NÄYTTELIJÖIDEN

NÄYTTELIJÖIDEN

TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS

2014–2016

Suomen Teatterit - Finlands Teatrar ry

Xxxxxxxxxxxxxx 00 X 0, 00000 Xxxxxxxx

Puh. (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry

Xxxxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

Puh. (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Sisällysluettelo

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

1 § Sopimuksen voimassaolo 1

2 § Palkantarkistukset Työllisyys- ja kasvusopimuksen raamin mukaisesti 1

3 § Työryhmät 1

4 § Matkakustannusten korvaukset 2

5 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 2

6 § Jatkuva neuvottelumenettely 2

7 § Tekstimuutokset 2

8 § Kokeilu 3

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS 4

I LUKU: YLEINEN OSA 4

1 § Soveltamisala 4

2 § Työnantajan yleiset oikeudet 4

3 § Työsuhteen alkaminen ja kesto 4

4 § Näyttelijän tehtävät 5

5 § Esityksen valmistaminen 6

6 § Paikallinen sopiminen 7

7 § Sopimuksen voimassaoloaika ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin 7

8 § Työrauha 8

II LUKU: PALKKAUS 9

TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 9

9 § Näyttelijän palkkaus 9

10 § Peruspalkka 9

11 § Harjoittelijan palkka 10

HENKILÖKOHTAINEN PALKKA 11

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 11

13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelu 11

14 § Henkilökohtainen lisä 11

15 § Esityslisä 12

16 § Tulospalkkio 12

MUUT LISÄT 13

17 § Kannustuslisä 13

18 § Rasitelisä 13

19 § Paikkauskorvaus 14

20 § Varsinainen palkka 14

III LUKU: TYÖAIKA 15

YLEISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT 15

21 § Säännöllinen työaika 15

22 § Työajan sijoittelu 15

22 a § Säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävä työ 16

23 § Päivittäiset lepoajat 16

24 § Vapaapäivät 16

TYÖAIKAKORVAUKSET 18

25 § Esityksestä, valmistavasta tai pääharjoituksesta johtuva lisätyö 18

26 § Ylityö 18

27 § Sunnuntaityö 18

28 § Tuntipalkan laskeminen 18

29 § Työsuunnitelmat 19

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 20

30 § Terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset 20

IV LUKU: VUOSILOMA 21

31 § Vuosiloman ja kesävapaan antaminen 21

32 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 21

33 § Lomaraha 22

V LUKU: TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT 23

34 § Oikeus sairauslomaan 23

35 § Sairausloma-ajan palkka 23

36 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 25

37 § Työtapaturma ja ammattitauti 25

38 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus 26

39 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 28

40 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan

sekä eräisiin muihin korvauksiin 29

41 § Tilapäinen hoitovapaa 29

42 § Opintovapaa 31

43 § Eräät työlomat 32

VI LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 33

44 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu 33

45 § Työnantajan hankkimat/näyttelijän omat varusteet 33

46 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset 33

47 § Työskentely muun työnantajan palveluksessa 33

48 § Vuosittaiset lahjanäytännöt 34

49 § Näyttelijän oikeus lääkärissä käynteihin 34

50 § Päihdeasioiden käsitteleminen 34

51 § Understudy-tehtävät 34

VII LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 35

52 § Neuvottelumenettely 35

53 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen 35

LIITE 1: VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN SOPIMUS 37

LIITE 2: VIERAILUSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISPALKKIOT 39

LIITE 3: NÄYTTELIJÄIN KIERTUESOPIMUS JA MATKAOHJESÄÄNTÖ 40

1 § Yleistä 40

2 § Matkakustannusten korvaukset 40

3 § Erityisiä määräyksiä 40

LIITE 4: PAIKKAUSOHJESÄÄNTÖ 42

1 §................................................................................................................................ 42

2 §................................................................................................................................ 42

3 §................................................................................................................................ 42

4 §................................................................................................................................ 42

5 §................................................................................................................................ 42

6 §................................................................................................................................ 42

7 §................................................................................................................................ 42

8 §................................................................................................................................ 43

9 §................................................................................................................................ 43

10 § Vierailevan näyttelijän käyttäminen paikkaustehtävissä 43

LIITE 5: VAPAALIPPUSOPIMUS 44

LIITE 6: NÄYTTELIJÄN KOULUTUSSOPIMUS 45

1 § Soveltamisala 45

2 § Jatkuvan koulutustoiminnan periaate 45

3 § Koulutussuunnitelma 45

4 § Ilmaisutekninen ja muu perus-, jatko- ja täydennyskoulutus 45

5 § Ammattiyhdistyspoliittinen ja vastaava koulutus 46

LIITE 7: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 47

1 § Soveltamisala 47

2 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 47

3 § Luottamusmies 47

4 § Varaluottamusmies 47

5 § Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valitseminen 47

6 § Luottamusmiehen tehtävät 47

7 § Tietojen ja selvitysten saanti 48

8 § Neuvottelujärjestys 48

9 § Luottamusmiehen asema 48

10 § Luottamusmiehen toimitilat 49

11 § Luottamusmiehen koulutus 49

12 § Vierailevien näyttelijöiden luottamusmies 49

13 § Luottamusmieskorvaus 49

LIITE 8: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS 50

1 § Näyttelijäin edustus teatterin hallituksessa 50

2 § Neuvottelukunta 50

3 § Taiteellinen toimikunta 51

4 § Tuotantokokous 51

LIITE 9: SOVELTAMISOHJE: NÄYTTELIJÄN VAPAAPÄIVIEN LASKEMINEN TYÖSUHTEEN KESTÄESSÄ OSAN NÄYTÄNTÖVUOTTA 52

LIITE 10: TEATTERIALAN TYÖEHTOSOPIMUS, VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 53

89 § Työntekijän lomauttaminen 53

90 § Työsopimuksen päättyminen 54

91 § Työsopimuksen irtisanominen 54

92 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt) 56

93 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaaminen 56

LIITE 11: KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS: MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 58

1 § Virkamatka ja virantoimitusmatka 58

2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset 59

MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 61

3 § Varsinaiset matkustamiskustannukset virka- ja virantoimitusmatkasta 61

4 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet virka- ja virantoimitusmatkasta 61

5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta 62

PÄIVÄRAHA 63

6 § Päivärahan maksamisedellytykset 63

7 § Matkavuorokausi 63

8 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 63

9 § Päivärahan suuruus 64

10 § Alennettu päiväraha 64

MUUT KORVAUKSET 65

11 § Ateriakorvaus 65

12 § Majoittumiskorvauksen edellytykset virka- ja virantoimitusmatkasta 65

13 § Majoittumiskorvauksen määrä virka- ja virantoimitusmatkasta 66

14 § Yöpymisraha kesäsiirtolassa tai leirillä 66

15 § Yömatkaraha 66

16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 67

ULKOMAILLE TEHTYJEN VIRKAMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 69

17 § Yleistä 69

18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 69

19 § Päiväraha 69

20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 70

21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 70

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 72

22 § Matkaennakko 72

23 § Matkalasku 72

24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 72

LIITE 12: TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VANHUUDENTURVASTA 73

1 § Vanhuudenturva 73

2 §................................................................................................................................ 73

LIITE 13: HENKILÖKOHTAISTA LISÄÄ KOSKEVA OHJE 74

LIITE 14: KUUKAUSIPALKKAINEN VIERAILEVA NÄYTTELIJÄ LASTENTEATTERISSA 75

LIITE 15: MALLISOPIMUS KUUKAUSIPALKKAISEN VIERAILEVAN

NÄYTTELIJÄN TYÖSUHTEESEEN 77

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2014 alkaen valtakunnallisen Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Sen ensimmäinen jakso on kaksivuotinen ja jatkuu 31.12.2015 saakka. Mikäli raamisopimuksen mukaisesti syntyy työmarkkinakeskusjär- jestöjen kesken sopu toisen sopimusjakson korotuksista kesällä 2015, toinen sopimus- jakso alkaa ilman erillistä sopimusta 1.1.2016 ja päättyy 31.1.2017.

Jos työmarkkinakeskusjärjestöt eivät 15.6.2015 mennessä ole päässeet yksimielisyy- teen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista, allekirjoitta- neet työehtosopimusosapuolet voivat neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen irtisanoa tämän sopimuksen päättymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun.

Muussa tapauksessa sopimuksen voimassaolo jatkuu toisen sopimuskauden päätty- misen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irti- sanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvot- telujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katso- vansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Palkantarkistukset Työllisyys- ja kasvusopimuksen raamin mukaisesti

2.1. Yleiskorotus 1.7.2014 lukien

Kuukausipalkkoja korotetaan 1.7.2014 20 euroa. 1.7.2014 korotetaan 0,77 %:lla sopi- muksen yleiskorotuksella korottuvia euromääräisiä lisiä ja vierailijoiden palkkioita liit- teessä 2.

2.2. Yleiskorotus 1.7.2015 lukien

Palkkoja korotetaan 1.7.2015 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Korotetaan vastaavasti yleiskorotuksella korottuvia lisiä ja vierailijapalkkioita.

2.3. Vuosi 2016

Mikäli sopimusta jatketaan vuodelle 2016, toteutetaan mahdolliset korotukset vuodelle 2016 allekirjoituspöytäkirjan 1 pykälän mukaisesti.

3 § Työryhmät

Asetetaan sopimuskaudella toimimaan työryhmät, joiden tehtävänä on tarkastella paikkausohjesäännön kehittämistä ja koulutusasioita.

4 § Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvauksia koskevia määräyksiä muutetaan 1.1.2015, 1.1.2016 ja 1.1.2017 lukien noudattaen soveltuvin osin valtion virkamiesten em. korvausten tarkis- tuksia.

5 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 30.11.1994 voimassa olleita määräyksiä ja perusteita.

6 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu-menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.

7 § Tekstimuutokset

Poistetaan liite 2: Työehtosopimus vierailevan näyttelijän työsuhteen ehdoista ammat- titeattereissa. Tuotannoista, joiden poistetun liitteen 2 mukaiset työsopimukset on tehty ennen 28.2.2014, ei tarvitse erikseen paikallisesti sopia, vaan tällaiset tuotannot saa- vat jatkaa nykyisillä sopimuksilla työsopimuskautensa loppuun. Työsopimukset, joiden palkka on alle uuden minimitason, on korjattava vähintään uuteen minimiin.

Muutetaan liitenumerointia niin, että liitteestä 1a tulee liite 2. Muutetaan I luvun 1 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti: ”3. Ammattiteattereissa vierailevien näyttelijöiden vä- himmäistyö- ja palkkaehdot määrätään sopimuksen liitteissä 1 ja 2 sekä määräaikai- seksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15” sekä 3 §:n 5. kohta seuraavasti: 5. Vierai- levan näyttelijän määräaikainen työsopimus on voimassa siten kuin liitteiden 1 ja 2 se- kä määräaikaiseksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15.”

Lisätään 5 § 1 kohtaan toinen kappale seuraavasti: ”Harjoituksella tarkoitetaan tilan- netta jossa kaikki kyseiseen harjoitukseen tarvittavat näyttelijät ovat paikalla.”

