Lappi-sopimus 2022–2025

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxxx Xxxxxxxxx

Lappi-sopimus 2022–2025

LUONNOS 24.6.2021

Tiivistelmä keskeisistä sisällöistä 1

Mikä on Lappi-sopimus?

”Lappi-sopimus määrittää tahtotilan ja toimenpiteet Lapin maakunnan kehittämiseen.”

2

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxx Xxxxxxxx

Taustaa: Lappi-sopimus on maakunnan kehittämisstrategia

• Maakuntaohjelma (4 vuotta) ja maakuntasuunnitelma (pitkä tähtäin) ovat maakuntien kehittämisen lakisääteisiä asiakirjoja

🡪 Lapissa nämä asiakirjat ovat yhdistetty Lappi-sopimukseksi

• Lappi-sopimus on kehittämisstrategia, joka esittää kokonaiskuvan strategisesta kehittämisestä ja rahoituksen suuntaamisesta maakunnassa, sekä pitkän tähtäimen tulevaisuuskuvat

• Lappi-sopimus laaditaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken

• Osallistamismenetelminä ovat mm. työpajatyöskentely, lausuntokierrokset ja verkostojen hyödyntäminen

• Saamelaiskulttuuriosio laaditaan yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa

• Lappi-sopimuksen hyväksyy Lapin liiton valtuusto syyskokouksessaan 2021

3

L A P P I - S O P I M U S | L U O N N O S

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Lumo Image

Tausta-aineistot ja läpileikkaavat teemat

4

Lapin arktinen osaaminen esille:

Älykkään erikoistumisen kautta lisää kansainvälistä kilpailukykyä

Lapissa toteutetaan älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa on määritelty joukko kehittämisen painopisteitä vastaamaan Lapin vahvuuksia sekä sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Tarkoituksena on kanavoida julkiset investoinnit juuri näille painopistealoille.

Älykästä erikoistumista tarvitaan, jotta nykyisiä kasvumahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin Lapin talouden rakenteellisessa muutoksessa.

Lapin älykkään erikoistumisen tärkeimpänä periaatteena on arktisten luonnonvarojen sekä olosuhteiden kestävä hyödyntäminen. Strategia priorisoi ne toimialat, joissa Lapilla on vahvaa kansainvälistä osaamista ja kasvupotentiaalia; kestävä matkailu, kiertotalous, jalostusarvon kasvattaminen ja uudet nousevat alat.

Lisäksi halutaan panostaa osaamiseen ja innovaatioiden syntyyn sekä alueellisen ekosysteemin rakentamiseen ja sen toimintaan. Arctic Smartness -klusteritoiminnalla pyritään löytämään läpileikkaavia ja toimialarajat ylittäviä arktisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhdenvertaisuus ja osallisuus

Kansainväli

syys

Veto- ja pitovoima Vihreä siirtymä ja Green Deal

Arktisuus Hyvinvointi ja

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxx Xxxxxxxxx

Digitalisaatio turvallisuus

7

Läpileikkaavat teemat huomioidaan koko Lappi-sopimuksen sisällöissä

• Kansainvälisyys ja arktisuus: Arktisten olosuhteiden erikoisosaamista yhteistyössä rajanaapureiden ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa

• Vihreä siirtymä/Green Deal: Kestäviä ja kilpailukykyä lisääviä ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin

• Veto- ja pitovoima: Elinvoimaa ja houkuttelevuutta mielenkiintoisen tekemisen ja hyvän ympäristön kautta

• Hyvinvointi ja turvallisuus: Sujuvaa ja turvallista arkea

• Yhdenvertaisuus ja osallisuus: Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen elämän sekä osallistumismahdollisuuksien turvaaminen

• Digitalisaatio: (lappilainen) Digi-infra arjen ja innovaatioiden mahdollistajana

8

L A P P I - S O P I M U S | L U O N N O S

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Lumo Image

Maakuntasuunnitelma ja

tulevaisuuskuvat

9

Tulevaisuuskuvat maakuntasuunnitelman pohjana, viitoittamassa tietä visioon

• Skenaariotyössä on rakennettu kolme vaihtoehtoista Lapin ulkoisen toimintaympäristön tulevaisuuden

kuvaa 2040-luvulle asti.

• Skenaarioiden avulla voidaan ennakoida tulevan toimintaympäristön kehitystä ja analysoida vaihtoehtoisten tulevaisuuksien vaikutusta.

