VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 10.8.2017 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1577/00.00.00/2017 Valtion työmarkkinalaitos
VALTIOVARAINMINISTERIÖ | MÄÄRÄYS | 10.8.2017 |
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto | OHJE | VM/1577/00.00.00/2017 |
Valtion työmarkkinalaitos |
Sisältöalue |
Karenssisopimus, rajoitusaika |
Säännökset joihin määräysten/ohjeiden antaminen pe- rustuu |
Valtioneuvoston ohjesääntö 17 § |
Kohderyhmät |
Ministeriöt ja virastot |
Voimassaoloaika |
10.8.2017 - toistaiseksi |
Kumoaa määräyksen (pvm nro) |
4.6.2012, VM/1007/00.00.00/2012 |
KARENSSISOPIMUS JA TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUSSUHTEEN ALKA- ESSA JA PÄÄTTYESSÄ
1 OHJEEN SOVELTAMISALA, TARKOITUS JA TAVOITE
Tätä ohjetta sovelletaan täytettäessä virkoja tai virkasuhteita, joiden tehtävissä edellytetään valtion virkamieslain (750/1994, jäljempänä virkamieslaki) 44 a §:ssä säädettyä karenssisopimusta, sekä virkamiehen siirtyessä virkasuhteen aikana täl- laisiin tehtäviin. Ohje koskee myös virkamiehen tehtävien järjestämistä palvelus- suhteen alkaessa ja päättyessä.
Pääsääntöisesti virkamiesten siirtymistä pois valtion palveluksesta uusiin tai toisiin tehtäviin voidaan pitää ongelmattomana. Viranomaisella voi olla kuitenkin virka- miehen siirtyessä toisiin tehtäviin perusteltu tarve estää salassa pidettävän tai jul- kisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaaman tiedon ja siihen liittyvän tietä- myksen siirtyminen valtionhallinnon ulkopuolelle.
Ohjeen tarkoituksena on korostaa virastojen ja ministeriöiden velvollisuutta harkita karenssisopimuksen tarve osana nimitysmenettelyä tai osana virkamiehen siirtä- mistä uuteen tehtävään. Ohjeen tavoitteena on yleisen edun ja virkatoiminnan puolueettomuuden suojaaminen sekä mahdollisen korruption estäminen virka- miesten siirtyessä yksityiselle sektorille. Ohjeen tarkoituksena on myös ohjata vi- rastot ja ministeriöt näissä tilanteissa tarvittavan yksityiskohtaisiin karenssisopi- musjärjestelyihin.
Virkamiehen vaitiolovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto ulottuvat osin myös virkasuhteen jälkeiselle ajalle. Virkamieslain 44 a §:n ja tässä ohjeessa todetun lisäksi on huomioitava mitä myös valtion virkamiestä koskien muualla säädetään.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Puhelin 0295 16001, telefax (00) 0000 0000
Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx.xx
PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO xxx.xx.xx/xxxx
- Virkamieslain 17 §:n mukaan virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta on voi- massa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muussa laissa säädetään.
- Virkamiehen esteellisyysperusteista säädetään hallintolain (434/2003) 5 lu- vun 28 §:ssä.
- Rikoslain (39/1889) 16, 30, 40 ja 51 luvuissa säädetään lahjontaa, elinkei- norikoksia, yritysvakoilua ja virkarikoksia sekä sisäpiiritiedon hyväksikäyttöä koskien.
- Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (1061/1978) 4 §:ssä säädetään liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimi- sesta ja näin saadun tiedon hyväksikäytön ja ilmaisemisen kiellosta.
Työsuhteessa olevaan henkilöstöön sovelletaan työsopimuslain (55/2001) kilpailu- kieltosopimusta koskevaa 3 luvun 5 §:ää sekä soveltuvin osin tämän ohjeen kohtia 2 ja 5.
2 TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUSSUHTEEN ALKAESSA
Virkamiehen suhde aiempaan työnantajaan ja siitä mahdollisesti aiheutuva esteel- lisyys tulee ottaa huomioon virkamiehen palvelussuhteen alkaessa. Virkamies on hallintolain esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen mukaan esteellinen, jos luot- tamus hänen puolueettomuuteensa erityisestä syystä vaarantuu (HL 434/2003,
28.1 §:n 7 kohta).