Muutetaan 10 § 2 kohta kuulumaan seuraavasti: ”Koulutetun näyttelijän vähimmäispe- ruspalkka on 1.7.2014 lukien 2241,34 euroa. Koulutus, joka oikeuttaa koulutetun näyt- telijän vähimmäisperuspalkkaan:

- Teatterikorkeakoulun teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

- Teatterikoulun tai vastaavan ruotsinkielisen koulun loppututkinto

- Tampereen yliopiston teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

- ulkomainen tutkinto, josta Opetushallitus on antanut ns. rinnastamis- tai tunnusta- mispäätöksen, tai vastaavuus suomalaisiin tutkintoihin on muuten hyväksyttävästi selvitetty.”

Lisätään sopimuskirjan liitteeseen 1 kohta 5 valtakunnan sovittelijan 21.4.2010 anta- man ratkaisuehdotuksen mukaisessa muodossa. Kyseinen kohta on ollut voimassa 10.12.2010 alkaen.

Muutetaan liitteen 7 pykälään 9 uusi korvaava kohta 4:

”Luottamusmies saa lukea työajakseen sen ajan, jonka hän vapaa-aikanaan käyttää luottamusmiestoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Kun tällaiseen tehtävään kulunut aika voi muodostua myös ylityöksi, tämä seikka on otettava huomioon annet- taessa luottamusmiehelle tehtäviä suoritettavaksi vapaa-aikana. Vapaa-ajalla tehtä- västä työstä on sovittava työnantajan kanssa.”

Soveltamisohje

Luottamusmiehen tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tärkeät kokoukset ja tapaa- miset on järjestettävä siten, että luottamusmiehen osallistumiselle ei ole esteitä. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuolelle on niiden järjestämisestä ja korvaa- misesta sovittava.

Muutetaan liitteen 8 kirjausta pykälissä 2 ja 3 kohdassa 5: ”Kokoukset pidetään pää- sääntöisesti työaikana. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuo- lelle, on niiden järjestämisestä ja korvaamisesta sovittava.”

8 § Kokeilu

Lisätään sopimukseen liitteet 14 ja 15, jotka ovat voimassa määräaikaisena kokeiluna. Kokeilu on voimassa 1.3.2014 – 31.7.2016, kuitenkin seuraavasti:

Kokeilun sopimuskauden päättyminen 31.7.2016 tarkoittaa, että sopimuskauden päät- tymisen jälkeen ei voida sopia uusia kokeilun mukaisia kk-palkkasopimuksia, mikäli työmarkkinaosapuolet eivät ole sopineet kokeilun jatkamisesta tai uudesta sääntelystä. Ennen sopimuskauden päättymistä 31.7.2016 voidaan kuitenkin sopia kokeilun mukai- sin ehdoin työsuhteista, joiden sopimuskausi sijoittuu vaikutuksiltaan aikaan 31.7.2016 jälkeen. Tällaisen työsuhteen tulee kuitenkin alkaa viimeistään 1.12.2016 ja päättyä viimeistään 31.7.2017. Jos työehtosopimuskausi päättyy ennen 31.1.2017 valtakun- nallisen työllisyys- ja kasvuraamisopimuksen mukaisesti, niin kokeilu päättyy sopimus- kauden viimeisenä päivänä.

Liitteen 15 paikallisen sopimisen malli on sovellettavissa kaikissa tuotannoissa, jotka täyttävät mallisopimuksen ehdot.

Näytäntökauden 2015-16 lopussa osapuolet sitoutuvat yhdessä tarkastelemaan sään- telyn vaikutuksia näyttelijöiden työllisyyteen ja palkkatason kehitykseen.

Helsingissä 2. huhtikuuta 2014

SUOMEN TEATTERIT – FINLANDS TEATRAR RY

SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO – FINLANDS SKÅDESPELARFÖRBUND RY

NÄYTTELIJÖIDEN TEATTERITYÖEHTOSOPIMUS I LUKU: YLEINEN OSA

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin ammattiteattereiden palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset näyttelijät.

2. Sopimus koskee myös harjoittelijoita 3 § ja 11 §:ssä mainituin poikkeuksin. Teatterikou- lun käynyttä henkilöä ei voida palkata harjoittelijaksi.

3. Ammattiteattereissa vierailevien näyttelijöiden vähimmäistyö- ja palkkaehdot määrä- tään sopimuksen liitteissä 1 ja 2 sekä määräaikaiseksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15.

2 § Työnantajan yleiset oikeudet

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä.

3 § Työsuhteen alkaminen ja kesto

Työsopimus

1. Työsopimus tehdään yleensä kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteen mää- rittelyyn vaikuttavat seikat käyvät siitä ilmi.

Pöytäkirjamerkintä

Näyttelijän niin halutessa työsopimus tehdään kirjallisena. Soveltamisohje

Sen lisäksi mitä tässä sopimuksessa on määrätty työhön ottamisesta ja erottamisesta, nouda- tetaan työsopimuslakia.

Työsopimuslain mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy, määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen (viittausmääräys).

2. Aikaisemmassa työehtosopimuksessa olleet määräykset koskien kaksivuotista määräaikaista työsopimusta ja siihen liittyvä liite 9 on poistettu. Vielä voimassa ole- vissa näitä määräyksiä noudattaneissa työsuhteissa noudatetaan 15.12.2004 alle- kirjoitetun työehtosopimuksen asiaa koskevia säännöksiä.

3. Näyttelijän kanssa voidaan tehdä myös työsopimuslain mukainen toistaiseksi voi- massa oleva työsopimus, jolloin molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuu- kautta.

Soveltamisohje

Lomautusperusteena voi olla vain työsopimuslain mukainen töiden väheneminen (viittaus- määräys). Roolien jakoon liittyvä normaali työnjako ei ole lomautusperuste.

Näyttelijäin toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen sovelletaan teatterialan työehtoso- pimuksen VII luvun määräyksiä soveltuvin osin.

4. Vähintään yhden vuoden kestävä määräaikainen työsopimus tulee voimaan elo- kuun 1. päivänä ja päättyy 31.7. Tällaisella määräaikaisella työsopimuksella voi olla kiinnitettynä 1/4 teatterin näyttelijöiden lukumäärästä. Kiintiö voidaan perustelluista syistä ylittää, jos siitä sovitaan paikallisesti.

Suositus

Myöntämällä näyttelijöille 1 – 5 vuoden työlomia ja tekemällä vastaavan pituisia kiinnityksiä teatterit pyrkivät tarjoamaan maamme näyttelijäkunnalle mahdollisuuden teatteritaidettamme rikastuttavaan työskentelyyn erilaisissa teattereissa.

5. Vierailevan näyttelijän määräaikainen työsopimus on voimassa siten kuin liitteissä 1 ja 2 sekä määräaikaiseksi kokeiluksi sovituissa liitteissä 14 ja 15.

6. Harjoittelijan työsopimus

Harjoittelijan työsopimus on voimassa 1 - 4 vuotta.

7. Lääkärintodistuksen esittäminen

Näyttelijän on vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilas- taan. Työsopimus raukeaa, jollei todistusta esitetä määräajassa.

8. Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin näyttelijä tosiasiallisesti on työnantajan käytettävissä sopimuksen mukaiseen työ- hön.

4 § Näyttelijän tehtävät

1. Näyttelijä osallistuu teatterin työohjelman mukaisesti harjoituksiin ja näytäntöihin.

2. Mikäli näyttelijä joutuu rooliaan varten hankkimaan jonkin erityisen taidon, on tästä ennen tehtävään ryhtymistä sovittava hänen kanssaan. Aiheutuneet kustannukset suorittaa teatteri.

3. Näyttelijä on velvollinen työaikana esiintymään tilaisuuksissa, joita teatteri omaksi hyväkseen järjestää.

4. Näyttelijä osallistuu teatterin ohjelmiston ja muun taiteellisen työn suunnitteluun ja valmisteluun tämän sopimuksen liitteen taiteellista toimikuntaa ja näyttelijän edus- tusta teatterin hallinnossa koskevan suosituksen mukaisesti.

5. Xxx 20 vuotta näyttelijän työssä toimineen henkilön kanssa avustajatehtävästä sovi- taan erikseen.

5 § Esityksen valmistaminen

1. Väliaikoineen vähintään kaksi tuntia kestävälle näytelmälle on varattava sen vaike- usastetta vastaava harjoitusmäärä, kuitenkin vähintään 40 varsinaista harjoitusta, ennen ensi-iltaa tai sellaista ennakkonäytäntöä, jossa maksavaa yleisöä on läsnä.

Harjoituksella tarkoitetaan tilannetta jossa kaikki kyseiseen harjoitukseen tarvittavat näyttelijät ovat paikalla.

2. Varsinaisiin harjoituksiin tulee sisältyä

- vähintään kolme valmistavaa harjoitusta, joissa tärkeimmät olosuhteet ja välineet ovat varsinaisen esityksen mukaiset sekä

- vähintään kolme pääharjoitusta, joissa lavastus, valaistus, tehosteet, musiikki, avustajat, puvusto, tarpeisto, naamiot ja muut lopulliseen esitykseen kuuluvat seikat ovat samat kuin esityksessä.

3. Saman harjoituksen aikana näyttelijä on velvollinen harjoittelemaan kahta näytel- mää, jos harjoitusajan jakaantuminen niiden kesken käy työjärjestyksestä ajoissa ilmi. Harjoituksesta toiseen siirtynyt näyttelijä ei ole velvollinen palaamaan aikai- sempaan.

4. Näyttelijä ei pääsääntöisesti ole velvollinen osallistumaan esityksen teknisiin raken- tamis- ja pystytysharjoituksiin. Esitystekniikan tai näyttelijän työturvallisuuden niin vaatiessa se on kuitenkin mahdollista.

5. Viimeisen pääharjoituksen tulee jatkua kuin esitys. Sitä ei saa keskeyttää eikä näyt- telijää saa sen päätyttyä pidättää kuin lyhyitä ohjeita varten.

6. Teatterin ulkopuoliset voivat seurata harjoitusta vain ohjaajan luvalla, jonka on neu- voteltava asiasta työryhmän kanssa. Ainoastaan teatterin henkilökuntaan ja hallin- toelimiin kuuluvat ja heidän omaisensa, ulkopuoliset teatteritaiteilijat ja -opiskelijat sekä esityksen valmistamiseen osallistuneet asiantuntijat saavat olla seuraamassa valmistavia tai pääharjoituksia ohjaajan luvalla. Ohjaajan on neuvoteltava asiasta työryhmän kanssa. Viimeiseen tai muuhun sovittavaan pääharjoitukseen on kuiten- kin teatterin henkilökuntaan ja hallintoelimiin kuuluvilla sekä heidän omaisillaan va- paa pääsy.

7. Ensi-iltaan ja sellaiseen ennakkonäytäntöön, jota on seuraamassa arvostelijoita, osallistuva näyttelijä ei samana päivänä osallistu muuhun teatterin osoittamaan työ- hön kuin ohjaajan ja näyttelijän keskinäisestä sopimuksesta järjestettävään kysei- sen näytelmän harjoitukseen tai neuvotteluun.

8. Esitykselle on järjestettävä vähintään yksi muistiharjoitus alkavaa neljättä viikkoa kohti, jona sitä ei esitetä. Mikäli tästä määräyksestä halutaan poiketa, siitä on sovit- tava teatterin ja työryhmän kesken.

