PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1. LUKU

KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ

1 §

Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Pelkosenniemen kunta.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Pelkosenniemen kunta ja Savukosken kunta.

Kuntayhtymän osajäsenkuntia ovat 1.1.2013 lähtien Kemijärven kaupunki ja Sallan kunta. Nämä osajäsenkunnat osallistuvat ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjes- tämiseen.

3 §

Kuntayhtymän tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta laissa säädetty kansan- terveystyö sekä yhteensovittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelu- ja.

Kuntayhtymä järjestää lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut.

Tarvittaessa kuntayhtymä voi ottaa jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä jäsenkunnan ympäristönsuojelun hallinnon tehtävät hoidettavakseen.

Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa toimitiloja ja tarvittaessa vuokraa niitä jäsenkunnilta.

4 §

Jäsenkunnan ottaminen ja ero

Kunnan, joka haluaa liittyä kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhty- mälle. Jäsenkuntien valtuustot päättävät uuden jäsenkunnan ottamisesta.

Uusi jäsenkunta osallistuu hallintoon 1 momentissa tarkoitettua valtuustojen päätöstä seuraavan vuoden alusta lukien, jollei asiasta toisin päätetä.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa, jollei ajankohdasta toisin sovita.

Osajäsenkuntien ottamiseen ja eroon sovelletaan samoja sääntöjä kuin jäsenkuntiin.

2. LUKU

KUNTAYHTYMÄN HALLINTO

5 §

Kuntayhtymän hallinto

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot.

Muuna toimielimenä kuntayhtymässä on yhtymähallitus, josta käytetään nimitystä hallitus.

Ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaa ympäristöterveyslauta- kunta, jonka kokoonpanosta, tehtävistä ja vastuista sovitaan tämän perussopimuksen liitteenä olevassa osajäsenyyssopimuksessa.

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaa tarkastuslautakunta.

6 §

Jäsenkuntien päätösvalta

Jäsenkuntien valtuustot

- POISTETAAN: vahvistavat kuntayhtymän terveyskeskuksesta varaa- miensa sairaansijojen lukumäärän

- päättävät kuntayhtymän pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmasta

- hyväksyvät jokaista varainhoitovuotta varten kuntayhtymän talousarvion edellisen vuoden loppuun mennessä

- hyväksyvät kuntayhtymän tilinpäätöksen ja päättävät toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta

- päättävät vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

- valitsevat hallituksen jäsenet. Jokainen jäsenkunta valitsee neljä (4) jäsentä hallitukseen sekä heille jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenistä vähintään puolet tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, samoin varajäsenistä.

- valitsevat kuntayhtymän tarkastuslautakunnan. Jokainen jäsenkunta valitsee kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkas- tuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valinnassa noudatetaan kunta- lain määräyksiä. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjoh- tajan ja varapuheenjohtajan.

- valitsevat tarkastuslautakunnan ehdotuksesta kuntayhtymän tilintarkas- tusyhteisön

7 §

Kuntayhtymän hallitus

Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu kahdeksan (8) jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen jäsenten toimikausi on neljä (4) vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajuus vaihtuu kuntien välillä kahden (2) vuoden välein.

Kuntayhtymän hallituksen kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemilla jäsenil- lä niin monta ääntä kuin kunnalla on varattuja sairaansijoja terveyskeskuksessa. Muutetaan: Kuntayhtymän hallituksen kokouksessa on kunkin jäsenkunnan va- litsemilla jäsenillä jokaisella yksi ääni. Kunkin kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu heistä saapuvilla olevien kesken tasan.

8 §

Hallituksen tehtävät

Hallitus vastaa kuntayhtymälle määrättyjen tehtävien (3 §) toteutuksesta, kuntayhtymän taloudesta sekä siihen liittyvästä valmistelusta ja toiminnan kehittämisestä.

Hallituksen tehtäviin kuuluu asettaa toiminnalle jäsenkuntien antamien toimintatavoitteiden ja talousraamien pohjalta tarkennettuja tavoitteita ohjatakseen kuntayhtymän toimintaa.

Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimuk- set sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta.

