PERUSSOPIMUS

SASKY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

PERUSSOPIMUS

SISÄLTÖ

1 LUKU 4

Jäsenkunnat ja tehtävät 4

1 § 4

Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 4

2 § 4

Jäsenkunnat 4

3 § 4

Tehtävät ja toiminta-ajatus 4

4 § 5

Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 5

2 LUKU 6

Yhtymäkokous 6

5 § 6

Ylin päättävä toimielin 6

6 § 7

Yhtymäkokousedustajat 7

7 § 7

Yhtymäkokousedustajien äänivalta 7

8 § 8

Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus 8

9 § 8

Yhtymäkokouksen tehtävät 8

3 LUKU 10

Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja 10

10 § 10

Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 10

11 § 11

Yhtymähallituksen tehtävät 11

12 § 12

Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 12

13 § 12

Kuntayhtymäjohtaja 12

4 LUKU 12

Muut toimielimet 12

14 § 12

Muut toimielimet 12

15 § 13

Kuntayhtymän toimielinten puheenjohtajat 13

16 § 14

Johtokunnat 14

5 LUKU 15

Omistajaohjaus 15

17 § 15

Omistajaohjaus 15

18 § 15

Konserniohje 15

6 LUKU 15

Talous 15

19 § 15

Peruspääoma 15

20 § 17

Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 17

21 § 17

Talousarvio ja -suunnitelma 17

22 § 18

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 18

23 § 18

Alijäämän kattaminen 18

24 § 19

Tilinpäätös 19

25 § 19

Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 19

7 LUKU 20

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 20

26 § 20

Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 20

27 § 20

Investoinnit ja pääomarahoitus 20

28 § 21

Suunnitelmapoistot 21

29 § 22

Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 22

30 § 22

Rahastot 22

31 § 22

Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 22

8 LUKU 23

Hallinnon ja talouden tarkastus 23

32 § 23

Tarkastuslautakunta 23

33 § 24

Hallinnon ja talouden tarkastus 24

34 § 24

Sisäinen tarkastus 24

9 LUKU 24

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 24

34 § 24

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 24

35§ 25

Perussopimuksen muuttaminen 25

36 § 25

Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 25

10 LUKU 25

Voimaantulo 25

37 § 25

Voimaantulo ja soveltaminen 25

1 LUKU

Jäsenkunnat ja tehtävät

1 §

Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on SASKY koulutuskuntayhtymä ja kotipaikka on Sastamalan kaupunki.

Kuntayhtymä on yksikielinen.

2 §

Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Kokemäki, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia 31.12.2017 asti, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala.

3 §

Tehtävät ja toiminta-ajatus

SASKY koulutuskuntayhtymä toimii läheisyysperiaatteella, jolloin opetus järjestetään lähellä opiskelijaa ja koulutus suunnataan alueen yritysten ja muiden organisaatioiden työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Koulutuskuntayhtymän tehtävä on ylläpitää, kehittää ja järjestää peruskoulutuksen jälkeen annettavaa toisen tai kolmannen asteen koulutusta, kursseja, aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. asteen koulutusta sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen koulutusta.

Kuntayhtymä ylläpitää Sasky Vammalan ammattikoulua, Sasky Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Sasky Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitosta, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Kokemäen oppilaitosta Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoa, Sasky Mäntän seudun koulutuskeskusta, Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Sasky Ikaalisten kauppaoppilaitosta, Sasky Ammatti-instituutti Iisakkia, Sasky Tampereen palvelualan ammattiopistoa, yleissivistävää koulutusta sekä oppisopimus- ja työelämäpalveluita. aikuiskoulutusosastoa ja oppisopimustoimistoa.

Tällä perussopimuksella todetaan, että edellä mainittujen koulutustehtävien järjestämisvastuu on siirretty koulutuskuntayhtymälle opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti.

Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia tehtäviä.

4 §

Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.

Eroavalle kunnalle suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Päätöstä tehtäessä yhtymäkokouksen tulee varmistaa, että kuntayhtymällä säilyy kyky jatkaa koulutustoimintaa.

