TYÖEHTOSOPIMUS


Metsäteollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen


TYÖEHTOSOPIMUS

16.11.2017 - 30.11.2019

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 6

1 § Soveltamisala 6

2 § Järjestäytymisvapaus 8

3 § Yleissopimuksen noudattaminen 8

4 § Työrauhavelvoite 9

5 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen 9

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 10

6 § Säännöllinen työaika 10

6.1 Työaikamuodot ja työaikapankki 10

6.2 Työviikko ja työvuorokausi 11

6.3 Arkipyhäviikot 11

6.3.1 Säännöllinen työaika arkipyhäviikkoina. 11

6.3.2 Keskeytyvä vuorotyö (tam 25, 26, 35, 36) sunnuntaina, arkipyhinä ja niihin liittyvinä vapaapäivinä 12

6.3.3 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) sekä keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) helatorstaina ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvana loppiaisena 12

6.4 Tes‐seisokit 12

6.4.1 Töiden keskeytyminen tes‐seisokkeina 12

6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes‐seisokkeina 13

6.4.3 Kunnostus‐ ja korjaustyöt tes‐seisokkeina 13

6.4.4 Töiden jatkaminen tes‐seisokkina 13

6.5 Lepoajat 13

6.5.1 Xxxxxxxxxxxx lepoaika 13

6.5.2 Virkistystauot päivätyössä 14

6.5.3 Vuorokausilepo 14

6.6 Työajan seuranta 14

6.7 Lastaus‐ ja purkaustyöt 14

6.8 Keskeytymätön vuorotyö (tam 37). 14

6.8.1 Tam 37:n käyttö 14

6.8.2 Säännöllinen työaika (tam 37) 14

6.8.3 Työvuorojärjestelmä (tam 37) 15

6.8.4 Työvuorojärjestelmän valinta (tam 37) 15

6.8.5 Työskentely neljässä vuorossa 16

6.8.6 Vuorovapaajärjestelmä (tam 37) 17

6.8.7 Vuorovapaa (tam 37) 19

6.8.8 Vuorovapaan antaminen (tam 37) 19

6.8.9 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37) 20

6.8.10 Uusi työntekijä (tam 37) 22

6.8.11 Työskentely kesken vuorovapaiden (tam 37) 22

6.8.12 Koulutus ja vuorovapaat (tam 37) 22

6.8.13 Tes‐seisokeista ansaittavat vuorovapaat 23

6.8.13.1 Vuorovapaiden ansainta tes‐ seisokkityöskentelystä 23

6.8.13.2 Poissaolon vaikutus tes‐seisokkityöskentelystä ansaittaviin vuorovapaisiin 24

6.8.13.3 Korjaus‐ ja eräät aloittamis‐ ja lopettamistyöt tes‐seisokkina 24

6.8.13.4 Tes‐seisokkityöskentelystä ansaittujen vuorovapaiden antaminen. 24

6.8.13.5 Muiden vuorovapaiden ansainta ja kuluminen tes‐seisokkina 24

6.9 Päivätyö, keskeytyvä 2‐vuorotyö sekä jatkuva 1‐ ja 2‐vuorotyö (tam 15, 16, 25, 26, 17 ja 27) 25

6.9.1 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) 25

6.9.2 Säännöllinen työaika keskeytyvässä 2‐vuorotyössä ja jatkuvassa 1‐ ja 2‐vuorotyössä (tam 25, 26, 17 ja 27) 25

6.9.3 Vuorovapaat päivätyössä (tam 15, 16) 25

6.9.4 Vuorovapaat keskeytyvässä 2‐vuorotyössä (tam 25, 26) 26

6.9.5 Vuorovapaat jatkuvassa 1‐ ja 2‐vuorotyössä (tam 17, 27) 27

6.10 Keskeytyvä 3‐vuorotyö (tam 35, 36) 27

6.10.1 Säännöllinen työaika (tam 35, 36) 27

6.10.2 Vuorovapaat keskeytyvässä 3‐vuorotyössä (tam 35, 36) 28

6.10.3 Helluntaiaaton yövuoro (tam 36) 28

6.10.4 Työskentely toisena pääsiäispäivänä (tam 35,36) 28

6.11 Arkipyhäviikoilta ansaittavat vuorovapaat työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36 28

6.12 Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat vuorovapaamääräykset 29

6.12.1 Vuorovapaiden tasaus 29

6.12.2 Säännöllisiin työvuoroihin rinnastettavat työvuorot 29

6.12.3 Vuorovapaat ja sairaus 30

6.12.4 Vuorovapaat ja isyysvapaa 30

6.12.5 Vuorovapailta maksettava korvaus 30

6.12.6 Vuorovapaat työsuhteen päättyessä 31

6.12.7 Vuorovapaiden yhteensovitus (tam 15, 16, 17, 25, 26, 27, 35, 36) 31

7 § Yli‐ ja hätätyö 31

7.1 Ylityö 31

7.2 Hätätyö 31

7.3 Yli‐ ja hätätyötuntiluettelot 32

8 § Jalostustehtaita ja – osastoja koskevat määräykset 32

8.1 Viikonlopputyöskentely 32

8.2 Tuotannon keskeyttäminen pääsiäisenä tai helluntaina 32

8.3 Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen tai vuorovapaiden ennakkoilmoitusaika 33

III PALKKAMÄÄRÄYKSET 33

9 § Töiden järjestäminen 33

10 § Palkkauksen määräytyminen 33

10.1 Palkkojen määräytymisen periaatteet 33

10.2 Kausipalkka 33

11 § Muutosten vaikutus palkkaukseen 34

11.1 Muutosten arviointi ja kirjaaminen 34

11.2 Erimielisyydet 34

12 § Suorituspalkat 34

12.1 Suorituspalkkatyö ja sen teettäminen 34

12.2 Hinnoittelusta sopiminen 35

12.3 Hinnoittelun muuttaminen 35

12.4 Urakka‐ ja palkkiotyö ylityönä 35

13 § Palkanmaksu 35

13.1 Palkkakausi 35

13.2 Kausipalkka 35

13.3 Palkkapäivä 36

13.4 Palkkaperusteiden muutokset 36

13.5 Lisät ja korvaukset 36

13.6 Suorituspalkkatyö 36

13.6.1 Palkanmaksu suorituspalkkatyössä 36

13.6.2 Vajaan palkkakauden erillinen korvaus suorituspalkkatyössä. 36

13.7 Palkattomat poissaolot 37

13.8 Palkanmaksu työsuhteen alkaessa 38

14 § Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä 38

15 § Keskituntiansio 38

15.1 Keskituntiansion muodostaminen 38

15.2 Keskimääräisen lisän laskeminen. 39

15.3 Keskimääräisen lisän käyttäminen 39

16 § Rationalisointi 40

IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET 42

17 § Ylityökorvaukset ja korotettu palkka 42

17.1 Vuorokautinen ylityö 42

17.2 Viikoittainen ylityö 43

17.2.1 Pääsääntö 43

17.2.2 Vapaavuorokausisääntö 43

17.2.3 Viidennen päivän sääntö 43

17.2.4 Siirtymäpalkkakauden sääntö (tam 37) 43

17.2.5 Vajaan palkkakauden sääntö 43

17.2.6 Korvaus viikoittaisesta ylityöstä 43

17.3 Ylityökorvaus 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 44

17.4 Yöylityö 44

17.5 Viikoittaisena vapaa‐aikana työskentelyn korvaaminen 44

17.6 Pääsiäislauantaina tehty työ 44

17.7 Seisokkikorvaus 45

18 § Saunalisä 45

19 § Palvelusvuosikorvaus 45

19.1 Palvelusvuosikorvauksen määrä 45

19.2 Oikeus palvelusvuosikorvaukseen ja sen maksaminen 46

19.3 Palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi 46

19.3.1 Osittain työkykynsä menettäneet 46

19.3.2 55 vuotta täyttäneet 46

20 § Vuorolisät sekä ilta‐ ja yötyölisät 47

20.1 Vuorolisät 47

20.2 Ilta‐ ja yötyölisät (tam 15, 16, 17) 48

20.3 Lisien korotukset 48

21 § Hälytysraha 48

22 § Erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisät 49

23 § Matkakustannukset ja päivärahat 49

23.1 Matkakustannusten korvaaminen 49

23.1.1 Työmatkan alkaminen ja päättyminen 49

23.1.2 Kunnossapitotyöntekijöiden työkomennuksen ilmoittamismenettely 49

23.2 Matkustusajan palkka. 49

23.3 Oikeus päivärahaan 50

23.4 Oman auton käyttö 50

23.5 Ateriakorvaus 50

23.6 Sairaalapäiväraha 50

23.7 Majoittumiskustannukset 50

23.8 Työskentely ulkomailla 50

24 § Muita korvauksia 51

24.1 Työvälinekorvaus 51

24.2 Työvaatekorvaus 51

24.3 Yhteiskunnalliset luottamustehtävät 51

24.4 50‐ ja 60‐vuotispäivät 52

24.5 Lähiomaisen hautauspäivä tai oma hääpäivä 52

24.6 Lapsen sairastuminen 52

24.7 Kutsunta 54

24.8 Reservin harjoitukset 54

24.9 Poissaoloajan palkka ja poissaolosta ilmoittaminen 54

24.10 Vaikeasti sairaan lapsen hoito 54

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 54

25 § Työntekijän sairastuminen, tapaturma, äitiysvapaa ja lääkärintarkastukset 54

25.1 Sairausajan palkka 54

25.1.1 Oikeus sairausajan palkkaan 54

25.1.2 Työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta 54

25.1.3 Työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta 55

25.2 Sairaudesta annettava selvitys 55

25.2.1. Lääkärintodistuksen esittäminen 55

25.2.2 Lääkärintodistuksen esittäminen saman sairauden uusiutuessa 56

25.2.3 Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella 56

25.3 Äitiys‐ ja isyysvapaan palkka 56

25.4 Lääkärintarkastukset 57

25.5 Lakisääteiset terveystarkastukset 58

25.6 Hammassairaudet 58

25.7 Sairausajan palkan maksaminen ja päivärahojen yhteensovitus 59

25.7.1 Sairausajan palkan maksaminen 59

25.7.2 Päivärahojen yhteensovitus 59

26 § Vuosilomat 60

26.1 Vuosilomalaki 60

26.2 Työssäolopäivien veroiset päivät 61

26.3 Loma keskeytymättömässä vuorotyössä 61

26.3.1 Loma vaihtoehdossa 1, jossa kesäajaksi vuoro jaetaan enintään viiteen ryhmään 61

26.3.2 Loma vaihtoehdossa 2, jossa kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro 62

26.3.3 Loman sijoittaminen 24 lomapäivään oikeutetuilla. 63

26.3.4 Loman antaminen tuotantoseisokin yhteydessä 63

26.3.5 Vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa 64

26.4 Lomallelähtöraha 64

26.5 Loma‐ajan palkanmaksu 65

26.6 Lomapalkan tasauserä 66

26.7 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 67

26.8 Osa‐aikaisen työntekijän loma‐ajan kausipalkka ja lomakorvaus 67

27 § Työturvallisuus 67

28 § Ryhmähenkivakuutus 69

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET 69

29 § Neuvottelujärjestysmääräykset 69

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET 70

30 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 70

30.1 Yleissopimus 70

30.2 Luottamusmies 70

30.2.1 Tehtävät ja toimialue 70

30.3 Työosaston luottamusmies 71

30.3.1 Toimialue ja tehtävät 71

30.3.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot 71

30.3.3 Työstä vapautus 71

30.3.4 Luottamusmiehen varamies 72

30.4 Työsuojeluvaltuutettu 72

30.4.1 Tehtävät ja toimialue 72

30.4.2 Työstä vapautus 72

30.4.3 Siirto päivätyöhön 72

30.4.4 Varavaltuutettu 72

30.5 Ansion menetyksen korvaaminen 73

30.6 Lisäkorvaukset 73

30.6.1 Sähköalan luottamusmiehen lisäkorvaus 73

30.6.2 Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus 73

30.6.3 Lisäkorvauksen jako ja maksu eri tilanteissa 73

30.7 Edustavuuden toteaminen 74

30.8 Ilmoitusvelvollisuus 74

30.8.1 Ammattiosaston ilmoitusvelvollisuus 74

30.8.2 Työnantajan ilmoitus työsuhdeasioita hoitavasta henkilöstä 74

30.9 Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen 74

30.10 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 74

31 § Ilmoitustaulujen käyttö, kokoontuminen työpaikoilla ja jäsenmaksujen perintä 75

32 § Yhteistoiminta 75

VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOMÄÄRÄYKSET 76

33 § Sopimuksen voimassaolo 76

PAPERITEOLLISUUDEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ 77

RATKAISULAUTAKUNTA 81

PAPERI‐ JA PUUMASSATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 83

Sopimuksen voimassaolo 83

Alin kausipalkka ja kausipalkkasopimukset 83

Metsäteollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhteinen kannanotto koulutuksiin osallistumisesta 85

Paikallisen sopimisen edistäminen 85

Lomauttaminen 86

Työehtosopimuksen noudattaminen 86

Konserniyhteistyö 87

Tulos‐ ja voittopalkkiojärjestelmät 88

Työsuhdeturvan ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä työllistymisen edistäminen rakennemuutostilanteissa 88

Korvaava työ 89

Jatkuvan neuvottelun periaate 89

Keskusliittojen tekemiä sopimuksia koskevan luettelon poistaminen 89

LIITTOJEN VÄLISEN KOULUTUSTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN 90

Töiden jatkaminen tes‐seisokkina ilmoitusajan jälkeen 90

TYÖRYHMÄT 91

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 92

12‐TUNTISTEN TYÖVUOROJEN KÄYTTÖÖNOTTO KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ VUOROTYÖSSÄ (TAM 37) 94

YLEISET PERIAATTEET KUNNOSSAPITOTOIMINTOJEN KEHITTÄMISEKSI JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖN VÄHENTÄMISEKSI KUNNOSSAPIDOSSA 99

TYÖSSÄOPPIMISTA KOSKEVA SOPIMUS PAPERITEOLLISUUDESSA 100

SÄHKÖTURVALLISUUS 102

PAPERI‐ JA PUUMASSATEOLLISUUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 103

I Yleiset määräykset 103

II Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä 107

III LOMAUTUS 109

IV Erinäisiä määräyksiä 112

YLEISSOPIMUS 115

VUOSITTAISEN TYÖAJAN PIDENTÄMINEN KESKIMÄÄRIN 24 TUNNILLA 127

METSÄTEOLLISUUS RY:N JA SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.11.2017 – 30.11.2019


I YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 § Soveltamisala


1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n paperi- ja puumassateollisuusosastojen jäsenyritysten palveluksessa oleviin sähköalantyöntekijöihin.


2. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.


3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita. SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

3.1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan.


Jos samalla tehdasalueella toimii useita tämän sopimuksen soveltamispiirissä olevia yrityksiä, joiden työntekijöitä edustaa yhteinen pääluottamusmies tai asiasta on paikallisesti sovittu, ulkopuolisena työvoimana ei pidetä työntekijää, joka on työsuhteessa toiseen samalla tehdasalueella olevaan yritykseen.


3.2. Välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon ja niiden voimalaitosten energiantuotantoon liittyvät käyttö- ja valmistusosastojen, kemiantehtaiden sekä jalostuslaitosten säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät luokitellaan työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisesti sekä suoritetaan siltä osin yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla tai 3.1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetulla työvoimalla.


SOV.


Työnantaja määrittää yhteistyössä pääluottamusmiehen kanssa ennen 3.1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun työvoiman käyttöä tuotannossa sitä koskevat periaatteet ja myös 10.1. kohdan mukaiset palkkojen määräytymisen periaatteet.


3.3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista.

Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvissa tehtävissä ei saa käyttää ulkopuolista työvoimaa. Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää siivous- ja vartiointitehtävissä sekä ruokalatoiminnoissa. Muissa tuotannon palvelutehtävissä, kuten tarvikevarastoissa, ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää paikallisesti sopimalla.


SOV.


Mikäli siivous-, vartiointi- ja ruokalatoiminnot ulkoistetaan ulkopuolisen palveluntarjoajan hoidettavaksi, annetaan liikkeenluovutuksen piiriin kuuluvalle henkilöstölle mahdollisuus jäädä luovuttavan yrityksen palvelukseen.


Liitot korostavat luottamusmiehelle vieraan työvoiman käytöstä annettavan riittävän varhaisen informaation merkitystä.

Pääluottamusmiehelle annetaan kuukausittain tiedossa oleva mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja etukäteen selvitys sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja, joka jaetaan työsuojeluvaltuutetulle ja ylläpito-osastojen luottamusmiehille. Poikkeuksista etukäteen annettuun kuukausiselvitykseen tiedotetaan luottamusmiehelle tai asianomaisen osaston luottamusmiehelle niiden ilmaannuttua. Tässä kappaleessa tarkoitetusta menettelytavasta voidaan paikallisesti sopia toisin.


Työnantajan tulee antaa vastaavat tiedot myös kone- ja sähkökorjausosaston luottamusmiehille kone- ja sähkötöitä suorittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.


3.4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen.


3.5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:


Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:


a) työhuiput


b) suuret peruskorjaukset


c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö


d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja

e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppa- tai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt


f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.


Puunkäsittelyssä sekä sisäiset kuljetukset, milloin kysymyksessä on:


a) satunnaiset, ajoittain toistuvat tai muutoin vain osaksi työllistävät tehtävät


b) tehtaalle ulkoapäin suuntautuvat tai tehtaalta tilaajille, rautateille ja ulospäin menevät kuljetukset. Satamakuljetuksissa säilytetään nykyinen tilanne, ellei paikallisesti toisin sovita.


c) luonteeltaan väliaikaiset tehtävät


d) erikoiskaluston käyttö ja muut tehtävät, josta sovitaan paikallisesti.


Kaikissa varastotoiminnoissa sekä lastaus- ja purkutöissä ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää paikallisesti sopimalla.


SOV.


Purkutyöllä tarkoitetaan myös raaka-aineen siirtoa tuotantoprosessiin.


3.6. Xxxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaajan kanssa tehtäviin sopimuksiin on otettava ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoiman lainaaja sitoutuu soveltamaan yrityksen piirissä työtä suorittaviin työntekijöihin alansa yleistä työehtosopimusta, ts. sen työehtosopimuksen määräyksiä, johon hän työnantajana on sidottu sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Xxx xxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen tulee hänen työntekijäinsä työ- ja palkkaehtojen niveltyä ko. teollisuuslaitoksessa sen omille työntekijöille annettuihin etuihin. Xxxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaajan on työntekijäin niin vaatiessa tehtävä sopimus kirjallisesti.


Työturvallisuuskysymyksissä ulkopuolisen työvoiman tulee noudattaa työvoiman tilaajan tehdaslaitoksessa yleisesti noudatettavia työturvallisuusohjeita. Laiminlyöntitapauksissa on tehtaan työsuojeluvaltuutetulla mahdollisuus huomauttaa asiasta. Tehdasalueella noudatettavia järjestysmääräyksiä sovelletaan myös ulkopuoliseen työvoimaan.


2 § Järjestäytymisvapaus


Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.


3 § Yleissopimuksen noudattaminen


Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 § Työrauhavelvoite


Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai näihin verrattaviin toimenpiteisiin tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.


5 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen


1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.


2. Uudelle työntekijälle annetaan opastusta yhteisesti sovitulla tavalla työpaikoilla käytössä olevista järjestys- ja turvallisuusmääräyksistä sekä työsuhteeseen liittyvistä muista määräyksistä. Lisäksi hänelle annetaan tieto sähköalan työntekijöiden luottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta sekä opastetaan työntekijä heidän puheillensa.


3. Työntekijälle, jonka kanssa on sovittu työnopastustehtävien suorittamisesta, maksetaan siltä ajalta kun hän oman työnsä ohella suorittaa opastustyötä ennalta laaditun ja hyväksytyn opastusohjeen mukaisesti erillisenä tuntikohtaisena korvauksena 10 % hänen keskituntiansiostaan. Paikallisesti voidaan sopia muustakin korvauksesta.


Ennen työnopastajan nimittämistä työnantajan tulee kuulla sähköalan työntekijöiden luottamusmiestä.


Työnopastajan tulee olla ammattitaitoinen, kouluttajaksi soveltuva ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö.


SOV. TYÖNOPASTUS


Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa. Työhönopastuksessa uusi työntekijä koulutetaan työnopastajan avulla ennalta laaditun ja paikallisesti yhteisesti hyväksytyn kirjallisen työnopastusohjeen mukaan. Työnopastus on osa perehdyttämistoimintaa, jossa uusi työntekijä koulutetaan tuntemaan työpaikka ja hänelle tuleva työtehtävä. Työnopastuksessa työntekijä opastetaan tuntemaan työssä ja työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta sekä työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.


Työnopastusta on syytä antaa myös sellaisille jo työsuhteessa oleville työntekijöille, jotka siirtyvät uudelle osastolle tai täysin uuteen tehtävään. Tällaisissa tapauksissa opastus koskee vain sellaisia asioita, joita työntekijä ei vielä tunne.


Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta työ- ja ympäristösuojeluun liittyvien kysymysten osalta pyritään yhteistoimintaan työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen välillä siten, että työpaikassa työntekijöillä on mahdollisimman hyvin selvillä työhönsä liittyvät ympäristövaikutukset.

4. Paperi- ja puumassateollisuuden irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta 3.2.2003 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.


Määräajaksi sovittua työsopimusta ei saa irtisanoa päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.


Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuhteiden jatkettu käyttö.


Muist. 1. Sähköalan työntekijöiden luottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen työntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus, mikäli työsopimuksen sisällöstä, sen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt epäselvyyttä.


5. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän työsuhteen päättämisestä tai lomauttamisesta asianomaiselle sähköalan työntekijöiden luottamusmiehelle välittömästi.


6. Työnantajalla on oikeus työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen oikeuttavilla työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla työsuhteen päättämisen sijasta pidättää työntekijä työnteosta ja jättää palkka maksamatta. Palkanmaksun keskeytyksen enimmäisaika ja muut siihen liittyvät menettelytavat sovitaan työpaikkakohtaisesti noudattaen yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia.


II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET


6 § Säännöllinen työaika


6.1 Työaikamuodot ja työaikapankki


Teollisuuslaitoksissa, joissa sovelletaan tätä työehtosopimusta, ovat työaikamuodot seuraavat:


keskeytymätön vuorotyö tam 37

päivätyö tam 15, 16

jatkuva 1- ja 2-vuorotyö tam 17, 27

keskeytyvä 2-vuorotyö tam 25, 26

keskeytyvä 3-vuorotyö tam 35, 36


Työaikamuoto määräytyy työvuorojärjestelmän tai työntekijän työtuntijärjestelmän perusteella.


SOV.


Työaikamuoto ei vaihdu, mikäli työntekijän työtuntijärjestelmän työajat noudattavat työvuorojärjestelmän yhden vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikoja.


Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen poiketessa työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista, vaihtuu työntekijän työaikamuoto.

Keskimääräinen työaika


Paikallisesti voidaan sopia liittojen suostumuksella säännöllisen työajan järjestämisestä eri työaikamuotoja koskevista 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä poiketen siten, että säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.


Säännöllisen työajan pidentäminen


Työntekijän säännöllistä työaikaa pidennetään vuosittain 24 tunnilla. Työajan pidennys toteutetaan työehtosopimuksen osana noudatettavan säännöllisen työajan pidentämistä koskevan liitteen mukaisesti.


Työaikapankki


Paikallisesti voidaan sopia työaikapankin käyttöönottamisesta ottaen huomioon työehtosopimuksen liitteenä olevan työaikapankkiohjeistuksen määräykset.


Työaikapankkisopimuksella voidaan poiketa


- työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevien 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä siten, että säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjaksona ja


- vuorovapailta maksettavaa korvausta koskevasta 6.12.5 kohdan määräyksestä.


6.2 Työviikko ja työvuorokausi


Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 07.00, ellei paikallisesti toisin sovita.


6.3 Arkipyhäviikot


6.3.1 Säännöllinen työaika arkipyhäviikkoina


Arkipyhäviikolla arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika on 8 tuntia.


Vapaapäiviä päivätyössä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa 25 ja 35 ovat pääsiäislauantai, uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai, pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeinen lauantai, sekä loppiaisen johdosta, mikäli loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.


Vappu on päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) vapunaatosta klo 14.00 alkaen vapaapäivä.


Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaaton aaton klo 22.00 ja jouluaaton klo 06.00 välinen aika voi olla säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kausipalkan lisäksi 200 %:n korotusosa.

Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) voidaan antaa edellä mainittuna aikana vuorovapaa, jolta maksetaan 100 %:n korotusosa.

Jalostustehtaan- ja osaston työntekijän vuorovapailta maksettava korvaus määräytyy

6.12.5 kohdan mukaisesti.


6.3.2 Keskeytyvä vuorotyö (tam 25, 26, 35, 36) sunnuntaina, arkipyhinä ja niihin liittyvinä vapaapäivinä


Tilapäisestä koko työosaston työskentelystä keskeytyvässä vuorotyössä sunnuntaina, arkipyhinä tai niihin välittömästi liittyvinä vapaapäivinä on sovittava luottamusmiehen kanssa viimeistään kolme päivää ennen kyseistä päivää.


SOV.


Tätä kohtaa ei sovelleta, kun on kyse viikoittaisen ylityön teettämisestä vain osalla työntekijöistä.


6.3.3 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) sekä keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) helatorstaina ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvana loppiaisena


Työehtosopimuksen 6.3.2 määräyksestä poiketen voidaan jalostustehtailla ja - osastoilla säännöllinen työaika järjestää päivätyössä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) siten, että säännöllinen työvuoro voi sijoittua helatorstaille ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvalle loppiaiselle.


SOV.


Työn jatkuminen edellä mainittuina arkipyhinä tai toisena niistä selvitetään pääluottamusmiehelle hyvissä ajoin ennen kuin asianomaisen arkipyhäviikon työtuntiluettelo saatetaan työntekijöiden tietoon. Jos tasoittumisjakson aikana tehdään työtä arkipyhänä, työvuorojen lukumäärässä otetaan huomioon säännöllistä työaikaa arkipyhäviikkoina koskevan 6.3.1-kohdan määräyksen tarkoitus.


6.4 Tes-seisokit


6.4.1 Töiden keskeytyminen tes-seisokkeina


Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 17, 27) keskeytetään työt juhannuksen ja joulun johdosta. Töitä ei keskeytetä höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä.


Juhannus

Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo 06.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.


Joulu Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.

Sulfaattiselluloosatehtaiden kalkin- ja meesanpolttouuneilla keskeytetään työt enintään kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Tänäkin aikana ylläpidetään uunien lämmitystä kuitenkin vähennetyllä työvoimalla.


6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes-seisokkeina


Riippumatta 6.4.1 kohdassa mainituista töiden keskeyttämistä ja aloittamista koskevista aikamääristä tulee puuhiomoiden, selluloosatehtaiden happo- ja lipeä- osastojen ja niihin verrattavien, paikallisesti sovittavien osastojen työntekijöiden saapua työhön niin ajoissa, että koko tehtaan käynti pääsee määräaikana alkamaan.


6.4.3 Kunnostus- ja korjaustyöt tes-seisokkeina


Kunnostus- ja korjaustyöt voidaan teettää päivätyöntekijöillä tes-seisokkeina.


Juhannusaattona, jouluaattona ja joulupäivänä tehtävistä kunnostus- ja korjaustöistä on sovittava paikallisesti erikseen.


SOV.


Työnantajan tulee hyvissä ajoin ennen seisokin alkua selvittää asianomaisille luottamusmiehille tes-seisokkiaikana tehtävien korjaustöiden laatu ja laajuus.


Vuorotyöntekijöillä voidaan teettää kunnostus- ja korjaustöitä tes-seisokin aikana paikallisesti niin sovittaessa.


6.4.4 Töiden jatkaminen tes-seisokkina


Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä 6.4.1 kohdassa määrätystä poiketen niiden työntekijöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.


Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen seisokin alkamista. Pääluottamusmiehelle ja työskentelyä jatkavien työosastojen osaston luottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan ilmoituksen antamista. Liitot suosittelevat, että samassa yhteydessä sovitaan vuorovapaiden antamisen yleisistä periaatteista. Seisokin aikainen työskentely tapahtuu ilmoitetun mukaisesti riippumatta viimemainitun neuvottelun lopputuloksesta.


Työnantajalla on oikeus peruuttaa ilmoituksensa tes-seisokkityöskentelystä ilmoituksen jälkeen syntyneen ylivoimaisen esteen aiheuttamasta syystä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen tes-seisokkityöskentelyn alkamista.


6.5 Lepoajat


6.5.1 Päivittäinen lepoaika


Päivätyössä työntekijällä on tunnin lepoaika, joka ei ole työaikaa. Tänä aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Paikallisesti voidaan sopia puolen tunnin lepoajasta. Lauantaisin tai arkipyhien aattoina ei lepoaikaa pidetä.

Vuorotyössä työntekijällä on 20 minuutin ruokailutauko työaikana tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, ellei riittävän pitkiä taukoja ruokailua varten muuten synny.


Sovittaessa yli yhdeksän tunnin työvuoroista, sovitaan samalla työssä jaksamista edistävästä tauotuksesta.


6.5.2 Virkistystauot päivätyössä


Työntekijä voi pitää 10 minuutin virkistystauon työaikanaan kahdesti päivässä työnantajan määräämänä aikana siihen varatussa paikassa. Työntekijällä on oikeus pitää lauantaisin ja arkipyhien aattoina kaksi 10 minuutin taukoa tai yksi 20 minuutin tauko.


6.5.3 Vuorokausilepo


Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 29 §:n mukaisesti.


Työaikalain 29 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.


6.6 Työajan seuranta


Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan seurannan siten, että se ei aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. Työntekijän, joka on estynyt menemään töihin, on ilmoitettava poissaolostaan työnjohdolle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista ennen työvuoron alkua.


6.7 Lastaus- ja purkaustyöt


Lastaus- ja purkaustöissä ja muissa samankaltaisissa paikallisesti sovittavissa töissä voi työnantaja ilmoittamalla etukäteen mahdollisimman pian ja viimeistään edellisenä päivänä, muuttaa säännöllisen työn alkamisaikoja sekä työaikamuotoja. Säännöllinen työaika on tällöin 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.


6.8 Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)


6.8.1 Tam 37:n käyttö


Tehdasosastoilla, joiden keskeytymätön käynti on tuotantoteknisistä syistä välttämätöntä, työskennellään 21 vuoroa viikossa. Paikallisesti voidaan sopia keskeytymättömästä käynnistä myös muilla tehdasosastoilla.


6.8.2 Säännöllinen työaika (tam 37)


Keskeytymättömässä vuorotyössä on säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.

6.8.3 Työvuorojärjestelmä (tam 37)


Työvuorojärjestelmä perustuu 20 vuorokauden jaksoihin seuraavasti: iiii-aaaa-yyyy--vvv-

tai


aaaa-iiii-yyyy--vvv-


SOV.


Työvuorojärjestelmä voi sisältää 60 vuorokauden jakson, jossa vuorovapaiden tai vuosiloman antamiseksi on 14 vuorokauden vapaajakso.


Työvuorojärjestelmän sisältämä 60 vuorokauden jakso voidaan paikallisella sopimuksella jakaa kolmeksi 20 vuorokauden jaksoksi.


Lyhyt vuorokierto


Työvuorojärjestelmä voi edellä todetusta poiketen olla paikallisesti sopimalla 20 vuorokauden jaksossa lyhyenä kiertona seuraava:


aaiiyy-vv-aaiiyy- -v- 12-tuntiset työvuorot

Keskeytymättömän vuorotyön (tam 37) työvuorojärjestelmä voidaan järjestää myös 12-tuntisin työvuoroin paikallisesti siitä sopimalla noudattaen liitteenä olevaa pöytäkirjaa 12-tuntisten työvuorojen käyttöönottamisesta.


6.8.4 Työvuorojärjestelmän valinta (tam 37)


Työnantaja valitsee käytettävän työvuorojärjestelmän ottaen huomioon paikalliset olo- suhteet kuten kesätyövoiman saatavuus, järjestelyiden edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja henkilökunnan mielipiteet. Koko tehdasta koskevana otetaan käyttöön yksi järjestelmä.


Vaihtoehto 1


Vuoro jaetaan kesäajaksi enintään viiteen ryhmään siten, että jokainen ryhmä saa eri aikaan yhtäjaksoisen 26 vuorokauden vapaajakson 18.5. -

16.9. välisenä aikana. Järjestelmässä on jokaisen yövuorojakson jälkeen 6 vuorokauden vapaajakso.


Vaihtoehto 2


Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro. Tällöin kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. - 4.9. välisenä aikana. Järjestelmässä on jokaisen yövuorojakson jälkeen 6 vuorokauden vapaajakso.

Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työvuorojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehtosopimuksen mukainen työaika toteutuu ja työajan lyhennyksen yhteydessä 28.12.1988 sovitut periaatteet otetaan huomioon.


Lomittajille voidaan laatia vaihtoehtojen 1 ja 2 pohjalta erillinen työvuorojärjestelmä eri vuoroissa olevien työntekijöiden lomituksen järjestämiseksi. Lomittajien työvuorojärjestelmä voi sisältää 6, 22 tai 26 vuorokauden vapaan.


6.8.5 Työskentely neljässä vuorossa


Vuoron purku (tam 37)


Tuotantoseisokki voidaan 5-vuorojärjestelmässä toteuttaa siten, että määrätty aika työskennellään neljässä vuorossa, jolloin kaikilla vuoroilla on samanaikaisesti vapaajakso. Ilmoitus tällaisesta työvuorojärjestelmän muuttamisesta on tehtävä luottamusmiehelle vähintään kahta viikkoa ennen muutosta.


SOV.


Siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään johtuva yhden vuoron tilapäinen purkaminen toteutetaan siten, että eri kertoina purettava vuoro vaihtuu, ellei paikallisesti toisin sovita. Purettu vuoro on työnjohdon käytettävissä.


Vuorovapaat annetaan kaikille vuoroille samanaikaisesti tuotantoseisokin yhteydessä.


Mikäli puretun vuoron työntekijän vuorovapaita ei voida antaa samanaikaisesti, ilmoitetaan vuorovapaista samaan aikaan kuin vuoron purkamisesta.


Sijoitettaessa puretun vuoron työntekijä muihin työaikamuotoihin kuin keskeytymättömään vuorotyöhön on hän oikeutettu saamaan enintään kahden kuukauden ajalta palkkaa tam 37 mukaan. Samaa sääntöä sovelletaan koko 26.5. -

4.9. välisen ajan. Palkkakauden palkka lasketaan kertomalla keskituntiansio luvulla

82. Lisäksi maksetaan keskimääräisenä sunnuntaityökorotuksena 13 x keskituntiansio palkkakaudessa. Ansio sisältää muiden työaikamuotojen mahdolliset vakiolisät.


Jos työntekijän ansio uudessa työssä on keskituntiansiota korkeampi, maksetaan työntekijälle uuden työn ansion ja oman keskituntiansion erotus.


Puretun vuoron työntekijällä verotusvuoden päättyessä olevia liikaa pidettyjä vuorovapaita ei teetetä takaisin, jos työntekijä on muuten työskennellyt 5- vuorojärjestelmän mukaisesti.


4-vuorojärjestelmä kesäaikana


Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi 4- vuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuoro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuoron purun johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 26 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina

ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita.


Sovittaessa siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään, sovitaan myös 5-vuorojärjestelmään palaamisen edellyttämistä tilapäisistä työvuorojärjestelyistä.


6.8.6 Vuorovapaajärjestelmä (tam 37)


Vuotuisen työajan tasaaminen keskimäärin 34,5 tuntiin viikossa toteutetaan vuorovapaajärjestelmällä. Keskeytymättömässä vuorotyössä ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana vuorovapaita tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:


Vaihtoehto 1: Vuoro on jaettu enintään viiteen ryhmään


Vähintään

5

työvuoroa

= 1

vuorovapaa

"

10

"

= 2

vuorovapaata

"

15

"

= 3

"

"

20

"

= 4

"

"

25

"

= 5

"

"

30

"

= 6

"

"

35

"

= 7

"

"

39

"

= 8

"

"

44

"

= 9-10

"

"

49

"

= 10-11

"

"

54

"

= 11-12

"

"

59

"

= 12-13

"

"

64

"

= 13-14

"

"

69

"

= 14-15

"

"

74

"

= 15-16

"

"

78

"

= 16-17

"

"

83

"

= 17-19

"

"

88

"

= 18-20

"

"

93

"

= 19-21

"

"

98

"

= 20-22

"

"

103

"

= 21-23

"

"

108

"

= 22-24

"

"

113

"

= 23-25

"

"

117

"

= 24-26

"

"

122

"

= 25-28

"

"

127

"

= 26-29

"

"

132

"

= 27-30

"

"

137

"

= 28-31

"

"

142

"

= 29-32

"

"

147

"

= 30-33

"

"

152

"

= 31-34

"

"

156

"

= 32-35

"

"

161

"

= 33-37

"

"

166

"

= 34-38

"

"

171

"

= 35-39

"

"

176

"

= 36-40

"

"

181

"

= 37-41

"


"

186

"

= 38-42

"

"

191

"

= 39-43

"

"

196

"

= 40-45

"


Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennessä olleelle työntekijälle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.


Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro


Vähintään

5

työvuoroa

= 1

vuorovapaa

"

10

"

= 2

vuorovapaata

"

15

"

= 3

"

"

20

"

= 4

"

"

26

"

= 5

"

"

31

"

= 6

"

"

36

"

= 7

"

"

42

"

= 8

"

"

47

"

= 9-10

"

"

52

"

= 10-11

"

"

58

"

= 11-12

"

"

63

"

= 12-13

"

"

68

"

= 13-14

"

"

74

"

= 14-15

"

"

79

"

= 15-16

"

"

84

"

= 16-17

"

"

90

"

= 17-19

"

"

95

"

= 18-20

"

"

100

"

= 19-21

"

"

106

"

= 20-22

"

"

111

"

= 21-23

"

"

116

"

= 22-24

"

"

122

"

= 23-25

"

"

127

"

= 24-27

"

"

132

"

= 25-28

"

"

138

"

= 26-29

"

"

143

"

= 27-30

"

"

148

"

= 28-31

"

"

154

"

= 29-32

"

"

159

"

= 30-33

"

"

164

"

= 31-35

"

"

170

"

= 32-36

"

"

175

"

= 33-37

"

"

180

"

= 34-38

"

"

186

"

= 35-39

"

"

191

"

= 36-40

"

"

196

"

= 37-42

"


Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennessä olleelle työntekijälle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.

Edellä määrätyn lisäksi vaihtoehdossa 2 ansaitaan vuorovapaita seuraavasti:


Vähintään

60

työvuoroa

1

vuorovapaa

"

120

"

2

vuorovapaata

"

180

"

3

"


Nämä vuorovapaat annetaan ensisijaisesti vuosiloman tai vuorovapaajaksojen yhteydessä.


SOV.


Vaihtoehdossa 2 sovelletaan kahta vuorovapaataulukkoa erikseen. Perustaulukon mukaan määräytyy työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden lukumäärä ja lisätaulukon mukaan perustaulukon lisäksi annettavien vuorovapaiden määrä. Mikäli työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden määrä ylittää perustaulukon ylärajan, sovitetaan molempien taulukoiden vuorovapaat yhteen. Perustaulukon ylittävät vuorovapaat vähennetään tällöin lisätaulukon vuorovapaista.


6.8.7 Vuorovapaa (tam 37)


Vuorovapaa (v) on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (klo 06.00 - 06.00) ja se sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsääntöisesti seuraavalla tavalla:


Vuorovapaita 4 vuorokauden vapaajaksoissa (lyhyt kierto) ovat: Aaiiyy-vv-aaiiyy- -v-

Vuorovapaita 6 vuorokauden vapaajaksossa ovat:

yyyy--vvv-iiii


Vuorovapaita 14 vuorokauden vapaajaksossa ovat:

yyyy--vvv-vvv-vvv-iiii


Vuorovapaita 22 vuorokauden vapaajaksossa ovat:

yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii


Vuorovapaita 24 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) ovat: aaiiyy-vv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aaiiyy


Vuorovapaita 26 vuorokauden vapaajaksossa ovat:

yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii


6.8.8 Vuorovapaan antaminen (tam 37)


Vuorovapaiden antokausi on verotusvuosi. Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työntekijän oman työvuorojärjestelmän mukaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ne annetaan muuna työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuorovapaiden antokauden päättyessä pitämättömät vuorovapaat korvataan maksamalla vuorovapaaraha antokauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Vuorovapaat voidaan antaa seuraavan vuoden puolella työntekijän kanssa niin sovittaessa.

SOV.


Siirtotapausten, poissaolojen ja vastaavien johdosta voidaan vuorovapaiden antamiseen tehdä muutoksia.


Xxxxxxxxxxx tulisi antaa siten, että ansaintakauden päättyessä työntekijä olisi saanut kaikki ansaitsemansa vuorovapaat, mutta myös tehnyt liikaa pitämänsä takaisin. Kun vuorovapaita ei ole voitu antaa työvuorojärjestelmän mukaisesti ja ne siirtyvät myöhemmin annettaviksi, on keskeytymättömässä vuorotyössä pyrittävä antamaan vähintään neljä vuorovapaata kerrallaan, jolloin ne annetaan neljän peräkkäisen työvuoron jaksossa.


6.8.9 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37)


Vuorovapaataulukon ylärajan ylittävät vuorovapaat teetetään takaisin siten, että vastaava määrä työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisista vuorovapaista on työntekijän työpäiviä. Niiltä maksettava palkka sisältyy kausipalkkaan.


Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ne teettää takaisin jo saman vuorovapaiden ansaintakauden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan toukokuun

26. päivään mennessä.


Työntekijän estyessä pakottavasta syystä tekemästä takaisin liikaa pitämiään vuorovapaita työnantajan määräämänä aikana, teetetään ne takaisin muuna ajanjaksona. Mikäli pakottavasta esteestä johtuen liikaa pidettyjä vuorovapaita ei ole teetetty takaisin seuraavan toukokuun 26. päivään mennessä, peritään työntekijältä ylimääräiset vuorovapaat takaisin rahassa perimishetken vuorovapaarahan mukaisesti.


Työntekijän tehdessä pyynnöstään liikaa pitämiään vuorovapaita takaisin vapaavuorokauden aikana, tehty työ ei ole ylityötä eikä tehdyn työajan veroista viikoittaista ylityötä laskettaessa. Siitä maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan.


SOV.


Takaisin teetettävät vuorovapaat pyritään sijoittamaan vapaajakson alkuosaan, loppuosaan tai molempiin.


Esim. Takaisin teetettävien vuorovapaiden sijoittaminen työvuorojärjestelmän vuorovapaajaksoon:


Oma vuoro:

yyyy--vvv-ii


Työnantajan määräämä:

a) yyyy--v88-ii

b) yyyy--88v-ii


Työntekijän pyynnöstä:

c) yyyy-88-v-ii

d) yyyy--v-88ii

Oma vuoro (lyhyt kierto):

aaiiyy-vv-aaiiyy- -v-


Työnantajan määräämä:

e) aaiiyy-88-aaiiyy- -8-


Työntekijän pyynnöstä:

f) aaiiyy- -88aaiiyy- - -8


Vuorovapaiden lukumäärän kirjausta on käsiteltävä kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko vuorovapaiden teettäminen takaisin tapahtunut ennen vuorovapaiden ansaintakauden päättymistä tai sen jälkeen.


a) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu ennen vuorovapaiden ansaintakauden päättymistä, ei päivä ole vuorovapaa.


b) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu antokauden päättymisen jälkeen, vuorovapaita kuluu yhtä monta kuin on takaisin teetettäviä vuorovapaita.


Työntekijän joutuessa tekemään takaisin vuorovapaita pyritään työvuorosta ilmoittamaan mahdollisimman aikaisin.


Työaikalain 31 §:n viikoittaista vapaa-aikaa koskevaa säännöstä sovelletaan vuorovapaita takaisin teetettäessä.


Työntekijän sairastuessa ennen takaisin teetettävää päivää katsotaan vuorovapaa tehdyksi.


Vuorovapaaraha maksetaan, jos alitetaan vuorovapaataulukon alaraja.


SOV.


Vuorovapaiden takaisin teettämistä ja vuorovapaarahan maksamista havainnollistavat seuraavat esimerkit:


Esim. Vuoro jaettu enintään viiteen ryhmään


Työntekijä on työskennellyt vuorovapaiden määräytymiskauden aikana 130 työvuoroa keskeytymättömässä vuorotyössä.


Vuorovapaita pidetty 24


Maksettava vuorovapaaraha on (26-24) x 8 x kta tai


Vuorovapaita pidetty 31


Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä on 31-29 = 2 työvuoroa Esim. Kuudes vuoro kesäajaksi

Työntekijä on työskennellyt vuorovapaiden määräytymiskauden aikana 130 työvuoroa keskeytymättömässä vuorotyössä.

Vuorovapaita pidetty 22


Maksettava vuorovapaaraha on (24-22) x 8 x kta.

Tämän lisäksi maksetaan vuorovapaaraha lisätaulukon mukaisesti 2 x 8 x kta tai


Vuorovapaita pidetty 29

Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä on 29-27 = 2 työvuoroa


Lisätaulukon mukaan työntekijä on ansainnut kaksi vuorovapaata, joista vähennetään kaksi takaisin teetettävää työvuoroa, jolloin ansaitut ja pidetyt vuorovapaat menevät tasan.


6.8.10 Uusi työntekijä (tam 37)


Keskeytymättömässä vuorotyössä uudelle työntekijälle ei pääsääntöisesti anneta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vuorovapaita, mutta hän ansaitsee vuorovapaita normaalisti. Oman vuoron ollessa vuorovapailla uuden työntekijän säännöllisten työvuorojen lukumäärä on tänä aikana sama kuin työvuorojärjestelmän vuorovapaiden lukumäärä. Näiltä työvuoroilta maksettava palkka sisältyy kausipalkkaan.


SOV.


Oman vuoron ollessa vuosilomalla tai vuorovapailla uudelle työntekijälle annetaan henkilökohtainen työtuntijärjestelmä mahdollisimman aikaisin. Mikäli työtuntijärjestelmää ei ole ilmoitettu, vuorovapaat annetaan työvuorojärjestelmän mukaisesti.


Vapaajakson aikana uuden työntekijän työpäivinä voidaan käyttää kaikkia päiviä lukuun ottamatta vapaajakson ensimmäistä ja viimeistä vuorokautta.


6.8.11 Työskentely kesken vuorovapaiden (tam 37)


Mikäli työntekijä sovitusti tekee töitä vuorovapaapäivänä, vastaava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin ansaintakauden aikana.


6.8.12 Koulutus ja vuorovapaat (tam 37)


Työnantajan järjestäessä ammatillista jatko-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tai liittojen välisen yleissopimuksen edellyttämää koulutusta vuorovapaat eivät kulu vaan siirtyvät myöhemmin annettaviksi.


Ay-koulutuksen aikana vuorovapaat kuluvat riippumatta siitä, kuuluuko kurssi liittojen välisen koulutustyöryhmän hyväksymien kurssien mukaisesti työnantajan tuen piiriin vai ei.

6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat


6.8.13.1 Vuorovapaiden ansainta tes- seisokkityöskentelystä


Työntekijän säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin.


Työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kultakin seisokilta kolme vuorovapaata keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37), kaksi vuorovapaata jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ja yhden vuorovapaan jatkuvassa 1- vuorotyössä (tam 17).


Työntekijällä on oikeus edellä määrättyihin vuorovapaisiin myös silloin, kun hän on tes-seisokin aikana työvuorojärjestelmän mukaisella vapaalla tai vuosilomalla.


Mikäli saman verotusvuoden aikana joulu- ja juhannusseisokkien työvuorojärjestelmien mukaisten tehtyjen työvuorojen yhteenlaskettu määrä ylittää ensimmäisen kappaleen mukaan ansaittujen vuorovapaiden määrän, annetaan työntekijälle tehtyjen työvuorojen ja ansaittujen vuorovapaiden erotusta vastaava määrä ylimääräisiä vuorovapaita.


Työntekijä työskentelee vain osan tes-seisokkia tai toimii sijaisena.


