Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus

Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus

1.5.2011¬30.4.2013

XX 000 (Xxxxxxxxxx 00), 00000 Xxxxxxxx

Puhelin (09) 172 853, Faksi (09) 664 616 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx

xxx.xxxx.xx

Toimitusjohtaja	Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Apteekkien työsuhdeasiat	Xxxxx Xxxxxxxxxxx	(00) 0000 0000
	Xxxxx Xxxxxxx	(00) 0000 0000
Sihteeri	Xxxxx Xxxxxxxxx	(00) 0000 0000

Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus

Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus 1.5.2011−30.4.2013 1

1.5.2011−30.4.2013

• Graafinen suunnittelu Saarinen Design Oy, Helsinki 2011 •

S I S Ä L L Y S

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 7

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 12

1 § Soveltamisala 12

2. TYÖSUHDE. 12

2 § Työnjohto 12

3 § Työsopimus ja koeaika 13

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 13

Irtisanomisaika 13

Määräaikainen työsopimus 14

Työsuhteen purkaminen 15

Päättämistoimenpiteet 15

Lomautus 15

3. TYÖAIKA 16

5 § Työaika 16

Säännöllinen työaika 16

Työajan järjestäminen 17

Työvuoroluettelo 18

6 § Ruoka- ja kahvitauko 18

Ruokatauko 18

Kahvitauko 18

7 § Vapaat 19

Vuorokausilepo 19

Viikoittainen vapaa-aika 19

Vapaapäivä 19

Aattovapaa 22

Arkipyhälyhennys 22

Kokoaikaiset 22

Osa-aikaiset 22

8 § Lisä- ja ylityö 23

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen 23

Tuntipalkka 25

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 25

Työaikapankki 26

9 § Sunnuntaityö 26

4. PALKKAUS 27

10 § Palkat 27

Palkan määrä 27

Palkanmaksu 27

Koululaispalkka 27

Lähetin palkka 27

Harjoittelijan palkka 27

Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilaan palkka 27

Palvelusvuodet 28

Työkohtaisuuslisä 29

Henkilökohtainen lisä 29

11 § Työaikalisät 29

Iltalisä 29

Lauantai- ja aattolisä 29

Yölisä 30

Lisien maksaminen 30

Lisien vaihto vapaa-aikaan 30

12 § Osa-aikaisen palkka 30

13 § Osakuukauden palkka 31

5. POISSAOLOT 32

14 § Sairastuminen 32

Palkanmaksuedellytykset 32

Ilmoitusvelvollisuus 32

Lääkärintodistus 33

Palkanmaksu 33

Sairauden uusiutuminen 35

15 § Tilapäinen poissaolo 36

Äkillinen sairaus perheessä 33

Vihkiminen ja merkkipäivä 37

Kuolema ja hautajaiset 37

Ammattiliiton luottamustehtävät 37

Yhteiskunnalliset tehtävät 38

Kertausharjoitukset 38

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut 38

16 § Lääkärintarkastukset 38

Palkanmaksuedellytykset 38

Sairauden toteaminen 38

Äkillinen hammassairaus 39

Raskaus 39

Työterveystarkastukset 39

Poissaolo muista syistä 39

17 § Lapsen syntymä 39

Perhevapaat 39

Ilmoitusajat 39

Palkanmaksu 40

Etuudet 40

6. VUOSILOMA 41

18 § Vuosiloma 41

Loman pituus 41

Loman antaminen 42

Loma ja vapaapäivät 43

Lomapalkka ja lisät 44

Lomapalkan maksaminen 45

Lomakorvaus 47

19 § Lomaltapaluuraha 47

Maksamisedellytykset 47

Suuruus 47

Lomaltapaluurahan maksaminen 48

Hoito-, opinto-, vuorottelu- ja muu palkaton vapaa 49

Eläkkeelle siirtyminen 49

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelus 49

Työsuhteen päättyminen loman aikana 49

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 50

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen 50

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 51

21 § Erinäiset määräykset 51

Luottamusmies 51

Yhdyshenkilö 51

Koulutus 52

Työhyvinvointi 52

Työtakki 52

Jäsenmaksuperintä 52

Ryhmähenkivakuutus 52

Kuolemantapausavustus 53

Oman auton käyttö 53

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 54

22 § Erimielisyydet 54

Paikalliset neuvottelut 54

Liittoneuvottelut 54

Työtuomioistuin 54

Työtaistelutoimenpiteet 54

10. NÄHTÄVILLÄPITO JA VOIMASSAOLO 55

23 § Sopimuksen nähtävilläpito 55

24 § Sopimuksen voimassaolo 55

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 56

Apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen apteekkikohtainen erä vuonna 2012 59

Työaikapankkipöytäkirja 63

APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY 65

APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT 66

TYÖSOPIMUSLOMAKE 67

Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 68

PERHEVAPAAT 70

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

A Aattolisä 29, 44, 66

Aattovapaa 22

Adoptiovapaa 39, 40

Allekirjoituspöytäkirja 56

Ammatillinen koulutus 52

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 52

Arkipyhälyhennys

- kokoaikaiset 22

- osa-aikaiset 23

Xxxxxxxxxx 00

D Direktio 12

E Epidemia 33

Erimielisyydet 54

F Farmanomi 12, 65

H Hammassairaus (äkillinen) 39

Harjoittelija 12, 27, 66

Harjoitteluaika 27

Hautajaiset 37

Henkilökohtainen lisä 29

Hoitovapaa 28, 39, 49, 59

I Iltalisä 29, 44, 46, 66

Irtisanominen, -sanoutuminen 13–15

Isyysvapaa 28, 39, 71

J Jakaja

- tuntipalkka 25, 31

- työpäivän palkka 31

- vuosilomapäivän palkka 32, 44

Jouluaatto 22, 29, 43

Juhannusaatto 22, 29, 43

Järjestäytymisoikeus 12

Jäsenmaksuperintä 52

K Kahvitauko 18

Karenssiaika 33, 35

Kertakorvaus, määräaikainen työsuhde 14

Kertausharjoitukset 38

Koeaika 13, 67, 68

Konttorityöntekijä 12, 65

Koululaispalkka 27, 66

Koulutus 52

Kunnalliset luottamustoimet 38

Kuolemantapausavustus 53

Kuukausipalkan jakaja

- tuntipalkka 25, 31

- työpäivän palkka 31

- vuosilomapäivän palkka 32, 44

Kuukausipalkan osittaminen 31

L Laboratorio- ja röntgentutkimukset 38

Lapsen sairastuminen 36, 37

Lauantailisä 29, 44, 46, 66

Lisät

- aattolisä 29, 44, 46, 66

- henkilökohtainen lisä 29

- iltalisä 29, 44, 46, 66

- lauantailisä 29, 44, 46, 66

- työkohtaisuuslisä 29

- yölisä 30, 44, 46, 66

- maksaminen 30

- vaihto vapaa-aikaan 30

Lisätyö 23–25

Lomakausi 42

Lomakorvaus 47

Lomanmääräytymiskuukausi 41

Lomanmääräytymisvuosi 41

Lomapalkka 44–46

Lomaltapaluuraha 47–49

Lomautus 15

Luottamusmies 51

Luottamustehtävät 38, 51

Lähetti 27, 66

Lääketeknikko 12, 28, 66

Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilas 12, 27, 66

Lääketyöntekijä 12, 28, 66

Lääkärintarkastus 38

Lääkärintodistus 33

M Merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 37

Määräaikainen työsopimus 14, 67, 68

N Neuvottelujärjestys 54

O Oppisopimuskoulutus

- lääketyöntekijä, lääketeknikko 27, 28, 66

Osa-aikatyöntekijä

- arkipyhälyhennys 23

- kuukausipalkka 30

- palvelusvuodet 28

- tuntipalkka 25, 31

- vuosilomapalkka, tuntipalkkainen 45

P Paikalliset neuvottelut 54

Palkanmaksu 27

Palkkaryhmät 65

Palkkataulukot 66

Palvelusvuodet 28, 66

Palvelusvuosiportaan muutos 29

Pekkaspäivä 20, 21

Periodi 16, 17

Periodiylityö 23–25

Poissaolot, tilapäiset

- ammattiliiton luottamustehtävät 37

- hammassairaus, äkillinen 39

- hautajaiset 37

- kertausharjoitukset 38

- kuolemantapaus 37

- laboratoriotutkimus 38

- lapsen sairaus 36, 37

- lääkärintarkastukset 38, 39

- merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 37

- perheenjäsenen sairaus 36

- röntgentutkimus 38

- vihkiäiset 37

- yhteiskunnalliset tehtävät 38

Purku 13, 15

Päiväpalkka

- työpäivä 31

- vuosilomapäivä 32, 44

R Ruokatauko 18

Ryhmähenkivakuutus 52

S Sairastuminen

- lapsi 36, 37

- perheenjäsen 36, 37

- työntekijä 32–36

- uusiutuminen 35

Sairausajan palkka 32–36

Sairauspäiväraha 33–35

Siivooja 12, 31, 66

Soveltamisala 12

Suhteutettu kuukausipalkka 30

Sunnuntaityö 24–26

Sunnuntaityökorvaus 24–26

T Tapaturma 32

Tasaus 46

Tauot

- kahvitauko 18

- ruokatauko 18

Tekninen työntekijä 12, 66

Terveystarkastukset 39

Tuntipalkkainen 31, 66

Työaikaa lyhentävät päivät

- kokoaikaiset 22

- osa-aikaiset 23

Työajan lyhennysmallit 16, 17

Työhyvinvointi 52

Työkohtaisuuslisä 29

Työnjohto-oikeus 12, 67

Työpaikkakohtainen sopiminen ...............................................................

