SISÄLLYSLUETTELO

Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 pal- kankorotuksista 30.11.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irti- sanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työeh- tosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2 Palkkamääräykset

2.1. Palkankorotus vuonna 2022

Ellei 2.2 kohdan mukaisesti muuta sovita, työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta 2,0 %:n suuruisella korotuksella. Tästä korotuksesta 1,5

% toteutetaan yleiskorotuksena ja 0,5 % yrityskohtaisena eränä, jonka kohdentamisesta päättää työnantaja.

Yrityskohtaisen erän toteutustapa vuonna 2022

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden kehittymistä työpaikalla sekä oi- kaista mahdollisia palkkauksen vinoumia. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten ko- rotusten jakamisessa.

2.2. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta vuonna 2022 voidaan neuvotella ja sopia myös paikal- lisesti luottamushenkilön kanssa kohdasta 2.1 poiketen.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti luottamushenkilön kanssa huomioiden yrityksen tilanne, olosuhteet ja tulevaisuuden näky- mät. Tavoitteen on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukai- suutta ja tuottavuuden kehittymistä työpaikalla sekä oikaista mahdollisia palkkauksen vinoumia. Työntekijöiden osaamisen, kokemuksen, työssä suoriutumisen ja yhteistyötaitojen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilö- kohtaisten korotusten jakamisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovitaan palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti luottamushenkilön kanssa.

Työnantaja antaa luottamushenkilölle ennen neuvotteluja käytössään ole- vat tiedot yrityksen tilasta, taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä sekä yrityksen palkkarakenteista palkkaryhmittäin siten, etteivät yksittäis- ten työntekijöiden palkat käy ilmi.

Neuvotteluissa luottamushenkilölle annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisesti palkkaratkaisusta neuvoteltaessa.

Paikallinen sopimus tehdään 1.4.2022 mennessä.

Yrityskohtaisen erän määrittämisen pohjana ovat maaliskuussa yrityk- sessä maksetut palkat, ellei jokin muu kuukausi kuvaa paremmin keski- määräistä kuukausipalkkasummaa.

Ellei sopimukseen päästä, palkankorotukset maksetaan kohdan 2.1 mu- kaisesti siinä mainittuna ajankohtana.

Yrityskohtaisen erän jakamisenjälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamushenkilölle, miten palkankorotukset on jaettu sekä palkan- korotusten kohdistumisen perusteet. Selvityksestä tulee käydä ilmi pal- kankorotuksensaaneiden työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen koro- tuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

Sopijaosapuolet ohjeistavat paikallisia osapuolia paikalliseen palkkarat- kaisuun liittyen yhdessä sovittavalla tavalla.

2.3. Elokuva- ja tv-tuotannon palkkataulukot

Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2022 lukien 2,0 %:n korotuksella. Edellä mainitut palkkataulukot liitetään allekirjoituspöytäkirjaan.

3 Työehtosopimuksen muutokset

3.1 Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto

Lisätään työehtosopimukseen uusi 4 § ja muutetaan numerointia vastaa- vasti:

Tasapuolisen kohtelun ja syrjintäkiellon kohdalla noudate- taan työsopimuslain 2 luvun 2 §:ää (viittausmääräys). Työn- antajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomi- oon ottaen perusteltua. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

3.2 Elokuva- ja tv-tuotannon palkat

Muutetaan työehtosopimuksen 5 §:n ja 6 §:n otsikot kuulumaan seuraa- vasti:

5 § Elokuvatuotannon vähimmäispalkat 6 § TV-tuotannon vähimmäispalkat

3.3 Työajan tasoittuminen

Lisätään työehtosopimuksen 10 §:n kolmannen kappaleen jälkeen uusi pöytäkirjamerkintä:

Pöytäkirjamerkintä: Osapuolet pitävät tärkeänä, että työaika- suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota perättäisten kolmiviikkoisjaksojen työajan määrään ja tämän vaikutuksiin työntekijöiden jaksamisessa.

Lisätään työehtosopimuksen 10 §:ään seuraavat soveltamisohjeet:

Soveltamisohje: Työaikalain tarkoittamalla tavalla säännölli- sellä työajalla tarkoitetaan työntekijän vuorokautista ja vii- koittaista työaikaa, joka ei ole lisä- tai ylityötä.

Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa työajan on tarkoitus tasoittua vastaamaan työntekijän sään- nöllistä työaikaa. Tasoittumisjakson päättyessä viikoittaisen keskimääräisen työajan tulee tasoittua enintään 40 tuntiin vii- kossa.

3.4 Jaksoylityö

Lisätään työehtosopimuksen 11 §:ään uusi toinen lause:

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoit- tumisjakson loppuun mennessä.

3.5 Lepoajat ja vapaapäivät

Muutetaan työehtosopimuksen 13 §:n vuorokausilepoa koskeva teksti kuulumaan seuraavasti:

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeyty- mätön lepoaika. Jaksotyössä keskeytymätön lepoaika on vä- hintään 10 tuntia, ellei paikallisesti sovita vähintään 9 tunnin vuorokausilevosta.

