Contract

1

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN

TOIMINTAKERTOMUS JA SELVITYS

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN

KAUPUNGIN VÄLISEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUKSEN

TOTEUTUMISESTA AJALLA 1.1. – 31.12.2008

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

13.5.2009

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O SIVU

Tiivistelmä………………………………………………………………………... 1

1. Energiansäästöneuvottelukunta ja sen tehtävät…………………………. 3

2. Energiatehokkuussopimus Helsingin kaupungin ja

kauppa- ja teollisuusministeriön välillä……………………………………. 4

2.1 Sopimuksen mukaiset energiansäästötavoitteet………………… 5

3. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Helsingin kaupungin välisen

energiatehokkuussopimuksen pohjalta laadittu

toimintasuunnitelma (vuosille 2008-2016)………………………………… 5

4. ESNK:n toiminta………………………………………………………………5

4.1 Lausunnot ja kirjeet…………………………………………………… 5

4.2 Energiansäästöpalkinto………………………………………………. 6

5. Kulutusseuranta……………………………………………………………… 6

5.1 E3-portaali …………………………………………………………....7

5.2 Sävel-raportointi…………………………………………………….. 8

6. Energiakatselmukset…………………………………………………………8

6.1 Katselmustuet ………....................................................................11

7. Toimenpiteet…………………………………………………………………..12

8. Xxxxxxxx ja koulutus…………………………………………………………. 14

TIIVISTELMÄ

Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on Helsingin kaupungin neuvoa-antava yhteisö, joka ohjaa ja seuraa kaupungin kiinteistöissä energiansäästön tavoitteiden toteutumista ja energiankäytön alentamista edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. ESNK on kaupunginhallituksen asettama. ESNK antaa vuosittain toiminnastaan toimintakertomuksen edelliseltä toimikaudelta ja toimintasuunnitelman seuraavalle toimikaudelle. Lisäksi ESNK raportoi vuosittain Helsingin kaupungin energiankäytöstä. Neuvottelukunnan toimintakausi on kaksi vuotta kerrallaan. ESNK:n tehtävänä on energiansäästöön tähtäävien projektien käynnistäminen. Työn käytännön toteutuksesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttajan talotekninen toimisto.

Energiatehokkuussopimus Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välillä.

Euroopan unionin energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella 2008 – 2016. Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta.

Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (nyk. TEM) välinen energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2007 ja sillä pyritään energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvan energian käytön edistämiseen.

Sopimuksen keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla 2008-2016. Yksi tärkeimmistä sopimuksen mukaisista toimenpiteistä on toimintasuunnitelman laatiminen Helsingin kaupungille. Suunnitelmassa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Tämä suunnitelma tehtiin vuonna 2008 ja sen viimeistely ja hyväksyminen ajoittuu vuoden 2009 puolelle.

Sopimus toimii myös pohjana ESNK:n toiminnalle ja vastaa osaltaan energiapalveludirektiivin asettamiin velvoitteisiin.

Vuonna 2008 toteutettiin mm. seuraavia toimenpiteitä energiansäästön edistämiseksi:

Display-hankkeessa kehitettiin rakennusten ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta kuvaava indeksi. Kyseessä oli EU-hanke ja se liittyi jo voimassa olevaan energiatehokkuusdirektiiviin, joka edellyttää julkisiin rakennuksiin yleisön nähtäville energiatehokkuustodistusta. HKR-Rakennuttaja teki vuonna 2007 Display-todistuksen yhteensä 110 kiinteistöön, joista ensimmäinen oli HKR:n toimitalo Kasarmikadulla. Todistuksia toimitettiin pääsääntöisesti kouluihin. Vuonna 2008 jatkettiin työtä ja todistuksia valmistui siten, että niitä vuoden 2008 lopussa oli runsas 800 kpl.

Helsingin kaupunki on sitoutunut energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen rakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästö-mahdollisuuksien selvittämiseksi. Katselmuksia oli tehty vuoden 2008 loppuun mennessä 80 %:ssa julkisista palvelukiinteistöistä. Vuonna 2008 kehitettiin seurantakatselmuksia sekä käyttöönottovaiheen katselmuksia seuraavasti:

Seurantakatselmus tehdään rakennukseen, jossa kulutusseurantatietojen perusteella on havaittu normaalista poikkeava energian kulutuksen muutos ja jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla. Vähintään 10 vuotta sitten katselmoitujen rakennusten seurantakatselmuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Käyttöönottokatselmus tehdään vuodesta 2008 lähtien kaikissa pinta-alaltaan vähintään 1000 m² uusissa rakennuksissa ja rakennuksissa, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut. Käyttöönottovaiheen katselmus liitetään rakennuttamisprosessiin vuoden 2009 loppuun mennessä.

