OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Digitalisaation hyödyntäminen

Peppi-projekti on edennyt ja järjestelmä on nyt käytössä koko organisaatiossa. Uusi järjestelmä on helpottanut opetuksen suunnittelua ja sen ansiosta on voitu keskittää monta asiaa yhteen järjestelmään sen sijaan, että pitäisi hoitaa asiat eri järjestelmissä. Kevään aikana on otettu Pepissä käyttöön myös lisätoimintoja ja jatkossa opiskelijapalaute tullaan keräämään Pepin kautta.

Digitaalista oppimisympäristöä ollaan uusimassa, koska nykyinen järjestelmä (Optima) on tullut tiensä päähän. Hankintaprosessi aloitettiin syksyllä ja vierailimme vertailuoppimismielessä Arcadassa ja Laureassa, joissa saatiin lisätietoa heidän käyttämistään järjestelmistä.

Digiohjausta kaikille! -hanke

Centria-ammattikorkeakoulu on mukana Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa vuosina 2018-2020 toteutettavassa Digiohjausta kaikille! -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on digitalisaation avulla löytää aidosti uudenlaisia, innovatiivisia keinoja ohjata ja tukea opiskelua sekä urasuunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä koulutuksen yhdenvertaisuutta kehittämällä erilaisten oppijoiden ohjausta ja opintojen esteettömyyttä erilaisten digitaalisten sovellusten avulla.

Oppimisanalytiikka - avain parempaan oppimiseen AMKeissa

Xxxxx on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2018-2020 rahoittama hanke, jossa pilotoidaan, tutkitaan ja kehitetään oppimisanalytiikan hyödyntämistä ammattikorkeakouluissa. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä 11 korkeakoulun kanssa ammattikorkeakoulujen oppimisanalytiikkaan liittyvää osaamista sekä luodaan uusia oppimisanalytiikkaa tukevia digitaalisia työkaluja ja ympäristöjä.

Opintopolkujen joustavoittaminen

Suuri opetussuunnitelmauudistus käynnistyi joulukuussa ja uudistamisen yhtenä tavoitteena on opintopolkujen joustavoittaminen. Uudistusprosessissa tehdään tiivistä yhteistyötä Edufuturan Kajo- kärkihankkeen kanssa. Hankkeen edustajat ovat olleet mukana prosessin suunnittelussa ja toimivat sparraajina prosessin aikana. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 2022.

Jatkuvan oppimisen haasteisiin on vastattu erityisesti avoimien ammattikorkeakouluopintojen kautta. Centria on kehittänyt viime vuosina polku- ja väyläopintoja helpottamaan opintojen aloittamista ja nopeuttamaan valmistumista. Avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintopistemäärä kasvoi viime vuonna 47 %. Vuonna 2018 avoimessa korkeakoulutuksessa suoritettiin 2900 opintopistettä. Viime vuonna vastaava luku oli 4269.

Avoimien ammattikorkeakouluopintojen rinnalla järjestetään laajaa täydennys- ja työvoimapoliittista koulutusta, jota toteutetaan yhteistyössä elinkeino- ja työelämän toimijoiden kanssa. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen on suunnitellut kaksikymmentäyksi ammattikorkeakoulua yhdessä. Ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä myös erikoistumiskoulutuksen toteutuksessa. Pohjoisen alueen ammattikorkeakoulut (Lapin amk, Kajaanin amk, Oulun amk ja Centria) toteuttavat Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumisopinnot yhdessä verkko-opintoina. Näihin ammattikorkeakouluihin valitut opiskelijat muodostavat yhden ryhmän. Centria vastaa tarpeisiin myös muuntokoulutuksilla, joita toteutetaan tulevaisuudessakin perusrahoituksella ja opetus- ja kulttuuriministeriön erikseen myöntämällä rahoituksella. Jatkuvan oppimiseen haasteeseen on vastattu myös usealla mm. OKM:n rahoittamalla erikoistumis-