Vuorokausilevon tilapäinen alittaminen edellyttää, että asi- asta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Tällöin vuo- rokausilevon alitus korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla, jollei paikallisesti toisin sovita. Korvaus suoritetaan siltä osin, kun vuorokausilepo alittaa työaikamuodosta riippuen 11 tai 9 tuntia.

Mikäli työntekijän vuorokausilepo jää alle 11 tunnin, on työn- tekijälle annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat le- poajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdol- lista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokau- den kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoi- sena.

3.6 Matka-aikaa koskevat määräykset

Muutetaan työehtosopimuksen 25 §:n toisen kappaleen ensimmäinen lause kuulumaan seuraavasti:

Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan vähintään 75 % perustuntipalkasta ensimmäisiltä 10 tunnilta.

3.7 Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat

Muutetaan työehtosopimuksen 26 §:n neljäs kappale kuulumaan seuraa- vasti:

Päivärahan maksaminen työpäivän kestävältä matkalta edellyttää lisäksi, että työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 100 ki- lometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka teh- dään. Jos työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yli 15 ki- lometrin mutta alle 100 kilometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, päiväraha makse- taan, jos matka kestää yli vuorokauden.

3.8 Luottamushenkilömääräykset

Lisätään työehtosopimuksen 27 §:ään viimeiseksi kappaleeksi seuraava määräys:

Todetaan, että työehtosopimuksen luottamushenkilöllä tar- koitetaan lainsäädännön tarkoittamaa luottamusmiestä.

3.9 Paikallinen sopiminen

Lisätään työehtosopimuksen paikallista sopimista koskeviin kohtiin viit- taukset pykälään 29 §.

Korjataan työehtosopimuksen 29 §:n neljännen kappaleen virheellinen py- käläviittaus seuraavasti:

• työvuoroluettelon laatimisvelvollisuus (18 §)

3.10 Yhteistoimintalain vuoropuhelu

Lisätään työehtosopimukseen uusi 30 § Yhteistoimintalain vuoropuhelu ja muutetaan sen jälkeistä numerointia vastaavasti:

Yhteistoimintalain 2 lukua sovellettaessa lain tarkoittama luottamusmies on yrityksen vakituisesta henkilöstöstä valittu luottamushenkilö.

Pöytäkirjamerkintä: Tuotantokohtaiset luottamushenkilöt otetaan osaksi yhteistoimintalain 2 luvun mukaista vuoropu- helua paikallisten osapuolten tarkoituksenmukaiseksi katso- malla tavalla.

3.11 Selviytymislauseke

Lisätään työehtosopimukseen uusi 34 § Selviytymislauseke ja muutetaan sen jälkeistä numerointia vastaavasti:

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimus- kauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin tai rahoitusmahdollisuudet olennaisesti huononevat, sopijaosa- puolet arvioivat työehtosopimusmääräysten soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, ja sopivat siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toiminta- edellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

3.12 Termistö

Muutetaan työehtosopimuksen esimies-termit sukupuolineutraaleiksi esi- henkilö-termeiksi sekä luottamusmies-termit sukupuolineutraaleiksi luotta- mushenkilö-termeiksi.

4. Muut asiat

4.1. Elokuva- ja tv-tuotantoalan työn tulevaisuus -hanke

Jatketaan edellisellä sopimuskaudella käynnistettyä työn tulevaisuus - hanketta. Hankkeessa jatketaan edellisellä sopimuskaudella käynnistet- tyä yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa alaa koskevan tilastotiedon laa- dun parantamiseksi.

Jatkohanke käynnistetään heti sopimuskauden alussa ja selvitetään mah- dollisuuksia saada rahoitusta hankkeessa sovittujen toimenpiteiden to- teuttamiseen.

4.2. Luottamushenkilö- ja työsuojeluvaltuutettujärjestelmän kehittämi- nen sekä yhteistoimintalain 2 luvun mukaisen vuoropuhelunvelvoit- teen toteuttamisen arviointi

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sien edistämistä ja alan luottamushenkilöjärjestelmän kehittämistä. Tässä tarkoituksessa sopimusosapuolet suosittelevat tuotantokohtaisten luotta- mushenkilöiden valitsemista. Osapuolet pitävät erittäin tärkeänä työpai- kan toimivaa vuoropuhelua yhteistyön edistämiseksi.

4.3. Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaiku- tuksia työehtosopimukseen. Työryhmä tekee perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset työehtosopimukseen kustannusneutraalilla tavalla 31.7.2022 mennessä.

4.4. Yleissitovuuden edistäminen

Osapuolten yhteisenä tavoitteena on, että työehtosopimus saavuttaisi yleissitovuuden. Yleissitovuuden saavuttamista edistetään osapuolten vä- lisessä työryhmätyössä sekä aktiivisessa toiminnassa toimialan toimijoi- den kanssa, minkä avulla järjestäytymisen astetta saataisiin nostettua. Osapuolet jatkavat yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa alaa koskevan ti- lastotiedon laadun parantamiseksi.