Työntekijä ansaitsee tes-seisokkityöskentelystä, edellä todetusta poiketen, tehtyjä työvuoroja vastaavan määrän vuorovapaita silloin, kun


- työntekijän säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, mutta työntekijä työskentelee vain osan tes-seisokin työvuorojärjestelmän mukaisista työvuoroistaan,

- työntekijän säännöllinen työ jatkuu vain osan tes-seisokkia,

- kun työntekijä työskentelee omassa vuorossaan työehtosopimuksen 6 §:n 4.2 kohdan tarkoittamissa aloittamis- ja lopettamistöissä tai

- työntekijä työskentelee sijaisena tes-seisokkina jatkuvassa työssä, jolloin työntekijä ansaitsee vuorovapaita kuitenkin enintään yhdeltä työvuorolta tes- vuorokaudessa tai vain ensimmäiseltä toisiaan seuraavilta työvuoroilta.


SOV.


Sijaisena työskentelevän työntekijän oman säännöllisen työn jatkuessa koko tes-seisokin ajan, on työntekijä oikeutettu ainoastaan tämän kohdan ensimmäisen kappaleen perusteella ansaittaviin vuorovapaisiin.


Palovartijat ja vastaavissa tehtävissä työskentelevät työntekijät (tam 37)


Tes-seisokkina keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevät palovartijat ja vastaavanluonteisessa, muussa kuin omassa työssään työskentelevät työntekijät ansaitsevat puoli vuorovapaata kultakin tes-seisokin aikana tekemältään työvuorolta.

Työsuhteen kestoedellytys


Työntekijä ansaitsee tämän kohdan määräysten mukaisesti vuorovapaita, mikäli hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen asianomaisen tes- seisokin alkamista.


6.8.13.2 Poissaolon vaikutus tes-seisokkityöskentelystä ansaittaviin vuorovapaisiin


Työntekijällä ei ole oikeutta vuorovapaisiin, jos työntekijä on poissa jokaisesta tes- seisokin aikaisen työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorostaan muusta kuin vuosilomasta johtuvasta syystä.


6.8.13.3 Korjaus- ja eräät aloittamis- ja lopettamistyöt tes-seisokkina


Korjaustyöt tai työt, jotka pääluottamusmiehen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tilapäisesti tehdään tes-seisokkiaikana, eivät oikeuta vuorovapaisiin. Vuorovapaita ei ansaita sellaisista muussa kuin omassa työvuorossa tehtävissä lopettamis- ja aloittamistöistä, jotka työntekijä tekee välittömästi tes-seisokkia edeltäneen työvuoronsa jälkeen tai välittömästi ennen seisokin jälkeistä työvuoroaan.


6.8.13.4 Tes-seisokkityöskentelystä ansaittujen vuorovapaiden antaminen


Tes-seisokkityöskentelystä ansaittavat vuorovapaat annetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tes-seisokin päättymisestä, jollei paikallisesti ole sovittu muusta antoajasta.


Työnantajan tulee ilmoittaa tässä kohdassa tarkoitettujen vuorovapaiden antamisesta vähintään viikkoa etukäteen.


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän aloitteesta kunkin tes-seisokista ansaittavan vuorovapaan korvaamisesta kahdeksan tunnin keskituntiansiota vastaavalla rahakorvauksella. Mikäli sopimus on tehty ennen tes-seisokin alkamista, korvaus maksetaan tes-seisokin ajalta maksettavan palkan yhteydessä. Muussa tapauksessa korvaus maksetaan sen palkkakauden palkanmaksun yhteydessä, jolloin korvausta koskeva sopimus on tehty.


6.8.13.5 Muiden vuorovapaiden ansainta ja kuluminen tes-seisokkina


Tes-seisokkien aikana 6.8.6 ja 6.9.5 kohdan mukaisia vuorovapaita ei ansaita eikä anneta.


SOV.


Työvuorojärjestelmässä oleva vuorovapaa ei kulu juhannusviikon keskiviikkona eikä jouluaaton aattona.

6.9 Päivätyö, keskeytyvä 2-vuorotyö sekä jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 15, 16, 25, 26, 17 ja 27)


6.9.1 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16)


Säännöllinen työaika päivätyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 5 päivää viikossa tai enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.


Paikallisesti voidaan sopia kuitenkin enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.


Mikäli työsäännöissä ei ole toisin määrätty tai asiasta paikallisesti toisin sovita, työaika alkaa päivätyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00.


Lauantaisin tai arkipyhien aattoina alkaa työaika päivätyössä klo 6.00 ja päättyy klo 14.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Tällöin työvuorokausi vaihtuu normaalista työvuorokaudesta poiketen klo 6.00.


Tuotantoteknisten syiden vaatiessa tehdään päivätyötä myös pääsiäislauantaina.


6.9.2 Säännöllinen työaika keskeytyvässä 2-vuorotyössä ja jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 25, 26, 17 ja 27)


Keskeytyvän 2-vuorotyön sekä jatkuvan 1- ja 2-vuorotyön säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 8 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.


Paikallisesti voidaan sopia kuitenkin enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.


Jatkuvassa 2-vuorotyössä voidaan paikallisesti sopia käytettäväksi pääsäännöstä poikkeava ja liittojen hyväksymä työvuorojärjestelmä.


Mikäli mahdollista, on sunnuntain ajaksi keskeytyvässä työssä viikon toinen vapaapäivä lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liikkuva, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.


Jos työntekijä, jonka vapaapäivät ovat kiinteitä, tulee sovitusti työhön vapaapäivänään, on hänen vapaapäivänsä samanaikaisesti sovittava joksikin muuksi saman tai seuraavan viikon päiväksi. Tällöin hänen säännöllinen työaikansa ei saa ylittää 48 tuntia viikossa eikä keskimäärin 40 tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana.


6.9.3 Vuorovapaat päivätyössä (tam 15, 16)


Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:


Väh.

16

työvuoroa/työpäivää

= 1

vuorovapaa

"

33

"

= 2

vuorovapaata

"

49

"

= 3

"


"

65

"

= 4

"

"

82

"

= 5

"

"

98

"

= 6

"

"

114

"

= 7

"

"

131

"

= 8

"

"

147

"

= 9

"

"

163

"

= 10

"

"

180

"

= 11

"

"

204


SOV.

"

= 13

"


Mikäli työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on sopimuksen tai käytännön perusteella alle 40 tuntia, hän ei ole oikeutettu tämän kohdan mukaisiin vuorovapaisiin.


Mikäli työntekijä saa paikallisen sopimuksen tai käytännön perusteella pidemmän kuin 30 päivän vuosiloman tai säännöllisesti vuosittain toistuvia ylimääräisiä vapaapäiviä, vähennetään tällaiset loma- ja vapaapäivät tämän kohdan perusteella ansaituista vuorovapaista.


Jos vuosittaisen työajan pidentämisestä ei ole paikallisesti sovittu, noudatetaan tämän vuorovapaataulukon sijaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa vuorovapaataulukkoa.


Vuorovapaiden antokausi on 1.3. - 28.(29.)2. välinen aika. Vuorovapaat annetaan työnantajan määrääminä ajankohtina ja työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä. Työnantajan tulee ilmoittaa vuorovapaista vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista.


Pitämättömät vuorovapaat korvataan maksamalla vuorovapaaraha antokauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Vuorovapaat voidaan antaa työntekijän kanssa niin sovittaessa antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä.


Vuorovapaita voidaan sovittaessa antaa myös etukäteen ennen 1.3. alkavaa antokautta.


Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan vuorovapaat teettää takaisin jo saman vuorovapaiden antokauden aikana kuitenkin viimeistään antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä.


Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan työntekijän pyynnöstä vähentää palkasta siten, että kustakin liikaa pidetystä vuorovapaasta vähennetään kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan.


6.9.4 Vuorovapaat keskeytyvässä 2-vuorotyössä (tam 25, 26)


Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:


Väh.

16

työvuoroa/työpäivää

= 1

vuorovapaa

"

33

"

= 2

vuorovapaata

"

49

"

= 3

"

"

65

"

= 4

"

"

82

"

= 5

"

"

98

"

= 6

"

"

115

"

= 7

"

"

131

"

= 8

"

"

147

"

= 9

"

"

164

"

= 10

"

"

180

"

= 11

"

"

204

"

= 13,5

"


Vuorovapaat annetaan noudattaen 6.9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.


6.9.5 Vuorovapaat jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 17, 27)


Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:


Väh.

14

työvuoroa/työpäivää

= 1

vuorovapaa

"

29

"

= 2

vuorovapaata

"

43

"

= 3

"

"

58

"

= 4

"

"

72

"

= 5

"

"

87

"

= 6

"

"

101

"

= 7

"

"

115

"

= 8

"

"

130

"

= 9

"

"

144

"

= 10

"

"

159

"

= 11

"

"

173

"

= 12

"

"

188

"

= 13

"

"

202

"

=14

"


Vuorovapaat annetaan noudattaen 6.9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.


6.10 Keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36)


6.10.1 Säännöllinen työaika (tam 35, 36)


Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona 40 tuntia viikossa.


Paikallisesti voidaan sopia enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.


6.10.2 Vuorovapaat keskeytyvässä 3-vuorotyössä (tam 35, 36)


Vuotuista työaikaa lyhennetään vuorovapaita antamalla. Vuorovapaat ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:


Vähintään

11

työvuoroa/työpäivää

=1

vuorovapaa

"

22

"

=2

vuorovapaata

"

34

"

=3

"

''

46

''

=4

''

"

56

"

=5

"

"

68

"

=6

"

"

80

"

=7

"

"

91

"

=8

"

"

102

"

=9

"

"

114

"

=10

"

"

125

"

=11

"

"

137

"

=12

"

"

148

"

=13

"

"

159

"

=14

"

"

171

"

=15

"

"

183

"

=16

"

"

199

"

=17,5

"


SOV.


Paikallisesti voidaan sopia keskeytyvän kolmivuorotyön lyhentäminen siten, että perjantain ja lauantain välinen yövuoro on vapaa joinakin viikkoina vuodesta.


Vuorovapaat annetaan noudattaen 6.9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.


6.10.3 Helluntaiaaton yövuoro (tam 36)


Helluntaiaaton yövuoro on säännöllistä työaikaa. Mikäli työnantaja ei teetä helluntaiaaton yövuoroa, tulee työnantajan ilmoittaa siitä vähintään 30 vuorokautta etukäteen. Työntekijällä on oikeus kausipalkkaansa vähentämättömänä, vaikka helluntaiaattona ei työskenneltäisi.


6.10.4 Työskentely toisena pääsiäispäivänä (tam 35,36)


Toinen pääsiäispäivä ei ole keskeytyvässä 3-vuorotyössä työpäivä, ellei paikallisesti toisin sovita.


6.11 Arkipyhäviikoilta ansaittavat vuorovapaat työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36


Otsikossa mainituissa työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuorovapaa uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä- sekä itsenäisyyspäiväviikon lauantailta,

mikäli kyseinen pyhäpäivä ei satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.


Lisäksi näissä työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuorovapaa pääsiäisen ja joulun jälkeisenä lauantailta, mikäli se ei ole pyhäpäivä.


Työaikamuodoissa 26 ja 36 ansaitaan helatorstaiviikon lauantailta yksi palkallinen vuorovapaa. Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.


SOV.


Vuorovapaa ansaitaan, mikäli em. lauantai sisältyy jaksoon, jolloin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus tai työntekijä on työnjohdon luvalla pois työstä.


Jatkuvissa työaikamuodoissa (tam 17, 27) pääsiäislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helatorstaiviikon lauantaina ja helluntaina olevat työntekijän työvuorojärjestelmän mukaiset työvuorot sisältyvät perusosaltaan kausipalkkaan ja niistä ansaitaan tehtyä työtä vastaavasti vuorovapaita. Vuorovapaat annetaan työvuorojärjestelmän mukaisista työvuoroista 3 kuukauden aikana ansaitsemisesta.


Jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ansaitaan työvuorojärjestelmässä olevan vapunaaton iltavuorossa tehtyä työtä vastaava vuorovapaa. Se annetaan työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorosta verotusvuoden loppuun mennessä.


6.12 Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat vuorovapaamääräykset


6.12.1 Vuorovapaiden tasaus


Ansaintakauden päättymiseen mennessä ei työntekijällä tulisi olla liikaa pidettyjä eikä pitämättömiä vuorovapaita.


Jos työntekijällä on ansaintakauden päättyessä liikaa pidettyjä vuorovapaita, teetetään ne takaisin. Pitämättä olevat vuorovapaat annetaan antokauden kuluessa. Ellei niitä ole voitu antaa, maksetaan vuorovapaaraha.


6.12.2 Säännöllisiin työvuoroihin rinnastettavat työvuorot


Säännöllisiin työvuoroihin tai työpäiviin rinnastetaan:


- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimisen johdosta enintään 28 kalenteripäivän aikana kerrallaan jossakin muussa työaikamuodossa tehdyt työvuorot;


- työvuorot, jotka työntekijä on oikeutettu saamaan palkalliseksi vapaaksi 24 §:n kohtien 3 - 8 sekä 25 §:n perusteella;


- työnantajan määräämän ja kustantaman sekä yleissopimuksen 7 kohdan tarkoittaman työnantajan ansionmenetyksen korvauksen piiriin kuuluvan koulutuksen ajalle sisältyvät työvuorot, kuitenkin yhteensä enintään 20 työvuoroa verotusvuoden aikana;

- Sähköalojen ammattiliiton hallituksen ja edustajiston kokouksen ajalle sisältyvät työvuorot;


- työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa;


- jos työvuorojärjestelmän mukaisesta tehdystä työvuorosta 4 tuntia tai enemmän sisältyy kausipalkkaan, ansaitaan siltä vuorovapaita kyseessä olevan työaikamuodon mukaisesti.


SOV.


Samasta työvuorosta ansaitaan ainoastaan yhden työaikamuodon mukaisesti vuorovapaita, jos työaikamuoto muuttuu keskellä työvuoroa.


- vuorovapaat, jotka sopimuksen mukaan pidetään antokauden jälkeen;


- tes-seisokkiaikoina työskentelystä ansaitut vuorovapaat (6.8.13) sen työaikamuodon työvuorojen mukaisesti, jossa vuorovapaa on pidetty;


- työaikalain 23 §:n (lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana) perusteella vapaana annettavaksi sovitetut työvuorot;


- enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat.


6.12.3 Vuorovapaat ja sairaus


Vuorovapaat kuluvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.


Sairaana olevaa työntekijää ei saa määrätä vuorovapaille. Mikäli vuorovapaat annetaan osastolle, tuotantolinjalle tai työvuorolle samanaikaisesti, vuorovapaat kuluvat.


Mikäli työntekijälle on ilmoitettu vuorovapaista, ja hän tämän jälkeen sairastuu, vuorovapaat kuluvat.


6.12.4 Vuorovapaat ja isyysvapaa


Vuorovapaat eivät kulu eivätkä kartu isyysvapaan aikana.


6.12.5 Vuorovapailta maksettava korvaus


Vuorovapailta maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan. Lisäksi maksetaan 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Sunnuntaina tai arkipyhänä olevalta vuorovapaalta maksetaan sunnuntaityön korotusosa.


Mikäli vuorovapaa tai puoli vuorovapaata korvataan rahassa, maksetaan keskituntiansion perusteella määräytyvä vuorovapaaraha.


Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin menetellään pääsiäislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helluntaiaattona ja

helluntaina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä työvuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden suhteen.


Annettaessa vuorovapaa työvuorosta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuodenaaton klo 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun klo 06.00, pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain klo 06.00 sekä helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän klo 06.00 välisenä aikana olevalta vuorovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kausipalkkaan.


6.12.6 Vuorovapaat työsuhteen päättyessä


Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Liikaa pidetyiltä vuorovapailta maksettu korvaus vähennetään lopputilistä.


SOV.


Mikäli työntekijä on pitänyt tai tulisi pitämään liikaa vuorovapaita, ei irtisanomisaikana ole tarkoituksenmukaista antaa vuorovapaita.


6.12.7 Vuorovapaiden yhteensovitus (tam 15, 16, 17, 25, 26, 27, 35, 36)


Työntekijän työskennellessä verotusvuoden aikana eri työaikamuodoissa, ansaitaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista vuorovapaita kyseisten työaikamuotojen vuorovapaataulukoiden mukaisesti, kuitenkin vähintään työehtosopimuksen 6.9.3 kohdan vuorovapaataulukon mukaisesti.


7 § Yli- ja hätätyö


7.1 Ylityö



7.2 Hätätyö

Työntekijää saa pitää hänen suostumuksellaan ylityössä työaikalain 18 §:n mukaisesti.


Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetun ylityön enimmäismäärää (250 tuntia) seurataan verotusvuoden pituisena yhtenä ajanjaksona. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia verotusvuoden aikana.


SOV.


Ylityö on rajoitettava sellaisiin tapauksiin, jotka tuotannon säännöllisen kulun kannalta ovat välttämättömiä eikä töitä voida suorittaa säännöllisenä työaikana.


Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 §:n mukaisesti.


SOV.


Ratkaisut työaikalain mukaisen hätätyön teettämisestä on tehtävä huolellisesti ja johdonmukaisesti. Määräys hätätyöhön pyritään antamaan olosuhteet huomioon ottaen kirjallisesti. Määräyksessä tulee mainita

hätätyönä teetettävä työ ja määräyksen antaja. Määräyksestä annetaan jäljennös työsuojeluvaltuutetulle.


Sähköalan työntekijöiden luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle varataan mahdollisuus liittää lausuntonsa työsuojeluviranomaiselle tehtä- vään hätätyöilmoitukseen, jos hätätyön teettäminen koskee näiden edustamia työntekijöitä. Ilmoituksesta annetaan jäljennös työsuojeluvaltuutetulle.


7.3 Yli- ja hätätyötuntiluettelot


Työnantajan tulee neljännesvuosittain toimittaa sähköalan työntekijöiden luottamusmiehelle ylityö- ja hätätyötuntiluettelot, joita työnantaja lain mukaan on velvollinen pitämään. Samat tiedot annetaan myös työsuojeluvaltuutetulle.


8 § Jalostustehtaita ja – osastoja koskevat määräykset


8.1 Viikonlopputyöskentely


Jalostustehtaiden- ja osastojen työntekijöiden säännöllinen työaika voidaan järjestää 6

§:n määräyksistä poiketen paikallisesti siitä sopimalla myös lauantain ja sunnuntain aikana tai toisena näistä päivistä muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) tilapäisesti ennalta ilmoitetun enintään kahden kuukauden määräajan kestävänä ajanjaksona enintään 12 tunnin säännöllisinä työvuoroina tai yhtenä työvuorona.


Muist. 1 Jalostustehtailla ja -osastoilla tarkoitetaan vuonna 2008 päättyneen työehtosopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisia K-ryhmän työpaikkoja.


SOV.


Viikonlopputyöskentelyä ei käytetä sellaisessa tehtaassa, joka normaalisti käy tam 37:ssä.


Työtä ei voida järjestää edellä olevalla tavalla pysyvästi seitsemänä päivänä viikossa niin, että viikon alku maanantaista perjantaihin tai lauantaihin käytäisiin esimerkiksi tam 35:ssa tai 26:ssa ja viikonloppu 12 tunnin työvuoroin.


Viikonloppuvuoroina työssä voivat olla myös muut kuin tehtaalla vakituisesti työskentelevät työntekijät.


Työntekijä ansaitsee pidemmistä säännöllisistä työvuoroista vuorovapaita sen vuorovapaataulukon mukaan, jonka mukaisessa työaikamuodossa työtä asianomaisella osastolla muutoin tehdään. Työvuorojen lukumäärää laskettaessa otetaan kahdeksaa tuntia pidemmät työvuorot huomioon suhteuttamalla työvuoron pituus kahdeksaan tuntiin. Tällöin esimerkiksi yhtä 12 tunnin työvuoroa pidetään 1,5 työvuorona.


8.2 Tuotannon keskeyttäminen pääsiäisenä tai helluntaina


Tuotannon keskeyttämisestä pääsiäisen tai helluntain ajaksi jalostustehtaalla ja - osastolla on työnantajan ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeistään 30

vuorokautta ennen juhlapyhän alkua. Tällöin kausipalkka maksetaan vähentämättö- mänä ja vuorovapaita ei ansaita eikä anneta.


8.3 Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen tai vuorovapaiden ennakkoilmoitusaika


Muutettaessa työaikamuotoa, työvuoroa tai vuorovapaiden antamisajankohtaa on ennakkoilmoitusaika seitsemän päivää.


III PALKKAMÄÄRÄYKSET


9 § Töiden järjestäminen


Kussakin tehtaassa työnantaja määrittää yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa miehityksen ja toimintatavat. Yhteistyön tavoite on henkilöstön työn sisältöön ja tehtäväjärjestelyyn liittyvän asiantuntemuksen kuuleminen tarkoituksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Erityistä huomiota yhteistyössä tulee kiinnittää henkilöstön oikeaan lukumäärään.


Miehityksen ja toimintatapojen määrityksessä otetaan huomioon työntekijöiltä edellytettävät ammattitaitovaatimukset ja työturvallisuusnäkökohdat.


10 § Palkkauksen määräytyminen


10.1 Palkkojen määräytymisen periaatteet


Kussakin tehtaassa sovitaan paikallisesti tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman joustavaa käyttöä edistävä palkkausjärjestelmä.


SOV.


Palkkausjärjestelmään liittyvässä tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa vaativuuden arviointijärjestelmää. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmästä, joka saatetaan liittojen tietoon ennen sen käyttöönottoa.


Työntekijälle voidaan maksaa tehtäväkohtaisen palkan lisäksi kausipalkkaan sisältyvää työnsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvaa palkanosaa, jonka perusteet ja määrä sovitaan paikallisesti.


10.2 Kausipalkka


Työntekijöiden palkat maksetaan kausipalkkana siten kuin jäljempänä 13 §:ssä määrätään.


Kausipalkat sovitaan kussakin tehtaassa erikseen työnantajan ja luottamusmiehen välisellä sopimuksella noudattaen 10.1 kohdan mukaisesti sovittua palkkausjärjestelmää. Kausipalkkojen sopimisessa otetaan huomioon tehtävän vaativuus ja muut työnsuorittamiseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi.

Alin kausipalkka on 11.12.2017 alkaen 913,98 euroa ja 10.12.2018 alkaen 928,60 euroa.


Tämän kohdan mukaisesti sovittuja kausipalkkoja noudatetaan työehtosopimuksen osana.


11 § Muutosten vaikutus palkkaukseen


11.1 Muutosten arviointi ja kirjaaminen


Sovittaessa palkkausjärjestelmästä 10.1 todetun mukaisesti, sovitaan myös periaatteista, joiden mukaan tehtävien vaativuudessa ja työntekijän käytettävyydessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat kausipalkkoihin. Samalla sovitaan tehtävien vaativuusarvioinnin ylläpidon ja tarkastelun periaatteet. Ylläpito ja tarkastelu suoritetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.


SOV.


Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa seuraavan kahden vuoden aikana edellä tarkoitettu ylläpito ja tarkastelu suoritetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.


Työnantaja kirjaa tehtävien vaativuusarvioinnin ylläpitoon ja tarkasteluun vaikuttavat muutokset työtehtävissä. Kirjaukset saatetaan luottamusmiehen tietoon.


SOV.


Kirjauksesta riippumatta työt suoritetaan siten, kuin töiden järjestämisestä 9 §:ssä on määrätty.


11.2 Erimielisyydet


Palkkausjärjestelmää sekä kausipalkkoja koskevat erimielisyydet voidaan saattaa liittojen käsiteltäväksi työehtosopimuksen 29 §:n määräyksiä noudattaen.


Ellei asiasta päästä liittojen välillä yhteisymmärrykseen, voidaan erimielisyys alistaa ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi.


12 § Suorituspalkat


12.1 Suorituspalkkatyö ja sen teettäminen


Suorituspalkkaustapoja ovat urakka ja palkkiopalkka.

Suorituspalkkatyönä voidaan teettää työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn laadun tai määrän perusteella.


Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään vastaavanlaisessa työssä maksettava kausipalkka.

12.2 Hinnoittelusta sopiminen


Suorituspalkkatyön hinnoittelusta sovitaan paikallisesti, mikäli mahdollista, jo ennen työn alkamista. Suorituspalkkatyön hinnoittelusta tehty sopimus on voimassa määräajan tai irtisanomisenvaraisena toistaiseksi. Suorituspalkkatyön hinnoittelusta tehty sopimus pidetään työpaikoilla asianomaisten työntekijöiden nähtävillä.


