Contract

KUNNALLISEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS SEKÄ TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA

1

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen. Sekä kansallisissa että eu- rooppalaisissa koulutuspoliittisissa kannanotoissa korostetaan elinikäisen oppimi- sen merkitystä kilpailukyvyn lisäämisessä. Osaamisen kehittämisen tulee kytkey- tyä kunnan palvelu- ja henkilöstöstrategioihin ja yksilön työuraan. Osaamisen joh- tamisella kytketään henkilöstön osaamisen kehittäminen kunnan toiminnan tavoit- teisiin.

Osaamisen johtamista ja muita henkilöstönäkökulmiin liittyviä asioita käsitellään mm. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannanotossa kuntapalvelujen strategises- ta toteuttamisesta henkilöstöjohtamisen avulla. Kannanotto korostaa henkilöstö- johtamisen merkitystä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa ja tarjoaa tietoa ja työvälineitä kuntatyönantajille työyhteisöjen ja kuntapalvelujen kehittämiseen. Henkilöstöraporttisuosituksessa korostetaan osaamisen kehittämi- sen ja johtamisen seurantaa.

Tässä suosituksessa/sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhtymää tai muuta kunnallista työyhteisöä.

Henkilöstön kehittämisen merkitys

Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan kunnan palvelutuotannossa. Osaamisen ennakointia tarvitaan, kun laaditaan kunnan palvelustrategia pidemmällä tähtäimellä. Tuloksena syntyvät tällöin osaamisen kehittämissuunnitelmat ja tarvittaessa myös rekrytointisuunnitelma uuden osaamisen hankkimiseksi.

Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on yksilön, työyhteisön tai organisaation tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin paran- taminen. Näihin henkilöstöjohtamisen toimintoihin kuuluvat tavallisesti henkilökoh- tainen ja tiimin koulutus ja kehitystyö, organisaation ja työyhteisön kehittäminen sekä urakehitys ja urapolut. Urakehityksellä tarkoitetaan sekä etenemistä uralla että tehtävien laajentumista ja asiantuntijuuden kehittämistä nykyisissä työtehtä- vissä.

Henkilöstön kehittämisellä tuetaan muutoksen hallintaa ja nopeutetaan uuteen tilanteeseen, uusiin tehtäviin tai pitkiltä vapailta työhön paluuseen sopeutumista. Tällä on merkitystä myös työyhteisön toimivuuden, tuloksellisuuden ja työhyvin- voinnin kannalta.

Henkilöstön kehittäminen osana työuraa

(*) muulla koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi Kuntien eläkevakuutuksen, Kevan eläke- tietoutta koskevaa koulutusta tai muita työmarkkinajärjestöjen järjestämiä koulutuksia

Henkilöstön kehittämisen tavoitteet ovat osa henkilöstöstrategiaa. Koko henkilös- töä ja johtoa koskevan kehittämissuunnitelman lisäksi voidaan sopia henkilökoh- taiset tai ryhmien ja työyhteisöjen kehittymistavoitteet. Henkilöstön koulutusta suunniteltaessa on hyvä ensin kartoittaa, miten osaamista voidaan kehittää myös osaamista jakamalla ja työssä oppimalla. Tällaiset oppimisen tavat on syytä kirja- ta myös kehittämissuunnitelmiin.

Henkilöstön kehittämisen lähtökohtana on yksilön osaamisen ja työtehtävien yh- teensopivuus ja tavoitteena hyvä työsuoritus. Tällöin henkilöstön kehittämistä oh- jaa elämänkaarimalli uuden työntekijän perehdyttämisestä eläkkeelle siirtymi- seen. Työuran aikana oppimista voidaan edistää muun muassa työssä oppimisel- la ja hiljaisen tiedon siirrolla sekä osaamista kehittämällä ja jakamalla työyhtei- sössä.

Henkilöstön kehittämisen tavat ovat moninaiset: perehdyttäminen, ammatillinen henkilöstökoulutus ja valmennus, mentorointi ja tutorointi, työ- ja henkilökierto, eri- laiset työpaikalla oppimista tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet, tiimityö jne. Osaamistarpeita voidaan kartoittaa ja päivittää muun muassa kehitys- keskustelujen yhteydessä.