Helsingissä, 7. päivänä helmikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

SUOMEN JOURNALISTILIITTO RY

Xxxxx Xxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO RY

Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus I Yleiset määräykset‌‌‌

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n elokuva- ja tv-tuotantoalalla toimivien jäsenyritysten työn- tekijöihin, jotka työskentelevät elokuva- ja tv-tuotannoissa. Tätä työehto- sopimusta ei kuitenkaan sovelleta Paltan jäsenyrityksissä työskenteleviin työntekijöihin, joihin sovelletaan muuta työnantajan/työnantajaliiton ja työntekijäliiton kanssa sovittua työehtosopimusta, ellei erikseen toisin so- vita.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevia elokuva- ja tv-tuotantoalan yrityksiä ovat esimerkiksi riippumattomat tuottajat ja kaupalliset tuotantoyhtiöt.

Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien elokuvien, lyhyt- elokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä tv-ohjelmien tuotannossa ja jakami- sessa.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta näyttelijäntyöhön.

2 § Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työlain- säädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta.

Vaikka työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin vel- vollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

3 § Järjestäytymisoikeus ‌

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto ‌

Tasapuolisen kohtelun ja syrjintäkiellon kohdalla noudatetaan työsopi- muslain 2 luvun 2 §:ää (viittausmääräys). Työnantajan on kohdeltava työn- tekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan

pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuh- teissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

5 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat ‌

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, irtisanoessaan työsopimuksen työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

‐	enintään vuoden	14 päivää
‐ ‐	yli vuoden mutta enintään neljä vuotta yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta	1 kuukausi 2 kuukautta
‐	yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
‐	yli 12 vuotta	6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

‐ enintään viisi vuotta 14 päivää

‐ yli viisi vuotta 1 kuukausi

Työsuhde voidaan purkaa puolin ja toisin laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työn- antajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainit- tava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käy- töksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuo- dosta käy ilmi. (Tämän kappaleen tarkoituksena on kertoa työsopimuslain sisällöstä eikä se ole osa työehtosopimusta.)

Lisäksi työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus pyynnöstä saada palkkatodistus.

II Palkkamääräykset ‌

6 § Elokuvatuotannon vähimmäispalkat ‌

Elokuvan päiväpalkkataulukko 1.5.2022 lukien:

Palkkaryhmittely		Työsuhteen kesto ja päiväpalkka
		2–10 pv	11–24 pv	25 pv tai yli
PR 1	Avustava työ	133,39	122,44	112,71
PR 2	Toteuttava työ	234,33	200,29	172,31
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	280,54	213,68	185,68
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vastuullinen työ	329,22	256,24	231,91

Elokuvan kuukausipalkkataulukko 1.5.2022 lukien:

Palkkaryhmittely		Kuukausipalkka
PR 1	Avustava työ	1976,04-2324,22
PR 2	Toteuttava työ	2660,79-3382,94
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	3264,32-4051,03
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vastuullinen työ	3780,15-4892,86

Soveltamisohje:

Työaikakorvauksia laskettaessa tuntipalkka saadaan jaka- malla päiväpalkka kahdeksalla ja kuukausipalkka luvulla 169.

Yli 60 päivän sopimukset voidaan tehdä kuukausipalkkasopimuksina.

Dokumentti- ja lyhytelokuvatuotannossa sovittaessa 2-10 päivän työstä palkka määräytyy vähintään 11-24 päivän taulukon mukaan. Sovittaessa 11-24 päivän työstä palkka määräytyy vähintään 25 päivän tai yli taulukon mukaan. Mikäli mainituissa tuotannoissa käytetään kuukausipalkkaa, vä- himmäispalkka voidaan määritellä 10 % taulukkopalkkaa alemmaksi.

Matalaa rahoitusta koskeva määräys on voimassa sopimuskauden ajan ja sen toimivuutta seurataan.

7 § TV-tuotannon vähimmäispalkat ‌

TV-tuotannon palkat 1.5.2022 lukien:

Palkkaryhmittely		Päiväpalkka	Kuukausipalkka
PR 1	Avustava työ	114,95-137,36	1976,04-2324,22
PR 2	Toteuttava työ	162,29-228,40	2660,79-3382,94
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	189,39-304,25	3264,32-4051,03
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vastuullinen työ	231,65-325,93	3780,15-4892,86

TV-tuotannon palkkoja voidaan soveltaa myös mainostuotannoissa.

Soveltamisohje:

Työaikakorvauksia laskettaessa tuntipalkka saadaan jaka- malla päiväpalkka kahdeksalla ja kuukausipalkka luvulla 169.

Yli 30 päivän sopimukset voidaan tehdä kuukausipalkkasopimuksina. Matalan rahoituksen tuotannoissa vähimmäispalkka voidaan määritellä 10

% taulukkopalkkaa alemmaksi. Matalan rahoituksen tuotannoiksi katsot- tavat tuotannot määritellään tuotantokohtaisesti paikallisesti sopien.