Edellä olevan perusteella virkamiehen ei tule käsitellä sellaisia edellisen työnanta- jansa, eikä tämän kumppanille tai kilpailijalle kuuluvia asioita, jotka vaarantavat luottamuksen virkamiehen puolueettomuuteen. Virkamiehen tehtävien järjestämi- sessä otetaan huomioon suhde edelliseen työnantajaan vähintään puolen vuoden ajan palvelussuhteen alkamisesta.
Nimitettävä henkilö saattaa olla myös vain määräaikaisesti poissa toisen työnanta- jan palveluksesta siten, että hän palaa tai voi palata tämän tehtäviin. Virkamies on hallintolain mukaan esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian rat- kaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (HL 28.1 §:n 4 kohta). Vir- kamieseettinen toimikunta totesi näistä tilanteista raportissa antamissaan suosi- tuksissa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 3/2014):
Mikäli henkilöllä on paluuoptio entiseen tehtäväänsä, siitä tulee ilmoittaa viranomaiselle ja henkilön tulee pidättäytyä osallistumista taustatyönan- tajaa koskeviin asioihin paluuoption voimassaolon ja sen päättymisen jälkeisen karenssin ajan.
Virkamiehen tehtävät tulee tällöin järjestää siten, ettei virkamies käsittele näitä ta- hoja koskevia asioita paluumahdollisuuden voimassaolon, eikä välittömästä sen jälkeen alkavan puolen vuoden aikana.
Virkamieslain 26 §:n 1–4 kohdassa tarkoitettuun valtion ylimmän johdon virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava sidonnai-
suusilmoitus (VML 8 a §), jolla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksi- ään hoitaa täytettävänä olevan viran tehtäviä.
3 KARENSSISOPIMUS
3.1 Yleistä
Karenssisopimus on virkamieslain 44 a §:ään perustuva sopimus, jonka tekevät vi- ranomainen ja nimitettäväksi esitetty henkilö tai virkasuhteen aikana uuteen tehtä- vään siirtymässä oleva virkamies. Sopimuksen tekemiselle säädettyjen edellytys- ten täyttyessä viranomainen harkitsee ja päättää, edellyttävätkö tehtävät käytän- nössä karenssisopimuksen tekemistä.
Karenssisopimuksen tekevä viranomainen on virasto, jonka virkaan tai virkasuh- teeseen henkilöä esitetään nimitettäväksi tai jonka virkamiehestä on kyse. Virka- mieslain 26 §:ssä tarkoitettujen virkamiesten osalta sopimuksen tekevä viranomai- nen on ministeriö, joka valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) mukaan valmis- telee nimityksen.
Karenssisopimus tulee tehdä ennen nimittämistä virkaan tai virkasuhteeseen taik- ka virkasuhteen aikana ennen kuin virkamies siirtyy tehtäviin jossa edellytetään karenssisopimusta.
Karenssisopimuksessa sovitaan palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta määräajasta, jonka aikana viranomaisella on mahdollisuus rajoittaa virkamiehen oikeutta siirtyä toiseen palvelussuhteeseen tai tehtävään valtionhallinnon ulkopuo- lelle taikka aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittaminen tai ansiotoimintaan rin- nastettava muu toiminta.
Määräaikainen siirtymisrajoitus tulee voimaan, jos viranomainen arvioi, että virka- miehellä on hänen siirtyessään valtionhallinnosta muuhun tehtävään mahdollisuus käyttää karenssisopimuksen suojaamaa tietoa hyödyksi.
3.2 Karenssisopimuksen tarpeen arvioiminen, edellytykset ja kohderyhmä
Viranomaisen tulee arvioida karenssisopimuksen tarve tapauskohtaisesti niiden nimitettäväksi esitettävien henkilöiden ja virkasuhteen aikana uusiin tehtäviin siir- tyvien virkamiesten osalta:
1) joiden virassa, tehtävässä tai asemassa;
2) olisi pääsy sellaiseen salassa pidettävään tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota;
3) voitaisiin olennaisella tavalla käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toi- sen vahingoksi toisessa palvelussuhteessa tai muussa toiminnassa.
Tarve karenssisopimuksen tekemiseen arvioidaan jo valintamenettelyvaiheessa. Jos tehtävä on luonteeltaan sellainen, että nimityksen edellytyksenä on karenssi- sopimus, asia mainitaan viran tai virkasuhteen hakuilmoituksessa. Karenssisopi- muksen tarve tulee arvioida myös palvelussuhteen kestäessä ennen kuin virka- miehen tehtäviä muutetaan.
Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on pääsy suojatta- vaan tietoon juuri kyseessä olevassa virassa, asemassa tai tehtävässä. Käytän- nössä kyse on virkamiehistä, joilla on tehtävissään pääsy muun muassa arkaluon- toisiin tai merkittävää taloudellista arvoa omaaviin tietoihin. Tähän ryhmään kuulu- vat ensisijaisesti valtionhallinnon ylimmät virkamiehet, mutta myös ne muut virka- miehet, jotka käsittelevät esimerkiksi taloudellista arvoa omaavaa valvontaviran- omaisen tietoa, julkisia hankintoja tai viraston sopimuksia.
Xxxxxxx pidettävästä tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamasta tiedosta ja siihen liittyvästä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta sääde- tään laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 6 ja 7 luvuissa.
Harkinnassa siitä, voidaanko tietoa käyttää olennaisella tavalla omaksi tai toisen hyödyksi, tulisi ottaa huomioon, voisiko virkamies käyttää hyödyksi esimerkiksi tie- toja kilpailevista yrityksistä tai kyseisen toimialan olosuhteista tai markkinoista. Harkinnassa on myös otettava huomioon, onko virkamiehellä sellaista tietoa, jota alalla toimivilla yrityksillä ei ole yleisesti käytössä ja onko tieto luonteeltaan sellais- ta, että se on ollut saatavissa vain viranomaisaseman perusteella. Arvioinnissa tu- lee myös ottaa huomioon perustuslain 18 §:n 1 momentin mukainen oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
3.3 Nimittämisen tai uuteen tehtävään siirtymisen edellytys
Jos virkamiehen tehtävät edellyttävät karenssisopimusta, viranomainen voi aset- taa sopimuksen tekemisen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisen tai virkasuh- teen aikana uusiin tehtäviin siirtymisen edellytykseksi (VML 44 a §:n 2 momentti). Virkamieslain 44 a § ei kuitenkaan näissäkään tilanteissa velvoita hakijaa tai vir- kamiestä tekemään karenssisopimusta. Sopimuksesta kieltäytyminen on kuitenkin peruste jättää henkilö nimittämättä tai jättää virkamies siirtämättä näihin uusiin teh- täviin.
3.4 Erimielisyys sopimuksen sisällöstä
Karenssisopimus on julkisoikeudellinen sopimus. Sopimuksen osapuoli voi saattaa sopimuksen sisältöön kohdistuvan erimielisyyden hallinto-oikeuden tutkittavaksi hallintoriita-asiana.
4 SOPIMUSEHDOT JA RAJOITUSAJAN VOIMAANTULO
4.1 Rajoituksen sisältö ja voimaantulo
Karenssisopimuksen päätarkoitus on sopia palvelussuhteen jälkeiseen aikaan si- joittuvasta rajoitusajasta (VML 44 a §:n 1 mom.). Viranomaisella on tällöin sopi- mukseen perustuva mahdollisuus rajoittaa virkamiehen oikeutta siirtyä toiseen palvelussuhteeseen tai tehtävään valtionhallinnon ulkopuolelle taikka aloittaa elin- keinon- tai ammatinharjoittaminen tai ansiotoimintaan rinnastettava muu toiminta. Muuksi toiminnaksi voidaan katsoa esim. toimiminen toimitusjohtajana tai halli- tusammattilaisena.
Karenssisopimuksessa tulee sopia rajoituksen sisällöstä, esim.:
Rajoituksen sisältö: Virkamies ei voi siirtyä rajoitusaikana toisen työnan- tajan palvelukseen taikka aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamista tai muuta vastaavaa toimintaa.
Sopimusehto rajoitusajasta tulee voimaan, jos viranomaisen arvion mukaan vir- kamies voisi uudessa tehtävässään tai toiminnassaan olennaisella tavalla käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi karenssisopimuksen suojaa- mia tietoja (VML 44 a §:n 2 mom.).
Rajoitusajan voimaantulosta sovitaan, esim.:
Rajoitusajan voimaantulo: Sopimusehto rajoitusajasta tulee voimaan, jos viranomaisen arvion mukaan virkamies voi olennaisella tavalla käyt- tää uudessa palvelussuhteessa tai toiminnassa omaksi tai toisen hyö- dyksi taikka toisen vahingoksi salassa pidettävää tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaa tietoa, johon virkamiehellä on viras- saan tai siihen liittyvässä tehtävässä tai asemassa ollut pääsy.