2

Suositus henkilöstön kehittämisestä

Tässä suosituksessa henkilöstön kehittämisen menetelmistä käsitellään pereh- dyttämistä, ammatillista henkilöstökoulutusta, mentorointia sekä yhteistä koulu- tusta tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi.

Yhteinen koulutus

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan osapuolten yhteisesti järjestämää työelä- män kehittämiseen liittyvää koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa työyhtei- söjen tuloksellisuutta ja työelämän laatua.

Osapuolten yhteisesti järjestämää koulutusta on pääsopijajärjestöjen tai niiden jäsenliittojen ja Suomen Kuntaliittokonsernin yhteisesti järjestämä koulutus taikka työpaikkakohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottava työnantaja- ja työntekijäpuolten yhteisesti järjestämä koulutus.

Henkilöstön kehittämisen periaatteita tulee käsitellä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaan yhteis- toimintamenettelyssä. Henkilöstön kehittämisen keskeisiä asioita ovat pereh- dyttäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja yhteistyötaitojen kehittämi- nen. Yhteistoimintaelin voi osallistua paikallisen yhteisen koulutuksen toteutta- misen valmisteluun ja järjestelyihin.

Yhteinen koulutus toteutetaan ensisijaisesti paikallisella tasolla. Yhteisen koulu- tuksen koulutustilaisuuden järjestelyistä sovitaan paikallisesti yhteistoimintaa koskevia menettelytapoja noudattaen.

Suunnitelmallinen perehdyttäminen

Henkilöstön suunnitelmallinen perehdyttäminen on oppivan organisaation yksi työväline. Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avul- la uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset sekä työnsä ja siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Perehdyttäminen on tärkeää myös sisäisissä tehtäväjärjestelyissä ja siirroissa sekä uusien tehtävien oppi- misessa.

Perehdyttäminen on sekä henkilöstön kehittämistä koulutuksellisin keinoin että työturvallisuuslain (738/2002) mukaista työturvallisuus- ja työterveystoimintaa. Työturvallisuuslaki korostaa jatkuvan perehdyttämisen merkitystä vaaratilantei- den tunnistamisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä.

Vastuu perehdyttämisen järjestelyistä on työnantajalla ja perehdyttämisen to- teuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Myös työntekijän itsensä pitää huo- lehtia osaamisensa ylläpitämisestä ja työympäristöönsä perehtymisestä.

Perehdyttämisen osalta muutostilanteissa on hyvä kiinnittää huomiota yhtei- seen perehdytykseen ja koulutukseen, joilla tuetaan muutoksen läpiviemistä.

Työtehtävien tai työolosuhteiden muuttuessa sekä pitkän poissaolon jälkeen työtekijän perehdytystä ja ohjausta tarvittaessa täydennetään. Perehdyttämistä tulee antaa myös määräaikaisissa tehtävissä oleville. Perehdyttäminen koskee myös esimiestehtävissä toimivia. Onnistuneella perehdyttämisellä vaikutetaan myönteisten asenteiden syntymiseen työhön, työyhteisöön ja työtovereihin.

Myös turvallisuuden ja arvostuksen tunne vahvistuu ja siten lisää sitoutumista työyhteisön tavoitteisiin.

Työyhteisöissä tulee olla perehdyttämissuunnitelma, joka sisältää mm. työtur- vallisuutta, työterveyshuoltoa ja tietoturvaa koskevia asioita.

Mentorointi urakehityksen tueksi

Mentoroinnin tarkoituksena on työyhteisöön kertyneen osaamisen, kokemuk- sien ja käytäntöjen välittyminen mentorien kautta nuoremmille työntekijöille tai uusille esimiehille. Mentorointia voidaan käyttää henkilökohtaisen kehittymisen menetelmänä silloin, kun halutaan nopeuttaa yksilön osaamisen kehittymistä ja tukea urakehitystä. Myös kokeneiden ja osaavien johtajien ja asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää tällä menetelmällä ja auttaa heitä motivoitumaan ja kehittymään edelleen työurallaan.

