OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT on sitoutunut osaltaan korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin ja toteuttaa asetettuja tavoitteita vahvasti profiloituneen strategiansa kautta. LUT-korkeakoulujen yhteisesti luomat suuntaviivat ovat vahvasti linjassa korkeakoululaitoksen tavoitetilan kanssa.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. LUT -konsernista muodostuu yhtenäisesti johdettu strateginen kokonaisuus. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät nykyisen lainsäädännön mukaisena.
Korkeakoulukonsernin sisällä tuki- ja hallintopalveluita yhdistetään, tilankäyttöä tehostetaan, tietojärjestelmät yhtenäistetään, toiminnan päällekkäisyyksiä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja suunnataan valmisteltavan konsernin yhteisen strategian pohjalta erityisesti vahvuusalojen tukemiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Konserni tukee vahvuusalueidensa kehittymistä ja Venäjä-osaamista tiivistyvällä strategisella kumppanuudella Pietarin polyteknisen yliopiston kanssa.
Yliopisto syventää strategista kumppanuuttaan Helsingin yliopiston kanssa tavoitteena toisiaan täydentävä osaaminen.
Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen vaikuttavuuden ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Yliopisto sopii tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa tekniikan alan yhteistyöstä ja työnjaosta siten, että toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä puretaan ja yhteistyötä lisätään erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien hankinnassa ja käyttämisessä.
TILANNEKUVA LUT-KONSERNISTA
LUT-konsernin muodostuminen
LUT-konserni muodostui joulukuussa 2017, kun Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun omistus siirtyi kokonaan LUT-yliopistolle. Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut fuusioituivat ja muodostunut LAB-ammattikorkeakoulu aloitti 1.1.2020.
Saimaan ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirtyivät liiketoiminnan luovutuksena yliopistolle tammikuussa 2018 ja Lahden ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirtyivät elokuussa 2019. Yliopiston organisaatiossa toimiva Korkeakoulupalvelut tuottaa tukipalvelut sekä LAB:lle että LUT:lle. LAB:n organisaatiossa toimiva kielikeskus tuottaa kielten ja viestinnän koulutuksen molemmille korkeakoululle.
Ripeästä aikataulusta huolimatta muutokset on pystytty toteuttamaan hyvässä hengessä, opiskelijoita ja henkilöstöä osallistaen. Yhteisten toimintatapojen löytäminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaativat kuitenkin vielä aikaa ja merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Konsernistrategia
LUT-korkeakoulujen hallitusten yhteisesti sopimat strategiset linjaukset ovat ohjanneet etenemistä. Peruslähtökohtana on ollut, että autonomiset korkeakoulut päättävät omista lähtökohdistaan ja tehtävistään käsin strategioistaan.
Konsernitasoiseen yhteiseen strategiaan on nostettu ne tavoitteet ja toimenpiteet, joissa yhteistyö tuottaa selkeitä hyötyjä sekä yliopistolle että ammattikorkeakoululle: koulutusvienti, koulutuspolut, elinkeinoimpakti, joustava opetus kahdella kampuksella digitaalisuutta hyödyntäen sekä yhteiset tukipalvelut.
Saadut hyödyt
Tässä vaiheessa LUT-konsernin näkyvin hyöty on ollut koulutusvientisopimus kiinalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Kun toiminta käynnistyy, se tuo tuloja sekä LUT:lle, LAB:lle että kiinalaisten opiskelijoiden käyttäminä välillisesti myös korkeakoulujen toiminta-alueelle. Koulutusten yhteismarkkinointi on myös nostanut EU:n ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrää.
Koulutuksen digitalisaatiossa on pystytty tukemaan aikaisempaa enemmän verkko-opetusta, mikä on mahdollistanut uusien kokonaan virtuaalisten ohjelmien käynnistämisen. Tavoitteeksi asetettu kolmas, digitaalinen kampus opiskelija- ja osaajayhteisönä ja laadukkaana kokemuksena opiskelijoille on kuitenkin vielä suunnitteluvaiheessa ja tulee vaatimaan merkittävästi investointeja ja työpanosta. Yhteistä tai ristiin tuotettuja opintoja on kielten opetusta lukuun ottamatta vielä varsin vähän, vaikka tarve erityisosaamisen monipuoliselle hyödyntämiselle on tunnistettu.
