sokerijuurikkaan viljelystä ja toimituksista
JUURIKASSARKA
Nro 1a 2008
MTK /SLC:n
ja
Sucros
Oy:n
välinen
sokerijuurikkaan viljelystä ja toimituksista
2008/2009 – 2014/2015
JVVRIΣASr SARΣA
21. vuosikerta
Päätoimittaja
Xxxx Xxxxxxxx
Toimitussihteeri
Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxxx
Julkaisija Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Toimitusneuvosto Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
Toimituksen osoite Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Toivonlinnantie 518
21500 PIIKKIÖ
Puh. 010 431 062
Faksi (00) 000 0000
S-posti
ISSN 0789-2667
Tammisaaren Kirjapaino Tammisaari 2008
Sisältö:
Toimialasopimuksen liitteet 17
Sucroksen yleiset viljelyohjeet 22
MTK/SLC:n ja Sucros Oy:n välinen TOIMIALASOPIMUS
sokerijuurikkaan viljelystä ja toimituksista
2008/2009 – 2014/2015
LUKU I
SOPIMUSEHDOT JA KIINTIÖHALLINTA
§ 1
1.1 Sopimusperusteet
Sokerijuurikkaan viljely Sucros Oy:lle (tästä lähtien Sucros) tapahtuu
a) voimassa olevien Euroopan unionin (täs- tä lähtien EU) ja kansallisten asetusten ja sääntöjen mukaisesti
b) tämän, MTK/SLC:n ja Sucroksen (tästä lähtien osapuolten) välisen sopimuksen perusteella
c) mahdollisten muiden Sucroksen ja MTK/ SLC:n välisten sopimusten perusteella
d) Sucroksen ja viljelijän (tästä lähtien viljelijä) välisen viljelysopimuksen perusteella
Mikäli edellämainituissa sopimuksissa on kes- kenään ristiriitaisia määräyksiä, on ensinmai- nittu sopimus määräävä. Mikäli sopimuksen suomen- ja ruotsinkielisistä versioista syntyy tulkintaerimielisyyksiä, on suomenkielinen versio määräävä.
Suomalaisen valkosokerin maksimikiintiö on tätä sopimusta solmittaessa EU:n sokerisään- nöstön mukaan vahvistettu 90.000,0 tonnia sokeria. Tuotantomäärät voivat muuttua EU asetusten 318/2006, 320/2006 tai muiden EU asetusten mukaisesti. Osapuolet toteavat, että Sucros on 13.12.2007 hakenut kiintiöstä luopumista 9.001 tonnille, jonka jälkeen soke- rikiintiö on 80.999 tonnia.
Sucros voi erottaa sokeria melassista. Osa- puolet sopivat, että tällä tavalla saatu sokeri voidaan sisällyttää maksimikiintiöön vain niis- sä tapauksissa, joissa se ei syrjäytä juurik- kaasta tuotettua sokeria.
Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tämän sopimuksen solmimisella kaikki EU:n voimas- saolevan sokerin markkinajärjestelyn mukai- set oikeudet ja velvollisuudet tulevat täytetyik- si.
1.2 Määritelmät
’Kiintiösokeri’ on sokerikiintiön puitteissa tuo- tettua sokeria. Vastaavia juurikkaita nimite- tään ’kiintiöjuurikkaiksi’
’Kiintiön ulkopuolinen sokeri’ on sokerikiinti- ön ulkopuolella tuotettua sokeria. Vastaavia juurikkaita nimitetään ’kiintiön ulkopuolisiksi juurikkaiksi’.
’Teollisuussokeri’ on osa kiintiön ulkopuolista sokeria. Loppuosa kiintiön ulkopuolista soke- ria on ’Ylijäämäsokeria’. Vastaavia juurikkaita kutsutaan ’teollisuusjuurikkaiksi’ ja ’ylijäämä- juurikkaiksi’.
’Sokeripitoisuus’ mitataan polarimetrisella menetelmällä.
’Polsokeri’ on puhtaiden juurikkaiden määrä kerrottuna juurikkaiden sokeripitoisuudella. Viljelysopimukset perustuvat polsokerin mää- rään.
’Minimihinta’ on EU:n määrittelemä alin va- kiolaatuisesta kiintiöjuurikkaasta maksettava hinta.
’Käyntikaudella’ tarkoitetaan ajanjaksoa, jona tehdas valmistaa juurikassokeria.
’Kiintiöntasaus’ tehdään, jotta varmistetaan että toimitetut polsokerimäärät vastaavat kiin- tiötä. Kiintiöntasauksesta yli jäävä sokeri on kiintiön ulkopuolista sokeria.
’Sopimuskerroin’ on laskentatekijä, joka kuvaa tehtaalle toimitetun, viljelysopimusten mukai- sen polsokerin kokonaismäärän ja Suomen sokerikiintiön välistä suhdetta.
’Markkinointivuosi’ on lokakuun 1. päivän ja sitä seuraavan vuoden syyskuun viimeisen päivän välinen jakso.
’Puhtailla juurikkailla’ tarkoitetaan juurikkaita, joista kaikki ulkoiset epäpuhtaudet on pois- tettu. Lopulliset maksut perustuvat puhtaiden juurikkaiden määrään.
’Viljelijällä’ tarkoitetaan luonnollista tai juridista henkilöä, jolla on sopimus kiintiöjuurikkaiden toimittamisesta Sucrokselle.
’Sokerituotanto’ on se sokerimäärä, jonka teh- taat tosiasiallisesti tuottivat käyntikauden ai- kana. Kaikki käyntikauden jälkeiset laskelmat perustuvat tähän määrään.
§ 2
2.1 Tavoitteet ja kiintiöt
Osapuolten yhteinen tavoite on, että soke- rintuotanto jokaisena vuotena on vähintään valkosokerin maksimikiintiön suuruinen, carry over- sokeri mukaanlukien. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhdessä puolustetaan Suomen sokerikiintiötä. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on turvata sokerijuurikkaan viljelyn kannattavuus ja riittävä juurikasraaka-aineen saanti tehtaalle sekä teollisuuden kannattava toiminta, ja näin vahvistaa koko kotimaisen juurikassokerielinkeinon kilpailukykyä.
Toimialasopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset rationaaliselle, tehokkaalle ja kannattavalle juurikkaan viljelylle, juurikasso- kerin tuotannolle ja sokerin markkinoinnille.
Sekä juurikkaan viljelyssä että jalostuksessa noudatetaan yhteisesti sovittuja, lainsäädän- nön ja markkinoiden vaatimuksista johdettuja elintarviketurvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä koskevia sääntöjä ja pe- riaatteita.
Osapuolten tavoitteena on, että tämän sopi- muksen mukaiset rutiinit ja toimintatavat ovat mahdollisimman yksinkertaisia.
Sucros ostaa sopimusviljelijöiltä sokerituotan- toon soveltuvia puhtaita juurikkaita. Puhdas juurikas ei pidä sisällään multaa tai muita ul- koisia epäpuhtauksia, ja soveltuu sokerituo- tantoon.
Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tämä toimialasopimus määrittelee yhdenmukaisesti ne hallinnolliset rutiinit, joista määrätään EU- asetuksen 318/2006, liitteessä II.
EU:n sokerisäännöstö määrittelee kiintiöjuu- rikkaan minimihinnan. Osapuolet toteavat, että minimihinnan lisäksi maksettavien sopi- muslisien tavoitteena on toimia sellaisina ta- loudellisina ohjaustekijöinä, että yksittäisen viljelijän kannattaa tuottaa vähintäänkin sopi- musmäärä ja edelleen parantaa juurikkaiden puhtautta.
Valtakunnan kokonaistuotantotavoitetta voi- daan vuosittain lisätä tai vähentää osapuolten yhteisellä päätöksellä.
2.2 Sopimukset ja sopimusehdot
2.2.1. Viljelysopimus kiintiösokerista
Sucros tekee viljelijän kanssa viljelysopimuk- sen tämän toimialasopimuksen ehtojen mu- kaisesti. Viljelysopimus tehdään kahden vuo- den jaksoissa vuosiksi:
2008/2009 – 2009/2010,
2010/2011 – 2011/2012 ja
2012/2013 – 2013/2014 sekä
yhden vuoden jaksossa vuodeksi 2014/2015.
Viljelysopimus tehdään polsokerimääräisenä, ja sopimuksesssa viitataan siihen vakiolaatui- sen (16 % sokeripitoisuus) juurikkaan mää-
rään, joka tarvitaan kyseisen polsokerimäärän täyttymiseksi.
Mikäli EU päättää alentaa sokerikiintiötä koh- dassa 1.1 määritellystä määrästä, tehdään vähennys kullekin viljelijälle sopimusmäärien suhteessa.
Sopimuksen täyttämiseksi Sucros laskee vil- jelijän viljelyhistorian perusteella ohjeellisen juurikasalan, jolla viljelijä keskiarvovuotena saavuttaa sopimuksessa määritellyn sokeri- määrän.
Viljelijä on velvollinen täyttämään viljelysopi- muksen mukaiset ehdot. Mikäli viljelijä tahalli- sesti jättää ehdot täyttämättä, esim. kylvämäl- lä vähemmän, kuin viljelysopimus edellyttää tai toimittamalla juurikkaat muulle teollisuu- delle ennen Xxxxxxxxx sopimusmäärien täyt- tymistä, on Sucrokselle oikeus kieltäytyä tule- vista sopimuksista kyseisen viljelijän kanssa. Edellämainittu ei koske viljelijästä riippumat- tomasta syystä, kuten sääolosuhteista, johtu- vaa sopimusmäärän alitusta. Viljelijä on vel- vollinen ilmoittamaan Xxxxxxxxx niin halutes- sa kylvetyn pinta-alan 15.6. mennessä.
2.2.2. Viljelysopimus teollisuussokerista
Sucroksella on oikeus tarjota viljelysopimuk- sia teollisuussokerista. Tällaisia sopimuksia voidaan tarjota myös sellaisille viljelijöille, joil- la ei ole viljelysopimusta kiintiösokerista. Teol- lisuussokerisopimuksista sovitaan erikseen MTK/SLC:n ja Sucroksen kesken.
2.2.3. Viljelijänumero ja kuljetusetäisyys
Viljelysopimus on sidottu Sucroksen määritte- lemään viljelijänumeroon. Viljelijä vastaa siitä, että viljelysopimuksessa ilmoitettu keskimää- räinen kuljetusetäisyys on oikein. Kuljetuse- täisyys tarkistetaan sovitun karttaohjelman mukaan.
2.3 Toimitusprosentti ja korjaustekijä
Käyntikauden päätyttyä lasketaan viljelijän toimitusprosentti:
toimitettu määrä polsokeria + purettava
carry over -
Viljelijän uusi carry over toimitus- = 100 x
prosentti sopimusmäärä polsokeria
Käyntikauden jälkeen lasketaan valtakunnalli- nen korjaustekijä:
toimitettu sokerimäärä +
Korjaus- purettava carry over tekijä =
kiintiösokerin määrä
Sellaisina vuosina, jolloin kokonaistoimitus Sucrokselle on pienempi kuin 100 %, koro- tetaan kunkin viljelijän toimitusprosenttia kor- jaustekijällä.
2.4 Toimitusprosentti satovahingon yhteydessä
Jos viljelijä kasvukauden aikana toteaa katoa, hallavauriota tms., on tästä kirjallisesti välittö- mästi ilmoitettava Sucrokselle, kun vahinko on todettu. Hyväksytyn satovahinkoilmoituksen pe- rusteella toimitusprosentti nostetaan 85 %:ksi.
2.5 Sopimusoikeuden tarkistus, kiin- tiön tasaus viljelijöiden kesken
Viljelijöiden yhteenlasketuista polsokerin toi- mituksista täytetään ensin sopimuksen kiinti- ösokerin määrä ottaen huomioon mahdollinen purettava carry over. Xxxxxxxxx osa on kiinti- ön ulkopuolista sokeria.
Jos yksittäisten viljelijöiden sopimusmäärät eivät tule täyteen mahdollinen purettava carry over huomioon ottaen, täytetään näin syntynyt valtakunnallinen vajaus muiden viljelijöiden kesken (vrt. EU 318/2006, liite II, kohta III). Viljelijöiden yli kokonaissopimusmääriensä toimittama sokeri jaetaan tällöin sopimusmää- rien suhteessa.
2.6 Kiintiöjuurikkaiden määrän lopullinen laskenta
Ennen lopputilitystä (§ 12.5) tekee Sucros lo- pullisen laskelman siitä, paljonko kiintiöjuurik- kaita käytettiin kiintiösokerin valmistamiseen.
2.7 Vapautuvat sopimusoikeudet vuonna 2008/2009
Vapaita sopimusoikeuksia voi syntyä juurik- kaanviljelyä lopetettaessa vuoden 2007/2008 jälkeen tai sopimusoikeuden menetyksen ta- kia (§ 16.2). Näitä vapaita sopimusoikeuksia jaetaan viljelijöille vuodeksi 2008/2009 seu- raavia sääntöjä noudattaen.