16, 17, 19, 21, 23, 25, 26, 27, 30, 42, 45, 48, 50

Työpalkat 27–29, 66

Työsopimus 13, 67

Työsopimuslomake ja täyttämisohje 68–69

Työsuhteen päättyminen 13–15

Työtaistelutoimenpiteet 54

Työtakki 52

Työterveystarkastukset 39

Työvuoroluettelo 18

V Vapaapäivä 19–23, 36, 37, 43, 44

Vanhempainvapaa 28, 39, 40, 42, 71

Vapaaehtoinen asepalvelus 49

Varusmiespalvelus 49

Vihkiäiset 37

Viikkoylityö 23–25

Viikoittainen vapaa-aika 19, 20, 24

Vuorokausilepo 19

Vuorokautinen ylityö 23–25

Vuosityöajan lyhennys 16, 17

Y Yhdyshenkilö 51, 60

Yhteiskunnalliset tehtävät 38

Ylityö

- periodiylityö 23–25

- viikkoylityö 23–25

- vuorokautinen ylityö 23–25

Yötyölisä 30, 44, 66

Ä Äitiysvapaa 39, 40, 28, 71

Äitiysraha 40

APTEEKKIEN PALVELUALOJEN‌‌‌

TYÖNANTAJALIITTO AMMATTILIITTO

APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1. Sopimusta noudatetaan apteekeissa täysin työkykyisten

- farmanomien

- konttorityöntekijöiden

- lähettien

- lääketeknikoiden

- lääketyöntekijöiden

- teknisten työntekijöiden

- siivoojien

- oppisopimussuhteisten lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilaiden

- harjoittelijoiden ja

- muiden apteekin työntekijöiden työsuhteissa.

2. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. TYÖSUHDE

2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.

4. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.

3 § Työsopimus ja koeaika‌‌

1. Työsuhteen alussa on tehtävä kirjallinen työsopimus noudattaen työ- ehtosopimuksen liitteenä (s. 67) olevaa mallia.

2. Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa.

3. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta.

Kahdeksaa (8) kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta.

4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhde lakkaa tällöin sen työpäivän päättyessä, jonka aikana purkuilmoitus annetaan.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu,

työsuhteen jatkuttua

irtisanomisaika

enintään 5 vuotta

yli 5–enintään 10 vuotta yli 10–enintään 15 vuotta yli 15 vuotta

1 kuukausi

2 kuukautta

3 kuukautta

4 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on, ellei muusta ole sovittu

työsuhteen jatkuttua

irtisanomisaika

enintään 10 vuotta

yli 10 vuotta

14 päivää

1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki 1.

a. Irtisanomisaika 14 vrk

Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa kulua tiistaina 14.1. Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.

b. Irtisanomisaika kuukausina

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjes- tysnumeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanomisaika 2 kk

4.3. <——————— 2 kk ———————> 4.5.

irtisanominen työsuhteen

viimeinen päivä

Irtisanomisaika 3 kk

30.11. <—————— 3 kk ———————> 28.2.

irtisanominen työsuhteen

viimeinen päivä (kuukauden viimeinen päivä)

Määräaikainen työsopimus

4. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

5. Työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin työntekijälle sopimuksen päät- tymisajankohdasta, jos se on vain työnantajan tiedossa.

6. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työntekijä korvaa työnantajalle kertakorvauksena kahden

viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän.‌‌

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mu- kaan.

7. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Päättämistoimenpiteet

9. Irtisanominen, irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

10. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

Lomautus

11. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain ja apteekkien yhteistoiminta- sopimuksen mukaisesti.

3. TYÖAIKA‌‌

5 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 115 tuntia 3 viikossa. Muuta periodia käytettäessä työaika on keskimäärin enintään 38 tuntia 20 minuuttia vii- kossa.

2. Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa, kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä kalenterivuodessa seuraavasti:

Kuukaudet, joissa työskennelty Vapaapäivien lukumäärä

keskimäärin 40 t/vko

2–3 kuukautta

4–6 kuukautta

7–8 kuukautta

9–10 kuukautta

11–12 kuukautta

2 vapaapäivää

4 vapaapäivää

6 vapaapäivää

8 vapaapäivää

10 vapaapäivää

Edellä mainittuihin kuukausiin luetaan ne kalenterikuukaudet, joissa työn- tekijällä on vähintään 14 työpäivää.

Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:

- työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilo- maa kerryttävät päivät (s. 38) ja

- vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän

2. momentin 1 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaata, 2 kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3 kohdan kuntoutusta, 5 kohdan opintovapaata, 7 kohdan lomautusta ja 8 kohdan työviikkojen lyhentämistä.

3. 2. kohdan vapaapäivät annetaan

- seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä tai

- 20 §:n mukaisella sopimuksella seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos vapaapäivä tai yhdistetyt vapaapäivät annetaan muuna ajankohtana kuin työntekijä on esittänyt tai on sovittu, siitä ilmoitetaan työntekijälle vähintään 2 viikkoa etukäteen.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa. Työsuhteen päättyessä

- pitämättömät vapaapäivät korvataan vastaavalla päiväpalkalla

(jakajana 21,5)

- liikaa annettujen vapaapäivien palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä.

Vapaapäivät voidaan antaa vastaavana rahakorvauksena 20 §:n mukaan sopimalla.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaan muusta järjestelmästä, joka toteuttaa työajan vuositasolla. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei toisin sovita.

5. Työviikko alkaa maanantaina, elleivät pätevät syyt toisin edellytä.

6. Vuorokausi alkaa klo 00.

Työajan järjestäminen

7. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä viikkotyöaikana 2–8 viikon periodissa.

Periodin pituus voi poikkeuksellisesti vaihdella 2–8 viikon puitteissa.

Pysyvästä periodin vaihtelusta tai pidemmän periodin käytöstä sovitaan 20 §:n mukaisesti työntekijän kanssa.

8. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

9. Säännöllinen työaika voidaan työntekijän halutessa sopia 20 §:n mukaises- ti enintään 10 tunniksi vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

10. Säännöllinen työaika voidaan 7 §:n 4. xxxxxx mukaan sovittaessa järjestää enintään 56 tunniksi viikossa.‌‌‌

11. Työajan jakaminen samana työpäivänä kahteen vuoroon, joiden välillä on yli 2 tuntia, edellyttää

- tilapäisiä painavia syitä tai

- työntekijän suostumusta.

12. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä. Tämä kirjaus ei muuta 11. kohtaa.

Työvuoroluettelo

13. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, jossa on työntekijän

- säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen

- ruokailu- ja lepoajat sekä

- vapaapäivät.

Työvuoroluettelo annetaan kirjallisesti tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työaikaperiodin alkua. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työnteki- jän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

6 § Ruoka- ja kahvitauko

Ruokatauko

1. Työaikalain 28 §:stä poiketen on sovittu seuraavaa:

- jos vuorokautinen työaika on 7 tuntia pidempi työntekijälle järjestetään ruokailumahdollisuus työaikana

- ruokailuun tarvittava aika on pääsääntöisesti 20 minuuttia.

Kahvitauko

2. Työntekijälle varataan mahdollisuus kahvitaukoon työn lomassa seuraa- vasti:

Työpäivän pituus

Kahvitauko

yli 7 tuntia

6 tuntia–7 tuntia

4 tuntia–alle 6 tuntia

10 minuuttia

15 minuuttia

10 minuuttia

7 § Vapaat‌‌‌

Vuorokausilepo

1. Työntekijälle annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

2. Vuorokausilevosta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa 20 §:n mukai- sesti. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

Viikoittainen vapaa-aika

3. Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia työaikalain 31 §:n mukaan.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti viikoittaisen vapaa- ajan siirtämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle. Tällöin perättäisten työpäivien määrä on enintään 10.

Vapaapäivä

5. Työntekijällä on viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä kutakin työaikaperiodin työssäoloviikkoa kohti.

Vapaapäivä voidaan antaa

- saman viikon aikana tai

- yhdistämällä työaikaperiodissa kaksi tai useampia vapaapäiviä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai

- siirtämällä se työpaikkakohtaisella sopimuksella muuhun työaika- periodiin.

Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhtey- teen.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
V	T	T	T	T	T	VV

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	T	T	VV	T

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	PP	V	V	VV

Esimerkki 2.

Työaika 120 tuntia 3 viikossa.

1. viikko:

2. viikko:

3. viikko:

T = työpäivä

V = vapaapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika PP = ”Pekkaspäivä” (s. 16)

6. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Esimerkki 3.

Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työvuoroluettelo:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	-	PP	V	VV

|———————————————————|

Sairausloma Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan.

Työvuoroluettelo:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	V	T	T	VV

|—————————|

Sairausloma

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina

T = työpäivä

PP = ”Pekkaspäivä” V = vapaapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika

7. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti 6-päiväisestä työ- viikosta.

Aattovapaa‌‌

8. Keskimäärin viitenä päivänä viikossa, toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa työskentelevälle työntekijälle annetaan vapaana juhannusaatto tai jouluaatto.

Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaa annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen juhannusviikkoa.

Vuosilomalle sijoittuva aattovapaa lasketaan saaduiksi aattovapaiksi.

Arkipyhälyhennys

9. Työaikaa lyhentävät

- pitkäperjantai

- toinen pääsiäispäivä

- helatorstai

- juhannusaatto.

Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaihin sijoittuvat

- uudenvuodenpäivä

- loppiainen

- vapunpäivä

- itsenäisyyspäivä

- jouluaatto tai toinen joulupäivä

- ensimmäinen joulupäivä.

Työajan lyhennys annetaan lyhentävän päivän sisältävällä periodilla. Arkipyhälyhennykset eivät koske:

- enintään kuukauden kestäviä määräaikaisia työsuhteita

- työntekijöitä, jotka työskentelevät vain 1.6.–31.8. välisenä aikana.

Kokoaikaiset

10. Työajan lyhennys on 7 tuntia 30 minuuttia lyhennyspäivää kohden.

Työajan lyhennys on 8 tuntia lyhennyspäivää kohden keskimääräisen viikkotyöajan ollessa 40 tuntia viikossa.

Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa.

Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.‌‌

Osa-aikaiset

11. Osa-aikaisen työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jaka- malla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.

Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan kol- melta edelliseltä kalenterikuukaudelta.

Osa-aikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena.

8 § Lisä- ja ylityö

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen

1. Lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa työvuoroluetteloa verrataan työaika- periodin kunakin päivänä ja viikkona tehtyihin työtunteihin sekä periodin kokonaistunteihin.

2. Lisätyö syntyy ylitettäessä työvuoroluettelon mukainen tuntimäärä mutta ei ylityörajoja. Lisätyöstä maksetaan korottamatonta tuntipalkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö syntyy tehtäessä yli 9-tuntisia päiviä tai yli 10-tun- tisia päiviä (20 §). Yli 9 tuntia / 10 tuntia vuorokaudessa tehdystä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikkoylityö syntyy viikon työtuntien ylittäessä vielä 48 tuntia tai 56 tun- tia (7 §:n 4. kohdan sopimus) saman viikon mahdollisten vuorokautisten ylityötuntien vähentämisen jälkeen. Viikkoylityötunnit korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

5. Periodiylityö syntyy työaikaperiodin kokonaistuntien ylittäessä vielä peri- odin enimmäistuntimäärän (viikkojen lukumäärä x 40 tuntia) mahdollisten vuorokautisten ja viikkoylityötuntien vähentämisen jälkeen. Periodiylityö korvataan maksamalla 20 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa työaika pyöristetään lähimpään nel- jännestuntiin.

Esimerkki 4.

1. vko Työvuoroluetteloon merkitty 38 t, tehty 38 t

2. vko Työvuoroluetteloon merkitty 39 t, tehty 39 t

3. vko Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	yht.
luettelo	8	8	8	8	7	-	-	39 t = 115 t/3 vko
Tehty	8	8	10	8	7	7	6	54 t = 130 t/3 vko
Lisätyö 0 %			1	4			5
Vuorok. ylityö 50 %			1				1
Vuorok. ylityö 100 % Vkoylityö 50 %						3	2	5
Periodiylityö 50 %							4	4
Sunnuntaityökorvaus							6	6
Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus							6	6

Korvaukset:

Lisätyö

120 tunnin ja työvuoroluetteloon merkityn 115 tunnin erotus on lisätyötä, joka korvataan korottamattomalla tuntipalkalla. Lisätyötä on tehty 1 tunti keskiviikkona ja 4 tuntia lauantaina.

Vuorokautinen ylityö

Keskiviikkona on tehty yli 9 tuntinen päivä. Keskiviikon vuorokautinen ylityötunti korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

Viikkoylityö

Viikossa on tehty 54 tuntia. Tästä vähennetään saman viikon jo kor- vattu vuorokautinen ylityötunti. Viikkoylityötä on 48 tunnin ylite eli 5 tuntia, jotka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityötä on tehty 3 tuntia lauantaina lisätyön jälkeen ja 2 tuntia sunnuntaina.

Periodiylityö‌

Jaksossa on tehty kaikkiaan 130 tuntia. Tästä vähennetään jo korvattu vuorokautinen ylityötunti ja 5 tuntia viikkoylityötä. Jäljelle jää 124 tuntia. 120 tuntia ylittävät 4 tuntia on periodiylityötä ja kor- vataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Periodiylityötä on tehty 4 tuntia sunnuntaina viikkoylityön jälkeen.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tehdyiltä 6 tunnilta maksetaan ylityökorvausten lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka. Menetetty viikoittainen vapaa-aika on lain mukaan korvattava ensisijaisesti antamalla työntekijälle 6 tunnin palkallinen vapaa tai sopimalla vastaava rahakorvaus. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kol- men kuukauden kuluessa viikoittaisena vapaa-aikana tehdyn työn tekemisestä, elleivät työnantaja ja työntekijä ole muuta sopineet.

Tuntipalkka

7. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 160.

Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla palvelusvuosia vastaa- va täyden työajan taulukkopalkka mahdollisine henkilökohtaisine lisineen luvulla 160.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

8. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

Esimerkki 5.

Työntekijä on tehnyt 5 tuntia lisätyötä ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä. Vapaana annetaan 5 tuntia lisätyöstä ja 2 tuntia 50 %:lla korotettuna eli 3 tuntia. Yhteensä vapaata annetaan 8 tuntia.

Työaikapankki‌

9. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 63).

9 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Esimerkki 6.

Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisesti sunnuntai- na 6 tuntia. Sunnuntaityön peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan. Sunnuntaityökorvauksena työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka 6 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. xxxxxx mukaan.

3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

4. PALKKAUS‌‌‌‌‌‌‌

10 § Palkat

Palkan määrä

1. Palkan määrään vaikuttavat:

- työtehtävät

- koulutus

- palvelusvuodet

- lisät

2. Palkkaryhmittely ja palkat ovat sopimuksen liitteenä.

Palkanmaksu

3. Palkat maksetaan ainakin kerran kuukaudessa.

Koululaispalkka

4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa. Koululaispalkka on 70 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2,5 kuukautta palkka määräytyy työstä riippuen lähetin tai harjoittelijan palkan mukaan.

Lähetin palkka

5. Lähetin palkka on 80 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Harjoittelijan palkka

6. Harjoitteluaika teknisellä henkilökunnalla on yksi vuosi, ellei lyhyemmästä harjoitteluajasta ole sovittu.

Harjoittelijan palkka on 85 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilaan (oppisopimusoppilas) palkka

7. Apteekissa tapahtuvan työnopetuksen ja työharjoittelun ajalta palkka määräytyy seuraavasti:

- palkka on 82 % III palkkaryhmän 1. vuoden palkasta niillä oppilailla, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta apteekkialalta

- palkka on 85 % III palkkaryhmän ao. vuosiportaan palkasta niillä oppilailla, jotka ovat työskennelleet II palkkaryhmän teknisinä työn- tekijöinä. Näillä oppilailla luetaan palvelusvuosiin II palkkaryhmässä palveltu aika.

Palvelusvuodet

8. Palkkataulukon palvelusvuosiin lasketaan palkkaryhmittäin

- työssäolokuukaudet ilman harjoitteluaikaa

- palkkaan oikeuttava poissaoloaika

- lakisääteinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja muuta palkatonta vapaata ei lasketa palvelusvuosiin).

Osa-aikaisen palvelusvuodet kertyvät seuraavasti:

Keskimääräinen

viikkotyöaika

Osa-aikaisesta työsuhteesta

palvelusvuosiin lasketaan

10–19 tuntia

20–29 tuntia

30 tuntia tai enemmän

puolet (1/2)

kaksi kolmasosaa (2/3) kaikki

9. Lääketyöntekijän ja lääketeknikon palvelusvuosiin lasketaan

- hänen alalla teknisenä työntekijänä palvelemansa aika

- puolet oppisopimusohjelman kestosta tutkinnon tultua hyväksytysti suoritetuksi.

Esimerkki 7.

Työntekijä on ollut apteekissa harjoitteluajan ja teknisenä 5 vuotta. Sen jälkeen hän on suorittanut 2-vuotisen oppisopimusohjelman ja valmistunut lääketyöntekijäksi.

Palvelusvuosia laskettaessa teknisenä työskennelty aika 5 vuotta otetaan huomioon sellaisenaan ja oppisopimusohjelmasta puolet

eli 1 vuosi. Täysiä palvelusvuosia on kertynyt 6. Lääketyöntekijän palkka määräytyy III palkkaryhmän 7. vuoden mukaan.‌‌‌‌

10. Palvelusvuosiportaan muuttuessa palkkaus muuttuu seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Työkohtaisuuslisä

11. Työkohtaisuuslisää maksetaan työntekijän tehdessä omaa palkkaryh- määnsä vaativampia tai monipuolisempia tehtäviä.

Työkohtaisuuslisä on vähintään 5 % ja enintään 15 %.

Henkilökohtainen lisä

12. Henkilökohtaista lisää voidaan maksaa työntekijän työtaidon, työtehon tai kokemuksen poiketessa kyseisen työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta. Poikkeavana työtaitona pidetään muun muassa taitavaa asiakaspalve- lua.