Lappeenrannassa tekniikan laboratoriot ovat olleet LUT:n ja Saimian yhteiskäytössä jo useita vuosia. Vuonna 2019 tehty kattava tekniikan laboratorioiden laitteistojen selvitystyö luo pohjaa sekä laitteistojen yhteiskäytölle että investointien yhteissuunnittelulle jatkossa.
Elinkeinoimpaktin ytimessä on innovaatioiden kaupallistaminen ja tutkimukselle perustuvan kannattavan liiketoiminnan edistäminen. Myös tässä on edetty. Business Mill toiminta (Lahden kampuksella StartUp Center) opiskelijoille ja henkilöstölle sekä Green Campus Innovations -tuki aloittaville, osaamisintensiivisille kansainväliseen toimintaan tähtääville yrityksille ovat käynnistyneet. Konkreettisesti toiminnan tavoitteellisuus ja tulokset näkyvät esimerkiksi saadun Business Finland - rahoituksen ja yritysrahoituksen määrässä. Erityisesti LAB:in toiminnan osalta TKI-toiminnan, opetuksen ja yritysten integrointi on kuitenkin vielä vasta alussa.
Yhteiset tukipalvelut ovat tuoneet toimintavarmuutta ja mahdollistaneet erityisasiantuntemuksen hyödyntämisen esimerkiksi sijoitustoiminnassa ja avoimen tieteen edistämisessä. Yhteishankinnat ja tilojen yhteiskäyttö sekä tilan käytön tiivistäminen ovat tuoneet merkittäviä säästöjä. Toimintaprosessien virtaviivaistaminen on vasta aloitettu ja keskeisissäkin tietojärjestelmissä on vielä runsaasti päällekkäisyyksiä. Yhteisiin tietojärjestelmiin siirtyminen on välttämätöntä synergiahyötyjen saamiseksi. Tämä tietojärjestelmätyö tulee viemään vielä useita vuosia ja vaatimaan merkittäviä investointeja.
Seuraavat askeleet
Vuoden 2019 aikana sekä LAB että LUT tekivät strategiatyötä, jonka tuloksena muodostui kummankin hallituksen tahoillaan hyväksymät strategiat. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa, mikä synnyttää työpaikkoja, elinvoimaa ja hyvinvointia. Molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu tahto vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edetä korkeakouluina kohti hiilinegatiivisuutta. Tämän ytimessä on hiilikädenjälki: tutkimustoiminta, joka tuottaa sellaisia kaupallistettavissa olevia ratkaisuja, mitkä vähentävät hiilidioksidipäästöjä tai jopa hyödyntävät päästöjä uudessa liiketoiminnassa. Hiilinegatiivinen LUT ja Hiilinegatiivinen LAB ovat tavoitteita, joiden yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä.
Kansainvälistyminen ja digitaalisuus tulevat muuttamaan merkittävästi koulutusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomalainen korkeakoulutus tulee kilpailemaan globaalin koulutus- ja osaamistarjonnan kanssa sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. Erityisesti ammattikorkeakoulun kohtalonkysymys on, miten pystytään ennakoimaan työelämän osaamistarpeita ja tuottamaan sellaista koulutusta, mille on tarvetta ja kysyntää. LAB:in osalta tämä merkitsee ammattikorkeakoulun toiminnan rakentamista uudelleen. LAB:in ja LUT:n yhteinen ratkaisu on kasvun hakeminen kansainvälisiltä koulutusmarkkinoilta sekä analytiikkaa hyödyntävän Study Services -palvelun rakentaminen korkeakoulujen osaamisen ja koulutuksen kärkiin.
LUT-konserni on muodostunut ja LAMK ja Saimia ovat fuusioituneet. Konsernista saatavat hyödyt ja LUT- korkeakoulujen mahdollisuudet tuottaa hyvinvointia yhteiskunnalle tutkimuksen ja koulutuksen kautta on tunnistettu. Mahdollisuuksien realisoituminen edellyttää merkittävää panostusta strategioissa valituille
vahvuusaloille ja investointeja sekä kehitystyöhön että järjestelmiin.