Kun jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus tai osa peruspääomasta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien aseman. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa.

Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymäkokouksen päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.

Eroavalle kunnalle korvattavalla määrällä alennetaan peruspääomaa ja kunnan peruspääomaosuuden mahdollisesti alittava määrä kirjataan yli-/alijäämään. Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2 LUKU

Yhtymäkokous

5 §

Ylin päättävä toimielin

Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.

6 §

Yhtymäkokousedustajat

Kukin jäsenkunta valitsee kuhunkin kokoukseen erikseen yhden yhtymäkokousedustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan.

Yhtymäkokousedustajan lisäksi omistajakunnan kuntajohtajalla ja Tampereen palvelualan ammattiopiston neuvottelukunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus.

7 §

Yhtymäkokousedustajien äänivalta

Jäsenkuntien äänivallan perusteena on käytetty vuosien 2010 - 2012 opiskelijamäärien keskiarvoa (70 %), jakautuen ammatillinen perusopetus 70 % ja oppisopimus 30 %, sekä nettovarallisuuteen 31.12.2012 perustuvaa laskennallista peruspääomaosuutta (30 %). Kokemäen kaupungin liittymisneuvottelujen yhteydessä on sovittu yhden äänen lisäämisestä kokonaisäänimäärään 1.1.2017 alkaen. Nokian kaupungin eroamisen yhteydessä on sovittu Nokian kaupungin äänimäärän (3) vähentämisestä kokonaisäänimäärästä 1.1.2018 alkaen.

Äänivallan kokonaismäärä on 1.1.2023 alkaen 98 ja se jakautuu seuraavasti:

Huittinen 9

Hämeenkyrö 9

Ikaalinen 13

Juupajoki 1

Keuruu 4

Kihniö 1

Multia 1

Mänttä-Vilppula 11

(Nokia 3 31.12.2017 asti)

Parkano 6

Punkalaidun 2

Ruovesi 2

Sastamala 38

Kokemäki 1

Yhtymäkokouksessa puheenjohtaja toteaa yhtymäkokousedustajien valtuutuksen ja äänimäärän.

8 §

Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus

Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on edustettuna kokouksessa.

9 §

Yhtymäkokouksen tehtävät

Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 §:ssä. Kuntalain mukaiset tehtävät ovat:

1. päättää kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta

2. hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö

3. valita kuntayhtymän toimielimet

4. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista

5. valita tilintarkastajat

6. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta.

Yhtymäkokouksen muita tehtäviä ovat:

1. nimetä yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

2. valita kuntayhtymäjohtaja sekä vahvistaa tätä koskeva johtajasopimus

3. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta

4. päättää talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä

5. päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta

6. päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista

7. päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista

8. päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista

9. päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta

10. hyväksyä hallintosäännön lisäksi muut kuntayhtymää koskevat säännöt

11. päättää poistojen perusteista

12. päättää muista yhtymähallituksen esittämistä asioista

Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunta sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti tai kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksesta.

Kokouskutsu ja esityslista liitteineen ovat lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta sekä jäsenille että jäsenkuntien kunnanhallituksille. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai yhtymähallitus.

Yhtymäkokouksen julkisuudesta säädetään Kuntalain (410/2015) 101 §:ssä.

3 LUKU

Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja

10 §

Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä

Yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.

Yhtymähallitukseen kuuluu 18 jäsentä (19 jäsentä 31.12.2017 asti), joilla jokaisella on henkilökohtaiset varajäsenet. Vaalikaudeksi valittavia jäseniä on eri kunnista seuraavasti: Huittinen 2, Hämeenkyrö 2, Ikaalinen 2, Keuruu 1, Kokemäki 1, Mänttä-Vilppula 2, Nokia 31.12.2017 asti 1, Parkano 1, Punkalaidun 1 ja Sastamala 4. Lisäksi kaksi jäsentä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Juupajoelta, Kihniöltä, Multialta tai Ruovedeltä sekä varajäsenet eri kunnista kuin varsinaiset jäsenet.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

Tampereen palvelualan ammattiopiston neuvottelukunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus.