/täydennyskoulutuksella. Näitä ovat Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä -erikoistumiskoulutus, Bio- ja kiertotalouden erikoistumiskoulutus, POST-IT, Sitran kiertotaloushanke, Veneteollisuuden erikoistumiskoulutus ja Highway 2 Code (H2C). Näitä koulutuksia toteutetaan suurimmaksi osaksi muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Uusi toimintamalli on Road to Software Engineering - koulutus, joka alkoi Pietarsaaressa tammikuussa 2020. Koulutus on suunniteltu vastaamaan alueen työvoimatarpeita. Pietarsaaren kaupunki on osallistunut sekä koulutuksen suunnitteluun että sen rahoitukseen.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa riittävän määrän opintoja suorittaneet voivat hakea avoimen amk:n väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi ilman valtakunnalliseen yhteishakuun osallistumista. Suomessa toisen asteen tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat suorittaa väyläopintoina Centrian avoimia ammattikorkeakouluopintoja maksutta. Tammikuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa toiseen asteen opiskelijoille suunnattu markkinointitapahtuma. Tapahtuman aikana järjestettyihin työpajoihin osallistui noin 300 opiskelijaa ja opettajaa. Yhdessä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän (KPEDU) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) opinto-ohjaajien kanssa on laadittu taulukko, kuinka toisen asteen tutkintojen yhteisten aineiden osaamisvaatimukset vastaavat Centrian vastaavien verkko-opintojaksojen sisältöjä.

Centrian toiminta-alueen lukioiden kanssa tehdään yhteistyötä samoin kuin Raahen alueen kanssa tehdään yhteistyötä korkeakoulutarjonnan lisäämiseksi. Kalajoen lukion kanssa on tiivistetty yhteistyötä sopimalla

uudenlaisen liiketalouden koulutuksen koulutusyhteistyön ja opiskelijarekrytoinnin ja -valinnan käynnistämisestä. Ensimmäinen pilottiryhmä käynnistyi vuoden alussa. Tämä toimintamalli on tarkoitus laajentaa myös muihin lukioihin, jos se osoittautuu onnistuneeksi.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Ammattikorkeakoulu uudistaa kampusrakennettaan sopimuskaudella purkamalla koulutuksen päällekkäisyyksiä ja vahvistamalla toiminnallista yhteistyötä sekä tilojen ja infrastruktuurien yhteiskäyttöä yliopistokeskuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Ammattikorkeakoulu keskittää opetus- ja TKI-toimintaa Kokkolan kampukselle ja uudistaa Ylivieskan kampuksen toimintaa sekä hyödyntää monimuoto-opetuksen ja TKI-toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia koko toiminta-alueellaan.

Ammattikorkeakoulut (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) laativat yhteistyössä alueen yliopistojen (OY, LY) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.

Pohjois-Suomen korkeakouluyhteistyö

Pohjois-Suomen korkeakoulu yhteistyö ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla, vaikka yhteistyön alkutaipaleella olikin tapaamisia melko säännöllisesti. Konkreettinen tulos yhteistyöstä on kuitenkin ICT-alan täydennyskoulutushanke POST-IT, johon Pohjois-Suomen korkeakoulut osallistuvat sekä toteutuneet ja suunnitella olevat opettajavaihdot. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun edustajat vierailivat Centriassa syksyllä vertaisoppimismielessä ja vastaavanlainen vieraili Kajaaniin on sovittu keväälle 2020.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Centria ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa

suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Ammattikorkeakoulu suunnittelee opintonsa tiivissä yhteistyössä toisen asteen koulutuksen kanssa siten, että siirtyminen korkeakouluopintoihin nopeutuu.

Ammattikorkeakoulu lisää digitaalista opetustarjontaa, digipedagogista osaamista ja oppimismahdollisuuksia vuoteen 2018 mennessä luodakseen aiempaa paremmat mahdollisuudet ympärivuotiseen opiskeluun.

Tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa

Centriassa on panostettu ohjauspalveluihin palkkaamalla yksi opinto-ohjaaja lisää ja lisäämällä tutoropettajien tuntiresursseja. Centriassa on myös otettu käyttöön yhtenäiset opinnollistamisen ohjeistukset. Erityisesti opintojen päättövaiheen ohjauksessa työn opinnollistaminen kuuluu työvälineisiin, joilla sujuvoitetaan opintojen loppuun saattamista.