Mentorointi sopii kehittämisen menetelmäksi erityisesti hiljaisen tiedon siirtämi- sessä kokeneilta henkilöiltä työuran alkuvaiheessa oleville henkilöille.

Ammatillinen henkilöstökoulutus

Kunnan toiminta- ja palvelustrategioiden muutoksesta seuraa myös koulutus- tarpeita. Henkilöstökoulutuksen avulla voidaan tukea tehtävien vaatimaa osaamista ja urakehitystä. Henkilöstökoulutus on osa strategista henkilöstöjoh- tamista.

Ammatillisen henkilöstökoulutuksen muotoja ovat täydennys-, uudelleen- ja jat- kokoulutus. Ammatillinen henkilöstökoulutus on henkilöstön ja henkilöstöedus- tajien kehittämisen keino, jolla parannetaan henkilöstön ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään kunnan palvelutoiminnalle asetettujen pää- määrien saavuttamiseksi. Henkilöstön koulutustarpeita arvioidaan suhteessa kunnan toimintaa ohjaaviin strategisiin tavoitteisiin.

Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilös- tön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoi- hin ja taitoihin.

Kuntatyönantajilla on eräiden ammattiryhmien täydennyskoulutuksen järjestä- misestä lakisääteinen velvoite.

Mikäli työnantaja pitää täydennyskoulutukseen osallistumista työ- tai virkateh- tävien hoidon kannalta välttämättömänä, työnantaja määrää viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen työ- ja virkaehtosopimuksessa tarkoite- tulla matkamääräyksellä.

Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi työnantaja siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen. Koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työn- tekijälle voidaan tällöin myöntää hakemuksesta virka-/työvapaata täydellä pal- kalla, osapalkkaisena tai palkattomana. Lisäksi työnantaja voi osallistua har- kintansa mukaan palkan ja matkakustannusten korvauksiin sekä muihin koulu- tuskustannuksiin.

Matkamääräyksen ajalta viranhaltijalle tai työntekijälle maksetaan palkkaus asianomaisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Matka- yms. kustannusten korvaukset määräytyvät kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen liitteen mukaisesti.

Kustannuksiin voidaan osallistua esim. myöntämällä apurahaa taikka maksa- malla tietty osuus kustannuksista.

Matkamääräystä koulutustilaisuuteen osallistumista varten ei tulisi antaa va- paapäiväksi. Mikäli näin joudutaan menettelemään, voidaan vapaapäiviä tarvit- taessa muuttaa.

Jos koko päivän kestänyt opiskelu ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tämä muodosta perustetta lisätyö-, ylityö-, tai muihin vastaaviin korvausvaati- muksiin.

Koulutukseen osallistumisesta ja kustannuksia koskevista järjestelyistä ja eh- doista keskustellaan ja sovitaan ennen koulutuksen alkua. Mikäli viranhaltija tai työntekijä on osallistunut tavanomaista kalliimpaan ja/tai pitempijaksoiseen täy- dennyskoulutukseen ja työnantaja maksaa koulutuksen, voidaan paikallisesti ja tapauskohtaisesti harkita takaisinmaksuehdon asettamista.

Uudelleenkoulutus

Uudelleenkoulutus mahdollistaa viranhaltijan tai työntekijän siirtymisen toisiin tehtäviin kunnassa, kun siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi esim. muuttunei- den olosuhteiden vuoksi. Työntekijän työkyvyn muuttuessa uudelleenkoulutuk- sella voidaan ehkäistä työntekijän työkyvyn alenemista tai edistää työkyvyn pa- lautumista.

Mikäli uudelleenkoulutus on kunnan toiminnan ja/tai henkilön työkyvyn kannalta välttämätöntä, maksetaan työntekijälle koulutukseen osallistumisen ajalta virka- ja työehtosopimusten mukainen palkka ja matkakustannusten korvaukset.

Muussa tapauksessa kunta osallistuu palkan ja korvausten maksamiseen har- kintansa mukaan.