Vapaiksi tulleet sopimusoikeudet kootaan yh- teen ja kertynyt määrä jaetaan jakoon oikeu- tettujen ja lisäykseen halukkaiden viljelijöiden kesken sopimusoikeuksien suhteessa.
Edellytykset saada vapaita sopimusoikeuksia on, että viljelijä on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana tehnyt viljelysopimuksen.
Vuodesta 2009 eteenpäin toimitusoikeuksia voidaan siirtää viljelijöiden kesken toimialaso- pimuksen kohdan 3.2 mukaisesti.
2.8 Hallinto ja tietojärjestelmät
Hallinnollisten rutiinien yksinkertaistamisek- si ja kustannusten karsimiseksi tulee Sucros ottamaan käyttöön uuden tietojärjestelmän (Daniscossa käytössä oleva SAP-tietojärjes- telmä) vuosien 2008-2009 aikana. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kaikki välttämät- tömät muutokset sopimus-, hallinto- ja mak- satusrutiineihin toteutetaan SAP- sokeristan- dardin mukaisesti. Kuitenkin, tietohallinto- järjestelmissä tehtävien muutosten tulee olla maksuaikataulujen suhteen kustannusneut- raaleja.
§ 3
3.1 Sopimusoikeus
Viljelijän oikeus sopimukseen on sidottu hä- nen viljelyhistoriaansa ja toisaalta siihen, mitä on määritelty tämän sopimuksen kohdissa 2.7 ja 3.2.
3.2 Viljelysopimuksilla käytävä kauppa 2009/2010 ja sen jälkeen
Viljelysopimus voidaan luovuttaa pysyvästi tai se voidaan siirtää määräajaksi toiselle viljeli- jälle tai pätevälle uudelle viljelijälle. Sopimuk- sen siirtäminen on täysin vapaaehtoista, ja jokainen viljelijä voi käyttää hyväksi tätä mah- dollisuutta ja myös valita, kenelle sopimusoi- keutensa siirtää.
Osapuolet ovat sopineet seuraavista periaat- teista:
1. Jokainen viljelijä voi helmikuun 1. päivään mennessä siirtää viljelysopimuksensa toi- selle viljelijälle. MTK/SLC ja Sucros voivat erikseen sopia tätä myöhäisemmästä päi- västä. Siirto on voimassa seuraavasta vilje- lykaudesta eteenpäin.
2. Viljelijä, joka ottaa haltuunsa viljelysopimuk- sen, ottaa vastatakseen kaikista taloudelli- sista ja muista viljelysopimukseen liittyvistä velvoitteista Sucrosta kohtaan. Viljelijän on itse viljeltävä haltuun ottamansa viljelysopi- muksen edellyttämä juurikasmäärä.
3. Kaikki taloudelliset ja muut käytännön asiat, jotka liittyvät viljelysopimuksen siirtoon, hoi- detaan viljelijöiden kesken. Xxxxxxxxx on kuitenkin hyväksyttävä sopimuksen siirto.
Viljelysopimus voi siirtyä myös sukupolven- vaihdoksen, tilakaupan tai koko tilan vuokra- uksen yhteydessä. Tilalla tarkoitetaan viljeli- jän hallinnassa olevaa verotusyksikköä.
3.3 Viljelysopimuksen menettäminen
Viljelijä, joka jättää viljelysopimuksen täyt- tämättä eikä kohdan 3.2 mukaisesti siirrä tai luovuta sitä toiselle viljelijälle, menettää sopi- musoikeutensa eikä ole oikeutettu saamaan siitä korvausta. Vapautuva toimitusoikeus jae- taan jatkaville viljelijöille toimitusoikeuksien suhteessa.
LUKU II
JUURIKKAAN SIEMEN
§ 4
4 Juurikkaan siemen
Sucros ottaa vastaan vain sellaisia juurikkaita, jotka on viljelty lajikelistalle hyväksytyistä la- jikkeista. Siemenlajikkeet valitaan osapuolten muodostamassa lajiketoimikunnassa. Valinta- kriteereinä lajikelistalle käytetään mm. sovel- tuvuutta tehokkaaseen ja laadukkaaseen so- kerituotantoon (kuten matala multapitoisuus, sileä juuren muoto ja hyvä juuren sisäinen laatu) sekä hyviä sato- ja viljelyominaisuuksia. Hyväksyntä edellyttää lajiketoimikunnan yksi- mielistä päätöstä.
Sellaisia juurikkaita, jotka on viljelty muilla kuin lajikelistalla olevilla lajikkeilla, ei oteta vastaan. Tuoteturvallisuussyistä vain Xxxxxxxxx toimit- tamaa siementä saa käyttää.
Mikäli siementä ei saada riittävästi tuontiestei- den tai muiden Sucroksesta riippumattomien syiden vuoksi, pidättää Sucros itsellään oike- uden kiintiöidä toimitusmääriä sopimusmääri- en suhteessa.
Mikäli viljelijän tilaamaa siemenlajiketta ei ole riittävästi saatavissa, on Sucroksella oikeus korvata puuttuva siemen vastaavalla toisella lajikkeella.
Siemenen hinta velotetaan viljelijältä syksyn ensimmäisessä tilityksessä. Korkoa ei peritä.
Sucros varaa uusintakylvöjä varten enintään 155 yksikköä valitsemaansa siemenlajiketta, joka voidaan veloituksetta käyttää luonnon- olosuhteista johtuvaan uusintakylvöön. Uusin- takylvön tarpeesta päättää Sucroksen viljely- konsulentti. Uusintakylvöön käytettävät veloi- tuksettomat siemenet jaetaan tasan määrien suhteessa kaikkien uusintakylvön tehneiden viljelijöiden kesken.
LUKU III
VILJELY, KORJUU, SÄILYTYS, TOIMITUS YMS.
§ 5
5.1 Sucrokseen yleiset viljelyohjeet
Juurikkaan viljely tulee toteuttaa Xxxxxxxxx antamien yleisten viljelyohjeiden mukaisesti. Viljelyohje toimitetaan viljelijöille sopimuksen teon yhteydessä, ja viimeisin päivitetty versio on nähtävillä Sokerijuurikkaan Tutkimuskes- kuksen kotisivuilla osoitteessa xxx.xxx.xx.
Viljelyohjeet sisältävät tietoa ja ohjeita mm. lannoituksesta ja maa-analyyseista, sekä tie- toa rikkakasveista, tuhohyönteisistä ja kasvi- taudeista sekä niiden torjunnasta noudattaen juurikaskasvin tarpeita, ympäristömääräyksiä ja muuta lainsäädäntöä.
5.2 Markkinoilta tulevat vaatimukset, ympäristö ja elintarviketurvallisuus
Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että juurik- kaanviljelyssä ja jalostuksessa tulee otettaa huomioon markkinoilta tulevat laatuvaatimuk- set ja elintarviketurvallisuutta koskevat vaati- mukset. Tämä koskee sekä viljelyä että juurik- kaiden toimittamista tehtaalle.
Viljelyssä tulee noudattaa kestävän kehityk- sen periaatteita. Oikea kylvö- ja lannoitus- tekniikka vähentävät lannoitteiden huuhtou- tumista. Kasvinsuojeluaineiden käytössä tulee noudattaa viranomaisten määräyksiä ja valmistajien antamia ohjeita sekä Sucroksen viljelyohjeita. Tehokas juurikkaan puhdistus vähentää turhaa mullan kuljettamista, ja sitä kautta rasittaa vähemmän ympäristöä.
Sucros ei vastaa miltään osin veroista tai mak- suista, jotka koskevat juurikkaan viljelyä. Vilje- lijä ei vastaa miltään osin veroista tai maksuis- ta, jotka koskevat juurikassokerin tuotantoa.
5.3 Valvonta
Sucroksen valtuuttamilla henkilöillä on koko ajan vapaa pääsy valvomaan juurikasviljel- miä, oikeus saada tietoja viljelyolosuhteista ja oikeus ottaa näytteitä. Viljelijälle ilmoite- taan tällaisesta käynnistä viimeistään käyntiä edeltävänä päivänä. Sucros voi huomauttaa tapauksista, jotka koskevat huonosti hoidet- tuja, rikkaruohoisia ja kasvitaudeista kärsiviä viljelyksiä, hyvin multaisia tai paljon naattia sekä ruohoa tai muita vieraita esineitä sisäl-
täviä juurikastoimituksia, huolimatonta kuor- mausta, puutteellista auman peittämistä tai juurikkaiden pilaantumista. Jotta huomautus voisi johtaa viljelysopimuksen purkamiseen
§:n 16.2 perusteella, huomautus on tehtävä kirjallisesti ja käsiteltävä yhteistyössä MTK/ SLC:n edustajan kanssa.
§ 6
6.1 Korjuu ja listintä
Juurikkaat on korjattava mahdollisimman va- rovaisesti ja listittävä huolellisesti.
6.2 Säilytys ja suojaaminen jäätymiseltä
Jos juurikkaita ei heti toimiteta tehtaalle, ne on pakkasten uhatessa ehdottomasti peitet- tävä aumausohjeen mukaisesti ja muutenkin varastoitava niin, että juurikkaan laatu säilyy mahdollisimman hyvänä (liite 1).
§ 7
7.1 Käyntikauden aloitus
Koenostojen ja muiden menetelmien avulla elo-syyskuussa arvioidaan tulevan käyntikau- den tuotannon määrä. Näiden arvioiden pe- rusteella Sucros päättää tehtaan käyntikau- den aloituspäivämäärän kuultuaan asiasta viljelijöiden edustajia.
7.2 Juurikkaan kuljetusten pääperiaat- teet, kuljetusryhmät
Vuodesta 2008 alkaen otetaan käyttöön uusi kuljetusjärjestelmä, jossa kaikki viljelijät liit- teessä 4 määritellyllä etäisyydellä tehtaasta (noin 130 km) ovat mukana kuljetusryhmäs- sä. Kuljetusryhmässä juurikkaiden kuljetus tehtaalle hoidetaan keskitetysti niin, että ko- konaiskuljetuskustannus on mahdollisimman alhainen. Kuljetusryhmien säännöt ja toimin- taperiaatteet on kuvattu liitteessä 4.
7.3 Kuljetusryhmiin kuulumattomat viljelijät
Ne viljelijät, jotka eivät kuulu liitteen 4 mukai-
sesti määriteltyihin kuljetusryhmiin, huolehti- vat juurikkaiden kuljettamisesta tehtaalle itse kuljetustyöryhmän hyväksymien periaatteiden ja Sucroksen laatiman kuljetussuunnitelman mukaisesti.
Ennen käyntikauden alkua viljelijä saa oh- jeellisen kuljetussuunnitelman. Sucros pidät- tää itselleen oikeuden käyntikauden aikana tehdä sellaisia muutoksia kuljetussuunni- telmaan, jotka Xxxxxxxxx mukaan ovat ai- heellisia tehtaan käynnin perusteella. Juu- rikkaat toimitetaan Xxxxxxxxx toimittaman kuljetussuunnitelman mukaisesti. Lopullisia annettuja ajolupia viljelijän on noudatettava sekä ajankohtien että määrien suhteen. Lai- minlyönnistä seuraa ko. ajoluvan siirtyminen käyntikauden loppuun.
Juurikkaiden toimitusehto on vapaasti teh- taalla, eli viljelijä vastaa juurikkaiden kuljetta- misesta tehtaalle. Juurikkaanviljelijä sitoutuu toimittamaan sen juurikasmäärän, josta on sovittu viljelysopimuksessa.
7.4 Vastaanottotodistus
Viljelijä voi nähdä selvityksen toimituksensa määrästä ja laadusta henkilökohtaiselta Ex- tranet- sivultaan. Viljelijän niin halutessa voi- daan hänelle toimittaa paperikopio kahden viikon välein.
§ 8
KULJETUS JA VASTAANOTTO
8.1 Hyväksytyt kuljetusliikkeet
Kaikkien juurikkaita tehtaalle kuljettavien kul- jetusliikkeiden on sitouduttava noudattamaan Sucroksen erikseen antamia, kohtuullisia hy- gienia- ja turvallisuusohjeita ja –vaatimuksia.
Sucroksella on oikeus evätä sellaisen ajoneu- von pääsy tehdasalueelle, joka ei noudata an- nettuja ohjeita.
8.2 Vastaanotto ja näytteet
Sucros punnitsee vastaanotetut juurikkaat
tehtaalla. Juurikkaiden puhtauden ja pola- risaation määrittämiseksi otetaan jokaisesta toimituksesta yksi näyte. Osapuolet voivat so- pia, että asiantunteva viranomainen suorittaa näytteenoton auditoinnin. Viljelijät vastaavat auditointimenettelyn mahdollisesti aiheutta- mista kustannuksista. Mikäli viljelijä haluaa edellistä tiheämmän näytteenoton, se teh- dään viljelijän kustannuksella (10 €/näyte).
Näytteestä poistetaan kivet yms. Jäätymisen tai muun syyn pilaamat juurikkaat hylätään kokonaan tai osittain. Lisäksi tehtaalla on oi- keus tehdä tarkistuslistintä vajaalistinnästä johtuvien naatinkantojen poistamiseksi ennen pestyn näytteen puhdaspunnitusta. Jäljellä olevan määrän perusteella lasketaan puhta- usprosentti, jota käytetään toimitettujen puh- taiden juurikkaiden määrän laskemisessa sekä myös puhtauden perusteella suoritetta- van multamaksun määrittelemisessä (§ 11.8). Näistä juurikkaista otetaan raastenäyte, josta tehdään laatuanalyysi (liite 3).