11 §

Yhtymähallituksen tehtävät

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen

kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän

hallintosäännössä määrätään.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.

Kuntalain mukaiset tehtävät ovat:

1. vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta

2. vastata yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta

3. valvoa kuntayhtymän etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa

4. edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastata kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta

5. vastata kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta

6. vastata kuntayhtymän toiminnan omistajaohjauksesta

7. huolehtia kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä

Yhtymähallituksen muista tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

12 §

Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

13 §

Kuntayhtymäjohtaja

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän taloutta, hallintoa ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymäjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

4 LUKU

Muut toimielimet

14 §

Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

Kuntayhtymän toiminta-alueella voi toimia erilaisia ammatillisia neuvottelukuntia. Neuvottelukuntien tehtävänä on mm. tehdä esityksiä elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvista koulutusmuutoksista ja toisen asteen koulutuksen kehittämisestä sekä varmistaa työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö.

Hallitus nimeää neuvottelukuntiin jäsenet. Neuvottelukuntien puheenjohtajina toimivat yhtymähallituksen nimeämät henkilöt. Lisäksi neuvottelukuntiin kuuluvat kyseisen yksikön johtava viranhaltija ja kuntayhtymäjohtaja. Neuvottelukunnat voivat kutsua asiantuntijajäseniä työ- ja elinkeinoelämästä. Neuvottelukuntien kokouksissa esittelijänä toimii yksikön johtava viranhaltija.

15 §

Kuntayhtymän toimielinten puheenjohtajat

Yhtymäkokouksen puheenjohtajan valitsevat yhtymäkokouksen edustajat jokaiseen kokoukseen keskuudestaan erikseen.

Yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen puheenjohtajaa ei saa valita samasta
jäsenkunnasta. Yhtymäkokouksessa on kaksi varapuheenjohtajaa. Yhtymähallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa. Yhtymäkokouksen ja hallituksen puheenjohtajuudet vuorottelevat Sastamalan, Huittisten, Mäntän seudun koulutuskeskuksen ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän alueen kesken.

16 §

Johtokunnat

Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

5 LUKU

Omistajaohjaus

17 §

Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelusta ja tavoitteista suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon Omistajaohjauksessa otetaan huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

18 §

Konserniohje

Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymäkokous hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.

6 LUKU

Talous

19 §

Peruspääoma

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.

Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous, joka päättää myös uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta, peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta sekä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille suoritettavasta korosta.

Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. palvelutoiminnan pysyvä supistuminen ja tämän vuoksi pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen väheneminen.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista omaan pääomaan sisältyvistä rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain.

Peruspääomakorotukset eivät vaikuta jäsenten äänivaltaan.

Peruspääomat 31.12.2022:

Jäsenkunta	Peruspääoma	Omistus -%
	31.12.2022	31.12.2022
Huittinen	842 686,35	2,89 %
Hämeenkyrö	2 570 281,29	8,80 %
Ikaalinen	5 602 353,69	19,19 %
Juupajoki	257 700,14	0,88 %
Keuruu	662 601,66	2,27 %
Kihniö	395 389,16	1,35 %
Kokemäki	877 500,00	3,01 %
Multia	93 479,08	0,32 %
Mänttä-Vilppula	4 248 522,36	14,55 %
Parkano	1 698 068,66	5,82 %
Punkalaidun	382 541,61	1,31 %
Ruovesi	292 809,44	1,00 %
Sastamala	11 276 347,96	38,62 %
YHTEENSÄ	29 200 281,40	100,00 %

Rahasto-osuudet 31.12.2022

Kokemäki 300 000,00

20 §

Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista, velvoitteista ja vastuista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Varat ja velat määräytyvät tasearvojen mukaan ilman arvonkorotuksia.