Paikallinen sopimus tehdään luottamushenkilön kanssa työehtosopimuk- sen 30 §:n mukaisesti. Jos luottamushenkilöä ei ole saatu valittua, paikal- linen sopimus tehdään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Paikallisen sopimuksen tekemistä varten työnantaja antaa tar- peelliset tiedot tuotannon rahoituksesta ja matalan rahoituksen perus- teista.

Matalaa rahoitusta koskeva määräys on voimassa sopimuskauden ajan ja sen toimivuutta seurataan.

7 a § Muut palkkaa koskevat määräykset ‌

1. Palkanmaksu

Työehtosopimuksen mukainen palkka voidaan maksaa kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa.

Työsuhteen päättyessä palkka ja muut työsuhteesta johtuvat suoritukset voidaan maksaa työntekijän pankkitilille työnantajan työsuhteen päätty- mistä seuraavana teknisesti mahdollisena yleisenä palkanmaksupäivänä.

2. Harjoittelijan palkka

Harjoittelija on elokuva- ja TV-alalla työtä aloitteleva henkilö, jonka työn ohjaamisesta vastaa tähän tehtävään nimetty henkilö. Allekirjoittajajärjes- töt suosittelevat, että ammattiryhmää kohden käytetään enintään yhtä har- joittelijaa. Harjoittelija ei voi olla vastuussa sen ammattiryhmän työstä, jota hän harjoittelee.

Harjoittelijalle maksetaan 75 % Pr 1:n palkasta. Harjoittelijapalkkamää- räystä ei voi käyttää palkkaryhmissä 3 ja 4. Harjoittelusta sovitaan kirjalli- sesti tai suullisesti. Jos harjoittelusta on sovittu suullisesti, työnteon kes- keiset ehdot selvitetään harjoittelijalle kirjallisesti.

Harjoittelijapalkkaa ei voida maksaa henkilölle, jolla on alalle soveltuva korkeakoulututkinto ja työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vähin- tään kuusi kuukautta taikka henkilölle, jolla on työkokemusta kyseessä olevasta tehtävästä vähintään yksi vuosi. Työkokemuksen tulee olla ker- tynyt ammattituotannosta ja se pyydettäessä osoitetaan työtodistuksilla, jotka työntekijä toimittaa työnantajalle hyvissä ajoin ennen työsopimus- suhteen alkamista.

Palkkamääräyksiä voidaan soveltaa opintoihin liittyvään työharjoitteluun.

III Työaika ‌

8 § Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.

9 § Säännöllisen työajan järjestäminen ‌

Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan järjestää kaikille viikon- päiville.

9 a § Työajan enimmäismäärä ‌

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus on enintään 12 kuukautta.

10 § Jaksotyö ‌

Työehtosopimuksen mukainen työ voidaan järjestää työaikalaissa tarkoi- tetuksi jaksotyöksi, jolloin säännöllinen työaika (8 tuntia / 40 tuntia) voi olla enintään 16 tuntia kahden päivän jaksossa ja enintään 1080 tuntia 27 vii- kon pituisessa jaksossa. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi jakso- työssä olla enintään 12 tuntia, jollei paikallisesti toisin sovita työehtosopi- muksen 30 §:n mukaisesti. Työaikaa tasataan seuraavalla viikolla, mikäli mahdollista.

Työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi jaksotyön teettämistä rajoittavat seuraavat määräykset:

Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson kolmiviikkois- jaksona ylittää 150 tuntia.

Ulkomailla tehtävässä tuotantokohtaisessa työssä voidaan paikallisesti työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti sopia, että kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika on enintään 180 tuntia, jolloin kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimäärä ei saa ylittää 320 tuntia. Paikalli- nen sopiminen 180 tuntiin on mahdollista myös ulkomailla tehtävän tuo- tannon parissa Suomessa tehtävässä työssä sekä poikkeuksellisissa ker- taluonteisissa erityistuotannoissa, mikäli se on välttämätöntä töiden järjes- tämisen kannalta.

Esimerkki jaksotyön käyttämisestä

Esimerkki - keskimäärin 40 h / viikko, tasoittumisjakso 6 viikkoa

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht.
10	10	10	10	10	10	-	60
10	10	10	5	5	-	-	40
5	5	5	5	-	-	-	20
10	10	10	10	10	4	-	54
10	10	10	6	-	-	-	36
10	5	5	-	5	-	5	30

Pöytäkirjamerkintä:

Esimerkissä on sunnuntaina tehty työtä. Mikäli sunnuntaityö- korotusta ei näiden tuntien osalta anneta vapaaksi

myöhemmin työsuhteen aikana, maksetaan sunnuntaina tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

11 § Työajan tasoittuminen ‌

Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta työeh- tosopimuksen 30 §:n mukaisesti. Annetut vapaapäivät ovat työssäolon ve- roisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

Määräaikaisessa työsuhteessa työaika on pääsääntöisesti tasoitettava säännölliseen työaikaan työsuhteen päättymiseen mennessä.

Työaikaa tasoitetaan aina kun mahdollista tasaisesti työsuhteen kestä- essä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet pitävät tärkeänä, että työaikasuunnittelussa kiinni- tetään erityistä huomiota perättäisten kolmiviikkoisjaksojen työajan määrään ja tämän vaikutuksiin työntekijöiden jaksa- misessa.