Ellei hinnoittelusta päästä sopimukseen, tehdään työ kausipalkalla. Hinnoittelua koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


12.3 Hinnoittelun muuttaminen


Hinnoittelun perusteita voidaan työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta arvioida uudelleen neuvottelemalla asiasta paikallisesti. Mikäli perusteltuja syitä ilmenee, yksikköhinta on korjattava. Tarkistettua yksikköhintaa sovelletaan sopimuksen tekohetkestä lukien.


Sinä aikana kun käydään hinnoittelun muuttamista koskevia neuvotteluja ja työn tulos säilyy ennallaan, maksetaan työntekijän palkka hänen keskituntiansionsa mukaan.


12.4 Urakka- ja palkkiotyö ylityönä


Jos urakka- tai palkkiotyötä on tehtävä ylityönä tai muuna kuin arkipäivänä, on siitä maksettava 17 §:ssä edellytetty korotettu palkka.


13 § Palkanmaksu


13.1 Palkkakausi


Palkkakausi on kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.


Vajaa palkkakausi on palkkakausi, jolloin on tes-seisokki (6.4.1) tai jolloin itsenäisyyspäivä tai kirkollinen juhlapäivä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina ja työntekijän työvuoro- tai työtuntijärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80.


13.2 Kausipalkka


Työntekijälle maksetaan palkka kausipalkkana, joka on palkkakauden säännöllisen työajan aikatyön palkka. Tehtäessä säännöllistä työtä tes-seisokin (6.4.1) aikana perusosa ei kuitenkaan sisälly kausipalkkaan lukuun ottamatta 6.3.1 kohdan neljännessä kappaleessa tarkoitettua työtä.


Kausipalkasta saadaan tuntipalkka jakamalla kausipalkka luvulla 82 keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) ja luvulla 80 muissa työaikamuodoissa.


Työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa palkkakauden aikana kausipalkan kerroin on

80. Työvuoron vaihtuessa keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) on kausipalkan kerroin 82.

Osa-aikatyöntekijän kausipalkka lasketaan kertomalla palkkakauden säännölliset työtunnit tuntipalkalla.


13.3 Palkkapäivä


Palkkapäivä on palkkakauden jälkimmäisen viikon perjantai, jolloin maksetaan edellisen palkkakauden kausipalkka, lisät ja korvaukset.


Mikäli palkkapäivä sattuu vapunpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi tai kirkolliseksi pyhäpäiväksi, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä.


Palkkapäivästä voidaan sopia paikallisesti toisin.


13.4 Palkkaperusteiden muutokset


Pysyvät muutokset palkkaperusteissa otetaan huomioon kausipalkassa seuraavan täyden palkkakauden alusta lukien. Muutos on pysyvä, kun se kestää vähintään yhden kokonaisen palkkakauden.


Muut palkkaperusteiden muutokset otetaan huomioon tuntikohtaisesti.


13.5 Lisät ja korvaukset


Kausipalkkaan sisältymättömät erät kuten vuoro- ja saunalisät, sunnuntaityön korotusosat ja ylityökorvausten perus- ja korotusosat maksetaan tuntikohtaisen palkkakirjanpidon perusteella.


13.6 Suorituspalkkatyö


13.6.1 Palkanmaksu suorituspalkkatyössä


Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan aikatyöhön tai muuhun työhön perustuva kausipalkka, johon lisätään tai josta vähennetään suorituspalkkatyössä työ- ja tuntikohtaiseen palkkakirjanpitoon perustuvan urakkahinnoittelun mukaisen ansion ja vastaavan ajanjakson kausipalkan erotus.


13.6.2 Vajaan palkkakauden erillinen korvaus suorituspalkkatyössä


Vajaalta palkkakaudelta maksetaan suorituspalkka työntekijälle muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä tämän sopimuksen 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus niiltä tunneilta, jotka saadaan vähentämällä 80 tunnista palkkakauden säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden yhteismäärä kerrottuna luvulla 8.


SOV.


Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantajalla on kyseiseltä jaksolta palkanmaksuvelvollisuus, työntekijän palkkakauden työtunneista on vähintään puolet tehty muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä ja vähintään puolet palkkakauden työtunneista on tehty suorituspalkkatyössä.


Esimerkki:

Erillistä korvausta ei makseta, jos vajaan palkkakauden aiheuttava päivä on vuosiloman aikana.

Tam 15:n työaika 72 tuntia juhannuksen sisältävällä palkkakaudella


* aikatyötä 24 tuntia


* palkkiotyötä 48 tuntia


* keskim. lisien ja palkkioiden osuus (tes 15 §) 1 euro


* tuntipalkka 10 euroa


* kausipalkka 800 euroa


* palkkiotyöansio 480 euroa


Työntekijän palkka palkkakaudelta:


* kausipalkka 800 euroa


* palkkiotyöansio vähennettynä vastaavan ajan kausipalkalla 480 - 10 x 40

80 euroa


* erillinen korvaus (8 x 1 euro) 8 euroa


Yhteensä 888 euroa


13.7 Palkattomat poissaolot


Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35 ja 36) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla.


Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17 ja 27) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta suhteessa työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisiin työvuoroihin ja vuorovapaisiin.


Tes-seisokin (6.4.1) sisältäminä palkkakausina kausipalkasta vähennetään palkaton poissaolo keskeytymättömässä sekä jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27) kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla, mikäli työntekijän työvuorojärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80.


Mikäli työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta palkkakauden aikana, kausipalkkaa tai sen osaa ei työntekijälle kuitenkaan makseta.

13.8 Palkanmaksu työsuhteen alkaessa


Palkkakautena, jona työntekijän työsuhde alkaa, palkka maksetaan tehtyjen työtuntien mukaan ja toisen palkkakauden alusta sovelletaan kausipalkkaa koskevia määräyksiä.


Työsuhteen alkaessa palkkakauden ensimmäisellä viikolla uudelle työntekijälle maksetaan seuraavan viikon palkanmaksupäivänä ensimmäisen viikon säännölliseltä työajalta palkkaennakko. Palkkaennakko vähennetään seuraavana palkanmaksupäivänä.


Työntekijälle, jonka työsuhde alkaa palkkakauden toisella viikolla, palkka maksetaan seuraavan palkkakauden palkanmaksupäivänä.


14 § Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä


1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään alempipalkkaiseen työhön, palkkaa ei alenneta ennen kuin 14 päivää on kulunut siirrosta tehdyn ilmoituksen jälkeen ja työntekijä on siirtynyt uuteen työhön.


Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään korkeapalkkaisempaan työhön, korottuu hänen palkkansa heti uuden työn alkaessa.


2. Mikäli urakkatyöntekijä muun syyn kuin urakkatyön vähyyden takia siirretään toiseen työhön ja toinen työntekijä siirron takia suorittaa hänen työnsä, maksetaan siirretylle työntekijälle aiemman työn mukainen ansio, kuitenkin enintään 14 päivän ajalta siirrosta tehdyn ilmoituksen jälkeen.


3. Mikäli ammattitautivaaran alaisena työskentelevä työntekijä siirretään terveydellisistä syistä väliaikaisesti muihin tehtäviin ei hänen säännöllisen työajan ansiotaan (vakiolisineen) tämän siirron johdosta alenneta.


4. Xxxxxx 50 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa tämän sopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta, on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtäväänsä, suosittelevat liitot, että ko. työnantaja siirtää hänet tehtävään, jossa aikaisemmassa työssä saavutettu keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien ja sen jälkeen hänen kausipalkkansa ei alene.


15 § Keskituntiansio


15.1 Keskituntiansion muodostaminen


Keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä.


SOV.


Kun työntekijälle maksetaan keskituntiansiota, vuorolisiä tai muita keskimääräiseen lisään sisältyviä palkaneriä ei makseta.

15.2 Keskimääräisen lisän laskeminen


Keskimääräinen lisä saadaan laskemalla yhteen työntekijälle edelliseen vuosineljännekseen sisältyvien palkkakausien aikana kausipalkan tuntipalkan lisäksi maksetut lisät. Xxxxxx yhteissumma jaetaan saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.


Lisiä ovat olosuhde-, sauna- ja vuorotyölisät sekä suorituspalkkatyöstä maksetun kausipalkan tuntipalkan ylittävät osuudet ilman yli-, sunnuntai- ja seisokkityön korotusosuuksia.


SOV.


Keskimääräiseen lisään lasketaan myös mm.


- työnopastuslisät,

- luontaisetukorvaukset ja

- palkkakauden aikana tapahtuneet tuntipalkan tilapäiset muutokset.


Keskimääräiseen lisään ei lasketa mm.


- ylityön, seisokkityön eikä sunnuntaityön korotusosuuksia,

- viikoittaiselta vapaalta maksettuja korvauksia,

- hälytys- ja varallaolorahoja,

- työvälinekorvauksia,

- 30 §:n 6 kohdan mukaisia lisäkorvauksia,

- vajaan palkkakauden erillisiä korvauksia,

- muulta kuin työajalta maksettua palkkaa kuten vuosilomapalkkaa, lomallelähtörahaa, vuorovapaarahaa, sairausajan palkkaa ja palvelusvuosikorvausta eikä

- aloite-, kirjoitus- ja kokouspalkkioita.


Vuosineljänneksen lisien yhteissummasta vähennetään 13.6.1 kohdan perusteella vähennettävät palkanosuudet.


Jos työntekijälle ei voida määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan, käytetään edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää.


Mikäli vuosineljänneksen aikana on teetetty takaisin enemmän kuin kaksi liikaa pidettyä vuorovapaata, korjataan keskimääräinen lisä vähentämällä jakajasta takaisin teetetyt tunnit.


15.3 Keskimääräisen lisän käyttäminen


Keskimääräistä lisää käytetään vuosineljänneksen päättymisen jälkeen toisen tai palkanlaskennan niin vaatiessa kolmannen palkkakauden alusta lukien seuraavan vuosineljänneksen vastaavan palkkakauden alkuun saakka.

16 § Rationalisointi


1. Työpaikoilla järjestettäviä työ- ja aikatutkimuksia, jotka tarkoittavat paitsi työn tulosta, myöskin työntekijäin ansioiden parantamista, älköön vastustettako. Edellä olevan johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyissä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän henkistä eikä ruumiillista ylirasittumista eivätkä vaikuttaa alentavasti heidän normaaleihin ansioihinsa.


2. Sopijapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena, että toimeenpantaessa työ- ja aikatutkimuksiin tai muihin rationalisointikeinoihin perustuvia uudistuksia työmenetelmissä, ne käsitellään yhteistoimintamenettelyn/ työehtosopimuksen rationalisointimääräysten edellyttämällä tavalla. Työntekijäin luottamusmiehille on varattava mahdollisuus perehtyä työ- ja aikatutkimusten suoritustapaan sekä työtutkimusten tuloksiin, samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin.


SOV. Rationalisointiyhteistyö paperiteollisuudessa


Rationalisoinnin tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. Tämän lisäksi rationalisointitoiminnan tavoitteena on työympäristön, työolojen, työntekijäin ansioiden ja muitten työehtojen parantaminen, tuotannon vakaa jatkuminen sekä työsuhteen jatkuvuus. Liitot pitävät tärkeänä, että yritykset kiinnittäisivät erityistä huomiota aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja sen suomin eri keinoin mahdollisuuksien mukaan huolehtisivat työsuhteiden jatkuvuudesta niin etteivät rationalisointitoimenpiteet johtaisi työntekijän lomautuksiin tai irtisanomisiin.


Rationalisoinnin vaikutuksesta palkkaukseen sovitaan ottaen huomioon työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja palkkausta koskevat määräykset.


Eri yrityksiä koskevat yhteiset työ- ja aikatutkimuksiin perustuvat kehitys- ja tutkimusprojektit samoin kuin työnluokitusjärjestelmät selvitetään ennen niihin ryhtymistä liittojen välillä ja sovitaan toimenpiteistä. Lisäksi on syytä huomioida rationalisointisopimuksen 7 § ja sen soveltamisohjeet.


Määräaikaissuunnitelmat


Yrityksen rationalisointitoiminnan on yrityksen muun toiminnan tavoin oltava suunnitelmallista. Sopijapuolet edellyttävät yritysten laativan määräaikaissuunnitelman rationalisointitoiminnastaan. Suunnitelmasta tulee käydä selville yrityksen rationalisointikohteet sekä niiden suunniteltu toteuttamisaikataulu, niiden vaikutus henkilöstöön sekä henkilöstön uudelleenkoulutustarpeeseen.


Yhteistoimintalain 6 §:n mukaan määräaikaissuunnitelmat kuuluvat kuitenkin yhteistoimintamenettelyn piiriin.


Yhteistoimintalain 8 §:n mukaan työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken voidaan paikallisesti sopia siitä, miten rationalisointia koskevia määräaikaissuunnitelmia käsitellään yhteistoimintalaissa säädetyn neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi. Ellei tällaista sopimusta ole tehty

määräaikaissuunnitelmia koskeva yhteistoimintamenettely toteutetaan yhteistoimintalain mukaisesti.


Yhteistoimintamenettely on toimitettava ennen kuin työnantaja ratkaisee määräaikaissuunnitelmien sisältöä koskevat asiat. Mikäli rationalisoinnin määräaikaissuunnitelma koskee sellaisia osastoja, joiden luottamusmiehet eivät ole osallistuneet yhteistoimintamenettelyyn, on määräaikaissuunnitelma rationalisointisopimuksen mukaisesti pidettävä myös heidän sekä yrityksen työntekijöitä edustavan luottamusmiehen saatavilla.


Määräaikaissuunnitelmat eivät aina ole mitään lopullisien tarkkoja suunnitelmia, joissa olisi ratkaistu kaikki rationalisointitapahtumiin liittyvät osatapahtumat. Tällaisista syistä johtuen yhteistoimintalain tarkoittama yhteistoimintamenettely saattaa tulla kyseeseen vielä määräaikaissuunnitelmien tekemisen jälkeenkin. Ennen kuin henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä tai siirroissa toisiin tehtäviin lopullisesti ratkaistaan, käydään toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot yhteistoimintamenettelyssä läpi. Mahdollista on, että määräaikaissuunnitelmat laaditaan alusta pitäen niin lopullisiksi, että työnantajan lopullinen ratkaisu on tehtävissä välittömästi määräaikaissuunnitelman käsittelemisen jälkeen.


Yhteistoimintalain 11 §:n mukaan työnantajan tulee esittää henkilöstön edustajille ennen tilivuoden alkua vähintään vuodeksi laadittu tuotanto- tai toimintanäkymiin perustuva henkilöstösuunnitelma, jossa on selvitettävä henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.

Tällainen lain mukainen henkilöstösuunnitelma saattaa muodostua varsin samantyyppiseksi rationalisointitoiminnan määräaikaissuunnitelman kanssa. Soveltamisohjeissa olevan maininnan mukaan määräaikaissuunnitelma voi sisältää mm. luettelon suunnitelluista rationalisointitapahtumista niin pitkältä ajalta kuin suunnitelmia käsittelyhetkellä on tiedossa ja arvion henkilöstövaikutuksista.

Päällekkäisen työn välttämiseksi yrityksen on syytä ottaa huomioon edellä selostettu yhteistoimintalain säännös jo rationalisointitoiminnan määräaikaissuunnitelmaa laadittaessa.


Uudelleenkoulutus


Rationalisointi ja kehittyvä teknologia tuotantoelämässä vaativat yrityksissä uudelleenkoulutustoimintaa. Uudelleenkoulutukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota yrityksissä rationalisointi- ja saneerausprojekteja suoritettaessa. Tällöin on uudelleenkoulutusta suunnattava sekä uuden teknologian sisältäviin tehtäviin ryhtyville että uusiin tehtäviin siirtyville.


Uudelleenkoulutus mahdollistaa työntekijöiden sopeutumisen helpommin rationalisoinnin aiheuttamiin muutoksiin organisaatiossa ja tehtävissä.

Liitot pitävät tarpeellisena korostaa työntekijöiden uudelleenkouluttamista yritysten rationalisointitoiminnan suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Mahdollisimman hyvän ja näin kaikkia osapuolia

parhaiten tyydyttävän tuloksen saavuttamiseksi liitot suosittelevat, että uudelleenkoulutus pyritään suuntaamaan ensisijaisesti ammatteihin, jotka parhaiten turvaavat palkkatason säilymisen ja edelleen kehittymisen.


Projektiyhteistyö


Liitot toteavat, että yrityksessä projektiyhteistyötarvetta esiintyy paitsi varsinaisessa rationalisointikohteessa myös rationalisointitoiminnan ulkopuolella. Liitot katsovat, että projektiryhmiä voidaan ja tulee asettaa paikallisesti sopimalla myös muissa kuin rationalisointikysymyksissä, jos tällaisesta katsotaan olevan molemminpuolista hyötyä. Liitot haluavat kuitenkin painottaa sitä, että projektiryhmän tulee olla ensisijaisesti tuotannollisia, teknillisiä, koulutuksellisia ja sosiaalisia kysymyksiä käsittelevä asiantuntijaryhmä, joka toteuttaa sille annettua yleensä teknillisesti, ajallisesti ja tuotannollisesti rajattua kertaluontoista tehtäväkokonaisuutta. Tehtävän kestoajaksi muodostetaan oma projektiorganisaatio toimeksiantoineen.


Projektiryhmän toimintavaltuus voi olla eräissä tapauksissa osapuolten siitä erikseen sopiessa ajallisesti myös toistaiseksi voimassa oleva.

Projektiryhmän työskentely ei korvaa työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmää eikä sen kannanotto sido työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestelmän osapuolia. Projektiryhmässä tulee olla edustettuina tasapuolisesti ne henkilöstöryhmät, joita projekti koskee.

Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensisijaisesti kehitettävän kohteen työntekijöistä.


Luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua projektiryhmän työhön ja saada projektia koskevia tietoja heidän toiminta- alueeseensa kuuluvien kysymysten osalta.


IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET


17 § Ylityökorvaukset ja korotettu palkka


17.1 Vuorokautinen ylityö


Työ, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, on vuorokautista ylityötä.


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.


SOV.


Mikäli työaikamuodossa 35, 36 ja 37 työskentelevä työntekijä joutuu jatkamaan työskentelyään välittömästi säännöllisen työvuoronsa päätyttyä, katsotaan tehty työ vuorokautiseksi ylityöksi, vaikka vuorokausi vaihtuisi.

17.2 Viikoittainen ylityö


17.2.1 Pääsääntö


Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää säännöllisen viikoittaisen työajan, eikä vapaapäivän siirtämisestä ole sovittu 6.9.2 kohdan mukaisesti.


17.2.2 Vapaavuorokausisääntö


Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 on viikoittaista ylityötä säännöllisen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ, mikäli työntekijä jatkaa välittömästi työtään aikaisemmassa työvuorossaan.


Vapaavuorokaudella tarkoitetaan työaikamuodossa 37 työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien välisiä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä työehtosopimuksen mukaisia vuorokausia. Vapaavuorokausia eivät kuitenkaan ole 14 vuorokauden vapaajakson aikana vuorovapaiden välissä olevat päivät.


17.2.3 Viidennen päivän sääntö


Viikoittaista ylityötä on viidentenä (lyhyessä kierrossa seitsemäntenä) peräkkäisenä päivänä suoritettu työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu ja työntekijä työskentelee tänä aikana vähintään yhden työvuoron työaikamuodoissa 17, 27 tai 37.


17.2.4 Siirtymäpalkkakauden sääntö (tam 37)


Työntekijän työvuoron vaihtuessa keskeytymättömässä vuorotyössä on kyseisen palkkakauden 82 säännöllisen työtunnin ylittävä työaika viikoittaista ylityötä.


Työntekijän siirtyessä keskeytymättömään vuorotyöhön tai keskeytymättömästä vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon on viikoittaista ylityötä kyseisen palkkakauden 80 säännöllisen työtunnin ylittävä työ.


Jos siirron johdosta tulee ylimääräisiä lepopäiviä, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä niin, että säännöllisen työajan ansio ei alene.


Siirtymäpalkkakauden sääntöä ei sovelleta, jos työntekijä vaihtaa työvuoroa tam 37 työajan lyhentämiseksi tarvittavan työvuorojärjestelmän muutoksen yhteydessä.


17.2.5 Vajaan palkkakauden sääntö


Työntekijän työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa vajaalla palkkakaudella on viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää palkkakauden alussa olleen työvuoro- tai työtuntijärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärän perusteella lasketun tuntimäärän.


17.2.6 Korvaus viikoittaisesta ylityöstä


Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 tehdystä sekä vapaavuorokausisääntöön perustuvasta viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kuitenkin 100 %:lla korotettu palkka.


17.3 Ylityökorvaus 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen


Kaikki ylityö maksetaan 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 100 %:lla korotetulla palkalla.


17.4 Yöylityö


Vuorotyössä klo 22.00 ja 06.00 välisenä aikana ja päivätyössä klo 22.00 ja 07.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.


SOV.


Jos säännöllinen työaika on sovittu alkavaksi klo 06.00, maksetaan 100

%:lla korotettu palkka mainittuun kellonaikaan saakka.


17.5 Viikoittaisena vapaa-aikana työskentelyn korvaaminen


Viikoittainen vapaa-aika tulee järjestää keskimäärin 35 tunniksi palkkakauden aikana siten, että viikoittainen yhdenjaksoinen vapaa-aika on kuitenkin vähintään 24 tuntia.


Edellä mainitusta poiketen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ei keskimääräisyyttä tarkastella, vaan viikoittaisen yhdenjaksoisen vapaa-ajan tulee olla 24 tuntia viikossa.


Mikäli työntekijä joutuu työskentelemään kaikkina viikon päivinä ja siten myös työaikalain 31 §:n tarkoittamana viikoittaisena vapaa-aikanaan, korvataan työhön käytetty aika työaikalain 32 §:n 2 momentin mukaisesti.


SOV.


Vähintään puolet viikoittaisesta vapaa-ajasta tulee sijoittua viikon alussa voimassa olleen työtuntijärjestelmän mukaiselle viikon viimeiselle vapaapäivälle.


Työntekijällä ei ole oikeutta tässä kohdassa tarkoitettuun korvaukseen, jos hän on ollut poissa työstä minä päivänä tahansa tai mistä syystä tahansa (esim. vuosiloma, sairaus tai muu vapaapäivä) viikon aikana siten, että työvuorojen väliin jää keskeytymättömässä vuorotyössä 24 tuntia ja muissa työaikamuodoissa 35 tuntia.


17.6 Pääsiäislauantaina tehty työ


Työaikamuodoissa 15, 16, 25, 26, 35 ja 36 korvataan pääsiäislauantaina tehty työ klo

14.00 saakka kuten viikoittainen ylityö.


Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 sisältyy työtuntijärjestelmän mukainen aamuvuoro pääsiäislauantaina kausipalkkaan.

17.7 Seisokkikorvaus


Työstä, jota tehdään 6.4.1 kohdassa tarkoitettujen juhannus- ja jouluseisokkien aikana maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset.


Samalla tavalla korvataan työskentely


- sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä,


- uudenvuodenaaton klo 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä klo

06.00 ja päivätyössä klo 07.00 välisenä aikana,


- pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo

06.00 ja päivätyössä klo 07.00 välisenä aikana ja


- helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana.


Päivätyöntekijälle maksetaan seisokkikorvaus myös jouluseisokkia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.


18 § Saunalisä


Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 06.00 sekä sunnuntain ja juhlapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan työntekijälle kultakin työtunnilta erillisenä lisänä saunalisä, joka on 23,05 % paperiteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).


Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivänä saunalisä maksetaan ainoastaan ensimmäiseltä. Saunalisälle maksetaan työehtosopimuksen edellyttämät seisokki- ja ylityökorotukset.


Muist. 1. Neljännen neljänneksen perusteella määräytyvää saunalisää sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljänneksen alusta lukien.


19 § Palvelusvuosikorvaus


19.1 Palvelusvuosikorvauksen määrä


Työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansionsa ja työsuhteensa keston perusteella määräytyvä palvelusvuosikorvaus.


Palvelusvuosikorvaus määräytyy tilastovuosineljänneksen viimeiseen päivään yhtäjaksoisesti jatkuneen työsuhteen perusteella seuraavasti:


Työsuhteen kesto Palvelusvuosikorvauksen määrä


vähintään

1

vuotta

2,54

x

keskituntiansio

''

3

''

8,54

x


''

6

''

14,54

x

''

''

9

''

26,54

x

''

''

12

''

32,54

x

''

''

18

''

38,54

x

''


SOV.


