OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vaasan seudulla on merkittävä energia-alan innovaatio- ja osaamiskeskittymä. Vaasan ammattikorkeakoulun tehtävänä nähdään vahvistaa osaamisellaan tätä klusteria sekä kouluttamalla että yritysten kanssa tehtävällä kehitys- ja tutkimustyöllä. Vaasan korkeakouluista kolme (VAMK, Novia ja Vaasan yliopisto) sijaitsevat samalla kampusalueella ja jakavat keskenään keskeiset infrastruktuurin kustannukset. Yhteiset tilat mahdollistavat myös ainutlaatuisen yhteistyön tekniikan, liiketalouden ja sote-alojen koulutuksessa ja TKI- työssä.

VAMK vahvistaa osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä esim. Vaasa digitalisation academy, jossa on mukana 11 yritystä. Ensimmäiselle vuodelle VAMKista valittiin 5 hakijaa.

Ministeriö on rahoituksellaan tukenut Vaasan yliopiston johtamaa jatkuvan oppimisen hanketta 2019-2021, jossa kaikki Vaasan korkeakoulut ja ammattiopistot ovat mukana.

Kansainvälistyminen on edelleen keskeinen seikka VAMKin strategiassa, koska työelämä on Suomen kansainvälisintä. Liikkuvuudesta on kuitenkin jäätävä muutakin pysyvää kuin hiilijalanjälki. Tavoitteena on, että liikkuvuus suuntautuu sellaisiin kohteisiin, jotka ovat olennaisia strategiamme kannalta. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden lukumäärissä on ollut selvää kasvua v. 2018. Tarkasteltaessa kaikkia niitä opintopisteitä, joita on saatu ulkomailla hyväksi luetuista opinnoista, ulkomaan harjoittelusta ja saapuvien vaihto-opiskelijoiden täällä suorittamista kursseista voidaan todeta, että kasvua oli 248 op.

Lukuvuosimaksua maksavien opiskelijoiden saamisessa VAMKiin onnistuttiin erinomaisesti. Muovan kansainvälisten projektien teemoina ovat pk-yrityslähtöisyys, muotoiluajattelu ja luovuus opetuksessa ja oppimisympäristöissä, yritysten ja organisaatioiden kehittäminen, sekä muotoilu-käsityö-yhteistyö.

Muovan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on uudistaa elinkeinoelämää kestävän, älykkään ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Tutkimustoiminnan ytimessä on pk-yritysten ja organisaatioiden kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen muotoilun keinoin. Tutkimustoiminta on poikkitieteellistä edistäen sekä muotoilualan uudistumista että yritysten ja organisaatioiden uudistumista innovoimalla ja konseptoimalla uusia tuotteita, palveluja, systeemejä ja ekosysteemejä. Keskeisiä teemoja ovat digitaaliset ja kestävät tuote- ja palvelujärjestelmät teollisuudessa sekä palvelumuotoilu julkisten palveluiden uudistamisessa.

Muovan yrityspalveluiden tavoitteena on kehittää muotoilun keinoin pk-yritysten toimintaa sekä vahvistaa

niiden kilpailukykyä. Muovan osaaminen painottuu suunnitteluprosessin alkuun, tutkimuksen ja konseptoinnin vaiheisiin, linkittyen näin tiiviisti yrityksen innovaatiotoimintaan sekä

strategiatyöhön. Toiminnan painopisteet ovat: konepajateollisuus, tuotesuunnittelu sekä teollisten palvelujen palvelumuotoilu.

Muovan start-up -toiminnan tavoitteena on tutkimuslähtöisten liikeideoiden tunnistaminen, kehittämistiimien kokoaminen sekä ideoiden sparraus. Startup-toiminnassa opittuja käytäntöjä siirretään ja sovelletaan Muovan kehittämishankkeisiin.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Vaasan ammattikorkeakoulu kokoaa toimintansa vuodesta 2017 lähtien Palosaaren kampukselle. Samassa yhteydessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian sosiaali- ja terveysalojen koulutus ja TKI-toiminta keskitetään samaan toimitilaan.

Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan alueen muut korkeakoulutoimijat (HY, ÅA, SHH, Novia) sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on Pohjanmaan alueen tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja Palosaaren kampusalueen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

Palosaaren kampusalueelle vuonna 2017 rakennettavan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion ja eri toimijoiden tiivistyvän yhteistyön kautta vahvistetaan energia-alan osaamiskeskittymää.