Uudelleenkoulutusta voi olla myös työeläkejärjestelmän ylläpitämä ammatillinen kuntoutus.

Jatkokoulutus

Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisä- tään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä.

Virkavapaan tai työloman myöntämisen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla ja -asetuksella.

Verkkoavusteinen koulutus

Henkilöstökoulutusta voidaan toteuttaa myös verkkokoulutuksena. Verkkokou- lutuksessa henkilö voi opiskella tietokonepäätteellä olematta läsnä itse koulu- tustilaisuudessa. Paikallisesti työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, millä tavalla ja kuinka paljon hän voi saada vapautusta työtehtävistä osallistuessaan verk- kokoulutukseen.

Verkkokoulutus pyritään järjestämään ensisijaisesti omalla työpaikalla, mutta tarvittaessa myös etäopiskeluna. Opiskelijalle voidaan antaa mahdollisuus käyttää työpaikan tavanomaisia työvälineitä (tietokone, internet-yhteys) ja tar- vittavat ohjelmat.

Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) luottamusmiesten koulutuspäivät

Tämän suosituksen täydennyskoulutusta koskevia periaatteita sovelletaan Kun- tien eläkevakuutuksen järjestämään eläketietoutta koskevaan koulutukseen pääluottamus-, luottamusmiehille ja heidän varamiehilleen.

Koulutuksen enimmäismäärä on 800 koulutuspäivää vuodessa.

3

Työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta

1 § Ammattiyhdistyskoulutuksen määritelmä ja osallistumisoikeus

Ammattiyhdistyskoulutusta on pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämä yh- teistoimintamenettelyn toteuttamiseen liittyvä yhteistoimintakoulutus, luotta- musmiestoimintaan liittyvä luottamusmieskoulutus sekä työsuojeluyhteistoimin- taan liittyvä työsuojelukoulutus, joka sisältää myös osapuolten muutoin hyväk- symän työhyvinvointia ja tuloksellisuutta sekä työelämän kehittämistä edistävän koulutuksen.

Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten myönnetään viranhaltijalle tai työntekijälle virkavapautta tai työlomaa, mikäli

1 osapuolten asettama yhteinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt kurssin,

2 viranhaltijan tai työntekijän osallistumista kurssille voidaan pitää tarpeelli- sena ja

3 koulutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa kunnan tai asian- omaisen hallintoyksikön toiminnalle ja virkatehtävien tai töiden hoidolle.

Mikäli viranhaltijalle tai työntekijälle ei voida myöntää virkavapautta tai työlomaa ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, on asianomainen oikeutettu saamaan kirjallisen selvityksen kielteisen päätöksen perusteista ja selvityksen siitä, milloin koulutukseen osallistuminen on mahdollista.

Työnantajan edustajalle varataan tilaisuus käyttää ammattiyhdistyskurssilla pu- heenvuoro.

2 § Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset

Mikäli viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty virkavapautta tai työlomaa koulutustyöryhmän hyväksymään ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, maksetaan viranhaltijalle tai työntekijälle koulutuksen ajalta virka- tai työehtosopimuksen mukainen palkka ja jäljempänä mainitut ruokailu- tai kurssi- kustannusten korvaukset, joista tämän sopimuksen allekirjoittajaosapuolet so- pivat erikseen työ- ja virkaehtosopimuksin.

Yhteistoiminta- ja luottamusmieskoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu ruokailukustannusten korvaus kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta viranhalti- jalle maksetaan varsinainen palkka tai työntekijälle suoritetaan ansionmenetyk- sen korvaus.

Työsuojelukoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu kurssikustannusten kor- vaus kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta viranhaltijalle suoritetaan varsinai- nen palkka tai työntekijälle suoritetaan ansionmenetys.

Palkallisena voidaan myöntää yhteistoimintakoulutusta enintään kahdelta viikol- ta kalenterivuodessa, luottamusmieskoulutusta enintään 30 päivää kalenteri- vuodessa sekä työsuojelukoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuo- dessa.

Vapautusta kurssille osallistumista varten on haettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua.