Puhtausprosentti, laskennassa saadut puh- taat juurikkaat ja sokeripitoisuus muodostavat perustan laskettaessa juurikastilityksiä § 11 ja 12 mukaisesti.
Osapuolet toteavat ja hyväksyvät, että Xxxxxx käyttää laatuarvojen analysointiin ulkopuolista laboratoriota tai Danisco- konserniin kuuluvan toisen juurikassokeritehtaan laboratoriota.
8.3 Valvonta
taa vastaan kaikki ne juurikkaat, jotka on tä- män sopimuksen mukaan tuotettu.
Mikäli juurikkaat ovat huonosti listittyjä (§ 6.1), sisältävät liikaa multaa (§ 11.8) tai jos ne ovat pilaantuneita, jos niiden joukossa on paljon naattia, ruohoa, rikkakasveja, kiviä, puuta, turvetta, olkia, vettä tai muuta vierasta ainet- ta, on Sucroksella kuitenkin oikeus kieltäytyä vastaanottamasta sellaisia juurikaskuormia, jotka Sucroksen arvion mukaan voivat haitata tehtaan käyntiä. Jos kuormissa voidaan tode- ta tai epäillä olevan edellä mainittuja haittoja, Sucros voi vaatia erillistyhjennyksen tarkis- tusta varten. Mikäli tarkistuksen seurauksena kuorma hylätään, se palautetaan viljelijälle tai tuhotaan viljelijän kustannuksella.
9.2 Pilaantuneet juurikkaat
Viljelijällä on velvollisuus ennen kuormausta ilmoittaa konsulentilleen ja vastaanottaval- le tehtaalle, mikäli hän epäilee, että toimitu- serässä on pilaantuneita juurikkaita. Sucrok- sella on oikeus hylätä pilaantuneita juurikkaita sisältävä kuorma, jos se Xxxxxxxxx arvion mukaan voi haitata tehtaan käyntiä. Tällainen kuorma palautetaan viljelijälle tai tuhotaan vil- jelijän kustannuksella.
9.3 Jäätyneet juurikkaat
Jäätyneiden, pilaantumisvaarassa olevien juurikkaiden ennenaikaisesta vastaanotosta sovitaan erikseen.
MTK/SLC:n valtuuttamilla viljelijätarkkailijoilla on oikeus valvoa ja tarkastaa lastausta, pun- nitusta, näytteenottoa, näytepesua, listintää ja juurikkaan analysointia sekä kuljetussuun- nitelmien tasapuolisuutta. Sokeripitoisuuden määrittämisen oikeellisuutta voidaan kontrol-
LUKU IV JUURIKASLEIKE
§ 10
loida riippumattomassa laboratoriossa.
§ 9
VIRHEELLINEN TOIMITUS
9.1 Raaka-aineen hylkääminen
Sopimuksen lähtökohtana on, että Sucros ot-
10.1 Leikkeen lunastus
Sucros voi ostaa koko leikemäärän. Hyvitys- peruste on tonni puhtaita juurikkaita. Leikkeen hinta viljelyvuodesta 2008 alkaen sovitaan vuosittain ennen kesäkuun 30. päivää. Mi- käli leikkeen hinnasta ei tähän mennessä ole päästy sopimukseen, jaetaan leikkeestä saa- tava tuotto oikeudenmukaisesti huomioiden
xxxxx xxxxxxxxxxxx viljelijöiden ja Xxxxxxxxx kesken.
LUKU V
TILITYKSET, LUOTTO- JA MAKSUEHDOT, KULJETUKSET YMS.
§ 11
11.1 Puhtaiden juurikkaiden määrä
Tilityksen perusteena käytettävien puhtaiden juurikkaiden määrä lasketaan kohdan 8.3 mu- kaisesti.
11.2 Laatuarvot
Niistä viljelijäkohtaisista laatuparametreista, jotka ovat perustana juurikkaan maksulle, käytetään käyntikauden keskiarvoja.
11.3 Sopimusjuurikkaiden maksu
Sopimuksen mukaisesti toimitetusta juu- rikkaasta, jonka sokeripitoisuus on 16 %, maksetaan vähintään Euroopan unionin kiin- tiöjuurikkaalle kunakin vuotena vahvistama minimihinta ja kohdan 11.6 mukainen sokeri- pitoisuuslisä tai -vähennys.
Tämän lisäksi maksetaan kohdan 11.7 ja
11.12 mukaiset lisähinnat. Näitä lisähintoja ei kuitenkaan makseta, jos viljelijän toimi- tusprosentti (§ 2.3) on pienempi kuin 85 %. Kuitenkin, mikäli viljelijä on kylvänyt viljelyso- pimuksen täyttymiseksi tarvittavan pinta-alan (viiden edellisen vuoden keskimääräiseen hehtaarisatoon perustuva ala), mutta satova- hingon tai muun viljelijästä riippumattoman syyn takia edellä mainittu toimitusprosentti ei täyty, lisähinnat maksetaan.
Selvyyden vuoksi todetaan, että nämä hinnat samoin kuin kaikki muut tässä sopimuksessa mainitut hinnat, korvaukset tms. ovat ilman arvonlisäveroa ja arvonlisävero lisätään raha- määriin arvonlisäverolain mukaisesti.
11.4 Tuotantomaksu
Viljelijä maksaa 50 % (6 euroa/kiintiösoke- ritonni) EU:n määrittelemästä tuotantomak- susta, joka sopimusta allekirjoitettaessa on
12 €/tonni kiintiösokeria. Sucros maksaa tuotantomaksun EU:lle kokonaisuudessaan ja viljelijöiden osuus veloitetaan kohdan 12.4 mukaisesti lopputilityksessä.
11.5 Ylijäämäsokerin ja – juurikkaiden siirto ja xxxxxx
11.5.1 Carry- over sokeri
Sokeria koskevassa markkinasäännöksessä on mahdollisuus siirtää ylijäämäsokeria seu- raavan vuoden kiintiösokeriksi. Carry over
-tavoitteesta sovitaan vuosittain osapuolten välillä. Osapuolet ovat sopineet, että ylijää- mäsokeri siirretään ensisijaisesti carry over- sokeriksi kiintiön tasauksen jälkeen. Sucros vastaa carry over- sokerin varastointikustan- nuksesta 115 % asti valtakunnallisesta koko- naissopimusmäärästä.
Mikäli carry over- sokerin määrä ylittää 115
% kokonaissopimusmääristä, on Sucroksella oikeus myydä 115 % ylittävä osuus teollisuus- sokerina markkinatilanteen mukaan kohdan
11.5.2 mukaisesti.
Säännöksen soveltamisen yksityiskohdista sovitaan erikseen osapuolten kesken.
Carry over- juurikkaista maksetaan niin kuin ne olisivat seuraavan markkinointivuoden en- simmäiset toimitetut juurikkaat. Kuitenkin, kul- jetuskorvausennakko, multaveloitus tai -hy- vitys sekä lisähinnat maksetaan samanaikai- sesti kuin vastaavana käyntikautena tehtaalle toimitetuista kiintiöjuurikkaista.
11.5.2 Teollisuussokeri
Sucroksella on oikeus, markkinatilanteen mu- kaan, joko viedä tai myydä teollisuussokerina se ylijäämäsokerin määrä, joka ylittää 115 % kokonaissopimusmäärästä.
Teollisuussokerin hinta määräytyy Sucroksen nettona saaman irtosokerin keskimääräisen hinnan (hinta vähennettynä mahdollisella
myyntiprovisiolla, varastointi- ja lastaus kus- tannuksilla) perusteella, josta hinnasta viljelijöi- den osuus on 50 % ja teollisuuden osuus 50 %. Teollisuussokerista ei makseta kohtien 11.6 ja
11.7 mukaisia lisähintoja. Viljelijä vastaa teolli- suussokerin rahdista, eli myös jo maksettu kul- jetuskorvausennakko peritään takaisin.
Sucros voi sopia viljelijän kanssa erikseen yli- jäämäsokerin myynnistä 100 – 115 % väliseltä osuudelta viljelijän sopimusmäärästä.
11.6 Viljelijän juurikkaiden keskimääräi- nen sokeripitoisuus
Jos juurikkaiden sokeripitoisuus ylittää 16 %, hintaa korotetaan sokeripitoisuuden jokaisen 0,1 %:n osalta seuraavasti:
0,9 %:lla | 16,01 %:sta | 18,0 %:iin |
0,7 | 18,01 | 19,0 |
0,5 | 19,01 | 20,0 |
Sellaisten juurikkaiden osalta, joiden sokeri- pitoisuus ylittää 20 %, korotus on sama kuin juurikkaista, joiden pitoisuus on 20 %.
Juurikkaista, joiden sokeripitoisuus alittaa 16 %, alennetaan hinta jokaisen 0,1 %:n so- keripitoisuuden osalta
0,9 %:lla | 15,99 %:sta | 15,5 %:iin |
1,0 | 15,49 | 14,5 |
1,2 | 14,49 | 14,0 |
2,0 | 13,99 | 13,0 |
Sellaisten juurikkaiden osalta, joiden sokeripi- toisuus alittaa 13,0 %, sovitaan alennuksesta osapuolten välillä.
Tilityslaskennassa käytetään 0,01 prosentti- yksikön tarkkuuteen pyöristettyä sokeripitoi- suutta. Pyöristys tehdään normaalien pyöris- tyssääntöjen mukaan.
11.7 Lisähinnat
11.7.1 Aikaisen toimituksen lisä
Sucros maksaa aikaisen toimituksen lisää
liitteessä 5 esitetyn taulukon mukaisesti. Siir- retyille carry over- juurikkaille ei makseta ai- kaisen toimituksen lisää siltä vuodelta, kun carryover puretaan.
11.7.2 Aumauskorvaus
Sucros maksaa aumauskorvausta seuraavas- ti (€/tonni puhtaita juurikkaita):
1.11. – 1.12. 0,80
2.12. alkaen 1,30
Aumauskorvauksen saannin edellytyksenä on aumaussuorite eikä korvausta makseta, jos todetaan, ettei aumausta ole tehty aumaus- ohjeiden mukaisesti. Viljelijän on ilmoitettava Sucrokselle, että aumaus on tehty ohjeiden mukaisesti.
Aumauskorvauksen kokonaismäärä on
300.000 € / sokerikiintiö, eli 3,33 € / toimitettu kiintiösokeritonni.
11.7.3 Sucros Oy:n liikevoittoon perustuva voitonjakomalli ja siihen perustuva lisähinta
Jotta Sucros voisi toimia mahdollisimman kil- pailukykyisesti ja jotta viljelijöitä voitaisiin kan- nustaa toimittamaan hyvälaatuisia juurikkaita koko käyntikauden ajan, osoittaa Xxxxxx em. aumauskorvauksen lisäksi varoja lisähintojen maksamista varten seuraavan, yrityksen tu- lokseen perustuvan voitonjakomallin mukai- sesti:
Kun Sucros Groupin sokeriliiketoiminnan (Sucros Oy ja Suomen Sokeri Oy poislukien Jokioisten tehtaan liiketoiminta) liikevoitto (EBIT) ennen satunnaisia eriä ylittää 4 m€, Sucros maksaa hyvitystä seuraavan taulukon mukaisesti:
EBIT % Hyvitys yht
Milj eur EBIT:stä Milj. eur
0 – 1 | 0 | 0,00 |
1 – 2 | 0 | 0,00 |
2 – 3 | 0 | 0,00 |
3 – 4 | 0 | 0,00 |
4 – 5 | 10 | 0,10 |
5 – 6 | 10 | 0,20 |
6 – 7 | 15 | 0,35 |
7 – 8 | 15 | 0,50 |
8 – 9 | 15 | 0,65 |
9 – 10 | 15 | 0,80 |
10 – 11 | 15 | 0,95 |
11 – 12 | 15 | 1,10 |
12 – 13 | 15 | 1,25 |
13 – 14 | 15 | 1,40 |
14 – 15 | 15 | 1,55 |
15 – | 15 |
viljelijöiltä Sucrokselle tai päinvastoin. Mikäli nettomaksu ylittää em. summan, mukaute- taan multataulukkoa vastaavasti.
Tilityslaskennassa käytetään 0,01 prosenttiyk- sikön tarkkuuteen pyöristettyä multapitoisuut- ta ja siihen suhteutettua multamaksua.
Mikäli juurikastoimituksen on vastaanoton yhteydessä todettu sisältävän pilaantuneita juurikkaita ja toimituksen multapitoisuus on yli 20 %, korotetaan multamaksu kyseisen toimi- tuksen osalta 2,5 kertaiseksi. Korotus ei vai- kuta kohdan 11.2 mukaiseen keskiarvoon.