Vaasan ammattikorkeakoulu on koonnut toimintansa vuodesta 2017 lähtien Palosaaren kampukselle. Samassa yhteydessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian sosiaali- ja terveysalojen koulutus ja TKI- toiminta on keskitetty samaan toimitilaan ja koulutusten päällekkäisyydet SEAMKin kanssa on purettu. Tätä toimintaa pyritään jatkamaan.

Vaasan yliopiston koordinoimana valmistuneet korkeakouluyhteistyön suuntaviivat sisältävät keskeisimpänä toimenpiteinä Tritonia-yhteistyön uudelleen muotoilun. Uuden sopimuksen tulisi valmistua vuoden 2019 kuluessa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Vaasan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.

Uudet, työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksystä 2017 alkaen. Ammattikorkeakoulu suuntaa voimavaroja jokaiselle opettajalle laadittavan pedagogisen osaamisen kehittämissuunnitelman käyttöönottamiseksi sopimuskauden aikana. Opintotarjonta on ympärivuotista, ja sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa hyödyntäen ammattikorkeakoulujen yhteistä portaalia. Tenttiakvaario otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille sopimuskauden aikana.

Vaasan lyseon lukion kanssa on kehitetty suoravalintaväylä joka ei edellytä pääsykoetta eikä ylioppilaskirjoitusten suorittamista. Keväällä 2019 tätä väylää myöden tuli 9 hakijaa, ja saadun palautteen mukaan lukiolaisten kokemukset ovat erittäin positiivisia. Lukiolaisille on myös "kurkistuskursseja" tarjolla ministeriön toiveen mukaisesti.

Ammattikoulusta on jo samanlainen väylä käytössä ja se mahdollistaa tutkinnon suorittamisen puolta vuotta normaalia lyhyemmässä ajassa. Viime lukuvuonna 12 opiskelijaa tuli Vamialta tämän väylän kautta.

Henkilökunnan osaamista kartoitetaan parhaillaan kehityskeskusteluissa ja tehtävässä osaamiskartoituksessa. Saatujen tietojen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma eri painotuksin sekä opetushenkilöstölle että hallinto-ja tukipalveluhenkilöstölle.

Pedagoginen osaamisen kehittämistä on tehty sekä Tritonian järjestämissä tilaisuuksissa että Åbo Akademin koordinoimassa vuosina 2017-2019 toteutettavassa Hella - hankkeessa (Higher Education Learning Lab ). Hankkeessa ovat mukana kaikki Vaasan korkeakoulut sekä Arcada. Näihin on osallistunut 33 henkilöä.

Lisäksi Tritoniassa toimivaan Eduklinikkaan on osallistunut 53 henkilöä ja mediatuotannon koulutuksiin 16 henkilöä.

Raportointikaudella on järjestetty Novian kanssa yhdessä kaksikielistä sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutusta ja erilaisia lyhytkursseja. Lisäksi suunnitellaan mahdollisuutta kokeilla insinööritutkinnon järjestämistä yhteistyössä yritysten kanssa nopeutetussa aikataulussa.

Muovan koordinoimassa EU-rahoitteisesa projektissa pyritään lisäämään maahanmuuttajanaisten työllistymismahdollisuuksia ja edellytyksiä ruveta yrittäjiksi. Vastaavaa projektia suunnitellaan maahanmuuttajamiehille. Pyritään myös valitsemaan yhteiskunnallisesti ja globaalisti merkittäviä teemoja, esim syrjäytymisen ehkäiseminen sekä yrittäjyys- ja työtaitojen kehittäminen. Suunnitellaan hanketta maahanmuuttajien integroimiseen pelillisyyden avulla.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Alueen korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisen EU-tutkimusasiamiehen avulla lisätään korkeakoulun ja alueen yritysten mukana oloa EU-hankkeissa. Ammattikorkeakoulu kasvattaa TKI-toimintaan hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrää 1 000 000 euroon sopimuskauden loppuun mennessä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

Suunnitellut toimenpiteet ovat käynnissä ja ulkoinen rahoitus on kasvanut yli n. 30%:a. Vaasan seudun Gigafactory - tavoitteita tuetaan akkuteknologiaan liittyvällä koulutus- ja tutkimustoiminnalla.

Robottiautomaatio ja ainetta lisäävä valmistusteknologia ovat tekniikan tutkimuksen kohteena ja koulutuksen painopisteenä. Henkilöstön vähyys kuitenkin hidastaa toiminnan kasvua.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen käytäntöjä kehitetään julkaisemisen osalta yhdessä Tritonian kanssa. Koulutusten TKI-hankeprosesseihin on prosessikuvauksiin sisällytetty Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita.