3 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt

Yhteistoimintakoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan yhteistoimintaeli- men jäsenet ja varajäsenet, pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluval- tuutettu sekä varavaltuutettu.

Luottamusmieskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan pääluottamus- mies, luottamusmies ja heidän varamiehensä sekä pääsopijajärjestön paikallis- yhdistyksen, valtakunnallisen liittotason alayhdistyksen tai tällaisen alayhdis- tyksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

Työsuojelukoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies tai vastaavassa asemassa oleva, pääluot- tamusmies, luottamusmies sekä työsuojelutoimikunnan tai jos sellaista ei ole, vastaavan paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen ja varajäsen.

4 § Ammattiyhdistyskoulutuksen laajuus

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä ammattiyhdistyskoulutuskursseja korvausten piiriin siten, että luottamusmieskoulutuksen enimmäismäärä on 16 000 oppilas- päivää kalenterivuotta kohden, työelämän kehittämiseen liittyvän yhteistoimin- takoulutuksen enimmäismäärä on 4 000 oppilaspäivää sekä työsuojelukoulu- tuksen vuotuista toteutumaa seurataan.

4

Koulutustyöryhmän toiminta

Tämän suosituksen ja sopimuksen mukaista henkilöstön osaamisen kehittämis- tä seuraa koulutustyöryhmä, johon Xxxxxxxxxxx työmarkkinalaitos nimeää pu- heenjohtajan, kaksi jäsentä ja sihteerin sekä tämän sopimuksen allekirjoittaneet pääsopijajärjestöt kukin yhden jäsenen varajäsenineen. Koulutustyöryhmä kut- suu tarvittaessa pysyviä asiantuntijajäseniä edustavuuden varmistamiseksi.

Koulutustyöryhmän tehtävänä on edistää työnantaja- ja työntekijäosapuolten välistä yhteistyötä koulutusasioissa, antaa lausuntoja tämän suosituksen sovel- tamisesta sekä seurata koulutuksen kehitystä yleisesti sekä muilla työmarkki- na-aloilla.

Koulutustyöryhmä hyväksyy ammattiyhdistyskoulutuksen ohjelmat/runko- ohjelmat, kohderyhmät ja osanottajien lukumäärät sekä koulutustilaisuuksien ajankohdat ja paikkakunnat.

Verkkoavusteisessa ammattiyhdistyskoulutuksessa noudatetaan samoja peri- aatteita kuin verkkoavusteisessa henkilöstökoulutuksessa.

Koulutustyöryhmä seuraa Kuntien eläkevakuutuksen järjestämän ajankohtaista eläketietoutta pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä heidän varamiehilleen tarkoitetun koulutuksen toteuttamista vuotuisen 800 koulutuspäivän enimmäis- määrän puitteissa ja ilmoittaa koulutustilaisuuden ajankohdat ja paikat ay- koulutusyleiskirjeen yhteydessä.

Koulutustilaisuuden ajankohdan ja paikkakunnan muuttamisesta tulee ilmoittaa riittävän ajoissa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle.

Yhteistä koulutusta varten koulutustyöryhmä suunnittelee ja hyväksyy koulu- tusohjelmia sekä osallistuu myös niiden toteuttamiseen.

5

Voimassaolo

Tämä suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus tulevat voimaan allekirjoituspäi- västä ja ovat voimassa kolmen kuukauden irtisanomisanomisajoin. Tällä suosi- tuksella sekä työ- ja virkaehtosopimuksella kumotaan seuraavat suositukset ja sopimukset:

– 15.12.2004 allekirjoitettu kunnallista henkilöstökoulutusta koskeva suosi- tussopimus, virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta

– KT:n yleiskirje A2/1996, suositus kuntien eläkevakuutuksen järjestämistä luottamusmiesten koulutuspäivistä

– KT:n yleiskirje A4/1997, suositus perehdyttämisestä kunnallisissa työyh- teisöissä

– Yhteisen koulutuksen toteuttamisen periaatteita (13.2.1997)

Helsingissä 7. elokuuta 2008 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

TEKNIIKAN JA PERUSPALVELUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ KTN RY

TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY