Oikeusguru 2023 - alkukilpailu 8.11. klo 9–11.

Oikeusguru 2023 - alkukilpailu 8.11. klo 9–11.

1. Monivalintakysymykset (10 p.)

1. Avioehtosopimus on rekisteröitävä

• maistraatissa

• käräjäoikeudessa

• digi- ja väestötietovirastossa

• Avioehtosopimusta ei tarvitse rekisteröidä

2. Mitä seuraavista nimistä EI VOI nimilain mukaan hyväksyä Tuisku Talvisen ja Xxxx Jokisen lapsen nimeksi?

• Xxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx

• Xxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxx

• Xxxx Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

• Tuiskuntytär Xxxxxxxx

3. Mitkä seuraavista voivat olla rikoksesta saatavan rangaistuksen koventamisperusteita?

• asianosaisen / rikoksen uhrin sukupuoli

• vastaajan / rikoksen tekijän ensikertalaisuus

• vastaajan / rikoksen tekijän sukupuoli

• vastaajan / rikoksen tekijän kansalaisuus

4. Mikä seuraavista lauseista pitää paikkansa?

• Oikeussubjektilla on oikeustoimikelpoisuus heti syntymässä.

• Yksityisoikeudellisessa oikeussuhteessa on tyypillistä, että julkisyhteisö on määräävässä asemassa.

• Kauppa on kaksipuolinen oikeustoimi eli sopimus.

• Vajaavaltainen ei voi olla vahingonkorvausvelvollinen.

5. Xxxxx laittoi käytetyn skootterinsa myyntiin netin kirpputorisivustolle, ja Karita tarjosi siitä Xxxxxx pyytämän 600 euroa. He sopivat kaupat puhelimessa. Seuraavana päivänä Xxxxxx kaveri Xxxx tarjosi skootterista 700 euroa, ja Xxxxx laati saman tien kauppakirjat Xxxxx kanssa. Tyytyväisen Xxxxxx pankkitili oli paksumpi, Xxxx iloitsi uudesta kulkupelistään, mutta Xxxxxx oli pettynyt. Mitä Karita voi tilanteessa tehdä?

• Karita voi vaatia Xxxxxx korvaamaan hänelle koituneen vahingon viime kädessä vaikka käräjäoikeudessa, jos sovintoon ei sitä ennen päästä.

• Karita ei voi tehdä asialle mitään, koska kyseessä on kahden yksityishenkilön välinen kauppa, jota ei suojaa kuluttajansuojalaki.

• Xxxxx voi vedota siihen, että kauppa sovittiin vain suullisesti eikä ole siitä syystä sitova. Karita ei voi siis vaatia asiassa mitään.

• Karitan tulee tehdä asiasta rikosilmoitus, jolloin poliisi alkaa tutkimaan asiaa petoksena.

6. Mikä väite pitää paikkansa?

• Huoltajien elatusvelvollisuus lapsiinsa ei pääty koskaan.

• Alaikäisen huoltaja on hänen edunvalvojansa, joka tekee oikeustoimia alaikäisen puolesta.

• Xxxxxx äiti voi estää isyyden selvittämisen, jos siihen on riittävät ja juridiset perusteet.

• Adoptoitu lapsi perii aina sekä adoptio- että biologiset vanhempansa.

7. Suomen perustuslain 2 luvun 12§ todetaan: “Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen

rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.” Mikä seuraavista tapauksista pitää paikkansa julkisuusperiaatteen mukaisesti?

• Henkilökohtaiset tulot paljastavat verotiedot ovat salassa pidettäviä, ellei henkilö erikseen hyväksy niiden julkaisua verohallinnon nettipalvelussa.

• Henkilökohtaiset terveystiedot ovat avoimia kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, mutta salassa pidettäviä terveydenhuollon ammattilaisten ulkopuolella.

• Käräjäoikeuden istunnot pidetään julkisina, ellei asiaan osallinen pyydä käsittelyä suljetuin ovin vetoamalla esimerkiksi käsittelyssä ilmi tuleviin arkaluontoisiin terveystietoihin.

• Henkilön ylioppilaskoearvosanat ovat julkisia, ja lukion velvollisuus on ne julkaista.

8. Miten rikesakko ja liikennevirhemaksu eroavat toisistaan? Mikä väite pitää paikkansa?

• Rikesakko on kiinteämääräinen mutta liikennevirhemaksu ei.

• Liikennevirhemaksu ei ole sakko vaan hallinnollinen sanktio.

• Pienistä ylinopeuksista määrätään liikennevirhemaksu, suuremmista rikesakko.