• Skenaariot toimivat työkaluna koko Lapin kehittämisessä ja pitkän tähtäimen kilpailukyvyn turvaamisessa, että edunvalvonnan ja yksittäisten

toimijoiden päätöksenteon tukena.

10

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Rayann Elzein

S K E N A A R I O T I I V I S T E L M Ä T

L A P I N T U L E V A I S U U S K U V A T 2 0 4 0 - L U V U L L A

”Uusi maailmanjärjestys”

”Automaation yhteisö”

”Kestävyysmurros”

Suomella on takanaan vaikea lama, josta on toivuttu loivaan kasvuun.

Kansainvälinen yhteistyötä leimaa blokkiutuminen ja Kiinan vaikutusvallan merkittävä kasvu. EU:n rivit rakoilevat ja unionista on eronnut jäsenmaita. Pakolaisuus lisääntyy konfliktien ja sääolojen muutoksen johdosta.

Xxxxxx vahva rooli näkyy myös matkailussa ja

kiinalaista pääomaa virtaa Eurooppaan.

Blokkiutumiskehityksen ja kauppasotien myötä teollista tuotantoa palaa Suomeen, joskin hiilineutraalisuus tavoitteista tinkien. Suomi ei saavuta vuoden 2035 tavoitetta. Kilpailu luonnonvaroista kiihtyy ja Lappi näyttäytyy houkuttelevana resurssiaittana.

Suomi sähköistyy vahvasti kasvukeskusten vetämänä, haja-asutusalueiden panostaessa latausinfrastruktuuriin.

Työmarkkinoilla ei tapahdu merkittäviä uudistuksia ja

perinteisten työsuhteiden rooli säilyy

merkittävänä. Vaikean taloustilanteen vuoksi

sosiaaliturvaa on leikattu voimakkaasti.

Tekoäly ohjaa päätöksentekoa ja ihmiset identifioituvat teknologioihin valtioiden sijaan. Kansainvälisten IT-jättien valta kansainvälisessä sopimisessa kasvaa.

Ilmastonmuutoksesta nähdään selkeitä merkkejä ja arktisen alueen sulaminen kiihtyy. Sääolot ovat muuttuneet ailahteleviksi ja ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.

Suomen talous on lähtenyt vaimeaan kasvuun, mutta huoltosuhteen heikkeneminen kuormittaa valtion taloutta. Sosiaaliturvajärjestelmä pohjautuu vastikkeettomiin universaaleihin etuuksiin ja perustulo otetaan käyttöön.

Teknologisen kehityksen myötä työnteon paikkasidonnaisuus vähenee. Työvoimaa haetaan globaaleilta, digitaalisilta työmarkkinoilta.

Suomalaisen vientiteollisuuden lippulaivoina toimivat teknologiateollisuus ja raskaan teollisuuden vahva automatisaatioasteen nousu.

Teknologisen kehityksen myötä hajautetun tuotannon rooli energiantuotannossa kasvaa. (ml. pienydinvoima).

Kansainvälinen yhteistyö, jonka keskiössä on globaalien kriisien torjunta, kukoistaa. Euroopan unioni löytää yhteisen sävelen ja integraatio jäsenmaiden välillä syvenee.

Suomen talous on onnistunut uudistumaan kriisin jälkeen. Uusia menestystarinoita on syntynyt ja osaajia pystytään houkuttelemaan.

Suomi on saavuttanut hiilineutraaliuus- tavoitteensa ja onkin yksi EU:n mallioppilaista. Suomessa kulutusta ohjaa verotus ja tuotantoa energiatehokkuus, uusiutuvat materiaalit sekä kiertotalousajattelu.

Xxxxxxxxxxx oppiminen toteutuu ja ihmiset kouluttautuvat joustavasti useisiin erilaisiin tehtäviin. Osaamista haetaan jatkuvasti lisää. Ihmisillä on

useita työsuhteita ja tulonlähteitä

samaan aikaan. Hyvinvointipalveluiden ja

vakuutusten hankkiminen on pitkälti yksilön harteilla ja julkisten palvelujen tarjonta on su1p1istunut huomattavasti.

Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet

Skenaarioiden pohjalta on pyritty löytämään myös välttämättömiä toimenpiteitä, joita Lapin toimijoiden tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tulevaisuudessa toteutuu:

Kansainvälisyyden entistä vahvempi hyödyntäminen

Monikulttuuriset mahdollisuudet Arktisen osaamisen tuotteistaminen Haastavat olosuhteet vientituotteeksi Veto- ja pitovoimatekijät

12

Hyvää lappilaista elämää Kestävyydestä kilpailuetua Kohti hiilineutraalia Lappia Digitaalinen saavutettavuus

Tasa-arvoinen digiloikka Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxx Xxxxxxx

L A P P I - S O P I M U S | L U O N N O S

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Lumo Image

Esitykset Lappi-sopimuksen

visioksi

13

Esityksiä Lappi-sopimuksen visioksi vuoteen 2025

Esitettyjä vaihtoehtoja:

1. Lappi on arktinen, avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä. #RakkauestaLappiin (Nykyinen visio)

2. Lappi on arktinen edelläkävijä, kansainvälinen ja älykäs. Teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävää hyvinvointia ja menestystä. #RakkauestaLappiin

3. Lappi on…?

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxxxx Xxxxx 14

L A P P I - S O P I M U S | L U O N N O S

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Lumo Image

Aluerakennekar ta 2040+

Aluerakennevisio 2040+ (Dia 17) ilmaisee lappilaisen tahtotilan tulevaisuudesta. Aluerakenteen runkona toimivat visiossa kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät sekä keskushierarkia, kuten maakunta- ja aluekeskukset sekä keskustaajamat.

15

Aluerakennevisio 2040+

• Erilaiset keskukset aluerakenteen runkona

• Kaksi maakuntakeskusta Kemi-Tornio ja Rovaniemi

• Aluekeskukset Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi ja Ivalo

• Muiden kuntien keskustaajamat

• Matkailukeskukset toimivat keskusverkostoa täydentävinä palvelukeskittyminä

• Kehittämiskäytävät yhdistävät Lapin keskuksia toisiinsa ja naapurimaihin

• Valtakunnalliset kehittämiskäytävät (Länsi- Lapin, Jäämeren ja Murmanskin)

• Maakunnalliset kehittämiskäytävät

Kehittämisvyöhykkeet elinkeinojen kehittymisen tukena

• Perämeren kaaren teollisuus- ja energiavyöhyke

• Merten moottoritie

• Matkailuvyöhykkeet

• Mineraalivyöhykkeet ja kaivokset

• Merituulivoima

• Arktinen testaus

• Lapissa säästetään koskematonta luontoa tuleville sukupolville

• Natura-alueiden verkosto

• Ekologinen yhteys

Esitys aluerakenne- kartaksi 2040+

Verrattuna edelliseen

Lappi-sopimuksen karttaan:

• Lisätty poikittaisia raideyhteyksiä ja yhteystarpeita

• Lisätty ekologiset yhteydet

• Merituulivoima ja arktinen testaus osoitettu

• Väritys selkeämmäksi

L A P P I - S O P I M U S | L U O N N O S

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Lumo Image

Strategiset painopisteet

18

Alustavia sisältöjä: strategiset painopisteet

• Arktinen talous kasvaa kestävästi uudistumalla

• Väestökehityksen ja työvoiman riittävyyden haasteet hallintaan

• Osaamisen kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön nopeita muutoksia

• Elinympäristön laatu, hyvinvointi ja peruspalvelut hyvän elämän osatekijöinä

• Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

• Hyvä saavutettavuus kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajana

• Saamelaiskulttuuriosio

19

Arktinen talous kasvaa kestävästi uudistumalla

Tavoitetila: Lapin kärkitoimialat ovat onnistuneet vihreän siirtymän toimeenpanossa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä siten, että ne ovat aloillaan edelläkävijöitä ja kansainvälinen kilpailukyky on huippuluokkaa. Lappi vetää puoleensa uusia yrityksiä ja investointeja. Jalostusasteen nousu on mahdollistanut keskipalkkojen positiivisen kehityksen, mikä houkuttelee työvoimaa.

Kolme kehittämisen näkökulmaa:

1. Nykyisten kärkitoimialojen toiminta- ja kilpailukyvyn tukeminen

2. Uudistuminen ja vihreän siirtymän hyödyntäminen Lapin eduksi kaikilla toimialoilla sekä Lapin arktisen osaamisen edistäminen

3. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja toimialojen edistäminen

20

Arktinen talous kasvaa kestävästi uudistumalla

Strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä:

• Toimialojen vihreän siirtymän ja digitaalisuuden edistäminen (ns. kaksoissiirtymä)

• Uusiutuvan energian käytön, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen

• Kestävyysnäkökulman korostaminen arktisessa taloudessa

• Älykkään erikoistumisen toimintamallin klusterityön kehittäminen

• Arktisena osaajana erikoistuminen (esim. kylmä- ja talviteknologia ym.)