YHTEISTYÖSTÄ JA STRATEGISISTA PARTNERUUKSISTA
Strategisen partnerin Pietarin polyteknisen yliopiston kanssa toteutetaan tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, mm. DD-maisteriohjelmissa ja CBC-projekteissa. Syksyllä 2019 on valmisteltu vuonna 2021 toteutuvaa yhteistyösopimusta HEBEIn teknillisen yliopiston kanssa. Lappeenrannassa aloitamme kone- ja sähkötekniikan koulutusohjelmat sekä Lahdessa energia- ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmat, joihin otetaan vuosittain yhteensä noin 250 opiskelijaa neljän vuoden ajan. Muiden organisaatioiden osalta tuloksellista yhteistyötä on laajennettu ja systematisoitu esim. monipuolistamalla yhteisiä toimintoja tutkimusyhteistyöstä myös koulutusyhteistyöhön tai päinvastoin sekä kasvattamalla yhteistyöhön osallistuvien tutkimusryhmien tai koulutusohjelmien määrää.
Helsingin yliopiston kanssa olemme aloittaneet ja resursoineet yhteisten post doc-tutkijoiden rekrytoinnin (teemat: vesi, kuluttajakäyttäytyminen). Kestävyystieteen ja kaupunkitutkimuksen aloilla olemme tunnistaneet yhteiset tutkimusalueet, ja yhteistyö johtaa vuonna 2020 suuriin yhteishankehakemuksiin.
Tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa on sovittu vuosittain yhteistyöstä Suomen Akatemian Yliopistojen profilointi -haun yhteydessä.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017.
Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi LUT-konserni kehittää oppimisympäristöjä ja opintoprosesseja sekä hyödyntää yhteisiä resursseja molemmilla sektoreilla samalla kuitenkin säilyttäen tutkintojen profiilit. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi konsernissa kehitetään toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi.
Yliopisto keskittää verkko-oppimisen yhteen digitaaliseen oppimisympäristöön, panostaa sähköiseen tenttiympäristöön sekä lisää opetustallenteiden käyttöä vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi yliopisto ottaa käyttöön sähköisiä työkaluja koulutuksen johtamiseen ja verkko-oppimiseen analytiikkaan.
Konserni tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut.
LUT-yliopistossa on otettu käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Tekniikassa 70 % kandidaatin opintojen aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla ja 30 % pääsykoemenestyksen perusteella. Kauppatieteissä 60 % aloituspaikoista täytetään todistusvalinnalla keväällä 2020. Kaikissa yliopiston kandidaatin ohjelmissa ensikertalaisuuskiintiö on 70 % aloituspaikoista. Yliopisto on aktiivisesti mukana kauppatieteiden ja DIA-yhteisvalinnoissa.
LUT-konsernin yhteinen kielikeskus on toiminut menestyksekkäästi kolme vuotta. LUT tarjoaa LAB- ammattikorkeakoululle vuosittain 10 - 15 kurssia, jotka ovat osa ammattikorkeakoulun tutkintoon kuuluvia opintoja. Lisäksi LUT lanseeraa maaliskuussa 2020 lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin. Lisäksi konserni tarjoaa lukio- ja ammattikouluopiskelijoille kursseja, joita he voivat hyödyntää osana opintojaan ja voivat hyödyntää nämä opinnot myös siirtyessään korkeakouluihin opiskelemaan.
LUT uudisti koulutuksen digistrategian vuonna 2019, kun edellisen digistrategian tavoitteet oli saavutettu jo vuonna 2018 (mm. useita kokonaan digitaalisia tutkinto-ohjelmia, yksi oppimisympäristö, sähköinen tenttiminen sekä videotallenteiden merkittävä kasvu). Yliopisto otti käyttöön uusia sähköisiä työkaluja opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan. Lisäksi syksyllä 2020 uusi opintotietojärjestelmä SISU otetaan täysimääräisesti käyttöön ja samalla Oodin käytöstä luovutaan.
LUT on panostanut opiskelijarekrytoinnissa erityisesti rekrytointiverkostojen rakentamiseen. Rekrytointiyhteistyötä on lisätty sekä yliopistopartnereiden kanssa (Hebei University of Technology BSc koulutusyhteistyö) että koulutusagenttien (laajentamalla verkostoa ja toimintatapoja kehittämällä) kanssa.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto vahvistaa tutkimustoimintaansa erityisesti tohtorinkoulutusta kehittämällä ja lisäämällä tutkimushenkilöstön kansainvälistä rekrytointia. Yliopisto ottaa tutkimuksen hyödyntämisessä huomioon erityisesti alueen työelämän tarpeet. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme.
Yliopiston tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä olla OECD -kriteeristön täyttävä yrittäjämäinen yliopisto, jolla on käytössä yliopiston yhteinen toimintamalli yritysyhteistyöhön.
Vuonna 2019 LUT-yliopistossa toteutettiin Research and Impact Assessment (RIA 2019, edellinen RAE 2012). Arvioinnin suoritti kansainvälinen paneeli koostuen kymmenestä kansainvälisen tason professorista kattaen kaikki LUT:n edustamat tieteenalat. Arvioinnissa LUT jakautui neljään arviointiyksikköön. Yleisesti ottaen LUT:n tutkimuksen taso on erittäin hyvää kansainvälistä tasoa (arvosana 4/5), tietyillä aloilla ja mittareilla jopa erinomaista (arvosana 5/5). Huonoimmillaankin hyvää kansainvälistä tasoa (arvosana 3/5).
LUT-yliopisto sopii vuosittain kotimaisten tutkimusyliopistojen ja -organisaatioiden kanssa yhteistyöstä Suomen Akatemian Yliopistojen profilointi -haun yhteydessä. Tarkemmin LUT-yliopiston toimintaa tutkimuksen laadun vahvistamiseksi yhteistyössä tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa kuvataan kohdassa: 5. RAHOITUS:
Tohtorinkoulutusta kehitettiin v. 2019 monin tavoin:
- järjestettiin tohtorikoulutettaville mentorointiohjelma, johon osallistui 14 mentori-aktori-paria; mentorointiohjelma tullaan järjestämään myös v. 2020
- järjestettiin väitöskirjaohjaajille yliopistopedagogiikkakokonaisuuteen liittyvä koulutusmoduli väitösohjauksesta sekä grant writingista ja rahoitushauista
- osallistuttiin valtakunnallisen tohtorinkouluverkoston toimintaan, mm. FinDocNet-alustan ja vaadittavien sopimusten aikaansamiseksi, tohtorien työelämätuen valtakunnallisen yhteistyöverkoston perustamiseksi sekä ohjaajakoulutustilanteen selvittämiseksi ja sen kehittämiseksi eri yliopistoissa, yhteistyömahdollisuuksia hyödyntäen
- aloitettiin erityisesti tohtoriopiskelijoille kohdennetun, LUT:n oman yliopistopedagogiikkakurssin rakentaminen valtakunnallisessa UNIPS (university pedagogics support) -hankkeessa tehtyjen moduulien perusteella
Avoimen tieteen edistämisessä LUT-yliopistossa tapahtui merkittävä nousu jo vuoden 2016 kuluessa, kun LUT-yliopisto nousi tasolta kaksi tasolle neljä. Sen jälkeen työtä on jatkettu palveluinfrastruktuurin kehittämiseksi entistä toimivammaksi ja kannustettu tutkijoita avoimeen julkaisemiseen ja datan avaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen avoimuuden kypsyystasoselvityksen mukaan LUT-yliopisto on nyt korkeimmalla tasolla eli tasolla 5. LUT-korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimuuden periaatteisiin omassa tutkimus-, kehitys- ja julkaisutoiminnassaan. Avoimen tieteen ja TKI-toiminnan vastuut ja toiminnot on suunniteltu ja resursoitu. Vuonna 2019 laadittiin LUT-korkeakoulujen yhteiset avoimuuden linjaukset.
Vuonna 2019 toteutettiin mm. seuraavia keskeisiä yrittäjämäisen yliopiston toimintatapoja:
· Introluennot kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoille yrittäjämäisestä yliopistosta ja yrittäjämäisestä oppimisesta. Alustukset pidetty suomeksi ja englanniksi, näistä tehty myös tallenteet, jotka näin myös laajemmin hyödynnettävissä.
· Yrittäjämäisen pedagogiikan sisällöt ovat olleet osana LUT-opetushenkilöstölle tarjottuja yliopistopedagogisia opintoja.
· Yrittäjämäisen oppimisen (entrepreneurial learning) koulutusmoduuli on ollut xxxxxxxx opetushenkilökunnalle.
· Tehty Entrepreneurial teaching and learning -verkko-oppimiskokonaisuus, joka on ollut tarjolla kahdeksan suomalaisyliopiston opettajille (tehty UNIPS-projektissa: xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxx- learning/)
· Yliopiston intrassa on ylläpidetty yrittäjämäisen yliopiston sekä yrittäjämäisen oppimisen sivustoja.
· Kaikilla LUT:n perusopiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita yrittäjyyden sivuaine opintoihinsa.
· LUT:n tohtorikoulun opiskelijoille on järjestetty 6 op:n Entrepreneurship for Academics -kurssi.
Osana yliopiston strategian toimenpideohjelmatyötä on rakennettu toimintamallia yritysyhteistyön eri tasoille. Vuonna 2019 saatiin valmiiksi yritysyhteistyön yhden osa-alueen toimintamalli, kun rekrytointikumppanuusmalli otettiin käyttöön. (xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx-xx- palvelut/rekrytointipalvelut/rekrytointikumppanuus) Muilta osin mallin rakentaminen vielä jatkuu toimenpideohjelmatyön tuloksena syntyneiden määrittelyiden ja kriteereiden pohjalta.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja
käytäntöjen kehittämisessä.
Yliopisto vahvistaa edelleen johtamista ja esimiestyötä, viestintää ja vuorovaikutusta sekä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Mittarina käytetään Great Place to Work -vertailua.
LUT-konsernissa laadittiin v. 2018 yhteistyössä henkilöstön kanssa konsernin yhteiset henkilöstöpolitiikan periaatteet, mitkä hyväksyttiin kaikkien korkeakoulujen hallituksissa. Vuonna 2019 sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat osallistuivat korkeakoulujen uuden strategian laatimiseen mm. kyselyiden ja työpajojen kautta.
LUT on tarjonnut usean vuoden ajan esimiehille mahdollisuuden osallistua coaching-ryhmiin, joissa ulkopuolisen asiantuntijan ja vertaistuen avulla esimies voi tarkastella omia todellisia johtamis- ja esimiestilanteitaan ja saada niihin näkemyksiä muilta osallistujilta. Ryhmiä on toteutettu sekä suomeksi että englanniksi.
Yliopiston ja Saimaan amk:n yhteinen Iloa elämään -toiminta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi jatkui v. 2019 edelleen, kuten myös kampuksen hyvinvointitoimikunnan sekä yliopiston kaikkiin yksiköihin perustettujen työhyvinvointiryhmien toiminta. Vuoden 2020 alusta lukien Iloa elämään -toiminta on käynnistetty myös Lahden kampuksella, samoin kuin oma työhyvinvointitoiminta Mukkulankadulla.
Great Place to Work -henkilöstökysely on toteutettu sopimuskaudella v. 2018 ja tämän jälkeen työhyvinvoinnin mittarina on käytetty kuukausittain toteutettavan Fiilismittarin tulosta. Fiilismittarissa havaittuihin poikkeamiin tartutaan aktiivisesti ja tarvittaessa poikkeamista raportoidaan myös yliopiston hallitukselle.
3. LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kansainvälinen tekniikkaa ja taloutta yhdistävä tiedeyliopisto. LUT -konserni toimii tiiviissä yhteistyössä vahvuusalojensa kannalta keskeisten yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, elinkeinoelämän ja muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa vahvistaen toiminta-alueensa elinvoimaa ja näkyvyyttä.
Uuden korkeakoulukonsernin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnalle määritellään alustava tehtävä ja profiili vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on määritellyt vahvuusalueikseen: 1) Puhdas energia, 2) kiertotalous, jossa painottuvat puhdas vesi ja jätevirrat sekä 3) kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys.
Yliopiston vahvuusaloilla tutkimuksessa korostuu yhteistyö merkittävien venäläisyhteistyötahojen kanssa sekä Venäjäosaaminen. Yliopisto hyödyntää digitalisaation ja datatieteen mahdollisuuksia.
Uudelle korkeakoulukonsernille määritellään alustavat vahvuusalueet vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 640 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet | 190 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 450 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 45 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 400 |
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 50 275 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 44 623 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ydinvoiman tekniikka ja turvallisuus. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 396 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 5 400 000 euroa vuonna 2017, 5 250 000
euroa vuonna 2018, 4 900 000 euroa vuonna 2019 ja 4 750 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- LUT -konsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen 1,5 M€ (2017-2020)
- Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa
- Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 986 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 4 666 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
LUT-konsernin muodostaminen ja painoalojen vahvistaminen TILANNEKUVA LUT-KONSERNISTA
LUT-konsernin muodostaminen
LUT-konserni muodostui joulukuussa 2017, kun Lahden ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun omistus siirtyi kokonaan LUT-yliopistolle. Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut fuusioituivat ja muodostunut LAB-ammattikorkeakoulu aloitti 1.1.2020.
Saimaan ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirtyivät liiketoiminnan luovutuksena yliopistolle tammikuussa 2018 ja Lahden ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirtyivät elokuussa 2019. Yliopiston organisaatiossa
toimiva Korkeakoulupalvelut tuottaa tukipalvelut sekä LAB:lle että LUT:lle. LAB:n organisaatiossa toimiva kielikeskus tuottaa kielten ja viestinnän koulutuksen molemmille korkeakoululle.
Ripeästä aikataulusta huolimatta muutokset on pystytty toteuttamaan hyvässä hengessä, opiskelijoita ja henkilöstöä osallistaen. Yhteisten toimintatapojen löytäminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaativat kuitenkin vielä aikaa ja merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Konsernistrategia
LUT-korkeakoulujen hallitusten yhteisesti sopimat strategiset linjaukset ovat ohjanneet etenemistä. Peruslähtökohtana on ollut, että autonomiset korkeakoulut päättävät omista lähtökohdistaan ja tehtävistään käsin strategioistaan.
Konsernitasoiseen yhteiseen strategiaan on nostettu ne tavoitteet ja toimenpiteet, joissa yhteistyö tuottaa selkeitä hyötyjä sekä yliopistolle että ammattikorkeakoululle: koulutusvienti, koulutuspolut, elinkeinoimpakti, joustava opetus kahdella kampuksella digitaalisuutta hyödyntäen sekä yhteiset tukipalvelut.
Saadut hyödyt
Tässä vaiheessa LUT-konsernin näkyvin hyöty on ollut koulutusvientisopimus kiinalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Kun toiminta käynnistyy, se tuo tuloja sekä LUT:lle, LAB:lle että kiinalaisten opiskelijoiden käyttäminä välillisesti myös korkeakoulujen toiminta-alueelle. Koulutusten yhteismarkkinointi on myös nostanut EU:n ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrää.
Koulutuksen digitalisaatiossa on pystytty tukemaan aikaisempaa enemmän verkko-opetusta, mikä on mahdollistanut uusien kokonaan virtuaalisten ohjelmien käynnistämisen. Tavoitteeksi asetettu kolmas, digitaalinen kampus opiskelija- ja osaajayhteisönä ja laadukkaana kokemuksena opiskelijoille on kuitenkin vielä suunnitteluvaiheessa ja tulee vaatimaan merkittävästi investointeja ja työpanosta. Yhteistä tai ristiin tuotettuja opintoja on kielten opetusta lukuun ottamatta vielä varsin vähän, vaikka tarve erityisosaamisen monipuoliselle hyödyntämiselle on tunnistettu.
Lappeenrannassa tekniikan laboratoriot ovat olleet LUT:n ja Saimian yhteiskäytössä jo useita vuosia. Vuonna 2019 tehty kattava tekniikan laboratorioiden laitteistojen selvitystyö luo pohjaa sekä laitteistojen yhteiskäytölle että investointien yhteissuunnittelulle jatkossa.