Centriassa on kehitetty ilman hankerahoitusta coaching-malli, jolla yliaikaisia opiskelijoita tuetaan tutkinnon suorittamisessa sekä työelämään siirtymisessä. Malliin kuuluu 1) opintojen jumittumisen tunnistaminen, 2) henkilökohtaisten viivästymiseen johtavien syiden selvittäminen, 3) suunnitelman laatiminen opintojen loppuunsaattamiseksi, 4) ryhmäohjaus ja henkilökohtainen coaching 5) opinnäytetyöprosessin sujuvoittaminen ryhmässä ja henkilökohtaisessa coachingissa, 6) työelämän kytkeminen opinnäytetyövaiheeseen ja 7) mahdollinen opinnollistaminen. Mallia kehitettiin Kokkolan kampuksella ja tänä lukuvuonna laajennettiin myös Ylivieskan kampukselle.

Centria tarjoaa laajasti siirto-opiskelumahdollisuuksia, ja toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Myös toisessa korkeakoulussa kesken jäänyt tutkinto on mahdollista suorittaa Centriassa loppuun kevyellä hakumenettelyllä, ja aiemmat opinnot huomioidaan kattavasti.

Digitaalisen opetustarjonnan laajuutta ja saatavuutta on lisätty. Varsinkin eAMK-hankkeen CampusOnline- tarjonnasta löytyy runsaasti Centrian opintojaksoja. Olemme lisänneet etäopiskelumahdollisuuksia sekä alemmissa että ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Kansainvälistymistavoitteiden vuoksi olemme tuottaneet englanninkielisiä toteutuksia verkkovälitteisesti.

Sujuvat siirtymät työelämään

SKAALA-hanke

Hankkeessa kehitetään työelämän kanssa yhdessä malli, jolla helpotetaan positiivisen rakennemuutoksen alojen työvoimapulaa ketterästi, täsmällisesti ja nopeasti. Malli sisältää kaksi keskeistä osiota: työelämälähtöisen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja työelämän vaatiman osaamisen kuvaamisen niin, että puuttuva osaaminen voidaan tuottaa täsmätarpeeseen. Hanke ei siis kehitä tutkintoon johtavaa koulutusmallia, vaan keskittyy osaamisteemoista rakentuvaan tutkinnon osaan tai osiin ottamatta kantaa niiden laajuuteen muutoin kuin yritystarpeiden kautta.

Osaamisen tuottamiseksi ketterästi ja kustannustehokkaasti hankkeen toteuttajaorganisaatiot kehittävät yhteisen verkostomaisen mallin, jolla saadaan sekä henkilökohtaisen osaamistarpeen näkökulma, että koulutuksen tuottamisen kustannustehokkuus toteutettua. Tämä tarkoittaa sitä, että toteuttajaorganisaatiot kokoavat osaaja- ja osaamispoolin tuomaan laaja-alaisen osaamisen yhteen. Lisäksi tässä hyödynnetään jo aiemmin ammattikorkeakoulujen yhteisissä kehittämishankkeissa (kuten eAMK) kehitettyjä digitaalisia ratkaisuja. Tähän mennessä on kartoitettu yritysten koulutustarpeita ja osaamisvajeita, jotka ovat kasvun tai menestymisen esteenä.

DUDE-hanke

Centria-ammattikorkeakoulun koordinoimassa DUDE (Do Your Own Diligence) -hankkeessa pyritään tiivistämään alle 29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten työelämäyhteistyötä digitalisaatioalalla.

Hankkeen yhteistyöyritykset tarjoavat digitalisaatioon liittyviä tehtäviä nuorille, joita he työstävät hankkeen henkilöstön ohjauksessa. Näiden tehtävien kautta nuoret pääset osoittamaan oman osaamisensa, ja tuovat sitä esiin tekemällä tai päivittämällä oman ansioluettelonsa ja portfolionsa. Oman alan työpaikkojen hakeminen on osa DUDE-jaksoa, jossa tehdyt materiaalit tulevat aitoon käyttöön. Xxxxx tukee työelämään/koulutukseen siirtymistä, luo polkuja opinnoissa etenemiseen ja ehkäisee syrjäytymistä.