Soveltamisohje:

Työaikalain tarkoittamalla tavalla säännöllisellä työajalla tar- koitetaan työntekijän vuorokautista ja viikoittaista työaikaa, joka ei ole lisä- tai ylityötä.

12 § Jaksoylityö ‌

Jaksoylityötä on työ, joka ylittää työehtosopimuksen mukaisen säännölli- sen työajan tasoittumisjaksolla. Työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson loppuun mennessä. Työajan tasoittumi- nen keskimäärään tarkistetaan tasoittumisjakson lopussa.

Perustuntipalkan lisäksi maksetaan 50 %:lla korotettu palkka niiltä jakso- ylityötunneilta, jotka saadaan kertomalla tasoittumisjakson pituus viikkoina kuudella. Tämän ylittävien jaksoylityötuntien osalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 1:

Kolmen viikon tasoittumisjaksossa säännöllinen työaika on 120 tuntia. Työntekijä on tehnyt tasoittumisjaksolla 150 tun- tia. Ensimmäiset 18 jaksoylityötuntia korvataan 50 %:lla

korotetulla palkalla ja tämän ylittävät tunnit (12 tuntia) korva- taan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Esimerkki 2:

Kuuden viikon tasoittumisjaksossa säännöllinen työaika on 240 tuntia. Työntekijä on tehnyt tasoittumisjaksolla 300 tun- tia. Ensimmäiset 36 jaksoylityötuntia korvataan 50 %:lla ko- rotetulla palkalla ja tämän ylittävät tunnit (24 tuntia) korva- taan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jos jakson lopussa on ylijäämää, työntekijä ja työnantaja voivat sopia, mi- ten se tasoitetaan mahdollisimman pian seuraavan tasoittumisjakson ai- kana.

13 § Jakson keskeytyminen ‌

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöai- kaan, voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdol- linen ylijäämä korvataan rahalla yksinkertaisella tuntipalkalla.

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enim- mäistyöaikaan, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä korvataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista ku- ten jaksoylityö.

14 § Lepoajat ja vapaapäivät ‌

Päivittäiset lepoajat ‌

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle anne- taan työn aikana vähintään ½-1 tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta, ja jota aikaa ei lueta työaikaan. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään työntekijälle tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Päivittäinen lepoaika pyritään järjestämään työvuoron puoliväliin. Sitä ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun.

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle anne- taan kaksi virkistystaukoa sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jol- loin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheuttamatta käy päinsä.

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jaksotyössä keskeytymätön lepoaika on vähintään 10 tuntia, ellei paikallisesti sovita vähintään 9 tunnin vuorokausilevosta työehtosopimuksen 30 §:n mukai- sesti.

Vuorokausilevon tilapäinen alittaminen edellyttää, että asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Tällöin vuorokausilevon alitus korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla, jollei paikallisesti toisin sovita työehtosopi- muksen 30 §:n mukaisesti. Korvaus suoritetaan siltä osin, kun vuorokau- silepo alittaa työaikamuodosta riippuen 11 tai 9 tuntia.

Mikäli työntekijän vuorokausilepo jää alle 11 tunnin, on työntekijälle annet- tava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokau- silevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuoro- kauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena.

Viikoittainen vapaa-aika ‌

Viikkoa kohti annetaan keskimäärin kaksi vapaapäivää kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on ainakin yksi vapaapäivä.

Soveltamisohje:

Työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon viikoittainen va- paa-aika ja työajan tasoittuminen/tasoittumisvapaat.

15 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityönä pidetään sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäi- syyspäivänä, vapunpäivänä, juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä sekä vapun- ja uudenvuodenaattona klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä. Sunnuntai- työn lasketaan alkavan sanotun päivän vastaisena yönä klo 00.00. Kirkol- liset juhlapäivät ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 1. ja

2. pääsiäispäivä, helatorstai, helluntaipäivä, juhannuspäivä, pyhäinpäivä ja 1. ja 2. joulupäivä.

Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka (sunnuntai- työkorotus). Sunnuntaityökorotus voidaan antaa osittain tai kokonaan va- paana, jos siten vältetään osa-aikaistaminen tai lomauttaminen, tai jos näin sovitaan työntekijän kanssa.

Soveltamisohje:

Sunnuntaityökorotusta ei vapaana annettaessa voida sijoit- taa yhtaikaisesti viikoittaiselle vapaalle tai työaikaan rinnas- tettavalle vapaalle.

16 § Arkipyhät ‌

Jaksotyössä niissä jaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäi- syyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä, jakson työaika lyhenee kutakin täl- laista, muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 8 tuntia tai suhteessa säännölliseen työaikaan, jos se on lyhyempi.

17 § Yötyö ‌

Tämän työehtosopimuksen mukaista työtä voidaan teettää yötyönä.

