta.

Mikäli sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansionmenetystä ei korvata.

32 § Muut poissaolot

1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta välit- tömästi ennen avioliittoon vihkimispäivää ja 50- ja 60-vuotispäivää, anne- taan palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Merkkipäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti. Työn- tekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalleen.

TES

2. Lähiomaisen hautauspäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta vä- littömästi ennen lähiomaisen hautauspäivää, annetaan hautauspäivä pal- kalliseksi vapaapäiväksi, kun hautauspäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Hautauspäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti.

Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hä- nen vanhempiaan, veljiään ja ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ sekä aviopuolison vanhempia. Re- kisteröity parisuhde rinnastuu avioliittoon.

3. Kutsuntapäivä

Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle maksetaan enintään yhden työpäivän korvaus- palkka 25 §:n mukaisesti. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle kutsunta-ajalta korvauspalkka ja työssäoloajal- ta varsinainen palkka. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päi- vältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi

Työntekijälle, joka on ollut työssä vähintään yhden kuukauden ennen kutsuntamääräyksen antamista, maksetaan tavanomaisten rauhanaikais- ten kertausharjoitusten ajalta korvauksena 8 tunnin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Korvauspalkasta vähenne- tään valtion reserviläispalkka ja työntekijälle maksetaan jäljelle jäävä ero- tus. Palvelukseenastumismääräykseen perustuvat VSS-kurssit rinnaste- taan kertausharjoituksiin.

Edellytyksenä tässä tarkoitetun korvauksen maksamiselle on, että työn- tekijä sekä VSS-kursseilta että kertausharjoituksista palaa entiseen työ- hönsä.

TES

5. ▇▇▇ 55-vuotiaiden palkaton vapaa

55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arki- päivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdasta sovi- taan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja päättää vapaan ajan- kohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

33 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuu- tuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työnteki- jän kuoltua työmarkkinajärjestöjen kulloinkin sopiman vakuutussumman. Lisätietoja ▇▇▇.▇▇▇▇.▇▇.

34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen

1. Henkilöstötilat

Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön pää- töksen rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/94) mukaisesti.

Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssak- koseuraamuksia vain, jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle, eikä työnan- taja ole korjannut puutteita viipymättä.

2. Työkalusuojat

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaate- suojasta eristetty lukittava tila.

TES

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, mikäli niitä säilytetään työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omai- suudesta työnantaja ei vastaa.

35 § Turvavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan so- veltuvat henkilösuojaimet, turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Turvavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja tur- vakengät. Sadevaatteet ja lämpöasu annetaan, mikäli työntekijä muutoin kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa.

Työnantaja hankkii erityistä tarkkuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskentelevälle, vähintään neljä kuukautta työsuhteessa ol- leelle, työntekijälle optisesti hiotut suojalasit. Tarvittaessa työterveys- huolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja. Työntekijä hankkii silmälasireseptin.

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

Edellä mainitut turvavarusteet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan jonkin uuden turvavarusteen sekä työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Työnantaja huolehtii niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Toteutustavasta voidaan sopia paikallisesti.

TES

Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset turvavarusteet hän katsoo tar- koituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytet- tävissä työtehtäviin soveltuvia turvavaatteita ottaen huomioon niiden kunnossa- ja puhtaanapidon.

TES

V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Päivärahaa, yöpymisrahaa, ateriakorvausta, erilliskorvausta, päivittäisiä matkakustannusten korvauksia ja oman auton käyttökorvauksia tarkiste- taan työehtosopimuskauden kuluessa samaan aikaan, kun ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ päättää matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä.

36 § Matkat työmaatehtävissä

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.

1. Yöpymistä edellyttävät matkat

a) Päiväraha

Työntekijän yöpyessä työmatkalla hänelle maksetaan päivärahaa 48 eu- roa matkavuorokaudelta.

b) Majoitus

Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olo- suhteet huomioon ottaen kohtuullisen majoituksen.

Mikäli kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla ruoanlaitto- ja peseytymismah- dollisuus.

Majoitus on pääsääntöisesti järjestettävä siten, että työntekijällä on oma huone yöpymistä varten.