Työsuhteen kestoaikaan lasketaan yhtäjaksoinen aika Metsäteollisuus ry:n jäsenenä olevan saman yrityksen palveluksessa.


Työsuhteen kestoaika karttuu lakisääteisen äitiys-, isyys-, vanhempainloman aikana tai asevelvollisuuden suorittamisen aikana.


Työsuhteen kestoaika ei kartu työntekijän ollessa hoitovapaalla, opintovapaalla tai kun työsuhde on muutoin lepäävä.


19.2 Oikeus palvelusvuosikorvaukseen ja sen maksaminen


Työntekijällä on oikeus palvelusvuosikorvaukseen, aina kun hän on työsuhteessa yritykseen korvauksen maksupäivänä. Palveluvuosikorvaus maksetaan palkanmaksussa käytössä olevan keskituntiansion perusteella tilastovuosineljänneksen päättymistä seuraavana toisena palkanmaksupäivänä.


SOV.


Hoitovapaalla olevalle työntekijälle maksetaan kultakin palvelusvuosikorvauksen maksupäivää edeltävän vuosineljänneksen vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta.


Vuosineljännekseltä, jona työntekijän työsuhde päättyy tai hän lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, maksetaan kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta.


Asevelvollisuuttaan ja asepalvelustaan suorittamassa olevalle työntekijälle ei makseta palvelusvuosikorvausta.


Palvelusvuosikorvausta ei oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiossa.


19.3 Palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi


19.3.1 Osittain työkykynsä menettäneet


Verotusvuoden aikana maksettavat palvelusvuosikorvaukset voidaan vaihtaa yhdenjaksoiseksi enintään neljän viikon pituiseksi vapaaksi tuotannon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisena aikana. Tällainen oikeus on 50 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta ja hän on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtäväänsä ja hänet on siirretty toisiin tehtäviin.


19.3.2 55 vuotta täyttäneet


Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssäjaksamisen edistämiseksi 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jonka työsuhde on saman työnantajan palveluksessa kestänyt yhdenjaksoisena vähintään 20 vuotta, on oikeus ilmoittamalla siitä työnantajalle ennen

verotusvuoden alkua, palvelusvuosikorvauksen vaihtamiseen vapaaksi enintään 1 viikon osalta verotusvuoden aikana. Ilmoitus sitoo työntekijää.


Säästetty vapaa pidetään yhdenjaksoisena välittömästi ennen työntekijän vanhuuseläkkeelle jäämistä.


Vaihdettavan vapaan pituus määräytyy siten, että yksi neljännesvuosittain maksettava palvelusvuosikorvaus oikeuttaa yhden viikon mittaiseen yhdenjaksoiseen vapaaseen.


Vapaan aikana työntekijälle maksetaan palkka työtuntijärjestelmän mukaisesti työpäiviltä ja vuorovapailta ja työvuorot ovat työssäolon veroista aikaa vuosiloman ja vuorovapaiden ansainnassa.


Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen vapaan pitämistä, korvataan pitämättä jäänyt vapaa-aika voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Kertoimena käytetään

19.1 kohdan kerrointa.


Ellei muuta sovita, työntekijän siirtyessä osa-aikaiseksi työntekijäksi, vapaa pidetään ennen siirtymistä osa-aikatyöhön.


Osa-aikatyössä säästäminen suhteutetaan kokoaikatyön ja työntekijän työsopimuksen mukaisen keskimääräisen viikkotyöajan suhteessa. Näin säästynyt vapaa pidetään kuten kokoaikaisessa työsuhteessa.


Tämän määräyksen mukaista oikeutta ei ole työntekijällä, jolla on oikeus palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamiseen 19.3.1 kohdan perusteella.


Tämän määräyksen rajoittamatta voivat työntekijä ja työnantaja sopia palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta ja vapaan pitämisestä toisin.


20 § Vuorolisät sekä ilta- ja yötyölisät


20.1 Vuorolisät


Työntekijälle maksetaan iltavuorolisää klo 14.00 ja 22.00 ja yövuorolisää klo 22.00 ja

6.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä vuorotyöstä.


Jos paikallisesti sovitun käytännön perusteella vuoron alkamis- ja päättymisajankohta on toinen kuin edellä mainittu, maksetaan vuorolisät kuitenkin 8 tunnin ajalta.


Iltavuorolisän suuruus on 7,14 % ja yövuorolisän 12,81 % paperiteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettuna).


Edellä mainittuja lisiä sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljänneksen alusta lukien.


Työntekijälle, joka jatkaa työtä säännöllisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan tältä ajalta samaa vuorotyölisää kuin silloin työssä olevan vuoron työntekijälle.


SOV.


Kolmivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan yövuorolisä 20.3 kohdan edellyttämällä tavalla korotettuna.

Kaksivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan iltavuorolisä 20.3 kohdan edellyttämällä tavalla korotettuna.


20.2 Ilta- ja yötyölisät (tam 15, 16, 17)


Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään työpaikalla käytössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan lisiä seuraavasti:


- klo 16.00 ja 22.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä maksetaan iltavuorolisää vastaava korvaus

- klo 22.00 ja 6.00 väliseltä ajalta tehdystä maksetaan yövuorolisää vastaava korvaus.


Työntekijälle, jolle on maksettu tämän kohdan perusteella säännölliseltä työajalta ilta- tai yötyövuorolisää, maksetaan myös säännöllistä työaikaa välittömästi seuraavilta ylityötunneilta sama lisä korotettuna kuin mitä hänelle on maksettu säännölliseltä työajalta.


Iltatyö- ja yötyölisiä ei sovelleta 6.4 kohdassa mainittuina seisokkiaikoina tehtävään työhön.


20.3 Lisien korotukset


Edellä mainituille lisille maksetaan yli- ja sunnuntaityökorotus sekä työehtosopimuksen

17.7 kohdan edellyttämät lisät.


21 § Hälytysraha


1. Xxxxxxx työntekijä kutsutaan työhön siitä edeltäkäsin ilmoittamatta hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, maksetaan hänelle tehtävän vaatiman ajan pituudesta riippumatta varsinaisen palkan lisäksi erityistä hälytysrahaa seuraavasti:


a) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän sellaisella vuorokautisen työajan lepotauolla, jota ei ole luettava työaikaan kuuluvaksi, yhden tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha;


b) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän vuorokautisen työajan ulkopuolella vuorotyöntekijälle klo 06.00 ja klo 22.00 välillä ja päivätyöntekijälle klo 07.00 ja klo 22.00 välillä, kahden tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha ja


c) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän vuorokautisen työajan ulkopuolella vuorotyöntekijälle klo 22.00 ja klo 06.00 välillä ja päivätyöntekijälle klo 22.00 ja klo 07.00 välillä, kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha.

2. Lyhyemmästä kuin tunnin työajasta maksetaan yhden tunnin palkka.


SOV.


Työntekijä, joka on poistunut työpaikaltaan, säännöllisen työajan päätyttyä, vaikkei hän ole vielä poistunut tehdasalueelta, on oikeutettu saamaan hälytysrahan.


3. Hälytysrahalle ei tule sunnuntai- tai ylityökorotusta.


22 § Erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisät


Poikkeuksellisen raskaissa, likaisissa tai vaikeissa olosuhteissa suoritettavista töistä voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi korotettua palkkaa.


Muist. 1. Töissä, joissa paikallisesti on sovittu maksettavaksi erittäin likaisen tai erittäin raskaan työn lisää, maksetaan tämä lisä jokaiselle tätä työtä suorittavalle riippumatta siitä mihinkä ryhmään työntekijä kuuluu.

Vakanssityöntekijälle maksetaan lisä, jos työ ei kuulu vakanssityöhön.


23 § Matkakustannukset ja päivärahat


23.1 Matkakustannusten korvaaminen


Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä työskentelemään vieraalla paikkakunnalla, korvataan työntekijälle tästä koituvat tarpeelliset matkakustannukset.


23.1.1 Työmatkan alkaminen ja päättyminen


Työmatka ja matkavuorokausi alkavat, kun työntekijä lähtee komennuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.


23.1.2 Kunnossapitotyöntekijöiden työkomennuksen ilmoittamismenettely


Pääasiallisesti kunnossapitotehtävissä työskentelevälle työntekijälle ilmoitetaan työkomennuksesta viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.


Edellä todetusta Ilmoitusajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijän

kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai jos on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.


23.2 Matkustusajan palkka


Matkustamiseen käytetyltä säännölliseltä työajalta tuleva korvaus sisältyy aikatyötä tekevälle työntekijälle hänen kausipalkkaansa ja suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansion mukainen korvaus. Mikäli matkustaminen on tapahtunut säännöllisen työajan jälkeen, maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan tuntipalkkaa vastaava korvaus siten, että matkustusajan palkkaa sekä palkkaa säännölliseltä työajalta suoritetusta työstä maksetaan yhteensä enintään

16 tunnilta vuorokaudessa. Mikäli työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21.00

- 07.00 väliseltä ajalta suoriteta mainittua korvausta.


23.3 Oikeus päivärahaan


Työntekijän oikeus päivärahaan määräytyy noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä matkakustannusten korvausten perusteista ja määrästä.


23.4 Oman auton käyttö


Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan määräyksestä tapahtuneesta muiden henkilöiden tai tavaran kuljettamisesta noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä matkakustannusten korvausten perusteista ja määrästä.


23.5 Ateriakorvaus


Kun työntekijällä ei ole työmatkallaan oikeutta päivärahaan eikä hänellä työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ateriakorvaus verohallituksen kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaan. Ateriakorvaus maksetaan kaksinkertaisena, jos työ matkoineen jatkuu vähintään 10 tuntia.


23.6 Sairaalapäiväraha


Työntekijän joutuessa komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta 3,03 euron sairaalapäivärahan vuorokaudelta enintään siihen saakka, kun työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus. Työnteki- jällä ei ole oikeutta sairaalapäivärahaan, mikäli työntekijä saa korvausta sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.


23.7 Majoittumiskustannukset


Työnantaja selvittää ennen työkomennusta majoittumismahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä ja järjestää tarvittaessa majoituksen työntekijälle.


Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.


Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, mikäli työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä työnantajan hänelle varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.


23.8 Työskentely ulkomailla


Ulkomailla tapahtuvan matkatyön työehdoista on tarkoituksenmukaista sopia kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alkamista.


Sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

- palkka

- työaika ja ylityö

- vuosiloma

- majoitus

- vakuutukset

- sairastuminen

- verotus

- matkat ja kotona käynti

- keskeytys


Työntekijää ei saa määrätä ulkomaan työkomennukselle ilman hänen suostumustaan, ellei työntekijän kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten edellytä matkustamista ulkomaille.


Ulkomaan päivärahat


Päivärahan suuruus ja perusteet määräytyvät noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.


24 § Muita korvauksia


24.1 Työvälinekorvaus


Työntekijöille, jotka pääasiallisesti joutuvat käyttämään omia työvälineitään siitä etukäteen työnantajan kanssa sovittuaan, maksetaan työvälinekorvausta. Korvaus maksetaan neljännesvuosittain ja sen suuruus on 30 kertaa kausipalkan tuntipalkka tai muu paikallisesti sovittu korvaus.


SOV.


Työvälinekorvaus maksetaan myös vuosiloman ja palkallisen sairasloman ajalta.


24.2 Työvaatekorvaus


Niille toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville työntekijöille, joille työnantaja ei hanki työvaatetusta, maksetaan vuosittain työpukukorvaus. Korvaus on kone-, sähkö-, mittari- ja autokorjausosastojen sekä rakennus- ja ulkotyöosastojen työntekijöille 55,50 euroa ja muille työntekijöille 36,16 euroa.


Korvaus maksetaan syyskuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä tai muuna paikallisesti sovittuna ajankohtana.


24.3 Yhteiskunnalliset luottamustehtävät


Työnantaja korvaa työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä työntekijälle aiheutuu sellaisen kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta hänen työaikanaan, josta kunta tai kuntainliitto kuntalain 82 §:n mukaan on velvollinen suorittamaan ansionmenetyksen korvauksen.

SOV. Kunnalliset luottamustehtävät


Ansionmenetyksen korvaus maksetaan vain em. toimielinten varsinaisiin kokouksiin käytetyltä ajalta. Välittömästi ennen kunnallisvaltuuston kokousta pidettävään (yleensä enintään yhden tunnin pituiseen) ryhmäkokoukseen voi valtuuston jäsenenä toimiva työntekijä osallistua ansion tästä alenematta. Työntekijän on välittömästi kokouksen jälkeen palattava työpaikalle. Kuitenkin voidaan paikallisesti sopia, että kokousta ennen tai sen jälkeen jäävän erityisen lyhyen työssäoloajan vuoksi työntekijän ei tarvitse tulla työpaikalleen ansion tästä alenematta.

Työntekijä on velvollinen heti tiedon saatuaan ilmoittamaan työnantajalle kokousajankohdasta.


Työntekijän on korvauksen järjestelyjen vuoksi myötävaikutettava siihen, että kunnan työnantajalle suoritettava korvaus voidaan hoitaa mahdollisimman joustavasti ja nopeasti toimittamalla todistus kokouksen kestoajasta ja osallistumisesta sekä allekirjoittamalla valtakirja, jolla työnantaja oikeutetaan nostamaan kunnan maksama ansionmenetyksen korvaus. Tarvittavat toimenpiteet pitää suunnitella paikallisesti kunnan palkkiosääntö ja maksutavat huomioon ottaen.


Samoin perustein korvaus suoritetaan myös verotuksen oikaisulautakunnan kokouksiin osallistumisista.


24.4 50- ja 60-vuotispäivät


Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus saada palkallisesti vapaaksi 50- ja 60-vuotispäiväkseen sattuvat työvuoronsa.


SOV.


Kolmivuorotyössä vapaita ovat juhlapäivän kanssa samalle kalenterivuorokaudelle sattuvat yövuorot.


24.5 Lähiomaisen hautauspäivä tai oma hääpäivä


Työntekijällä on oikeus saada palkalliseksi vapaaksi lähiomaisen hautauspäiväksi sekä omaksi hääpäiväksi sattuva työvuoronsa.


SOV.


Lähiomaisena pidetään avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- tai avopuolison vanhempia.


24.6 Lapsen sairastuminen


Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on äiti tai isä oikeutettu palkalliseen poissaoloon lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta.


Poissaolon edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai sairastuneen lapsen äiti tai isä on yksinhuoltaja.

Poissaoloajalta maksetaan palkka myös, jos toinen ansiotyössä oleva puoliso ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin kertausharjoituksiin osallistumisen tai muun sellaisen tilapäisen esteen vuoksi voi hoitaa lasta eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi.


Poissaolosta on annettava 25.2.1 kohdan mukainen selvitys.


SOV.


Tämän kohdan 3. kappaletta sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.


Äidin tai isän tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Huoltajan tulee esittää selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoito- mahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.


Lapsen sairastuessa kesken työpäivän maksetaan palkka lapsen sairastumispäivältä työvuoron loppuun. Sairastumispäivää seuraavaan poissaolopäivään sovelletaan 25.1.2 kohdan karenssiaikaa koskevia määräyksiä. Saman sairastumisen johdosta on vain toisella vanhemmista oikeus poissaoloon.


Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus määräytyy kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu.


Palkallinen poissaolo on työssäolon veroista aikaa vuosiloman pituutta määrättäessä.


Xxxxxx lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä ja vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Palkallisen poissaolon pituus on tällöin edestakaiseen työmatkaan kuluva aika.


Lapsen sairastumisessa noudatetaan 25.2.3 kohdan sairauspoissaoloa omalla ilmoituksella koskevia määräyksiä.


Työnantajalla on tarvittaessa oikeus vaatia työntekijältä poissaolosta

25.2.1 kohdan mukainen selvitys.


Yrityskohtaiset ohjeet oman sairauden ilmoittamisesta koskevat myös lapsen sairaudesta ilmoittamista.

24.7 Kutsunta


Työntekijä saa palkalliseksi vapaaksi kutsuntapäiväksi tai valintatilaisuuspäiväksi sattuvan työvuoronsa sekä on oikeutettu palkalliseen poissaoloon kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen ajalta.


24.8 Reservin harjoitukset


Reservin harjoitusten ajalta työnantaja maksaa palkkaa siten, että työntekijä saa reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.


SOV.


Vuorovapaat kuluvat reservin harjoitusten aikana. Työntekijä saa vuorovapaajaksoilta normaalin palkan sekä valtion maksaman reserviläispalkan.


24.9 Poissaoloajan palkka ja poissaolosta ilmoittaminen


Tässä pykälässä tarkoitettu poissaoloajan palkka maksetaan, kuten sairausajan palkasta on 25.7.1. kohdassa määrätty.


SOV.


Maksaminen edellyttää, että poissaolo sattuu työntekijän säännöllisen työvuoron ajalle.


Työntekijän on ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle viipymättä siitä tiedon saatuaan ja hoidettava poissaolonsa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.


24.10 Vaikeasti sairaan lapsen hoito


Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaikeaa sairautta tai vammaa (valtioneuvoston päätös 1335/04), on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.


V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET


25 § Työntekijän sairastuminen, tapaturma, äitiysvapaa ja lääkärintarkastukset


25.1 Sairausajan palkka


25.1.1 Oikeus sairausajan palkkaan


Työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman johdosta on estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan tässä kohdassa määrätyllä tavalla.


25.1.2 Työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta


Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta maksetaan palkka toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä tai vuorovapaa enintään siihen saakka kunnes sairausvakuutuslain mukainen

oikeus sairauspäivärahaan alkaa. Sairausajan palkka maksetaan myös odotuspäivältä (karenssipäivä) sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuttua koko sairausvakuutuslain mukaisen odotusajan.


Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta on viimeksi suoritettu sairausvakuutuslaissa tarkoitettua päivärahaa.


SOV.


Sairauden alkaessa kesken työvuoron, maksetaan palkka vuoron loppuun ja odotuspäivä on seuraava työpäivä tai vuorovapaa.


Työntekijällä, joka työssä sattuneen tapaturman johdosta on estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan enintään 35 päivän pituiselta ajanjaksolta.


25.1.3 Työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta


Jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, on työntekijällä oikeus saada sairausajan palkka enintään 35 päivän pituiselta ajanjaksolta työkyvyttömyyden alkamispäivästä lukien.


Vastaavasti ajanjakso on:


- 42 päivää työsuhteen kestettyä vähintään viisi vuotta ja


- 56 päivää työsuhteen kestettyä vähintään kymmenen vuotta. SOV.

Kesken työvuoroa sairastuneelle maksetaan palkka työvuoron loppuun ja 35, 42 tai 56 vuorokauden jakso alkaa seuraavasta päivästä.


Sairauden päättyessä vuorovapaiden aikana ja työntekijän sairastuttua uudelleen selvästi tervehtymisensä jälkeen alkaa uusi sairausajan palkanmaksujakso. Palkka maksetaan myös silloin, kun kysymyksessä on sairausvakuutuslaissa tarkoitettu saman sairauden uusiutuminen.


25.2 Sairaudesta annettava selvitys


25.2.1. Lääkärintodistuksen esittäminen


Sairausajan palkanmaksu edellyttää, että työntekijä esittää vaadittaessa sairaudestaan lääkärintodistuksen tai poissaolostaan terveydenhoitoviranomaisen määräyksen.


SOV.


Paikallisesti voidaan sopia, että työterveyshoitajan antama todistus on riittävä peruste sairausajan palkan maksamiseksi.

25.2.2 Lääkärintodistuksen esittäminen saman sairauden uusiutuessa


Saman sairauden uusiutuessa vähintään 6 kuukautta kestäneissä työsuhteissa enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, on sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä se, että työntekijä esittää yrityksen työterveyslääkärin tai työnantajan hyväksymän muun lääkärintodistuksen sairaudestaan työnantajan vaatiessa.


Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.


25.2.3 Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella


Edellä 1 kohdassa määrätystä poiketen työntekijällä on oikeus siitä itse ilmoittamalla olla sairauden vuoksi poissa työstä ja saada sairausajanpalkkaa enintään kolmen vuorokauden pituiselta ajanjaksolta.


Pidemmän sairaudesta johtuvan poissaolon yli kolmen päivän osuudesta tulee antaa 1 kohdan mukainen selvitys.


Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella on mahdollista seuraavia periaatteita noudattaen:


- sairauspoissaolosta ilmoitetaan viipymättä suullisesti esimiehelle ja työhön palatessaan työntekijä allekirjoittaa selvityksen poissaolonsa syystä,


- tarvittaessa työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä työterveyslääkärin tarkastettavaksi,


- tässä määräyksessä todettujen periaatteiden vastaisen menettelyn seurauksena työntekijä menettää oikeuden olla omalla ilmoituksellaan sairauden vuoksi pois työstään.


SOV.


Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella edellyttää työpaikalla työhönpaluukeskustelun mahdollistamista sen selvittämiseksi, ovatko poissaolot työstä johtuvia.


25.3 Äitiys- ja isyysvapaan palkka


Työsuhteen jatkuttua vähintään kuusi kuukautta, maksetaan äitiysvapaalla olevalle työntekijälle palkka 35 työpäivältä ja jos työsuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta 45 työpäivältä.


Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) palkka maksetaan työvuorosta riippumatta seuraavasti:


Työsuhde vähintään 6 kk:

30 työpäivän palkka kta:n mukaan

5 vuorovapaan palkka kta:n mukaan

5 työpäivältä su-korotusosuus kta:n mukaan


Työsuhde vähintään 5 v:

38 työpäivän palkka kta:n mukaan

7 vuorovapaan palkka kta:n mukaan

6 työpäivältä su-korotusosuus kta:n mukaan


Äitiysvapaan palkka maksetaan 4 ensimmäisenä palkanmaksupäivänä äitiysvapaan alusta lukien siten, että kunakin palkkapäivänä suoritetaan yksi neljäsosa palkan kokonaismäärästä.


Adoptoitaessa alle 7-vuotias lapsi maksetaan toiselle, kotiin jäävälle adoptiovanhemmalle palkkaa edellä mainitulla tavalla. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että työntekijä noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.


Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyysvapaalla olevalle työntekijälle palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Isyysvapaan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.


Muilta osin tässä kohdassa määrätyn palkan maksamiseen sovelletaan 25.7 kohdan määräyksiä.


25.4 Lääkärintarkastukset


Työnantaja korvaa 25.7 kohdan mukaisesti ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkäritarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.


Ansionmenetys korvataan myös seuraavissa tapauksissa:


- Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.


- Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.


- Työntekijä on otettu sairausoireiden vuoksi sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.


- Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.


- Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.


- Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

- Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.


- Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.


Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.


Xxxxxxxxxx suorittaminen edellyttää, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.


Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä suoriteta.


Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin kuusi kuukautta.


25.5 Lakisääteiset terveystarkastukset


Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työsuhteen aikana suoritettavasta terveystarkastuksesta tai tutkimuksesta sekä siihen liittyvistä matkoista hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta, kun kyseessä on


- lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/01) tarkoittama ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytty toimenpide,


- nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) tai säteilylaissa (592/91) tarkoitettu toimenpide tai


- työterveyshuoltolain (1383/01) edellyttämä tarkastus, joka johtuu työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.


Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Muulla paikkakunnalla tehtävästä tutkimuksesta tai jälkitarkastuksesta maksaa työnantaja myös päivärahan.


Työntekijän vapaa-aikana tehdyn tarkastuksen ajalta maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa vastaava summa.


25.6 Hammassairaudet


Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus 25.7 kohdan

mukaisesti hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


25.7 Sairausajan palkan maksaminen ja päivärahojen yhteensovitus


25.7.1 Sairausajan palkan maksaminen


Sairausajan palkka maksetaan kausipalkkana, jonka lisäksi maksetaan työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyö- ja saunalisät.


Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan kausipalkan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus.


SOV.


Aika- ja suorituspalkkatyötä tehneelle työntekijälle maksetaan sairausajan palkka sen palkkausmuodon mukaan, jossa enin osa palkkakauden säännöllisen työajan työtunneista on tehty.


Sairausajan palkka maksetaan korotettuna työtuntijärjestelmän mukaiselta sunnuntailta, arkipyhältä ja 17.7. kohdan 2 kappaleessa tarkoitetulta ajanjaksolta ja juhannusviikon keskiviikon klo 22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaatonaaton klo 22.00 ja jouluaaton klo 06.00 väliseltä ajalta.


Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.


SOV.


Ammattiosastojen ja niiden luottamusmiesten tulee toimia väärinkäytösten estämiseksi.