Osallisuudella ja yhteistyöllä sujuviin oppimispolkuihin -hanke

Centria-ammattikorkeakoulu hallinnoi Opetushallituksen pääosin rahoittamaa Osallisuudella ja yhteistyöllä sujuviin oppimispolkuihin -hanketta, jossa edistetään ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kotoutumista esim.

opintoihin ja työllistymiseen liittyvin keinoin. Hankkeen kohderyhmää ovat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, työnantajat ja koulutustoimijat. Hankkeessa etsitään keinoja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ja työnantajien kohtaamiselle esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia, joissa työnantajat ja työnhakijat voivat löytää toisensa.

Centrian TalenttiTehdas on keväällä 2019 lanseerattu opintokokonaisuus, jossa opiskelijat muodostavat itselleen kokonaiskuvan kemianteollisuudesta toimialana. TalenttiTehtaassa opiskelijat oppivat yritystoiminnan lainalaisuudet, kummiyritysten valmistusprosessit ja tuoteapplikaatiot sekä saavat valmiudet markkinoida kansainvälisesti omaa osaamistaan. Tiimit työskentelevät projektimaisesti valmentajien ohjauksessa ja tiiviissä yhteistyössä kummiyritysten kanssa. Toinen pilottiryhmä käynnistyi 2020 tammikuussa. Jatkossa on tarkoitus laajentaa toimintaa ja tarjota tätä mahdollisuutta myös tietotekniikan opiskelijoille.

Maahanmuuttajakoulutus

Uoma-hanke

Hankkeen tavoitteena on

- Toteuttaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille non-stop-lisäkoulutusmalli, jossa huomioidaan aikaisempi osaaminen.

- Kehittää lisäkoulutusmalliin erilaisia toteutustapoja, joissa maahanmuuttajan työllistyminen ja yksilölliset koulutustarpeet tulevat huomioiduiksi. Opintojaksojen tavoitteiden mukainen toiminta tähtää lopulta maahanmuuttajien asiantuntemuksen mukaiseen työllistymiseen.

- Pilotoida ja edelleen kehittää Urareitti-hankkeessa suunniteltua "Suomalaisen työelämän osaaja" - korkeakouludiplomia sosiaalialalla ja liiketalouden alalla.

- Kehittää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työelämässä tarvitseman ammatillisen kielen opettamiseen soveltuvia malleja, jotka edistävät suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä YKI 4 -tasolle.

Osallisuudella ja yhteistyöllä sujuviin oppimispolkuihin -hanke

Centria-ammattikorkeakoulu hallinnoi Opetushallituksen pääosin rahoittamaa Osallisuudella ja yhteistyöllä sujuviin oppimispolkuihin -hanketta, jossa edistetään ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kotoutumista esim. opintoihin ja työllistymiseen liittyvin keinoin. Hankkeen kohderyhmää ovat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, työnantajat ja koulutustoimijat.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulun parantaa sopimuskaudella TKI-toiminnan prosesseja, tuloksellisuutta ja johtamista. Ammattikorkeakoulu kehittää TKI-toimintaansa vahvuusalueillaan rakentamalla yhteistyötä kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme.

TKI:n toimintamalleja on viety edelleen systemaattisesti eteenpäin. Vuoden aikana saatiin oikeudensiirtosopimukset tuotettua ja koko TKI-henkilöstö allekirjoitti nämä. Xxxxxxxx opiskelijajärjestö Copsan kautta opiskelijoiden kanssa sovittiin salassapito- ja oikeudensiirtosopimusten muoto ja jatkossa myös opiskelijat allekirjoittavat nämä osallistuessaan hankkeeseen. Loppuvuodesta 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana saatiin myös opetuksen johtoryhmässä päätettyä, että opettajat allekirjoittavat hankekohtaisen salassapito- ja oikeudensiirtosopimuksen. Lisäksi vuoden vaihteeseen 2019-20 saatiin malli omistusoikeudensiirtosopimuksesta tehtyä. Aiemmin luotuja yleisiä toimitusohjeita myös tarkennettiin vuoden aikana.