Henkilökohtaisena lisänä voidaan maksaa enintään 15 % ja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Kauniaisissa enintään 20 % korkeampi palk- ka.

Työkohtaisuuslisää ja henkilökohtaista lisää voidaan maksaa samanai- kaisesti.

11 § Työaikalisät

Iltalisä

1. Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 3,40 euroa tunnilta.

Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä iltalisä maksetaan kaksinkertaisena.

Lauantai- ja aattolisä

2. Lauantaina kello 15.00, joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 3,63 euroa tunnilta.

Yölisä‌‌‌

3. Kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 4,35 euroa tunnilta.

Yölisää ei makseta aamulla työvuoroon tuleville.

Lisien maksaminen

4. Lisiä laskettaessa työaika pyöristetään työvuorokohtaisesti lähimpään neljännestuntiin.

Lisien vaihto vapaa-aikaan

5. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai näin syntyvien vapaiden siirtä- misestä työaikapankkiin. Samalla sovitaan laskutavasta.

Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan 20 §:n mukaisesti mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

12 § Osa-aikaisen palkka

1. Osa-aikaisen peruskuukausipalkka määräytyy sovitun keskimääräisen viikkotyöajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa taulukkopalkasta las- kettuna.

Esimerkki 8.

Osa-aikaisen työsopimuksessa sovittu työaika on 96 tuntia 3 vii- kossa eli keskimääräinen viikkotyöaika on 32 tuntia. Kokoaikaisen taulukkopalkka on 1.650 €.

Osa-aikaisen peruskuukausipalkka on näin ollen:

32 x 1.650 € = 1.377,51 €.

38,33

2. Osa-aikaiselle voidaan maksaa tuntipalkkaa, jos

- asiasta sovitaan tai

- työaika vaihtelee periodista toiseen.

Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalkka luvulla 160.

3. Alle 20 tuntia viikossa työskentelevälle siivoojalle voidaan maksaa palk- kaliitteen mukaista tuntipalkkaa.

13 § Osakuukauden palkka

1. Maksettaessa työntekijälle palkkaa osalta kuukautta päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

2. Osakuukauden palkka lasketaan:

- kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13

- vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.

Työaikaa lyhentävät päivät rinnastetaan palkkaan oikeuttaviin päiviin tai poissa oltuihin työpäiviin sen mukaan sisältyvätkö ne palkalliseen vai palkattomaan osaan kuukautta.

Esimerkki 9.

Työssä

Poissaolo

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ...

1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, joista yksi on työaikaa lyhentävä arkipyhä. Kuukausipalkka on 1.505 euroa.

Päiväpalkka: 1.505 € : 21,5 = 70 €.

Palkkaa maksetaan: 70 € x 8 = 560 €.

Esimerkki 10.‌‌‌

Työssä

Poissaolo

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ... 30

1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana poissa oltuja työpäiviä on 9.

Kuukausipalkka on 1.505 euroa.

Päiväpalkka: 1.505 € : 21,5 = 70 €.

Poissa oltujen työpäivien palkka: 70 € x 9 = 630 €. Palkkaa maksetaan: 1.505 € - 630 € = 875 €.

3. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka vuosilomalain mukaisesti luvulla 25.

5. POISSAOLOT

14 § Sairastuminen

Palkanmaksuedellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

- työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Sairausajan palkanmaksu alkaa ilmoituksesta.

Lääkärintodistus‌

3. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Vaatimus on esitettävä mahdollisimman varhaisessa työkyvyttömyysvaiheessa selvityksen saatavuuden ja luotettavuuden vuoksi. Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Epidemian aikana hyväksyttäväksi poissaoloselvitykseksi voidaan katsoa työterveys- tai terveydenhoitajan tutkimuksensa perusteella antama to- distus. Sairausloman pituus on tällöin enintään kolme vuorokautta.

Palkanmaksu

4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto

sairastumishetkellä

Palkallisen jakson pituus

vähintään kuukausi

sairausvakuutuslain xxxxxxxx- aika eli sairastumispäivä

ja sitä seuraavat 9 arkipäivää

vähintään 2 kk mutta

alle 3 vuotta

28 kalenterivuorokautta

vähintään 3 mutta

alle 5 vuotta

35 kalenterivuorokautta

vähintään 5 vuotta

42 kalenterivuorokautta

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

5. Työkyvyttömyyden kestäessä yli edellä mainitun 28, 35 tai 42 kalente- rivuorokauden palkallisen jakson täyden palkan ja sairauspäivärahan erotusta maksetaan edelleen 28 lisävuorokauden ajalta. Lisäjakso tulee maksettavaksi ainoastaan kerran 12 perättäisen kuukauden aikana ja se voi muodostua yhdestä tai useammasta osasta.

Mikäli uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukau- den jakso on päättynyt ja jatkuu edelleen yhdenjaksoisesti jakson päätty- misen jälkeen, ei tämän työkyvyttömyyden johdosta suoriteta sairausajan lisäjakson palkkaa.

Esimerkki 11 a.

Työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Hän on sairauslomalla 1.3.–17.6. Työsuhteen keston perusteella hänelle maksetaan sai- rausajan palkkaa 42 + 28 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Saman työntekijän 5.12.–16.2. sairauslomasta palkka maksetaan vain 42 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisä- jakso 28 kalenterivuorokautta on jo käytetty kuluneen 12 kuukauden aikana.

Esimerkki 11 b:

Yli 5 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän sairausloma alkaa 1.3. ja päättyy 9.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuo- rokauden perusjaksolta ja 28 kalenterivuorokauden lisäjaksolta. Hän sairastuu uudelleen seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Sairausloma kestää 1.4.–31.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta eli 1.4.–12.5. Lisäjakso ei tule maksettavaksi, koska uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt (9.5.) vaikka sairausloma jatkuu jakson päättymisen jälkeen.

42+28 42

1.3. 9.5. 1.4.

Palkallinen jakso Palkaton jakso

9.5

12.5. 31.5.

6. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta tulevan sairausvakuutuskorvauksen saatuaan työnte- kijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Paikallisesti voidaan 20 §:n mukaisesti sopia sairausajan palkan maksa- misesta seuraavaa:

Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka. Tämän jälkeiseltä ajanjaksolta maksetaan päivä- palkan ja sairausvakuutusmaksulain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

(Tekstimuutos tulee voimaan 1.8.2011 jälkeen alkaviin sairauspoissaoloi- hin.)

Huomautus:

Sairausvakuutuslain mukaisella karenssiajalla tarkoitetaan sairastumis- päivää ja sitä seuraavaa 9 arkipäivää.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain, liikennevakuutuslain, rikosvahinkolain tai sotilasvammalain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritet- tu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen

7. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan seuraavasti:

- poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

- palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karens- siajalta. Xxxxxxxx on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.‌

15 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 14 §:n mukaan 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä jos:

- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta sekä

- lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Esimerkki 12.

T = työpäivä

V = vapaapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika

S = lapsi sairaana ja työntekijä pois työstä

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Ti–To) sisältyviltä

työpäiviltä (Ti ja To).

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	V	T	T	T	VV
	S	S	S	S

To‌‌	Pe	La	Su	Ma	Ti
T	T	V	V	T	T
	S	S	S	S

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).

3. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (VNP 130/85).

Vihkiminen ja merkkipäivä

4. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen vapaapäivä, kun se sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kuolema ja hautajaiset

6. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat lähinnä avio- ja avopuoliso, vanhemmat, iso- ja xxxx- vanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Ammattiliiton luottamustehtävät

7. Työntekijälle, joka on nimetty Palvelualojen ammattiliiton edustajaksi työehtosopimusneuvotteluihin, järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuus niihin osallistumiseen palkattomasti.

8. Työntekijälle, joka on edustajana Palvelualojen ammattiliiton edustajis- tossa tai hallituksessa, pyritään järjestämään tilaisuus osallistua niiden kokouksiin ansiota vähentämättä.‌‌‌‌‌

Yhteiskunnalliset tehtävät

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:

- kunnanvaltuuston tai

- kunnanhallituksen tai

- valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorva- uksesta.

Kertausharjoitukset

10. Työntekijälle maksetaan reservin kertausharjoituspäiviltä palkan ja reser- viläispalkan erotus.

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan työntekijän on sovittava työn- antajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaiset poissaolot ovat vuosilomaa ansaittaessa työpäi- vien tai työtuntien veroista aikaa lukuun ottamatta 3., 4., 5. ja 8. kohtaa.

16 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksuedellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpee- tonta työajan menetystä välttäen:

a. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella. Jos vastaanotolle pääseminen siirtyisi viikkoja sen johdosta, että työntekijä ei saa vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella, hyväksytään lääkärissäkäynti työaikana.

b. Äkillinen hammassairaus‌‌‌‌‌‌

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

- hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

- hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

- hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoi- don kiireellisyyden.

c. Raskaus

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

d. Työterveystarkastukset

Työntekijän käydessä lakisääteisessä ja työterveyshuollon suunnitelmassa mainitussa tarkastuksessa tai näissä määrätyssä jälkitarkastuksessa.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä edellytysten täyttyessä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia- ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole työvuoro- tai vapaapäiväjärjestelyitä taikka työaikapankkivapaita käyttäen mahdollisia työajan ulkopuolella.

17 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempainvapaa sekä hoito- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu näiltä määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Ilmoitusajat

2. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta tulee ilmoittaa kaksi kuu- kautta ennen vapaan alkamista.

Adoptiovapaasta on ilmoitettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Palkanmaksu‌

3. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:

a. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairaus- vakuutuslain äitiysrahan tai

b. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus.

(Tekstimuutos tulee voimaan 1.8.2011 jälkeen xxxxxxxx äitiysvapaan palkan- maksuihin).

Maksamisen edellytyksenä ovat:

- työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

- työntekijä palaa vanhempain-, adoptio- tai hoitovapaan jälkeen työ- hön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Etuudet

4. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys- ja vanhempainva- paan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoon sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

6. VUOSILOMA‌‌

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaan ellei vuosi- lomalaista muuta johdu.

Loman pituus

Kohdassa c. työsuhteen kestoon luetaan nykyisestä työsuhteesta tämän työehtosopimuksen piirissä työskennelty aika, joka oikeuttaa palvelusvuosiin.

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:

Työsuhteen kesto lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä	Lomapv / kk	Täysi loma
a. alle 1 v	2 pv	24 pv
b. vähintään 1 v, alle 15 v	2,5 pv	30 pv
c. vähintään 15 v tämän työehtosopimuksen piirissä	3 pv	36 pv

Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää.

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennelles- sä työsopimuksen mukaan pääsääntöisesti alle 14 päivää kuukaudessa.

Esimerkki 13.

Osa-aikainen työntekijä työskentelee viikossa kaksi päivää ja kumpa- nakin päivänä kahdeksan tuntia. Työsopimuksensa mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan 35 työtunnin ansaintasäännön perustella.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 35 työtunnin kuukaudelta.

Loman antaminen

3. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle mah- dollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyy- den johdosta siirretyn loman alkamisesta ilmoitetaan mikäli mahdollista kaksi viikkoa tai kuitenkin viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

4. Kuukaudelta 2,5 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan 24 lomapäivää lomakaudella (2.5.–30.9.) ja muu osa lomasta ennen seuraavan loma- kauden alkua (1.10.–30.4.).

Kuukaudelta 3 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan kertyneestä lomasta 30 päivää lomakaudella.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että kesäloman ja ns. talviloman välinen aika olisi vähintään 2 viikkoa.

5. Työsuhteen päättymisen sekä vanhempain- että hoitovapaalle jäämisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muusta loman antamisajankohdasta vuosilomalain 20 ja 21 §:stä ja edellä määrätystä poiketen.

6. Lomapäiviksi ei lomaa annettaessa lueta sunnuntaita, muuta kirkollista juhla-, vapun-, itsenäisyyspäivää, pääsiäislauantaita, juhannus- tai joulu- aattoa.

7. Lakisääteisen vuosiloman ylittävä loman osa voidaan korvata rahassa.

Loma ja vapaapäivät

8. Vuosiloma ei aiheuta muutoksia työntekijän kiinteään vapaapäiväjärjes- telmään.

Ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa noudatetaan myös vuosiloman alkamis- ja päättymisviikolla.

Jos työntekijällä ei ole kiinteää vapaapäivää (ks. esimerkki 14)

- loman alkaessa tai päättyessä kesken viikkoa ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää

- loman alkaessa ja päättyessä kesken kalenteriviikkoa jommalla kummalla viikolla on vapaapäivä.

Esimerkki 14.

T = työpäivä

VL = vuosilomapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su VL VL VL VL VL VL - VL VL T T T T VV

Xxxxx päättyessä kesken viikkoa tiistaina ei päättymisviikolla ole vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su T T T VL VL VL - VL VL VL VL VL VL VV

Loman alkaessa torstaina ja päättyessä lauantaina, ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su T T T VL VL VL - VL VL VL T T V VV

Loman alkaessa kesken viikkoa torstaina ja päättyessä kesken viik- koa keskiviikkona, vapaapäivä on annettu loman päättymisviikolla. Vaihtoehtona on sijoittaa vapaapäivä loman alkamisviikolle.

Lomapalkka ja lisät

9. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Lomapalkan lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus- ta lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisistä:

- 9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden

- 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Esimerkki 15.

Kuukausipalkkainen

Työntekijän kuukausipalkka on 1.500 €. Ilta- ja lauantailisiä hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana 600 €. Tästä 11,5 % on 69 €, johon sisältyy sekä kesä- että talviloman ajalle maksettavat lisät.

Työntekijällä on oikeus 30 päivän lomaan.

24 päivän kesälomalle lähtiessä maksettava palkka on

24 x  1.500 € + 24 x 69 € (kesälomaa vastaava osuus lisistä) 25 30

= 1.440 € + 55,20 € = 1.495,20 €.

Loput lisien osuudesta (13,80 €) maksetaan talviloman yhteydessä. Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % 1.495,20 €:sta eli 747,60 €

Esimerkki 16.

Tuntipalkkainen

Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, työskentelee 2–3 päivää viikossa. Hänen vuosilomansa määräytyy sen vuoksi 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.

Ensin selvitetään 1.4.–31.3. maksetut työssäoloajan palkat ja vuosi- lomalain 12 §:n 2. momentin laskennalliset palkat.

Työssäoloajan palkkoja hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu 11.500 € ja sairausajan palkkoja 500 €. Hänellä on oikeus 30 päivän lomaan, koska kaikissa lomanmääräytymisvuoden kuu- kausissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Lomapalkka on 11,5 % x 12.000 € = 1.380 €. Kesälomapalkkana maksetaan 24/30 x 1.380 € = 1.104 € ja talvilomapalkkana loput eli 276 €.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 pv / kuukaudessa ja lomapalkka määräytyy 9 %:n mukaan.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi lasketaan osa-aikatyönte- kijöilläkin kaikki vuosilomalain mukaiset arkipäivät (normaalisti 6 arkipäivää / viikko), vaikka työpäiviä olisi 2–3 päivää viikossa.

Lisäksi maksetaan erikseen lomaltapaluuraha 19 §:n mukaan.

Lomapalkan maksaminen

10. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, elleivät työntekijä ja työn- antaja 20 §:n mukaisesti toisin sovi. Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

Enintään kuuden päivän loman palkka saadaan maksaa apteekin nor- maalina palkkapäivänä.

11. Kuukausipalkkaisen laskennallinen lomapalkka ja työssäoloajan palkka tasataan tarvittaessa vastaamaan sovittua palkkaa. Tasauksessa ei huo- mioida ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisiä.

Esimerkki 17.

Työntekijän kuukausipalkka on 1.500 €. Hänellä on 24 päivän vuo- siloma 1.–28.8. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana

24 x 1.500 € = 1.440 €.

25

Koska työntekijän tulee saada elokuulta sovittu palkkansa vuosi- lomasta huolimatta, hänelle maksetaan loppukuun palkkana:

1.500 € - 1.440 € = 60 €.

Esimerkki 18.

Työntekijän kuukausipalkka on 1.500 €. Hänellä on 24 päivän vuosi- loma 1.6.–1.7. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana edellisen esimerkin mukaisesti 1.440 €.

Koska työntekijän tulee saada sekä kesä- että heinäkuulta sovittu palkkansa, palkka tasataan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä niin, että hän saa näiltä kuukausilta yhteensä 3.000 €.

Heinäkuussa työntekijälle maksetaan 3.000 € - 1.440 € = 1.560 €.

Lomakorvaus‌‌‌

12. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus ansaituista, pitämättö- mistä lomapäivistä. Lomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka.

Esimerkki 19.

Työntekijän sairausloman sijaisena olleen henkilön työsuhde kesti 3 päivää. Työtunteja kertyi yhteensä 15 tuntia.

Työsopimuksen perusteella on työskennelty niin lyhyt aika, että täyttä lomanmääräytymiskuukautta ei ole tästä syystä kertynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan kuitenkin lomakorvauksena 9 % työstä maksetusta palkasta.

19 § Lomaltapaluuraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän:

- aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

- palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän:

- oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä tai

- ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä tai

- ollessa siihen oikeutettu jäljempänä olevien 6.–9. kohtien tilanteissa.

Suuruus

2. Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vas- taavasta lomapalkasta.

35 tunnin säännön mukaan xxxxx ansaitsevan tuntipalkkaisen lomaltapa- luuraha määräytyy ansaittujen lomapäivien ja työsuhteen keston mukaan määräytyvän teoreettisen kokonaislomaoikeuden suhteessa.

Esimerkki 20 a:

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde alkoi 1.9. Hän ansaitsee lomaa 35 tunnin säännön perusteella. 1.9.–31.3. hän on neljänä kalenteri- kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 4 x 2 pv = 8 päivää. Lomaltapaluuraha on tällöin:

8 x lomapalkka x 50 %

14

Jakaja on 14 koska ko. ajanjakson teoreettinen lomaoikeus on 7 x 2 pv = 14 päivää.

Esimerkki 20 b.

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden. Hän ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Lomanmää- räytymisvuoden aikana hän on 8 kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 8 x 2,5 pv = 20 päivää. Lomaltapaluuraha on tällöin:

20 x lomapalkka x 50 %

30

Lomaltapaluurahan maksaminen

3. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, elleivät työn- antaja ja työntekijä 20 §:n mukaisesti toisin sovi.

4. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan kutakin loman osaa vastaava osuus lomaltapaluurahasta vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti muuta ole sovittu.

5. Työntekijän halutessa voidaan lomaltapaluuraha vaihtaa 20 §:n mukaisella sopimuksella vapaaksi säännöllisenä työaikana. Lomaltapaluurahava- paiden määrä on 50 % vuosilomalain mukaisten lomapäivien määrästä. Lomaltapaluurahavapaiksi lasketaan arkipäivät (ma.–la).

Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.‌‌‌

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa

6. Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän oltua poissa työstä vä- littömästi loman päätyttyä hoitovapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan vuoksi. Lomaltapa- luurahan maksamisedellytyksenä on, että työntekijä on palannut työhön vapaalta ilmoituksensa mukaisesti.

Lomaltapaluuraha maksetaan vapaan päättymistä seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työn- tekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuus- eläkkeelle.

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu

8. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuutta sekä vapaaehtoista ase- palvelusta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.

Lomaltapaluuraha määräytyy 2. xxxxxx mukaan ennen palvelukseen as- tumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta ja silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

9. Lomaltapaluuraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä.

Esimerkki 21.

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.

Työntekijä saa lomaltapaluurahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomaltapaluurahaa ei makseta.

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN‌

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolia ovat työnantaja tai hänen edustajansa ja luottamusmies, työntekijä tai työntekijät.

Jos apteekkiin on valittu vain Suomen Farmasialiiton luottamusmies, työntekijät voivat kirjallisesti valtuuttaa hänet edustamaan heitä tämän pykälän mukaan sovittavissa asioissa.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisena jommankumman sopijapuolen pyynnös- tä.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei toisin sovita.

Kaksi vuotta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu joka tapauksessa jakson loppuun.

4. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

5. Tämän pykälän mukaisella työpaikkakohtaisella sopimuksella on työ- ehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌‌‌

21 § Erinäiset määräykset

Luottamusmies

1. Apteekin työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan heitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.

Vaalista ja valitusta luottamusmiehestä on viipymättä ilmoitettava kirjalli- sesti työnantajalle.

2. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

3. Luottamusmiehiin sovelletaan Palvelutyönantajien ja SAK:n välistä luot- tamusmiessopimusta.

4. Luottamusmiehelle myönnetään työstä vapautusta luottamusmiestehtävän hoitamiseksi Palvelutyönantajien ja SAK:n välisen luottamusmiessopimuk- sen mukaan.

5. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luot- tamusmieskorvausta, jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 15 Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytynyttä työntekijää. Korvauksen määrä on 22 euroa kuukaudessa. Korvaus mak- setaan ajalta, jolta työnantaja maksaa tehdyn työajan palkkaa.

Yhdyshenkilö

6. Mikäli työpaikalle ei ole valittu tämän sopimuksen tarkoittamaa luottamus- miestä, työntekijät voivat valita keskuudestaan yhdyshenkilön.

Yhdyshenkilön valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

7. Yhdyshenkilö tiedottaa työpaikan työntekijöille järjestönsä tiedotteiden sisällöstä.

Yhdyshenkilö voi osallistua tämän sopimuksen tulkintaa koskevien asioi- den käsittelyyn.

8. Yhdyshenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävänsä vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

Koulutus‌‌‌‌

9. Osapuolet pitävät työntekijöiden ammatillista koulutusta tärkeänä. Am- matillisen koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön ammattitaidon ja pätevyyden ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen vastaamaan apteekin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Sillä voidaan myös vaikuttaa apteekin tuotta- vuuteen, henkilöstön työssään kehittymiseen ja työmotivaatioon.

Koulutustarpeiden kartoitus, siihen pohjautuva kehittämissuunnitelma kustannusarvioineen on tarkoituksenmukaista laatia työnantajan ja hen- kilöstön yhteistyönä. Koulutuksen toteuttaminen ja seuranta käsitellään vastaavasti vuosittain.

10. Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta työpaikalla tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen, korvataan koulutuskustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Työhyvinvointi

11. Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden työkyvyn ja sairauspoissaolojen seuranta työpaikalla on tärkeää. Työnantaja voi tarvittaessa ohjata työn- tekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisten kuntoutus- tarpeiden selvittämistä varten.

Työtakki

12. Työnantaja hankkii työntekijöille työtakit ja vastaa niiden puhtaana- ja kunnossapidosta.

Jäsenmaksuperintä

13. Apteekkien Työnantajaliitto suosittelee jäsenapteekkejaan perimään Pal- velualojen ammattiliiton jäsenmaksut työntekijän palkasta, jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen.

Ryhmähenkivakuutus

14. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjes- töjen välillä sovitulla tavalla.

Kuolemantapausavustus‌

15. Kuolemantapausavustusta maksetaan, jos työntekijän työsuhde oli kes- tänyt vähintään 5 vuotta,

- yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli työntekijältä jää hänen huollettavanaan olleita läheisiä omaisia

- puolentoista kuukauden palkka, mikäli työntekijältä jää leski taikka yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.

Oman auton käyttö

16. Työntekijän kuljettaessa omalla autollaan lääkkeitä apteekista sen toiseen toimipisteeseen tai asiakkaalle, hänelle maksetaan Xxxxxxxxxxxxxxx pää- töksen mukainen kilometrikorvaus.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA‌‌‌‌‌

22 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn- antajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset neuvottelut tulee yhteisesti todeta päättyneiksi. Tällöin suositellaan laadittavaksi erimielisyysmuistio. Siitä tulisi käydä ilmi muun muassa seuraavat seikat:

- apteekki

- erimielisyyden osapuolet

- erimielisyyden sisältö lyhyesti eri vaiheittain

- molempien osapuolten esittämät vaatimukset perusteluineen

- päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan Palvelutyönantajien ja SAK:n välisen luottamusmiessopimuksen 9 §:n määräyksiä.

3. Paikalliset neuvottelut pyritään aloittamaan mahdollisimman pian ja käy- mään tarpeetonta viivytystä välttäen.

Liittoneuvottelut

4. Asian jäädessä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, se voidaan antaa allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

Työtuomioistuin

5. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

Työtaistelutoimenpiteet

6. Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kiellet- ty.

7. Tämän työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät alle- kirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestö- sopimuksen mukaan.

10. NÄHTÄVILLÄPITO JA VOIMASSAOLO‌‌

23 § Sopimuksen nähtävilläpito

Tämä työehtosopimus on pidettävä työpaikan ilmoitustaululla tai muussa vastaavassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.

24 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 1.5.2011–30.4.2013.

2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Sopimuksen irtisanojan on samassa yhteydessä jätettävä muistio muu- tosesityksistä toiselle sopijapuolelle. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌‌

Apteekkien Työnantajaliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM sopivat uu- desta apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksesta, joka on voimassa 1.5.2011–30.4.2013.

1. Palkankorotukset 1.5.2011

Apteekkien työntekijöiden voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2011 alkaen 1,5 % kuukaudessa.

Palkkataulukon rakenteen kehittämiseksi palkkoja tarkistetaan 1.5.2011 alkaen seuraavasti:

- 4. palvelusvuosiportaassa olevien taulukkopalkkoja ja henkilökohtai- sia kuukausipalkkoja korotetaan 10 €, tuntipalkkaisten työntekijöiden vastaava korotus on 6 senttiä,

- 7. palvelusvuosiportaassa olevien taulukkopalkkoja ja henkilökohtai- sia kuukausipalkkoja korotetaan 16 €, tuntipalkkaisten työntekijöiden vastaava korotus on 10 senttiä,

- 9. palvelusvuosiportaassa olevien taulukkopalkkoja ja henkilökohtai- sia kuukausipalkkoja korotetaan 26 €, tuntipalkkaisten työntekijöiden vastaava korotus on 16 senttiä.

Taulukkopalkat 1.5.2011 alkaen ovat työehtosopimuksen liitteenä.

2. Palkantarkistukset vuonna 2012

Osapuolet tarkastelevat vuonna 2012 tammi–helmikuun aikana apteekkien talouden ja työllisyyden kehittymisnäkymiä sekä alan ammattiryhmien ansiokehitystä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.3.2012 mennessä vuoden 2012 palkantarkistuksista. Vuonna 2012 toteutettavat palkankorotukset sisältävät apteekkikohtaisen erän, jonka suuruus on yksi kolmasosa kokonaiskorotuksesta. Tältä osin työehtosopimus ei ole irtisanottavissa. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksella.

Vuonna 2012 toteutettavan apteekkikohtaisen erän toteuttamisessa nou- datetaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa ohjeistusta.

3. Lisät‌‌

Työaikalisiä korotetaan 1.5.2011 alkaen seuraavasti:

- iltalisä kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana on 3,40 € tunnilta,

- lauantailisä kello 15.00 jälkeen sekä joulu- ja juhannusaattona kello

12.00 jälkeen on 3,63 € tunnilta,

- yölisä kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana on 4,35 € tunnilta.

Alle 20 tuntia tekevän siivoojan tuntipalkka on 1.5.2011 alkaen 10,11 € tunnilta.

4. Tekstimuutokset

Tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimukseen. Tekstimuutokset tulevat voimaan 1.6.2011 lukuun ottamatta sairausajan ja äitiysvapaan palkan- maksua, jotka tulevat voimaan 1.8.2011 jälkeen alkaviin sairauspoissa- oloihin ja äitiysvapaan palkanmaksuihin.

