OIKEUSMINISTERIÖN, VALTAKUNNANVOUDINVIRASTON JA KONKURSSI- ASIAMIEHEN TOIMISTON TULOSSOPIMUS 2020–2023

TULOSSOPIMUSASIAKIRJA

30.10.2019 VN/11342/2019

OIKEUSMINISTERIÖN, VALTAKUNNANVOUDINVIRASTON JA KONKURSSI- ASIAMIEHEN TOIMISTON TULOSSOPIMUS 2020–2023

Oikeusministeriö, Valtakunnanvoudinvirasto ja Konkurssiasiamiehen toimisto ovat neuvotelleet ja sopineet vuosien 2020–2023 tulostavoitteet ja niiden toteut- tamiseen osoitettavat resurssit.

Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan oikeusministeriölle Valtakunnan- voudinviraston ja Konkurssiasiamiehen toimiston puolivuotisraportissa ja toimin- takertomuksessa.

Tulosneuvottelu käytiin 17.10.2019 Helsingissä.

Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI

Postiosoite

PL 25

00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin

02951 6001

Faksi

09 1606 7730

Sähköpostiosoite

xxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

SISÄLLYSLUETTELO

1. STRATEGINEN KEHYS 3

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet 3

1.1.1 Ulosotto 3

1.1.2 Konkurssiasiamiehen toimisto 5

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 6

1.2.1 Ulosotto 6

1.2.2 Konkurssiasiamiehen toimisto 8

2. ULOSOTTO TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023 9

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 11

2.3 Henkilöstö 12

2.4 Talous 15

3. KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMISTO TULOSTAVOITTEET 2020-2023 16

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 16

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 17

3.3 Henkilöstö 18

2.4 Talous 19

4. VUOSIEN 2020-2023 VOIMAVARAT 20

5. VOIMASSAOLO JA SEURANTA 21

6. ALLEKIRJOITUKSET 22

LIITTEET

Liite 1 Yhteiset tunnusluvut, ulosotto

Liite 2 Yhteiset tunnusluvut, Konkurssiasiamiehen toimisto Liite 3 Määrärahaliite, Konkurssiasiamiehen toimisto

Liite 4 Määrärahaliite, ulosotto Liite 5 Tunnusluvut, ulosotto

1. STRATEGINEN KEHYS‌

1.1 Visio, perustehtävä ja strategiset tavoitteet‌

1.1.1 Ulosottolaitos

Ulosottolaitoksen tavoitteena vuoteen 2025 on oikeudenmukainen, korkealaatuinen, teho- kas ja taloudellinen ulosotto. Tämän vision pohjalta on määritelty ulosottolaitoksen tärkeim- mät tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tehokkuudelle, henkilös- tölle ja taloudelle vuoteen 2023 saakka.

Valtakunnanvoudinviraston kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:

o ”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.”

▪ Ulosoton rakenneuudistus on tulossopimuskauden keskeisin ponnistus ja toteuttaa hyvin hallitusohjelman kestävän talouden Suomi -tavoitetta, jo- hon kuuluu julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

o ”Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulosottolaitoksen ja kon-

kurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoitusta.”

o ”Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan valvontaa rahan-

pesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi”

o ”Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuinkäsittely lainvoimaiseen tuomioon).” ja ”Rikosasioiden käsittelyä nopeute- taan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisien kesken.”

▪ Rikosvastuun toteuttaminen rikoksesta määrättyjen euro-määräisten kor- vausten ja menettämisseuraamusten osalta toteutetaan laajan täytän- töönpanon ammattitaitoa lisäämällä ja erityistäytäntöönpanon riittävällä resursoinnilla ja toiminnan kehittämisellä. Laajan täytäntöönpanon ja eri- tyistäytäntöönpanon ammattitaito, työvälineet sekä oikea henkilöstö- määrä antavat edellytykset huolehtia myös vaativista täytäntöönpanoon tulevista asioista. Erityistäytäntöönpano jatkaa viranomaisyhteistyötä sekä tietojenvaihtoa ulosottomenettelyn piiriin kuuluvissa harmaan talou- den ja rahanpesun torjuntaa koskevissa tilanteissa.

o ”Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin. Poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kuten ulos- otosta talous- ja velkaneuvontaan, poliisilta päihdehuoltoon tai väkivallan katkaisuohjelmaan, vankilasta ja yhdyskuntaseuraamuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusoh- jelmiin. Oikeusministeriölle osoitetaan rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn te- hostamiseksi.”

o ”Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden avunsaantia tehostetaan viranomaisten vä- listä palveluun ohjaamista kehittämällä. Syrjäytymisriskin tunnistamista kehitetään ja mahdollistetaan varhaisen puuttumisen malli, kun useampi syrjäytymisindikaattori täyttyy.”

o ”Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantunei- den avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäi- semiseksi.”

▪ Näissä tavoitteissa keskeisenä keinona on ennakoivan talousneuvonnan hanke. Ulosottolaitos luo yhdessä oikeusaputoimistojen talous- ja velka- neuvonnan kanssa yhteistyöverkoston, joka alueellisesti tuottaa ulosotto- henkilöstölle tietoa palveluista, joiden piiriin avun tarpeessa olevia ulos- oton asiakkaita voidaan ohjata. Tällä toiminnalla voidaan useissa tilan- teissa ehkäistä kansalaisten syrjäytymistä. Ennakoivan talousneuvonnan koordinoimana ulosotto voi olla aktiivisesti lisäämässä kansalaisten ta- lousosaamista ja talouden hallintaa, kouluttamalla ja informoimalla sellai- sia kansalaisryhmiä, joilla on riski syrjäytyä tai ylivelkaantua. Ulosoton asiakkaat ohjataan entistä tehokkaammin heidän tarvitsemien muiden tuki– ja neuvontapalveluiden piiriin.

o Turvallinen oikeusvaltio

▪ Turvallista oikeusvaltiota ulosottolaitos rakentaa tuottamalla asiakasystä- vällisiä ja saavutettavia sähköisiä palveluita.

o ”Tuomioistuinverkko ja ulosottoviraston toimipisteverkko säilytetään nykyisellään.”

▪ Ulosottolaitoksen toimipaikkaverkosto säilytetään ja kansalaisten palve- lutarpeesta huolehditaan valtakunnallisesti.

Alla olevassa taulukossa esitetään Valtakunnanvoudinviraston visio, perusteh- tävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2023.