Voitonjakomallista syntyvä hyvitys jaetaan seuraavasti:
1. Ensisijaisesti viljelijöiden osuuteen tuotan- tomaksusta
2. Toissijaisesti aikaisen toimituksen lisään ja aumauskorvauksen korottamiseen osa- puolten vuosittain yhteisesti sopimalla summalla.
3. Kolmanneksi tasan kaikille toimitetuille kiintiöjuurikastonneille. Tämä osuus mak- setaan vain niille sopimusviljelijöille, jotka toimittavat täyden sopimusmäärän ja seu- raavana viljelyvuotena kylvävät viljelysopi- musta vastaavan pinta-alan.
Voitonjakomallista syntyvä hyvitys maksetaan lopputilityksen yhteydessä.
Jos Sucros hankkii uutta liiketoimintaa tai luo- puu osasta nykyistä liiketoimintaa, mukaute- taan voitonjakotaulukkoa vastaavasti.
11.8 Multamaksu tai -hyvitys
Multamaksutaulukon neutraali piste (nollapis- te) on viiden edeltäneen vuoden multaprosen- tin keskiarvo. Viljelijää hyvitetään jokaiselta em. nollapisteen alittavalta prosenttiyksiköltä 0,10 € / tonni puhtaita juurikkaita. Viljelijää veloitetaan jokaiselta em. nollapisteen ylittä- vältä prosenttiyksiköltä 0,10 € / tonni puhtaita juurikkaita.
Multamaksun nettohyvityksen/veloituksen enimmäismäärä on korkeintaan 10.000 € joko
Juurikkaita, joiden multapitoisuus on yli 40 %, ei vastaanoteta.
11.9 Varastoinnista johtuvat tai muut korvaukset
Koska Xxxxxx tämän sopimuksen mukaan maksaa erilaisia lisiä EU:n minimihinnan li- säksi, on sovittu siitä, että viljelijän osuus EU- asetuksen 314/2002 mukaisista korvauksista sisältyy näihin.
11.10 Kuljetuskorvaus
Kaikki tilityshinnat perustuvat tehtaalle toimi- tettuihin puhtaisiin juurikkaisiin. Juurikkaiden omistusoikeus siirtyy Sucrokselle tehtaan pur- kupaikalla.
Sucros maksaa kuljetuskorvausta kiintiöjuu- rikkaille sekä carry over- juurikkaille tämän sopimuksen liitteenä 2 olevan kuljetuskor- vaustaulukon mukaisesti 130 km:n asti kui- tenkin niin, että kuljetuskorvauksen ennakko on 90 % taulukossa mainituista arvosta ja lo- pullinen tasaus tehdään taulukon mukaisissa suhteissa viljelijän sopimus- ja carry over-so- kerimäärän mukaan. Perustasona toimiva kul- jetuskorvaus on ilmoitettu liitteenä 2 olevassa taulukossa sopimustonnia kohti polsokeriksi muutettuna.
Sucroksen maksamien kuljetuskorvausten ja
–kustannusten kokonaismäärä on 30,00 € / toimitettu kiintiösokeritonni.
Kuljetuskorvausennakko maksetaan carry over- sokerilta sinä vuonna, kun carry over- juurikkaat on toimitettu tehtaalle. Viljelijän toi- mittama polsokerimäärä lasketaan käyttäen tämän sopimuksen liitteessä 3 olevaa sopi- muskertoimen laskentakaavaa.
11.11 Pienen kuormakoon maksu
Pienen kuormakoon perusteella peritään 5,05
€/kuorma käsittelymaksua, jos kuorman koko on alle 12 tonnia puhtaita juurikkaita. Tämä ei koske viljelijän sadon viimeistä kuormaa.
11.12 Siirtymäajan tuki viljelyrakenteen kehittämiseksi 2008 – 2011
Tukeakseen välttämätöntä viljelyrakenteen kehittämistä, Sucros maksaa siirtymäkauden 2008 – 2011 ajan erillistä tukea, jonka tarkoi- tuksena on saada viljely siirtymään lähem- mäksi Säkylän tehdasta. Tukea maksetaan niille viljelijöille, joiden kuljetusmatka Säkylän tehtaalle on 160 km tai sitä lyhyempi, ja jotka täyttävät viljelysopimuksen ehdot toimittamal- la täyden sopimusmäärän, ja jotka seuraava- na viljelyvuotena kylvävät täyttä sopimusmää- rää vastaavan pinta-alan. Tuen maksuperuste on toimitetun kiintiösokerin määrä.
Erillisen siirtymäajan tuen suuruus 90.000 ton- nin kiintiölle on:
tikauden jälkeisenä lopputilityksenä. Maksut osoitetaan viljelijän ilmoittamalle pankkitilille.
12.2 Ennakkomaksu
Viljelijälle voidaan maksaa osa sopimuksen mukaisesta kiintiösokerimäärästä ennakko- maksuna, jonka ehdot ja ajankohdan Xxxxxx vahvistaa vuosittain. Ennakkomaksusta vä- hennetään mahdollinen tilivelka.
12.3 Tilimaksu
Juurikkaiden tilimaksuna maksetaan ennak- kona 98 % kiintiöjuurikkaiden minimihinnasta ja kuljetuskorvausennakko 90 %. Maksupe- rusteena tilimaksussa on toimitettu polsokerin määrä. Mikäli viljelijän toimittamien juurikkai- den polarisaatio on 15,5 % tai vähemmän, maksetaan ennakkona 80 % edellä todetusta hinnasta ja kuljetuskorvausennakko. Peritään multaisten juurikkaiden rahdit. Tilityksen aika- taulu porrastetaan seuraavasti:
Juurikkaiden Maksupäivä
toimitus Sucroksen tililtä
Syyskuu + carry over 15.10.
Lokakuu 15.11.
Marraskuu 15.12.
Joulukuu 28.12.
Maksupäivä on em. taulukossa mainittu päi- | ||
2008/2009 | 575.000 € | vä, tai mikäli tämä on pyhäpäivä, sitä seuraa- |
2009/2010 | 575.000 € | va pankkipäivä. Tilityserästä vähennetään tili- |
2010/2011 | 350.000 € | velat kohdan kohdan 12.6 mukaisesti. |
2011/2012 | 350.000 € | |
Tilimaksujen siirrosta seuraavaan vuoteen on | ||
Mikäli kiintiö on kiintiöleikkauksen, kiintiöstä luopumisen tai markkinoiltavedon seurauk- sena pienempi kuin 90.000 tonnia, tuen koko- naismäärää mukautetaan vastaavasti.
§ 12
TILITYKSET JA MAKSUT
12.1 Tilitykset ja maksut
Juurikkaat maksetaan ennakkomaksuna, käyntikauden aikaisina tilimaksuina ja käyn-
sovittava kirjallisesti Xxxxxxxxx kanssa en- nen käyntikauden alkua. Mahdolliset tilivelat vähennetään ennen tilin siirtoa. Siirretyt tilit maksetaan vuoden ensimmäisenä pankkipäi- vänä.
Siirretyille tileille Sucros maksaa §:n 12.7 koh- dassa 3. määriteltyä korkoa.
12.4 Lopputilitys
Lopputilitys suoritetaan käyntikautta seuraa- van vuoden lokakuun 31. päivänä tai mikäli
tämä päivä on pyhäpäivä, sitä seuraavana pankkipäivänä. Lopputilityksessä maksetaan kiintiöjuurikkaiden lopullinen hinta lisineen, sekä teollisuussokerista se osuus, joka on myyty edellisen markkinointivuoden (30.9.) loppuun mennessä. Ennakko- ja tilimaksut vähennetään. Lopputilitystä varten tehdään kohtien 2.5 ja 2.6 mukainen kiintiöntasaus.
Lopputilityksessä maksetaan ja veloitetaan:
– Kiintiöjuurikkaiden minimihinta
– Sokeripitoisuuslisä tai -vähennys
– Multahyvitys tai -veloitus
– Aikaisen toimituksen lisä
– Aumauskorvaus
– Sucroksen tulokseen perustuva lisähinta
– Kuljetuskorvaus
– Tuotantomaksu (viljelijöiden osuus)
– Pienen kuormakoon maksu
– Siirtymäajan tuki viljelyrakenteen kehittämi- seksi
– Pilaantuneen kuorman käsittelykustannus
– Tihennetyn näytteenoton maksu
– MTK/SLC:n valiokuntamaksu
– Säätiömaksu
– Muut tässä sopimuksessa mainitut maksut tai veloitukset
Mikäli EU:n toimesta säädetään muista mak- suista, jotka tätä sopimusta solmittaessa eivät olleet osapuolten tiedossa, suoritetaan nämä maksut lopputilityksen yhteydessä.
Mikäli viljelijä lopputilityksen jälkeen jää Xxxxxxxxxxx velkaa, jota ei voida kuitata seu- raavan vuoden tilimaksuista, erääntyy tämä velka välittömästi maksettavaksi. Yliajalta pe- ritään kohdan 12.6 mukaista korkoa.
12.5 Takuut
Xxxxxx pidättää itselleen oikeuden luotonan- non yhteydessä varmistaa saatavansa viljeli- jöiltä pankkitakuulla tai vastaavalla vakuudel- la.
12.6 Xxxxxx, luotto- ja maksuehdot
Ostetut hyödykkeet laskutetaan kuukausittain ja ostojen eräpäivä on seuraavan kuukauden
15. päivä. Eräpäivän jälkeen maksamattomil-
le laskuille lasketaan korko. Siementen mak- suehdosta on sovittu erikseen kohdassa 4.
Viljelijän tilivelan korko on kuukauden viimei- sen pankkipäivän 3 kk:n Euribor korkonotee- raus lisättynä 1,5 %-yksikköllä.
Sucroksella on oikeus jokaisen tilityserän tai muun suorituksen yhteydessä vähentää saa- tavia, joita Sucroksella on ennakkomaksusta, palveluista tai hyödykkeistä, joita viljelijälle on toimitettu kuluvan tai edellisten satovuosien aikana. Xxxxxx pidättää itsellään myös oikeu- den pidättää saatavia toiselta viljelijänumerol- ta siinä tapauksessa, että eri viljelijänumerot ovat saman viljelijän hallinnassa.
Jos ilmenee, että juurikastoimitukset eivät riitä Xxxxxxxxx kaikkien saatavien kattamiseen, lankeavat jäämävelat heti maksettaviksi kor- koineen.
12.7 Tilitysten seuranta
MTK/SLC on oikeutettu seuraamaan tilityksiin vaikuttavien tekijöiden toteutumista.
§ 13
13 Juurikkaanviljelijän saatavien siirtäminen
Viljelijä voi sopia Xxxxxxxxx kanssa saata- viensa siirtämisestä juurikkaita kuljettaneelle yrittäjälle, tai muulle viljelijälle rahtityötä teke- välle yrittäjälle. Muut siirrot tehdään vain vi- ranomaisten lainvoimaisesta määräyksestä.
LUKU VI
KÄYNTI- JA KULJETUSHÄIRIÖT, FORCE MAJEURE
§ 14
14.1 Käyntiesteet
Jos Sucroksen tehtaan toimintaa ei saada käyntiin tai, jos se käyntikauden aikana py- sähtyy sellaisista Sucroksen kannalta odot- tamattomista syistä kuin tulipalo, ympäristö-
ongelmat (sisältäen jätevesiongelmat), ener- giansaanti yms. vastaavat syyt, Sucros ei ole velvollinen vastaanottamaan tehtaalle toimi- tettavia juurikkaita.
14.2 Lakot
Lakkoja ja työsulkuja pidetään samanlaisina käynnin esteinä kuin kohdan 14.1 esteitä. Juurikkaanviljelijöiden on hyväksyttävä, että lakon tai työsulun sattuessa juurikkaiden vas- taanotto siirtyy.
Samoin Xxxxxxxxx on hyväksyttävä maatalo- udessa tai kuljetusalalla ilmenevien työtaiste- lujen vaikutus viljelijän mahdollisuuksiin toi- mittaa juurikkaita.
14.3 Käyntikauden pitkittyminen
Jos käyntikausi suhteessa jalostettavien juurik- kaiden määrään ja -laatuun uhkaa oleellisesti pitkittyä muusta kuin force majeure-tilantees- ta johtuen ja sen seurauksena saattaa syntyä viljelijälle sellaisia lisäkustannuksia, joita au- mauskorvaus ei kata, osapuolet neuvottelevat sellaisten merkittävien menetysten korvausta- sosta. Korvaus voi koskea enintään määrää, joka vastaa viljelijän sopimusmäärää.
14.4 Force majeure -tilanne käynnistää osapuolten neuvottelut välittömästi.
§ 15
15 Kuljetushäiriöt
Xxxxxx ei ole velvollinen vastaanottamaan sellaisia juurikastoimituksia, jotka ovat myö- hästyneet Sucroksesta riippumattomista syis- tä, kuten lumesta ja jäästä, jos vastaanottavan tehtaan käyntikausi on päättynyt.
LUKU VII
MUUT MÄÄRÄYKSET
§ 16
16.1 Juurikkaiden viljely muille kuin Sucrokselle
Sucrokselle juurikkaita toimittava viljelijä ei saa samanaikaisesti viljellä sokerijuurikkaita Suomessa sokerin tuotantoon muulle teolli- suudelle kuin Xxxxxxxxxxx.