TV-tuotannoissa yötyöksi katsotaan työ, jota teetetään klo 21 - 06. Mikäli yötyötä teetetään säännöllisesti, siitä maksetaan 10 %:n korotus tuntipalk- kaan, jollei korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta ole sovittu muuta paikallisesti työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti. Satunnaisesta yö- työstä maksettavasta korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta voi- daan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti.

Elokuvatuotannossa ei makseta yötyökorotusta.

18 § Työajan tasoittumissuunnitelma ‌

Jaksotyössä on laadittava yleisluonteinen työaikasuunnitelma tasoittumis- jaksolle. Työaikasuunnitelmasta ilmenevät tiedossa olevat työajan sijoitte- luun vaikuttavat seikat, kuten säännöllinen työaika, pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään pidempää työaikaa.

Työajan tasoittumissuunnitelma on annettava, mikäli mahdollista, työnte- kijöille vähintään viikkoa ennen töiden alkamista.

Aikoessaan muuttaa työaikasuunnitelmaa työnantajan on varattava luot- tamushenkilölle tai muulle työntekijöiden edustajalle tilaisuus esittää mie- lipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.

19 § Työvuoroluettelo ‌

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta on käytävä ilmi työnteki- jän työajan alkaminen ja päättyminen sekä viikkolevon ja tasoittumisva- paiden sijoittuminen.

Työnantajan laatimasta työvuoroluettelosta voidaan kuitenkin paikallisesti sopimalla poiketa yksittäisen työntekijän halutessa, jos henkilöllä on mah- dollisuus tosiasiallisesti itsenäisesti muokata työaikojaan. Työnantajan työnjohto-oikeus on voimassa samalla tavalla kuin työsuhteessa

muutoinkin. Työntekijä voi halutessaan palata normaaliin työvuoroluette- lokäytäntöön ilmoittamalla siitä työnantajalle kahden viikon ilmoitusajalla.

Soveltamisohje:

Määräystä voidaan soveltaa esimerkiksi tuotannon ennakko- suunnitteluvaiheessa tai esihenkilöasemassa olevaan työn- tekijään.

Jaksotyössä työvuoro suunnitellaan siten, että työvuoro on pääsääntöi- sesti vähintään 4 tunnin mittainen, jos työnantaja ja työntekijä eivät toisin sovi.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista ja kui- tenkin vähintään viikon pituiseksi. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi vii- meistään 2 vuorokautta ennen seuraavan työviikon alkua ja jaksotyössä viimeistään neljä kalenteripäivää ennen sen voimaantuloa.

Työvuoroluetteloon tulevista muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Sairaustapauksissa ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä sekä ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa muutos voidaan kuiten- kin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Muutos voi kohdistua myös ko- konaisiin työpäiviin tai työvuoroihin ottaen huomioon tämän sopimuksen jaksotyötä koskevat määräykset. Tällaisessa tilanteessa työpäivää ei voida muuttaa kokonaan vapaapäiväksi, jos työntekijä on ehtinyt lähteä työpaikalle ennen kuin hän on saanut tiedon työvuoron peruuntumisesta.

IV Poissaolot ‌

20 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

Vuosiloman pituus ja ajankohta määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosilomapal- kasta. Xxxxxxxx maksetaan myös työsuhteen päättyessä paitsi, jos työn- antaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

Jos vuosilomaa ei ole kertynyt, työntekijälle maksetaan vuosilomakor- vausta 13,5 % vuosilomalain mukaan työssäolon ajalta maksetusta pal- kasta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa jokaisen palkanmaksun yhtey- dessä työsuhteen jatkuessa.

Vuosilomapalkka ja lomaraha maksetaan työnantajan kulloisenkin käytän- nön mukaisena ajankohtana yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti toisin sovita työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan lomapäivien luku- määrällä. Lomaraha on 50 % tästä.

Vuosiloman osalta voidaan paikallisesti sopia vuosiloman siirtämisestä ja lomapalkan maksamisesta vuosilomalain mukaisesti, lomarahan maksa- misajankohdan siirrosta tai vaihtamisesta vapaaseen.

21 § Sairausajan palkka ‌

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole aiheuttanut tätä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksellaan, työntekijällä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajalta täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä yhdenjaksoisen työsuhteen keston pe- rusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisten kalenteripäivien lukumäärä
vähintään 1 kuukausi	14 pv
yli 9 kuukautta	28 pv
yli 3 vuotta	35 pv
yli 5 vuotta	42 pv
yli 10 vuotta	56 pv

Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada 50

% palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairaus- vakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

22 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa, jos työntekijä ei ole saanut vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta:

1. Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuminen synnytystä edeltäviin lää- ketieteellisiin tutkimuksiin.

23 § Äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaa ja hoitovapaa ‌

Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Työntekijällä, jonka voimassa oleva työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut

• yli yhden vuoden, on oikeus 56 päivän palkalliseen äitiysvapaaseen

• jatkunut yli kahden vuoden, on oikeus 72 päivän palkalliseen äitiysva- paaseen

Palkallinen isyysvapaa on 6 arkipäivää isyysvapaan alusta lukien.