• Xxxxxxxxx poistui rangaistuksista vuonna 2020.

9. Mikä seuraavista väitteistä EI PIDÄ paikkaansa?

• Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden, jos lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään vieraan valtion kansalaisuutta eikä hänellä syntymänsä perusteella ole edes toissijaisesti oikeutta saada minkään vieraan valtion kansalaisuutta.

• Suomen kansalaisella voi olla Suomen kansalaisuuden lisäksi myös yhden tai useamman muun valtion kansalaisuus.

• Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttää sitä, että henkilö vapautuu ensin aiemmasta kansalaisuudestaan.

• Suomea sitovat kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, mitä kaksoiskansalaisuudesta voidaan säätää.

10. Seuraavat väitteet käsittelevät kuntalain oikaisuvaatimusta. Mikä seuraavista väitteistä EI PIDÄ paikkaansa?

• Xxxxxxxxxxxxxxx on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe: jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta.

• Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

• Kunnan viranomaisten päätösten oikaisuvalitukset tehdään kunnanhallitukselle.

• Oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu valtuuston päätökset.

2. Lyhyt essee, enimmäispistemäärä 20 pistettä

Kaksikymmentäkolmevuotiaat Xxxx-Xxxxx ja Xxxx olivat seurustelleet jo muutaman vuoden. Kävi niin onnellisesti, että Xxxx-Xxxxx huomasi olevansa raskaana. Xxxx-Xxxxxx ja Xxxxx vauvat syntyivät lokakuussa. Kaksoset olivat yllätys, koska vanhemmat olivat luulleet odottavansa vain yhtä lasta. He löysivät mukavan papin, joka oli juuri saanut pappisvihkimyksen. Vauva 1 sai kasteessa nimekseen Elmeri, ja 15 minuuttia myöhemmin syntynyt vauva 2 sai nimekseen Xxxxxx.

Xxxx-Xxxxx ja Xxxx päättivät mennä naimisiin, koska he olivat joka tapauksessa sitä mieltä, että haluavat elää elämänsä yhdessä. He sopivat pitävänsä molemmat oman sukunimensä. Xxxx-Xxxxx ja Topi valmistautuivat vihkimiseen huolella ja tekivät kaikki tarvittavat esiselvitykset. Pappi, joka oli kastanut vauvat, lupautui matkustamaan paikalle, vaikka he halusivat vihkimisen tapahtuvan Pielpajärven erämaakirkossa. Xxxx-Xxxxxx ja Xxxxx toiveena olivat pienet ja romanttiset häät, ja juhliminen tapahtuisi sitten myöhemmin.

Kesäkuussa koitti kaunis hääpäivä. Xxxx-Xxxxxx ja Xxxxx saapuessa pappi oli jo paikalla. Xxxxx kertoi patikoineensa yksin paikalle, koska oli kuulemma ollut kova hässäkkä töissä, ja hän oli halunnut hetkisen rauhoittua. Xxxxx kertoi unohtaneensa vihkimiseen liittyvät asiakirjat kotoa lähtiessään, mutta kolmikko sopi tapaavansa seuraavana arkipäivänä seurakuntatalolla, jossa vihkipari saisi paperit. Pappi vihki Xxxx- Xxxxxx ja Topin lyhyen kaavan mukaan. Xxxxxxxx sanoi päättäväisesti “Tahdon”, jonka jälkeen pappi totesi heidät aviopuolisoiksi. Linnut lauloivat, ja kaikki oli juuri niin idyllistä kuin nuoripari toivoi: vain luonnon äänet, he kaksi sekä pappi. Voisiko enää ihanammin olla?

Xxxx-Xxxxx ja Xxxx lähtivät ajamaan kotiinsa vihkimisen jälkeen. Kävi niin, että kesäyönä auton eteen loikkasi hirvi. Xxxxxxxx ei auttanut, ja auto törmäsi hirveen tuhoisin seurauksin. Xxxx menehtyi saman tien.

Xxxx-Xxxxx oli surun murtama. Miten tästä selvitään? Oli pienet vauvat Xxxxxx ja Xxxxxx, mutta sitten pitäisi miettiä hautajaisia ja kaikenlaisia virallisia selvittelyjäkin. Xxxx-Xxxxx muisteli lukeneensa jostain, että tarvitaan virkatodistus ja vaikka mitä, jotta hän saisi heidän yhteiselle tililleen käyttöoikeuden. Lisäksi oli mainittu jotain osituksesta ja perinnönjaosta. Xxxxxxxxxxxx se nyt häntä itseään, kun heillä oli yhteinen 180 000 euron arvoinen asunto-osake, jossa he olivat asuneet? Asunto oli ostettu puoliksi kummankin nimiin jo seurustelun aikana, vuosi ennen vihkimistä. Sitä ennen he eivät olleet asuneet yhdessä.