Viljelijä voi kuitenkin viljellä juurikkaita myös non-food tai energiakäyttöön. Tällöin viljelijä on velvollinen ensin täyttämään tähän sopi- mukseen perustuvan viljelysopimuksensa Xxxxxxxxx kanssa. Ennen viljelyn aloittamis- ta viljelijä on velvollinen tiedottamaan asiasta Sucrokselle. Samaten viljelijä on velvollinen pitämään erillään Xxxxxxxxx toimittamista siemenistä viljellyt, tämän sopimuksen mukai- set juurikkaat ja muuhun tarkoitukseen viljellyt juurikkaat. Tämä koskee sekä juurikkaan vilje- lyä että varastointia ja kuljetusta.
16.2 Laiminlyönnit, sopimusoikeuden menetys
Jos viljelijä oleellisesti laiminlyö sopimusehto- ja, Sucroksella on oikeus kieltäytyä tulevista sopimuksista kyseessä olevan viljelijän kans- sa.
Huomattavia laimilyöntejä ovat mm.
– sopimusehtojen ja -velvoitteiden toistuva laiminlyönti
– sellaisten juurikkaiden toimittaminen, jotka on viljelty muilla kuin Xxxxxxxxx toimittamil- la siemenillä (§ 4)
– yleisesti hyväksyttyjen hyvien viljelytapojen laiminlyönti
– juurikkaiden toimittaminen muille kuin Sucrokselle sopimusehtojen vastaisesti (§16.1)
– toimitusmäärien ja ajolupien karkea laimin- lyönti (§ 7.1)
– aumausohjeiden karkea laiminlyönti
– Sucroksen viljelyohjeiden tai muiden Sucroksen antamien ohjeiden karkea laiminlyönti (§ 5.1)
– tahallinen viljelysopimuksen laiminlyönti (§ 2.2.1)
Edellä mainittu ei millään tavalla poista viljeli- jän mahdollista vahingonkorvausvelvollisuut- ta voimassa olevan sopimuksen ehtojen lai- minlyönnin johdosta.
Viljelijä, joka tämän kohdan mukaisesti on me- nettänyt sopimusoikeutensa, ei ole oikeutettu minkäänlaiseen korvaukseen sopimusoikeu- den menetyksen johdosta.
§ 17
17 Teollisuussokerisopimukset
Sucros voi tarjota viljelijöille erillisiä teollisuus- juurikassopimuksia. Jos sopimusviljelijät eivät tätä sopimusmahdollisuutta käytä, voidaan viljelyä tarjota ulkopuolisille viljelijöille. Asias- ta sovitaan erikseen MTK/SLC:n ja Sucroksen kesken.
§ 18
18 Sokerijuurikkaan Tutkimussäätiölle suoritettavat maksut
Viljelijä maksaa säätiömaksua 5,15 senttiä/ tonni puhtaita juurikkaita. Sucros maksaa yl- lämainitulle säätiölle kannatusmaksua, joka sisältää viljelijöiden säätiömaksun.
§ 19
SOPIMUSJAKSO, SOPIMUKSEN MUUTTA- MINEN, SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN
19.1 Sopimusjakso
Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen al- lekirjoitushetkellä ja kattaa seitsemän vuotta eli markkinointivuodet 2008/2009 - 2014/2015, ja välitarkastelu tehdään neljän vuoden jäl- keen koskien markkinointivuosia 2012/2013- 1014/2015.
19.2 Sopimuksen muuttaminen
Mikäli EU tai Suomen viranomaiset tekevät sellaisia muutoksia voimassa olevaan soke- risäännöstöön, jotka ratkaisevasti muuttavat tämän sopimuksen perustaa, varaavat osa- puolet oikeuden aloittaa välittömästi uudet neuvottelut sokerijuurikkaan sopimusviljelystä Sucrokselle. Muutoin tämän sopimuksen jo- kaista kohtaa voidaan muuttaa, mikäli molem- mat osapuolet ovat muutoksesta yksimielisiä.
19.3 Sopimuksen purkaminen
Mikäli Sucros Oy ei tähän sopimukseen pe- rustuen pysty hankkimaan riittävästi juurikkai- ta koko sokerikiintiön täyttämiseksi, tai jos so- kerikiintiötä alennetaan pysyvästi tai väliaikai- sesti, arvioidaan tuotannon jatkamisen mah- dollisuudet. Siinä tapauksessa, että Xxxxxx päättää lopettaa juurikassokerin tuotannon, tämä sopimus päättyy automaattisesti.
§ 20
20 Erimielisyydet
Tämän sopimuksen sisällöstä johtuvat eri- mielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvot- telemalla. Mikäli neuvottelut eivät johda tu- lokseen, nimitetään sovintolautakunta, johon MTK/SLC valitsevat yhden jäsenen, Sucros yhden ja Maa- ja metsätalousministeriö pu- heenjohtajan.
Edellämainittu koskee sekä osapuolten että Xxxxxxxxx ja viljelijän viljelysopimusta koske- vaa erimielisyyttä.
Helsingissä 28. joulukuuta 2007
SUCROS OY MAA- JA METSÄTALOUS- SVENSKA
TUOTTAJAIN KESKUS- LANTBRUKS-
LIITTO PRODUCENTERNAS
CENTRALFÖRBUND
Liite 1
Aumausohje
Auman tulee sijaita sellaisella paikalla, että yhdistelmäajoneuvo pääsee märissäkin olosuhteis- sa liikkeelle täydellä kuormalla, ellei viljelijä itse kuljeta juurikkaitaan. Auman lähellä on oltava riittävän suuri kääntöpaikka.
Aumaa ei saa sijoittaa niin, että sähkö- ja puhelinlinjat haittaavat kuormausta. Mikäli mahdollis- ta, auma tehdään etelä-pohjoissuuntaan pohjoistuulilta suojattuun paikkaan.
Auman pohjan on oltava sellainen, että juurikkaat voidaan kuormata ilman, että pohjasta tulee maata, kiviä tai muuta materiaalia juurikaskuormaan.
Pitkäaikaiseen aumaukseen valitaan mahdollisimman hyvälaatuisia juurikkaita. Niiden tulee olla hyvin listittyjä, ehjiä ja puhtaita. Jäätyneitä tai pilaantuneita juurikkaita ei saa aumata.
Noston jälkeen juurikasta on syytä tuulettaa joitakin vuorokausia, koska se luovuttaa eniten läm- pöä välittömästi korjuun jälkeen. Jos sääennuste lupaa yöpakkasia tai runsaita sateita, auma on välittömästi peitettävä.
Auman lämpötilaa kannattaa seurata sekä auman keskelle että sen pintaan sijoitettavilla lämpö- mittareilla. Keskiosan optimilämpötila on +2 – +5 astetta. Auman pinnassakaan lämpötila ei saa laskea pakkasen puolelle. Jos auman lämpötila uhkaa nousta, auma on tuuletettava. Pakkasten kiristyessä lisätään eristävää materiaalia auman pinnalle.
Auma on siis aina peitettävä pakkasten uhatessa ja viimeistään marraskuun alusta, ellei juu- rikkaiden toimitus ajoitu kuun alkupäiviin ja säätyyppi ole lämmin. Aumauskorvaus maksetaan marraskuun alusta. Xxxxxxxxxx saaminen edellyttää, että auma on ohjeiden mukaan hoidettu. Aumauksen huomattavan laiminlyönnin takia voidaan juurikkaiden toimitus siirtää vastaanot- tokauden loppuun. Ennen vastaanottoa tarkastetaan, että juurikkaat vielä kelpaavat jalostetta- viksi.
Peitemateriaalin poistaminen ennen juurikkaiden toimitusta on viljelijän vastuulla. Juurikkaiden mukana ei tehtaalle saa tulla turvetta, olkea, muovia, sahanpurua eikä muuta puuainesta.
Jos juurikas jäätymisen tai muun syyn takia uhkaa pilaantua ennen aumausta tai aumauksen aikana, on viljelijän heti otettava yhteys tehtaaseen, jotta juurikas voidaan enempien tappioiden välttämiseksi välittömästi kuljettaa tehtaalle. Tehtaalla on tällöin oikeus vähentää juurikkaan hin- nasta erityinen maksu aikaistetusta toimituksesta.
Liite 2:
Kuljetuskorvaustaulukko
Kuljetustyöryhmä laatii kuljetuskorvaustaulukon, kun kuljetusneuvottelut on käyty ja kuljetus- kustannus määritelty.
Liite 3:
Sokerijuurikkaan teknisen laadun mittaaminen
1. Laatutekijä Yksikkö
Puhtaus % multaisista juurikkaista Sokeripitoisuus % puhtaista juurikkaista
2. Saantoprosentin ja sopimuskertoimen laskentakaava
Saantoprosentti = 100 x käyntikauden tuotettu valkosokerimäärä / käyntikauden toimitettu polsokerimäärä
Sopimuskerroin = 100 x käyntikauden toimitettu polsokerimäärä / käyntikauden tuotettu valkosokerimäärä
Liite 4:
Kohdan 7.2 mukainen Kuljetusjärjestelmä
Juurikkaan kuljetus
Uuden kuljetusjärjestelmän tarkoituksena on optimoida viljelijöiden kokonaiskuljetuskus- tannukset Säkylän tehtaalle. Jos kuljetusjär- jestelmä jossakin tapauksessa on epäedul- linen yksittäiselle viljelijälle, on mahdollisen päätöksen viljelyn lopettamisesta perustut- tava viljelijän omaan arviointiin. Kuljetusjär- jestelmä sellaisenaan ei sulje ketään viljelyn ulkopuolelle.
1. Kuljetustyöryhmä
MTK ja Sucros muodostavat kuljetustyöryh- män, jossa on enintään neljä jäsentä kummal- takin osapuolelta, puheenjohtaja Sucrokses- ta. Ryhmä vastaa kuljetusten optimoinnista
tiloilta tehtaalle, tekee kuljetussopimukset ja valvoo järjestelmän toimintaa ja määrittelee tarkat kuljetuksia koskevat säännöt. Kuljetus- työryhmä on MTK:n ja Sucroksen yhteinen neuvotteluryhmä rahtineuvotteluissa. Jotta tämä ostotehtävä voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, on sen valmisteltava ja käytettävä kaikkea tämän tehtävän hoitami- seksi tarvittavaa tietoa. Ne yleiset tilatason periaatteet ja vaatimukset, jotka tarvitaan kul- jetusryhmien tehokkaan toiminnan varmista- miseksi, sovitaan toimialasopimuksessa.
Kun neuvottelut kuljetusyrittäjien kanssa on saatu päätökseen, kuljetustyöryhmä määrit- tää koko juurikkaiden kuljetusaluetta koske-
van rahtikustannustaulukon. Yksittäiset viljeli- jät maksavat todelliset multaisten juurikkaiden kuljetuskustannukset Xxxxxxxxxxx tämän rah- tikustannustaulukon mukaan. Kuljetusalueella noudatetaan yhtä rahtikustannustaulukkoa.
2. Kuljetusjärjestelyt
Viljelyvuodesta 2008 alkaen Sucros huolehtii mahdollisimman tehokkaalla tavalla kuljetus- järjestelyistä ja -sopimuksista viljelyalueilta (=kuljetusalue), jotka ovat enintään 130 km etäisyydellä Säkylän tehtaasta sekä sellaisilta tiiviiltä viljelyalueilta yli 130 km etäisyydellä, jotka ovat yhteydessä ja sopivat kuljetusryh- miin. Kuljetukset järjestetään mahdollisim- man tehokkaalla tavalla tarkoin määritellyiltä aumauspaikoilta. Etäisyys määritetään lyhintä liikennöinnin sallivaa tiereittiä pitkin.
Muualta kuin edellä määritellyltä kuljetusalu- eelta viljelijät vastaavat juurikkaan kuljettami- sen järjestämisestä tehtaalle yhteensopivasti yleisen kuljetusjärjestelmän kanssa.
3. Kuljetusmalli ja sen vaatimukset
Tehtaan lähialue (< 130 km) jaetaan n. 30.000–60.000 juurikastonnin kuljetusryhmiin, ja kukin ryhmä huolehtii, että omalta alueelta kuljetukset hoidetaan mahdollisimman tehok- kaalla tavalla. Kukin kuljetusryhmä ajaa juu- rikkaita koko käyntikauden ajan. Kuljetusalu- een jokainen viljelijä on kuljetusryhmän jäsen. Tehtaan lähialueen (< 30 km) omakuljettajat voivat muodostaa oman kuljetusryhmän, mut- ta myös tämän kuljetusryhmän on toimitetta- va juurikkaat tehtaalle samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin kuljetusryhmät tekevät. Esimerkiksi, ’omakuljettajaryhmän’ on toimi- tettava juurikkaita käyntikauden jokaisena päi- vänä ja läpi koko päivittäisen vastaanottoajan. Kuljetustyöryhmä määrittelee tarkat ’omakul- jetusryhmiä’ koskevat säännöt. Kuljetuksesta vastaava operaattori huolehtii kaikista kulje- tusjärjestelyitä alueellaan kuljetustyöryhmän määrittelemien periaatteiden mukaisesti.