6 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi voimassa olevan valtakunnallisen työehto- sopimuksen määräyksistä. Mikäli valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovit- tu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen säännölli- sen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiysloma- etuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia työntekijän palkkaa tämän sopimuksen palkkahinnoittelun alinta peruspalkkaa pie- nemmäksi.

2. Edellä 1. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asiasta neuvotellaan ja sovitaan kir- jallisesti teatterin ja liiton tai sen alayhdistyksen kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneu- votteluja, siltä voidaan edellyttää liiton nimenomaista valtuutusta.

Soveltamisohje:

Alayhdistystä edustaa neuvotteluissa luottamusmies ja muut alayhdistyksen mahdollisesti ni- meämät neuvottelijat.

3. Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisano- misen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen työehtoso- pimuksen määräyksiä.

4. Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehtosopimuksella.

Soveltamisohje:

Tässä pykälässä tarkoitetun sopimisen lisäksi paikallista sopimustoimintaa voidaan harjoittaa suoraan lain nojalla kuten:

- työehtosopimusta paremmat paikalliset sopimukset

- kokonaisuutena työehtosopimuksen tasoiset, mutta erilaiset paikalliset sopimukset

-työehtosopimusta täydentävät paikalliset sopimukset, joissa on sovittu asioista, joista työeh- tosopimuksessa ei ole sovittu.

Mikäli paikallisen sopimuksen sisältö on ehdollinen, esim. teatterin taloudellisen tilanteen kehi- tyksestä riippuvainen, paikalliseen sopimukseen tulee sisällyttää tarkastelulausekkeet ja pai- kallisen sopimuksen toteuttamisen ehdot.

7 § Sopimuksen voimassaoloaika ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

Jollei tästä sopimuksesta muuta aiheudu, näyttelijän palvelussuhteen ehdot säilyte- tään sellaisina kuin ne olivat työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen so- pimuksen päättyessä.

8 § Työrauha

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

II LUKU: PALKKAUS TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA

9 § Näyttelijän palkkaus

Näyttelijän palkkaus määräytyy tämän sopimuksen mukaan seuraavasti: Tehtäväkohtainen palkka

- Peruspalkka

- Harjoittelijan xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxx palkka

- Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

- Henkilökohtainen lisä

- Esityslisä Tulospalkkio Muut lisät

- Kannustuslisä

- Rasitelisä

- Paikkauskorvaus

10 § Peruspalkka

1. Näyttelijälle maksettava vähimmäisperuspalkka on

1.3.2014 lukien 1912,80 euroa - 3120,25 euroa.

1.7.2014 lukien 1932,80 euroa - 3140,25 euroa.

1.7.2015 lukien 1940,53 euroa - 3252,81 euroa.

2. Koulutetun näyttelijän vähimmäisperuspalkka on 1.3.2014 lukien 2221,34 euroa.

1.7.2014 lukien 2241,34 euroa.

1.7.2015 lukien 2250,31 euroa.

Xxxxxxxx, joka oikeuttaa koulutetun näyttelijän vähimmäisperuspalkkaan:

- Teatterikorkeakoulun teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

- Teatterikoulun tai vastaavan ruotsinkielisen koulun loppututkinto

- Tampereen yliopiston teatteritaiteen kandidaatin tutkinto

- ulkomainen tutkinto, josta Opetushallitus on antanut ns. rinnastamis- tai tun- nustamispäätöksen, tai vastaavuus suomalaisiin tutkintoihin on muuten hy- väksyttävästi selvitetty.

3. Peruspalkasta sovittaessa on otettava huomioon tehtävien laatu, vaativuus, vastuul- lisuus ja määrä sekä näyttelijän taito, kyky ja kokemus.

4. Näyttelijäopiskelijan vähimmäispalkka teatteritaiteen maisterin opintoihin kuuluvan työharjoittelun ajalta on 70 % liitteiden 1 ja 2 mukaisten vierailijasopimusten palkas- ta.

Soveltamisohje:

Tässä kohdassa tarkoitetaan sellaista korkeakouluharjoittelijaa, jonka harjoittelujaksosta yli- opisto tekee sopimuksen teatterin kanssa ja teatteri tekee työsopimuksen harjoittelijan kans- sa.

11 § Harjoittelijan palkka

1. Harjoittelijan peruspalkka on mahdollisine henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisine osineen

1.3.2014 lukien 1506,38 euroa.

1.7.2014 lukien 1526,38 euroa.

1.7.2015 lukien 1532,49 euroa.

2. Teatteri suorittaa lisäksi 20 % peruspalkasta harjoittelijan etukäteen esittämän kou- lutussuunnitelman toteuttamiseen hyväksyttäviä tositteita vastaan. Koulutuksella tarkoitetaan näyttelijätyön peruskoulutusta, kuten puhetekniikkaa, laulua, impro- visointia, liikuntaa ja roolianalyysiä.

HENKILÖKOHTAINEN PALKKA

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun näyttelijä on ollut vähin- tään 5 vuotta ja vähintään 10 % peruspalkasta, kun näyttelijä on ollut vähintään 10 vuotta työsuhteessa.

13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelu

Lisään oikeuttavaa palvelua on palvelu:

1. Oman

2. tai muun ammattiteatterin palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä näyttelijän tehtävässä.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva palvelussuhde, joten esim. pelkkä omistus- suhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Palveluksesta samalla ammattialalla on kat- sottava olevan aina olennaista hyötyä. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Näyttelijän saman ajankohdan eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi palvelussuhde palve- lusaikaa määrättäessä. Jos näyttelijällä on samana ajankohtana ollut useita osa-aikaisia li- sään sinänsä oikeuttavia palvelussuhteita, niiden työajat lasketaan yhteen kuitenkin enintään täyden työajan enimmäismäärään asti.

3. Oikeus lisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalente- rikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teatterin palvelusta on esitettävä luotet- tava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajaan palvelusta esitetään ta- kautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuo- den ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Soveltamisohje

Lisää ei tarvitse hakea, mutta näyttelijä on velvollinen esittämään em. luotettavat kirjalliset selvitykset muun työnantajan palvelusajoista.

14 § Henkilökohtainen lisä

1. Näyttelijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaa kuuluvaa euromääräistä henki- lökohtaista lisää, jonka perusteena ovat näyttelijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot.

2. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Näyttelijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut. Lisän luonteesta kuitenkin johtuu,

ettei sen maksamisesta käydä virallisia paikallisneuvotteluja työntekijäjärjestön kanssa.

Soveltamisohje

Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla esitysten määrä.

Xxxxxxxxxx 00 on annettu henkilökohtaisesta lisästä suositusluonteisia ohjeita. Pöytäkirjamerkintä

Uusia määräyksiä henkilökohtaisesta lisästä sovelletaan 1.9.2004 lukien. Näyttelijälle makse- taan 1.9.2004 lukien vähintään samansuuruinen harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä kuin hänelle mahdollisesti maksettiin 31.8.2004 samassa palvelussuhteessa.

3. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on näyttelijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudel- leen arviointi tai näyttelijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontumi- nen.

15 § Esityslisä

1. Esitykseen osallistuvalle näyttelijälle maksetaan esityslisä, joka maksetaan esitys- kauden päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

Esityskaudet ovat: syyskausi kesävapaasta 31.12. saakka ja kevätkausi 1.1. alkaen kesäva- paaseen saakka.

2. Esityslisän euromäärä lasketaan jakamalla esityslisiin työehtosopimuksella sovittu palkkasumma luvulla, joka saadaan kertomalla yhteen esityskauden toteutuneiden esitysten ja niihin osallistuneiden näyttelijöiden lukumäärä.

Soveltamisohje

Tässä valtakunnallisella esityslisäjärjestelmällä ei ole vaikutusta teattereissa mahdollisesti paikallisesti sovittuihin esityskorvausjärjestelmiin, ellei paikallisesti toisin sovita.

16 § Tulospalkkio

Näyttelijälle voidaan maksaa erillistä tulospalkkiota, joka perustuu teatterin tulokselli- suuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen. Tulospalkkiona voidaan maksaa ao. tulosyksikön näyttelijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta. Tuloksen ai- kaansaamiseen vaikuttaneelle näyttelijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta en- nakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Tu- lospalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnteon keskeytys- aika vuosilomaa lukuun ottamatta vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkionmää- rää, jollei työnantaja toisin päätä.

MUUT LISÄT

17 § Kannustuslisä

Näyttelijälle maksetaan kannustuslisänä määräaikaisesti tai toistaiseksi palkkaus 1 – 4 prosentilla peruspalkasta korotettuna, mikäli työnantaja harkitsee lisän suorittamisen työtehtävissä osoitetun erityisen ammattitaidon, ahkeruuden, pätevyyden lisääntymi- sen tai muun erityisen syyn vuoksi perustelluksi. Tämän kannustuslisän myöntämiseen saadaan käyttää enintään 0,4 % teatterin kuukausipalkkaisten näyttelijöiden palkkojen yhteismäärästä.

Soveltamisohje

Kannustuslisä maksetaan näyttelijälle vuosiloman ajalta sekä työloman ajalta siltä osin kuin yhdessä tai useammassa erässä myönnetty yhtäjaksoinen työloma ei ylitä 30 kalenteripäivää.

18 § Rasitelisä

Pöytäkirjamerkintä

Tämän pykälän kohdissa 1-3 tarkoitetut lisät korottuvat sopimuskaudella aina 1.4. toteutetta- via yleiskorotuksia vastaavasti.

1. Alueellista toimintaa harjoittavan teatterin toimeenpanemalle kiertueelle osallistuval- le näyttelijälle suoritetaan rasitelisänä 1.3.2014 lukien 38,53 euroa, 1.7.2014 lukien 38,83 euroa ja 1.7.2015 lukien 38,99 euroa kultakin matkavuorokaudelta.

2. Vähintään seitsemän tuntia kestävään kiertueeseen osallistuvalle näyttelijälle suori- tetaan 1.3.2014 lukien 45,37, 1.7.2014 lukien 45,72 ja 1.7.2015 lukien 45,90 euroa kultakin matkavuorokaudelta.

3. Edellä olevan rasitelisän lisäksi alueellista toimintaa harjoittavan teatterin näyttelijäl- le maksetaan kuukausikorvauksena 1.3.2014 lukien 49,74 euroa, 1.7.2014 lukien 50,12 ja 1.7.2015 lukien 50,32 euroa.

4. Rasitelisä maksetaan kalenterikuukausittain kiertueelle osallistumista seuraavan kuukauden aikana.

Teatterit, joissa alueellinen toiminta lopetettu

5. Näyttelijälle, jolle on 31.12.1992 maksettu 1.3.1990 – 29.2.1992 voimassa olleen näyttelijäin teatterityöehtosopimuksen 4 liitteen 3 §:n 5. kohdan 4. kappaleessa tar- koitettua lisää, maksetaan edellä mainitun lisän sijasta 38,85 euron suuruista henki- lökohtaista lisää kuukaudessa 1.1.1993 lukien. Lisä poistuu tai pienenee palkan tar- kistuksia vastaavasti. Yleiskorotus ei kuitenkaan vaikuta lisään.