Kummallakin oli ensiasunnon ostamista varten velkaa: Anni-Leenalla 86 000 euroa ja Topilla 62 000 euroa. Xxxx-Xxxxx muisteli Topin puhuneen perintöverosta, kun hän oli perinyt mummonsa Xxxxxxx. Annelin perintö 120 000 euroa oli maksettu Xxxxx tilille sopivasti ennen lasten syntymää lokakuussa. Xxxx-Xxxxx oli entistä hämmentyneempi ja pohti, koskisiko perintövero nyt häntäkin, kun heidät oli juuri eilen vihitty?

Xxxx oli ajatellut maksaa asuntolainaa pois ja ostaa auton, mutta hän ei ollut ehtinyt tehdä sitä.

Xxxx-Xxxxx on asiasta hyvin hämmentynyt ja pyytää apuasi. Pohdi asiaa oikeudellisesti: Mitä asiakirjoja Xxxx-Xxxxxx pitää tehdä, koskevatko hänen lukemansa asiat osituksen ja perinnönjaon tekemisestä sekä perintöverotuksesta häntä itseään ja jos eivät, niin koskevatko ne jotakuta toista?

3. Pitkä essee, enimmäispistemäärä 30 pistettä

Markku ja Taisto harjoittavat LVI-alan yritystoimintaa yhdessä perustamansa henkilöyhtiön kautta. Xxxxxx isä Xxxxxx on sijoittanut yritystoimintaan 30 000 euron suuruisen panoksen, joka on huomioitu yhtiön perustamisasiakirjassa eli yhtiösopimuksessa. Muulla tavoin Veikko ei osallistu käytännön yritystoimintaan, vaan Markku ja Xxxxxx hoitavat kaiken. Taiston hyvä ystävä Xxxxxx on palkattu mukaan toimintaan auttamaan asiakkaille tehtävissä töissä. Pentti on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2013.

Yritystoiminta on Markun ja Taiston välillä järjestetty siten, että Markku hoitaa pääasiassa yrityksen ”toimistoa” eli vastaa puheluihin, ottaa asiakkaiden toimeksiantoja vastaan ja hoitaa laskutuksen. Taisto sen sijaan keskittyy pääasiassa asiakastöihin ystävänsä Xxxxxx kanssa. Välillä roolit kuitenkin vaihtuvat, eikä kyseisestä työnjaosta ole varsinaisesti sovittu mitään. Lähtökohtana on siis se, että Xxxxxx ja Taisto ovat tasavertaisia liikekumppaneita ja saavat molemmat korvausta yhtiön eteen tekemästään työstä.

Eräänä päivänä Xxxxxx saa soiton asiakkaalta, joka ilmaisee tyytymättömyyttään Taiston ja Pentin toimintatapoihin. Asiakas on pahastunut siitä, että Xxxxxx ja Pentti ovat tuoneet kengissään kuraa asiakkaan asunnon eteisen matolle käydessään hoitamassa asiakastoimeksiantoa. Xxxxxx suivaantuu asiakkaan puhelusta, sillä siisteys on yksi keskeisimmistä yrityksen asiakaslupauksista ja käskee Taiston ja Xxxxxx tapaamiseen luokseen. Tapaaminen eskaloituu kovaääniseksi, ja tapaamisen päätteeksi Xxxxxx ilmoittaa antavansa välittömästi potkut sekä Taistolle että Pentille, koska ei tarvitse yrityksessään noin surkeita työntekijäitä.

Xxxxxx yrittää vastustaa potkuja sanomalla, ettei Xxxxxxxx ole toimivaltaa yksin päättää yrityksen asioista. Xxxxxx saa tästä vettä myllyynsä ja ilmoittaa, että yrityksen tosiasiallisena johtajana hän saa omassa yrityksessään tehdä mitä haluaa. Xxxxxx isä Xxxxxx kuulee konfliktista ja soittaa pojalleen rauhoitellakseen tätä. Xxxxxx tulistuu isänsä sekaantumisesta asiaan ja ilmoittaa myös Veikon saavan potkut yritystoiminnasta. Xxxxxx ilmoittaa jatkavansa yritystoimintaa kyseisessä yrityksessä yksin, sillä hän ei tarvitse moisia tunareita pilaamaan yrityksensä mainetta.