Pääsäännöstä voidaan poiketa, mikäli oman huoneen järjestäminen on olosuhteista johtuen mahdotonta tai oman huoneen järjestäminen ai-

TES

heuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Asia on todettava yhteisesti luotta- musmiehen tai majoittuvien työntekijöiden kanssa ennen majoituksen alkamista.

Yrityksessä voidaan laatia kirjalliset majoitusmääräykset, joissa määritel- lään majoituksen järjestämisedellytykset ja muut majoittumista koskevat yksityiskohdat.

Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työn- tekijälle maksetaan päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 15 euroa.

c) Matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matkakustan- nukset julkisen kulkuneuvon mukaan työntekijän asunnosta työmaalle.

Matkatyössä työntekijälle korvataan jouluna, juhannuksena sekä vuosi- loman aikana, ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matka- kustannukset asuntoon ja takaisin. Samoin korvataan matka asunnosta ja takaisin työntekijän käydessä kotonaan sellaisissa sairaustapauksissa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmu- kaista matkustaa kotiinsa sairastamaan.

Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen.

d) Matka-ajan palkka

Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palk- kana 25 §:n mukainen korvauspalkka enintään 12 tunnilta.

TES

e) Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta

Työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asun- nosta, maksetaan erillistä 48 suuruista lisää joka toinen viikonloppu las- kettuna työkomennuksen alkamisesta.

Lisää ei makseta viikonlopuilta, joilta työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen tai maksaa päivärahaa, kotimatkakorvausta tai c)-kohdan mukaisia matkakustannuksia.

Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa.

2. Päivittäiset matkat

a) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset

Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjes- tämästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä mat- kakustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan seuraavasti:

yli 5 km	3,48	euroa
yli 10 km	4,72	euroa
yli 20 km	9,43	euroa
yli 30 km	12,57	euroa
yli 40 km	14,13	euroa
yli 50 km	18,85	euroa
yli 70 km	22,96	euroa
yli 90 km	26,68	euroa
yli 120 km	31,40	euroa

Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta.

TES

b) Ateriakorvaus

Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 12 euroa, mikäli työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jonka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateria- korvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan järjes- tämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokai- lua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla.

37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työ- paikan ulkopuolelle.

a) Päiväraha

Työntekijälle maksetaan päivärahaa 48 euroa matkavuorokaudelta yli 10 tunnin matkasta ja matkasta, jolla joudutaan yöpymään. Edellytyksenä on, että työntekijä matkustaa erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäi- syys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikasta on yli 50 kilometriä, riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työ- paikasta että asunnosta.

b) Majoitus

Mikäli työmatkalla joudutaan yöpymään, majoitus on järjestettävä 36 §:n 1. kohdan b)-kohdassa määritellyllä tavalla.

Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle mak- setaan yöpymisrahaa 15 euroa.

TES

c) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset

Kun työntekijä tekee tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle eikä hänellä ole oikeutta a)-kohdan mukaiseen päivärahaan, maksetaan hänelle 36 §:n 2. kohdan päivittäisten matkakustannusten korvausten taulukon mukainen korvaus.

d) Ateriakorvaus

Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 12 euroa, mikäli työmatkas- ta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa työmaalle, jonka etäi- syys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateriakor- vauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan jär- jestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun vero- tusarvolla.

38 § Oman auton käyttö

Työntekijän oman auton käytöstä on sovittava etukäteen. Mikäli oman auton käytöstä sovitaan, maksetaan työntekijälle korvauksena 53 senttiä/ km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, maksetaan lisä- maksua 4 senttiä/henkilö/km.

Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvausta työmaalle kulkemisesta omalla autolla, hänellä ei ole samanaikaisesti oikeutta saada 36 ja 37 §:is- sä mainittuja matkakustannusten korvauksia eikä päivittäisiä matkakus- tannusten korvauksia.

TES

39 § Matkustamista koskevia määräyksiä

1. Matkavuorokausi

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjak- soa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan edellä mainittuun paikkaan. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, maksetaan päivärahaa 45 euroa.

2. Matkan mittaamisen lähtökohta

Matkan pituus mitataan työntekijän asunnosta lähtien työmaalle, jollei muusta ole paikallisesti sovittu. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpai- kastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli työntekijän asuinpaikka muut- tuu tilanteessa, jossa matkan mittaamisen lähtökohtana on asunto, mat- kan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava.