Vuonna 2008 valmistuivat 12 kohteen seurantakatselmukset sekä 3 kohteen käyttöönottokatselmukset.

Julkisten rakennusten katselmoinnin yhteydessä otetaan huomioon mahdollisuus laatia samassa yhteydessä rakennukselle energiatodistus (Display –energia- ja päästömerkki).

Lisäksi toteutetaan ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioon ottaen ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita.

ESNK on ollut mukana vuosittain pidettävässä energiansäästöviikossa, osallistunut koulutustilaisuuksiin ja järjestänyt niitä. ESNK:n jäsenistön ja sihteeristön edustajat toimivat kouluttajina Ekotukikoulutustilaisuuksissa. ESNK on ollut mukana kehittämässä E3-Portaali- sekä edellisen jatkohanketta E4-Portaalipalvelua. E3-Portaali on internettiin toteutettu www-pohjainen palvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden rakennus- ja kuntakohtaiseen energian ja vedenkulutustietojen hallintaan. Kulutustietojen ohella portaali sisältää tietoja kuntien rakennuksissa suoritetuista energiakatselmuksista, toteutetuista säästötoimenpiteistä, näiden kustannuksista ja arvioiduista vaikutuksista. ESNK antaa vuosittain energia- ja ympäristöasioihin liittyviä lausuntoja ja tiedotteita sekä osallistuu kehityshankkeisiin.

Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) julisti syksyllä 2008 energiansäästöaiheisen kilpailun kaupungin työntekijöille sekä työyhteisöille. Kilpailussa oli kaksi sarjaa:

• Aikaisemmin tehty ja käytössä oleva energiansäästö- tai energiatehokkuustoimenpide, josta saatua säästöä pystyy perustelemaan.

• Uusi energiasäästöön tai -tehokkuuteen tähtäävä idea, jonka vaikutusta voidaan arvioida.

Kilpailuun tuli liki 50 ehdotusta, jonka vuoksi ratkaisua ei saatu vielä vuonna 2008 vaan se siirtyi vuoden 2009 alkuun. Palkintona oli 10 000 €, joka jaettiin voittaneiden kesken. Kilpailu tulee olemaan vuosittain toistuva tapahtuma.

HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTA-

KERTOMUS/SEURANTARAPORTTI KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA

HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLISEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTU-

MISESTA.

1. Energiansäästöneuvottelukunta ja sen tehtävät

Kaupunginhallitus asetti 12.2.2007 toimikaudeksi 2007–2008 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli:

• Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

• Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

• Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

• Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

• Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

• Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

• Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden arvioiminen ja siitä huolehtiminen.

Neuvottelukunnassa oli vuonna 2008 puheenjohtajana tulosryhmän johtaja Xxxxx Xxxxx rakennusvirastosta sekä jäseninä LVI-asiantuntija Xxx Xxxxxx asuntotuotantotoimistosta, tuoteryhmäpäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx hankintakeskuksesta, johtaja Xxxxx Xxxxx Helsingin Energias­ta, ympäristöpäällikkö Xxxxxxx Xxxxxxxxxx Helsingin Satamasta, kiinteistöpäällikkö Xxxxx Xxxxxx Helsingin Vedestä, diplomi-insinööri Xxxxxxx Xxxxxx kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistöpäällikkö Xxxxx Xxxxxxx kiinteistövirastosta, liikennesuunnit­telija Xxxxxxx Xxxxx-Xxxxxxxx liikennelaitoksesta, tilapalvelupäällikkö Xxxxxxx Xxxxxxxx opetusvirastosta, projektinjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx palvelukeskuksesta, toimisto­pääl­likkö Xxxxx Xxxxxxx ja kehityspäällikkö Xxxx Xxxxxxxxx raken­nusviras­tosta, ympäristöasiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx sosiaaliviras­tos­ta, ympäristötarkastaja Xxxx Xxxxxxxx ympä­ristö­keskuk­sesta ja toimitusjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxx Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöistä. Neu­votte­lu­kunnan sihtee­reinä toimivat kehitysinsinööri Xxxxx Xxxxxxxxxx ja johtava energia-asiantuntija Xxxxxx Xxxxxxxx rakennusvirastosta (15.4.2008 asti) sekä vanhempi asiantuntija Xxxxx Xxxxxxx Helsingin Energiasta.

Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2008. Näiden

lisäksi neuvottelukunta kokoontui epävirallisesti yhden kerran tammikuussa 2009. Toimintakertomuksen on laatinut Xxxxx Xxxxxxxxxx.

Energiansäästöneuvottelukunnan käytännön työn toteuttajana toimi rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Tehtävänä oli kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti huolehtia energiansäästöön liittyvien tehtävien koordinoimisesta ja toteuttamisesta sekä virastojen ja laitosten opastamisesta energiansäästöön liittyvissä asioissa, tehdä tarvittavat talousarvioesitykset sekä laatia vuosittain raportit edellisen vuoden energiankäytöstä ja sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta..

Tässä raportissa on yhdistettynä energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2008 ja Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen Energiatehokkuussopimuksen edellyttämä raportti sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tähän liittyvä raportti ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2008” valmistuu touko-kesäkuun 2009 aikana. Se sisältää olemassa olevan tiedon pohjalta laaditun selvityksen kunnan omien toimintojen energiankäytöstä vuonna 2008.

2. Energiatehokkuussopimus Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välillä.

Euroopan unionin energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia jaksolla 2008 – 2016. Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta. Rakennusten energiankäyttö ja sen tehostaminen ovat tärkeässä asemassa direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa.

Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välillä allekirjoitettiin Energiatehokkuussopimus 4.12.2007. Sillä pyritään energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Sopimuksen allekirjoittaminen ja toimeenpano vastaa osaltaan energiapalveludirektiivin asettamiin haasteisiin.

Uusi sopimus kattaa mm hankinnat, energiatehokkuuden huomioon ottamisen suunnittelun ohjauksessa, energiakatselmukset, energiansäästötoimenpiteet, uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käytön investointien toteutuksessa, kulutusseurannan sekä energiatehokkuutta kuvaavien tunnuslukujen kehittämisen, energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen, koulutus- ja tiedotustoiminnan ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton.

Energialaitostoiminta ja joukkoliikenne eivät kuulu Energiatehokkuussopimuksen piiriin.

Ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Asuinkiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry tekivät marraskuussa 2002 sopimuksen yhteistoiminnasta, jota vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian tavoitteet ja toteuttaminen edellyttää. Tämän Asuinkiinteistöjen energiansäästösopimuksen piiriin kuuluvat ASRAn kunnalliset ja yleishyödylliset jäsenyhtiöt.

Helsingin Energia on liittynyt joulukuussa 2007 Elinkeinoelämän keskusliiton ja KTM:n väliseen energiatehokkuussopimukseen. Helsingin Energia on mukana sekä energiapalvelujen että energiantuotannon toimenpideohjelmissa. Sopimukset on tehty vuosiksi 2008-2016.

2.1 Sopimuksen mukaiset energiansäästötavoitteet

Uudessa sopimuksessa on asetettu tavoitteet energiansäästölle Helsingin kaupungille (sopimuksen piirissä oleva toiminta) seuraavasti:

• Energiansäästön välitavoite (2010) 44 350 MWh (3 %)

• Energiansäästön välitavoite (2013) 88 700 MWh (6 %)

• Energiansäästön kokonaistavoite (2016) 133 050 MWh (9 %)

Toiminnallisena tavoitteena kaupungin on laadittava toimintasuunnitelma, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelma hyväksytetään kaupungin vastuullisessa toimielimessä.

3. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Helsingin kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen pohjalta laadittu toimintasuunnitelma (vuosille 2008-2016)

Helsingin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen Energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2007. Sopimuksen keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla 2008-2016. Yksi tärkeimmistä sopimuksen mukaisista toimenpiteistä on toimintasuunnitelman laatiminen Helsingin kaupungille. Suunnitelmassa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Tämä suunnitelma tehtiin vuonna 2008 ja sen viimeistely ja hyväksyminen ajoittuu vuoden 2009 alkuun.

4. ESNK:n toiminta

ESNK:n jäseninä ovat edustajat kaikista isoista hallintokunnista. Jäsenet toimivat omassa hallintokunnassaan energiansäästön edistämisessä, tiedon välittämisessä sekä hallintokunnasta ulos että hallintokunnalle.