Viljelijän juurikkaat kuljetetaan pääsääntöi- sesti yhtenä eränä. Kuljetuskertoja per viljelijä voi olla kaksi vain silloin, kun viljelypinta-ala
on suurempi kuin 15 hehtaaria ja käyntikau- den alkuvaiheessa viljelijän kaikkia juurikkai- ta ei vielä ole toimitettu (ennen lokakuun 15. päivää). Viljelijöille tiedotetaan kuljetusaika- taulusta viimeistään 15 päivää ennen käynti- kauden alkua.
Mikäli viljelijän aumaus ym. järjestelyt eivät täytä yhteisesti sovittuja minimivaatimuksia, kuljetusyrittäjä perii ylimääräisen kustannuk- sen kyseiseltä viljelijältä kuljetustyöryhmän laatiman hintataulukon mukaisesti. Näin tehdään siksi, ettei menetetty tehokkuus ja lisääntyneet kustannukset rasittaisi niitä vilje- lijöitä, jotka ovat hoitaneet asiansa yhteisten sääntöjen mukaisesti.
Kuljetusryhmiä ja koko kuljetusmallia voidaan tarvittaessa muuttaa viljelyrakenteen, teknii- koiden tai muiden tekijöiden muuttuessa.
4. Välttämättömät edellytykset, jotka viljeli- jän tulee täyttää kuuluessaan kuljetusryh- mään
Ajosuunnitelman mukaisesti juurikkaiden on oltava nostettuna ja toimitusvalmiina niin, että kuljetusryhmä voi kampanjan ensimmäisestä päivästä alkaen toimittaa täyden määrän juu- rikkaita.
Käyntikauden alusta lokakuun 14. päivään kuljetusryhmän minimikapasiteettia vastaa- va määrä (normaalisti n. 600 tonnia), tai tilan kaikki juurikkaat jos tilan juurikasmäärä on tätä pienempi, on oltava valmiina kuljetettavaksi ajosuunnitelman mukaisena päivänä.
Juurikkaat on kerättävä aumausalueille, jolla erilliset aumat ovat enintään 200 m etäisyy- dellä toisistaan. Yhdellä aumausalueella on oltava vähintään 300 tonnia juurikkaita. Au- mojen on oltava:
– vähintään 1,5 m korkuisia
– vetoisuudeltaan vähintään 6 tonnia/metri
Pieniltä lohkoilta juurikkaat on kuljetettava suurempiin aumoihin. Auman ja aumapaikan on mahdollistettava tarvittaessa 120 tn/tunti bruttolastausteho (3 rekkaa / tunti).
Kuljetustyöryhmä päivittää v. 2006 voimassa olevan aumausohjeen ennen vuoden 2008 viljelysopimusten allekirjoittamista.
Edellämainitun lisäksi seuraavien edellytysten tulee täyttyä:
• ajoneuvon on voitava olla tiellä lastauksen aikana
• päätieltä aumalle johtavan tien on oltava ajokelpoinen myös huonolla säällä, sama- ten kääntöpaikan ja ajoyhteyden (myös ris- teyksen) päätielle on oltava kunnossa
• auman ja ajoneuvon välissä ei saa olla te- hokasta lastausta haittaavia esteitä
• auman etäisyys tiestä määritetään käytettä- vän kuormaimen mukaan. Auman etäisim- mät osat voivat olla enintään 25 m etäisyy- dellä tiestä.
• viljelijän on poistettava auman peitemateri- aalit hyvissä ajoin ennen toimitusta
• viljelijän on tarkastettava aumat ennen juu- rikkaiden toimittamista ja kaikki ylimääräi- nen materiaali (tölkit, lasi, metalli, kuolleet eläinet ym.) sekä pilaantuneet/mädänty- neet juurikkaat on poistettava
5. Tehtaan toiminta ja toimenpiteet tasai- sen juurikasvirran varmistamiseksi
Tehdas vastaanottaa juurikkaita kaikkina viikonpäivinä, 16 tuntia vuorokaudessa. Ta- voitteena on, ettei yhden ajoneuvon tehtaal- laoloaika ylitä 15 min. Purkujärjestelyt ja näyt- teenottotiheys järjestetään tämän mukaisesti. Junat puretaan pääsääntöisesti yöaikaan.
Sucros maksaa odotusajasta autoilijalle rah- tineuvotteluissa sovittavan korvauksen, jos tehtaallaoloaika autoilijasta tai sääolosuhteis- ta riippumattomasta syystä, tehtaan vastaan- ottokapasiteetin rajallisuuden vuoksi ylittää
30 min. Autoilija on velvollinen käyttämään tarvittaessa kaikkia purkupaikkoja. Tehtaan alhaisesta vastaanottokapasiteetista ei saa aiheutua kustannuksia viljelijälle.
Kuljetuskapasiteetin korkean käyttöasteen varmistamiseksi, ja jottei päivän eri vaiheissa syntyisi jonoja, kuljetusryhmien päivittäiset kuljetusmäärät ja kuljetussuunnitelmat raken-
netaan niin, että kuljetusryhmä on tasaisesti kuormitettu koko vastaanottoajan.
Pienin toimituserä tehtaalle on vähintään 12 tonnia puhtaita juurikkaita, poislukien viljelijän viimeinen toimitus.
6. Aikainen suunnittelu ja tiedonvälitys
Koska kustannustehokas kuljetusjärjestelmä on erittäin riippuvainen kohdissa 3-5 kuva- tuista edellytyksistä, on erittäin tärkeää, että viljelijöille tiedotetaan uusista järjestelyistä ja vaatimuksista ennen sopimusten allekirjoitus- ta ja tulevan vuoden viljelyn suunnittelua, jot- ta viljelijät voivat omaksua ja toteuttaa uudet vaatimukset.
Uuden kuljetusjärjestelmän onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että viljelijöiden, kuljetusoperaattoreiden ja Sucroksen välinen jatkuva ja ennakoiva tiedonvälitys toimii, sekä suunnittelun varhaisessa vaiheessa talvella/ keväällä että käyntikauden aikana.
7. Kuljetuskustannus ja kuljetuskorvaus
Kun neuvottelut kuljetusyrittäjien kanssa on saatu päätökseen, kuljetustyöryhmä mää- rittelee toteutuvan rahtitaulukon. Yksittäinen viljelijä maksaa todelliset multaisten juurikkai- den kuljetuskustannukset Xxxxxxxxxxx tämän rahtitaulukon mukaisesti.
Sucros maksaa kuljetuskorvausta täydelle
90.000 tonnin kiintiösokerimäärälle yhteensä 2,7 m€. Mikäli kiintiö on tätä alempi kiintiön leikkauksen tai markkinoiltavedon seurauk- sena, suhteutetaan kuljetuskorvausta vastaa- vasti.
Kuljetuskorvaus maksetaan kullekin viljelijälle seuraavien periaatteiden mukaisesti.
• kuljetuskorvaus maksetaan jokaiselle vilje- lijälle, perusteena toimitettujen puhtaiden juurikkaiden määrä.
• kuljetuskorvaus maksetaan kuljetuskor- vaustaulukon mukaisesti
• kuljetuskorvaustaulukon asteikko perustuu seuraavaan:
– 0-130 km: maksetaan kiinteä ’x’ % todelli- sesta kuljetuskustannuksesta
– yli 130 km etäisyydellä kuljetuskorvaus on kiinteä, ja vastaa 130 km korvausta
Todellinen kuljetuskustannus
Kuljetuskorvaus
X %
0 km 130 km
Liite 5: Aikaisen toimituksen lisä
Aikaisen toimituksen lisä, malli
Voitonjakomallin kautta syntyvien varojen määrästä riippuen maksetaan aikaisista toimi- tuksista seuraavan taulukon mukaisesti. Käy- tettävissä olevien varojen määrästä riippuen maksetaan 0 – 100% taulukon summista.
Toimituspäivä | Lisähinta €/tonni |
20/9 | 2,6 |
21/9 | 2,4 |
22/9 | 2,1 |
23/9 | 1,8 |
24/9 | 1,5 |
25/9 | 1,3 |
26/9 | 1,1 |
27/9 | 0,9 |
28/9 | 0,6 |
29/9 | 0,4 |
30/9 | 0,2 |
SUCROS OY
Yleiset viljelyohjeet
Tämä viljelyohje on tulostettu 18.2.2008. Vii- meisimmän ja täydellisen version viljelyoh- jeesta löydät aina Sokerijuurikkaan Tutkimus- keskuksen kotisivuilta osoitteesta xxx.xxx.xx.
YLEISTÄ
Näiden viljelyohjeiden perimmäisenä tavoit- teena on parantaa sokerijuurikkaanviljelyn kannattavuutta kohottamalla sokerisatoa1) merkittävästi ja alentamalla sokeritonnin1) tuotantokustannuksia. Samalla pyritään var- mistamaan, että sokerijuurikasta viljellään ympäristön ja kuluttajien kannalta kestävästi ja turvallisesti.
Viljelyohjeissa esitellään “onnistumisen avai- met”, suuren sadon ja matalien tuotantokus- tannusten tärkeimmät tekijät, sekä opaste- taan viljelijää kunkin tekijän saavuttamisessa. Useimmiten nämä tekijät ovat linjassa kestä- vän ja turvallisen tuotannon kanssa. Tuotanto- panosten sopeuttaminen todelliseen tarpee- seen joka tilanteessa takaa resurssien tehok- kaan käytön sekä minimoi negatiiviset ympä- ristövaikutukset. Taloudellisuus ja kestävyys kulkevat näin käsi kädessä. Kansallisen lain- säädännön rajoitukset tai muut huomioitavat vaatimukset on myös esitetty viljelyohjeissa.
Viljelyohjeet ja onnistumisen avaimet ovat pe- riaatteiltaan samanlaisia kaikissa Daniscon toimintamaissa (Suomessa, Ruotsissa, Tans- kassa, Saksassa ja Liettuassa). Näin varmis- tetaan, että kaikki Daniscon juurikkaat kas- vatetaan samojen standardien mukaan. Tar- kemmat käytännön ohjeet siitä, miten nämä standardit toteutetaan, saattavat hieman vaihdella maasta toiseen. Erot johtuvat luon-
nonolosuhteiden kuten maaperän ja ilmas- ton eroista, tuotantopanosten saatavuudesta sekä kansallisesta lainsäädännöstä.
1) (sokeripitoisuus/100) * juurisato
MENESTYSTEKIJÄT
Tilan tuotantostrategia
Tilan tuotantostrategian pitää olla sellainen, että se tuottaa lisäarvoa sekä kasvintuotan- nolle että kotieläintuotannolle.
• Tehokas tila
Maaperän tila
Sokerijuurikkaan viljely alkaa paljon ennen sen kylvöä! Maaperän tila on monen vuoden toiminnan tulos ja sen merkitys lopputulok- seen on ratkaisevan tärkeä.
• Riittävä pH-taso
• Riittävät fosforin ja magnesiumin reservit maassa
• maaperän välityksellä leviävien tautien mi- nimointi
• vähäinen rikkakasvikuormitus
• maaperän hyvä rakenne
• maan tallaamisen minimointi
• ei asutuskeskusten jätelietettä
• eroosion ehkäiseminen
• juurikkaalle hyödyllisten välikasvien viljely
Hyvän taimiston aikaansaanti
Hyvän taimiston aikaansaanti on juurikkaan- viljelyn avainvaihe – tasainen ja elinvoimainen taimisto on suuren sadon perusedellytys.
• vältä juurikkaan viljelyä päisteissä
• valitse parhaiten pellolle soveltuva siemen
• oikein tehty muokkaus, lannoitus ja kylvö mahdollisimman aikaisin keväällä
Kasvukausi
Varmista, että juurikkaat saavat kaiken op- timaaliseen kasvuun tarvittavan. Yhdenkin tuotantotekijän puute tarkoittaa, että myös muut ovat vajaakäytössä! Liikakäyttöä tulee välttää, se on resurssien tuhlausta ja saattaa heikentää satoa, alentaa laatua ja kuormittaa ympäristöä!
• tasapainoinen lannoitus
• tehokas ja tarpeeseen sopeutettu rikkakas- vien/tuholaisten ja xxxxxxx xxxxxxxx
• kukkavarsien ja villijuurikkaiden torjunta
Korjuu ja varastointi
Korjuun ja varastoinnin aikana huolehditaan, että satohävikki jää mahdollisimman vähäi- seksi ja että tämä tapahtuu kustannustehok- kaasti.
• optimaalinen korjuuhetki
• laadukas korjuu
• laadukas varastointi
Tehokas tila
Kustannustehokkaaseen tuotantoon pää- semiseksi tulee koneet ja työvoimaresurssit sovittaa viljelmän koon ja viljeltävän kasvilaji- valikoiman mukaiseksi. Koneiden käyttöä voi- daan tehostaa kasvattamalla viljelmän kokoa ja/tai koneiden yhteiskäytöllä naapureiden kanssa. Toinen mahdollisuus on käyttää ali- hankkijoita, mikä on hyvä tapa, jos omalle työ- voimalle on tarvetta muissa tuottavammissa töissä. Kaiken kaikkiaan kysymys on siitä, että tehokkaassa käytössä olevat koneet alentavat voimakkaasti kone ja työvoimakustannuksia.