Visio

Oikeudenmukainen, korkealaatuinen, tehokas ja taloudellinen ulosotto.

Perustehtävä

Ulosottolaitoksen perustehtävänä on tuomioiden ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien täytäntöönpano. Täytäntöönpano hoidetaan osapuolten oikeudet ja vel- voitteet huomioon ottaen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla X

2. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä

3. Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva

4. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti (X)

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

5. Organisaatiorakenne ja toimipaikkaverkosto mahdollistavat tehokkaan toimin- nan X

6. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

7. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti X

8. Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

Henkilöstötavoitteet

9. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia X

10. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä X

11. Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa (X)

12. Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta

Taloutta koskevat tavoitteet

13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen X

14. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla X

1.1.2 Konkurssiasiamiehen toimisto

Konkurssiasiamiehen toimiston kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet:

o ”Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisära- hoitusta.” (HO 2019)

▪ Konkurssiasiamiehen toimisto kohdentaa velallisen toiminnan erityistar- kastuksia muun ohella niihin tapauksiin, joissa talousrikosepäilyt liittyvät laajoihin ja monimutkaisiin yrityskokonaisuuksiin ja joissa tarkastusten koordinointi on erityisen tarpeen. Erityistarkastus varattomissa konkurs- sipesissä edellyttää valtion varojen käyttöä ja koordinointi usein myös julkisselvitykseen siirtymistä.

o ”Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisä- tään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudel- lisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuin- käsittely lainvoimaiseen tuomioon).” ja ”Rikosasioiden käsittelyä nopeutetaan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisien kesken.” (HO 2019)

▪ Vaikka ko. kirjaukset koskevat nimenomaisesti vain poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuimia, konkursseihin liittyvissä vaativissa talousrikosjutuissa pesänhoitajilla ja konkurssiasiamiehen toimistolla on yhteistyörooli rikos- prosessin tehostamisessa. Toimisto huolehtii osaltaan sovitun yhteistyö- mallin noudattamisesta.

o ”Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja te-

hostetaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi”

▪ Virasto kiinnittää toiminnassaan huomiota rahanpesun ja terrorismin ra- hoituksen estämiseen ja paljastamiseen sekä ilmi tulleiden epäilyjen il- moittamiseen. Myös pesänhoitajia muistutetaan heidän velvollisuuksis- taan ao. torjuntatyössä.

Alla olevassa taulukossa esitetään Konkurssiasiamiehen toimiston visio, perustehtävä sekä tärkeimmät strategiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2023.

Visio

Valvomme lain ja oikeudenmukaisuuden toteutumista konkurssi- ja yrityssaneerausme- nettelyissä. Xxxxxxxx sen puolesta, että asianosaisten oikeudet tulevat turvatuiksi ja osapuolet huolehtivat velvollisuuksistaan.

Perustehtävä

• Konkurssipesien hallinnon valvonta

• Hyvä pesänhoitotavan kehittäminen ja seuraaminen

• Konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunta

• Julkisselvityksistä huolehtiminen

• Hyvän yrityssaneeraustavan toimivuuden seuranta ja kehittäminen

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

15. Insolvenssiiärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

16. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet. (X)

17. Rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu tehokkaasti. (X)

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

18. Hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä.

19. Tietojärjestelmät tukevat tehokkaan valvontatyön prosesseja. (X)

Henkilöstötavoitteet

20. Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista. X

21. Osaamisen kehittäminen on aktiivista ja työn tarpeet huomioivaa. X

22. Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja toimistossa on hyvä tehdä työtä. (X)

Taloutta koskevat tavoitteet

23. Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteen sovitettuja strategisten linjaus- ten kanssa. (X)

24. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla. X

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)‌

1.2.1 Ulosottolaitos

Useiden ennusteiden mukaan kolme vuotta kestänyt paremman taloudellisen kasvun aika on päättymässä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2020 enää reilun prosentin, kun bruttokansantuotteen muutos vielä 2016 oli 2,6 prosenttia. Kan- sainvälisen talouden epävarmuuden vuoksi talouskasvu on jäämässä jälleen pääasiassa yksi- tyisen kulutuksen ja jossain määrin myös investointien varaan.

Ulosottovelallisten määrä on kasvanut viime vuodet talouden suotuisasta kehityksestä huoli- matta. Myös maksuhäiriömerkinnän omaavien henkilöiden lukumäärä on kasvanut voimak- kaasti. Tässä yhtenä osatekijänä ovat vakuudettomat kulutusluotot eli pikavipit. Syyskuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä pikavippien sääntelyä kiristettiin. Keskeisimpänä muutoksena pikavippien korkokattoa laajennettiin. Lakimuutoksen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Myös positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa on harkittava velkaantumiskehityk- sen hillitsemiseksi. Lisäksi valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt kotitalouden kaik- kien luottojen enimmäismäärän sitomista kotitalouden tuloihin. Luotoissa huomioitaisiin myös taloyhtiölainat, joiden määrä ja osuus lainasummista on ollut kasvussa.

Asuntojen ja kiinteistöjen hintakehitys on jo vuosien ajan eriytynyt voimakkaasti taantuvien alueiden ja kasvukeskusten välillä. Xxxxxxxxxxx ja ulosottoviranomaisten näkökulmasta tämä

vaikuttaa paitsi hintatasoon ja myyntiaikaan, myös todennäköisyyteen saada omaisuus tarvit- taessa realisoitua.

Digitalisaation eteneminen mahdollistaa viranomaistoiminnan tehostamisen yhteistyön li- sääntyessä. Positiivisen luottorekisterin lisäksi tietojen sähköistä siirtoa kaikessa viranomais- toiminnassa lisätään tiedonhallintalain mukaisesti. Kansalaisten sähköiset asiointimahdolli- suudet viranomaisen suuntaan yleistyvät. Tulorekisteri muuttaa tulo- ja verotustiedot reaali- aikaiseksi ja perinteiset veronpalautukset ovat jäämässä historiaan. Digitalisaation kehitys asettaa samalla tiukat vaatimukset tietosuojan ja -turvan varmistamiselle ja ylläpidolle.

Syntyvyys Suomessa laskee ja väestö ikääntyy voimakkaasti. Samaan aikaan yhä useampi suo- malainen saa tulonsa eläkkeenä. Mikäli taloudellista huoltosuhdetta ei pystytä pitkällä aikavä- lillä parantamaan, voi edessä olla etuuksien leikkaus tai karsiminen. Tällä voi olla vaikutusta iäkkäiden henkilöiden talouteen, mikä voisi ulosottoviranomaisen näkökulmasta heijastua paitsi eläkeläisvelallisten, myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluasioiden lukumäärän kasvuun ulosotossa.