Helsingin kaupungin laitoksille ja virastoille on nimetty energia- ja ilmastovastuuhenkilöt. Energia- ja ilmastovastuuhenkilöstöä käytetään keskitetysti tiedonjakamiskanavana sekä tiedotettaessa hallintokunnille että päinvastoin.

1. Lausunnot ja kirjeet

XXXX antoi vuonna 2008 xxxxxxxxx seuraavista:

• Energiansäästöpalkinnon jakaminen Helsinki-konsernin organisaatioyksiköiden kesken. (Valtuustoaloite)

• Helsingin kaupungin julistautuminen Euroopan matalaenergia-pääkaupungiksi. (Kuntalaisaloite)

• Selvitys käytännöistä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata lämmönkulutuksensa asuntokohtaisesti. (Energiapoliittinen selonteko, toivomusponsi)

• Selvitys käytännöistä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata vedenkulutuksensa asuntokohtaisesti. (Energiapoliittinen selonteko, toivomusponsi)

• Sisäisten vuokralaisten kannustaminen energiatehokkuusinvestointeihin. (Energiapoliittinen selonteko, toivomusponsi)

• Selvitys mahdollisuuksista tukea sitä, että alueliitosalueille ja rakennettaville uusille alueille rakennettavat talot valitsevat maalämmön. (Valtuustoponsi)

4. 2 Energiansäästöpalkinto

Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) julisti syksyllä 2008 energiansäästöaiheisen kilpailun kaupungin työntekijöille sekä työyhteisöille. Kilpailussa oli kaksi sarjaa:

• Aikaisemmin tehty ja käytössä oleva energiansäästö- tai energiatehokkuustoimenpide, josta saatua säästöä pystyy perustelemaan.

• Uusi energiasäästöön tai -tehokkuuteen tähtäävä idea, jonka vaikutusta voidaan arvioida.

Kilpailuun tuli liki 50 ehdotusta, jonka vuoksi ratkaisua ei saatu vielä vuonna 2008 vaan se siirtyi vuoden 2009 alkuun. Palkintona oli 10 000 €, joka jaettiin voittaneiden kesken.

Kilpailu tulee olemaan vuosittain toistuva tapahtuma.

5. Kulutusseuranta

HKR-Rakennuttaja edistää ja hoitaa kuukausittaisen kulutusseurannan käyttöönottoa kaupungin organisaatiossa ja on mukana kehittämässä internetpohjaista energian- ja vedenkulutusseurantaa. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2008 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. HKR-Rakennuttajan kuukausittaisen internetpohjaisen kulutusseurannan piirissä oli 420 kohdetta (n. 40 %) ja hallintokuntien itsensä hoitamana 50 %. Hallintokuntien osuus jakaantui rakennusautomaation kautta hoidettavaan (23 %) sekä muilla omilla kulutusseurantaohjelmistoilla hoidettavaan osuuteen (27 %). Kuvassa 1 on esitetty kulutusseurannan kattavuus prosentteina julkisesta palvelukiinteistökannasta.

HKR-Rakennuttajan internetpohjaisessa kuukausitason seurannassa ovat suurin osa tilakeskuksen hallinnassa olevista kohteista (koulut, ammattikorkeakoulut, päiväkodit, monitoimitalot, suurin osa kirjastoista, toimistorakennuksista ja nuorisotaloista) sekä rakennusviraston kohteet.

KUVA1 KULUTUSSEURANNAN KATTAVUUS PROSENTTEINA JULKISESTA PALVELUKIINTEISTÖKANNASTA

Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikuntavirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos, pelastuslaitos, terveyskeskuksen sairaalat ja sosiaaliviraston isot laitokset sekä Korkeasaaren eläintarha (49 % julkisesta palvelukiinteistö-kannasta) seuraavat itse kuukausittain energiankulutustaan.

Julkisten palvelukiinteistöjen lisäksi kaupungin kiinteistöyhtiöt, joiden hallinnassa on 11,3 milj. m³ rakennustilavuutta ja joissa asuntoja on 43 000 kpl, seuraavat itse omien kohteidensa energiankulutusta kuukausitasolla.

HKR-Rakennuttajan ja Helsingin Energian yhteisenä kehityshankkeena on kehittää kulutusmittareiden automaattista luentaa, joka helpottaa tietojen loppukäsittelyä.