Oikea pH
Sokerijuurikas on herkkä alhaiselle pH-tasolle ja antaa kunnolla satoa vain, jos maan pH- arvo on lähellä neutraalia (7.0), mitä voidaan pitää sopivana tasona hyvälle sokerijuurikas- sadolle. Oikea pH parantaa maan kaikkia ominaisuuksia merkittävästi – kemiallisia -,
fysikaalisia - ja biologisia tekijöitä. Siksi se on elintärkeä sokerijuurikkaan viljelyn onnistumi- sen kannalta.
Oikea pH-taso
Oikea pH-taso2) riippuu maalajista. Seuraa- vassa on esitetty suositusarvot eri maalajeil- le:
Eloperäiset maat (Mm, Tm, Jm, Lj) 6.7
Karkeat kivennäismaat
(HHk, KHt, HHt, He) 7.0
Keskijäykät maat (HtS, HeS, LjS, Hs) 7.2
Jäykät maat (HsS, As) 7.4
2) Suomessa pH mitataan vesisuspensiosta (1 tilavuusosa maata / 2.5 tilavuusosaa vettä)
Peruskalkitus
Mikäli maan pH-taso ei ole suositusten mu- kainen, pitää pH-arvo nostaa suositustasolle esikasvien aikana ennen kuin ko. lohkolle kyl- vetään sokerijuurikasta.
Ylläpitokalkitus
Tavallisesti ylläpitokalkitusta tarvitaan pH-ta- son pitämiseksi sopivana. Kalsiumin huuh- toutuminen maaperästä talvisin ja happamien lannoitteiden käyttö lisäävät maan happa- muutta ajan mittaan. Ylläpitokalkitus tulee teh- dä hyvissä ajoin ennen kuin pH-tason lasku alkaa pienentää sato-odotuksia.
Riittävä P- ja Mg-pitoisuus maassa
Fosfori (P) ei liiku maaperässä, joten ruoka- multakerroksessa tulee olla melko korkea P- pitoisuus, jotta juuristo saisi riittävästi fosfo- ria.
P-pitoisuuden pintakerroksessa tulisi olla >20 mg /l maata. Tähän päästään vähitellen vuo- sien kuluessa, kun fosfaattilannoitteita käyte- tään jokaisessa satokierrossa suositusten ja ympäristösäädösten puitteissa.
Sokerijuurikkaan magnesiumin (Mg) tarve on melko suuri ja sen puute saattaa pienentää
satoa kevyillä kivennäismailla, orgaanisilla mailla ja liejusavilla.
Maaperän välityksellä leviävien tautien mi- nimointi
Muutamat maaperän välityksellä juurikkaisiin leviävät kasvitaudit voivat aiheuttaa huomat- tavia sadon menetyksiä ja niiden tehokas tor- junta voi myös olla vaikeaa. Siksi on tärkeää pitää tautikuorma matalana ja viljellä juurikas- ta samalla lohkolla vain määrävuosina (sopi- va viljelykierto). Rapsi toimii isäntänä juurika- sankeroiselle eikä sitä näin ollen saisi käyttää lainkaan sokerijuurikkaan viljelykierrossa mi- käli mahdollista.
Kaikkien viljelykiertokasvien tulee olla vastus- tuskykyisiä juurikasankeroiselle. Jos sinulla on ankerois-ongelmia, valitse sellaiset viljely- kasvit, jotka auttavat vähentämään ankerois- populaatiota maassa.
Matala rikkakasvikuormitus
Rikkikasvikuormituksen pitäminen matalana säästää aikaa ja rahaa pitkällä tähtäimellä.
Älä anna viljelykierron missään vaiheessa rikkakasvien lisääntyä vapaasti. Kohdista tor- juntatoimet viljelykierron sille kasville, missä niiden teho ja taloudellisuus on parhaimmil- laan. Esimerkiksi ohdakkeen ja juolavehnän torjunta on helpompaa ja halvempaa jossakin muussa kuin sokerijuurikaspellossa (jos nämä kasvavat juurikaspellossa, torjunta on kuiten- kin tehtävä). Rypsin ja rapsin viljely sokerijuu- rikaskierrossa aiheuttaa sen, että niistä tulee pelloille uusi rikkakasvi, jota on suhteellisen vaikea ja kallis torjua. Tämän takia rypsiä ja rapsia tulee juurikkaan viljelykierrossa välttää mahdollisuuksien mukaan.
Hyvä maan rakenne
Hyvä maan rakenne on onnistuneen soke- rijuurikkaanviljelyn perusedellytys. Maaperän tulee tarjota juurikkaille sopiva kasvuympäris- tö, jotta ne voisivat käyttää tehokkaasti hyväk- seen maaperän ravinteita, vettä ja happea. Sopivimmillaan maaperässä on noin 50%
kiinteää ainesta ja 50% huokostilaa. Hyvära- kenteisessa maassa huokostilasta puolet on pieniä vesihuokosia ja puolet suuria ilmahuo- kosia. Maan hyvän rakenteen seurauksena maassa on nopea veden imeytymiskyky ruo- kamultakerroksen läpi salaojiin. Hyvä raken- ne edesauttaa ilmakehän ja maaperän välistä kaasujen vaihtoa – juuret saavat happea ja juurten kasvua haittaava hiilidioksidi poistuu ilmakehään.
Maan pystysuoraa veden imeytymiskykyä/ kaasujen vaihtokykyä voidaan parantaa seu- raavasti:
Riittävä ja toimiva salaojaverkosto on perus- edellytys. Tämä on tärkeää kaikilla maalajeil- la, mutta erityisesti savimailla.
Karbonaattikalkitus parantaa maaperän ra- kennetta suoraan ja epäsuorasti –suoraan kemiallisten sidosten kautta ja epäsuorasti edistämällä elävien organismien kuten mato- jen hyvinvointia.
Hydroksidikalkitus stabiloi maan murut kestä- vämmiksi – hydroksidikalkitukseen käytetään ”piipunpölytuhkaa”.
Maatuvien ainesten lisäys maahan (naatti, olki, karjanlanta, viherlannoitus, turve, komposti ym.) edistää matojen hyvinvointia – madot yllä- pitävät ja parantavat maan rakennetta.
Peltoliikenteen ja maahan kohdistuvan pai- neen minimointi on tärkeää koko viljelykierron ajan (kaikilla kasveilla), jotta vältetään vahin- gollinen maan tiivistyminen.
Maaperän tiivistymisen minimointi
Maan tiivistyminen tuhoaa maan hyvän raken- teen, jolloin sato-odotukset pienenevät mer- kittävästi.
Tästä syystä maan tiivistymisen minimointi kaikkien viljeltävien kasvien – sekä kaikki- en koneiden kanssa on tärkeää. Ajokertojen määrä tulee rajoittaa vain välttämättömään. Käytä leveitä renkaita/paripyöriä ja niissä al- haisia rengaspaineita.
Ei asutuskeskusten jätelietettä
Asutuskeskusten jätelietettä ei saa käyttää millekään kasville sokerijuurikaskierrossa.
Jätelietteen jokainen käyttökerta tai käyttä- mättömyys pitää olla dokumentoituna koko viljelykierron ajalta. Viljelijän tulee esittää do- kumentaatio pyydettäessä.
Eroosion ehkäiseminen
Eroosio tarkoittaa pienten maahiukkasten tap- pioita maaperästä tuulen tai pintavesivirtaus- ten seurauksena. Voimakas eroosio vaikuttaa maaperän hedelmällisyyteen, kun arvokasta maa-ainesta häviää. Sekä tuuli –että vesieroo- sio voivat vioittaa tai jopa tuhota kohtalok- kaalla tavalla taimistoja samalla, kun pelloilta poistunut maa-aines rehevöittää vesistöjä. Nämä ongelmat ovat todennäköisimpiä ke- vyillä mailla ja rinnepelloilla. Helposti erodoi- tuvilla rinnepelloilla pitäisi pyrkiä käyttämään keinoja, jotka vähentävät eroosioriskiä:
– orgaanista ainesta maan pinnalle (kasvijät- teet, lietelanta, turve ym.)
– sitojakasvien käyttö (esim. vilja , joka tuho- taan orasasteella, kun eroosioriski on pois- tunut.
Juurikkaalle hyödylliset kasvit
Maaperää parantavien kasvien sisällyttämi- nen viljelykiertoon edistää myös juurikkaan viljelyä. Apila/heinä viljelykierrossa parantaa maata lisäämällä matojen määrää, mikä puo- lestaan parantaa maan vedenläpäisykykyä.
Pitkäikäiset apila/heinänurmet ovat parhaim- pia, mutta jos tähän ei ole mahdollisuutta, niin pitäisi pyrkiä perustamaan lyhytikäisiä viher- kesantoja.
Vältä juurikkaan viljelyä toisena vuonna van- han heinäpellon kynnön jälkeen, koska maa- perässä leviävien hyönteisten aiheuttama tuhoriski on tällöin suuri. Vältä valkoapilan viljelyä sokerijuurikasta edeltävänä vuonna, koska se lisää etanatuhon riskiä.
Öljyretikka ja keltasinappi kiertokasveina pa- rantavat myös maaperää, mutta näissä on
tärkeää valita juurikasankeroiselle vastustus- kykyisiä lajikkeita.
Vältä sokerijuurikkaanviljelyä päisteissä
Sokerijuurikkaanviljelyn välttäminen päisteissä tuo monia etuja. Taloudellinen tulos päisteissä on yleensä heikompi kuin muissa osissa loh- koa, sillä viljelykustannukset ovat samat mutta sato pienempi. Sokerijuurikkaista vapaat reu- namaat toimivat ruiskutuksissa suojavyöhyk- keinä. Viljaa tai heinää kasvavat päisteet ovat paljon parempia juurikkaiden varastointipaik- koja kuin korjatut juurikaspellot.
Valitse paras mahdollinen siemen
Parhaan siemenen valinnassa tulee huomioi- da sekä lajike että siemenen käsittely.
Lajikkeet:
Ainoastaan Sucroksen, Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen ja MTK:n yhteisesti hyväksymiä lajikkeita saa käyttää.
Valitse aina omiin olosuhteisiisi parhaiten soveltuva lajike. Satoisuus on tärkeä, mutta muut tekijät voivat olla vielä tärkeämpiä! Huo- mioi seuraavat seikat!
• Tarkista maaperä juurikasankeroisen varal- ta – valitse tarvittaessa ankeroiselle vastus- tuskykyinen lajike.
• Itämisvaihe on elintärkeä hyvän juurikas- sadon kannalta. Jos sinulla on ajoittaisia ongelmia, valitse lajike, jolla on hyvä itämis- tarmo.
• Kukkavarsitoleranttisuus on tärkeää eri- tyisesti, jos kylvö tapahtuu tavallisesti var- hain.
• Puhdasjuurikkaita erityisesti jäykillä mailla
– multapitoisuus pienemmäksi
• Kasvutapa vaikuttaa korjuuseen ja hallan- sietoon.
• Korkea sokeripitoisuus tarkoittaa alhaisem- pia kuljetuskustannuksia sokeritonnia koh- ti.
Siementen käsittely:
Tarpeenmukainen tuholais – ja sienitautipeit-
taus. Ainoastaan kansallisesti hyväksyttyjä torjunta-aineita saa käyttää.
• Tachigaren sienitauteja vastaan
• Xxxxxx tuhohyönteisiä vastaan
• Cruiser tuhohyönteisiä vastaan
• Poncho Beta tuhohyönteisiä vastaan
Esi-idätetty siemen varmistaa, nopeuttaa ja tasoittaa taimettumista – vaikeissa oloissa parhaat tulokset (mm. viileä kevät)
Maanmuokkaus
Kylvömaan valmistelu aloitetaan jo kylvöä edeltävänä syksynä. Tällöin varmistetaan, että monivuotiset rikkakasvit on hävitetty joko mekaanisesti tai rikkakasvintorjunta-aineilla. Savimailla tasainen syyskyntö on hyvän muokkauksen lähtökohta. Kynnöllä ruokamul- takerros saadaan kuohkeaksi. Kevyillä mailla (orgaaniset – ja karkeat kivennäismaat) suosi- tellaan kevätkyntöä – pellot lämpiävät nope- ammin.
Kylvömaan muokkauksen tavoitteena on val- mistaa siemenille paras mahdollinen itämis- ja kasvualusta. Hienojakoisella maa-aineksel- la peitetään siemenet, jotta ne saavat hyvän kosketuksen maahan. Karkeammat murut jäävät maan pinnalle, jotka estävät maan kuo- rettumista.
Savimailla on pyrittävä minimoimaan ajoker- toja, jotta maa säilyisi kuohkeana. Yhdistel- mäkylvötekniikalla voidaan kaikki toukotyöt tehdä 1-2 ajokerralla (esitasaus + yhdistelmä- kylvö). Myös perinteisillä S-piikkiäkeillä pääs- tään normaalisti 2 ajokerralla riittävän hyvään lopputulokseen. Tällöin ajokertoja tulee vähin- tään kolme.