Jos viranomaisen arvion mukaan virkamies on joko suoraan tai palvelussuhteen päättymisen jälkeen ilmoittamisvelvollisuuden aikana siirtymässä sellaisen työnan- tajan palvelukseen tai aloittamassa muissa sellaisissa tehtävissä, joissa virkamies voisi hyödyntää karenssisopimuksen suojaamia tietoja, sopimuksen ehto rajoi- tusajasta tulee voimaan.
Viranomainen voi päätyä arviossaan myös siihen, että virkamiehen tulevissa teh- tävissä ei edellytetä rajoitusaikaa tai viranomaisen toiminnan kannalta rajoitusai- kaan ei ole muuten tarvetta. Xxxxxxxxx ei ole tällöin estynyt työskentelemästä uu- den työnantajan palveluksessa tai muussa tehtävässä, eikä viranomaisella ole velvoitetta maksaa hänelle rajoitusajan korvausta.
Karenssisopimus ei velvoita virkamiestä, jos virkasuhde päättyy viranomaisesta johtuvasta syystä eli virkasuhde on irtisanottu VML:n 27 §:n perusteella (ns. tuo- tannolliset tai taloudelliset perusteet). Jos virkasuhde päättyy esimerkiksi määräai- kaisen virkasuhteen päättymiseen, virkasuhteen purkamiseen koeaikana tai vir- kasuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen virkamiehestä johtuvasta perusteesta, karenssisopimus pysyy virkamiestä velvoittavana. Samoin sopimus sitoo virka- miestä, jos virkamies irtisanoutuu virkasuhteesta viranomaisesta riippumattomasta syystä.
4.2 Ilmoittamisvelvollisuus
Karenssisopimuksen tehneellä virkamiehellä on lakisääteinen velvollisuus vir- kasuhteen aikana ja virkasuhteen päättymisen jälkeen rajoitusaikaa vastaavana määräaikana ilmoittaa viranomaiselle siirtymisestä toisiin tehtäviin (VML 44 a §:n 4 mom.). Virkamieheltä tulee karenssisopimuksessa edellyttää asiassa kirjallista il- moitusta viranomaisen osoitteeseen.
Karenssisopimuksessa kerrotaan virkamiehen ilmoittamisvelvollisuudesta ja sovi- taan ilmoituksen tekemisestä, esim.:
Ilmoittamisvelvollisuus: Virkamiehen on virkasuhteen aikana ja vir- kasuhteen päättymisen jälkeen rajoitusaikaa vastaavana määräaikana ilmoitettava viranomaiselle siirtymisestä toiseen palvelussuhteeseen tai tehtävään taikka elinkeinon-, ammatinharjoittamisen tai muun toiminnan aloittamisesta (valtion virkamieslaki 44 a § 4 momentti).
Ilmoitus tulee tehdä viranomaisen yhteystietona ilmoittamaan osoittee- seen. Ilmoituksen perille saapumisesta vastaa lähettäjä.
4.3 Rajoitusaika-xxxxxx xxxxxxxxx
Tehdäkseen arvion rajoitusajan voimaantulosta viranomaisen tulee käydä toisiin tehtäviin siirtymisestä tai irtisanoutumisesta ilmoittavan virkamiehen kanssa asiaa koskeva keskustelu tai antaa hänelle mahdollisuus tulla asiassa kirjallisesti kuul- luksi. Samoin toimitaan viranomaisen saatua virkamiehen palvelussuhteen päätyt- tyä, rajoitusaikaa vastaavana määräaikana, entisen virkamiehen ilmoituksen uusiin tehtäviin siirtymisestä.
Keskustelu tai kuuleminen tulee dokumentoida kirjallisesti laatimalla siitä muistio tai pöytäkirja. Muistioon tai pöytäkirjaan liitetään myös viranomaisen arvio siitä, onko rajoitusajalle tarvetta sekä perustelut tälle. Muistio tai pöytäkirja sekä viran- omaisen arvio rajoitusajan tarpeellisuudesta annetaan tiedoksi virkamiehelle.