Jäsenkuntien osuus nettovarallisuudesta lasketaan vähentämällä taseen varoista valtiolta korvauksetta saatu omaisuus, toimeksiantojen varat, vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Laskennassa käytetään kirjanpitoarvoja.

21 §

Talousarvio ja -suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnasta.

Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9. mennessä ja Jäsenkunnille on toimitettava hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 30.11. mennessä.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön tai talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

22 §

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi kaksi (2) kertaa vuodessa tarvittaessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

23 §

Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, vastaavat jäsenkunnat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 17 § 20 § mukaisesti.

24 §

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

25 §

Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

7 LUKU

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen

26 §

Kuntayhtymän toiminnan rahoitus

Kuntayhtymän on pyrittävä rahoittamaan toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuudella, EU- ja muulla projektihankerahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.

Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.

Jos jäsenkunta tai jäsenkunnat haluavat jatkettavan toimintaa, jonka ylläpitämiseen valtionrahoitus ja kyseisen toiminnan muut tulot eivät riitä, toimintaa jatketaan edellyttäen, että a.o. jäsenkunnat maksavat toiminnasta aiheutuvan alijäämän.

Siinä tapauksessa, että jäsenkunnat sopivat kuntayhtymän tai a.o. jäsenkunnat yksittäisen toiminnan/toimipisteen alijäämän kattamisesta avustuksin, tarvittava avustusmäärä jaetaan jäsenkuntien suoritettavaksi niistä olevien valtakunnallisesti tilastoitavien oppilasmäärien suhteessa.

27 §

Investoinnit ja pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia rahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, peruspääoman korotuksena oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai peruspääomasijoituksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.

Jäsenkunnan oman pääoman ehtoinen sijoitus merkitään kuntayhtymän taseeseen sijoitusrahastoon, jonka jakautumista eri jäsenkuntien kesken seurataan kuntakohtaisesti. Rahasto-osuutena tehdyn sijoitusrahaston pääomaa käytetään jäsenkunnan alueella sijaitsevan yksikön investointien rahoittamiseen.

Jos laajennus- ja perusparannusinvestoinnit edellyttävät sijoitusta jäsenkunnilta, kuntayhtymä ei voi yksipuolisesti päättää rahoituksesta kuntia sitovasti, vaan kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee ennen hankkeen toteuttamista keskenään neuvotella, kuinka kunnat osallistuvat saamansa hyödyn huomioon ottaen eri toimipisteissä tarvittavaan investointirahoitukseen. Investoinnin rahoittaminen perustuu sitten kuntayhtymän ja rahoitukseen osallistuvan kunnan tai kuntien välisiin sopimuksiin, joilla ei muuteta tai pyritä muuttamaan tätä perussopimusta. Tämä perussopimus sisältää aikaisempaan nähden sellaisen muutoksen, että Kuntayhteistyön edellyttämä yhteinen kanta sopimukseen syntyy kuntayhtymän toimielimissä eikä vaadi jäsenkuntakohtaisia yhtäpitäviä päätöksiä jonkun yhteisen ratkaisun toteuttamiseksi seutuohjautuvuuden periaatteen mukaisesti jollakin SASKY koulutuskuntayhtymän osa-alueella. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

28 §

Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.

29 §

Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.

30 §

Rahastot

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta päättää yhtymähallitus.

31 §

Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan
välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset.

Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymäkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä.

8 LUKU

Hallinnon ja talouden tarkastus

32 §

Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

33 §

Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa (410/2015) ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.

34 §

Sisäinen tarkastus

Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

9 LUKU

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

34 §

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.

Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannuksen ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa kuitenkin niin, että jäsenkuntien erilainen osallistuminen investointien rahoitukseen otetaan huomioon jaosta päätettäessä. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

35§

Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa muutosta ja ehdotusta kannattavien kuntien niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

36 §

Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

10 LUKU

Voimaantulo

37 §

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.xx.202x alkaen.