5.1 E3-Portaali

Tiedot kaikkien kaupungin kiinteistöjen vuosittaisista sähkön- ja lämmön kulutuksista löytyvät internetissä e3-Portaalipalvelusta. E3-Portaali on internettiin toteutettu www-pohjainen palvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden rakennus- ja kuntakohtaiseen energian- ja vedenkulutustietojen hallintaan. Siinä olevia tietoja voidaan käyttää energian- ja vedensäästötoimenpiteitä sekä kunnan ilmastostrategiaa koskevan päätöksenteon tukena ja suunnittelun lähtötietoina. Kulutustietojen ohella portaali sisältää tietoja kuntien rakennuksissa suoritetuista energiakatselmuksista, toteutetuista säästötoimenpiteistä, näiden kustannuksista ja arvioiduista vaikutuksista. Tiedot Helsingin kaupungin kiinteistöjen energiankulutuksista, energiakatselmuksista ja toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä on siirretty portaaliin. Portaalia voi käydä katsomassa internetissä osoitteessa xxxx://x0xxxxxx.xxx.xx. Kuntakohtaisten tietojen selailu vaatii vielä tällä hetkellä salasanan.

5.2 Sävel-raportointi

Helsingin Energia on kehittänyt yhdessä Helsingin Veden kanssa raportointiin uuden Sävel-tuotteen, jossa yhdistettiin sähkön, lämmön ja veden raportointi. Järjestelmä on automatisoitu siten, että laskutuksessa käytettävät kulutustiedot ovat ilman tietojen erillistä syöttämistä käytettävissä. Säveleen saadaan euroraportit sähkölle, lämmölle ja vedelle. Lisätietoja osoitteesta xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxx.xxxx

6. Energiakatselmukset

Energiakatselmuksia oli vuoden 2008 loppuun mennessä tehty ja raportoitu 481 kiinteistössä mikä vastasi noin 2,64 milj. m² pinta-alaa. Tämä on noin 80 % julkisista palvelukiinteistöistä. Katselmukset tehtiin energiansäästön palvelukeskus MOTIVAn kehittämää katselmusmallia käyttäen. HKR-Rakennuttaja vastaa kaupungin katselmustoiminnasta ja koordinoi sitä. Keskimääräinen säästöpotentiaali katselmoidussa kiinteistökannassa oli lämpöenergian osalta 13 %, sähköenergian osalta 9 % ja veden osalta 6 %. Investoimalla energiansäästötoimenpiteisiin 3,2 milj. €, saavutetaan noin 2,5 milj. € säästöt/vuosi. Tarvittavien investointien takaisinmaksuaika oli katselmuksien mukaan noin 1,3 vuotta.

Vuoden 2008 loppuun mennessä lämmitykseen liittyvät säästöt olivat 1,24 milj. € investointien ollessa 1,89 milj. €, sähköön liittyvät säästöt olivat 0,83 milj. € investointien ollessa 0,89 milj. € ja veden kulutuksen liittyvät säästöt olivat 0,17 milj. € investointien ollessa 0,41 milj. €.

HKR-Rakennuttaja raportoi energiakatselmusten tilanteesta vuosittain. Toimintaa varten on vuosittain myönnetty määräraha HKR:n budjettiin. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee katselmustoimintaa 50 %:lla.

Katselmusraportit sekä tiedot katselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä ja tiedot niiden toteutumisesta löytyvät internet-pohjaisesta e3-portaalista.

Kuvassa 2 on esitetty kunakin vuonna tehtyjen katselmusten rakennustilavuus raportoitujen katselmuskohteiden mukaisesti sekä kunkin vuoden loppuun mennessä katselmoitujen kohteiden kokonaistilavuus. Vuosina 2006, 2007 ja 2008 ei valmistunut katselmuksia, koska tavoite, että 80 % kannasta on katselmoituna, oli saavutettu.

Varsinaisten katselmusten ohessa kehitettiin käyttöönottokatselmus- sekä seurantakatselmuskäytäntöä ja laadittiin menettelytapoja ja -ohjelmaa näitä varten.

Kiinteistön käyttöönottokatselmuksessa analysoidaan uuden tai peruskorjatun kohteen toteutuneet energian ja veden käytön jakaumat, esitetään taloudelliset energiatehokkuutta parantavat toimenpide-ehdotukset ja varmistetaan taloteknisten järjestelmien energiataloudellinen käyttö ja oikea toiminta sekä hyvät sisäolosuhteet. 

Kiinteistön käyttöönottokatselmus tehdään rakennuksen vastaanoton jälkeen, kun energian käyttö on vakiintunut ja taloteknisistä järjestelmistä on jo käyttökokemuksia ja mahdolliset viat ja puutteet havaittavissa. Kun katselmus tehdään takuuaikana, voidaan katselmuksessa todeta myös takuun piiriin kuuluvat korjaustarpeet.

Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla jatkuvaa ja osa yrityksen toimintaa. Kiinteistön seurantakatselmusmalli on kehitetty tähän energiatehokkuuden jatkuvaan ylläpitoon ja parantamiseen.

Vuonna 2008 tehtiin 12 kohteen seurantakatselmukset sekä 3 kohteen käyttöönottokatselmukset.

KUVA 2 TEHDYT KATSELMUKSET, KATSELMUSKANNAN OSUUS KOKO PALVELUKIINTEISTÖKANNASTA

Kuvassa 3 on tarkasteltu katselmoidun kiinteistökannan edustamaa energiankulutusta suhteessa koko palvelukiinteistökannan energiankulutukseen. Kuvasta voidaan nähdä, että se vuonna 2007 edusti noin 75 % koko kannan energiankulutuksesta. Vastaavasti vuoden 2007 loppuun mennessä katselmoidut kiinteistöt edustavat tilavuudeltaan 80 % koko palvelukiinteistökannan tilavuudesta.

Vuodesta 1995 vuoteen 1997 oli katselmoidun kiinteistökannan edustama kulutus koko kantaan verrattuna suurempi kuin vastaava katselmoitua kantaa edustava pinta-ala. Tämä johtuu siitä, että katselmusohjelma aloitettiin kohteista, joiden ominaiskulutus oli keskimääräistä suurempi. Viime vuosina on katselmusohjelman puitteissa käyty läpi energiankäytön ominaiskulutuksen kannalta myös keskimääräistä vähemmän kuluttavia kohteita. Tämän vuoksi on pinta-alaosuus verrattuna energiaosuuteen vuosina 2003 – 2007 suurempi vuonna 2005. Kuitenkaan suuria eroja ei kuvien 5 ja 6 prosenttiosuuksissa ole.

KUVA 3 KATSELMOIDUN KANNAN KULUTUKSEN PROSENTUAALINEN OSUUS KOKO PALVELUKIINTEISTÖKANNAN KULUTUKSESTA

KATSELMUSTEN PROSENTUAALINEN TILAVUUS-
JAKAUTUMINEN RAKENNUSTYYPEITTÄIN
	Tilavuuden
Rakennustyyppi	osuus katselmoidusta
	kannasta %
Koulut	34,3
Sairaalat, sosiaalihuollon rakennukset	15,1
Teollisuusrakennukset	8,0
Urheilutalot	7,7
Liikenteen rakennukset	7,2
Virastot	7,0
Väestönsuojat	6,5
Muut rakennukset	4,3
Lasten päiväkodit	4,2
Monitoimitalot	2,6
Kirjastot ja näyttelytilat	1,8
Teatterit ja konserttirakennukset	1,2
Asuntolat	0,1

TAULUKKO 1 TEHTYJEN KATSELMUKSIEN PROSENTUAALINEN JA- KAUTUMINEN RAKENNUSTYYPEITTÄIN TILAVUUKSIEN MUKAAN

Taulukossa 1 nähdään tehtyjen katselmusten prosentuaalinen jakautuminen rakennustyypeittäin tilavuuksien mukaan suurimmasta pienimpään. Taulukosta voidaan nähdä, että katselmuksia on tehty kaikissa kaupungin eri rakennustyypeissä. Suurimmat osuudet muodostuivat kouluissa, sairaaloissa ja sosiaalihuollon rakennuksissa, teollisuusrakennuksissa, virastotaloissa, urheilutaloissa ja liikenteen rakennuksissa tehdyistä katselmuksista.

6.1 Katselmustuet

Kuvassa 4 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki Helsingin kaupungille. KTM on tukenut katselmuksia 40 - 50 %:lla energiansäästösopimuskausilla 1993 - 2008. Katselmuksen valmistumisvuosi selittää tukien epätasaisen jakautumisen eri vuosina. Yhteensä maksetun katselmustuen määrä on noin 864 000 euroa vuosien 1995 – 2008 aikana.

KUVA 4 KATSELMUKSIIN SAADUT TUET VUOSITTAIN

7. Toimenpiteet

Vuoden 2008 loppuun mennessä toteutetuissa energiakatselmuksissa oli ehdotettu yhteensä lähes 3000 erillistä toimenpidettä, joilla on energiankulutusta vähentävä vaikutus.