Perustele molemmat vastauksesi ja tee viittaukset oheisiin lakiteksteihin. Muista yksilöidä lakiviittauksissasi lain nimi, luku, pykälä ja tarvittaessa myös momentti. Esimerkiksi näin: “Avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain (AKL) 2 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan…”, tai näin: “AKL 2:3.2:n

mukaan…”.

3.1 Arvioi tilannetta yhtiöoikeudellisesti (10 p). Mistä yhtiömuodosta tapauksessa on kyse ja ketkä yhtiössä ovat osallisina? Mitä Xxxxxx voi tehdä tilanteessa? Mitä muut yhtiöön osalliset voivat tehdä tilanteessa? Voiko Markku toteuttaa uhkauksensa jatkaa toimintaansa yksin olemassa olevassa yrityksessä? Miksi / Miksi ei?

3.2 Arvioi tilannetta työoikeudellisesti (20 p). Kenelle tilanteessa ylipäätään voitaisiin antaa potkut ja miksi? Millä perusteella potkut voitaisiin antaa, ja mitä niiden antamisen yhteydessä tulee huomioida? Voiko Xxxxxx toteuttaa tilanteessa uhkauksensa antaa potkut kaikille? Miksi / Miksi ei?

Aineistot tehtävään 3

Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29.4.1988/389 1 luku Yleisiä säännöksiä

1 § Soveltamisala ja yhtiömiesten vastuu

Tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityihin avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin, jollei muussa laissa toisin säädetä. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä kaksi tai useampi harjoittaa yhtiösopimuksen perusteella yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi.

Avoimen yhtiön yhtiösopimuksen osapuolet (yhtiömiehet) vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Kommandiittiyhtiössä yhden tai useamman yhtiömiehen, ei kuitenkaan kaikkien, vastuuta yhtiön velvoitteista on rajoitettu yhtiösopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään.

Tässä laissa tarkoitetaan äänettömällä yhtiömiehellä kommandiittiyhtiön yhtiömiestä, jonka vastuu yhtiön velvoitteista on rajoitettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vastuunalaisella yhtiömiehellä tarkoitetaan kommandiittiyhtiön muuta yhtiömiestä.

…

4 § Yhtiösopimus ja sen muuttaminen

Yhtiömiesten on päivättävä ja allekirjoitettava yhtiösopimus ja siinä on mainittava:

1) yhtiön toiminimi;

2) kotipaikkana oleva Suomen kunta;

3) toimiala; sekä

4) yhtiömiehet.

Yhtiösopimuksen muutos on pätevä vain, jos kaikki yhtiömiehet ovat muutoksesta yksimielisiä.

Yhtiöosuuden tai sen osan luovutus on vailla vaikutusta yhtiötä kohtaan, jolleivät kaikki yhtiömiehet xxxx luovutukselle suostumustaan.

Yhtiösopimuksen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi eikä sitä saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity. Jos yhtiösopimuksen muutos edellyttää sellaisia täytäntöönpanotoimia, joista tehdään merkintä rekisteriin, muutos tulee kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä samanaikaisesti täytäntöönpanotoimien kanssa.

Tämän pykälän 2 ja 3 momentin säännöksiä sovelletaan, jollei yhtiösopimuksessa ole sovittu toisin.

2 luku Avoimen yhtiön yhtiömiesten keskinäiset suhteet

…

2 § Yhtiön asioiden hoito

Yhtiömiehellä on oikeus hoitaa yhtiön asioita ilman toisen yhtiömiehen myötävaikutusta. Yhtiömies ei saa panna toista sijaansa tähän tehtävään.

Yhtiön toimialaan tai tarkoitukseen kuulumattomaan toimenpiteeseen ei saa ryhtyä ilman kaikkien yhtiömiesten suostumusta.

Jos toimenpiteeseen yhtiösopimuksen mukaan vaaditaan useamman kuin yhden yhtiömiehen suostumus, mutta joku heistä on sairauden tai poissaolon vuoksi estynyt suostumusta antamasta, yhtiömies saa kuitenkin suorittaa toimen, jos se on kiireellinen ja yhtiön oikeuden turvaamiseksi tai yhtiötä uhkaavan vahingon torjumiseksi välttämätön. (11.12.2015/1444)

3 § Kielto-oikeus

Yhtiömiehellä on oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen.

Yhtiömiehellä ei kuitenkaan ole kielto-oikeutta, jos hänellä yhtiösopimuksen mukaan ei ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita tai jos toimenpiteestä on yhtiösopimuksen mukaisesti päätetty yhtiömiesten kokouksessa.