24 § Tilapäiset poissaolot ‌

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti palkkaa maksetaan enin- tään 3 päivältä, poissaolo voi olla enintään neljä työpäivää. Poissaolosta on vaadittaessa annettava työntekijän omaa sairastumista vastaava selvi- tys.

Poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lap- sen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi ja sitä voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.

Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

V Matkustaminen vapaa-aikana ja matkakorvaukset 25 § Yleisiä määräyksiä ‌‌‌

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmat- kat.

Työmatkan alkamis- ja päättymispaikkana käytetään joko työntekijän var- sinaista työpaikkaa tai asuntoa riippuen siitä, kummasta matka tehdään. Työmatkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään henkilölle ennen mat- kalle lähtöä.

Projektiluonteisessa pitkäaikaisessa työssä matkustamiseen liittyvistä asi- oista voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 30 §:n mukai- sesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja muut työnantajan suoritta- mat järjestelyt sekä verotuskäytäntö.

26 § Matka-aikaa koskevat määräykset ‌

Matka-aika ei ole työaikaa, ellei kyse ole samalla työsuorituksesta. Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan vähintään 75 % perustuntipalkasta ensimmäisiltä 10 tunnilta. Jos matkan kokonaiskesto on alle yksi tunti tai matkustetaan pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), ei korvausta makseta.

Matka-aikaan luetaan vain täydet puolet tunnit. Milloin työnantaja kustan- taa työntekijälle liikennevälineessä makuupaikan, ei kello 21.00 - 07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti so- vitaan erillisestä kiinteästä korvauksesta työehtosopimuksen 30 §:n mu- kaisesti. Tällöin on huomioitava matkustamisen aiheuttama kuormitus ja sitä edeltävä tai seuraava työskentely.

Korvaus matka-ajasta voidaan paikallisesti sopien antaa myös vastaa- vana vapaana työntekijän niin halutessa.

27 § Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat ‌

Matkustamisessa noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa pää- töstä verovapaista matkakustannusten korvauksista päivärahojen, ulko- maanpäivärahojen, yömatkarahan sekä kilometrikorvauksen euromäärien osalta.

Kokopäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää vähintään 10 tun- tia. Summa puolitetaan, mikäli työnantaja on järjestänyt ja kustantanut ku- vaus- tai tuotantopaikalle aterioinnin.

Osapäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää vähintään 6 tuntia. Osapäivärahaa ei makseta lainkaan, mikäli työnantaja on järjestänyt ja kustantanut kuvaus- tai tuotantopaikalle aterioinnin.

Päivärahan maksaminen työpäivän kestävältä matkalta edellyttää lisäksi, että työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 100 kilometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka teh- dään. Jos työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yli 15 kilometrin mutta alle 100 kilometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, päiväraha maksetaan, jos matka kestää yli vuorokauden.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin työehtoso- pimuksen 30 §:n mukaisesti.

VI Yhteistoiminta ‌

28 § Luottamushenkilömääräykset ‌

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla, Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenillä on oikeus valita kes- kuudestaan yhteinen luottamushenkilö, joka edustaa kyseisiä työntekijöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa sekä huolehtii työrauhan ylläpitämisestä.

Ensisijaisesti luottamushenkilö pyritään valitsemaan yrityksen vakituisesta henkilöstöstä. Mikäli yrityksen vakituisesta henkilöstöstä ei saada valittua luottamushenkilöä, työntekijät voivat valita luottamushenkilön myös tuo- tantokohtaisesti. Ehdokasasettelussa on tärkeää huomioida alan koke- mus ja tuntemus.

Luottamushenkilöön sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.

Luottamushenkilölle on varattava riittävä aika luottamushenkilötehtävien hoitamiseen ja tämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työjär- jestelyissä.

Luottamushenkilölle maksetaan 5 prosentin lisäkorvaus palkkaryhmä kol- men taulukkopalkasta.

Luottamushenkilöllä on oikeus osallistua luottamushenkilökoulutukseen, ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen, jos työtehtävät sallivat. Kou- lutuksesta on sovittava etukäteen työpaikalla. Koulutusajalta korvataan ansionmenetys ja päiväraha koulutuspäiviltä.

Todetaan, että työehtosopimuksen luottamushenkilöllä tarkoitetaan lain- säädännön tarkoittamaa luottamusmiestä.

29 § Ammatillinen koulutus ‌

Työnantajan lähettäessä henkilön ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa työntekijälle tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja ansion- menetykset. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

30 § Paikallinen sopiminen ‌

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamuk- seen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja luottamushenkilön sekä muun henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet korostavat sellaisten paikal- listen toimintamallien löytämistä, joilla voidaan edistää sekä työnantajan

että henkilöstön etua tasapainoisella tavalla. Yhteistoiminnalla ja paikalli- sella sopimisella luodaan edellytyksiä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja alan työpaikkojen turvaamiselle sekä työllistämisedellytysten parantamiselle.

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan lain salli- missa rajoissa neuvotella ja sopia paikallisesti toisin.

Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään ja sovitaan ensisijaisesti luottamushenkilön ja työnantajan edustajan välillä. Jos luot- tamushenkilöä ei ole saatu valittua, neuvottelut käydään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

Työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat työntekijän halutessa sopia pai- kallisesti työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavista asioista:

• tasoittumisvapaiden pitämisajankohta tai siitä maksettava korvaus (10 §)

• jaksotyössä 9 tunnin vuorokausilevosta (13 §)

• työvuoroluettelon laatimisvelvollisuus (18 §)

• vuosilomapalkan ja lomarahan maksamisajankohta tai vuosiloman siirtäminen, lomapalkan maksaminen vuosilomalain mukaisesti tai lo- marahan vaihtaminen vapaaseen (19 §).

Työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat työntekijän halutessa sopia pai- kallisesti työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavista vain hänen työ- hönsä liittyvistä asioista:

• vuorokautisen säännöllisen työajan pidentäminen yli 12 tunnin (9 §)

• vuorokausilevon tilapäinen alittaminen ja siitä maksettava korvaus (13 §)

• yötyöstä maksettava korvaus tai siitä annettava vapaa (16 §)

• projektiluonteisessa pitkäaikaisessa työssä matkustaminen (24 §)

• matka-ajan erillinen kiinteä korvaus (25 §).

Tällaisessa tapauksessa luottamushenkilölle annetaan tieto paikallisesta sopimisesta.

Paikalliset sopimukset tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää.

Paikallinen sopimus voidaan solmia joko määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisa- noa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita.

Sopimusosapuolet selvittävät mahdollisuuksia edistää paikallista sopi- mista kehittämällä paikallisten osapuolten osaamista ja sopimisvalmiuksia yhteisen koulutuksen ja ohjeistuksen avulla.

31 § Yhteistoimintalain vuoropuhelu ‌

Yhteistoimintalain 2 lukua sovellettaessa lain tarkoittama luottamusmies on yrityksen vakituisesta henkilöstöstä valittu luottamushenkilö.

Pöytäkirjamerkintä:

Tuotantokohtaiset luottamushenkilöt otetaan osaksi yhteis- toimintalain 2 luvun mukaista vuoropuhelua paikallisten osa- puolten tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla.

32 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyydet ‌

Työehtosopimuksen ja allekirjoittaneiden liittojen tavoitteena on edistää yrityskohtaisen yhteistyön edellytyksiä työntekijöiden ja työnantajan vä- lillä. Tavoitteena on hyvässä hengessä tapahtuva ja rakentava asioiden käsittely yrityksen sisällä.

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet pyritään ratkaise- maan neuvottelemalla.

Työehtoja koskevat kysymykset käsitellään ensin työntekijän ja esihenki- lön välillä. Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi työntekijän ja esihenkilön vä- lillä, asia siirtyy luottamushenkilö ja työnantajan edustajan välillä käsiteltä- väksi.

Mikäli luottamushenkilö ja työnantajan edustaja eivät saa erimielisyyttä ratkaistuksi, asia voidaan siirtää yhteisellä muistiolla liittojen ratkaista- vaksi. Jos liittojen välillä ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Järjestötoiminta ‌

Työntekijällä on mahdollisuus saada kohtuullisessa määrin palkallista va- paata Suomen Journalistiliitto ry:n, Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry:n, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n ja Suomen elokuva- ja media- työntekijät SET ry:n hallintoelinten tai näiden asettamien pysyvien valmis- teluelinten kokouksiin osallistumista varten. Xxxxxx saaminen edellyttää, että asiasta on tapauskohtaisesti etukäteen sovittu työnantajan kanssa ja ettei kokoukseen osallistuminen kohtuuttomasti häiritse normaalia työn te- kemistä.

34 § Työpaikkakokoukset ‌

Työntekijöillä on oikeus työajan ulkopuolella järjestää työnantajan suostu- muksella kokouksia työpaikalla ja kutsua niihin liittojen edustajia tai muita asiantuntijoita.

35 § Työrauha ja valvontavelvollisuus ‌

Työehtosopimuksen voimassa ollessa tähän työehtosopimukseen kohdis- tuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat työehtosopimuslain tarkoit- tamalla tavalla siitä, että työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan oi- kein.

36 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin tai rahoitusmahdollisuudet olen- naisesti huononevat, sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimusmääräys- ten soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, ja sopivat siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

37 § Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Sopimusosapuolet tarkastelevat sopimuksen toimivuutta sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti ja tekevät tarvittaessa siihen yhdessä sovittuja muutoksia sopimuksen toimivuuden edistä- miseksi.

38 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 7.2.2022–31.1.2024.

Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 pal- kankorotuksista 30.11.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry SUOMEN JOURNALISTILIITTO ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Suomen Journalistiliitto ry

Säästöpankinranta 2 A 7. krs

PL 252, 00531 Helsinki

Vaihde 09 612 2330 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME ry

Pieni Roobertinkatu 16, 2. krs

00120 Helsinki

Puh. 040 675 2787

xxx.xxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYSLUETTELO

Document Metadata