Sairausajan palkkaetuuksien väärinkäyttö saattaa johtaa työsopimuslain säännösten perusteella työsopimuksen päättämiseen.


25.7.2 Päivärahojen yhteensovitus


Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahana taikka siihen verrattavana muuna korvauksena lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta palkasta siltä osin kuin se maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.


Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

SOV.


Ajanjaksolta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, maksetaan sairausvakuutuslain ja tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha työnantajalle myös vuorovapaiden ajalta.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan- tai äitiysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.


26 § Vuosilomat


26.1 Vuosilomalaki


Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tätä työehtosopimusta.


SOV.


Kohdan 26.5 mukaista ansiota laskettaessa loman määräytymisvuosi on

1.4. - 31.3. aikaa vastaavat palkkakaudet (II, III, IV ja I tilastovuosineljännes).


Kohdan 26.5 mukaista keskituntiansiota laskettaessa palkkakaudelle, jossa on sekä työtä että vuosilomaa, kausipalkka jaetaan työtuntijärjestelmän työvuorojen ja loma-aikaan sisältyvien vuorovapaiden suhteessa.


Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.


SOV.


Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Tätä määräystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi.


Mikäli työntekijän vuosiloma alkaa tai päättyy kesken neljän yövuoron, työntekijää ei kutsuta työhön vajaaksi yövuoroksi ja kausipalkka maksetaan täytenä. Vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes- seisokkina.

26.2 Työssäolopäivien veroiset päivät


Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa määrättyjen työssäolopäivien lisäksi:


- ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät;


- tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut vuorovapaat;


- Sähköalojen ammattiliiton hallituksen tai edustajiston kokoukseen sekä SAK:n edustajiston kokoukseen osallistumisen ajalle sattuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta;


- enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat.


26.3 Loma keskeytymättömässä vuorotyössä


26.3.1 Loma vaihtoehdossa 1, jossa kesäajaksi vuoro jaetaan enintään viiteen ryhmään


Jokainen vuoron ryhmä saa 26 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. - 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana.


Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 26 vuorokauden vapaan ja syksyn kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma).


Työvuorojärjestelmän määräytyessä edellä 6.8.3 kohdassa tarkoitettuna lyhyenä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5.-

16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän vapaajakson aikana.


Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä vuorovapaajaksossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavien vapaajaksojen aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma).


SOV.


Työntekijällä, jolla on oikeus 30 lomapäivään jää syksyn 14 vrk:n vapaajaksoon yleensä 8 - 12 lomapäivää. Loput jaksoon sisältyvästä 14 vrk:n vapaasta on työvuorojärjestelmän mukaisesti vuorovapaapäiviä.

Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mukaisesti.


26.3.2 Loma vaihtoehdossa 2, jossa kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro


Kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. - 4.9. välisenä aikana, johon sisältyy vuosilomalain mukaisesti lomapäiviä.


Loppuosa vuosilomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai seuraavien kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 22 vuorokauden vapaan ja syksyn 14 vuorokauden tai kolmen 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti

(= merkkausloma).


Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mukaisesti.


Esimerkki:


Keskeytymättömässä vuorotyössä syksyllä olevat lomat toteutetaan seuraavasti (6. vuoro kesäaikana).

Ansaittuja lomapäiviä 30

Työvuorot

100 vrk:n jakson lomapäivien lukumäärä


1


15


2


18


3


18


4


18


5


18

Syksyn varsinaisen lomajakson lomapäivien lukumäärä (3x20 vrk:n jakso)



12



12



11



12



12

Merkkauslomajakso


3


0


1


0


0


Työvuoro seisokki/työvuoro/lomapäivä











Varsinainen syksyn

A


L


-


Y


I


lomajakso

A


L


L


Y


I



-


A


L


Y


I



I


A


-


Y


-



I


A


-


-


Y



I


A


L


L


Y



I


-


A


L


Y



-


I


A


L


Y



Y


I


A


V


-



Y


I


A


-


L



Y


I


-


A


L



Y


-


I


A


-



-

Y

I

A

L

L

Y

I

A

L

L

Y

I

-

A

L

Y

-

I

A

L

-

Y

I

A

-

L

Y

I

A

A

-

Y

I

-

A

L

Y

-

I

A

L

-

Y

I

Merkkauslomajakso A

-

L

Y

I

-

A

V

Y

I

I

A

V

Y

-

I

A

V

-

Y

I

A

-

-

Y

I

-

A

V

Y

-

I

A

V

Y

Y

I

A

V

-

Y

I

A

-

-

Y

I

-

A

V

Y

-

I

A

V

-

Y

I

A

V

L

Y

I

A

-

V

Y

I

-

A

L

Y

-

I

A

L

-

Y

I

A

-

-

Y

I

A


26.3.3 Loman sijoittaminen 24 lomapäivään oikeutetuilla


Työntekijälle, joka on oikeutettu 24 lomapäivän vuosilomaan, jää syksyllä olevan vuosiloman osan yhteyteen yleensä 2 - 8 lomapäivää. Koska em. vapaajaksoihin sisältyy yleensä enemmän arkipäiviä kuin vuosilomalain mukaisia lomapäiviä on jäljellä, on työntekijä velvollinen tulemaan työhön vapaajakson alku- tai loppuajaksi. Työpäivien lukumäärä on sama kuin vapaajakson alku- tai loppuosaan sisältyvien vuorovapaiden lukumäärä.


26.3.4 Loman antaminen tuotantoseisokin yhteydessä


Tuotannollisista syistä aiheutuneen seisokin johdosta voidaan vuosiloma antaa yhdenjaksoisena. Lomasta voi tällöin olla 26.5. - 4.9. jakson ulkopuolella enintään kuusi lomapäivää.


SOV.


Maininta vuosiloman yhdenjaksoisuudesta tarkoittaa 24 lomapäivää.


Niille työntekijöille, jotka eivät saa vuosilomaa tai loma-ajan palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin töiden keskeytys kestää, pyritään järjestämään työtä, jos he ennen loman alkamista ilmoittavat sitä haluavansa.

Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voidaan järjestää paikallisesti sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työntekijän toisen yhdenjaksoisen vuosiloman osan vähimmäispituus on 12 lomapäivää.


26.3.5 Vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa


Työntekijän sairastuessa ennen vuosilomaa tai sen aikana loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella ei oikeuta vuosiloman siirtoon.


Näissä tapauksissa sairausajan palkka maksetaan työtuntijärjestelmässä olevien vuorovapaiden mukaisesti. Tällöin vuorovapaat eivät kulu.



26.4 Lomallelähtöraha

SOV.


Nämä työtuntijärjestelmän vuorovapaat luetaan säännöllisten työvuorojen veroisiksi vuorovapaita ansaittaessa. Vastaavasti siirretyn loman ajalta vuorovapaita ei ansaita silloin, kun loma pidetään saman verotusvuoden aikana.


Työntekijän sairastuessa ennen syksyllä olevaa merkkauslomaa voidaan loma siirtää kuluvan verotusvuoden vuorovapaajaksoihin siten, ettei siirto vaikuta työntekijän vuosilomapäivien lukumäärään.


Työntekijälle maksetaan toukokuun toisena palkanmaksupäivänä lomallelähtörahana 13 tunnin palkka kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta.


Lomallelähtörahan laskentaperuste on I vuosineljänneksen jälkeen 3. palkkakauden alkaessa voimassa oleva keskituntiansio korotettuna 3,4 prosentilla. Mikäli edellä mainittua I neljänneksen keskituntiansiota ei ole käytettävissä, käytetään maksuhetkellä voimassa olevaa keskituntiansiota (15 §).


Osa-aikatyöntekijälle maksetaan lomallelähtörahana 13 tunnin korvaus kultakin lomaan oikeuttavalta kuukaudelta, mikäli työntekijän keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään 4 tuntia.


Työntekijän keskimääräisen työajan ollessa alle 4 tuntia vuorokaudessa maksetaan kultakin lomaan oikeuttavalta kuukaudelta keskimääräistä vuorokautista työaikaa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.


SOV.


Työntekijän siirtyessä samassa yrityksessä toisen työehtosopimuksen piiristä paperiteollisuuden sopimuksen piiriin, maksetaan hänelle lomallelähtörahaa (13 x kta/kukin lomaan oikeuttava kuukausi) niiltä kuukausilta, joilta työntekijään on sovellettu tätä sopimusta.


Työntekijän siirtyessä samassa yrityksessä pysyvästi paperiteollisuuden sopimuksen piiristä toisen työehtosopimuksen piiriin työsuhteen

katkeamatta, maksetaan hänen siirtyessään lomallelähtöraha (13 x kta/kukin vuosilomaan oikeuttava kuukausi).


26.5 Loma-ajan palkanmaksu


Kausipalkka maksetaan loma-aikana normaaleina palkanmaksupäivinä. Kausipalkan kertoimena käytetään sen palkkakauden kerrointa, jolloin loma alkoi.


Työntekijän loman alkaessa palkkakausien vaihteessa käytetään kertoimena päättyneen palkkakauden kerrointa.


SOV.


Mikäli työntekijän vuosiloman aikana astuu voimaan palkankorotus, korotetaan loman aikana maksettavia kausipalkkoja vastaavasti.


Loma-ajan palkan laskenta


Yrityksessä, joka liittyy työnantajaliiton jäseneksi kesken lomanmääräytymisvuotta, tulee alla oleva laskentatapa voimaan liittymistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.


Vuosilomapalkka ja lomakorvaus


1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:


Lomapäivien kerroin lukumäärä


2

16,0

3

23,5

4

31,0

5

37,8

6

44,5

7

51,1

8

57,6

9

64,8

10

72,0

11

79,2

12

86,4

13

94,0

14

101,6

15

108,8


16

116,0

17

123,6

18

131,2

19

138,8

20

146,4

21

154,4

22

162,4

23

170,0

24

177,6

25

185,2

26

192,8

27

200,0

28

207,2

29

214,8

30

222,4


Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.


Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.


Työssäolon veroinen aika


Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajiston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.


26.6 Lomapalkan tasauserä


Työntekijälle maksetaan lomapalkan tasauserä heinäkuun ensimmäisenä palkanmaksupäivänä 26.5 kohdan mukaan lasketun lomapalkan ja loma-ajalta maksettavien kausipalkkojen erotus.


Lomapalkan tasauserä määritetään vähentämällä 26.5 kohdan mukaan lasketusta lomapalkasta loma-ajan kausipalkkoja vastaava laskennallinen rahamäärä.

Vähennettävän rahamäärän suuruus lasketaan kertomalla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 ja työntekijän tasauserän maksua edeltävän palkkakauden alussa voimassaolevalla kausipalkan tuntipalkkatekijällä.


Työntekijän työsuhteen päättyessä lomapalkan tasauserän maksamisen jälkeen, mutta ennen kaikkien päättyneen lomanmääräytymisvuoden vuosilomapäivien pitämistä, lomakorvauksesta vähennetään jo maksettu tasauserä ja pidetyn vuosiloman ajalta maksetut kausipalkat.

26.7 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä


Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 26.5 kohdan mukaan lasketun lomapalkan mukaisesti. Lisäksi maksetaan lomallelähtörahana kultakin vuosilomalain lomaan oikeuttavalta kuukaudelta 13 tunnin palkka voimassa olevan keskituntiansion (15 §) mukaan.


26.8 Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkka ja lomakorvaus


Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä. Palkkapäivänä maksetaan kultakin palkkakauteen sisältyvältä lomapäivältä päiväpalkkana yksittäisen lomapäivän osuus lomapalkan kokonaismäärästä.


Osa-aikaisen työntekijän loma-ajan kausipalkan ja lomakorvauksen kokonaismäärä lasketaan sovittamalla yhteen työntekijän lomapalkkasopimuksen mukainen lomapalkka ja laskennallisen kausipalkan avulla laskettava mahdollinen lomapalkan tasauseränä vähennettävä summa. Lomapalkan tasauserän määrä lasketaan vähentämällä lomapalkkasopimuksen mukaisesta lomapalkasta laskennallinen kausipalkka. Laskennallinen kausipalkka saadaan kertomalla lomapäivien lukumäärä 6,67:llä ja työntekijän loman ensimmäisen osan alkua edeltävän palkkakauden alussa voimassaolevalla kausipalkan tuntipalkkatekijällä.


Mikäli laskennallisen kausipalkan määrä on suurempi kuin lomapalkkasopimuksen mukainen lomapalkka, vähennetään lomapalkasta osa-aikatyön ja kokoaikatyön työajan suhteen perusteella määräytyvä osa lomapalkan tasauserästä. Muussa tapauksessa loma-ajan palkan ja lomakorvauksen kokonaismäärä lasketaan lomapalkkasopimuksen mukaan.


SOV.


Palkkakauden sisältäessä sekä vuosiloma- että työpäiviä, lasketaan työpäivien kausipalkka siten kuin työehtosopimuksen palkattomia poissaoloja koskevassa 13.7 kohdassa todetaan.


27 § Työturvallisuus


1. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijän turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi.


2. Työsuojeluyhteistyössä noudatetaan yleissopimuksen määräyksiä. Lisäksi tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta liitteineen (28.5.1985).


3. Työnantajan tulee järjestää työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettuja terveystarkastuksia silloin kun asianomaisen työntekijän muuttuneet olosuhteet ja lääketieteellinen tietämys huomioon ottaen on perusteltua aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellistä vaaraa.


Asian käsittely ja esityksen tekeminen näistä terveystarkastuksista kuuluu ensisijaisesti keskustyösuojelutoimikunnille, milloin sellainen on perustettu, tai työsuojelutoimikunnalle.

4. Työnantaja antaa tiedot työpaikalla käytettävistä kemiallisista aineista sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1202/2001 mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteella työsuojeluvaltuutetulle sekä asianomaiselle työosastolle. Paikallisesti voidaan sopia siitä järjestelmästä, jolla kemiallisen aineen toimittajalta saatavan käyttöturvallisuustiedotteen mukaiset tiedot ja muut käyttöön liittyvät työsuojelulliset vaatimukset saatetaan käyttöpaikoilla tietoon.


Käytössä olevat kemialliset aineet ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet tarkastetaan vuosittain.


SOV. LUETTELO KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA KEMIKAALEISTA


Tarvittavat kemiallisia aineita koskevat käyttöturvallisuustiedotteet kootaan työosastokohtaisiin mappeihin, jotka pidetään kaikkien aineita käyttävien saatavilla.


Jokaiselle käyttö- ja annostelupaikalle laaditaan ohjeet, joista on yhdeltä riviltä nähtävissä kunkin kemiallisen aineen vaikutukset ihmiseen ja käytössä tarvittavat suojavälineet.


Työnantaja on linjaorganisaationsa puitteissa vastuussa kemiallisten aineiden käytöstä, pakkausten merkintöjen säilymisestä, tyhjien pakkausten hävittämisestä, tarpeellisista suojavälineistä sekä aineiden turvallisen käytön opastuksesta.


Lisäksi on otettava huomioon työturvallisuuslain määräykset varoitus- ja ohjetauluista. Työntekijöiden opetuksen osalta viitataan erityisesti työturvallisuuslain 14 §:n 1 momentin, 50 §:n 1 momentin ja 46 §:n määräyksiin.


Yhteistyö työterveyshuollossa


Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla edellyttää, että työpaikkakohtaisesti laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään työterveyshuoltolain 8 §:ssä tarkoitettuja asioita.


Tällaisia asioita ovat seuraavat:


- työterveyshuollon aloittamisen ajankohta


- järjestämistapa


- terveydenhuollon ammattihenkilöiden määrä ja laatu


- lakisääteiset toimintamuodot


- vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta


- sairaanhoitotoiminta


- terveyshuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina työsuojelutyöhön

- työterveyshuollon toimitilat.


Toimintasuunnitelman käsittelyn lisäksi on edellä mainittuja asioita käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa tai, jollei tätä ole, työsuojeluvaltuutetun kanssa, kun toiminnan käynnistäminen, olennainen muuttaminen tai laajentaminen taikka sen lopettaminen sitä edellyttävät. Asian käsittely tapahtuu työsuojelusopimuksen edellytyksin.


Sairausvakuutuslain 13 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan työsuojelutoimikunnalle, tai mikäli tätä ei ole, työsuojeluvaltuutetulle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen työterveyshuollon korvaushakemuksesta. Korvaushakemuksen yhtenä osana on toimintakertomus, jonka runkona käytetään kansaneläkelaitoksen tähän tarkoitukseen laatimaa mallia. Korvaushakemuksesta mahdollisesti ilmenevät yksilöidyt palkkatiedot ovat tietoja, joita ei esitetä työsuojelutoimikunnalle tai työsuojeluvaltuutetulle.


Sähkölaki ja varmuusmääräykset


Työturvallisuuskysymyksiin liittyen on työehtosopimusneuvotteluissa todettu sähkötöitä koskevien turvallisuusohjeiden noudattamisen välttämättömyys. Tästä syystä liitot kehottavatkin kiinnittämään sähkötöiden osalta erityistä huomiota sähkölain ja siihen liittyvien varmuusmääräysten noudattamiseen. Työturvallisuuskysymyksiin nähden noudatetaan muutoin niitä soveltamisohjeita, jotka keskusliitot myöhemmin antavat.


28 § Ryhmähenkivakuutus


Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.


VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET


29 § Neuvottelujärjestysmääräykset


Jos tämän työehtosopimuksen, jonkin muun työehtosopimuksena noudatettavan liittojen välillä solmitun sopimuksen tai edellä mainittujen sopimusten perusteella paikallisesti sovittujen työehtosopimuksen osana noudatettavien sopimusten tulkinnasta syntyy erimielisyyttä, tulee paikallisten osapuolten pyrkiä selvittämään erimielisyys neuvottelemalla paikallisesti.


Myös muut kuin edellä mainitut erimielisyydet tulee pyrkiä selvittämään neuvottelemalla paikallisesti.


Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, laaditaan asiasta erimielisyysmuistio. Muistiossa selvitetään lyhyesti erimielisyyden sisältö ja osapuolten kannat siihen. Paikalliset osapuolet allekirjoittavat muistion ja lähettävät sen liitoille.


Toisen liiton esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.


Liittojen välisen neuvottelun tuloksesta laaditaan pöytäkirja tai erimielisyyspöytäkirja, mikäli asian ratkaisusta ei päästä yhteisymmärrykseen. Liitot voivat harkintansa mukaan myös palauttaa asian paikallisesti neuvoteltavaksi.


Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen edellä 1. kappaleessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuinlain estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne saattaa työtuomioistuimen tutkittavaksi, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.


Liittojen edustajat voivat toisen tai molempien paikallisten osapuolten pyynnöstä osallistua tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevilla työpaikoilla käytäviin työnantajan ja työntekijäpuolen välisiin neuvotteluihin, vaikka osapuolet eivät ole tehneet erimielisyysmuistiota. Osallistumisesta paikallisiin neuvotteluihin tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen toiselle liitolle. Mikäli tämä ei ole asian kiireellisyyden ja ennalta arvaamattomuuden vuoksi mahdollista, on osallistumisesta kuitenkin tiedotettava ennen neuvottelujen alkamista. Ilmoituksen tulee sisältää tieto neuvottelupäivästä ja neuvoteltavasta asiasta. Neuvottelut voidaan pitää siinäkin tapauksessa, ettei toinen liitoista lähetä edustajaansa neuvotteluihin. Ellei näin ilmoitetuissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, menetellään tämän pykälän erimielisyyksien sovittelua koskevien määräysten mukaisesti.


Sähköalojen ammattiliitto ry:n toimitsijalla on oikeus käydä tutustumassa tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien työpaikkojen olosuhteisiin ilmoitettuaan tästä asianomaisen työpaikan johdolle.


VII SUHDEMÄÄRÄYKSET


30 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut


30.1 Yleissopimus


Yleissopimuksen lisäksi on luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin noudatettava mitä jäljempänä tässä pykälässä on määrätty.


30.2 Luottamusmies


30.2.1 Tehtävät ja toimialue


Sähköalojen ammattiliiton paikallisen ammattiosaston ja työnantajan yhdysmiehenä toimii työpaikan sähköalan työntekijöiden luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan varaluottamusmies.


Luottamusmiehen tehtävänä on toimia sähköalan työntekijöiden, ammattiosaston ja Sähköliiton edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.


Sähköalan luottamusmies edustaa sähköalan työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavia asiakirjoja sekä sovittaessa mahdollisuuden käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto yms. välineitä.


Jos sama henkilö valitaan sekä luottamusmieheksi että työsuojeluvaltuutetuksi, hänen oikeutensa työstä vapautukseen ja lisäkorvaukseen määräytyy laskemalla yhteen työntekijöiden lukumäärään perustuvat työehtosopimuksen 30.3.3 ja 30.4.2 kohtien mukaisen työstä vapautusajat ja 30.6.1 ja 30.6.2 kohtien mukaiset lisäkorvaukset.


30.3 Työosaston luottamusmies


30.3.1 Toimialue ja tehtävät


Ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille työosastoille valitaan luottamusmies. Osaston luottamusmiehen tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen noudattamista.


SOV.


Työosastoista sovittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä.

Arvioinnissa on otettava huomioon mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.


30.3.2 Luottamusmiehelle annettavat tiedot


Luottamusmies on oikeutettu saamaan yleissopimuksen mukaan tietoja yrityksen organisaatiosta ja siinä tapahtuvasta kehityksestä, sekä työvoimasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Luottamusmiestä on informoitava jo suunnitteluvaiheessa teknillisistä ja muista muutoksista varsinkin silloin, kun muutokset kohdistuvat sähköalan työntekijöihin ja heidän työtehtäviinsä.


Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot yrityksen sähköalaa käsittävästä työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä.


Luottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot yrityksessä sähköalalla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.


30.3.3 Työstä vapautus


Luottamusmies on luottamustehtäviensä hoitamista varten oikeutettu keskeyttämään työnsä tai poistumaan työpaikaltaan työnantajan suostumuksella tai muutoin toimiessaan hänen toimeksiannostaan.


Luottamusmiehen jouduttua käymään neuvotteluja työnantajan edustajan kanssa lepoa varten tarkoitettuna aikana niin pitkään, ettei hänen työvuorolle saapumistaan

voida pitää kohtuullisena, tulee luottamusmiehelle antaa vapautusta seuraavasta työvuorostaan ja hyvittää tästä aiheutuva ansion menetys.


Työosaston luottamusmies on oikeutettu hoitamaan omalla ajallaan ammattiosastoa koskevia juoksevia asioita työpaikalla, mikäli se ei häiritse tehtaan työn kulkua.


30.3.4 Luottamusmiehen varamies


Luottamusmiehelle sekä työosaston luottamusmiehelle voidaan valita varamies.


30.4 Työsuojeluvaltuutettu


30.4.1 Tehtävät ja toimialue


Työsuojeluvaltuutettu toimii työntekijöiden ja työnantajan yhdysmiehenä työsuojelua koskevissa asioissa. Hänen tehtävänään on esitellä työnantajalle tai hänen edustajalleen työntekijöiden työsuojelua koskevat valitukset ja toivomukset sekä johtaa työntekijöiden puolelta työnantajan kanssa näistä asioista käytäviä neuvotteluja.


30.4.2 Työstä vapautus


Työsuojeluvaltuutettu saa esteettä poistua työpaikaltaan sekä vapaata säännöllisestä työstään kohtuulliseksi ajaksi tehtäviensä hoitamista varten. Hänen on kuitenkin ilmoitettava poistumisestaan lähimmälle esimiehelleen.


SOV.


Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus viikossa määräytyy seuraavasti:


Työntekijöiden

Tuntia/viikossa

lukumäärä


450

vapautus kokonaan

350 - 449

24

250 - 349

20

150 - 249

16

100 - 149

12

alle 100

8


Jos työsuojeluvaltuutettu työskentelee tehtävässä josta hän ei voi poistua vaarantamatta tuotannon häiriötöntä kulkua, huolehtii työnantaja siitä, että varamies on saatavissa hänen tilalleen.


30.4.3 Siirto päivätyöhön


Työsuojeluvaltuutettu siirretään tehtäviensä hoitamista varten päivätyöhön.


30.4.4 Varavaltuutettu


Valtuutetun estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan varavaltuutettu. Varavaltuutetun toimiessa valtuutetun sijaisena vuorovapaat eivät kulu, vaan siirtyvät myöhemmin annettaviksi.