TKI:n strategista toimintaohjelmaa toteutettiin järjestelmällisesti. Päätavoitteeksi vuosille 2019-2022 valittiin

1) profiilin ja kärkiosaamisen vahvistaminen, 2) tulosten levittäminen, 3) kansainvälisyyden edistäminen ja 4) TKI:n ja opetuksen integraatio. Valitut painoalueet - tuotantoteknologia, digitalisaatio, kemia ja biotalous sekä yrittäjyys ja hyvinvointi - säilyvät, mutta strategiatyön myötä jokaisen painoalueen kärkiosaamistavoitteet on määritelty entistä tarkemmin. Profiilia ja kärkiosaamista vahvistettiin toimenpitein jokaisella painoalueella. Erityisesti maatalouden digitalisaatioon (AgroTech) sekä harvaan asuttujen seutujen digitalisaation kiinnitettiin huomiota. Näiden molempien ympärille pyritään vuoden 2020 aikana luomaan klusteri. Myös alueen puuklusterin vahvistamiseen panostettiin ja tätä klusteria pyritään myös edelleen kehittämään jatkossa.

Tulosten levittämisessä TKI-toiminta on järjestelmällisesti kasvattanut toimintaansa. TKI:n oma Centria News -verkkojulkaisu ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja se toimii myös asiakaslehtenä. Se lähetetään 3600 vastaanottajalle. Olemme parantaneet näkyvyyttä myös alueen lehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Erityishuomiona vuoden 2019 aikana on ollut tulosten selkeämpi viestintä ympäristöön, jotta varsinkin alueella ihmiset tunnistavat Centrian TKI-toiminnan. Kansainvälisyys sai aimo harppauksia eteenpäin varsinkin kahden Horizon 2020 -hankkeen (TRINITY ja AFarCloud) alkamisen myötä. Järjestimme myös vuoden aikana keskeisille hankevalmistelijoillemme koulutusta kansainvälisten hankkeiden valmisteluun ja hakemiseen.

Opetuksen ja TKI:n integraation edistämiseksi järjestimme opiskelijoille erityisen tilaisuuden, jossa hankkeidemme projektipäälliköt esittelivät käynnissä olevia hankkeita ja niissä avoinna olevia harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Hankkeisiin osallistuu noin 60 opettajaa vuodessa ja noin 40 hanketyöntekijää käy opettamassa eri opintojaksoilla vuoden aikana.

TKI-toiminnan kokonaisvolyymi laski hieman, ollen 8,4 miljoonaa euroa (8,6 miljoonaa euroa edellisenä vuotena). Hankkeiden ja henkilöstön määrä kuitenkin säilyivät suunnilleen samoina. Kehittämis- ja koulutuspalveluiden volyymi säilyi samana 1,6 miljoonaa eurona kuin viime vuonna.

YAMK-koulutuksia on kehitetty tiiviisti vuoden 2019 aikana. Loimme uuden insinööreille suunnatun tietotekniikan YAMK-ohjelman. Ikävä kyllä epäonnistuimme markkinoinnissa sekä kevään että syksyn osalta, emmekä päässeet vielä käynnistämään ohjelmaa. Vuoden 2019 aikana YAMK-toiminnassa kiinnitettiin huomiota opetussuunnitelmien uusimiseen siten, että ne mahdollistavat Centrian omien koulutusalojen välisen yhteistyön lisäämiseen. uusimisessa kiinnitetään enemmän huomiota koulutusalojen välisen yhteistyön lisäämiseen. Tässä työssä on löydetty yhteisiä opintojaksojen toteuttamismahdollisuuksia ja näitä viedään eteenpäin edelleen vuonna 2020. Yhteistyötä YAMK-opintojen osalta tehdään edelleen tiiviisti Kajaanin, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi XAMK:n kanssa toteutetaan YAMK-opintoja yhdessä.