3. Matkan mittaus

Matka mitataan lyhintä yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin matkan mit- taamisen lähtökohdasta työmaalle.

5. Matkustamisen selvittäminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä.

6. Maksaminen

Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan edellyttämän selvityksen, kuten matkalaskun, perusteella.

TES

7. Työnantajan määräämä kuljetus

Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän pe- rustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan.

Korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteis- kuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskul- jetuksen.

40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien määräysten osalta

Tämän luvun määräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sovitulla yrityk- sen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioon ot- taen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet.

41 § Työ ulkomailla

1. Mikäli työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa lainsää- däntöä sekä infra-alan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta, mi- käli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu.

2. Työntekijälle maksetaan palkan lisäksi olosuhteiden aiheuttamien kus- tannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset

TES

kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava työnantajan ja työnte- kijän kesken etukäteen.

3. Työsopimus tai ulkomaankomennusta koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Sopimuksesta tu- lee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

4. Työntekijällä on oikeus Verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaiseen työskentelymaan ulkomaanpäivärahaan.

Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta ulkomaan komennuksen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustus- ajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikka- kunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

5. Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansainvälisten sopi- musten perusteella.

6. Mikäli työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai Euroopan Unionin jäsen- maassa, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, mikäli työskentelymaan lainsäädännöstä ei muuta johdu, työsopimukseen sovellettavasta laista seuraavasti:

a) Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

TES

b) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa infra- alan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien lisien osalta so- velletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.

c) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa infra- alan työehtosopimusta.

7. Työaika voidaan järjestää paikallisesti 10 §:n mukaisesti sopien siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa enintään kuuden kuukauden tasoittumisjaksolla.

8. Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.

9. Käytettäessä keskimääräistä 40 tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjes- telmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi, joka voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen. Työ- tuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

10. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta mak- settava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen viikoit- taisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

11. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelu- toimenpiteet eivät koske työkohteita Suomen rajojen ulkopuolella.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

AKP

INFRA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Aika Paikka	9.3.2023 Helsinki
Läsnä	INFRA ry:stä	Rakennusliitto ry:stä
	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇
	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇
	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇
	▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇	▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇

1 Sopimuskausi

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja on voimassa 28.2.2025 asti.

2 Palkankorotukset

Työntekijöiden palkkoja korotetaan 4 prosentin yleiskorotuksella 1.5.2023 tai jälkeen lähimpänä seuraavan palkanmaksukauden alusta sekä 2 prosentin yleiskorotuksella 15.5.2024 lähinnä alkavan palkanmak- sukauden alusta. Työehtosopimusten taulukkopalkat ja rahamääräiset li- sät korottuvat vastaavilla prosenteilla. Suorituspalkkoja korotetaan myös vastaavilla prosenteilla.

3 Tekstimuutokset

1. Arkipyhäkorvauksen maksamista vuorotyössä koskeva muutos 16 §:ssä

2. Yhteisen tulkinnan lisäys 20 §:n 3. kohdan b) -alakohtaan

3. Kuormausnosturinkuljettajan työkohtainen lisä 21 §:n 4. kohta

AKP

Kuormausnosturinkuljettajia koskeva palkkausmääräys tulee voimaan si- ten, että se koskee 7.3.2023 jälkeen tehtyjä työsopimuksia. Ennen 7.3.2023 tehtyjen työsopimusten osalta sovittua palkkausta ei tarvitse muuttaa, mikäli sovittu kokonaispalkka tai työkohtainen palkka on vä- hintään taulukkopalkka lisättynä 4. kohdan mukaisella lisällä.

4. Palkanmaksua koskeva lisäys 26 §:ssä

5. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ maksamista koskeva täsmennys 27 §:ssä

6. Lakisääteisiä terveystarkastuksia koskeva lisäys 31 §:ssä

7. Yhteyshenkilöä koskevat määräykset (Sopimus työntekijöiden edusta- jista ja yhteistoiminnasta infra-alan yrityksissä)

4 Muut

Jatkuvan neuvottelun periaate

Jatkuvalla neuvottelulla pyritään edistämään luottamuksellisia välejä liit- to- ja yritystasolla. INFRA ry ja Rakennusliitto ry tapaavat sopimuskau- den aikana ja selvittävät työehtosopimuksen uudistamistarpeita.

Osapuolet sopivat, että sopimuskauden aikana käydään läpi ainakin työ- ehtosopimuksen palkkausmääräyksiä ja matkustamismääräyksiä koske- vat uudistamistarpeet sekä selvitetään mahdollisuuksia lisätä suoritus- palkkauksen käyttöä. Liittojen ohjauksessa on mahdollista kokeilla pai- kallisesti sovittua palkkausjärjestelmää.

Osapuolet sopivat, että sopimuskauden aikana päivitetään osapuolten yhteinen palkkausjärjestelmän soveltamisopas ja laaditaan yhteiset palk- kausjärjestelmän soveltamisohjeet ratatyöhön ja ruoppausalusten kaptee- neille.

AKP

Osapuolet sopivat lisäksi, että sopimuskauden aikana laaditaan yhteinen ohjeistus työaikajärjestelyistä. Samalla on mahdollista selvittää ja kehit- tää työaikaratkaisuja, joissa yhdistetään työn tuottavuus ja työntekijöi- den työaikatarpeiden huomioon ottaminen. Liitot voivat sopia sopimus- kauden aikana työaikajärjestelykokeiluista. Kun osapuolet laativat yhtei- sen ohjeistuksen, osapuolet sopivat samalla tilanteista, joissa työaikajär- jestely voidaan toteuttaa työehtosopimuksen liitesopimuksen (Työehto- sopimus työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä) keski-määräisten viikkotyöaikojen mukaisesti käyttäen ko. sopi- muksen 3 §:n mukaista tasoitusjaksoa.

Tutustu työelämään ja tienaa –suositus

INFRA ry ja Rakennusliitto ry hyväksyvät noudatettavaksi Tutustu työelä- mään ja tienaa -suosituksen.

Liitesopimusten irtisanominen

INFRA ry ja Rakennusliitto ry sopivat, että jatkossa työehtosopimuksen liitesopimukset ovat voimassa kuten työehtosopimus. Liitesopimukset päättyvät ilman erillistä irti-sanomista samaan aikaan työehtosopimuk- sen kanssa.

Osapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana liitesopimusten sisältöjen siirtämistä työehtosopimukseen työehtosopimuksen soveltamisen hel- pottamiseksi. Samalla voidaan päivittää tai uudistaa työehtosopimuksen rakennetta tarvittavilta osin.

INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA INFRA-ALALLA

MISS

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että infra-alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräyty- vät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäl- jempänä olevin poikkeuksin.

Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

1. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa.

Työsopimuksessa ei voida sopia koeajasta silloin, kun työntekijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavankal- taisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut.

2. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeai- ka saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

3. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 ka- lenteripäivää kohden. Työnantaja on ilmoitettava koeajan pidentämises- tä ennen koeajan päättymistä.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautusilmoitusaika on

MISS

• vähintään viisi työpäivää, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti alle 9 kuukautta ja

• vähintään kaksi viikkoa, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 9 kuukautta tai enemmän.

Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron kahden ensimmäi- sen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lo- mautusilmoitusaikaa laskettaessa.

2. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työ- kauden päättymiseen.

3. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lo- mautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päätty- mispäivää edeltävänä työpäivänä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin tämän kohdan määräyksistä.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus jatkuu välittömästi työn tekemisen jälkeen il- man eri lomautusilmoitusaikaa.

3 § Irtisanominen

1. Työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja ir- tisanoessaan työntekijän työsopimuksen:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuotta 2 viikkoa

1 vuotta–3 vuotta 3 viikkoa

yli 3 vuotta–7 vuotta 6 viikkoa

yli 7 vuotta 10 viikkoa

2. Työntekijän on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja irtisanoes- saan työsopimuksen:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

MISS

alle 6 kuukautta 5 työpäivää

6 kuukautta – alle 10 vuotta 2 viikkoa

10 vuotta tai enemmän 4 viikkoa

3. Mikäli ilmoitus irtisanomisesta tai irtisanoutumisesta on annettu työ- vuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä en- simmäiseksi päiväksi irtisanomisaikaa laskettaessa.

4. Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällöin irtisanomisilmoitus on annettava si- ten, että irtisanomisesta työsuhteen päättymiseen kuluu vähintään irtisa- nomisaika. Työsuhteen päättymisestä tulee tällöin ilmoittaa viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.

4 § Työkunnat

Mikäli työkunta on tehnyt sopimuksen määrätystä työstä ja työkuntaa joudutaan työn vähentymisen vuoksi pienentämään, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnalle työkunnan pienentämisestä ja vähennettävien työntekijöiden lukumäärästä ainakin kaksi päivää ennen vähentämistä. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lä- hinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta.

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuo- tannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai ir- tisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoit- teiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet, perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

MISS

Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edusta- valle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätök- seen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle tai irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä tai muuta työnteki- jän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuh- teessa olevalle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työnteki- jä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivit- täin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työntekijöitä.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja -ky- kynsä huomioon ottaen, infra-alan luonteeseen ja yrityksen kokoon näh- den tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee kou- lutuksen päätyttyä tarjoamaan.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan vel- vollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoi- tusten mukaisesti.

MISS

3. Jos aliurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa aliurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät mää- räaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työnte- kijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinotto- velvoitteen sitä estämättä.

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työn- tekijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinot- tovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin yhteistoimin- talain mukaisessa menettelyssä sovittu.

7 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Jos työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisella tai tuotan- nollisella syyllä, mahdollisuuksien mukaan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja sa- man työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi kiinni- tetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvolli- suuteen.

8 § Takaisinottaminen

Mikäli työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työnteki- jästä johtuvista syistä ja työnantaja tarvitsee kuuden kuukauden kuluessa työnteon lopettamisesta työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella tarjolla olevan työmaan sijaintipaikkakun- nan työvoimaviranomaiselta, onko tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoite- tulla etäisyydellä edellä mainitusta työkohteesta irtisanottuja työntekijöi- tä etsimässä tämän työvoimaviranomaisen välityksellä työtä. Mikäli on, työtä tulee tarjota ensisijassa näille työnhakijoille.

9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

MISS

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Ammatillinen koulutus

KTS

Ammatillisen koulutuksen tai ammattiin liittyvien koulutustilaisuuksien osalta maksetaan seuraavasti:

a) Säännöllisenä työaikana tapahtuvan koulutuksen osalta

• korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä

• maksetaan säännöllisen työajan ansionmenetys kurssi- ja matka- ajan osalta.

b) Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvan koulutuksen osalta

• korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä

• maksetaan perustuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa kurssiajan osalta, kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta koulutuspäivää kohti. Matkoihin käytetyltä ajalta ei makseta korvausta.

Se, että kysymyksessä on tässä tarkoitettu koulutus, todetaan ennen kou- lutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimak- suja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, inter- naattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.

2 § Yhteinen koulutus

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan yhteistoi- mintaa edistävää ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista koulutus- ta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistu- misjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.

Työsuojelun perus- ja erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä kou- lutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua

työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Keskusjärjestöt ja niiden jäsenliitot, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliit- tojen yhteistoimintaelimet sekä työnantaja ja työntekijäpuoli järjestävät työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta.

KTS

Yhteisen koulutuksen järjestäminen on yleensä tarkoituksenmukaisinta järjestää työpaikkakohtaisesti.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus 1 §:n mukaisesti.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen joko yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnan- tajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Liitot seuraavat koulutustarjonnan toteutumista.

3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta, mikäli se on mahdollista ilman, että tuotannolle tai yrityksen toiminnalle aiheutuu tuntuvaa haittaa. Haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Mikäli kurssille osallistumi- nen ei ole mahdollista, ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuot- taisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jol- loin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.

Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumisesta tehdään vuosit- tain yhdessä suunnitelma.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Mikäli kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

KTS

Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä on sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tä- män sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden kor- vausten laajuus.

4 § Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksis- sa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksyneet, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmie- helle, yrityskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuu- tetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuoje- luasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor- vauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enin- tään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suo-

ritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi Rakennusliitto ry:n ja Rakennusteollisuus RT ry:n välillä sovittu ateriakorvaus.

KTS

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.

INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA INFRA-ALAN YRITYKSISSÄ

1 § Soveltamisala

TED

Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn infra-alan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityksissä ja työ- kohteissa.

Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan järjestämisen osalta kyseessä on työsuojelun valvonnas- ta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 §:ssä tarkoi- tettu sopimus.

2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät

1. Työsuojelupäällikkö

Työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysy- myksiin.

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella

• perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin,

• järjestää ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa,

• perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tar- peen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteel- lisuuden poistamiseksi,

• hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia,

• tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan jär-

jestämiseksi sekä

• järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille.

3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät

1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies

TED

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, yrityskohtaista ja työpaikkakohtaista luottamus- miestä.

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia Rakennusliitto ry:n edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työnteki- jän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtä- vänä on myös välittää tietoja työnantajan ja työntekijöiden välillä ja osal- taan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoimin- nan kehittämiseksi.

2. Varaluottamusmies

Luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen varamiehensä luotta- musmiehenä.

3. Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta.

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua.

TED

Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta.

Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja.

Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä.

Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan

• yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja,

• aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai

• vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa.

Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla

• 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden.

• Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan.

TED

Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että infra- alan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään ole- van kokonaisuuden.

Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

4. Varatyösuojeluvaltuutettu

Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

5. Yhteyshenkilö

Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutettu voidaan valita yhteyshenkilök- si, mikäli kyseessä on yhteinen rakennustyömaa, jossa infra-alan yritys on päätoteuttajana ja työmaan kokonaisvahvuus on vähintään 30 työn- tekijää. Edellytyksenä yhteyshenkilön valinnalle on, että työsuojeluval- tuutettu on päätoteuttajan työntekijä ja Rakennusliiton jäsen sekä ettei työmaalla ole työpaikkakohtaista luottamusmiestä.

Yhteyshenkilö hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävän lisäksi seuraavia tehtäviä:

• välittää tietoa työkohteen työntekijöiden, työkohteessa työskentele- vien yritysten ja näiden yritysten työntekijöiden edustajien välillä,

• on työntekijöiden edustaja keskusteltaessa työkohteen työsuhteisiin liittyvistä yleisistä pelisäännöistä ja

• avustaa tarvittaessa työntekijöitä, joiden edustajana ei ole luottamus- miestä.

TED

4 § Varaedustajana toiminen

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle il- moitus estymisestään ja varaedustajan tehtävään ryhtymisestä. Varaluot- tamusmiehellä tai -työsuojeluvaltuutetulle on tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä tai työsuojeluvaltuu- tetulla.

5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät

Työsuojeluyhteistoimintaa varten on työpaikalla työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimi- henkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu tai milloin nämä ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryh- miä edustavat työsuojeluvaltuutetut, ja näille valitut kaksi varavaltuutet- tua sekä yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä.

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistyömuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan tai -paikkojen laatu, laajuus, työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.

Mikäli muusta yhteistoiminnasta ei ole sovittu, työpaikalle on perustet- tava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta.

Työsuojelutoimikunnan muodostavat työpaikan työsuojelupäällikkö, toimihenkilöiden nimeämä edustaja sekä työntekijöiden nimeämä työ-

suojeluvaltuutettu ja ensimmäinen varavaltuutettu. Suuremmasta työ- suojelutoimikunnasta sovitaan paikallisesti em. osapuolten välillä.

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään ker- ran neljännesvuodessa.

TED

Puheenjohtajan – tai hänen ollessa estyneenä – varapuheenjohtajan teh- tävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsut- tava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tai vähin- tään neljännes työsuojelutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet

• laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työ- suojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen,

• käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä,

• käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, to- teuttamista ja seurantaa,

• käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjes- tämistä,

• käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä si- tä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa,

• käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistus- suunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista,

• käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työno- pastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,

• käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehit- tämiseksi,

• käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla sekä

• käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstö-

hallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esite- tään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen.