Työajanpidennys toteutettiin 1.1.2008 jälkeen alkavasta ensimmäisestä täydestä työaikaperiodista lähtien. Yhden tunnin työajan pidennys 3 viikossa koski kaikkia kuukausipalkkaisia koko- ja osa-aikatyöntekijöitä, lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeellä tai osittaisella hoitovapaalla olevia. Hoitovapaalla tai osittaisella hoitovapaalla olevan työaikaa pidennetään vapaan päätyttyä. Muuta kuin kolmen viikon periodia käytettäessä piden- nys on 20 minuuttia viikkoa kohden. työajan pidennystä ei kompensoida rahassa. työsopimukset muutetaan vastaamaan uutta työaikaa.

5. Kehittämistyö

Osapuolet selvittävät luottamusmiestä koskevien määräysten ja apteek- kien yhteistoimintasopimuksen kehittämistarpeita.

Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana apteekkialan korvaavaa työtä koskevat käytännöt ja näkemykset sekä tekevät tarvittavat esitykset.

Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana lisä- ja ylityömääräysten kehittämistarpeita.

Osapuolet ottavat huomioon työurien pidentämisen osalta asetettujen työryhmien suositukset ja toimenpide-esitykset (Ahtelan työryhmä).

6. Voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 1.5.2011–30.4.2013. Mikäli 31.3.2012 mennessä käytävissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen irtisanotta- vissa olevista asioista, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 1.5.2012.

Helsingissä 10. toukokuuta 2011 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen apteekkikohtainen erä vuonna 2012‌‌‌

A. Apteekkikohtaisen erän tarkoitus

Apteekkikohtaista erää käytetään henkilökohtaisen hyvän työsuorituksen palkitsemiseen. Tarkoituksena on, että henkilön ammattitaidon kehittymi- nen, pätevyys, työtaidot ja -teho, oma-aloitteisuus, itsensä kouluttaminen tai erityisosaaminen otetaan huomioon henkilökohtaista palkankorotusta määriteltäessä. Jokaisen apteekin henkilöstöstä löytyy yksilöllisiä eroja näissä suhteissa.

Huom. Apteekkikohtaista erää ei ole tarkoitettu lähiaikoina eläkkeelle siirtyvän työntekijän tai määräaikaisen työsuhteensa kohta päättävän työn- tekijän palkitsemiseen. Tähän tarkoitukseen on muita palkitsemiskeinoja.

B. Apteekkikohtaisen erän toteuttaminen

1. Palkankorotuserän suuruus

Erän laskennan pohjana on apteekin mahdollisimman normaali kuukau- si- ja tuntipalkkojen yhteismäärä. Apteekki sivuapteekkeineen on yksi kokonaisuus. Ensin selvitetään 1.x.2012 työsuhteessa oleville apteekin työntekijöille xxxxkuussa maksetut palkat. Tällä tarkoitetaan kuukausi- ja tuntipalkkoja, työaikalisiä ja sunnuntaityökorotuksia säännöllisesti maksettavia henkilökohtaisia ja työkohtaisuuslisiä sekä lomapalkkoja ja apteekkikohtaisia eriä.

Palkkasummaan ei lasketa xxxxkuussa maksettuja ylityökorvauksia, kuu- kausipalkkaisen työntekijän lisätyökorvauksia, lomaltapaluurahoja eikä lomakorvauksia. Mukaan lasketaan ne, joille on xxxxkuussa maksettu palkkaa ja joiden työsuhde on voimassa 1.x.2012, joten esim. hoitova- paalla oleva ei ole mukana, hänen sijaisensa sen sijaan on.

Seuraavissa tilanteissa tehdään korjauksia xxxxkuussa maksettuun to- delliseen palkkasummaan:

- jos äitiysvapaalla olevalle maksetaan xxxxkuussa palkan ja äitiysra- han erotusta koko kuukausipalkka otetaan huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

- jos xxxxkuun lomapalkkoja on maksettu etukäteen xxxxkuussa tai xxxxkuun lomapalkkoja etukäteen xxxxkuussa, laskennassa otetaan huomioon vain henkilöiden normaalit kuukausipalkat.‌

- jos työntekijälle maksetaan xxxxkuussa sairausajan palkkana palkan ja sv-päivärahan erotusta, koko palkka otetaan laskennassa huomi- oon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

Saadusta palkkasummasta lasketaan x,x %, joka muodostaa korotuksina jaettavan euromäärän.

2. Erän jakoperusteet

Jakoperusteeksi voidaan valita yksi tai useampi seuraavista:

A) Erityisosaamisalueet

B) Ammattitaidon ja pätevyyden kehittyminen

C) Hyvä asiakaspalvelija

D) Osaamisen myötä erityistä ammattipätevyyttä omaavat henkilöt

E) Työyhteisön tiimihengen (positiivisen ja kannustavan ilmapiirin) luoja

F) Muu apteekin toimintastrategian mukainen peruste

Valittavan jakoperusteen mukaisen tehtävän hoitaminen ei sellaisenaan ole peruste apteekkikohtaisen erän saamiselle, vaan edellytyksenä on, että asianomainen on tässä tehtävässään henkilökohtaisesti suoriutunut hyvin.

Kannustavuuden edistämiseksi jakoperusteet voidaan päättää hyvissä ajoin, jotta työntekijät voivat toimia tavoitteellisesti.

3. Keskustelut erän jakoperusteista ja jaosta

Neuvotteluosapuolina ovat apteekkari ja luottamusmies tai luottamus- miehen puuttuessa apteekin työntelijöiden yhdyshenkilö. Mikäli apteekin työntekijöillä ei ole kumpaakaan, työntekijät valitsevat keskuudestaan edustajan neuvotteluun. Jäljempänä käytetään yhteistä nimitystä luotta- musmies.

Erän jakamisessa edetään seuraavasti:

I. Apteekkikohtaisen erä toteuttamisesta käydään neuvottelu apteekkarin ja luottamusmiehen kesken.

Neuvottelussa käydään yhdessä läpi erän laskentaperusteet, jaettava euromäärä sekä kuinka monelle erä jaetaan. Lisäksi sovitaan käytettä- vät jakoperusteet (edellä A–F), käytetäänkö kaikkia vai vain osaa edellä mainituista.

Jos jakoperusteista tai monelle erä jaetaan, ei olla yhtä mieltä, apteekkari päättää jakoperusteet sekä saajien lukumäärän, ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.

II. Seuraavaksi luottamusmies keskustelee apteekin työntekijöiden kanssa. Hän toteaa erän suuruuden, käytettävät jakoperusteet ja kuinka monelle erä on tarkoitus jakaa. Luottamusmies ja työntekijät keskustelevat, ketkä täyttävät jakoperusteet parhaiten. Luottamusmies tekee apteekkarille esityksen erän saajista. Luottamusmiehen ja työntekijöiden keskustelut saadaan käydä työajalla apteekin normaalin toiminnan häiriintymättä.

III. Tämän jälkeen apteekkari ja luottamusmies neuvottelevat jakoesityksestä ja kullekin jaettavasta summasta ja pyrkivät asiassa yksimielisyyteen. Jos erän saajista ja / tai kullekin jaettavasta summasta ei olla yksimielisiä, ap- teekkari päättää asian jakoesityksen pohjalta olematta siihen kuitenkaan sidottu. Apteekkari perustelee jakoesityksestä poikkeavan päätöksensä luottamusmiehelle ja tiedottaa hänelle erän saajat, jaetut euromäärät ja käytetyt jakoperusteet jotta tämä voi varmistua erän tulleen jaetuksi.

4. Yleiset periaatteet ja aikataulu

Suosituksena on, että erän saajina olisi noin puolet apteekin työntekijöistä. Jos tämä on epätarkoituksenmukaista esimerkiksi työntekijöiden vähäises- tä lukumäärästä johtuen, voidaan suosituksesta poiketa, mutta tällöinkin on tarkoitus, ettei summaa jaeta tasan kaikille vaan, että henkilökohtainen menestyminen työtehtävässä otetaan jaossa huomioon.

Liittojen yhteinen kanta on myös, ettei jakoperusteena voi olla se seikka, onko henkilö saanut aikaisemmin erää jaettaessa korotuksen vai ei. Jos henkilö on useamman kerran jäänyt saamatta erää, voidaan työpaikalla selvittää, onko mahdollista vaikuttaa asiaan perehdytyksen, opastuksen tai täydennyskoulutuksen avulla.

Erän saajia ja jaettuja euromääriä ei julkisteta koko henkilöstölle ilman asianomaisten lupaa. Palkkasalaisuus on tässä yhteydessä säilytettävä.

Liitot suosittelevat, että jaosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään erän saajat, jakoperusteet ja jaetut summat.‌

Neuvottelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin ja käydä xx.xx.2012 mennes- sä. Jos erää ei ehditä toteuttaa xxxxkuun palkanmaksun yhteydessä, se toteutetaan xxxxkuun palkanmaksun yhteydessä takautuvasti.

5. Korotuksen toteuttaminen

Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen palkkaan eikä sitä voi myöhemmin poistaa palkkaa alentamalla. Erä ei ole erillinen lisä vaan osa henkilökohtaista palkkaa. Apteekkikohtainen erä ei vähennä palveluvuosiportaan vähimmäispalkan muutoksen mahdollisesti aiheut- tamaa palkankorotusta.

Jos yleiskorotus ja apteekkikohtainen erä tulevat toteutettavaksi samana ajankohtana, yleiskorotus lasketaan ensin. Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen yleiskorotuksella korotettuun palkkaan.