Avoin tiede ja tutkimus on edelleen työn alla. Vuoden aikana suunniteltiin vuoden 2020 toimenpiteitä. Näihin kuuluvat vierailu SeAMKiin heidän avoimen tieteen ja tutkimuksen toiminaan. Lisäksi vuoden 2020 projektipäälliköille suunnatun koulutuksen sisällöissä tullaan avoimen tieteen ja tutkimuksen merkitystä painottamaan. Strategiatyön uusimisen aikana avoimen tieteen ja tutkimuksen merkitystä edelleen vahvistettiin ja sitä pyritään nostamaan tulevan strategiakauden aikana 2021-2024 tasolle 4.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin

tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Opiskelijoiden tyytyväisyys ja hyvinvointi menestystekijänä

Centria menestyi jälleen erinomaisesti valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijakyselyn tuloksissa. Centria sijoittui ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen kokonaisarvioinnissa 23 ammattikorkeakoulun joukossa jaetulle ensimmäiselle sijalle keskiarvolla 5,3. Myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osalta Centria oli ykkönen keskiarvolla 5,8.

Joka toinen vuosi Centria suorittaa oman opiskelijakyselyn. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta 2019. Tulokset osoittavat, että Centrian opiskelijat ovat monelta osin tyytyväisiä koulutukseen, oppimisympäristöihin ja opettajiin. Erityisesti seuraavat asiat nousevat kyselyn palautteissa esille positiivisina asioina:

- Centriassa hyvä ote ja asenne opiskella

- opettajien ja ryhmätutoreiden ammattitaito, innostus, ajantasaisuus ja alaan liittyvä kiinnostus

- opettajat joustavia, kannustavia ja pitävät opiskelijoiden hyvinvointia tärkeänä

- henkilöstön ystävällisyys, avuliaisuus

- uudet tilat, viihtyminen hyvää

- opiskelijan ja hänen kokemuksensa huomioiminen ihmisläheisesti

- monimuoto-opetuksen hyvä toimivuus, mahdollisuus opiskella monimuotoisesti ja etänä, luentojen tallennukset

- kirjaston siirtyminen kampukselle

- opintojen sisällöllinen laatu

- yhteyden saaminen opettajiin hyvää

- palautteen antaminen kysely(ide)n kautta

Henkilöstön hyvinvointi menestystekijänä

Centria-ammattikorkeakoulu nosti strategiassaan yhdeksi kärkihankkeeksi henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen menestystekijäksi. Ammattikorkeakoulu käynnisti toimenpiteitä, joiden avulla se lisäsi henkilöstöjohtamisensa järjestelmällisyyttä ja kattavuutta sekä modernien HR-käytänteiden hyödyntämistä.

Centria sisällytti Henkilöstö-, työhyvinvointi- ja koulutussuunnitelmaansa ennakoivaan työkyvyn johtamiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin liittyvän ohjelman, jota ammattikorkeakoulu on toteuttanut vuoden 2019 alusta. Ohjelma sisältää toimia henkilöstön kokonaisvaltaisen työkyvyn kehittämiseen (Firstbeat-hyvinvointianalyysit, ryhmävalmennukset, työkyvyltään ja terveydeltään riskiryhmässä olevien seulonta ja heille erityistoimet, henkilöstön kollektiiviset hyvinvointia tukevat kerhot jne.) sekä työkaluja varhaisiin toimiin liittyen työkyvyn kehittämiseen ja johtamiseen.

Ensimmäisen ohjelmavuoden jälkeen sairauspoissaolot vähenivät 8,1 päivästä/henkilö 6,8 päivään/henkilö. Myös Great Place to Work- henkilöstökyselyn kokonaisarvosana nousi vuoden 2018 lukemasta 60/100 lukemaan 67/100 vuonna 2019.