Elinkeinoimpaktin ytimessä on innovaatioiden kaupallistaminen ja tutkimukselle perustuvan kannattavan liiketoiminnan edistäminen. Myös tässä on edetty. Business Mill toiminta (Lahden kampuksella StartUp Center) opiskelijoille ja henkilöstölle sekä Green Campus Innovations -tuki aloittaville, osaamisintensiivisille kansainväliseen toimintaan tähtääville yrityksille ovat käynnistyneet. Konkreettisesti toiminnan tavoitteellisuus ja tulokset näkyvät esimerkiksi saadun Business Finland - rahoituksen ja yritysrahoituksen määrässä. Erityisesti LAB:in toiminnan osalta TKI-toiminnan, opetuksen ja yritysten integrointi on kuitenkin vielä vasta alussa.
Yhteiset tukipalvelut ovat tuoneet toimintavarmuutta ja mahdollistaneet erityisasiantuntemuksen hyödyntämisen esimerkiksi sijoitustoiminnassa ja avoimen tieteen edistämisessä. Yhteishankinnat ja tilojen yhteiskäyttö sekä tilan käytön tiivistäminen ovat tuoneet merkittäviä säästöjä. Toimintaprosessien virtaviivaistaminen on vasta aloitettu ja keskeisissäkin tietojärjestelmissä on vielä runsaasti päällekkäisyyksiä. Yhteisiin tietojärjestelmiin siirtyminen on välttämätöntä synergiahyötyjen saamiseksi. Tämä tietojärjestelmätyö tulee viemään vielä useita vuosia ja vaatimaan merkittäviä investointeja.
Seuraavat askeleet
Vuoden 2019 aikana sekä LAB että LUT tekivät strategiatyötä, jonka tuloksena muodostui kummankin hallituksen tahoillaan hyväksymät strategiat. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa, mikä synnyttää työpaikkoja, elinvoimaa ja hyvinvointia. Molempien korkeakoulujen strategioissa korostuu tahto vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edetä korkeakouluina kohti hiilinegatiivisuutta. Tämän ytimessä on hiilikädenjälki: tutkimustoiminta, joka tuottaa sellaisia kaupallistettavissa olevia ratkaisuja, mitkä vähentävät hiilidioksidipäästöjä tai jopa hyödyntävät päästöjä uudessa liiketoiminnassa. Hiilinegatiivinen LUT ja Hiilinegatiivinen LAB ovat tavoitteita, joiden yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä.
Kansainvälistyminen ja digitaalisuus tulevat muuttamaan merkittävästi koulutusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomalainen korkeakoulutus tulee kilpailemaan globaalin koulutus- ja osaamistarjonnan kanssa sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. Erityisesti ammattikorkeakoulun kohtalonkysymys on, miten pystytään ennakoimaan työelämän osaamistarpeita ja tuottamaan sellaista koulutusta, mille on tarvetta ja kysyntää. LAB:in osalta tämä merkitsee ammattikorkeakoulun toiminnan rakentamista uudelleen. LAB:in ja LUT:n yhteinen ratkaisu on kasvun hakeminen kansainvälisiltä koulutusmarkkinoilta sekä analytiikkaa hyödyntävän Study Services -palvelun rakentaminen korkeakoulujen osaamisen ja koulutuksen kärkiin.
LUT-konserni on muodostunut ja LAMK ja Saimia ovat fuusioituneet. Konsernista saatavat hyödyt ja LUT- korkeakoulujen mahdollisuudet tuottaa hyvinvointia yhteiskunnalle tutkimuksen ja koulutuksen kautta on tunnistettu. Mahdollisuuksien realisoituminen edellyttää merkittävää panostusta strategioissa valituille vahvuusaloille ja investointeja sekä kehitystyöhön että järjestelmiin.
Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa
Strategisen partnerin Pietarin polyteknisen yliopiston kanssa toteutetaan tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, mm. DD-maisteriohjelmissa ja CBC-projekteissa. Syksyllä 2019 on valmisteltu vuonna 2021 toteutuvaa yhteistyösopimusta HEBEIn teknillisen yliopiston kanssa. Lappeenrannassa aloitamme kone- ja sähkötekniikan koulutusohjelmat sekä Lahdessa energia- ja ohjelmistotekniikan koulutusohjelmat, joihin otetaan vuosittain yhteensä noin 250 opiskelijaa neljän vuoden ajan. Muiden organisaatioiden osalta tuloksellista yhteistyötä on laajennettu ja systematisoitu esim. monipuolistamalla yhteisiä toimintoja tutkimusyhteistyöstä myös koulutusyhteistyöhön tai päinvastoin sekä kasvattamalla yhteistyöhön osallistuvien tutkimusryhmien tai koulutusohjelmien määrää.
Helsingin yliopiston kanssa olemme aloittaneet ja resursoineet yhteisten post doc-tutkijoiden rekrytoinnin (teemat: vesi, kuluttajakäyttäytyminen). Kestävyystieteen ja kaupunkitutkimuksen aloilla olemme tunnistaneet yhteiset tutkimusalueet, ja yhteistyö johtaa vuonna 2020 suuriin yhteishankehakemuksiin.
LUT-yliopisto sopii vuosittain tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa tekniikan alan yhteistyöstä ja työnjaosta Suomen Akatemian Yliopistojen profilointi -haun yhteydessä.
Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen
Vuonna 2019 toteutettu strategiaprosessi nosti Liiketoiminnan LUT-yliopiston uuden strategian ytimeen ja yhdeksi neljästä LUT:n vahvuusaloista:
Liiketoiminta - kohti kestävää uudistumista: Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä liiketoiminta on tieteellisen osaamisemme ydintä. Uudistuvat yritykset pystyvät muuntamaan käynnissä olevan liiketoiminnan murroksen kestäväksi kasvuksi ja samalla vaikuttamaan positiivisesti ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Tieteellinen osaamisemme edistää kestäviä liiketoimintamalleja, innovatiivisia ja yrittäjämäisiä ratkaisuja sekä verkostomaista liiketoimintaa.
LUT-korkeakoulujen vuonna 2019 yhteisesti sopimat tulostavoitteet elinkeinoimpaktille sisältyvät Konsernistrategiaan: Tutkimuksesta liiketoimintaa-rahoitus konsernitasolla 2 MEUR / v, Green Campus Open: 10 TUTLI- liiketoimintasuunnitelmaa / v sekä 10 kampustiimin pitchiä VC-rahoittajille / v, Business Mill: Volyymi 100 yritystä tai tiimiä / v; 20 yrityskonseptiksi sekä 15 koulutukseen kytkeytyvää yrityscasea / v.
LUT:n liiketoimintaekosysteemi sisältää LUT-korkeakoulujen tutkimus- ja koulutusyksiköt, Green Campus Open -yrityskiihdyttämön, opiskelijavetoisen yrittäjyysyhteisö LUTESin, sijoitusyhtiö Green Campus Innovations Oy:n sekä LAB-ammattikorkeakoulun toteuttaman BusinessMill- toiminnon osaamispohjaisen yritystoiminnan edistämiseksi.
Erityisesti opiskelijayrittäjyyttä ja innovaatio- ja kokeilukulttuuria tukevia LUT:n toimintoja ovat JHC- protopaja ja Hackaton-toiminta eri alojen opiskelijoiden törmäyttämiseksi ja uusien liikeideoiden synnyttämiseksi.
Osana yliopiston strategian toimenpideohjelmatyötä on rakennettu toimintamallia yritysyhteistyön eri
tasoille. Vuonna 2019 saatiin valmiiksi yritysyhteistyön yhden osa-alueen toimintamalli, kun rekrytointikumppanuusmalli otettiin käyttöön. (xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx-xx- palvelut/rekrytointipalvelut/rekrytointikumppanuus) Muilta osin mallin rakentaminen vielä jatkuu toimenpideohjelmatyön tuloksena syntyneiden määrittelyiden ja kriteereiden pohjalta.
Vuonna 2019 toteutettiin lisäksi myös muita yrittäjämäisen yliopiston toimintatapoja, joita on kuvattu tarkemmin raportin kohdassa: Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxx
Johtaja Rehtori