Viranomaisen on tehtävä arvio rajoitusajan voimaantulosta mahdollisimman pian saatuaan tiedon virkamiehen aikomuksesta siirtyä uusiin tehtäviin. Jos virkamies saa tiedon voimaantulevasta rajoitusajasta vasta irtisanouduttuaan, irtisanomis- ajalla, viranomainen voi antaa virkamiehelle virkamieslain 28.2 §:n mukaisen mahdollisuuden peruuttaa irtisanoutuminen.
4.4 Korvauksen maksaminen
Karenssisopimukseen perustuvaa korvausta maksetaan vain, jos rajoitusaika tulee voimaan. Virkamiehelle maksetaan toteutuvalta rajoitusajalta palvelussuhteen päättyessä maksettavaa säännöllisen työajan palkkausta vastaava korvaus. Kor- vaus maksetaan kuukausierissä. Kyse on sopimukseen perustuvasta korvaukses- ta, ei rajoitusajalta maksettavasta palkkauksesta. Korvaus maksetaan viranomai- sen määrärahoista.
Karenssisopimuksessa sovitaan korvauksesta ja sen maksamisesta, esim.:
Rajoitusajalta maksettava korvaus: Voimaantulleelta rajoitusajalta mak- setaan palvelussuhteen päättyessä virkamiehelle maksettua säännölli- sen työajan palkkausta vastaava korvaus.
Korvaus maksetaan kuukausierissä virkamiehen ilmoittamalle pankkiti- lille.
4.5 Rajoitusajan kesto
Rajoitusajaksi sovitaan kuusi (6) kuukautta virkasuhteen päättymisestä. Karenssi- sopimuksessa määritellään rajoitusajan kesto, esim.:
Rajoitusajan pituus: 6 kuukautta palvelussuhteen päättymisestä lukien.
Palvelussuhteen päättyessä voidaan käytännössä edellyttää myös sovittua lyhy- empää rajoitusaikaa. Rajoitusajan tosiasiallisen keston harkinnassa otetaan huo- mioon, voisiko virkamies käyttää hyödyksi virka-asemassaan saamiaan tietoja esimerkiksi kilpailevista yrityksistä tai kyseisen toimialan olosuhteista tai markki- noista, ja onko virkamiehellä sellaista tietoa tai osaamista, jota alalla toimivilla yri- tyksillä ei ole yleisesti käytössä. Rajoitusajan tosiasiallista kestoa harkittaessa huomioitaisiin myös missä vaiheessa hänen tiedossaan olevat salassa pidettävät tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaama tieto on menettänyt sellai- sen merkityksen, että sitä voitaisiin olennaisella tavalla käyttää uudessa palvelus- suhteessa tai toiminnassa omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi.
Rajoitusajan lyhentämistä koskeva sopimusehdon muutos kirjataan sopimukseen ja vahvistetaan sopimusosapuolien allekirjoituksella.
4.6 Sopimussakko
Karenssisopimuksessa tulee sopia sopimussakosta, joka voi enimmäismäärältään vastata kaksinkertaisesti rajoitusajalta maksettavaa korvausta. Jos sopimussakos- ta ei ole sovittu, sopimuksen rikkomisesta seurannut mahdollinen vahingonkor- vausvelvollisuus määräytyisi vahingonkorvausta koskevien säännösten mukaises- ti.
Karenssisopimuksessa tulee edellyttää sopimussakon enimmäismäärää. Esim.:
Sopimussakko: Karenssisopimuksen rikkomisen seurauksena virkamies on velvollinen suorittamaan rajoitusajalta maksettavan korvauksen määrän kaksinkertaisena takaisin viranomaiselle.
5 TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ
Valtionhallinnon ulkopuolelle siirtyvän virkamiehen tehtävien järjestäminen voi olla perusteltua jo irtisanomisajaksi.
Virkamiehen tehtäviä tulee muuttaa irtisanomisajaksi siten, että virka- mies ei käsittele hänen kanssaan tehdyn karenssisopimuksen suojaa- mia tietoja.
Irtisanomisajan tehtävien järjestäminen voi olla perusteltua myös sellaisten virka- miesten osalta, joiden kanssa ei ole tehty karenssisopimusta. Virkamiehen tehtä- vät järjestetään irtisanomisajalle tällöin siten, että hän ei käsittele julkisuuslain (621/1999) 6 luvussa säädetyn vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon piiriin kuuluvia tietoja, joita voisi käyttää hyödyksi siirtyessään pois valtion palveluksesta.