Esimiestyötä ja johtamista on kehitetty säännöllisesti kasvattamalla esimiesten osaamista ja johtamistaitoja sekä rakentamalla yhteisiä käytänteitä. Tätä on toteutettu mm. hyödyntäen Esimiesfoorumeita sekä sitouttamalla esimies yksilöcoachingiin. Merkittävin esimiehille rakennettu yhteinen toimintamalli on uudistettu sähköinen kehityskeskusteluformaatti OSS.

Uuden henkilöstön sitoutumista ammattikorkeakouluun on parannettu ja nopeutettu laatimalla uusi perehdytysmalli, joka on antanut uusien henkilöiden tueksi mm. vertaismentorin ja laajentanut perehdytysjaksoa pidemmäksi.

Henkilöstöpolitiikkaa on tuotu lähemmäksi henkilöstöä uudistamalla ja päivittämällä ohjeistus sekä tuomalla se paremmin saavutettavaan paikkaan.

Henkilöstön työn tekemiseen, kouluttautumiseen sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseen on luotu joustoja (ajasta ja paikasta riippumattoman työn joustavat periaatteet).

3. CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Centria on alueensa elinkeino- ja työelämän keskeinen edistäjä ja alueen osaamistarpeen täyttäjä. Profiililtaan Centria on työelämälähtöinen, digitalisaatioon ja kansainvälisyyteen panostava korkeakoulu.

Centria-ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti kansainvälistymisen vahvistaminen näkyy erityisesti opetuksen toimintasuunnitelmassa, jossa uusiin opetussuunnitelmiin suomenkielisessä koulutuksessa on lisätty pakollisena englanninkielisiä ammattiopintoja.

Opettajien ja muun henkilöstön vaihto on ollut vilkasta mutta valitettavasti opiskelijoiden vaihtoluvut ovat laskeneet, varsinkin lähtevien opiskelijoiden. Vaikka ilmiö on valtakunnallinen, yhtenä syynä Centriassa näihin laskeviin lukuihin on nähty monimuotokoulutuksen lisääntyminen ja opiskelijoiden lisääntynyt osa- aikatyö. Centria on kasvattanut lyhyiden ulkomaille tapahtuvien vierailujen määrää antaakseen opiskelijoille kipinän vaihtoon lähtemiseen sekä pyrkinyt lisäämään kotikansainvälistymistä.

Yhteistyö erityisesti Aasiassa (Kiina, Vietnam) on vahvistunut ja yhteistyö on johtanut useiden double degree

-sopimusten solmimiseen. Kiinasta saapui syksyllä 2019 25 double degree opiskelijaa ja myös Vietnamista saapuvat ensimmäiset double degree opiskelijat syksyllä 2020 (5 opiskelijaa). Tiiveintä yhteistyö on tällä hetkellä Liaoning Shihua Universityn kanssa, jossa Centria kouluttaa kemiantekniikan insinöörejä Kiinan opetusministeriön rahoittamassa projektissa. Hakijamäärät englanninkielisiin koulutusohjelmiin ovat kasvaneet jo kaksi vuotta peräkkäin reippaasti.

Centria-ammattikorkeakoulun koulutuksen viennin liikevaihto oli 677 000 (tuloutetut maksut) euroa vuonna 2019 ja liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2020, sillä lukuvuosimaksullisista opiskelijoista ensi syksynä on kolmas vuosikurssi suorittamassa opintojaan.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulu on määritellyt painoaloikseen kemian ja biotalouden, tuotantoteknologian, digitalisaation sekä yrittäjämäisen palvelutuotannon.

Ammattikorkeakoulujen keskeisiä vahvuuksia TKI-toiminnassa ovat soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen käytäntöön vienti sekä tutkimusryhmien (tai -tiimien) yhteistyö. Näihin molempiin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota vuonna 2019 strategiatavoitteiden mukaisesti. Aluevaikuttavuus ja viestintä Centrian toiminnasta on myös nostettu pinnalle, ja tämä on näkynyt positiivisesti ulospäin.