• Kansainvälisyys ja rajat ylittävä yhteistyö kaikilla toimialoilla, ml. arktinen yhteistyö ja lähimarkkinoiden parempi hyödyntäminen

• Toimialojen jalostusasteen nosto, tuotekehitys- ja palveluinnovaatioiden tukeminen

• Elintarvike- ja luonnonvara-alan omavaraisuusasteen nostaminen

• Investointien ja innovaatioiden edistäminen sekä digitalisaation hyödyntäminen uuden liiketoiminnan synnyttämisessä

• Taloudellisen toimintaympäristön muutosten ennakointi

• Toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen ulottuen innovaatioista työntekijäpooleihin

• Yritysystävällinen toimintaympäristö ja yrittäjyyden tukeminen

• Paikallistalouden huomioiminen julkisissa hankinnoissa

• Lapin sosiaalisesti kestävän talouden mallin kehittäminen 21

Väestökehityksen ja työvoiman riittävyyden haasteet hallintaan

Tavoitetila: Lapissa väestömäärä on kääntynyt kasvuun, huoltosuhde paranee ja Lappi houkuttelee uusia asukkaita, osaavaa työvoimaa ja yrityksiä.

22

Väestökehityksen ja työvoiman riittävyyden haasteet hallintaan

Strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä:

• Työvoiman riittävyyden turvaaminen aluekehitystoimenpiteillä Norjan mallin mukaisesti (verohelpotukset, opintolainat yms.)

• Osaavan työvoiman houkuttelu ja koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen

• Työnantajien valmiuksien parantaminen, jotta he pystyvät paremmin vastaanottamaan ulkomaista työvoimaa

• Työn murros ja sen hyödyntäminen: Etätyön tekemisen edellytyksien parantaminen ja työn hybridimallien kehittäminen

• Väestön parempi integroiminen työelämään erityisesti uran alussa

• Rajat ylittävät työssäkäyntialueet

• Lapin veto- ja pitovoiman kehittäminen

• Älykkäät julkiset hankinnat paikallisen tuotannon tukena

23

Osaamisen kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön nopeita muutoksia

Tavoitetila: Osaamisen kehittäminen ymmärretään laajasti sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan nostamisena uudelle tasolle . Tavoitteena on, että Lapissa osaamisen kehittäminen tukee Lappi-sopimuksen keskeisiä tavoitteita: vihreää siirtymää, uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä, digitaalisuuden hyödyntämistä, palvelujen turvaamista, sekä lappilaisten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän varmistamista.

24

Osaamisen kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön nopeita muutoksia

Strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä:

• TKI-toiminnan kiihdyttäminen ja erikoistuminen Lapin erityisosaamiset tunnistaen ja niitä hyödyntäen

• Koulutustarpeen ennakointi ja sen pohjalta tapahtuva koulutuspaikkojen suunnittelu koulutuksen järjestäjien ja aluekehittäjien yhteistyönä

• Jatkuvan oppimisen strategian 2021-2025 toteuttaminen: määrittelee osaamisen kehittämisen ympäristöt ja pedagogiikan; työelämäyhteistyön ennakoinnin sekä osaamisen kehittämisen polut

• Älykkään erikoistumisen strategian toteuttaminen

• Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen joustavilla ratkaisuilla (koulu-, etä- ja työssäoppiminen) ja digitaalisuutta hyödyntämällä

• Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu ja työelämään kiinnittäminen

• Koulutuksen kehittäminen yritysmaailman tarpeita paremmin vastaavaksi

• Alueen ”työvoimareservien” täsmäkouluttaminen

• Arktisen osaamiskeskittymän rakentaminen ja arktinen yhteistyö (esim. Arctic 5 yliopistot)

• Digitaalisaation ja uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen

25

Elinympäristön laatu, hyvinvointi ja peruspalvelut hyvän elämän osatekijöinä

Tavoitetila: Lapissa hyvinvointivisiona on tehdä kaikille hyvän elämän maailman puhtaimmassa maakunnassa (tarkentuu)