9 §

Hallituksen ratkaisuvalta

Xxxxxxxx päättää muun muassa seuraavista asioista

- määrärahojen jaosta tulosalueittain ja tulosyksiköittäin

- toiminnalle asetettujen tulostavoitteiden seurannasta

- perittävien asiakas- ja palvelumaksujen suuruudesta

- kuntayhtymän virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta

- kuntayhtymän henkilöstöpoliittisista linjauksista ja palkkauksen periaatteista

- vakituisten viranhaltijoiden valinnoista, viransijaisten, avoimen viran hoitajien ja tilapäisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden ottamisesta yli vuoden ajaksi

- irtisanomisesta ja eron myöntämisestä ottamalleen henkilöstölle

- tulosalueiden vastuuhenkilöistä

- johtavan lääkärin, vastaavan hammaslääkärin ja ympäristöterveysjohtajan nimeämisestä neljäksi (4) vuodeksi kerrallaan

- johtavan lääkärin toimenkuvasta

- johto- ja hallintosääntöjen sekä muiden vastaavien sääntöjen vahvistami- sesta

- sopimusten tekemisestä

- edellisestä poiketen ympäristöterveyslautakunnan ratkaisuvallassa olevat asiat on esitetty tämän sopimuksen liitteenä olevan osajäsenyyssopimuksen pykälissä 2 § ja 3 §, jonka mukaan lautakunnan tehtävät ja viranhaltijoiden vastuut on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä.

10 §

Hallituksen kokoontuminen

Hallituksen kokouskutsusta ja kokoontumisesta määrätään hallintosäännössä.

11 § Esittely

Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Xxxxxxxxxxx esittelijästä/esittelijöistä määrätään hallintosäännössä.

12 §

Toimintakertomuksen antaminen

Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta kertomus kuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta.

Toimintakertomus on annettava jäsenkuntien valtuustoille kokonaisuutena ja osajäsenkun- tien valtuustoille ympäristöterveydenhuoltoa koskevilta osin asianomaisen vuoden tilinpää- töksen yhteydessä. Ympäristöterveyslautakunta hyväksyy ympäristöterveydenhuollon toi- mintakertomuksen (hallintosääntö 12 § kohta 5.).

13 §

Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot

Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai johtava lääkäri ja varmentaa toimistonhoitaja tai asi- anomaisen tulosalueen vastuuhenkilö.

Hallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan hallituksen puolesta valtuutuksessa määrättyjä kirjeitä, sopimuksia ja kuntayhtymän maksuliikenteen hoidossa tarvittavia asiakirjoja.

Kuntayhtymän hallitukselle tulevia tiedoksiantoja vastaanottaa hallituksen puolesta halli- tuksen puheenjohtajan ohella toimistonhoitaja.

3. LUKU

KUNTAYHTYMÄN OMISTAJAOHJAUS JA TALOUS

14§ Omistajaohjaus

Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayh- tymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaat- teista ottaen huomioon palveluiden järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omista- japolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelun käyttäjienosallistumis- ja vaikuttamismahdol- lisuudet.

15 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Perus- pääoman vahvistavat jäsenkuntien valtuustot.

Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuk- sien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osa- jäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella.

Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättävät jäsenkuntien valtuustot.

Kuntayhtymä ei suorita jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.

16 §

Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräyty- vät peruspääomaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.

17 §

Talousarvio ja -suunnitelma

Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille koko toiminnan ja osajäsen- kunnille ympäristöterveydenhuollon osalta on varattava tilaisuus kuntayhtymän toiminnan kehittämistä koskevien esitysten tekemiseen.

Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Hallituksen esitys seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja - suunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille 31.10. mennessä.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan ja palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

18§

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todenne- taan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi neljännesvuosittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan toteutumista ja kokonaistalouden toteutumista jäsenkunnille.

19§

Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely

Tilinpäätöstä käsitellessä kuntayhtymä palauttaa tilikauden ylijäämän jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Alijäämä katetaan lisälaskulla jäsenkunnille nii- den palveluiden käytön mukaisesti.

20 §

Kirjanpito, tilikausi ja tilinpäätöksen allekirjoittaminen

Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta laadittava tilinpäätös on saatettava jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä.

Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuustot päättävät samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

21 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.

22 §

Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuustot.

4. LUKU

KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS

23 §

Suunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy kuntayhtymän hallitus.

24 §

Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset.