Kemia ja biotalous painoalana

Tiimin fokusta terävöitettiin yhä edelleen. Vuonna 2019 alkoi kaksi uutta hanketta, joiden tavoitteina on luonnontuotteiden arvon ja kilpailukyvyn kasvattaminen. Näiden kautta pyritään erityisesti tukemaan alueen luonnontuotealan yritysten mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa ja tehdä siitä kilpailukykyisempää.

Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen käynnistettiin hankkeita, joiden kautta voidaan hyödyntää

paremmin elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä ja yritysten ekoinnovaatioiden tukemista. Yhteistyötä muiden painoalojen kanssa tiivistettiin ja erityisesti digitalisaatio ja tuotantoteknologiatiimien kanssa. Erityisesti akkujen kierrätykseen on haettu tiivistä yhteistyötä tuotantoteknologiatiimin kanssa.

Tuotantoteknologia painoalana

Vuoden aikana terävöitettiin erityisesti robotiikkapuolen osaamista. Kolmessa hankkeessa kehitetään tätä osaamista eri aloille sovellettuna. Maatalouteen ja hyvinvointiin suuntautuneet hankkeet katsovat, miten robotiikan kautta voidaan tehostaa ja tuottaa uutta lisäarvoa. Puu- ja rakennustuotealan teemaa profiloitiin paremmin ja erityisesti Rakennusalan koulutustehdas -teema on noussut merkittäväksi teemaksi. Tätä profilointia jatketaan tulevina vuosina.

Tuotantoteknologiatiimi tekee erittäin luontaista yhteistyötä digitalisaatiotiimin kanssa ja näiden tekemiset risteävät useassa hankkeessa. Erityistä ilahdusta tuottaa myös sote-alan kanssa tehtävä yhteiskehittäminen robotiikan alalla.

Digitalisaatio painoalana

Centria-alueella löytyy vahvaa tekemistä myös PK- ja maatalousyritysten toimesta. Digitalisaatiotiimi on ottanut askeleita vahvistaakseen näiden molempien alojen digitalisaatiota. Eritysesti maatalousteemaan liittyvät hankkeet ovat vieneet teknologista kehitystä alueen maatalousyrittäjiin. Lisäksi osaamisen kehittämistä tulevaisuuden teknologioiden parissa on tapahtunut erityisesti perehtymällä ja vahvistamalla Drone- ja 5G-teknologioiden tekemistä. Varsinkin tulevaisuudessa näiden yhdistäminen siten, että droneja voidaan etäohjata 5G-verkkojen kautta, on ollut luontainen tutkimuksen kohde Centrialle.

Digitalisaatiotiimin osaamista hyödynnetään läpileikkaavasti kaikilla painoaloilla ja tätä yhteistyötä on vahvistettu vuoden aikana ja edelleen tullaan vahvistamaan.

Yrittäjyys ja hyvinvointi painoalana

Yrittäjyys ja hyvinvointitiimissä vahvistettiin vuoden aikana erityisesti aluevaikuttamista laajemmin kuin pelkkään yrityskenttään. Centria osallistui syrjäytymisen ehkäisemiseen ja osallisuuden lisäämiseen useissa hankkeissa. Näiden kautta pyritään heikommassa asemassa olevien ihmisten elämän laatua nostamaan ja kehittämään. Lisäksi keskityimme yhdistystoiminnan kehittämiseen. Heille suunnatut palvelumuotoilutyöpajat toiminnan kehittämiseen ja viestinnän tehostamisen työkalut auttavat yhdistyksiä vaikuttamana toiminta-alueeseensa yhä paremmin.

Yhteistyössä on pyritty viemään varsinkin sosiaalialalle ja hyvinvointiin automaatiota ja digitalisaatiota. Näiden kehittäminen sote-alan yrityksissä ja yhdistyksissä vaikuttavat positiivisesti koko alueen hyvinvointiin.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	480
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	20
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	165
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	145
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	150
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	51

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen

johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 17 540 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 16 027 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 600 000 euroa vuonna 2017, 600

000 euroa vuonna 2018, 550 000 euroa vuonna 2019 ja 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Kampusrakenteen ja toimintakulttuurin kehittäminen

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 913 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Johtaja Rehtori