6. Voimaantulo

Edellä olevia ohjeita noudatetaan 1.5.2012 ja sen jälkeen toteutettaviin apteekkikohtaisiin eriin vuonna 2012.

Työaikapankkipöytäkirja‌‌

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, s. 50) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

2. Lisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Siirrettävät työtunnit

3. Työnantajan ja työntekijän sopiessa työaikapankkiin voidaan siirtää:

- lisätyötunteja

- ylityötunteja

- sunnuntaityökorvaus

- työaikalisistä sovittu vapaa

- viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

- liukuvan työajan plus-saldotunteja

4. Työnantajan aloitteesta tehtävät työtunnit, jotka työehtosopimuksen mu- kaan korvataan korotetulla palkalla, siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän pyynnöstä vapaan keräämiseksi tehtävät työtunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.

Sopiessaan työtuntien siirtämisestä työaikapankkiin, työnantaja ja työn- tekijä toteavat yhdessä, kuinka monta tuntia pankkiin siirretään ja kuinka monesta maksetaan rahakorvaus.

5. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 80 tuntia ja osa-aikatyöntekijällä enintään kaksi kertaa työsopimuksen mukainen keskimääräinen viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

6. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään työvuoroluettelon vahvistamisen yhteydessä.

Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Se pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.‌‌

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei työntekijän hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

7. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Pankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

8. Työaikapankista työnantaja pitää kirjaa, josta ilmenee:

• milloin työ on tehty

• onko työ tehty työnantajan vai työntekijän aloitteesta

• montako tuntia työtä on tehty ja montako tuntia on siirretty pankkiin

• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan

Työsuhteen päättyminen

9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahana.

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY‌‌‌‌

I palkkaryhmä

Siivoojat.

Jos siivoojan työaika on keskimäärin alle 20 tuntia viikossa, hänen palk- kansa määräytyy tuntipalkkana.

II palkkaryhmä

Tekniset työntekijät tai teknisiä avustavia töitä suorittavat työpaikkakou- lutetut työntekijät tai vaativuudeltaan vastaavia konttoritöitä suorittavat työntekijät.

III palkkaryhmä

Lääketyöntekijät, lääketeknikot tai II palkkaryhmää vaativampia töitä suorittavat työntekijät ja konttoritöitä suorittavat työntekijät.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat mm. ammattikoulutuksen saaneet työn- tekijät.

IV palkkaryhmä

Farmanomit, joilla on ammattikoulutuksen saaneina oikeus suorittaa käsikauppaan kuuluvia tehtäviä sekä vaativia konttoritöitä suorittavat työntekijät.

APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT 1.5.2011 ALKAEN, EUROA / KK

Palkka- Palvelusvuosi (ensimmäisenä, neljäntenä vuotena jne.)

ryhmä

	1.	4.	7.	9.
I	1.499	1.568	1.626	1.694
II	1.544	1.613	1.673	1.740
III	1.601	1.674	1.735	1.805
IV	1.706	1.778	1.841	1.906

Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalkka luvulla 160.

1.5.2011 alkaen:
Alle 20 tuntia tekevän siivoojan tuntipalkka	10,11 € / t
Koululainen	1.081 €
Lähetti	1.235 €
II palkkaryhmän harjoittelija	1.312 €
Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilas (määräykset s. 27)	1.313 €
Työaikalisät 1.5.2011 alkaen:
Iltalisä	3,40 € / t
Lauantai-, jouluaatto- ja juhannusaattolisä	3,63 € / t
Yölisä	4,35 € / t

APTEEKIN TYÖSOPIMUS

1.TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja
	Työntekijä	Ammattinimike
	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena ja seuraavin ehdoin.
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä .... / .... .......... Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan a)    asti; Syy määräaikaisuuteen:              b) Kunnes seuraava työtehtävä, sijaisuus tms. on suoritettu:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien koeaika on   kuukautta.
4. TYÖPAIKKA JA TYÖAIKA	Työpaikka:
	Työaika: 115 t / 3 vkoa 120 t / 3 vkoa Muu:
5. YLITYÖ JA LISÄTYÖ	Työntekijällä voidaan teettää lisä-, yli- ja sunnuntaityötä lain ja työsopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Työntekijän työtehtävät ovat: Farmaseuttiset tehtävät Apteekin työntekijätehtävät Muut sovitut tehtävät, mitkä:                    Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä.
7. PALKKAUS	Työsuhteen alkaessa huomioon otettava palvelusaika ja palkkaryhmä: v. kk palkkaryhmä
	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkka on eur kk t
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTO- SOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta työnantajaa velvoittavaaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päätty- misestä lukien.
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
	Xxxxxx Xxxx
Työnantajan allekirjoitus		Työntekijän allekirjoitus

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon.

Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempain-vapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.

Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. xxxxxx työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

Koeaika

Sovitun koeajan pituus merkitään kohtaan 3 työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on 4 kuukautta. Kahdeksaa (8) kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta (ks. työehtosopimus 3 §, s. 13).

Työpaikka ja -aika

Työpaikaksi merkitään ko. apteekki, jolla tarkoitetaan apteekkia mahdol- lisine sivuapteekkeineen. Mikäli poikkeuksellisesti rajataan joku apteekin toimipisteistä ainoaksi työpaikaksi, se merkitään tähän kohtaan.

Lomakkeeseen on merkitty apteekin säännöllisen enimmäistyöajan vaihtoehdot. Mikäli sovitaan lyhyemmästä tai pidemmästä periodista tai osa-aikatyöstä, se merkitään kohtaan muu työaika, esim. 152 t / 4 viikkoa tai 60 t / 3 viikkoa.

Työtehtävä

Kohtaan muut sovitut tehtävät merkitään sellaiset erityistehtävät, jotka eivät sisälly farmaseuttisen henkilön tai apteekin työntekijän normaaliin toimenkuvaan.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin ammattiinsa liittyvää työtä, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittaa.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Palkan määräytymisperusteet ja palkan määrä sovitaan kohdassa 7.

Aikaisemmasta työkokemuksesta huomioon otettava palvelusaika mer- kitään tähän kohtaan, esim. 7 v 4 kk. Työntekijällä on näyttövelvollisuus aikaisemmasta työkokemuksestaan. Myös palkkaryhmä ja palvelusvuo- siporras merkitään tähän kohtaan, esim. I palkkaryhmä 9. vuosi.

Työsuhteen alussa sovittavan kuukausi- tai tuntipalkan määrä merkitään ao. kohtaan. Jos työntekijän kanssa sovitaan työkohtaisuus- tai henkilö- kohtaisesta lisästä tai esim. erityistehtävästä maksettavasta lisästä, sen määrä ja peruste merkitään joko tähän kohtaan tai kohtaan 9 muut eh- dot.

Muut ehdot

Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Muita ohjeita

Mikäli lomakkeen jollekin kohdalle varattu tila ei riitä, voidaan käyttää erillistä liitettä, jossa viitataan työsopimukseen.

Jos työsuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti pysyvästi tai määräajaksi työsopimuksen tekemisen jälkeen, muutoksesta tehdään merkintä työso- pimukseen tai sen liitteeseen.

Jos apteekkarin vaihdoksen jälkeen halutaan tehdä kirjalliset työsopimuk- set, ei kyse ole uudesta työsopimuksesta vaan sen hetkisten työsuhteen ehtojen kirjaamisesta. Tällöin esim. kokemusvuosiksi, palkkaryhmäksi ja palvelusvuosiportaaksi sekä palkan määräksi merkitään sen hetkinen tilanne. Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään puolestaan se päivämäärä, jolloin työntekijä alun perin tuli apteekin palvelukseen.

PERHEVAPAAT

Vapaa	Pituus	Jaksotus	Ilmoitus- velvollisuus	Muuttaminen
Erityisäitiys- vapaa	Äitiysvapaan alkuun	–	–	–
Äitiysvapaa	105 arkipv	–	2 kk ennen alkua	- terveydelliset syyt - perusteltu syy
Isyysvapaa äitiys- ja vanhempain- rahakaudella	1–18 arkipv	enintään 4 jaksoa	2 kk ennen alkua	Syntymän yhteydessä niin pian kuin mahdollista terveydellisistä syistä, muutoin ilmoitusaika 1 kk - perusteltu syy
Lisäisyysvapaa yhdistettynä vanhempain- vapaaseen Edellytyksenä; isä käyttää vanhempain- vapaasta väh. sen 12 viimeistä arkipäivää.	1–24 arkipv	1 jakso, enintään 24 arkipv	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy ilmoitusaika 1 kk
Vanhempainvapaa	158 arkipv	enintään 2 väh. 12 arkipv/jakso/vanh.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Osittainen vanhempainvapaa	158 arkipv	vähintään 2 kk	sopimus	- sopimus - perusteltu syy
Hoitovapaa	Kunnes lapsi 3 v	Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk /jakso sop.mahd.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Osittainen hoitovapaa (työajan lyhennys)	Sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen toinen lukuvuosi päättyy	Sopimus tai 1 jakso/kalenteri- vuosi	2 kk ennen alkua	- sopimus - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Tilapäinen hoitovapaa (alle 10 v. lapsen äkillinen sairastuminen)	1–4 työpv	–	ilmoitus niin pian kuin mahdollista	–

Jälkipainos kielletään