Jäsenkuntia laskutetaan seuraavin perustein:

1. vuodeosaston osalta varainhoitovuonna hoidettujen jäsenkunnista olevien henkilöiden hoitopäivien suhteessa,

2. avohoidon osalta niiden käyntikertojen suhteessa, jotka jäsenkunnista olevat henkilöt varainhoitovuonna ovat suorittaneet terveyskeskuksen vastaan- otoille tai terveyskeskuksen henkilökunta heidän luokseen ja

3. muiden toimintojen osalta maksuunpanoa edeltävän vuoden lopulla jäsen- kunnissa rekisteröidyn asukasluvun suhteessa.

Ympäristönterveydenhuollon osalta jäsenkuntien ja osajäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät kuten tämän perussopimuksen liitteenä olevassa osajäsenyyssopimuksessa sovitaan.

Maksuosuuksia määrättäessä jäsenkunnassa olevana henkilönä pidetään kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kunnan asukasta sekä kunnassa oleskelevaa muuta henkilöä, jolla ei ole väestökirjalain (141/69) mukaista kotipaikkaa Suomessa.

Varainhoitovuoden menojen suoritusta varten jäsenkunnilta peritään ennakkoja muista kuin 25 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mukaisesti määräytyvistä maksuosuuksista. En- nakkojen perusteena ovat varainhoitovuoden hyväksytyn talousarvion mukaiset menot ja tulot sekä hoitopäivien ja käyntikertojen arvioidun kokonaismäärän perusteella laskettu suoritteiden määrä, ja kuntakohtainen osuus määrätään niiden perusteella.

Hoitopäivien ja avohoidon käyntikertojen määrään perustuvat ennakot määrätään mak- suunpanoa edeltäneen toisen kuukauden todellisen käytön mukaan. Muutoin ennakkojen perusteena pidetään kahdettatoista osaa talousarvion mukaisesta määrästä ja maksuun- panon aikana tiedossa olevaa suhdelukua.

Maksuosuuksien ennakot laskutetaan kuukausittain jaettuna kahteen suorituserään siten, että 1/3 erääntyy maksettavaksi kunkin kuukauden 2. päivänä ja 2/3 osaa kunkin kuukau- den 14. päivänä.

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuja maksuosuuksia määrättäessä otetaan huomioon myös muille terveyskeskuksille ja sairaanhoitolaitoksille suoritettujen korvausten määrä sekä niiden perusteena olleet hoitopäivät ja käyntikerrat. Maksuosuuksia määrättä- essä ei oteta huomioon hoitopäiviä eikä käyntikertoja, joista kuntayhtymä on saanut täy- den korvauksen.

Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahin- taisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa jäsenkun- tien valtuustojen päätöksellä.

25 §

Erityisosuudet käyttömenoihin

Jäsenkunnalle, jolle kuntayhtymän palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä on henki- lökohtaisista tuloistaan verovelvollinen, määrätään viiden (5) prosentin suuruinen osuus tällaisen viranhaltijan ja työntekijän kuntayhtymältä varainhoitovuonna saamasta palkasta. Nämä osuudet otetaan huomioon asianomaisten toimintojen käyttötuloina käyttömenoihin sisältyvien palkkamenojen suhteessa, kun määrätään yleisiä osuuksia.

26 §

Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsen- kuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslai- tokselta.

Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa jäsenkuntien osuuksiksi. Jäsen- kunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustan- nusosuuden ja jäsenkunnan valtionosuusprosentin mukainen.

Valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun pe- ruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille.

Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuul- la.

5. LUKU

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN

27 §

Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.

6. LUKU

KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN

28 §

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautu- essa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta jär- jestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittami- seen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suh- teessa.

Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Kuntayhtymän purkautuessa omaisuuden arvo määritetään erillisen selvityksen perusteel- la.

7. LUKU

VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN

29 §

Sopimuksen voimaantulo ja soveltaminen

Tämä perussopimus korvaa 1.8.2020 voimaan tulleen perussopimuksen ja on voimassa x.xx.2021 alkaen. Sopimus on allekirjoitettu kolmena kappaleena ja jaettu kaikille osapuo- lille.

Pelkosenniemi   .   .2021 Savukoski 2021

PELKOSENNIEMEN KUNTA SAVUKOSKEN KUNTA

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx

kunnanjohtaja kunnanjohtaja vs.

LIITE

Osajäsenyyssopimus