Riskien arvioinnissa korostuu kaksi teemaa. Rakenneuudistus on lähestymässä toteuttamis- vaihetta ja siihen liittyvät riskit muodostavat yhden kokonaisuuden. Näiden riskien todennäköi- syys on pienentynyt mutta riskeillä voi toteutuessaan olla suuria vaikutuksia. Rakenneuudis- tuksen riskit on tunnistettu, riskiarvioita päivitetään säännöllisesti ja riskejä minimoidaan käy- tettävissä olevin keinoin.

Toinen teema on tietojärjestelmäriskit. Nämä riskit ovat lisäksi joko todennäköisiä tai niiden vaikutus on suuri. Riskien hallintaa vaikeuttaa se, että niihin ei ulosottolaitos voi yksin tai suo- raan vaikuttaa. Näiden riskien hallinta vaatii ulosottolaitokselta riittävää omaa tietojärjestelmä- osaamista ja henkilöstöä, sekä toimivaa yhteistyötä ja viestintää oikeusministeriön, Oikeusre- kisterikeskuksen, järjestelmätoimittajien ja Xxxxxxxx kanssa.

1.2.2 Konkurssiasiamiehen toimisto

Muutostekijöitä

- Talouskasvun hidastuminen, kansainvälinen epävarmuus ja esimerkiksi kaupan ja kuljetus- alan murros sekä rakentamisen korkeasuhdanteen mahdollinen taittuminen saattavat enna- koida konkurssien määrän kasvua.

- Yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuk- sellisten konkurssien määrä lisääntyy.

- Konkurssilainsäädännön 1.7.2019 voimaan tulleet muutokset vaikuttavat KAM:n valvonta- työhön osin tehtäviä lisäävästi. Merkittäviä ovat muun muassa Kosti-asianhallintajärjestelmää (jäljempänä Kosti) koskeva lainsäädäntö ja eräät menettelyllisiin määräaikoihin liittyvät uudet valvontatehtävät.

Riskianalyysi 2020-2023

3

4

Vaikutus 2

1

Pieni

1. Ennakoimattomat henkilövaihdokset ja niistä johtuva asiantuntemuksen väheneminen

2. Henkilöstön jaksaminen

3. Kosti-tietojärjestelmäuudistuksen epäonnistuminen

4. Määrärahojen riittäminen, erityisesti huomioiden Kosti-hanke

Todennäköisyys

Riskeistä keskeisiä huomioita:

- Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä, henkilökunnassa ym. vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Hen- kilökunnan jaksamisesta pyritään huolehtimaan ja henkilövaihdoksiin varaudutaan mm. hiljaisen tiedon siirtämisellä ajoissa.

- Kosti-tietojärjestelmäuudistus on suuri hanke toimistolle. Hankkeen toteutus sitoo henkilöresursseja ja järjestelmän toimivuus on tärkeää. Laadukkaalla hankesuunnit- telulla pyritään ennakoimaan mahdolliset ongelmat. Hankkeen aikataulusta tulee huolehtia.

- Kostin vaatima rahoitus on merkittävä suhteutettuna toimintamäärärahoihin. Lisära- hoituksen saamisella on suuri merkitys. Hankkeen budjetin ylittyminen olisi hankala paikata. Hankerahoitus pyritään saamaan yhteistyöpöytäkirjamenettelyn kautta. Hankkeen talouden seuranta on tärkeää ja suunnittelussa on pidettävä taloudelliset mahdollisuudet reunaehtona.

2. ULOSOTTO TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2020–2023‌

2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus‌

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

1. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

2. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä

3. Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva

4. Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähenty- neet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 1: Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Realisointien käsittelyaika on lyhentynyt	avoimien realisointien kesto / vouti
2020 2021	• Oikeusturva toteutuu rakenneuudistuksen jäl- keen yhtä hyvänä kuin aikaisemmin • Ulosottolaitoksen kantelut- ja vahingonkor- vausasiat käsitellään ja ratkaistaan laaduk- kaasti ja kohtuullisessa ajassa	Useita seurantakoh- teita: - kanteluiden lop- putulokset ja nii- den käsittely- aika, - ulosottovalitus- menettely - maksettavat korvaukset - tarkastustoimin- nan havainnot
2021	• Tarvittavat muutokset on suunniteltu seuran- nasta saatujen tietojen pohjalta ja oikeusturva parantunut laadukkaamman työskentelymallin avulla	Useita seurantakoh- teita: - kanteluiden lop- putulokset, - ulosottovalitus- menettely - maksettavat korvaukset - tarkastustoimin- nan havainnot
2022	• Raportoimme huomioista oikeusturvan toteutu- misessa lainsäädännön velvoittamalla tavalla ja teemme tarvittavat korjaukset	Raportit

Tulostavoite 2: Palvelut ovat asiakaslähtöisiä

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Asiakkaamme siirtyvät käyttämään sähköi- siä palveluita koska ne tarjoavat vaivatto- man tavan asiointiin	Sähköisen asioinnin käyttö - maksujen määrä € - viestien %/kpl osuus
2020 - 2023	• Asiakkaamme saavat tarvittaessa henkilö- kohtaista palvelua tarpeisiinsa nähden tar- koituksenmukaisella tavalla	Käyntiasiakkaiden määrän seuranta toimipisteissä Puhelinpalvelun vastaa- misaikojen seuranta
	• Seurannan kautta tulleiden palautteiden mukaiset tarkoituksenmukaiset toimet asiakaspalvelun kehittämiseksi on tehty	Asiakaspalautteen seu- ranta

Tulostavoite 3: Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Ennakoiva talousneuvonta on käynnistetty koko maassa	Toiminnon valmiusaste
2021 - 2023	• Ulosottolaitos on kerännyt tietoa havaitse- mistaan ilmiöistä sekä toimintaympäristön kehittymisestä ja on aktiivisesti toimittanut havainnoista tietoa ministeriöille ja sidos- ryhmille	Toimitettujen raporttien ja tiedusteluihin annettujen vastausten määrä
	• Johtamisosaamisen kehittäminen tukee toiminnan tuloksellisuutta	Tulosmittarit