HKR - Rakennuttaja huolehtii yhteistyössä hallintokuntien kanssa energiakatselmuksissa esitettyjen energiansääs­tötoimenpiteiden toteuttamisesta. Hallintokunnat toteuttavat käyttöteknisiä ja pieniä investointeja vaativia toimenpiteitä ylläpitotoimien, vuosikorjausten ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä. HKR-Rakennuttajan toimesta on toteutettu pääsääntöisesti suuremmat energiansäästöinvestoinnit rakennusvirastolle energiansäästötoimintaan määrätyillä rahoilla.

HKR – Rakennuttaja on laatinut energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisohjelman ja koordinoi ja valvoo hanketta sekä seuraa toiminnasta saatua säästötulosta. Toimenpiteet valitaan takaisinmaksuajan perusteella ja ensi vaiheessa on toteutettu kiinteistönhoidolliset toimenpiteet, jotka vaativat hyvin pieniä laiteinvestointeja. Vastaavasti osa toimenpiteistä on järkevämpää toteuttaa vasta suurempien peruskorjausten yhteydessä.

Kokonaispotentiaali on lämmön osalla 55,1 GWh, sähkön osalla 14,9 GWh ja veden osalta noin 93 700 m³.

Kuvissa 5 ja 6 on esitetty palvelukiinteistökannan kokonaiskulutukset sekä lämmössä että sähkössä. Keskimmäinen käyrä edustaa nykytilannetta. Ylimmäinen käyrä edustaa tilannetta jos mitään katselmuksissa ehdotettuja energiansäästötoimenpiteitä ei olisi tehty. Alimmainen käyrä vastaavasti esittää tilanteen, jos kaikki katselmuksissa esiin tulleet energiansäästötoimenpiteet olisi tehty.

KUVA 5 SÄÄSTÖPOTENTIAALIN KEHITTYMINEN SÄHKÖN KULUTUKSESSA

KUVA 6 SÄÄSTÖPOTENTIAALIN KEHITTYMINEN LÄMMITYKSESSÄ

8. Tiedotus ja koulutus

Sopimuksessa on edellytetty, että Helsingin kaupunki tarjoaa energiankulutusta ja energiansäästöä sekä uusiutuvia energialähteitä koskevaa tietoa hallintokunnille, kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle, käyttäjille ja muille energian loppukuluttajille.

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) toi valmistuessaan hallintokunnille toimenpiteitä koskien mm koulutus- ja tiedotustoimintaa. Yksi näistä on ekotukihenkilöiden koulutus joka työyksikköön. Tavoitteena oli kouluttaa 1 henkilö / 100 henkeä. Ekotukihenkilöiden nimeäminen ja koulutustoiminta käynnistyi vuonna 2006 ja jatkui aktiivisena vuonna 2008, jolloin koulutustilaisuuksia pidettiin viidelle ryhmälle. Nimettyjä ekotukihenkilöitä oli vuoden 2008 lopussa jo yli 400 ja koulutettuja heistä 370.

Vuonna 2008 HKR-Rakennuttajassa vietettiin Energiansäästökuukautta (lokakuu) kolmiosaisella ohjelmalla:

• Energiaa tokaluokkalaisille kampanjaa vietettiin jo kolmattatoista kertaa. HKR-Rakennuttaja on vastannut hankkeen järjestelyistä Helsingissä. Vuonna 2008 kampanjaan osallistui 1900 oppilasta. Kolmentoista vuoden aikana mukana on ollut 29 000 oppilasta opettajineen. Todellinen osallistujien määrä on kuitenkin suurempi koska mukana on paljon vanhaa materiaalia käyttäviä luokkia. Kampanjan yhteydessä onkin korostettu materiaalin kierrätystä. Hankkeen rahoittajina toimivat HKR-Rakennuttaja, ESNK sekä Helsingin Energia.

• Energiansäästöviikon vietossa olivat mukana myös helsinkiläiset kolmos- ja nelosluokat. Heille tarjottiin mahdollisuutta tutustua uusiutuviin energialähteisiin ”Hei, mistä saadaan energiaa”- kirjan avulla. HKR-Rakennuttaja toimitti 4000 kolmos- ja nelosluokkien oppilaalle kirjan. Kirjat olivat kouluille maksuttomia. Materiaalia voi käyttää myös viitos- ja kuutosluokille esim. esittämällä kirjan tekstejä ja kuvia kalvoina koko luokalle.