…

8 § Yhtiömiehen oikeus palkkioon

Yhtiömiehellä on oikeus saada kohtuullista vastiketta yhtiölle tekemästään työstä sekä yhtiön hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta, vaikka siitä ei ole sovittu, jollei olosuhteista ilmene, että työ tai tehtävät oli tarkoitettu suoritettavaksi vastikkeetta.

Yhtiömiehen, joka haluaa nostaa 1 momentissa tarkoitettua vastiketta koskevan kanteen, on pantava kanne vireille vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työ tai tehtävä suoritettiin.

5 luku Avoimen yhtiön selvitystila

…

2 § Yhtiösopimuksen irtisanominen

Jos yhtiösopimus on voimassa toistaiseksi, jokaisella yhtiömiehellä on oikeus irtisanoa sopimus milloin tahansa ilmoittamalla siitä toisille yhtiömiehille. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jollei toisin ole sovittu.

Jos yhtiön toimintaa jatketaan huolimatta yhtiösopimuksessa sovitun yhtiökauden päättymisestä, pidetään yhtiösopimusta sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan yhtiömiehen eliniäksi tai yli kymmeneksi vuodeksi solmittuun yhtiösopimukseen, kun yhtiökauden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos yhtiömiehet sopivat enintään kymmenen vuoden yhtiökauden jatkamisesta uudeksi enintään kymmenen vuoden yhtiökaudeksi. Sopimus, jolla rajoitetaan avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä olevan luonnollisen henkilön tässä momentissa tarkoitettua oikeutta irtisanoa yhtiösopimus, on tehoton. (11.12.2015/1444)

…

9 § Yhdenmiehenyhtiö

Yhtiö katsotaan purkautuneeksi, jos yhtiömiesten lukumäärä on alentunut yhteen eikä vuoden kuluessa ole noussut vähintään kahteen.

Purkautumisilmoituksen tekemisestä kaupparekisteriin säädetään 6 luvun 5 §:ssä.

7 luku Kommandiittiyhtiö

2 § Sovellettavat säännökset

Kommandiittiyhtiöön ja sen yhtiömiehiin sovelletaan, mitä avoimesta yhtiöstä ja sen yhtiömiehistä on 2–6 luvussa säädetty, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Mitä tämän luvun 3, 4, 8 ja 9 §:ssä säädetään, sovelletaan, jollei yhtiösopimuksessa tai erikseen ole toisin sovittu. (11.12.2015/1444)

3 § Hallintovaltuus

Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita eikä kielto-oikeutta.

Äänettömällä yhtiömiehellä, joka on otettu yhtiön toimitusjohtajaksi, on sama hallintovaltuus kuin toimitusjohtajalla, joka ei ole yhtiömies. Äänetön yhtiömies voi erota ja hänet voidaan vapauttaa tästä sekä muusta erityistehtävästä samalla tavalla kuin ulkopuolinen.

Vastuunalaisen yhtiömiehen vapauttaminen toimitusjohtajan tehtävästä sekä muusta erityistehtävästä ei edellytä äänettömän yhtiömiehen suostumusta.

Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624

I OSA YLEISET PERIAATTEET, PERUSTAMINEN JA OSAKKEET

1 luku Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen 1 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin. Osakeyhtiö voi olla yksityinen (yksityinen osakeyhtiö) tai julkinen (julkinen osakeyhtiö).

Yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulle säännellylle markkinalle. (14.12.2012/756)

Ks. 2 luku 8–12 § ja KaupparekisteriL 564/2023 3 § sekä EurooppayhtiöL 742/2004. L kaupankäynnistä rahoitusvälineillä 748/2012 on kumottu L:lla kaupankäynnistä rahoitusvälineillä 1070/2017.

2 § Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajan rajoitettu vastuu

Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä.

Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle.

3 § Pääoma ja sen pysyvyys

Julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 80 000 euroa. (8.2.2019/184) Yhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin tässä laissa säädetään.

4 § Osakkeen luovutettavuus

Osake voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

5 § Toiminnan tarkoitus

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

6 § Enemmistöperiaate

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

7 § Yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

8 § Johdon tehtävä

Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.

Työsopimuslaki 26.1.2001/55 1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. (3.3.2023/329)

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.

…

3 § Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

6 luku Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä

…

2 § Yleiset säännökset irtisanomisajoista

Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle.

3 § Yleiset irtisanomisajat

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

…

7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 § Yleissäännös irtisanomisperusteista

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

2 § Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. (18.1.2019/127)

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa.

3 § Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

8 luku Työsopimuksen purkaminen 1 § Purkamisperuste

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.