Tulostavoite 4: Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Erityistäytäntöönpano on aloittanut uudella organisaatiolla	Toteuma
2021	• Laajan täytäntöönpanon käynnistäminen on lisännyt yritysperinnän ammattitaitoa	Täytäntöönpanon onnistu- minen yritysperinnässä
2020 - 2023	• Ulosottolaitos on jatkanut aktiivista yhteis- työtä sidosryhmäviranomaisten kanssa	Eritystäytäntöönpanon tu- losmittarin viranomaisyh- teistyötä kuvaava luku

2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus‌

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

5. Organisaatiorakenne ja toimipaikkaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan

6. Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

7. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti

8. Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 5: Organisaatio- ja toimipaikkarakenne mahdollistavat tehokkaan toiminnan

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Rakenneuudistus on toteutettu	Toteutumisen valmius- aste
2020- 2021	• Henkilöstö ja toiminnot on sijoitettu asetusten mukaisiin toimipaikkoihin tarkoituksenmukai- sella tavalla • Toiminnan tarpeet on huomioitu sijoitettaessa henkilöstöä toimipaikkoihin	Toimitilakustannukset/htv Tuloksellisuutta, talou- dellisuutta ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut
2022- 2023	• Ulosottolaitoksen käytännöt ja toimintakulttuuri ovat yhtenäistyneet	Sisäisen tarkastuksen havainnot

Tulostavoite 6: Käsittelyketjut ja menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Rakenneuudistus on mahdollistanut työn oh- jaamisen sen vaativuuden kannalta oikealle henkilöstöryhmälle.	Perus- ja laajan täytän- töönpanon käynnistyk- sen onnistumisen arvi- ointi
2021	• Vaativien tapausten täytäntöönpano on teho- kasta ja laadukasta laajan täytäntöönpanon toimintayksiköissä • Perustäytäntöönpano huolehtii tuloksellisesti yksikölle kuuluvista perintätehtävistä	Perustäytäntöönpanon hoitamien asioiden %- osuus Tulosmittarit
2022 - 2023	• Ulosottolaitos hyödyntää kunkin toimintayksi- kön parhaita käytäntöjä	Tarvittaessa ulkoinen arviointi

Tulostavoite 7: Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti:

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Ulosottolaitoksen palveluksessa on riittävä määrä henkilöstöä ja osaamista nykyaikaisen tietohallinnon kehittämiseen	Toteutuma
2021	• Tietojärjestelmien kehittäminen on jatkunut URA-hankkeen jälkeen	Kehittämiskustannus- ten suhde ylläpidon ku- luihin
2021 - 2023	• Ulosotto on mukana hankkeissa, joissa mah- dollistetaan sähköinen tietojenvaihto järjestel- mien välillä tiedonhallintalain mukaisella ta- valla. o esimerkkeinä saatava-/positiivinen luot- torekisteri, o tulorekisteri ja o asunto-osakerekisteri.	Toteuma, miten säh- köisiä tiedonsiirtoja on saatu hyödynnettyä

Tulostavoite 8: Asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Ulosoton palvelut täyttävät saavutettavuusvaa- timukset	Saavutettavuusaudi- toinnit
2021	• Ohjeistus on selkeää ja parantaa yhdenmukai- suutta samalla lainkäytön riippumattomuuden turvaten	Ohjeistuksen käytettä- vyyden arviointi
2022 2023	• Koulutustoiminta on suunnitelmallista ja sillä on riittävät voimavarat	Koulutuksen toteuma, koulutuksen palauteky- selyiden tulokset

2.3 Henkilöstö‌

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Henkilöstö

9. Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia

10. Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

11. Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa

12. Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 9: Työyhteisö on oikeudenmukainen ja tukee työhyvinvointia

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020 - 2021	• Uuteen organisaatioon on asetettu yhteistoi- minnan ja työsuojelun yhteistoiminnan elimet • Yhteistoiminnan kokouskäytännöt ja vuosikello on vahvistettu • Uuden organisaation pelisäännöt on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa	Sopimusosapuolten ar- viot kouluarvosanoin VMBaro
2022 - 2023	• Henkilöstön työhyvinvointi on parantunut • Työkykyjohtamisen periaatteet on vahvistettu	VMBaro Sairauspoissaolot/ htv Tekemättömän työn kustannukset

Tulostavoite 10: Osaamisen kehittäminen on strategista ja tulevaisuuslähtöistä

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Kiekun Osaava -toiminnallisuus on käytössä pilottiyksiköissä • Riittävät tiedot henkilöstön osaamisesta ja sen kehittämistarpeista on koottu • Henkilöstön koulutus ja perehdytys uusiin työ- tehtäviin uudessa organisaatiossa on suunni- teltu ja käynnistetty	Raportti URA-koulutussuunni- telma
2021 - 2022	• Osaava käytössä koko organisaatiossa • Tulevaisuuden tarpeista lähtevä strateginen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittu • Henkilöstön osaaminen vastaa uusia toiminta- tapoja	Toteuma Osaava-raportit
2023	• Tulevaisuuden tarpeista lähtevä osaamisen kehittäminen on osa esimiestyötä • Ulosottolaitoksen johtoryhmätyöskentely tukee strategista henkilöstön kehittämistä	Itsearviointi/ Esimies- ten 360⁰ arvio Tarvittaessa ulkoinen arviointi

Tulostavoite 11: Vaativa, valmentava ja välittävä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020 - 2021	• Tavoitteita tukevan esimiestyön koulutusoh- jelma on laadittu ja koulutukset käynnistetty • Ulosottolaitoksen rekrytointiprosessit tukevat esimiestehtävän asettamia vaatimuksia • Johtoryhmätyöskentely tukee esimiehiä johta- mistehtävässä	URA-koulutusprojekti / koulutusten toteuma VMBaron johtajuusin- deksi/ Esimiesten 360° arvio
2022 - 2023	• Esimiesarvioinnin työvälineet on otettu käyt- töön • Esimiesarvioinnin tulosten analysoinnin ja hyö- dyntämisen toimintatavat ovat käytössä	Tulosmittarit VMBaron johtajuusin- deksi/ Esimiesten 360° arvio

Tulostavoite 12: Henkilöstön rakenne ja osaaminen vastaavat työn määrää ja vaativuutta