• Yläasteikäisiä varten oli tänä vuonna räätälöity asiantuntijavierailuja kouluihin. Heille tarjottiin mahdollisuutta kutsua energia-asiantuntija kouluun kertomaan kasvihuonekaasupäästöistä, ilmastomuutoksesta sekä edellisiä vähentävästä energiansäästöstä. Tarkoitus oli myös kertoa juuri sen koulun energiankulutuksesta, jossa ollaan. Tällöin voitiin tarkastella kulutusta useamman vuoden ajalta, sekä esim. miten kulutus vaihtelee yhden viikon aikana tunneittain. Kouluvierailut saavuttivat yhteensä noin 500 henkeä 8 eri koulussa.

Yhteensä HKR-Rakennuttajan energiansäästökuukausi tavoitti 6500 henkeä.

Energiansäästöaktiivisuutta on lisätty mm seuraavilla tavoilla:

• Katselmusten yhteydessä opastus käyttäjille sekä käyttöhenkilöstölle.

• Koulutustilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistuminen hallintokuntien tarpeisiin.

• Kulutusseurantaan liittyvän energiankulutukseen liittyvän palautetiedon antaminen hallintokunnille ja käyttäjille.

• Display-todistuksen luovuttamisen yhteydessä annettava koulutus koskien luokituksen perusteita sekä toimenpide-ehdotuksia, joilla kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Helsingin Energialla on paljon energiansäästötiedon ja - palvelujen tarjontaan liittyvää toimintaa.

• Energiakeskuksen (entinen Kotitalousneuvonta) yhteydessä järjestettävä energiansäästöneuvonta. Energiakeskuksessa neuvotaan kodinkoneiden hankintaan, käyttöön ja energiankulutukseen liittyvissä asioissa.

• Energiaa Uudellamaalla-tapahtuma, jonka yhteydessä Helsingin Energian kohteissa vieraili yli 2000 koululaista. Lisäksi kaikille peruskoulun 8-luokkalaisille, joita on Helsingissä 4300, jaettiin ”Energiaa Uudellamaalla”-lehti.

• Sähkön kulutusmittarin lainaustoiminta.

• Energiansäästötiedon jakaminen internetin välityksellä.

• Energiansäästöaiheisten lehtien ja esitteiden tuotanto ja jakelu: Helsingin Energia jakoi asiakkailleen ja kaikille jakeluverkon alueella oleviin talouksiin 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Helen-lehden, joka pyrkii lisäämään asiakkaiden energia- ja energiansäästötietoutta. Lisäksi peruskoulun ekaluokkalaisille jaetaan vuosittain sähköaapinen.

• Sähkön ja lämmönkäytön raportointi: Asiakas saa sähkön- ja lämmönkulutuksen vuosiraportin yhteydessä palaute- ja vertailutietoa energiankulutuksestaan. Vuodesta 1999 alkaen yrityksillä on ollut mahdollisuus saada raportointipalvelut internetin välityksellä. Vuonna 2005 kehitettiin internetpohjainen Sävel-raportointi, jossa asiakas voi seurata kiinteistön sähkön, veden ja lämmön käyttöä.
  Palvelu edistää järkevää energiankäyttöä ja mahdollistaa kiinteistöasiakkaalle (pientalot ja taloyhtiöt) entistä tavoitteellisemman energiankäytön seuraamisen. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Helsingin Veden kanssa.

• Energiakeskus kehitti edelleen palveluja kohdentamalla niitä taloyhtiöille, joissa on käynnissä peruskorjaus, johon liittyy keittiöremontti ja kodinkoneiden uusiminen. Lisäksi Energiakeskuksen kautta toimitettiin energiansäästövinkkejä taloyhtiön TV-verkkoon.

• Jatkuvan Energiakeskuksen neuvontatoiminnan, asiakaslehtien, laskutuspalautteen sekä sähköisen tiedonvälityksen lisäksi vuodesta 1999 lähtien on järjestetty energiansäästökampanjoita valtakunnallisella energiansäästöviikolla. Helsingin Energia oli mukana ”Stadin Negawatit” ryhmässä, johon kuului Helsingin Energia, kaupungin ympäristökeskus, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, HKL ja YTV. Kiertävä energiansäästötori vieraili Xxxxxx Sepän patsaalla, Rautatieasemalla ja Kampissa. Vierailijoita energiansäästötorilla oli vuonna 2007 yli 3000.

HELSINGISSÄ 21.9.2009

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx

Puheenjohtaja Xxxxxxxx