19 § Paikkauskorvaus

Korvauksesta, joka suoritetaan näyttelijälle tämän joutuessa asettumaan toisen näytte- lijän tilalle ja oppimaan uuden roolin poikkeuksellisen nopeasti, on määrätty paik- kausohjesäännössä (liite 4).

20 § Varsinainen palkka

Näyttelijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1) peruspalkka tai vastaavanluonteinen palkka.

2) henkilökohtainen palkka ja esityslisä.

Soveltamisohje

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa muun muassa vuosiloman sekä sairausloman ja äitiysvapaan ajalta.

III LUKU: TYÖAIKA

YLEISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT

21 § Säännöllinen työaika

1. Näyttelijällä on enintään 224 työpäivää näytäntövuodessa.

Näyttelijällä jolla on 31 §:n 6. kohdan mukaisesti vuosilomaa 36 arkipäivää, on 218 työpäivää näytäntövuodessa 1.8.2010 lukien.

2. Näyttelijän säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä.

3. Päivittäinen säännöllinen työaika on mahdollista ylittää 9 tuntiin 15 minuuttiin saak- ka, mikäli se on tarpeen esitykseen tai esityksiin tai valmistaviin tai pääharjoituksiin käytetystä ajasta johtuen.

22 § Työajan sijoittelu

1. Päivittäinen työaika jakaantuu kahteen samoina aikoina alkavaan työjaksoon siten, että yksi työjakso voi kestää enintään neljä tuntia.

Esitysten, valmistavien ja pääharjoitusten osalta voidaan em. työjaksojen pituudet ylittää.

2. Näytännön alkamisajat voivat vaihdella, mikäli siitä on asianmukaisesti ilmoitettu.

3. Harjoitusten jaksottelu, alkamisajat ja pituudet voivat vaihdella, kun siitä on työryh- män kanssa sovittu.

4. Jos kyseessä on samana päivänä toistettava lyhyt näytelmä, lasketaan työajaksi niiden alkamis- ja loppumisajan väliin lisäksi 1,5 tuntia valmistautumiseen ja jälki- tehtäviin.

5. Kahteen väliaikoineen yli kaksi tuntia kestävään näytäntöön osallistuva näyttelijä on sinä päivänä vapaa muusta teatterityöstä.

6. Näyttelijän työjaksot on päivittäin sijoitettava niin, että ne päättyvät viimeistään klo

23. Yli klo 23:n saa kestää työjakso, joka viimeistään klo 19.30 alkaneen näytän- nön pituuden vuoksi ei ole päättynyt klo 23.

7. Sunnuntaina pidettävä harjoitus on sijoitettava klo 14:n ja 22:n välille.

8. Näytäntöön valmistautuminen ja jälkityöt luetaan työajaksi toteutuvien aikojen mu- kaan, kuitenkin vähintään 30 minuuttia ennen näytäntöä ja 15 minuuttia näytännön jälkeen.

Soveltamisohje

Pääharjoitusten yhteydessä todetaan kunkin näyttelijän esityskohtainen työaika valmistautu- misineen ja jälkitöineen.

9. Kahden työjakson väliin jäävä aika lasketaan työajaksi, mikäli työjaksojen väliin jäävä aika on vähemmän kuin 1,5 tuntia.

22 a § Säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävä työ

Näyttelijä voi tarvittaessa tehdä osan työstään säännöllisen työajan ulkopuolella, jos asiasta sovitaan työnantajan ja näyttelijän kesken. Työstä, joka ei mahdu näyttelijän säännölliseen työaikaan, maksetaan sovittua työn määrää vastaava palkka tai anne- taan vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje

Harjoitusaikataulut pyritään suunnittelemaan siten, ettei syntyisi tarvetta säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävään työhön. Xxxxxxx säännöllisen työajan ulkopuolisesta työstä edellyttää työnantajan määräystä.

23 § Päivittäiset lepoajat

1. Jokaiseen yli kolme tuntia kestävään työjaksoon sisältyy 15 minuutin tauko.

2. Näytäntöjen väliin on varattava riittävä lepoaika. Tehtäessä työtä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia, on työaikaan, esimerkiksi peräkkäisten näytäntöjen väliin, sisällytettävä mahdollisuus ruokailuun.

24 § Vapaapäivät

1. Näyttelijällä on 111 vapaapäivää näytäntövuodessa sekä vuosiloma, josta sääde- tään tämän sopimuksen IV luvussa.

Soveltamisohje

Vapaapäivät on pyrittävä järjestämään näyttelijäkunnalle samanaikaisesti, mutta ne voidaan erityisistä syistä antaa näytelmäkohtaisesti tai näyttelijän kanssa siitä sovittaessa näyttelijä- kohtaisesti.

2. Näyttelijän vapaapäivät järjestetään siten, että

a) Näyttelijällä on vähintään yksi vapaapäivä viikossa siten, että näyttelijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla vähintään 24 tuntia viikossa.

Viikoittainen vapaa-aika on ilmoitettava viimeistään 10 päivää aikaisemmin. Ilmoitettua vapaa-aikaa ei ilman näyttelijän suostumusta voi vaihtaa toiseksi, ellei muutokselle ole työaikalaissa (605/96) tarkoitettua perustetta.

b) Pääsiäisviikolla näyttelijällä on viisi vapaapäivää maanantaista lähtien. Vapaapäivi- en ajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

c) Helmi- ja maaliskuun toinen, toukokuun toinen, elokuun kolmas, lokakuun ensim- mäinen sekä marraskuun kolmas maanantai sekä jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaa- päiviä.

TYÖAIKAKORVAUKSET

25 § Esityksestä, valmistavasta tai pääharjoituksesta johtuva lisätyö

Mikäli näyttelijän päivittäinen säännöllinen työaika esitykseen, esityksiin, valmistavaan tai pääharjoitukseen käytetystä työajasta johtuen ylittää 7,5 tuntia, xxxxxxxxx näytteli- jälle korvauksena toteutuneelta työajalta 9 tuntiin 15 minuuttiin asti korottamaton tunti- palkka. Korvaus voidaan vaihtaa kokonaan tai osittain annettavaksi vastaavana va- paa-aikana täysinä päivinä näyttelijän kanssa sovittavana aikana.

26 § Ylityö

1. Mikäli näyttelijän päivittäinen työaika esitykseen, esityksiin, valmistavaan tai pää- harjoitukseen käytetystä työajasta johtuen ylittää 9 tuntia 15 minuuttia, maksetaan ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

2. Mikäli näyttelijän päivittäinen työaika muutoin ylittää 7,5 tuntia, ensimmäinen puoli tuntia on lisätyötä ja siitä maksetaan normaali tuntipalkka ja 8 tuntia ylittävältä työ- ajalta maksetaan ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla koro- tettu tuntipalkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

3. Mikäli näyttelijän näytäntövuosittainen työpäivien määrä ylittyy, maksetaan kultakin ylittävältä työpäivältä 50 prosentilla korotettu päiväpalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.

27 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kul- takin työtunnilta tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tunti- palkasta tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika. Jos näyttelijä osallistuu em. päivinä kolmeen näytäntöön, maksetaan kolmannen näytännön osalta kolmin- kertainen korottamaton tuntipalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.

2. Jos sunnuntaiksi tai muuksi kirkolliseksi juhlapäiväksi taikka itsenäisyys- tai vapun- päiväksi määrätty työ peruutetaan niin myöhään, että näyttelijä on jo saapunut työ- paikalle, maksetaan sunnuntaityökorvauksena yhden tunnin palkka, eikä mainittua päivää voida laskea vapaapäiväksi.

28 § Tuntipalkan laskeminen

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 163.

29 § Työsuunnitelmat

Viikkotyösuunnitelma

Teatterin viikkotyöohjelma ja seuraavan viikon alustava työsuunnitelma asetetaan tie- dotustaululle viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Jos viikkotyöohjelmaan on välttämättä tehtävä muutos, siitä neuvotellaan luottamusmiehen kanssa ja ilmoitetaan asianomaisille.

Vuosityösuunnitelma

Ennen näytäntövuoden alkua teatteri ilmoittaa sitovasti kesävapaan ajankohdan.

Ennen näytäntökauden alkua teatteri ilmoittaa sitovasti kyseisen näytäntökauden ja alustavasti seuraavan näytäntökauden vapaapäivät ja alkamis- ja päättymispäivät.

Vuosityösuunnitelmasta neuvotellaan hyvissä ajoin luottamusmiehen kanssa ennen sen ilmoittamista. Mikäli sitovaan työsuunnitelmaan on pakottavista syistä tehtävä muutoksia, niistä sovitaan luottamusmiehen ja näyttelijän kanssa.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset

1. Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika lasketaan työajaksi sil- loinkin, kun ne tehdään vapaa-aikana. Niihin liittyvää matka-aikaa ei lueta työajak- si. Mikäli matka-aika ajoittuu näyttelijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

2. Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi, mutta mikäli näyttelijä todel- lisen tarpeen vaatiessa joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä var- ten vapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuk- sia varten, mikäli nämä tutkimukset on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus mat- ka-aikoineen ajoittuu näyttelijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä. Tämän kohdan määräyksiä ei sovelleta hammaslääkärin määräämiin tutkimuksiin.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksissa käyntejä, jotka on suori- tettu näyttelijän oma-aloitteisen lääkärissä käynnin yhteydessä.

3. Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemi- seen liittyvät seulontatutkimukset (valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorit- taa työaikana, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

4. Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esityksiä. Poissaolot eivät saa lisätä harjoituskertoja.

IV LUKU: VUOSILOMA

31 § Vuosiloman ja kesävapaan antaminen

1. Vuosilomaa annettaessa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudate- taan vuosilomalain (162/05) säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.

2. Vuosiloma ja kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaa-päivät on annettava 31.7. mennessä yhtäjaksoisena kesävapaana, josta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen sen alkamista.

Soveltamisohje

Kesäteatteritoimintaa harjoittavassa teatterissa voidaan poiketa yhtäjaksoisuutta koskevasta määräyksestä.

3. Kesävapaasta on, jäljempänä 5. kohdassa mainituin poikkeuksin, annettava vuosi- lomakautena yhtäjaksoisesti vähintään 30 vapaapäivää vuosilomana, johon sisäl- tyy vähintään 26 arkipäivää.

4. Opintovapaa-aika on työssäolon veroista aikaa siten kuin vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa 11 a kohdassa ja näyttelijäin koulutussopimuksen 3 §:n 2. kohdassa on määrätty.

5. Näyttelijälle, jolla on kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa näytäntövuoden loppuun mennessä vähintään vuosi, annetaan lomakauteen sijoitettavien 24 arki- päivän lisäksi edellä 24 §:n 1. kohdassa tarkoitetuista vapaapäivistä lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua vuosilomana kuusi arkipäivää yhdessä tai näyttelijän suostumuksella useammassa erässä. Näyttelijän suostu- muksella voidaan tässä kohdassa tarkoitettu loman osa antaa muulloinkin sen ka- lenterivuoden kuluessa, jona lomanmääräytymisvuosi päättyy.

6. Näyttelijälle, jolla on kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa näytäntövuoden loppuun mennessä vähintään viisitoista (15) vuotta, annetaan vuosilomaa 36 arki- päivää.