Muovan TKI-toiminnassa yhdistyy liiketalous- ja muotoiluosaaminen, poikkitieteellisyys, verkottuneisuus ja kansainvälisyys. Toiminnassa huomioidaan Vaasan alueen vahvuudet kuten energia- ja palveluala sekä viestintä- ja informaatioteknologia. Rahoittajina toimivat Business Finland, EU, säätiöt sekä yritykset ja tuloksena on osaamisen kehittyminen ja monipuolinen julkaisutoiminta: akateemiset artikkelit ja popularisoidut julkaisut, työkirjat ja oppaat elinkeinoelämän tarpeisiin. Avoimella julkaisemisella luodaan edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille sekä uusien innovaatiojärjestelmien syntymiselle.

Muovan ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrä jatkaa kasvamistaan haastavassa rahoitustilanteessa. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen yksi vahva teema on yritysten, tutkimuslaitosten sekä opiskelijoiden yhteiset innovaatio- ja yhteiskehittelyalustat. Muovassa on käynnissä EU-rahoitteinen Co Proto Lab-hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata fyysinen ja virtuaalinen tutkimus-, innovaatio- ja demonstraatioympäristö teollisten palveluiden nopeaan prototypiointiin yhdessä yliopistojen ja yritysten kanssa. Co-Protolab yhdistää osaamisen teollisista prosesseista, iOt:sta ja informaatiojohtamisesta, palvelumuotoilusta ja vuorovaikutussuunnittelusta sekä IPR-osaamisesta.

Uudessa rahoituksen saaneessa Interreg-hanke Ecolabnetissä kehitetään ekologisia innovaatioita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sotepeda-projektin avulla Muova vahvistaa osaamistaan palvelumuotoilusta sote-alan uudistamisessa. Yhteistyössä alueen toimijoiden sekä kansallisten luovan xxxx xxxxxxxxxxxx kanssa käynnistettiin myös luovien alojen start-up -toimintaa kehittävä Creve 2.0-hanke.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

VAMKin hallituksen toimeksiannosta on syksyllä 2018 laadittu pitkän aikavälin toimintaohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ensimmäiset toimenpiteet tästä ohjelmasta on toteutettu.

Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset on tehty kaikissa koulutusyksiköissä kevään 2019 aikana. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi tehdään näiden ja opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmien pohjalta. Näihin liittyen on mm. esimieskoulutukset aloitettu.

Uuden strategian laadintaprosessi on toteutettu koko henkilökunta, opiskelijat ja keskeiset yhteistyökumppanit osallistaen.

3. VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Vaasan ammattikorkeakoulu profiloituu markkinalähtöisen muotoilun tutkimukseen ja pk-yritysten uudistamiseen.

Tekniikka

Älykäs energiatehokas sähkötekniikka: suunnitteluosaaminen, modernit digitalisoidut tuotantoteknologiat ja projektinhallinta

Liiketalous

Vientiteollisuuden liiketoimintaosaaminen

Sosiaali- ja terveysala

Uuden ajan sosiaali- ja terveyspalvelut Muova

Markkinalähtöisten ja kestävien tuote- ja palvelujärjestelmien sekä teollisten ja sote-palveluiden muotoilu

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatekniikka, automaatio, 3D-tekniikka ja robotiikka.

Tällä hetkellä alueen teollisuus investoi vahvasti. Näiden investointien ytimessä ovat lähinnä tuotantoteknologiat, materiaalia lisäävä valmistus (3D-printtaus) ja tuotannon robotisointi. Koko maassa on puute tietotekniikan osaajista.

Muovan vahvuutena on tiivis yhteistyö erityisesti pk-yritysten kanssa, poikkitieteellisyys, verkottuneisuus, ja kansainvälisyys. Toiminnassa yhdistyvät liiketalous- ja muotoiluosaaminen ja siinä huomioidaan Vaasan

alueen vahvuudet kuten energia- ja palveluala sekä viestintä. ja informaatioteknologia.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	505
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	140
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	150
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	215
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	33

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Seudulla on tarve saada vuosittain lisää sairaanhoitajia 30 ja insinöörejä 50 (VAMKin arvioitu osuus) mutta tämä vaatisi lisärahoitusta. Toisaalta hakijoiden saanti on ongelma hakijajoukon pienentyessä.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 16 107 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 14 669 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 700 000 euroa vuonna 2017, 700

000 euroa vuonna 2018, 550 000 euroa vuonna 2019 ja 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Koulutuksen uudelleen järjestely

- Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 738 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Strategiarahan osalta lähetymme ministeriötä myöhemmin keskusteltuamme yhteistyöstä ja työnjaosta ensin lähikorkeakoulujen kanssa.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Johtaja Rehtori