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020	• Rakenneuudistuksen henkilöstömuutokset on toimeenpantu hallitusti • Välttämättömät uuden toimintatavan rekrytoin- nit on toteutettu • Henkilöstöllä on uuden rakenteen mukaiset jär- jestelmien käyttöoikeudet ja työvälineet • Henkilöstö on perehdytetty uusiin tehtäviin ja uusien henkilöiden koulutus on käynnistynyt	VMBaro Tulosmittarit Tulosmittarit VMBaro/ Tulosmittarit
2021	• Rakenneuudistuksen edellyttämät koulutukset on toteutettu	Tulosmittarit
2022 - 2023	• Pitkän tähtäimen henkilöstö- ja koulutussuun- nitelma on laadittu. Suunnittelussa on otettu huomioon toiminnalliset tarpeet, seurannasta saadut havainnot sekä henkilöstön eläköitymi- nen.	Htv-kehitys Osaamiskartoitus

2.4 Talous‌

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Talous

13. Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

14. Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 13: Taloudellinen liikkumavara mahdollistaa suunnitelmallisen kehittämisen

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020 - 2022	• Rakenneuudistus on toimeenpantu • Uuden organisaation toimintamenojen seu- ranta on järjestelmällistä • Suunnitelma tarvittavista toiminnan lisäkehittä- mistarpeista ja/tai määrärahan uudelleen suuntaamisesta on laadittu	Tulosmittarit Määrärahakehitys Toteuma
2023	• Siirtyvän rahoituksen taso on vähintään 8% vuotuisesta kehysrahoituksesta	Siirtyvien määrä % ke- hysrahoituksesta

Tulostavoite 14: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla

VUOSI	KESKEINEN VÄLITAVOITE	MITTARI/ ARVIOINTIKRITEERI
2020 2022	• Rakenneuudistus on toimeenpantu • Uuden rakenteen mukaiset seurantakohteet ovat käytössä • Uuden organisaation tulosohjaus on suunni- teltu ja käyttöönotettu • Tulosohjaus tukee toiminnan tuottavuutta kos- kevia tavoitteita	Tehokkuuden ja tuotta- vuuden tunnusluvut
2021 - 2023	• Uusi raportointi- ja analyysitoiminto on käyt- töönotettu • Uudistuksen vaikutusten seuranta toiminnan tuottavuuteen on järjestelmällistä • Tarvittavat lisäkehittämistoimenpiteet on suun- niteltu ja käynnistetty	Raporttien käytettävyy- den itsearviointi Sisäisen tarkastuksen arvioinnit raporttien si- sällöstä ja luotettavuu- desta

3. KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMISTO TULOSTAVOITTEET 2020—23

3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Insolvenssijärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

• Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähenty- neet.

• Rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu tehokkaasti.

Keskeiset vaikuttavuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat: Tulostavoite 1: Insolvenssijärjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020- 23	• Insolvenssijärjestelmän luotettavuus paranee ja tehok- kuus kasvaa • KAM viestii sidosryhmille tehokkaasti toiminnastaan	Suomen si- joitus Word Bankin Doing busi- ness -insol- venssi- osuudessa. Moitteiden määrä kpl/kantelui- den käsitte- lyaika / / menettelyn kesto / jako- osuuksien määrä. Medianäky- vyys, arvio

Tulostavoite 2: Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vä- hentyneet.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020- 23	• Erityistarkastuksia ja julkisselvitystä käytetään velallisen toiminnan selvittämiseen niin tehokkaasti, että talousri- koksia tekevät ja niitä suunnittelevat tulevat tietoisiksi suuresta kiinnijäämisriskistä. Tätä tietoisuutta lisätään viestinnän keinoin. • Konkurssipesien hallinnontarkastuksilla tapahtuva val- vonta on tehokasta	Tarkastus- ten ja julkis- selvitysten määrät kpl suhteessa uusiin me- nettelyihin

Tulostavoite 3: Rikosvastuu konkursseihin liittyvissä talousrikoksissa toteutuu tehokkaasti.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020- 23	• Pesänhoitajien tekemät rikosilmoitukset johtavat esitut- kintaan ja tuomioihin. • Merkittävissä talousrikosjutuissa käytetään rikosproses- sia tehostavaa yhteistyömallia pesänhoitajan, erityistar- kastuksen tekijän, poliisin ja syyttäjän kesken	Määrä kpl/ aika vuosi/kk

3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuosille 2020 – 2023 ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä.

• Tietojärjestelmät tukevat tehokkaan valvontatyön prosesseja.

Keskeiset tuloksellisuustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 4: Hyvä pesänhoito- ja yrityssaneeraustapa toteutuu käytännössä.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	•
2021	•
2022	• Pesänhoitajille ja selvittäjille on järjestetty alueellisia kou- lutustilaisuuksia, joissa käsitellään keskeisiä ajankohtai- sia kysymyksiä.	Määrä kpl/

	• Kanteluiden ja muiden seuraamistoimien määrä, esim. KAM:n hakemukset pesänhoitajan vapauttamiseksi on vähentynyt
2023	•

Tulostavoite 5: Tietojärjestelmät tukevat tehokkaan valvontatyön prosesseja.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	• Kosti-hankkeen 1. versio otettu käyttöön ja korvaa aikai- semman järjestelmän.	Hyväksytty vastaanotto
2021	• Kosti-hankkeen 2. ja 3. vaihe otettu onnistuneesti käyt- töön.	Hyväksytty vastaanotto
2022	•
2023	• KAM valvontaprosessit ovat tehostuneet	Kosti rapor- toinnin mit- tarit

3.3 Henkilöstö

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Henkilöstö

• Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista.

• Osaamisen kehittäminen on aktiivista ja työn tarpeet huomioivaa.

• Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja toimistossa on hyvä tehdä työtä.

Keskeiset henkilöstötavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 6: Osallistava ja innostava johtaminen tukee tavoitteiden saavuttamista.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	•
2021	• Johtaminen on tavoitteellista ja kehittyy jatkuvasti	VMBaron mittarit
2022	•
2023	•

Tulostavoite 7: Osaamisen kehittäminen on aktiivista ja työn tarpeet huomioivaa.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020- 23	• Henkilöstön koulutus tukee työssä tarvittavien taitojen ke- hittymistä.	Henkilökoh- tainen suun- nitelma ja sen toteutu- minen

Tulostavoite 8: Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja toimistossa on hyvä tehdä työtä.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020-	• Toimistossa arvostetaan kunkin ammattitaitoa sekä tavoi- tellaan rakentavaa vuorovaikutusta ja myönteistä työs- kentelyilmapiiriä.	VMBaron
23		tulokset
		Poissaolo-
		jen määrä
		pysyy alhai-
		sella tasolla

3.4 Talous

Talouteen liittyvät tavoitteet vuosille 2020–2023 ovat:

Talous

• Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteen sovitettuja strategisten linjausten kanssa.

• Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla.

Keskeiset taloustavoitteita tukevat välitavoitteet ovat:

Tulostavoite 9: Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteen sovitettuja strategisten linjaus- ten kanssa.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020- 23	• Talouden seuranta on tehokasta ja kattavaa. • Julkisselvittäjät noudattavat yhdenmukaisesti julkisselvi- tyksen toimintaperiaatteita ja laskutusohjeistusta. • Manuaalisten julkisselvityslaskujen määrä vähenee	Uudet kuu- kausi- ja neljännes- vuosiraportit Automaatio asteraportit

Tulostavoite 10: Tuottavuus paranee toimintaa uudistamalla.

VUOSI	VÄLITAVOITTEET	MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI
2020	•
2021	•
2022	• Työprosessien digitalisointi Kosti-tietojärjestelmän avulla otettu kattavasti koko henkilöstön käyttöön.	Kostin ra- portointitie- dot
2023	• Kostin työprosessit nopeuttavat käsittelyä hankkeen val- mistuttua	Kostin ra- portointitie- dot

4. VUOSIEN 2020–2023 VOIMAVARAT

4.1 Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Ulosottolaitos	1 106	1 100	1 130	1 144	1 144	1 144
KAM	10	10	11	11	10	10
YHTEENSÄ	1 116	1 110	1 141	1 155	1 154	1 154

4.2 Määrärahat

Määrärahat (1000 €)	Toteuma 2018	Toteutuma- arvio 2019	Tulossopimus 2020	Arvio 2021	Arvio 2022	Arvio 2023
Ulosottolaitos	96 077	103 516	106 527	104 006	102 501	102 066
KAM	1 382	1 612	1 812	1 812	1 742	1 742
YHTEENSÄ	97 459	105 128	108 339	105 818	104 243	103 808
Talousarvio määrärahat	101 322	101 690	102 299	102 686*	102 591*	99 728*
Siirtyvät määrä- rahat	31 134	27 696	21 656	18 524	16 872	12 792
Siirtyvät määrä- rahat %	30,7	27,2	21,2	18,0	16,4	12,8

*) Taulukossa vuosien 2021–2023 määrärahat ovat valtioneuvoston 17.9.2019 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset. Eduskunta hyväk- syy niitä koskevat talousarvioesitykset vuosittain.

5. VOIMASSAOLO JA SEURANTA‌

Valtakunnanvoudinvirasto ja Konkurssiasiamiehen toimisto seuraavat ja edistävät tulossopi- muksen toteutumista.

Ulosottovirastojen ja URA:n valmistuttua Ulosottolaitoksen toiminnan, kirjanpidon ja mak- suliikkeen tarkastukset toteutetaan tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Ulosottolaitoksen ja Konkurssiasiamiehen toimiston tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuo- sittain tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Konkurssiasiamiehen toimisto laatii lisäksi erilli- sen toimintakertomuksen. Alustava raportointi tapahtuu vuosittain puolivuosikatsauksessa, joka sisältää arvion näköpiirissä olevista toimintaympäristön muutoksista ja riskeistä sekä keinoista niiden hallitsemiseksi.

Valtakunnanvoudinviraston ja Konkurssiasiamiehen toimiston pitää ottaa huomioon kestävän kehityksen edistäminen tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutta- misessa. Virastot antavat selvityksen tulossopimuskauden suunnitelluista toimenpiteistä vuo- den 2020 puolivuotiskatsauksen yhteydessä.

Virastojen tulee ottaa huomioon 1.10.2019 voimaan tulevan digipalvelulain (HE 60/2018 vp) velvoitteet mm. huolehtimalla, että verkkosivustojen sisältö on saavutettavaa ja kansalaisilla on käytettävissään kanava saavutettavuuspalautteen antamiseen.

Virastoissa tulee ottaa huomioon meneillään oleva HILDA- hanke ja varmistaa edellytykset toimintatapojen kehittämiselle ja huolehtia avainhenkilöstön osallistumisesta kehittämistoi- menpiteisiin ja tuleviin koulutuksiin.

Valtakunnanvoudinvirasto antaa erillisen raportin URA-hankkeesta ja saaduista vaikutuk- sista. Raportissa tulee olla erillinen selvitys URA-ICT osuudesta. Valtakunnanvoudinviraston tulee ilmoittaa viipymättä, jos hanke merkittävästi myöhästyy ja viivästymisen syistä.

URA-hanke tuottaa merkittävää säästöpotentiaalia mm. työajan säästymisen kautta. Säästö- potentiaalin toteutuminen edellyttää suunnitellun tietojärjestelmän toteuttamista sekä uusien työtapojen käyttöön ottamista. Ministeriö tulee erityisesti seuraamaan uusien työtapojen tu- loa käyttöön.

KOSTI-hanke on tuottavuutta lisäävä hanke. Sen odotetaan lisäävän Konkurssiasiamiehen toimiston tehokkuutta ja vapauttavan resursseja substanssitehtävien hoitoon mm. harmaan talouden torjuntaan. Ministeriö tulee seuraamaan hankkeen etenemistä ja hyötyjen toteutu- mista.

6. ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 30.10.2019

Ylijohtaja Xxxxx Xxxxxxxx

Valtakunnanvouti Xxxxxx Xxxxxxx

Konkurssiasiamies Xxxxxx Xxxxxxxxx

Liite 1 Yhteiset seurantamittarit, ulosotto

Mittari	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilöstö
Tekemättömän työn kus- tannukset (milj. €)	3,28	3,06	3,08	3,10	3,05	3,0	2,9
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	3,50	3,49	3,45	3,45	3,50	3,65	3,70
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	3,26	3,30	3,26	3,26	3,28	3,30	3,40
Työtyytyväisyys työyhtei- sön toimintakulttuuriin VMBaro	3,59	3,65	3,60	3,60	3,60	3,65	3,70
Talous
käsiteltyä asiaa/htv	3 103	3 007	3 253	2 902	2976	2 976	2 976
€/työmäärä	30	33	33	38	35	34	34
€/asiakas	171	166	177	183	180	177	176
UO osuus momentin siir tyvistä määrärahoista		30 301 988	26 801 788
Toimitilat
Toimitilatehokkuus1	28,6	25,6	24,5	24	23	22	22
Toimitilakustannukset/htv	6 786	6 989	6 900	6 850	6 850	6 850	6 850