Soveltamisohje

Näyttelijälle, joka on ollut teatterin palveluksessa 30.4.1995, määräytyy siihen mennessä ker- tynyt vuosilomaan oikeuttava aika 30.11.1994 voimassa olleen näyttelijäsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetun palvelulisään oikeuttavan palvelusajan perusteella.

32 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 26 arkipäivän palkan perusteella.

2. Edellä 30 §:n 5. kohdassa tarkoitettujen näyttelijäin vuosilomapalkka ja lomakorva- us määräytyvät 30 arkipäivän mukaan ja 6. kohdassa tarkoitettujen näyttelijöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 36 arkipäivän mukaan.

3. Päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Jollei täten laskettu lo- mapalkka vastaa näyttelijälle muuten maksettavaa palkkaa, on se lomapalkkaa seu- raavan palkanmaksun yhteydessä tasattava näyttelijän todellista palkkaa vastaa- vaksi.

4. Näyttelijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityö- tä, on oikeus saada sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava lisäys vuosiloma-ajan palkkaan. Sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava li- säys otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa siten, että 1. kohdan mukaan las- kettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka mon- ta prosenttia 1.8. – 31.7. säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä makse- tut sunnuntaityökorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta pal- kasta. Näin laskettu lisäys voi olla enintään 30 prosenttia varsinaisesta vuosiloma- ajan palkasta.

5. Mikäli vuosiloma keskeytyy vuosilomalain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ja työnantaja ryhtyy maksamaan 35 §:ssä tarkoitettua sairausajan palkkaa, on työnan- taja oikeutettu saamaan tältä ajalta tulevan sairausvakuutuslain mukaisen päivära- han itselleen.

33 § Lomaraha

1. Näyttelijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 prosenttia hänen 32 §:ssä tarkoitetusta vuosilomapalkastaan.

2. Lomaraha suoritetaan myös lomakorvauksiin.

3. Xxxxxxxx suoritetaan yhdellä kertaa elokuun palkanmaksun yhteydessä, jollei pai- kallisesti toisin sovita. Lomakorvauksiin lomaraha suoritetaan lomakorvausten maksamisen yhteydessä. Jos työsuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksu- ajankohtaa, suoritetaan lomaraha viimeistään palkanmaksun yhteydessä.

4. Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos näyttelijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Xxxxxxxxx ei myöskään mak- seta lomakorvaukseen, jos näyttelijä purkaa työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaa- timatta tai työnantaja on purkanut näyttelijän työsopimuksen.

V LUKU: TYÖLOMA JA PERHEVAPAAT

34 § Oikeus sairauslomaan

1. Näyttelijällä on oikeus saada työlomaa (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

2. Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään kolme päivää tai teatte- rin päätöksen perusteella pidemmänkin aikaa kestävän työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapa- uksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

3. Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla 2. kohdassa mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi.

4. Esiintymisen estävästä äkillisestä sairaudesta on välittömästi ilmoitettava työnanta- jalle.

Soveltamisohje

Näyttelijän tulee antaa työnantajalle tieto työkunnostaan työnantajan edellyttämin tavoin.

Saadakseen sairauslomaa näyttelijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämän yleensä lääkärintodistuksella. Todistus esimerkiksi lääkärissä käynnistä, tutki- muksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei näin ollen pelkästään riitä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.

Pääsääntöisesti sairausloma myönnetään lääkärintodistuksen mukaan. Lääkärintodistus on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta teatteri voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei näyttelijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä ko. aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan.

Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustan- nuksellaan lähettää näyttelijä osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

Näyttelijä on oikeutettu saamaan sairauslomaa äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimenpiteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana annettavaa hoitoa, eikä näyttelijä voi saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

35 § Sairausloma-ajan palkka

1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta

1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta,

2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäi- vän ajalta, ja

3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että näyttelijän työsuhde on välit- tömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää.

3. Sellaisella näyttelijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta.

Soveltamisohje

Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää vaikka työkyvyttö- myys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että näyttelijä on aloittanut työnteon.

Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen.

4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnet- ty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma kat- sotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssä olo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje

Työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssä olo.

5. Jos työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa 32 §:n 4. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus.

Soveltamisohje

Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, em. "sunnuntaityölisää" ei makseta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua.

6. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli näyttelijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

7. Mikäli näyttelijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hä- nelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korva- ukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen si- jasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräi- senä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustanta-

maan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

Soveltamisohje

Mikäli näyttelijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.

8. Näyttelijä, joka on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Sama oikeus palkkaan on päihdeongelmai- sella, joka on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukä- teen työnantajan kanssa. Palkkaan sovelletaan 40 §:n määräyksiä.

36 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko

Sairausajan palkka voidaan maksaa 35 §:n 7. kohdan estämättä täysimääräisenä jos työkyvyttömyyden syynä on rikoksella aiheutettu henkilövahinko, jonka johdosta työn- antajalla on oikeus saada rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/73, myöhempine muutoksineen) nojalla palkkaa vastaava korvaus. Palkan mak- samisen edellytyksenä on, että asianomistaja on ilmoittanut rikoksesta poliisille, vaati- nut syytteen nostamista tai esittänyt asiassa rangaistusvaatimuksen eikä tätä toimen- pidettä ole asianomistajarikoksen osalta myöhemmin peruutettu. Sairausajan palkka peritään takaisin, mikäli työnantajalle ei näyttelijän laiminlyönnin vuoksi makseta edellä mainitun lain mukaista korvausta.

Soveltamisohje

Näyttelijällä on oikeus saada rikoksen johdosta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä sairausva- kuuslain mukaista päivärahaa ja rikosvahinkolain mukaista korvausta. Tämän vuoksi teatterin tulee hakea korvauksia sekä Kansaneläkelaitokselta että valtiokonttorilta (molemmat hake- mukset voidaan jättää Kelalle).

37 § Työtapaturma ja ammattitauti

1. Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslainsää- dännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairaudesta, ammat- titaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta, näyttelijällä on oikeus saada

1) varsinainen palkkansa enintään 120 kalenteripäivän ajalta,

2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalen- teripäivän ajalta ja

3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajalta.

2. Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan sovelletaan 35 §:n 5. ja 7. kohdan määräyksiä.

3. Työnantaja voi päättää, että tämän pykälän mukaista palkkaa maksetaan ennakko- na ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

4. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta korvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairaus- ajan palkkaan 35 §:n mukaan. Mikäli oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole tai palkka on pienempi kuin ennakkona maksettu palkka, näyttelijä on velvollinen mak- samaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan siitä takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla näyttelijän palkasta työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukainen kuittaus.

5. Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä oikeutta 35 §:ssä mainittujen etujen saamiseen.

Soveltamisohje

Palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen. Kalenteri- vuoden vaihtuminen ei vaikuta tässä pykälässä tarkoitettuun sairausajan palkkaan.

Näyttelijään ei sovelleta 60 päivän karenssia, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapa- turmasta tai ammattitaudista.

Esimerkki:

A on sairastanut työtapaturman johdosta ja edut ovat määräytyneet 37 §:n 1. kohdan mukaan. A paranee ja palaa työhön vuodeksi. Tämän jälkeen A joutuu leikkaukseen saman työtapa- turman aiheuttaman vamman vuoksi. Tältä viimeksi mainitulta työkyvyttömyysajalta A saa edelleen 37 §:n 1. kohdan tarkoittamat edut ja sairausloma tulkitaan edellisen sairausloman jatkoksi.

Työtapaturman ja ammattitaudin käsite on määritelty tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitau- tilaissa.

38 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus

1. Näyttelijälle, jolle on työsuhteen perusteella myönnetty toistaiseksi työkyvyttömyys- eläke tai määräajaksi kuntoutustukea, ei myönnetä sairauslomaa enää palkallisena siitä alkaen, kun hänen ehdoton oikeutensa palkan saamiseen sairausloman ajalta on päättynyt. Ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun eläketapahtumaan tai määräaikaiseen kuntoutustukeen johtaneen sairauden perusteella on myönnetty palkallista sairaus- lomaa yhteensä 180 kalenteripäivän ajalta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan.

Soveltamisohje

Työntekijäin eläkelain (395/1961) 19 c §:ssä ovat säännökset takautuvasti myönnetyn työky- vyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Em. pykälän mukaan eläke maksetaan työnantajalle vain edellyttäen, että ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

2. Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty näytteli- jälle siten, että se alkaa ennen kuin näyttelijän ehdoton oikeus palkalliseen sairaus- lomaan on 1 kohdan mukaan päättynyt, päättyy näyttelijän ehdoton oikeus palkalli- seen sairauslomaan 1 kohdasta poiketen työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikai- sen kuntoutustuen alkamiseen.

Soveltamisohje

Määräaikainen kuntoutustuki

Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan näyttelijä on palkattomalla työvapaalla eikä sairaus- lomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu. Määräaikaista kuntoutustukiaikaa ei siis katsota sairaus- loma-ajaksi sovellettaessa 35 §:n 4 kohdan määräystä enintään 12 kuukauden jatkuvasta pal- kallisesta sairauslomasta. Kuntoutustukiaika otetaan huomioon palvelussuhteen kestoaikana laskettaessa 35 §:n 2 kohdassa mainittua karenssiaikaa. Kyseinen aika luetaan myös henki- lökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi siltä osin kuin palkaton virka-

/työvapaa yleensäkin.

Jos määräaikaiselta kuntoutustuelta palannut sairastuu uudelleen muuhun kuin kuntoutustuen maksamiseen johtaneeseen sairauteen, sairausajan palkka maksetaan 35 §:n mukaisesti. Jos kysymyksessä on sama sairaus, joka on aikaisemmin johtanut määräaikaisen kuntoutustuen maksamiseen, sovelletaan 38 §:n määräyksiä, ellei ole kulunut vähintään vuosi työnteon al- kamisesta määräaikaisen kuntoutustuen päättymisen jälkeen. Tällöin työkyvyttömyyden kat- sotaan aiheutuvan eri sairaudesta.

3. Mikäli eläkepäätös tai kuntoutustukipäätös viipyy ja hakemuksen perusteena ole- van sairauden takia on jo myönnetty 180 kalenteripäivältä palkallista sairauslomaa, voidaan palkallista sairauslomaa myöntää harkinnan mukaan enintään 185 kalen- teripäivän ajalta saman kalenterivuoden kuluessa jolloin palkka on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta 37 §:ssä tarkoitetun sairausloman palkka- ukseen.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osatyökyvyttömyys- eläkkeelle jäävään henkilöön.

Tässä soveltamisohjeessa eläkkeellä tarkoitetaan myös määräaikaista kuntoutustukea. Määräyksiä sovelletaan, kun näyttelijälle on annettu ns. B-todistus eläkkeen hakemista varten tai kun eläkehakemus on pantu vireille. Näyttelijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle eläkehakemuksen vireillepanosta. Sen jälkeen, kun eläke on lainvoimaisella päätöksellä myönnetty, palkkaus on viimeistään korjattava tämän pykälän määräysten mukai- seksi ja mahdollisesti liikaa maksettu palkka perittävä takaisin.

Mikäli eläkehakemus hylätään lainvoimaisella päätöksellä, maksetaan sairausloma-ajan palk- ka 35 §:n määräysten mukaisesti. Jos palkkaa on maksettu 38 §:n mukaan, maksetaan jälki- käteen 35 ja 38 §:n mukaisten palkkojen välinen erotus.

Mikäli eläkehakemus hylätään ja päätöksestä valitetaan, maksetaan palkkaus edelleen 38 §:n määräysten mukaisesti. Sen jälkeen, kun valitus on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, kor- jataan sairausajan palkkaus tarvittaessa päätöksen lopputuloksen edellyttämällä tavalla.

Mikäli eläkehakemus hylätään ja näyttelijä panee välittömästi uudelleen vireille eläkehake- muksen, maksetaan palkka edelleenkin 38 §:n mukaan. Mikäli tämäkin eläkehakemus hylä- tään lainvoimaisella päätöksellä eikä uutta eläkehakemusta enää tehdä, korjataan palkka 35

§:n mukaiseksi koko sairausloma-ajalta eli maksetaan 35 ja 38 §:n mukaisten palkkojen ero- tus jälkikäteen. Mikäli taas eläke myönnetään, maksetaan palkka 38 §:n mukaan eläketapah- tumaan johtaneen sairauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavissa sairaustapauksissa tarkistetaan lääkärintodistukset yleensä ainakin kulumassa olevalta ja sitä edeltävältä vuodelta sen seikan selvittämiseksi, onko kysymyksessä sama sairaus vai ei. Jos kuitenkin esimerkiksi jo marraskuussa 2009 al- kanut sairausloma on jatkunut keskeytymättä vuoteen 2011, tarkistetaan lääkärintodistukset myös vuoden 2011 osalta.

Esimerkki 1

B on ollut maalis-huhtikuussa sairaslomalla 60 kalenteripäivää, jolta ajalta hänelle on makset- tu täysi palkka. Syyskuussa hän sairastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tältä sairausloma-ajalta hänelle maksetaan 2/3 palkkaa 120 kalenteripäivältä ja seuraavan vuoden alusta lukien edelleen 2/3 palkkaa 60 kalenteripäivältä eli eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella maksetaan palkkaa kaikkiaan 180 kalenteripäivältä. Kalenterivuoden vaihtuminen ei oikeuta uudestaan täyteen palkkaan.

Esimerkki 2

C on ollut heinäkuun loppuun mennessä sairauslomalla 180 kalenteripäivää, miltä ajalta hä- nelle on maksettu 60 päivältä täysi palkka ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Marraskuussa hän sai- rastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tältä sairausloma-ajalta hänelle ei marras–joulukuussa makseta palkkaa, mutta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien hänelle maksetaan eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella 60 päivältä täyttä ja 120 päiväl- tä 2/3 palkkaa. Koska C:lle ei tässä tapauksessa edellisenä kalenterivuonna ole voitu maksaa eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteella ollenkaan palkkaa eikä palkka siis ole mis- sään vaiheessa alentunut 2/3:aan, maksetaan palkka vuoden alusta täytenä.

Esimerkki 3

D on vuoden alussa ollut sairauslomalla 108 kalenteripäivää, miltä ajalta hänelle on maksettu 60 päivältä täyttä ja 48 päivältä 2/3 palkkaa. Syyskuussa hän sairastuu toiseen sairauteen, mikä johtaa eläketapahtumaan. Tämän sairauden perusteella hänelle maksetaan kyseisen ka- lenterivuoden puolella 2/3 palkkaa 72 kalenteripäivältä, minkä jälkeen palkkaa ei asianomai- sena kalenterivuonna makseta. Seuraavan kalenterivuoden alusta lukien hänelle maksetaan 108 kalenteripäivältä 2/3 palkkaa eli hän saa eläketapahtumaan johtavan sairauden perusteel- la kaikkiaan palkkaa 180 kalenteripäivältä (72 päivää + 108 päivää).

Esimerkki 4

E on kalenterivuoden loppuun mennessä saanut muun sairauden perusteella täyttä palkkaa 15 kalenteripäivältä ja eläkkeelle johtaneen sairauden perusteella täyttä palkkaa 30 kalenteri- päivältä. Vuoden vaihteen jälkeen E:lle maksetaan eläkkeelle johtaneen sairauden perusteella täyttä palkkaa vielä 15 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen 2/3 palkkaa 135 kalenteripäivältä.

39 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Äitiysvapaan palkallisuus

1. Näyttelijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinai- nen palkkansa edellyttäen, että

1) näyttelijä on ollut ao. teatterin palveluksessa työsuhteessa välittömästi en- nen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta,

2) äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan ai- ottua alkamista,

3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuu- tuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

Soveltamisohje

Näyttelijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa (viittausmääräys). Xxxxxxxx- suhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus äitiysvapaan palkkaetuihin.

2. Äitiysvapaan palkkaan sovelletaan 35 §:n 5. kohdan määräyksiä.

Soveltamisohje

Teatterin oikeudesta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan on määräys 40

§:ssä.

3. Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia.

4. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.

Kokonaissuunnitelman tekeminen

5. Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan äitiysvapaata haettaessa isyysvapaan ja äi- tiys- tai isyysvapaata haettaessa vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

40 § Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysra- haan sekä eräisiin muihin korvauksiin

1. Työnantajalla on oikeus saada sairausloman ja äitiysvapaan ajalta maksettua palk- kaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta.

Soveltamisohje

Jos päivä- tai äitiysrahaa on jostakin syystä suoritettu näyttelijälle samalta ajalta, jolloin hänel- le on suoritettu palkkaetuja, vähennetään palkkaa sairaus- tai äitiysrahan määrällä.

2. Saadakseen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta palkkaetuja näyttelijän on nouda- tettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos teatteri menettää näyttelijän laiminlyönnin tai toimenpitei- den seurauksena sille kuuluvan etuuden, 35, 37 ja 39 §:n mukaisia palkkaetuja vä- hennetään menetystä vastaavalla määrällä.

41 § Tilapäinen hoitovapaa

1. Näyttelijällä on oikeus saada työlomaa hänen äkillisesti sairastuneen alle 10 vuo- den ikäisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10 vuotiaan lapsen taikka vammaisen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi silloin

kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi. Työlomaa on oikeus saada saman sai- rauden perusteella enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lapsen molemmat van- hemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Soveltamisohje

Näyttelijän tilapäisestä hoitovapaasta on säädetty työsopimuslaissa.

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, näyttelijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Täl- löin on kuitenkin pyrittävä siihen, että pääharjoitus ja esitykset eivät vaarannu eivätkä poissa- olot lisää harjoituskertoja. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoi- topaikassa tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosi- asialliset hoitomahdollisuudet.

Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verratta- vissa alle 10-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat kehitysvammaiset lapset, ja vamman vaikeudesta riippuen muut aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai sokeritauti. Näyttelijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.

Työloman enimmäismäärä on neljä työpäivää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista (palkatonta) työlomaa.

2. Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta pe- räkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Mikäli lapsi sairastuu kesken työvuoron, palkallinen aika on enintään kolme seuraavaa kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että kumpikin vanhemmista on ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdos- ta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden suorittaminen, reservin ker- tausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi.

Soveltamisohje

Lapsen sairastumispäivää seuraava päivä on ensimmäinen tässä tarkoitettu palkallinen päivä siitä riippumatta, onko lapsi sairastunut näyttelijän vapaapäivänä tai kesken tämän työpäivän. Mikäli lapsi sairastuu kesken työpäivän, maksetaan lapsen sairastumispäivältä yleensä palkka työvuoron loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava työpäivä on tässä tarkoitettu ensimmäi- nen palkallinen työlomapäivä. Palkallista aikaa ovat sairastumispäivää seuraavat kolme pe- räkkäistä kalenteripäivää siitä riippumatta, ovatko nämä työpäiviä vai eivät.

Jos näyttelijä ei lapsen sairastumispäivänä saavu lainkaan työhön, tämä päivä on ensimmäi- nen palkallinen työlomapäivä.

Vanhemmalla tarkoitetaan myös aviopuolisoa tai avopuolisoa, joka huoltaa samassa talou- dessa asuvia puolison lapsia.

Kodin ulkopuolisella työllä tarkoitetaan muualla kuin varsinaisessa asuinpaikassa suoritetta- vaa työtä, josta asianomainen saa pääasiallisen toimeentulonsa. Esim. yksityisyrittäjän puoli- so voi saada palkallista työlomaa, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Jos aviopuoliso opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta on lapsen sairastuessa kotona, esim. viikonloppuna, lomalla tms. syystä, toisella puolisolla ei ole oikeutta palkalliseen työlomaan. Sama koskee asevelvollista tms.

Jos muuta hoitajaa ei lapselle ole saatavana ja esim. puolisoiden työvuorot mahdollisine mat- ka-aikoineen menevät osaksi päällekkäin, on kysymyksessä tässä tarkoitettu palkallinen työ- loma. Samoin menetellään, jos esim. puolison työmatka tai sairaalassa hoidettavana olo es- tää häntä tosiasiallisesti hoitamasta lasta.

3. Työnantajalle on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja sen arvioidusta kestoajasta. Näyttelijän on esitettävä luotettava selvitys ti- lapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Soveltamisohje

Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta katsotaan esim. terveydenhoitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

42 § Opintovapaa

1. Opintovapaalakia sovellettaessa

1) palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on kes- kimäärin vähintään 19 tuntia viikossa,

2) synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyk- sestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.

Soveltamisohje

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/79) ja opintovapaa-asetuksessa (864/79).

Seitsemän päivää ylittävää työkyvyttömyysaikaa ei lueta opintovapaaksi, vaan se on yleensä sairauslomaa. Työkyvyttömyyden päätyttyä opintovapaa jatkuu.

Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttö- myyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aiemmin tai kestä kauempaa. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työky- vyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.

2. Opintovapaalain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ammattiyhdistyskoulutuksena pidetään liitteenä 6 olevan näyttelijän koulutussopimuksen 5 §:ssä tarkoitettua kou- lutusta. Ammattiyhdistyskoulutusajasta jätetään kuitenkin enintään 30 kalenteripäi- vää saman kalenterivuoden aikana lukematta opintovapaa-ajaksi, mikäli teatteri on maksanut näyttelijälle palkkaetuja sanotulta ajalta.

3. Opintovapaalain mukaisena koulutuksena pidetään myös koulutussopimuksen 4 §:ssä tarkoitettua ilmaisuteknistä sekä muuta perus-, jatko- ja täydennyskoulutus- ta, ja se luetaan 1. kohdassa tarkoitetuksi opintovapaa-ajaksi.

43 § Eräät työlomat

1. Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/99) 53 §:n 1 momentin no- jalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai vä- estönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä.

2. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai parisuhteen rekis- teröimispäivä, avio- tai avopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, van- hemman, em. puolison vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä.

Soveltamisohje

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat em. päivät eivät oikeuta saamaan vas- taavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

3. Työnantaja harkitsee, maksetaanko muun kuin edellä tässä luvussa mainitun syyn vuoksi myönnetyn työloman ajalta palkkaa ja jos maksetaan, niin minkä verran. Sama koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka työlomaa ei ole myön- netty.

4. Tämän pykälän soveltaminen ei saa vaarantaa pääharjoituksia eikä esityksiä eikä lisätä harjoituskertoja.

Soveltamisohje

Harkinnanvaraisella työlomalla tarkoitetaan sellaisia työlomia, joita teatteri ei ole lain tai sopi- musmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään, esim. sairauden, tapaturman, raskau- den tai synnytyksen vuoksi.