30.5 Ansion menetyksen korvaaminen


Työnantaja korvaa luottamusmiehelle ansion menetyksen, joka aiheutuu paikallisista neuvotteluista työajalla työnantajan kanssa tai toimimisesta muuten tämän toimeksiannosta.


30.6 Lisäkorvaukset


30.6.1 Sähköalan luottamusmiehen lisäkorvaus


Sähköalan luottamusmiehille, sähkö-, mittari- ja automaatio-osaston luottamusmiehille maksetaan palkkakausittain lisäkorvaus edustamiensa työntekijöiden lukumäärän ja asianomaisen luottamusmiehen keskituntiansion perusteella seuraavasti:


Työntekijöiden lukumäärä

Lisäkorvaus palkkakaudelta tunneissa


75 - 15

50 - 74 10

25 - 49 5

10 - 24 3


30.6.2 Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus


Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkakausittain lisäkorvaus edustamiensa työntekijöiden lukumäärän ja keskituntiansion perusteella seuraavasti:


Työntekijöiden lukumäärä

Lisäkorvaus palkkakaudelta tunneissa


350 -

17

250 - 349

13

150 - 249

9

100 - 149

7

alle 100

5


Lisäkorvaus maksetaan varavaltuutetulle hänen toimiessaan työsuojeluvaltuutetun sijaisena vähintään kahden viikon ajan.


Paikallisesti voidaan sopia osa työsuojeluvaltuutetun lisäkorvauksesta käytettäväksi työsuojeluyhteistoiminnan kehittämiseen.


30.6.3 Lisäkorvauksen jako ja maksu eri tilanteissa


Lisäkorvaus maksetaan aina silloin, kun työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa lisäkorvaukseen oikeutetulle.


Sähköalan luottamusmiehen varamiehelle maksetaan osastonluottamusmiehen yhden palkkakauden lisäkorvaus verotusvuoden kunkin neljänneksen viimeisenä palkanmaksupäivänä.

Sähköalan luottamusmiehen lisäkorvaus maksetaan varaluottamusmiehelle silloin, kun työnantajalla ei ole luottamusmiehelle palkanmaksuvelvollisuutta. Samalle henkilölle ei makseta sekä luottamusmiehen lisäkorvausta että varaluottamusmiehen lisäkorvausta samanaikaisesti.


30.7 Edustavuuden toteaminen


Sähköalan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus määräytyvät kalenterivuosittain tammikuun 1. päivän työntekijälukumäärän mukaisesti ja muutokset lisäkorvauksessa ja työstä vapautuksessa toteutetaan verotusvuoden kolmannen palkkakauden alusta lukien.


30.8 Ilmoitusvelvollisuus


30.8.1 Ammattiosaston ilmoitusvelvollisuus


Luottamusmiesten ja varaluottamusmiesten valinnoista on ammattiosaston ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen varamiehen sijaisena toimimisesta on ilmoitettava joka kerta erikseen. Ilmoituksessa on mainittava sijaisuuden alkamisajankohta ja sen todennäköinen kestoaika.


30.8.2 Työnantajan ilmoitus työsuhdeasioita hoitavasta henkilöstä


Työnantajan tulee ilmoittaa siitä, kuka sovitulla työosastolla toimii työsuhdeasioita hoitavana henkilönä ja jonka kanssa työosaston luottamusmies neuvottelee työosastoa koskevista kysymyksistä.


30.9 Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen


Luottamusmiehellä tai ao. ammattiosaston toimihenkilöllä on oikeus osallistua Sähköalojen ammattiliiton, sen paikallisen osaston tai jonkun muun SAK:n alaisen järjestön edustustehtäviin työn säännöllisen kulun sen salliessa.


30.10 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva


Työnantajan on harkitessaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tai heidän varamiestensä työsuhteen purkamista ja viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijälle varataan tilaisuus tulla kuulluksi purkamisen syistä, ilmoitettava asiasta asianomaisessa työpaikassa työssä olevalle ammattiosaston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai muulle ammattiosaston toimikunnan jäsenelle.


Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsuhteen purkamista koskeva kysymys on saatettu liittojen käsiteltäväksi työehtosopimuksen sopimuksen tulkintaa koskevan työehtosopimuksen 29 §:n määräyksen mukaisesti, on liittojen ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen purkamiseen liittyvät taustat.


Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen purkamiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.

31 § Ilmoitustaulujen käyttö, kokoontuminen työpaikoilla ja jäsenmaksujen perintä


1. Sähköalojen ammattiliiton ja sen paikallisten osastojen ilmoituksia ja tiedonantoja saadaan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille ilmoitustauluille.


2. Kullakin työpaikalla ammattiosastolla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää työsuhdeasioita käsitteleviä kokouksia seuraavin edellytyksin.


a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.


b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.


c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestöjen luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.


d) Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.


3. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Sähköalojen ammattiliiton jäsenmaksun tilikausittain palkasta ja tilittää sen liiton nimeämälle pankkitilille. Ammattiosaston taloudenhoitajalle annetaan vuosineljänneksittäin jäsenkohtaiset selvitykset pidätetyistä jäsenmaksuista. Työntekijälle annetaan vuoden tai hänen työsuhteensa päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.


4. Työsuhteen päättyessä työntekijälle annetaan allekirjoitettavaksi ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimuksen päättymisilmoitus. Työnantajalle jätetyt päättymisilmoitukset luovutetaan ammattiosaston osoittamalle henkilölle.


32 § Yhteistoiminta


1. Yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.


Muist. 1. Koulutussopimusta sovellettaessa rinnastetaan luottamusmiehiin varapääluottamusmies sekä luottamusmiessopimuksen alakohtaisten soveltamisohjeiden tarkoittamat työosastojen luottamusmiesten varamiehet sekä yhteistoimintalain mukaiset yt-neuvottelukunnan jäsenet ja yt- neuvottelukunnan perustaman koulutustoimikunnan jäsenet.


2. Osapuolet ovat sopineet, että yhteistoimintalain 16 §, 20 – 25 §, 32 – 39 §, 42 §, 44 - 47 §, 50 - 52 §, 54 § sekä 62 § ovat tämän työehtosopimuksen osia.


Erimielisyys yhteistoimintalain 62 §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen

yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita. Työntekijällä ei ole oikeutta saattaa vaatimusta hyvityksen suorittamiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos työtuomioistuin ei kuitenkaan ole toimivaltainen käsittelemään tähän sopimukseen perustuvaa yhteistoimintalain 62 §:n mukaista vaatimusta hyvityksen suorittamisesta, voidaan vaatimus käsitellä yleisessä tuomioistuimessa.


Tämän sopimuksen osana olevaan yhteistoimintalain määräykseen liittyvää kysymystä ei voida saattaa yhteistoimintalain 67 §:n mukaisen seuraamuksen määräämiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.


VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOMÄÄRÄYKSET


33 § Sopimuksen voimassaolo


1. Tämä sopimus tulee voimaan 16.11.2017 ja on voimassa 30.11.2019 saakka ja senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä irtisanota.


2. Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joltakin osaltaan irtisanotaan, on irtisanottavan puolen viimeistään ensimmäisessä sopimusneuvottelussa annettava muutosehdotus vastapuolelle. Irtisanomisen tulee tapahtua todistettavasti. Sopimuspuolet ovat velvolliset irtisanomisen tapahduttua ryhtymään viivyttelemättä neuvotteluihin uudesta sopimuksesta tai muutosehdotuksesta.


Muist. 1. Työntekijäin palkkaryhmittelyä koskevat muutosehdotukset voidaan tehdä myös sopimusneuvottelujen aikana.


3. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.


Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2017


METSÄTEOLLISUUS RY


Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx


SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY


Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Liite


PAPERITEOLLISUUDEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ


Työehtosopimuksen 10 § 1 kohdan soveltamisohjeen mukainen vaativuuden arviointijärjestelmä:


Tehtävän vaativuuden osatekijät ovat seuraavat:


A Osaaminen ja käytettävyys B Vastuu

C Kuormitus


Vaativuuden arvioinnin käytössä olevat käsitteet ja määritelmät


Alla kuvatut käsitteet ja niiden kuvaukset ovat tarkoitetut vain vaativuuden arvioinnin helpottamiseksi ja esimerkiksi käsite avainalue voi muissa yhteyksissä tarkoittaa jotain muuta. Tehdaskohtainen toimintatapa ohjaa näiden käsitteiden paikallisen sisällön määrityksen.


Avainalue:


Avainalue muodostuu tehdaskohtaisesti määritetyn kokonaisuuden osaamisalueista, joiden vaatimien tietojen ja taitojen painopisteet ovat sille ominaisia.


Osaamisalue:


Osaamisalue on osa avainaluetta.


Tehtäväkokonaisuus:


Tehtäväkokonaisuus muodostuu useasta tehtävästä ja yksi tehtävä muodostuu useasta työstä. Tehtäväkokonaisuuden työt ja tehtävät voivat liittyä sekä vain yhteen että useampaan avainalueeseen.


A 1 Osaaminen


– Osaamisen arvioinnin perustana on tehtäväkokonaisuus.

– Osaaminen koostuu tiedoista ja taidoista

– Samoja tietoja ja taitoja voidaan käyttää useissa eri tehtävissä

– Eri tehtävät sisältävät usein samoja osaamisvaatimuksia eli tehtävien lukumäärä ei välttämättä kasvata vaativuutta

Vaativuuden arvioinnissa osaaminen määritellään tehtäväkokonaisuuden mukaan



A1 OSAAMINEN

TEHTÄVÄKOKONAISUUDEN VAATIMA OSAAMINEN


1. Tehtävät suoritetaan perehdyttämisen jälkeen annettuja ohjeita noudattaen. Suppea kokemusvaatimus


2. Tehtävät edellyttävät ammatillista perusosaamista ja ne tehdään yleisluontoisten ohjeiden ja ammattikokemuksen mukaisesti


3. Tehtävät edellyttävät sellaisia ammatillisia tietoja ja kokemuksella hankittua osaamista, joiden perusteella tehdään itsenäisiä sovelluksia uusissa tianteissa.


4. Tehtäväkokonaisuus edellyttää laajaa ammatinhallintaa, joka on hankittavissa jatkuvan kouluttautumisen ja pitkän kokemuksen kautta. Itsenäisiä valinta- ja harkintatilanteita esiintyy usein. Vaatii korostuneita vuorovaikutustaitoja.


5. Laajan tehtäväkokonaisuuden hallinta edellyttää tehtaan avainosaamisalueen tarkkaa kokonaistuntemusta ja useiden osatehtävien käytännön hallintaa sekä uusien ammatillisten tietojen omaksumista. Lisäksi vaaditaan sellaisia vuorovaikutustaitoja, joiden avulla ohjataan työryhmän työtä.



A 2 Käytettävyys


– Osaamisen tasomäärityksen jälkeen selvitetään tehtäväkokonaisuuden muu sisältö kuten käytettävyys muilla avainalueilla

– Tällöin tehtäväkokonaisuuden vaativuuden määrittelyssä otetaan huomioon toistuva käytettävyys muilla avainalueilla


Tehtäväkokonaisuuden monipuolisuus otetaan vaativuuden arvioinnissa huomioon käytettävyystekijänä


A2 KÄYTETTÄVYYS


YHDEN AVAINALUEEN KÄYTETTÄVYYS

KÄYTETTÄVYYS MUILLA AVAINALUEILLA

Tehtävät esiintyvät yhdellä avain-

alueella A

Tehtäviä on kahdella tai useammalla avainalueella B

Tehtävät vaihtelevat laajasti kahdella tai useammalla avainalueella

C

1. Vakiintunut tehtävä yhdellä osaamisalueella




2. Avainalueen tehtävät vaihtelevat yhdellä osaamisalueella




3. Avainalueen tehtävät vaihtelevat useilla osaamisalueilla




4. Avainalueen tehtävät vaihtelevat laajasti useilla osaamisalueilla




5. Avainalueen tehtävät vaihtelevat kaikilla osaamisalueilla




B: Vastuu


– Vastuutekijällä arvioidaan työn suorittamisen ja tehtäväkokonaisuuden itsenäisen hoitamisen edellyttämien ratkaisujen merkittävyyttä ja vaikutuksia ajatellen työyhteisön tai organisaation toimintaa ja toiminnan tuloksellisuutta

– Vaikutuksilla arvioidaan ratkaisujen ja päätösten seuraamuksia (tekeminen, jälkivaikutukset, raportointivelvollisuus jne.) ja laajuutta


Huom! Tekijän avulla ei arvioida niitä vaikutuksia, seuraamuksia jne., jotka aiheutuvat ohjeiden vastaisesta toiminnasta, töiden laiminlyönnistä tai vastaavista syistä.


B. VASTUU

PISTEET

1. Vastuu tehtäväkokonaisuuden tuloksista


2. Vastuu tehtäväkokonaisuudesta, joilla on merkitystä prosessin häiriöttömälle kululle tai korostunut turvallisuusvastuu.


3. Vastuu prosessin kulusta tai toiminnan ylläpidosta, jolla on suuri merkitys tuotannollisten määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiselle.


4. Vastuu koko prosessin hallinnasta on laadun ja määrän osalta suuri ja itsenäisten ratkaisujen merkitys häiriötilanteissa on ratkaiseva



C. Kuormitus


– Kuormituksella tarkoitetaan työpaikalla esiintyviä olosuhteista aiheutuvia haittatekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi melu- ja valaistushaitat, lämpöhaitat, kemiallisista aineista aiheutuvat vaaratekijät, likaisuus, fyysinen rasitus, työasennot, liikkumisrajoitukset, altistushaitat jne.

– Kuormituksen määrittelyllä tarkoitetaan työympäristössä vallitsevien tavanomaisten tai toistuvien kuormitustekijöiden arviointia


C. KUORMITUS

PISTEET

1. Olosuhteissa on vain poikkeuksellisesti haittatekijöitä. Työ on fyysisesti kevyttä.


2. Kuormitus on paperiteollisuudelle tavanomainen, jossa on jatkuvia olosuhdehaittoja.


3. Tarkkavaaisuuden vaatimus on melkoinen tai fyysinen rasitus on suuri.


4. Henkisen kuormituksen aiheuttama rasitus on erittäin suuri.



Palkkausjärjestelmän rakentamisessa huomioon otettavia tekijöitä


– Palkkausjärjestelmässä on sovittava periaatteet, miten tehtävien arviointijärjestelmää ylläpidetään tehtävien sisällön muuttuessa, tehtävien poistuessa tai uusien tehtävien osalta.


– Tehtäväkohtaisen työnsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvan palkanosan arviointijärjestelmän tulee olla mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Työsuoritusta ja pätevyyttä mittaavia tekijöitä valittaessa tulee ottaa huomioon, että työntekijän tulee itse voida vaikuttaa valittuihin tekijöihin, tekijät ovat selkeästi kuvattuna ja että ne liittyvät asianomaisen työntekijän hoitamaan työhön tai työsuoritukseen.


– Uuden palkkausjärjestelmän toimivuus edellyttää työntekijöiden monitaitoisuuden kehittämistä. Tässä tarkoituksessa työntekijöiden ammatillisten kehittämistarpeiden kartoittamisen periaatteet käsitellään yhdessä luottamusmiesten kanssa. Tämän jälkeen työntekijöille laaditaan yrityksen tarpeita vastaavat koulutussuunnitelmat. Liitot suosittavat, että kehittämistarpeet kartoitetaan kerran vuodessa ja samalla mahdollisuuksien mukaan suunnitellaan aikataulut koulutuksille yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa.


Sovittujen palkkausjärjestelmien tulkinta


Työehtosopimuksen 11 § 1 kohdan määräyksen ensimmäisen kappaleen määräyksen tarkoitus toteutuu työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla, kun paikalliset osapuolet soveltavat sopimaansa palkkausjärjestelmää siten, että


– siinä on määritelty tarkastelun ja ylläpidon selkeät ajankohdat,


– ylläpidon ja tarkastelun jälkeen kausipalkat muutetaan vastaamaan arviointitulosten ja palkkausjärjestelmien mukaisia palkkatasoja ja


– palkanmuutosten voimaantulon ajankohdat tai voimaantulon ajankohdan periaatteet ovat määriteltyinä.


SOV.


Edellä todettujen tulkintaperiaatteiden toteuttamiseksi paikalliset osapuolet soveltavat ja tarvittaessa muuttavat sopimaansa palkkausjärjestelmää tarpeellisilta osilta.

Metsäteollisuus ry Sähköalojen ammattiliitto ry.


RATKAISULAUTAKUNTA

1 Ratkaisulautakunta


Allekirjoittaneet liitot sopivat, että työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohdan tarkoitettuun ratkaisulautakuntaan sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.


2 Ratkaisulautakunnan toimivalta


Ratkaisulautakunta ratkaisee työehtosopimuksen 11 §:n 2 kohtaan perustuvat erimielisyydet noudattaen työehtosopimuksen 10 §:n määräyksiä.


3 Ratkaisulautakunnan kokoonpano


Allekirjoittaneet liitot nimeävät kumpikin yhden jäsenen ja heille tarpeellisen määrän varajäseniä ratkaisulautakuntaan. Ratkaisulautakunnan jäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi. Jäseneksi voidaan myös nimetä henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaisin perustein voitaisiin todeta esteelliseksi.


Allekirjoittaneet liitot valitsevat kahden vuoden toimikaudeksi puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtynyt, puolueeton henkilö. Jos liitot eivät voi sopia puheenjohtajasta, valtakunnansovittelija valitsee puheenjohtajan.


4 Asian saattaminen ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi ja päätösvaltaisuus


Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale ratkaisulautakunnan puheenjohtajalle 14 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.


Ratkaisulautakunnan tulee kokoontua puheenjohtajan kutsusta käsittelemään asiaa sekä ratkaisemaan se ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään neljän viikon kuluessa siitä, kun riita on saatettu sen ratkaistavaksi, ellei allekirjoittaneiden liittojen välillä muuta sovita.


Ratkaisulautakunta on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja kummankin järjestön nimeämät jäsenet.


5 Ratkaisulautakunnan kustannukset


Allekirjoittaneet liitot vastaavat puoliksi kumpikin ratkaisulautakunnan kustannuksista.


6 Noudatettava laki


Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan ratkaisulautakunnalle jätetyn riidan käsittelyssä soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä.


7 Päätöksen lopullisuus


Ratkaisulautakunnan päätös on lopullinen eikä siihen saa hakea muutosta.


8 Metsäteollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvollisuudet


Allekirjoittaneet liitot sitoutuvat noudattamaan edellä olevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenensäkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.


Helsingissä 30. päivänä toukokuuta 2008


Metsäteollisuus ry


Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx


Sähköalojen ammattiliitto ry.


Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

PAPERI- JA PUUMASSATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


Aika

16.11.2017


Paikka

Metsäteollisuus ry, Helsinki

Läsnä

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Metsäteollisuus ry

"


Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Sähköalojen ammattiliitto ry "


Allekirjoittaneet liitot sopivat 16.11.2017 saavuttamansa neuvottelutuloksen perusteella seuraavaa:


Sopimuksen voimassaolo


Työehtosopimus 1.10.2016 - 30.9.2017 lakkaa olemasta voimassa 1.11.2017.


Tämän allekirjoituspöytäkirjan mukainen työehtosopimus tulee voimaan 16.11.2017 ja on voimassa 30.11.2019 saakka.


Jäljempänä olevan 9 kohdan työllistymisen edistämistä rakennemuutostilanteissa koskevaa määräystä noudatetaan 16.11.2017 alkaen.


Alin kausipalkka ja kausipalkkasopimukset


Todettiin, että alin kausipalkka on 11.12.2017 alkaen 913,98 euroa ja 10.12.2018 alkaen 928,60 euroa.


Paikallisesti sovitut kausipalkkasopimukset todetaan voimassa oleviksi.


Korotukset sopimuskauden aikana Vuosi 2018

Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 8.1.2018 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 13 senttiä.


Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on edellä mainitun suuruinen.


Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on edellä mainitun suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.

Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on 8.1.2018 alkavan palkkakauden alusta käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 19 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 30.11.2017.


Paikallisen rahamäärän käyttöä ohjaa paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä. Paikallisella rahamäärällä toteutetaan palkankorotuksia, jotka johtuvat esimerkiksi palkkausjärjestelmän kehittämistarpeista, palkkausjärjestelmän todetuista tehtäväkokonaisuuksien vaativuuksien, käytettävyyksien tai osaamisalueiden muutoksista tai työnsuoritukseen tai pätevyyteen perustuvan palkanosan kehittämisestä tai käyttöönotosta. Tässä kohdassa tarkoitettu rahaerä voidaan käyttää perustellusta syystä yhteisesti sovitulla tavalla kokonaan tai osittain kausipalkkojen tuntipalkkojen yleiskorotukseen.


Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 22.12.2017 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 2.4.2018 alkavan palkkakauden alusta 19 sentin suuruisella yleiskorotuksella.


Vuosi 2019


Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 7.1.2019 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä.


Urakkahinnoiteltuja tai sovittuja euromääräisiä urakoita korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että korotusten vaikutus on edellä mainitun suuruinen.


Prosenttiperusteisesta palkkiotyöstä saatuja ansioita korotetaan siten, että korotusten vaikutus on edellä mainitun suuruinen. Edellä sanotulla tavalla suoritettu kausipalkkojen tarkistus ei vaikuta urakoita korottavasti muussa tapauksessa kuin, että urakkahinnoittelu ei anna vähintään sovittua kausipalkan tuntipalkkatekijää tai sovittua urakkatavoitepalkkaa.


Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on 7.1.2019 alkavan palkkakauden alusta käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 18 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 30.11.2018.


Paikallisen rahamäärän käyttöä ohjaa paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä. Paikallisella rahamäärällä toteutetaan palkankorotuksia, jotka johtuvat esimerkiksi palkkausjärjestelmän kehittämistarpeista, palkkausjärjestelmän todetuista tehtäväkokonaisuuksien vaativuuksien, käytettävyyksien tai osaamisalueiden muutoksista tai työnsuoritukseen tai pätevyyteen perustuvan palkanosan kehittämisestä tai käyttöönotosta. Tässä kohdassa tarkoitettu rahaerä voidaan käyttää perustellusta syystä yhteisesti sovitulla tavalla kokonaan tai osittain kausipalkkojen tuntipalkkojen yleiskorotukseen.


Mikäli palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 31.12.2018 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 1.4.2019 alkavan palkkakauden alusta 18 sentin suuruisella yleiskorotuksella.

Metsäteollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhteinen kannanotto koulutuksiin osallistumisesta


Koulutuksen merkitys on kasvanut paperiteollisuuden työpaikoilla. Alaa kohdannut rakennemuutos on johtanut siihen, että koulutuksen kautta kartutettava ammatillinen osaaminen on välttämätöntä jokaisella työpaikalla. Koulutus ei vain tuota ammattitaitoisia työntekijöitä, vaan se myös edesauttaa kehittämään uusia toimintatapoja.


Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksella voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua. Lisäksi työntekijöiden osaamisen kehittäminen tuo varmuutta työsuhteisiin sekä lisää työssä jaksamista.


Koulutuksen järjestämisestä ja sen kohdentamisesta päätetään kunkin työpaikan tarpeista lähtien. Järjestäessä koulutusta työn ohessa tulee sen perustua suunnitelmallisuuteen. Koulutuksen suunnittelulla voidaan osaltaan vaikuttaa koulutuksiin osallistumisiin.


Koulutus on yleensä tarkoituksenmukaista pyrkiä järjestämään työaikana. Töiden järjestelyihin liittyvät syyt tai häiriöttömän käynnin turvaaminen voivat kuitenkin edellyttää koulutuksen järjestämistä työvuorojärjestelmän mukaisilla vapaapäivillä. Koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että myös työntekijän vapaa-ajalla tapahtuva koulutus saadaan toteutettua. Osapuolet korostavat koulutuksen tärkeyttä ja ovat yhtä mieltä siitä, että vapaa-ajalla tapahtuviin koulutuksiin osallistumiseen tulee suhtautua myönteisesti.


Paikallisen sopimisen edistäminen


Työehtosopimuksen jatkuva kehittäminen kansainvälisessä kilpailussa menestymiseksi on osapuolten yhteinen tavoite. Paikallisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa työpaikkojen tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen.


Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen edellytyksiä tulee edistää. Alalla on erilaisia ja erilaisessa markkina-, kysyntä-, kilpailu- ja taloudellisessa tilanteessa olevia yrityksiä ja liiketoimintoja. Paikallisella sopimisella voidaan ottaa huomioon yritys- ja liiketoimintakohtaiset sekä henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tarpeet.