26

Elinympäristön laatu, hyvinvointi ja peruspalvelut hyvän elämän osatekijöinä

Strategisia tavoitteita ja

toimenpiteitä:

• Elinympäristön laadun arvostaminen lappilaisten hyvän elämän lähteenä

• Lapin Green Deal tiekartan toimenpiteiden edistäminen

• Hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaaminen koko Lapissa

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisointi ja palveluiden hybridimallien kehittäminen

• Monialaisen työn ja osaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

• Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistäminen

• Sosiaalisesti kestävän talouden mallin kehittäminen Lapin tarpeita vastaavasti

• Lapin veto- ja pitovoiman kehittäminen

27

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Tavoitetila: Lappi on hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä ja sitoutuu pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen alueellaan.

28

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä:

• Tavoitellaan hiilineutraaliutta (Lappi Hinku- maakunnaksi)

• Alueidenkäytön suunnittelu tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista

• Ilmastovaikutusten arviointi otetaan osaksi yhteiskunta- ja yhdyskuntasuunnittelua

• Lappi luopuu fossiilisista polttoaineista (sisältäen uusiutuvan energia tuotannon lisäämisen)

• Lapissa metsiä käytetään ilmastoviisaasti ja kestävästi

• Sopeudutaan ilmastonmuutoksen yhteiskunnalle ja luonnolle asettamiin haasteisiin

• Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Lapin alueella

• Kunnostetaan ja hoidetaan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä

• Kunnostetaan lappilaisia vesistöjä ja varmistetaan vesistöjen hyvä tila

• Edistetään luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa

• Kehitetään ja lisätään ympäristöyhteistyötä naapurivaltioiden (alueiden) kanssa

• Lapin Green Deal tiekartan (valmistelussa) toimenpiteiden edistäminen

• Xxxxxxx itseisarvon huomioiminen

• Luontopohjaiset ratkaisut

29

Hyvä saavutettavuus kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajana

• Tavoitetila: Lappi etenee kohti hiilineutraalia ja älykästä liikennejärjestelmää. Lappi on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ja maakunnassa on kattavat tietoliikenneyhteydet.

30

Hyvä saavutettavuus kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajana

Strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä:

• Toteutetaan Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmaa 2040

• Kansainvälisen ja maan sisäisen saavutettavuuden kehittyminen tukee Lapin kilpailukykyä

• Lapista kehittyy logistiikan arktinen solmupiste

• Kehitetään edellytyksiä siirtyä vähähiiliseen ja kestävään liikenteeseen tavoitteena hiilineutraali liikennejärjestelmä v. 2045

• Turvataan hyvät ja kasvun mahdollistavat lentoliikenneyhteydet ja lentoasemainfrastruktuuri

• Varmistetaan kattavat ja toimivat tietoliikenneyhteydet koko Lappiin

31

Lapissa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa

• Toteutetaan Saamelaiskäräjälain 9§ mukaisella neuvottelumenettelyllä (17.4. ja 18.8.)

• Saamelaiskäräjät toimittaa materiaalin

• Erillinen työpaja aiheeseen liittyen toukokuussa 2021

32

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxx Xxxxxxx

L A P P I - S O P I M U S | L U O N N O S

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Lumo Image

Seuranta ja mittarit

33

Tavoitteiden toteutumista seurataan useilla indikaattoreilla

+ tarvitaan laadullinen

seurantajärjestelmä

176 310

Väestö (2020)

240

Muuttotase (2020)

14,7 %

67,8 %

Työllisyys aste (2020)

17,9 %

Nuoriso työttömyys (2020)

71 390

Työpaikat (2018)

Työttömyys aste (2020)

12 470

-700

Väestönkas vu

(2020)

74,5 %

Koulutus taso (2019)

Yritysten toimipaikat (2019)

41 570

Yritysten henkilöstö (2020)

8,975 bn €

Lapin investointi potentiaali (2018)

3 990

Ulkomaalai sia

(2019)

38 990

BKT eur / asukas (2018)

352

TKI-menot eur / asukas (2019)

Kevät 2021 34

Valokuva: Lapin materiaalipankki | Xxxx Xxxxxxxxx

Kiitos!

Lisätietoja:

strategiapäällikkö Xxxx Xxxxx xxxx.xxxxx@xxxxxxxxxxx.xx

p. 0400 124 029

35