Sopimusosapuolten mielestä olisi teattereissa syytä omaksua mahdollisimman yhdenmukai- nen käytäntö harkinnanvaraisten työlomien myöntämisen perusteista, palkallisuudesta jne. ja tiedottaa nämä perusteet työntekijöille.

VI LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

44 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu

Työnantaja suorittaa teatterin palveluksessa olleen näyttelijän kuoltua ryhmähenkiva- kuutusta vastaavan taloudellisen edun siten, kuin siitä on työehtosopimuksin sovittu kuntien työntekijäin osalta.

45 § Työnantajan hankkimat/näyttelijän omat varusteet

Työnantaja hankkii kaikki esityksen vaatimat varusteet. Jos näyttelijä käyttää omia va- rusteitaan, työnantaja maksaa hänelle korvauksen, josta sovitaan erikseen. Työnanta- jan varustetta tai materiaalia ei saa käyttää muuhun kuin työnantajan osoittamaan tar- koitukseen. Jos näyttelijä hävittää hänelle luovutetun varusteen, hän on korvausvelvol- linen. Vastaavasti työnantaja korvaa näyttelijän varusteen sen vahingoittuessa työnan- tajan työssä.

46 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset

1. Esityksessä tai harjoituksessa otetun valokuvan taikka ääni- tai kuvatallenteen teat- teri voi korvauksetta käyttää ja esittää julkisesti epäkaupallisessa tarkoituksessa toimintansa esittelemiseksi ja ohjelmistonsa markkinoimiseksi. Käyttämiseen tai julkiseen esittämiseen ei saa liittyä muun toiminimen mainontaa.

Teatteri voi luovuttaa tallenteen Teatterimuseon arkistoon kulloinkin voimassa ole- van Teatterimuseon audiovisuaalista arkistoa koskevan teatterialan järjestöjen ja Teatterimuseon välisen sopimuksen mukaisesti.

2. Näyttelijällä on oikeus tutustua ennakolta siihen informaatioon, jonka teatteri hä- nestä henkilönä julkistaa.

3. Teatterin toimesta harjoitettua ohjelmaa tai osia siitä saa esittää vain teatterin toi- mesta tai luvalla. Lisäksi on otettava huomioon tekijänoikeuslain määräykset.

47 § Työskentely muun työnantajan palveluksessa

1. Työaikana tehtävään muuhun työhön tulee pyytää kirjallinen lupa.

2. Näyttelijän työstä toisessa teatterissa näyttelijä ilmoittaa työnantajalle.

3. Em. määräykset eivät sido näyttelijää loman aikana.

Viittausmääräys

Työsopimuslain 3 luvun kilpailevaa toimintaa koskeva 3 §.

48 § Vuosittaiset lahjanäytännöt

Työnantaja antaa, mikäli mahdollista, vuosittain hakemuksesta yhdelle tai useammalle näyttelijälleen yhteisen lahjanäytännön kotimaista tai ulkomaista opiskelua varten tai sen korvauksena näyttelijäyhdistyksen kanssa sovitun summan.

49 § Näyttelijän oikeus lääkärissä käynteihin

Näyttelijä voi maksutta kääntyä teatterin osoittaman lääkärin puoleen. Lisäksi näytteli- jällä on oikeus teatterin kustannuksella kääntyä teatterin osoittaman korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin puoleen. Muista erikoislääkäripalveluista päättää työnan- taja.

50 § Päihdeasioiden käsitteleminen

Näyttelijään sovelletaan soveltuvin osin kuntien päihdeohjelmaa.

51 § Understudy-tehtävät

Soveltamisohje

Understudy-määräyksellä tarkoitetaan tehtävää, jossa näyttelijä opettelee ja pitää yllä jonkun toisen näyttelijän roolia asettuakseen tarvittaessa hänen tilalleen. Understudy-järjestelmää voidaan käyttää turvaamaan vain teatterin kannalta merkittäviä produktioita tilanteissa, joissa esityksiä ei voida muutoin turvata.

Teatteri ilmoittaa produktion roolijaon yhteydessä keskeiset understudy-tehtävät.

Näyttelijälle määrättyyn understudy-tehtävään on osoitettava riittävä määrä harjoitus- aikaa, jotta rooli on sen vaativuus huomioon ottaen mahdollista esittää. Roolin suorit- tamiseen liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vieraili- joiden osalta tulee aina erikseen työsopimuksessa sopia understudy-tehtävien teettä- misen mahdollisuudesta ja korvaamisesta.

Soveltamisohje

Teatterissa laaditaan yhteistyössä näyttelijöiden ja teatterin edustajien välillä paikallinen toi- mintamalli understudy-työn harjoittelemisesta, ylläpitämisestä, esittämisestä ja korvaamisesta.

Teatterin on hyvissä ajoin arvioitava ohjaajan kanssa understudy-tehtävän laajuus ja suunni- teltava harjoitukset siten, että understudy-tehtävät voidaan huomioida riittävästi ja asianmu- kaisesti sekä tiedotettava tästä asianomaiselle understudy-tehtävään määrätylle ja työryhmäl- le.

Roolin ylläpitämisestä tulee huolehtia siten, että jokaista alkavaa neljää viikkoa kohden osoite- taan 4 tuntia työaikaa.

Jos understudy-tehtävään ei voida osoittaa riittävää määrää työaikaan mahtuvaa harjoitusai- kaa, on understudy-tehtävän harjoitusaikataulusta ja mahdollisesti tarvittavan ylimääräisen työn korvaamisesta sovittava.

A-roolin understudylle on järjestettävä mahdollisuus yhteen läpimenoon ennen julkista esitys- tä.

VII LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

52 § Neuvottelumenettely

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys on työnantajan edustajan ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään.

2. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää teh- tävään määrätyn, työnantajaa edustavan toimihenkilön ja paikallisen ammattiyhdis- tyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut).

3. Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa, joita käydään allekirjoittaneiden järjestöjen kesken.

4. Vaatimus liittoneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtä- vä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

5. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saat- taa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa.

6. Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja liittoneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen koh- teeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Liittoneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti.

7. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yh- teisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti il- moittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

8. Paikallis- ja liittoneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotte- luosapuolten sopimalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin paikallisneuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittoneuvotteluissa käsitel- täväksi, on paikallisneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa selostettava erimielisyy- den aiheena oleva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirjasta on lähe- tettävä kappale molemmille sopimusosapuolille.

53 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

1. Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen ka- lenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapah- tuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

2. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä so- pimuksessa tarkoitetut liittoneuvottelut. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittoneuvottelujen päättymisestä.

LIITE 1: VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN SOPIMUS

Tämä sopimus ja sen vähimmäispalkkiot on hyväksytty ammattiteattereiden palveluksessa olevan näyttelijän vierailusopimukseksi.

Teatterin nimi:                                         ottaa

Näyttelijän nimi:                                    esiintymään

                                     nimisessä näytelmässä

                                               osassa seuraavin sopimusehdoin:

1. Osa luokitellaan A / B tehtäväksi.

Osaluokittelussa tulee ottaa huomioon roolihenkilön asema näytelmän kokonaisuu- dessa. Osaluokittelun suorittavat näytelmän ohjaaja ja taiteellinen johto.

2. Sopimus on voimassa     /     20    -     /    20    .

3. Näytelmän arvioidun valmistautumisaikataulun puitteissa sijoitetaan näytelmän har- joitukset ajalle     /     20    -     /    20    .

Ensi-ilta on     /     20    .

4. Palkkioksi näyttelijä saa        euroa/näytäntö/pääharjoitus.

Palkkion määräytymisperusteena on mm. näyttelijän työkokemus, koulutus ja am- matinhallinta.

Harjoituksesta maksetaan 50 prosenttia näytäntöpalkkiosta. Näytäntöpalkkio taataan vähintään 15 esityskerralta.

Jos työlistalla ollut näytäntö teatterista johtuvasta syystä peruutetaan vähemmän kuin 10 vuorokautta ennen näytäntöä, näyttelijälle maksetaan 75 prosenttia näytän- töpalkkiosta.

Jos työlistalla ollut harjoitus teatterista johtuvasta syystä peruutetaan vähemmän kuin 10 vuorokautta ennen harjoitusta, näyttelijälle maksetaan 75 prosenttia harjoi- tuspalkkiosta.

5. Vähimmäispalkkiot sisältyvät esitykseen, valmistavaan tai pääharjoitukseen käytet- tävänä työaikana korkeintaan 4 tuntia. Mikäli käytetty työaika ylittää 4 tuntia, makse- taan ylittävältä osin tuntipalkka, joka saadaan jakamalla esityspalkkio 7,5:llä. Ylityk- set lasketaan ja korvataan kultakin alkavalta puolelta tunnilta.

Soveltamisohje:

Minimipalkkio, jos esitykseen käytetty aika 4,5 h = minimipalkkio + 1/2 h palkka Minimipalkkio, jos esitykseen käytetty aika 5,0 h = minipalkkio + 1 h palkka

6. Sunnuntaityökorvauksena maksetaan tehtävän edellyttämä palkkio kaksinkertaise- na.

7. Vuosilomakorvaus määräytyy vuosilomalain 9 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että lomakorvauksen suuruus on 12 prosenttia vuosilomalain 9 §:ssä tarkoitetusta pal- kasta. Lomakorvaus maksetaan viimeisen palkkionmaksun yhteydessä. Jos työ- suhde jatkuu seuraavalle näytäntökaudelle maksetaan lomakorvaus (edellisen) näy- täntövuoden päättyessä.

8. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa kunkin kuukauden viidentenätois- ta/viimeisenä päivänä.

9. Edellä 3 §:ssä määriteltyä harjoitusajanjaksoa on pyrittävä noudattamaan, ellei ole erityisiä syitä sen muuttamiseen. Harjoitusaikataulu annetaan tiedoksi kuten vakitui- sille näyttelijöille.

10. Sopimusta uusittaessa siihen tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alustava näy- täntösuunnitelma kulloinkin näytäntökauden alussa koko näytäntökaudeksi.

11. Teatteri korvaa vierailijan matkakulut kaikilta vierailupäiviltä kunnallisen matkus- tusohjesäännön mukaisesti.

Matkustamisesta on sovittu                      

Majoituksesta on sovittu                       

12. Xxxxxxxx antaa vierailusopimuksen päättyessä näyttelijälle työtodistuksen.

13. Jos näyttelijä syyllistyy rikkomukseen, joka voimassa olevan näyttelijöiden teatteri- työehtosopimuksen mukaan voi johtaa erottamiseen tai jos jompikumpi sopijapuoli ilman toisen sopijapuolen suostumusta katkaisee työsuhteen, maksakoon toiselle sopijapuolelle 15 näytännön palkkiota vastaavan summan.

14. Muissa suhteissa, kuin tässä sopimuksessa sovituissa, kumpikin sopijapuoli sitou- tuu noudattamaan näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen määräyksiä.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle.