Kevätkynnettävillä mailla tarvitaan peltojen jonkinasteista tiivistämistä (jyräystä) ennen kylvölannoitusta, sillä muuten kasvualusta jää liian kuohkeaksi.
Aikainen kylvö
Tavoitteenamme juurikkaan viljelyssä ovat korkeat ja tasaiset sokerisadot. Kasvukau- den pituus määrää suurimmalta osaltaan so-
kerisadon satopotentiaalin. Niinpä aikainen kylvö onkin suuren sadon ehdoton edellytys
– yksi päivä keväällä vastaa seitsemän päivää syksyllä. Jotta maa olisi muokattavissa mah- dollisimman aikaisin keväällä, niin maan kui- vatuksen pitää olla erinomaisessa kunnossa. Lisäksi maata on hoidettava siten, että sen rakenne vähitellen paranee vuosien saatossa (kalkitus, orgaanisen aineksen lisäys maahan, viljelykierto ym.), jolloin maa paremmin kestää aikaisen kylvön rasitukset – maa on yleensä tuore aikaisessa kylvössä.
Jokainen päivä, jonka kylvö viivästyy, alentaa sokerisatoa n. 95 kg/ha/pv. Tästä syystä on tärkeää kylvää mahdollisimman aikaisin heti, kun kylvöolosuhteet ovat kunnossa, toisin sanoen kun maa on muokattavissa eikä lähi- päivinä odoteta jatkuvia sateita. Peltoviljely- kasveista sokerijuurikkaat tulisi kylvää ennen muita kasveja (viljat), koska juurikas hyötyy eniten aikaisesta kylvöstä.
Jos kylvät erityisen aikaisin, valitse juurikasla- jike, joka ei muodosta herkästi kukkavarsia. Aikainen kylvö vähentää yleensä jonkin ver- ran itämistä, mikä tulee ottaa huomioon kylvö- tiheydessä.
Oikea kasvutiheys
Jotta saavutettaisiin mahdollisimman suu- ri sokerisato ja hyvälaatuinen juurikassato, kasvutiheyden on oltava optimaalinen. Tämä saavutetaan, kun korjuukelpoisia yksilöitä löytyy 90000-100000 kpl hehtaarilta mahdol- lisimman tasavälein. Näin kasvusto kykenee yhteyttämään mahdollisimman tehokkaasti auringonvaloa. Tasainen aukoton kasvusto vähentää rikkakasvien torjuntatarvetta sekä pienentää korjuutappioita syksyllä. Siemene- täisyyden valintaan vaikuttaa maan taimistu- misvarmuus, muokkauksen onnistuminen ja kyvöajankohta. Suositeltava siemenetäisyys hyvissä olosuhteissa on yleensä 18-22 cm (kevyet maat). Huonoissa olosuhteissa pitää käyttää selvästi pienempää siemenetäisyyttä 15-18 cm (savimaat).
Tavoitteena on, että jokainen kylvetty siemen itää. Siemenet kylvetään muokkauskerroksen
pohjalle ja peitetään hienojakoisella muoka- tulla maa-aineksella. Maan pinnalle jää karke- ampi kerros kuorettumista vastaan. Jyräpyö- rä kylvökoneessa painaa siemenen kostean maan pintaan, jolloin siemen pääsee nopeasti kosketuksiin veden ja ravinteiden kanssa. On- nistunut kylvö tarvitsee sadetta vasta viikkojen päästä kylvöstä.
Kylvökoneen tulee olla huollettu ja erinomai- sessa kunnossa. Kylvösyvyys on olosuhteista riippuen 2-3 cm. Kevyillä mailla voidaan kyl- vää matalaan, koska kosteus ulottuu pintaan asti. Savimailla suositellaan syvempää kyl- vöä, sillä savimaan pintakerros yleensä kui- vuu nopeasti keväisin eikä sen tilalle tule ka- pillaarista vettä riittävän nopeasti syvemmistä maakerroksista. Kaikilla maalajeilla siemen kylvetään aina kosteaan kerrokseen. Jotta siihen päästään, niin mahdollisesti joudutaan käyttämään avuksi kokkareauroja, joilla aura- taan osa kuivasta maa-aineksesta pois rivin kohdalta.
Tasapainoinen lannoitus
Tasapainoinen lannoitus tarkoittaa, että juu- rikasta lannoitetaan ainoastaan tarpeen mukaan, joka voidaan ennakolta määrittää. Liikalannoitusta tulee välttää, koska se on resurssien haaskausta ja myös vahingollista ympäristölle. Paras ravinteiden hyötysuhde saavutetaan maassa, jonka kemialliset – (pH), fysikaaliset - (hyvä rakenne) ja biologiset omi- naisuudet (madot) ovat kunnossa – toisin sa- noen maa suosii juurten kasvua. Maan hyvä kasvukunto parantaa maassa olevien ja lan- noiteravinteiden hyväksikäyttöastetta, jolloin lannoitustarve pienenee.
Lannoitustarve pitää pohjautua seuraaviin te- kijöihin:
1. sokerijuurikkaan tarve
2. maaperän ravinnereservit (viljavuusanalyy- si, 1 näyte / 1-3 ha / 5 vuoden välein)
3. lannan ravinteet
4. esikasvin korjuujätteiden ravinteet
5. ympäristösäädökset
Joitain ravinteita on maaperässä jo valmiina riittävästi. Joitain täytyy lisätä keväällä sokeri- juurikkaan kylvön yhteydessä.
Seuraavat ravinteet ovat yleensä tarpeellisia: Typpi (N)
Fosfori (P)
Kalium (K) Natrium (Na)
sekä joskus
Boori(B) Mangaani (Mn) Magnesium (Mg)
Lannoitussuositus voidaan laskea manuaa- lisesti, mutta kätevin tapa on määrittää se käyttämällä hyväksi tietokoneohjelmia, joiden avulla varmasti kaikki yllämainittua 5 kohtaa tulevat varmasti täytettyä ja voidaan löytää sopiva lannoite sekä sen oikea käyttömäärä. Suomessa on yleensä suositeltavinta käyttää sokerijuurikkaalle räätälöityjä lannoitteita. Nii- den avulla saadaan useimmiten paras mah- dollinen lisäarvo ”sokeriketjuun”.
Sijoituslannoitustekniikka on paras mahdol- linen lannoitteiden levitystekniikka kaikissa olosuhteissa. Se parantaa tehokkaasti viljelyn kannattavuutta (suurempi sato) sekä on ym- päristön kannalta turvallisin (ravinteet tulevat paremmin kasvin käyttöön). Lannoiteravinteet tulisi sijoittaa rivin jommallekummalle puolelle ( 4-6 cm sivulle - ja 3-6 syvemmälle siemen- rivistä). Sijoituslannoitus tehdään samanaikai- sesti kylvön kanssa.
Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien torjunta
Rikkakasvien torjunnan tavoitteena on estää rikkakasveja kilpailemasta juurikkaiden kans- sa auringon valosta, vedestä ja ravinteista. On myös tärkeää, ettei rikkakasveja päästetä lisääntymään.
Tuholaisten ja tautien torjunnan tavoitteena on suojata sokerijuurikasta vahingollisilta or- ganismeilta, jotka voisivat tuhota tai vioittaa
sokerijuurikaskasvustoja, jolloin sadon määrä ja laatu kärsivät.
Hyvän viljelykäytännön mukaisesti rikkoja -, tuholaisia – ja tauteja vastaan voidaan tais- tella huomattavan suurelta osalta ilman kemi- kaaleja. Rikkakasveja torjutaan viljelykierron, maanmuokkauksen ja harauksen avulla. Kaik- ki juurikkaiden kasvua ja hyvinvointia edistä- vät toimenpiteet tekevät juurikkaat myös vas- tustuskykyisemmiksi tuholaisille ja taudeille. Tehokas viljelykierto ja vastustuskykyisten lajikkeiden valinta on tärkeää tautien ja tuho- laisten vaikutusten vähentämiseksi.
Kaikki kemiallinen torjunta on tarkkaan so- peutettava todelliseen tarpeeseen. Oikeiden tuotteiden ja määrien valinta, oikea ajoitus ja oikea levitysmenetelmä ovat elintärkeitä. Näin torjunnasta saadaan tehokasta juuri- kassadon kärsimättä ja kemiallisten aineiden käyttö voidaan minimoida, jottei ympäristöä vahingoitettaisi.
Ainoastaan hyväksyttyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua ja niitä tulee käyttää oikeis- sa määrin ja lainsäädännön torjunta-aineiden ruiskutuksia, käsittelyä ja varastointia koske- vien määräysten mukaisesti:
Keväisin juurikkaiden kasvu on hitaampaa kuin rikkakasvien. Tehokas rikkakasvien tor- junta on tästä syystä tarpeen heti viljelykau- den alusta alkaen, erityisesti siksi, että monia rikkakasveja on hankala torjua, kun ne ovat kasvaneet liian isoiksi. Oikeiden tuotteiden ja annostelutiheyden valinta on tärkeää, jotta torjunta olisi tehokasta muttei vahingoittaisi kasvustoa. Valitse torjunta-aineet rikkakasvi- lajiston, niiden koon ja säätilan mukaan:
Mikäli siemenet on tuholaiskäsitelty, tuholais- torjuntaa tarvitaan vain harvoin. Suosituksia, kun torjunta on tarpeen:
Lehtitaudit saattavat tuhota tai vioittaa juurik- kaan lehtiä niin pahasti, että yhteyttäminen vähenee. Tällöin juurisato ja sokeripitoisuus kärsivät. Terveitä/vastustuskykyisiä lajikkeita tulee suosia aina, kun on mahdollista. Kemial-
lisen torjunnan tarve pitää perustua ennustei- siin/kynnysarvoihin.
Torjunta-aineiden ruiskuttajalla tulee olla alal- le tarvittava perehdytys (kansalliset määräyk- set). Käytettävien ruiskujen pitää olla katsas- tettuja tai riittävän uusia, jotta ruiskutus olisi tehokasta ja turvallista (kansalliset määräyk- set).
Kukkavarsien ja villijuurikkaiden kitkeminen
Jo muutamat kukkavarret ja villijuurikkaat hehtaarilla saattavat jättää maahan tuhansia siemeniä, jotka voivat säilyä itämiskykyisinä jopa 20 vuotta. Jos tämän annetaan tapahtua, ongelmasta tulee nopeasti vaikea ja kallis. Ti- lanne voi johtaa myös siihen, että juurikkaan- viljely voi jopa loppua kyseisellä lohkolla.
Kukkavarret ja villijuurikkaat on kitkettävä ennen heinäkuun loppua. Tällöin riittää, kun maanpäällinen verso katkaistaan esimerkiksi kuokalla. Katkaistu naatti voidaan jättää pel- toon. Jos kitkentä tapahtuu vasta elokuussa, naatit on korjattava pois pellolta ja tuhottava.
Paras korjuuaika
Mitä pidempään juurikkaat saavat kasvaa, sitä enemmän ne muodostavat sokeria. Soke- rijuurikkaat kasvavat niin kauan kuin lämpötila on yli +3°C. Myöhäissyksyllä ilmojen kylme- tessä kasvuvauhti kuitenkin hidastuu ja vahin- gollisten pakkasten riski kasvaa. Korjuun tulisi olla tehty 20 /10 mennessä (suotuisilla rannik- koalueilla lokakuun loppuun mennessä).
Sadonkorjuu
Sadonkorjuun tavoitteen on korjata kaikki juu- rikkaat pellosta niin tarkoin kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa mahdollisimman vähän kat- kenneita ”juuren häntiä”. Korjattujen juurik- kaiden tulee olla asianmukaisesti listittyjä ja puhtaita, mutta ei kolhittuja.
Sadonkorjuun laatu riippuu ensisijaisesti kor- juukoneen kuljettajasta ja toissijaisesti kor-
juukoneesta ja sen kunnossapidosta. Hyvän tuloksen saavuttamiseksi korjuukoneen ase- tukset tulee säätää huolellisesti maan ja sää- tilan mukaan.
Xxxxx ja huonosti korjatun sadon väliin jää huomattava summa rahaa!
Tämän takia on tärkeää, että korjuutyö teh- dään huolellisesti. Jos annat työn alihankkijal- le, ole tarkkana, että saat rahoillesi vastinet- ta!
Hyvä varastointi
Hyvä varastointi tarkoittaa sokerihävikin mini- moimista ja juurikkaiden pitämistä sulina.
Tämän varmistamiseksi aumattavien juurik- kaiden tulee olla terveitä ja vahingoittumatto- mia sekä puhtaita ja kuivia. Korjuu viileässä säässä on suositeltavaa.
Sokerihävikin minimoimiseksi tulee lämpötila pitää +2-5 asteessa. Peittäminen vähentää sokerihävikkiä, kun juurikkaat pysyvät kuivina ja lämpötilan vaihtelut tasaantuvat. Suojausta tulee tehostaa pakkaskelillä.
Auman lämpötila tulee tarkistaa säännöllisesti ja suojausta korjata sen mukaan.
Muistiinpanoja
Muistiinpanoja