Työehtosopimuksessa on useita määräyksiä, joista voidaan paikallisesti sopia toisin. Esimerkiksi ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla paikallisilla sopimuksilla voidaan edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että paikallisella sopimisella voidaan hyödyttää niin työnantajaa kuin työntekijöitäkin.


Liitot edistävät toiminnallaan paikallista sopimista. Sen lisäksi liitot selvittävät sopimuskauden aikana paikallisen sopimisen mahdollisia esteitä ja työehtosopimuksen kehitystarpeita.


Liitot valmistelevat sopimuskauden aikana ohjeistusta tai työehtosopimusmääräyksiä, jotka edistävät näitä asioita.

Lomauttaminen


5.1

Metsäteollisuus ry toteaa, että lomautuksiin turvaudutaan vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa.


SOV.

Työtuomioistuimen tuomiossa 56/99 on määritelty edellä mainitun lauseen oikeudellinen luonne.


Mahdollisissa tuotannonrajoitustilanteissa pyritään henkilöstölle antamaan koulutusta tai osoittamaan muita työtehtäviä.

5.2

Mikäli syntyy tilanne, jossa lomautuksiin näytetään jouduttavan, on hyvissä ajoin käytävä yhteistoimintaneuvottelu. Neuvottelussa, jossa lomautuksen perusteiden, vaikutusten ja vaihtoehtojen käsittelyyn on varattava riittävästi aikaa, on myös selvitettävä yrityksen ja asianomaisen tehtaan tuotannollinen ja markkinatilanne sekä lomautuksen taloudellinen vaikutus yritykselle ja työntekijöille. Neuvottelussa on myös selvitettävä, voidaanko ylityön tekemistä vähentämällä työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen huomioon ottaen vaikuttaa lomautuksen alkamiseen, kestoon tai laajuuteen. Neuvotteluja on käytävä niin usein, että henkilöstöllä on riittävät tosiasialliset mahdollisuudet esittää omat näkökantansa ja vaihtoehdot asiassa.


5.3

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia lomautuksen vaihtoehtona asianomaisten työehtosopimusmääräysten estämättä, että


- annetaan vuorovapaita käytössä olevista työaikajärjestelyistä ja jo ilmoitetuista vuorovapaa-ajankohdista poiketen tai

- lomakautena annettava vuosiloman osa annetaan kahtena yhdenjaksoisena lomajaksona, jolloin toisessa lomakautena annettavassa lomajaksossa on vähintään 12 lomapäivää.


5.4

Liitot pitävät tarpeellisena, että ne saavat hyvissä ajoin riittävän informaation suunnitelmista yrityksessä tapahtuvista työvoimaan kohdistuvista lomautuksista ja irtisanomisista.


Työehtosopimuksen noudattaminen


Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.


Mikäli työrauhavelvoitetta on rikottu eikä työrauhaa palauteta olosuhteet huomioon ottaen nopeasti sen jälkeen, kun se on tullut liiton tietoon tai mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

Edellä viimeisen kappaleen määräys koskee työehtosopimuksen soveltamisen osalta asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin, tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.


Sopimuskauden aikana osapuolet etsivät aktiivisesti yhteistyössä keinoja, joilla voidaan ennalta ehkäistä työrauhahäiriöiden syntyminen sekä keinoja, joilla alkanut työrauhahäiriö voidaan nopeutetussa menettelyssä saada päättymään.


Konserniyhteistyö


Yhteistyöstä sopiminen


Sopiminen


Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt yhteistyötä henkilöstön kanssa eikä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa yhteistyön järjestämisestä toisin sovita, menetellään yhteistyötä järjestettäessä jäljempänä todetun mukaisesti.


Yhteistoimintamuodot


Työnantaja järjestää vähintään kerran vuodessa konsernijohdon ja kotimaisten tytäryhtiöiden sekä eri tuotantolaitosten johdon edustajien sekä henkilöstön edustajien kokouksen. Kokoukseen osallistuvien henkilöstön edustajien lukumäärästä sovitaan konsernissa. Tällöin otetaan huomioon ammattiosaston tai vastaavan koko.

Kokouksen yhteydessä voivat henkilöstön edustajat pitää oman kokouksensa.


Kokous järjestetään yhtiön tilinpäätöksen tultua vahvistetuksi. Siinä selvitetään työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot sekä niissä ja niiden erillisissä tuotantolaitoksissa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneet keskeiset toimintojen muutokset, esim. yrityskaupat ja sulautumiset. Lisäksi kokouksessa käsitellään markkinatilanteen, talouden, investointitoiminnan, työllisyyden kuten esim. henkilöstömäärän, kustannusrakenteen, kannattavuuden ja tuottavuuden kehitysnäkymiä.


Kokouksessa voidaan käsitellä myös muita yhteisesti todettuja asioita. Tavoitteena on, että henkilöstön edustajilla on saamiensa tietojen perusteella mahdollisuus muodostaa yleiskuva konsernin tilasta ja lähitulevaisuudesta.


Erikseen annetaan tiedot konsernissa tehdyistä päätöksistä, jotka koskevat tytäryhtiön tai erillisen tuotantolaitoksen toiminnan olennaista supistamista tai laajentamista.

Tällaiset tiedot annetaan niiden yhtiöiden tai tuotantolaitosten henkilöstön edustajille, jota ne koskevat. Heidän aloitteestaan voidaan sopia asian laajemmasta tiedottamisesta konsernin viestintäjärjestelmän puitteissa. Konserneihin perustetaan konsernikohtaisesti sovittavalla tavalla toimikunta. Toimikunnan henkilöstöä edustavien jäsenten määrästä sovitaan konsernissa. Henkilöstöä edustavat jäsenet ovat ammattiosastojen tai vastaavien edustajia. Toimikunta valmistelee tämän kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat.


Jos konserni muodostuu useista alakonserneista, järjestetään yhteistoiminta vain yhdellä tasolla siten, että konsernin johto on edustettuna.

Saatujen tietojen luottamuksellisuus


Konserniyhteistyössä saatuja tietoja tulee käsitellä luottamuksellisina.


Kustannusten korvaaminen


Työnantaja korvaa henkilöstön edustajille kokoukseen osallistumisesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansionmenetyksen sekä matkustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset.


Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät


Aika- ja suorituspalkkoja voidaan täydentää käteisesti maksettavalla tulos- ja voittopalkkiojärjestelmällä. Ennen järjestelmän käyttöönottoa työnantaja antaa riittävän selvityksen työntekijöille sen sisällöstä, tarkoituksesta, tavoitteista, maksuperusteista ja käyttöajasta.


Käyttöönoton ajankohdasta sovitaan paikallisesti. Silloin kun järjestelmä perustuu pääasiassa taloudelliseen tulokseen ja on koko yritystä tai yhtymää kattava, käyttöönoton ajankohdasta päättää yritys.


Jos pääluottamusmies ennen ilmoitettua voittopalkkion käyttöönottopäivää sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava ei kuitenkaan seitsemää päivää pitempää aikaa neuvottelujen aloittamisesta. Tänä aikana esitettyä järjestelmää ei oteta käyttöön.


Mitä edellä on todettu palkkiojärjestelmän käyttöönotosta, sovelletaan myös sitä koskeviin muutoksiin.


Työsuhdeturvan ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä työllistymisen edistäminen rakennemuutostilanteissa


Muutosturva


Jos taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomisajan loppuun saakka. Tässä tilanteessa työntekijän osalta noudatetaan irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n mukaista takaisinottoaikaa.


Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle, joka voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta, maksetaan irtisanomisajan palkka työsuorituksesta riippumatta.


Työllistymisen edistäminen rakennemuutostilanteissa


Paperiteollisuuden käynnissä olevan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen hallitsemiseksi ja työllistymisen edistämiseksi sovelletaan seuraavaa määräaikaista takaisinottoa koskevaa määräystä.


Saman tehdasalueen kaikkien tuotantoyksikköjen lopettamisen seurauksena taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän

irtisanomissuojasopimuksen 18 §:n mukaista takaisinottoaikaa pidennetään kuudella kuukaudella. Työnantaja tiedottaa paikallisesti sovittavalla menettelytavalla avoinna olevista työpaikoistaan 9 kuukauden ajan takaisinottoajan päättymisen jälkeen. Tätä määräystä sovelletaan työntekijään, jonka työsuhde on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä aikaisemmin kuin 30.11.2019.


Korvaava työ


Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana.


Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat laaditaan ennen niiden käyttöönottoa yhteistyössä pääluottamusmiehen kanssa.


Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat eivät saa olla ristiriidassa seuraavien periaatteiden kanssa:


- Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee työterveyslääkäri.

- Korvaavan työn aikana kausipalkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena, jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka. Koulutuksen tai kouluttajana toimimisen aikana maksetaan palkka sairausajan palkanmaksumääräyksiä noudattaen. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa.

- Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää.

- Kun korvaava työ päättyy, työntekijällä on oikeus palata entiseen työtehtäväänsä.


Työsuojelutoimikunta ja pääluottamusmies seuraavat korvaavan työn menettelytapojen toteutumista ja korvaavan työn vaikutusta työkykyyn.


Tässä kohdassa tarkoitetut korvaavaa työtä koskevat määräykset ovat voimassa tämän sopimuskauden.


Jatkuvan neuvottelun periaate


Osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelun periaatetta.


Keskusliittojen tekemiä sopimuksia koskevan luettelon poistaminen


Työehtosopimuksesta 1.10.2016 - 30.9.2017 on poistettu keskusliittojen tekemien sopimusten luettelo ja osapuolten välillä on sovittu yleissopimuksesta. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan edelleen keskusliittojen 28.5.1985 allekirjoittamaa työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta.

Myös työehtosopimuksen osana noudatetun keskusjärjestöjen 23.3.2005 allekirjoittaman lomapalkkasopimuksen määräykset on siirretty soveltuvin osin loma- ajan palkanmaksua koskevaan työehtosopimuksen määräykseen.


Näillä muutoksilla ei ole tarkoitettu muutettavan työehtosopimuksen sisältöä eikä sen perusteella voimassa olevia tulkintoja, eikä sillä myöskään ole vaikutusta paikallisiin sopimuksiin tai paikallisiin käytäntöihin.


Yleissopimus ei kumoa paikallisia käytäntöjä ja niitä voidaan yleissopimuksen estämättä noudattaa. Sopimuksella ei vaikuteta Sähköalojen ammattiliitto ry:n valitseman luottamusmiehen asemaan millään tavalla.


Liittojen välisen koulutustyöryhmän perustaminen


Liittojen välillä on sovittu koulutustyöryhmästä, joka päättää vuosittain yleissopimuksen 7.2 ja 7.3 mukaisista koulutuksista ja 7.4 mukaisesta ateriakorvauksesta.


Töiden jatkaminen tes-seisokkina ilmoitusajan jälkeen


Mikäli töiden jatkamisesta ei ole tehty 6.4.4 kohdan mukaista ilmoitusta, töitä voidaan jatkaa säännöllisenä työnä työnantajan päätöksellä ilman ilmoitusaikaa tässä kohdassa tarkoitetuilla työehdoilla ja sovittujen edellytysten täyttyessä.


Tes-seisokkikäynti on mahdollista alemmilla kustannuksilla sellaisilla tuotantolinjoilla tai -osastoilla, joissa ei ole työskennelty 1.1.2015 – 1.7.2017 välisenä aikana joulu- tai juhannusseisokkina säännöllisenä työaikana. Työnantaja ilmoittaa näin tapahtuvasta työskentelystä luottamusmiehelle.


Työnantaja voi ennen 6.4.4 kohdan mukaista kahden viikon ilmoitusaikaa selvittää työntekijöiden halukkuutta työskennellä tes-seisokkina tämän kohdan mukaisesti. Ensisijaisesti kysytään työvuorojärjestelmän mukaan työvuorossa olevia. Työskentely tämän kohdan mukaan perustuu työntekijän suostumukseen. Työntekijän antama suostumus on sitova.


Näin tehdystä työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset. Työehtosopimuksen 13.2. kohdan mukaista perusosaa ei makseta. Lisäksi työntekijä ansaitsee tehtyjä työvuoroja vastaavan määrän vuorovapaita, mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen asianomaisen tes- seisokin alkamista. Vuorovapaiden antamisessa noudatetaan 6.8.13.4 kohdan määräyksiä ja ne pidettäessä rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin.


Työnantaja voi perua päätöksen tämän kohdan mukaisesta tes-seisokkityöskentelystä ennen sen alkamista.


Liitot arvioivat sopimuskauden aikana tämän määräyksen toimivuutta, soveltamista ja mahdollisia kehitystarpeita. Yhteisesti sopimalla liitot voivat sopimuskauden aikana muuttaa edellä olevia määräyksiä.


Tämä määräys on voimassa tämän sopimuskauden ajan.

Työryhmät


Liitot selvittävät sopimuskauden aikana

- palvelusvuosikorvausjärjestelmän kehittämistä

- määräaikaisen työvoiman käyttöön liittyvän ammattiosaston suostumuksen tarpeellisuutta


- tam 37 työaikamuotoon liittyvän joulunajan tahdistuksen poiston mahdollisuutta Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2017

Metsäteollisuus ry


Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx


TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

Työaikapankilla tarkoitetaan paikallisesti käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä erilaisten osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.


Työaikapankilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.


Liittyminen työaikapankkiin ja eroaminen siitä perustuu yksittäisen työntekijän vapaaehtoisuuteen, ellei kyse ole kokonaisen paikallisen sopimuksen rajaaman työyksikön säännöllisen työajan järjestämisestä.


Työaikapankin käyttöönotosta sopiminen


Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti tehtävällä työaikapankkisopimuksella.


Työaikapankkisopimuksella voidaan poiketa


– työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevien 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä siten, että säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjaksona ja


– vuorovapailta maksettavaa korvausta koskevasta 6 §:n 12.5 kohdan määräyksestä.


Työaikapankkiin talletettujen eri osatekijöiden antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.


Työaikapankkisopimuksessa sovitaan ainakin


– sen soveltamispiiristä,


– mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu,


– osatekijöiden työaikapankkiin siirtämisen periaatteista,


– säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä,


– työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajoista,


– pankkivapaalta maksettavan palkan määräytymisperusteista ja


– poissaolojen vaikutuksesta työaikapankkiin.


Sopimuksessa voidaan kirjata tilanteet, joissa työaikapankin saldo voidaan korvata rahakorvauksena.


Työvuoron tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.


Työaikapankin käyttö


Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantaja ja työntekijän kesken, ellei ole kysymys kokonaisen työyksikön säännöllisen työajan järjestämisestä.


Pankkivapaa on työssäolon veroista aikaa vuosilomaa ansaittaessa ja työhön rinnastettavaa aikaa vuorovapaita ansaittaessa.


Työsuhteen irtisanominen


Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä saldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä työaikapankkisopimuksen mukaisesti. Lainatut saldot peritään lopputilissä.


Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaika- eikä pankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.


Työaikapankkisopimuksen irtisanominen


Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli saldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.


12-TUNTISTEN TYÖVUOROJEN KÄYTTÖÖNOTTO KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ VUOROTYÖSSÄ (TAM 37)

Aika 24.11.2011


Paikka Metsäteollisuus ry, Helsinki


Läsnä Xxxx Xxxxx Metsäteollisuus ry Xxxx Xxxxxx "


Xxxxxx Xxxxxxxx Sähköalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxx "


Allekirjoittaneet liitot sopivat tällä pöytäkirjalla tarpeellisista paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen muutoksista ja lisäyksistä sekä menettelytavoista, joita noudattaen paikallisesti sopimalla voidaan siirtyä tekemään keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) 12-tuntisia työvuoroja.


Kun on sovittu käyttöön otettavaksi 12-tuntisiin työvuoroihin keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) perustuva työvuorojärjestelmä, noudatetaan voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä, jollei jäljempänä tässä pöytäkirjassa määrätystä muuta johdu.


Muist.

Otsikon jälkeisellä numeroinnilla viitataan siihen työehtosopimuksen määräykseen, josta tällä pöytäkirjalla sovitaan toisin.


Työvuorokausi (6.2.)


Työvuorokausi lasketaan kello 07:00: sta kello 07.00:ään.


Tes-seisokit (6.4.1)

Työt lopetetaan asianomaisen tes-seisokin alkamispäivänä kello 23.00 ja käynnistetään vastaavasti kello 07.00.

Tauotus (6.5.1)


Työssä jaksamista edistävä tauotus toteutetaan sitä koskevan paikallisen sopimuksen mukaisesti.


Työvuorojärjestelmä (6.8.3 ja 7)


Työvuorojärjestelmä voi perustua seuraaviin vaihtoehtoihin:


aayy-v (pitkä kierto),

ay---ay-v- (lyhyt kierto) tai


aa-yy-v--- (lyhyt kierto).

Työvuorojärjestelmään ei sijoiteta edellä todettua pidempiä vapaajaksoja. Vuorovapaat (6.8.6)

Tehdyistä työvuoroista ansaitaan vuorovapaita seuraavasti:


Työvuoroja Vuorovapaita vähintään


5

1

10

2

15

3

20

4

25

5

30

6

35

7

39

8

44

9-10

49

10-11

54

11-12

59

12-13

64

13-14

69

14-15

74

15-16

78

16-17

83

17-19

88

18-20

93

19-21

98

20-22

000

00-00

000

00-00

000

00-00

000

00-00

000

00-00

000

00-00

000

00-00


Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennessä olleelle työntekijälle annetaan edellä todetun lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.


Uusi työntekijä (6.8.10)


Jos uudella työntekijällä ei ole oikeutta täyteen vuosilomaan, määräytyy hänen säännöllinen työaikansa vuosilomajakson aikaisen työvuorojärjestelmän mukaan.


Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat (6.8.13.1)


Työntekijän työ säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin


Työntekijän, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin, ansaitsee kultakin seisokilta kaksi vuorovapaata.

Palovartijat ja muissa vastaavissa tehtävissä työskentelevät työntekijät


Palovartijat ja vastaavanluonteisessa, muussa kuin omassa työssään työskentelevät työntekijät ansaitsevat kuusi (6) tuntia vuorovapaata kultakin tes-seisokin aikana tekemältään työvuorolta.


Säännöllisiin työvuoroihin rinnastettavat työvuorot (6.12.2)


Vuorovapaan ansaitsemisen edellytyksenä on, että työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorosta vähintään kuusi (6) tuntia sisältyy kausipalkkaan.


Edellä todetusta poiketen ansaitaan tes-seisokin aloittavalta työvuorolta vuorovapaita, mikäli vähintään neljä tuntia sisältyy kausipalkkaan.


Vuorovapailta maksettava korvaus (6.12.5)


Kultakin vuorovapaapäivältä maksetaan työehtosopimuksen 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus 12 tunnilta.


Palkanmaksu (13.2)


Sellaisen työvuoron, jonka työ jatkuu säännöllisenä työnä tes-seisokin alkamisen jälkeen, säännöllisen työajan neljän ensimmäisen tunnin palkka sisältyy kausipalkkaan.


Ylityökorvaukset ja korotettu palkka (17.1,2 ja 7)


Vuorokautinen ylityö:


Työskenneltäessä 12-tuntisin työvuoroin keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) säännöllinen vuorokautinen työaika on 12 tuntia ja tämän lisäksi tehtävä työ on vuorokautista ylityötä.


Työvuoron tai työaikamuodon vaihtuessa kesken työvuoroa 8 tunnin työvuorosta 12 tunnin työvuoroon korvataan vuorokautisena ylityönä 8 tunnin ylittävä työ.


Viikoittainen ylityö:

12-tuntisiin työvuoroihin sovelletaan työehtosopimuksen viikoittaista ylityötä koskevia vapaavuorokausi-, siirtymäpalkkakausi- ja vajaan palkkakauden- sääntöjä.


Viidennen päivän sääntöä sovelletaan pitkään kiertoon.


Työntekijän 12-tuntisiin työvuoroihin perustuvan työajan määräytyessä lyhyeen kiertoon perustuvana työvuorojärjestelmänä, on viikoittaista ylityötä kolmantena peräkkäisenä päivänä tehty työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä päivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu.


Xxxxxxx itsenäisyyspäivältä ja lopetetuilta seisokeilta


Työehtosopimuksen 17.7 kohdan toisessa kappaleessa tarkoitettuja korvauksia maksetaan sunnuntaiksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä kello 07.00:sta, vuorotyössä uudenvuodenaattona kello 15.00:sta, pääsiäislauantaina kello 15.00:sta ja helluntaiaattona kello 23.00:sta alkaen. Korvauksen maksaminen päättyy asianomaisena päivänä kell0 07.00.


Vuorolisät (20.1.)


Työntekijälle maksetaan kaikilta


kello 07.00 alkavan työvuoron (aamuvuoro) säännöllisen työajan työtunneilta aamutyövuorolisä, jonka tuntikohtainen senttimäärä lasketaan jakamalla luvulla 12 tulo, joka saadaan kertomalla työehtosopimuksen 20.1. kohdan mukainen iltavuorolisä luvulla 5 ja


kello 19.00 alkavan työvuoron (yövuoro) säännöllisen työajan työtunneilta yötyövuorolisä, jonka tuntikohtainen senttimäärä lasketaan jakamalla luvulla 12 summa, joka saadaan laskemalla yhteen tulo kertomalla työehtosopimuksen 20.1. kohdan mukainen iltavuorolisä luvulla 3 ja tulo kertomalla saman kohdan mukainen yövuorolisä luvulla 8.


Äitiys- ja isyysvapaan palkka (25.3)


Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukaan palkkaa seuraavasti:


Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, maksetaan työntekijälle 20 päivän palkka ja sen lisäksi 80 tunnin palkka korvaamaan vuorovapaapäivien ja sunnuntaityön korotusosuuksia.

Jos työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, maksetaan työntekijälle 25,33 päivän palkka ja ja sen lisäksi 104 tunnin palkka korvaamaan vuorovapaapäivien ja sunnuntaityön korotusosuuksia.


Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyysvapaalla olevalle työntekijälle palkka isyysrahakauden neljältä ensimmäiseltä työpäivältä.

Isyysvapaan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Vuosiloma (26.2. ja 3.5)

Työvuorojärjestelmän määräytyessä 12-tuntisin työvuoroin ensimmäisen lomaryhmän vuosiloma alkaa 18.5. - 26.5. välisenä aikana siten, että vuosilomien kierto toteutuu noudattaen työehtosopimuksen kohdassa 26.3.1. Loma vaihtoehdossa 1- määrättyä vuorojen sisällä toteutettavaa lomien tasapuolisen kierron periaatetta noudattaen.


Edellä todettu lomien alkamisajankohta otetaan huomioon myös syksyn lomajakson alkamisajankohtaa määrättäessä.


Työntekijän vuosilomaoikeuden määrittävät työssäolon veroiset päivät lasketaan kertomalla tehdyt työvuorot luvulla 1,5.


Määrättäessä työntekijän oikeutta vuosilomaan vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 6. kohdan (koulutukseen osallistuminen) tarkoittamasta poissaolosta luetaan työssäolon veroisiksi päiviksi vuosilomalaista poiketen enintään 20 työpäivää kerrallaan.


Työntekijän sairastuessa niin että hänen vuosilomansa siirtyy myöhemmin pidettäväksi, maksetaan sairausajan palkka vuosiloman ajalle sijoittuvan työvuorojärjestelmään sisältyvien työvuorojen ja v-päivien mukaisesti.


Osapuolet toteavat lisäksi


Sovittaessa 12-tuntisten työvuorojen käytöstä otetaan huomioon muun muassa seuraavat seikat:


– Jos 12-tuntiset työvuorot sovitaan käyttöön otettavaksi vain osassa tehdasta, on mahdollista sopia 8-tunnin työvuoroja tekevien osastojen työvuorokauden aloittamisesta kello 07.00 ja tes-seisokin aloittamisesta kello 23.00. Tällöin työvuorokausi ja tes-seisokki päättyvät vastaavasti tuntia myöhemmin.


– Paikalliset osapuolten selvittävät sopimisen yhteydessä menettelytavat, joilla tehtaan häiriötön käynti turvataan poissaolotilanteissa. Poissaoloja voi aiheutua esimerkiksi sairaustilanteissa tai työntekijän osallistuessa koulutukseen.


Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2011


Metsäteollisuus ry


Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx


Sähköalojen ammattiliitto ry


Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Document Metadata

Filed: December 15th, 2017