Tässä tarkoituksessa on osapuolten tehtävänä tämän sopimuksen edellyt- tämän yhteistoiminnan puitteissa:

▇▇▇

• ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhal- linnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteut- tamiseen ja seurantaan,

• edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,

• seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja

• tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua työkykyä yl- läpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunni- telmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus

Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Rakennus- liitto ry:n jäsen ja työsuhteessa asianomaiseen yritykseen sekä perehtynyt infra-alan työolosuhteisiin.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen henkilökohtaiseksi varamie- heksi valitun työntekijän tulee olla työskennellyt yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli yritys on toiminut infra-alalla vähin- tään tämän ajan. Pääasiassa infra-alan toimintaa harjoittavan yrityksen yrityskohtainen luottamusmies on valittava infra-alan työntekijöistä.

Työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.

Työsuojeluvaltuutettu voidaan valita myös luottamusmieheksi tai luotta- musmies vastaavasti työsuojeluvaltuutetuksi huomioiden kuitenkin luot- tamusmiehen kelpoisuusvaatimukset.

TED

Mikäli työnantajan ja työntekijöiden välillä niin sovitaan, hoitaa yritys- kohtainen luottamusmies myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettujen pie- nempien kuin 10 työntekijän suuruisten työmaiden työsuojeluvaltuute- tun tehtävät.

Yhteisen työpaikan työsuojeluvaltuutettu voidaan valita yhteyshenkilök- si, mikäli kyseessä on yhteinen rakennustyömaa, jossa infra-alan yritys on päätoteuttajana ja työmaan kokonaisvahvuus on vähintään 30 työn- tekijää. Edellytyksenä yhteyshenkilön valinnalle on, että työsuojeluval- tuutettu on päätoteuttajan työntekijä ja Rakennusliiton jäsen.

7 § Henkilöstön edustajien valinta

1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta

Yrityskohtainen luottamusmies on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Yrityksen infra-alalla työskentelevillä työntekijöillä on oikeus va- lita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja varaluottamusmies.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan marras-joulukuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yrityskohtaisen luottamusmiehen toimikau- si alkaa, kun luottamusmiesvalinnan tulos on todettu ja ilmoitettu kirjal- lisesti työnantajalle. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kesken toimi- kautensa eroaa tai erotetaan työstä tai yrityksessä ei ole luottamusmiestä.

Luottamusmiehen toimikauden pituus on näissä tapauksissa sovittava työnantajan kanssa ennen vaalia kuitenkin siten, että luottamusmiehen toimikausi on vähintään yksi ja enintään kaksi vuotta.

2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta

Työkohteeseen voidaan valita työpaikkakohtainen luottamusmies, jos se on perusteltua ottaen huomioon yrityksen koko, toimintaperiaate ja työ- kohteessa työskentelevien saman työnantajan työntekijöiden lukumäärä (vähintään 5 työntekijää) ja työkohteen kesto.

TED

3. Työsuojeluvaltuutetun valinta

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta suoritetaan työajan ulkopuolella näiden toimikautta edeltävän vuoden marras-joulukuussa.

8 § Vaalien järjestäminen

Vaalimenettely suositellaan toteutettavaksi seuraavasti, mikäli työnanta- jan ja työntekijöiden välillä ei kirjallisesti toisin sovita. Mikäli poiketaan seuraavista määräyksistä, on varmistettava erityisesti vaalisalaisuuden säilymisen ja äänioikeutettujen mahdollisuuden osallistua vaaliin.

Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työn- antajan kanssa sovittava tarpeellisten yksityiskohtien ja järjestelykysymys- ten selvittämiseksi vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja luo- vuttaa viikkoa ennen sovittua vaalipäivää vaalin järjestäjille luettelon yrityksen työmaista ja niillä työskentelevistä vaalikelpoisista työntekijöistä sekä heidän yhteystietonsa (puhelinnumero, sähköposti). Vaihtoehtoisesti työnantaja voi luovuttaa tiedot suoraan sähköiseen vaalijärjestelmään.

Työntekijöillä on oikeus käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia ja tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheu- tua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle. Vaali on järjestettävä si- ten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

Vaalin ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava työnantajan kanssa ja siitä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tie-