Tehtävien järjestämisessä ei ole kyse työvelvoitteesta luopumisesta, eikä myös- kään viran tehtävien olennaisesta muuttamisesta vaan tehtävien järjestämisestä jo irtisanomisajaksi siten, että ehkäistään mahdollisuutta käyttää palvelussuhteen jäl- keen hyödyksi julkisuuslain ja karenssisopimuksen suojaamaa tietoa.
6 VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VIRKAMIEHEN SIIRTYESSÄ VALTIOHALLIN- NON ULKOPUOLELLE
Virkamieslain mukaan virkavapauden myöntäminen on viraston omassa harkin- nassa, jos henkilö ei ole suoraan lain nojalla virkavapaana tai oikeus virkavapau- teen ei perustu lakiin. Virkavapautta ei tule myöntää, jos virkamies virkavapauden aikaisen muun työskentelyn takia saattaa tulla muutoin kuin tilapäisesti esteelli- seksi pääasiallisiin tehtäviinsä palattuaan takaisin valtiolle tai yleisen luottamuksen viranomaisten toimintaan voidaan arvioida vaarantuvan. Virkamiehillä ei ole sub- jektiivista oikeutta harkinnanvaraiseen virkavapauteen, joten virkamiehen siirtyes- sä tehtäviin valtionhallinnon ulkopuolelle, virkavapaudesta päättävän viranomaisen tulee arvioida huolellisesti esteellisyyteen ja viranomaistoiminnan luotettavuuteen liittyvät seikat ennen virkavapauden myöntämistä.
7 TOIMENPITEET TÄMÄN OHJEEN VOIMAANTULLESSA
Tämän ohjeen voimaantuloon liittyen ministeriöiden ja virastojen tulee selvittää vuoden 2017 loppuun mennessä, onko joidenkin jo virkasuhteessa olevien virka- miesten kanssa tarvetta tehdä karenssisopimus. Virkamieslain 44 a §:n voimaan- tulosäännöksen mukaan karenssisopimus voidaan tehdä myös ennen sitä koske- van säännöksen voimaantuloa nimitettyjen virkamiesten kanssa. Jos virastossa työskentelee ilman karenssisopimusta virkamiehiä tehtävissä, joissa edellä maini- tut karenssisopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät, viraston tulee pyrkiä te- kemään heidän kanssaan karenssisopimus. Virkamiehellä ei ole kuitenkaan näis- sä tilanteissa velvollisuutta sopimuksen tekemiseen, eikä karenssisopimus ole vi- rassa tai virkasuhteessa jatkamisen edellytys.
8 ASIAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
Perustuslaki (731/1999)
Perustuslain 18 §:n 1 momentissa säädetään jokaisen oikeudesta lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Valtion virkamieslaki (750/1994)
Virkamieslain 8 a §:n 1 momentin mukaan 26 §:n 1–4 kohdassa tarkoitettuun vir- kaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta varallisuudestaan, kyseiseen virkaan kuulumattomista tehtävistään, 18 §:ssä tarkoitetuista sivutoimis- taan sekä muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa täytettävänä olevan viran tehtäviä. Ilmoitukseen pitää 18
§:ssä tarkoitettujen sivutoimilupaa edellyttävien sivutoimien osalta sisällyttää tieto niistä saaduista tuloista.
Virkamieslain 17 §:n mukaan virkamiehen vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään.
Virkamieslain 28 §:n mukaan virkamies voi peruuttaa irtisanoutumisensa, jos vi- ranomainen antaa siihen suostumuksen.
Virkamieslain 44 a §:n mukaan viranomainen voi tehdä nimitettäväksi esitettävän henkilön kanssa ennen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä tai virkamiehen kanssa virkasuhteen aikana ennen uuteen tehtävään siirtymistä kirjallisen sopi- muksen, jolla rajoitetaan määräajaksi virkamiehen oikeutta siirtyä toisen työnanta- jan palvelukseen taikka aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen tai muun vastaavan toiminnan (karenssisopimus).
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 luvussa säädetään salassa- pitovelvollisuuden ja vaitiolovelvollisuuden perusteista ja niiden välisestä suhteesta sekä salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökiellosta. Lain 22 §:ssä on perus- säännökset asiakirjan salassapidon perusteista ja salassapitovelvollisuuden sisäl- löstä. Vaitiolovelvollisuuden perusteista ja vaitiolovelvollisista sekä hyväksikäyttö- kiellosta säädetään 23 §:ssä.
Asiakirjan salassapitovelvollisuus sisältää kiellon näyttää salainen asiakirja tai siitä kopio tai tuloste. Vaitiolovelvollisuus puolestaan koskee lähinnä virkamiehen käyt- täytymistä. Se merkitsee kieltoa ilmaista tieto siitä riippumatta, onko tieto talletettu vai ei. Ilmaiseminen merkitsee sekä tiedon aktiivista että passiivista ilmaisemista, kuten asiakirjan jättämistä ulkopuolisten saataville. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva tieto voi olla peräisin asiakirjoista tai saatu esimerkiksi suullisesti. Vaitiolo- velvollisuus on siten asiakirjan salassapitovelvollisuutta laajempi. Vaitiolovelvolli- suuteen liittyy hyväksikäyttökielto. Vaitiolovelvollinen henkilö ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi salassa pidettäviä tietoja. Hyväksikäyttökiellon piiriin kuuluu myös tiedon käyttäminen jonkun toisen vahingoksi.
Vaitiolovelvollisuuden ajallisesta ulottuvuudesta säädetään 23 §:n 1 momentissa. Pykälän mukaan vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa sen- kään jälkeen, kun toiminta on viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomai- sen lukuun on päättynyt. Julkisuuslain esitöissä (HE 30/1998) edellä mainittua kiel- toa on edelleen täsmennetty. Esitöiden mukaan vaitiolovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun palvelussuhde, luottamustehtävän hoito, toimeksiantotehtävän suorit- taminen tai viranomaisessa toimiminen on päättynyt.
Vaitiolovelvollisuus jatkuu siis palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeenkin niin kauan kuin tieto on salassa pidettävä. Hyväksikäyttökiellon osalta ei ole sää- detty samanlaista ajallista jatkuvuutta.
Hallintolaki (434/2003)
Hallintolain 5 luvun 28 §:ssä säädetään virkamiehen esteellisyysperusteista. Vir- kamies on esteellinen, jos:
1) hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) hän tai hänen läheisensä avustaa xxxxxx edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksian- tosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavis- sa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimi- tusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, sääti- össä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6) hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viras- ton tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja ky- symys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7) luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaaran- tuu.
Rikoslaki (39/1889)
Käsiteltävään asiaan liittyvät myös rikoslain 16, 30, 40 ja 51 luvun lahjontaa, elin- keinorikoksia, yritysvakoilua ja virkarikoksia sekä sisäpiiritiedon hyväksikäyttöä koskeva sääntely.
Rikoslain 30 luvun 5 §:ssä säädetään yrityssalaisuuden rikkomisesta. Säännöksen mukaan yrityssalaisuuden rikkomisesta on kyse silloin, kun henkilö oikeudettomas- ti ilmaisee tai käyttää yrityssalaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudel- lista hyötyä tai toista vahingoittaakseen. Pykälän mukaan henkilö on voinut saada yrityssalaisuuden tietoonsa esimerkiksi ollessaan toisen palveluksessa tai toimies- saan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohta- jana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä tai niihin rinnastettavissa tehtävissä. Ri- koslain 30 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan salassapitovelvollisuus päättyy kahden vuoden kuluttua palvelusajan päättymisestä, jos henkilö on saanut yrityssalaisuu- den tietoonsa ollessaan toisen palveluksessa.
Rikoslain 40 luvun 5 § koskee virkasalaisuuden rikkomista ja tuottamuksellista vir- kasalaisuuden rikkomista. Säännöksen mukaan virkamies syyllistyy virkasalaisuu- den rikkomiseen, jos hän tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oi- keudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toimin- nan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi edellä mainittua asiakirjaa tai tietoa. Virkamies on tuomittava vir- kasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmei- sen sopimattomaksi tehtäväänsä. Tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomi-
sesta virkamies voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu- kaudeksi.
Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1061/1978)
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:ssä sääde- tään liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta ja näin saadun tiedon hy- väksikäytön ja ilmaisemisen kiellosta. Liikesalaisuuden suojaa ei ole laissa rajoitet- tu ajallisesti.
Osastopäällikkö, ylijohtaja Xxxx Xxxxxx
Neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxxxxxx
Lisätietoja antavat:
Neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxxxxxx, p. 02955 30212 Neuvotteleva virkamies Xxxxxx Xxxx, p. 02955 30116
Valtiovarainministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)xx.xx