1 Käytetty toimistotilatehokkuuden lukua, jossa ei ole mukana irtaimen omaisuuden säilytystiloja eikä huutakappasaleja.

Liite 2 Yhteiset seurantamittarit, Konkurssiasiamiehen toimisto

Mittari	Toteuma 2017	Toteuma 2018	Arvio 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023
Henkilöstö
Tekemättömän työn kustannukset (1000€)	20,2	11,5	21,8	20	19	18	15
Työtyytyväisyys VMBaro (Y) -luku	3,17		3,10	3,30	3,30	3,30	3,30
Johtajuusindeksi VMBaro (JO)	2,53		2,41	2,80	3,00	3,00	3,00
Työtyytyväisyys työyhteisön toimin- takulttuuriin, VMBaro	3,2		3,4	3,5	3,5	3,5	3,5
Talous
Vireillä/valvon- nassa olevat kon- kurssimenette- lyt/10 htv	296	305	300	300	290	280	280
KAM osuus mo- mentin siirtyvistä määrärahoista		832 012	894212
Toimitilat
Toimitilatehokkuus	35	29	29	29	29	29	29
Toimitila- kustannukset/htv	8326	7430	7500	7500	7500	7500	7500

ULOSOTTOLAITOKSEN KESKEISIÄ VAIKUTTAVUUSTAVOITTEITA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA HENKILÖSTÖ

	TP	TP	Arvio	TAE	Arvio	Arvio	Arvio	Arvio
	2017	2018	2019	2020	2020	2021	2022	2023
Käsittelyaika keskim. kk	6,3	6,7	7,0	7,2	7,2	7,7	7,5	7,2
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)	30	33	33	40	38	35	34	33
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 2	3 103	3 007	3 253	2 513	2 902	2 976	2 976	3 026
Perityn euron kustannukset (brutto)	0,09	0,08	0,10	0,10	0,10	0,11	0,10	0,10
Erikoisperinnän perintätulos (milj. €)	24	43	30	20	25	25	25	25
Selvitettäväksi otetut velalliset	000	000	000	320	350	350	350	350
Käsitellyt velalliset	597	457	480	380	350	350	350	350
Erikoisperintään käsiteltäväksi otettu euromäärä (milj. €)	431	131	130	100	100	100	100	100
Perintätulos (milj. €)	1 054	1105	1070	1 000	1 000	950	1 000	1 020
Saapuneet asiat (1 000 kpl)	3 271	3 350	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000	3 000
Käsitellyt asiat ( 1 000 kpl)	3 173	2 878	3 100	2 500	2 800	3 000	3 000	3 050
Perittyjen osuus perittyjen ja varattomien yhteismäärästä %
- asiamääristä	45	53	46		42	40	45	46
- euromääristä	35	40	40		38	34	36	40
Eri ulosottovelalliset lkm/vuosi	558 285	577 013	585 000		580 000	580 000	580 000	580 000
Uusien velallisten lkm/vuosi	000 000	000 790	175 500		170 000	170 000	170 000	170 000
Toimistotilatehokkuus (tstotilojen huoneala/toimistohtv)	29	26	25	24	23	23	22	22
Toimitilakustannukset / htv	6 786	6 989	6 900	6 850	6 850	6 850	6 850	6 850
Ulosottokanteluiden määrä	30	47	50	50	60	60	60	60
Ulosottokanteluiden käsittelyaika (kk)	5	11	11	6	8	7	6	6
Henkilöstömäärät (htv)
		TP	Arvio	TAE	Xxxxx	Xxxxx	Arvio	Arvio
	TP 2017	2018	2019	2020	2020	2021	2022	2023
Valtakunnanvoudinvirasto¹	45	84	92	76	110	81	81	81
Ulosottovirastot
Kihlakunnanvoudit	83	86	85
Toimitusmiehet	495	483	477
Toimistohenkilöstö	498	448	443
Harjoittelijat	4	2	2
Ulosottovirastot yhteensä¹	1 080	1 020	1 008	1 050	1 020	1 063	1 063	1 063

ULOSOTTO YHTEENSÄ 1 125 1 104 1 100 1 126 1 130 1 144 1 144 1 144

ei sis. työllisyysvaroilla palkattua henkilöstöä

¹ 2019 sis. URA-, HR-, heha-tiimin ja maksuliikkeen henkilöstö, tietosuojavastaava, talousneuvonnan projektihenkilöstö

² Laskettu seuraavasti: käsitellyt asiat/ (ulosottovirastojen htv- erikoisperinnän 45 htv - puhelinpalvelun 10 htv)

	KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMISTO	TUSO 2020 - 2023				17.10.2019
		TP 2016	TP 2017	TP 2018	Tuso 2019	KAM	KAM	KAM	KAM	KAM
						Arvio 2019	TUSO 2020	Arvio 2021	Arvio 2022	Arvio 2023
	Palkat
	Vakinaisten virkamiesten palkat	689 098	681 418	657 089	670 000	690 000	679 000
	Määräaikainen virkamies (Kosti)				35 000		68 000
	Muut määräaikaiset virkamiehet	9 883	8 400	14 960	10 000	7 200	10 000
	Lomarahat	33 388	30 522	26 290	25 000	25 400	32 000
	Muut palkat ja palkkiot	2 200	3 372	2 813	3 000	3 000	3 200
	Vuosipalkkasumma	734 569	723 712	701 152	743 000	725 600	792 200
	Sosiaaliturvamaksu	15 578	7 815	6 030	8 500	7 000	10 000
	Eläkemaksut	000 000	000 240	108 588	115 000	115 000	115 000
	Tapaturmamaksut	1 014	1 341	2 201	2 200	2 200	2 400
	Sairausvak.lain.muk.palautukset		-13 972			-4 000
	Palkat yhteensä	868 216	828 136	817 971	868 700	845 800	919 600	920 000	850 000	850 000
	Muut menot
	Toimitilojen vuokrat	81 993	83 263	76 394	80 000	75 000	75 000	75 000	75 000	75 000
	Aineet ja tarvikkeet	13 734	12 913	9 646	16 000	12 000	16 000	16 000	16 000	16 000
	Korjaus- ja kunnossapito	0	0	0	1 000	500	1 000	1 000	1 000	1 000
	Toimistopalvelut	25 896	28 631	28 723	24 000	24 000	28 000	28 000	28 000	28 000
	Henkilöstöpalvelut	23 156	29 906	22 020	25 000	25 000	25 000	25 000	25 000	25 000
	Puhtaanapito- ja pesulapalvelut	6 905	6 364	4 782	7 000	5 000	7 000	7 000	7 000	7 000
	Asiantuntijapalvelut	000 000	000 221	700 682	750 000	740 000	850 000	850 000	850 000	850 000
	Matkamenot	17 491	17 989	23 216	28 000	24 000	28 000	28 000	28 000	28 000
	Vähäiset koneet ja kalusteet	8 434	0	0	2 000	500	2 000	2 000	2 000	2 000
	Muut kulut	3 625	1 914	1 718	22 000	10 000	10 000	10 000	10 000	10 000
	Työterveyshuollon palautukset	-2 381		-2 745
	Muut menot yhteensä	1 045 400	902 201	864 436	955 000	916 000	1 042 000	1 042 000	1 042 000	1 042 000
	Palkkaus ja muut toimintamenot	1 913 616	1 730 337	1 682 407	1 823 700	1 761 800	1 961 600	1 962 000	1 892 000	1 892 000
	Rahoituskulut			18
	Satunnaiset tulot	-276 998	-220 659	-300 734	-150 000	-150 000	-150 000	-150 000	-150 000	-170 000
	TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ (netto)	1 636 618	1 509 678	1 381 691	1 673 700	1 611 800	1 811 600	1 812 000	1 742 000	1 722 000
	Määräraha	1 749 000	1 714 000	1 755 000	1 674 000	1 674 000
	Säästö/siirtyvä erä	000 000	000 322	373 309		62 200
	Aiemmin kertynyt	142 000	254 381	458 703		832 012
	Siirtyvä erä yhteensä	254 381	458 703	832 012		894 212
	KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA MÄÄRÄRAHA				1 674 000
	H8 Määräaikainen virkamies: Kosti-hankkeen tukiresurssi/konkurssiylitarkastaja v. 2020-2021
	G26 Asiantuntijapalvelut: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan erityistarkastuskulut
	G37 Satunnaiset tulot: Arvioitu tuotto erityistarkastusten takaisinperinnästä

ULOSOTTOLAITOS TUSO 2020-2023	TP 2014	TP 2015	TP 2016	TP 2017	TP 2018	Budjetti 2019	Arvio 2019	Esitys 2020	Arvio 2021	Arvio 2022	Arvio 2023
Keskushallinto
Palkat, lukema tulee henkilöstö -välilehdeltä	1 905 076	2 068 159	1 893 931	2 285 046	4 159 831	5 276 000	4 680 000	5 300 000	6 283 476	5 437 858	5 437 858
Toimitilat	000 000	000 269	170 241	183 533	184 370	200 000	189 000	220 000	235 000	240 000	250 000
Matkamenot	67 458	75 127	75 182	81 084	98 559	110 000	100 000	110 000	100 000	100 000	100 000
Muut toimintamenot	96 879	88 557	99 881	122 998	118 820	180 000	150 000	170 000	170 000	170 000	200 000
Keskushallinto yhteensä	2 249 724	2 414 112	2 239 235	2 672 661	4 561 581	5 766 000	5 119 000	5 800 000	6 788 476	5 947 858	5 987 858
Täytäntöönpano
Palkat, lukema tulee henkilöstö -välilehdeltä	79 469 584	76 742 236	75 503 692	70 296 643	67 459 453	71 106 302	71 000 000	72 087 500	71 031 270	70 433 135	70 433 135
Toimitilat	7 454 863	7 392 696	6 832 316	6 660 258	6 825 631	6 863 076	6 720 000	6 500 000	7 000 000	7 100 000	7 100 000
Matkamenot	734 132	669 041	651 471	567 736	546 818	672 562	600 000	800 000	900 000	900 000	900 000
Muut toimintamenot	3 858 495	3 909 974	3 616 935	3 459 402	2 911 403	3 045 360	3 300 000	3 500 000	3 800 000	3 800 000	3 500 000
Täytäntöönpano yhteensä	91 517 074	88 713 947	86 604 413	80 984 039	77 743 306	81 687 300	81 620 000	82 887 500	82 731 270	82 233 135	81 933 135
Keskitetysti maksettavat menot
Palvelukeskusmenot (Palkeet)	600 940	557 605	605 416	838 463	715 804	850 000	807 000	750 000	770 000	770 000	770 000
Postimaksut	2 818 357	2 958 420	2 989 727	3 194 346	3 866 457	3 800 000	4 120 000	4 000 000	4 000 000	4 000 000	4 000 000
Koulutus ja muut menot	189 708	258 126	329 718	289 996	192 529	350 000	250 000	500 000	500 000	500 000	475 000
Tietohallintomenot ylläpito ja kehittäminen ura-hankkeen jälkeen	6 092 723	5 810 713	4 603 113	4 914 794	4 934 809	7 173 700	6 000 000	8 300 000	9 700 000	9 050 000	8 900 000
Keskitetysti maksettavat ilman rakenneuudistushanketta	9 701 728	9 584 864	8 527 974	9 237 599	9 709 599	12 173 700	11 177 000	13 550 000	14 970 000	14 320 000	14 145 000
KAM:n Kosti-järjestelmä								1 140 000	660 000
URA-hanke VM rahoituksella rah. menot			1 168 307	1 904 923	3 368 746	3 600 000	4 400 000	0	0	0	0
URA-hanke omalla rahoituksella rah. menot, joita käytetään VM rahoituksen lisäksi			556 883	628 056	693 570	1 000 000	1 200 000	3 150 000	0	0	0
URA-rahoitus			1 725 190	2 532 979	4 062 316	4 600 000	5 600 000	3 150 000	0	0	0
Keskitetysti maksettavat yhteensä	9 701 728	9 584 864	10 253 164	11 770 578	13 771 915	16 773 700	16 777 000	17 840 000	15 630 000	14 320 000	14 145 000
ULOSOTTOLAITOS TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ	103 468 526	100 712 923	99 096 812	95 427 278	96 076 801	104 227 000	103 516 000	106 527 500	105 149 747	102 500 993	102 065 993