Paikka:     p:nä           kuuta 20  

Teatteri Näyttelijä

LIITE 2: VIERAILUSOPIMUKSEN VÄHIMMÄISPALKKIOT

Palkkiot

1.3.2014 lukien:

A-rooli 179,22 euroa

B-rooli 149,87 euroa

1.7.2014 lukien:

A-rooli 180,60 euroa

B-rooli 151,02 euroa

1.7.2015 lukien:

A-rooli 181,32 euroa

B-rooli 151,62 euroa

Korotukset tämän jälkeen sopimuskauden korotusten mukaisesti.

LIITE 3: NÄYTTELIJÄIN KIERTUESOPIMUS JA MATKAOHJESÄÄNTÖ

1 § Yleistä

1. Tämä liite koskee matkoja ja teatterin ulkopuolella tapahtuvia näytäntöjä kotimaas- sa. Muista vierailuista sovitaan kussakin tapauksessa näyttelijäyhdistyksen kanssa.

2. Näyttelijälle ilmoitetaan työsopimusta solmittaessa teatterissa vallitseva kiertuekäy- täntö.

3. Kulkeminen ja kuljetus työnantajan määräämästä lähtöpaikasta tehtävän varsinai- seen suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen luetaan työaikaan.

4. Jos virkamatkaksi luettavasta matkasta suoritetaan matkakustannusten korvaus ja mahdollinen päiväraha, luetaan matkaan käytetystä ajasta työajaksi ainoastaan se aika, joka on kulunut virkatehtäväksi luettavien tehtävien suorittamiseen. Sen joh- dosta, että työntekijä on käyttänyt työaikaansa virkamatkaksi luettavan matkan suo- rittamiseen, älköön hänen työaikaansa pidennettäkö.

2 § Matkakustannusten korvaukset

1. Sen lisäksi, mitä tässä liitteessä on sovittu, matkakustannusten korvaukset määräy- tyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja matkakustannusten korva- uksia koskevan liitteen mukaisesti.

2. Korvaukseen oikeuttava matka ei ole matka asunnosta toimi-, työ- tai kokoontumis- paikkaan ja takaisin (työmatka).

3. Virkamatkaksi luettavaksi matkaksi katsotaan sellainen työnantajan asiassa tehty matka, joka ei kuulu työntekijän tavanomaisiin tehtäviin ja joka perustuu asianomai- sen teatterin hallintoelimen tai johdon antamaan määräykseen.

4. Virantoimitusmatkaksi luettavaksi matkaksi katsotaan matka, joka liittyy työntekijän tavanomaisiin tehtäviin ja suoritetaan teatterin toiminta-alueella tai sen ulkopuolella yhden matkavuorokauden aikana. Kuitenkin sellainen matka, joka kuuluu työnteki- jän tavanomaisiin tehtäviin, katsotaan virkamatkaksi luettavaksi matkaksi, mikäli jo matkaa järjestettäessä tiedetään, että sen aikana joudutaan majoittumaan ja yöpy- mään.

3 § Erityisiä määräyksiä

1. Edellä 1 §:n 1. kohdassa tarkoitetuista matkoista ilmoitetaan samalla tavalla kuin teatterin muustakin työstä lähtö- ja arvioituine paluuaikoineen.

2. Virantoimitusmatkaksi luettavilla matkoilla matkoihin kulunut sekä näytäntöjen väli- nen aika on työaikaa.

3. Lähtö matkalle voi tapahtua aikaisintaan kymmenen tuntia edellisen työpäivän tai kaksi tuntia edellisen työjakson päättymisen jälkeen, jollei paikallisesti toisin sovita.

4. Virka- ja virantoimitusmatkaksi luettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin matkan ja työntekijän hoidettavien tehtävien tar- koituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista.

5. Jos näyttelijän kiertue- ja matkaohjesäännössä tarkoitettu työ jatkuu klo 00.00 jäl- keen, luetaan työaika edelliseen vuorokauteen kuuluvaksi.

LIITE 4: PAIKKAUSOHJESÄÄNTÖ

1 §

Jos näyttelijä joutuu asettumaan toisen näyttelijän tilalle ja oppimaan hänen tehtävän- sä kahdessa päivässä tai sitä lyhyemmällä valmistautumisajalla, hän saa vakinaisen palkkansa lisäksi 15 tunnin palkan jokaiselta alkavalta 30 riville kirjoitetulta A4- kokoiselta sivulta.

2 §

Jos näyttelijä saa tehtäväänsä varten valmistautumisaikaa enemmän kuin kaksi päi- vää, teatterilla on oikeus paikkauskorvauksen suuruutta laskiessaan ottaa vähennyk- senä huomioon 45 riviä päivässä puolen päivän tarkkuudella niiltä päiviltä, jolloin näyt- telijä ei tee muuta teatterin hänelle määräämää työtä. Jokaisesta tämän jälkeen annet- tavasta harjoituskerrasta teatterilla on oikeus vähentää korvattavasta rivimäärästä 22.

3 §

Korvattavien rivien laskemisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

- puherivi on 60 kirjainpaikan, laulurivi kolmen lauletun tahdin ja runorivi yhden säkeen pituinen;

- puherepliikin 10 kirjainpaikan loppuriviä ei oteta huomioon;

- parenteeseja ei xxxxx xxxxxxxx;

- isku lasketaan yhdeksi riviksi.

4 §

Jos tehtävän merkitys on suurempi kuin riviluku edellyttää, on palkkiosta sovittava etu- käteen kussakin tapauksessa erikseen.

5 §

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi teatteri ja näyttelijä voivat paikkauskorvauksesta sopiessaan ottaa huomioon myös tehtävän vaativuuden, tuttuuden ja syventymisajan.

6 §

Mikäli erittäin pakottavista syistä joudutaan tilanteeseen, jossa näyttelijä joutuu aset- tumaan toisen näyttelijän tilalle niin poikkeuksellisen nopeasti ja niin harvoina esiinty- miskertoina, että hän esiintyy roolivihko kädessään, maksetaan hänelle 50 % täysi- määräisestä paikkauskorvauksesta. Osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan välttämään tällaisia tilanteita.

7 §

Kiistanalaisissa kysymyksissä arvion suorittavat teatterin taiteellinen johto ja luotta- musmies.

8 §

Paikkaustapauksissa näyttelijälle suoritetaan korvauksena vähintään 15 tunnin palkka ja enintään korkein teatterissa näyttelijälle maksettu henkilökohtainen palkka.

9 §

Paikkaustapaukseksi ei katsota tehtävää, jonka näyttelijä saa

- työryhmän sisällä vaihdossa toisen näyttelijän kanssa harjoitusajalla, kun xxx- xxxxxxxxx määrä harjoituskertoja on vielä jäljellä;

- palatessaan sairaus-, äitiys-, opinto- tai muulta vastaavalta lomalta tai vapaalta entiseen rooliinsa, jolloin häneen sovelletaan työehtosopimuksen 5 §:n 8. koh- dan määräyksiä.

10 § Vierailevan näyttelijän käyttäminen paikkaustehtävissä

1. Tätä sopimusta sovelletaan myös vierailevaan näyttelijään, jonka vähin palkkio paikkaustapauksessa on kaksi ylimääräistä näytäntöpalkkiota. Teatterilla on oikeus vähentää paikkauskorvauksen sivumäärästä annettua valmistautumisaikaa vastaa- va oppimisvelvollisuus, joka on 45 riviä vuorokaudessa, jolloin annetuista harjoituk- sista ei suoriteta lisävähennyksiä.

2. Vierailut, joissa näyttelijä asettuu toisen näyttelijän tilalle hänelle entuudestaan tut- tuun tehtävään eikä näin ollen joudu oppimaan tehtäväänsä poikkeuksellisen nope- asti, jäävät nämä sopimuksen ulkopuolelle ja palkkiosta tulee sopia kussakin tapa- uksessa erikseen.

LIITE 5: VAPAALIPPUSOPIMUS

1. Teatterin kuukausipalkkaisella näyttelijällä on oikeus saada näytäntökuukaudessa vähintään neljä vapaalippua muihin kuin ensi-iltanäytäntöihin. Tarkemmasta käy- tännöstä sovitaan teatterikohtaisesti.

2. Vapaalipuista peritään teatterikohtaisesti määritelty perusmaksu. Näin kertyneistä vapaalipputuloista vähintään puolet luovutetaan teatterin opintorahastolle.

3. Opintorahaston hallinnossa on teatterin henkilökunnalla ja johtokunnalla tasaveroi- nen edustus. Rahasto tekee ehdotuksen vapaalippujen hinnasta (perusmaksusta) ja jakaa kertyneistä varoista koulutusapurahoja teatterin henkilökunnalle.

4. Perusmaksua korkeampaa vapaalippuhintaa perittäessä ei teatteri ole velvollinen maksamaan korotuksen osalta rahastolle lisäosuutta.

5. Näyttelijän perheen jäsenet pääsevät teatterin näytäntöihin asianomaisessa teatte- rissa sovitun käytännön mukaisesti.

6. Tällä sopimuksella ei huononneta teattereiden olemassa olevia vapaalippu- ja opin- torahastokäytäntöjä.

LIITE 6: NÄYTTELIJÄN KOULUTUSSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämän sopimus koskee ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausi- palkkaisia näyttelijöitä.

2 § Jatkuvan koulutustoiminnan periaate

Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yhteiskunnan kehittyminen, teatteritekniikan ja teatterityön luonteen muuttuminen ja erikoisvaatimusten täyttäminen edellyttävät jat- kuvaa koulutustoimintaa. Sopijapuolet kehottavat suhtautumaan myönteisesti tällai- seen koulutukseen.

3 § Koulutussuunnitelma

Näyttelijöiden ammatillinen osaaminen sekä osaamisen vaatimuksissa tapahtuvat muutokset arvioidaan vuosittain yhdessä näyttelijöiden kanssa. Arvioiden perusteella laaditaan vuosittainen koulutussuunnitelma, jonka toteuttamista seurataan yhteistoi- minnassa.

4 § Ilmaisutekninen ja muu perus-, jatko- ja täydennyskoulutus

1. Teatteri myöntää näyttelijälle, joka on saanut valtion taiteilija-apurahan vähintään puoleksi vuodeksi, anomuksesta palkatonta työlomaa koulutusta varten vähintään kaksi (2) kuukautta sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi seuraavan näytäntökauden alusta, edellyttäen, että näyttelijä on jättänyt anomuksensa teatte- rille kahdeksan (8) kuukautta ennen koulutuksen tai kurssin alkamista. Teatteri pyr- kii järjestämään työlomaa myös muuna aikana edellyttäen, että anomus on jätetty teatterille riittävän ajoissa. Myönnetty kahden kuukauden työloma ei vaikuta vähen- tävästi näyttelijän vuosilomaan eikä muihin palveluksen jatkumiseen liittyviin etuuk- siin.

2. Teatteri voi lähettää näyttelijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, jol- loin teatteri korvaa näyttelijälle tästä aiheutuneet suoranaiset kustannukset (kurssi- maksu, kurssiaineiston hankintakulut sekä matka- ja majoituskustannukset) hänen kuukausipalkkaansa vähentämättä. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suori- tetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten kor- vaamista koskevien määräysten mukaisesti.

3. Ammatilliseksi koulutukseksi sopijapuolet hyväksyvät Teatterikorkeakoulun, Tampe- reen yliopiston ja yhdessä järjestämänsä tai hyväksymänsä ammattikurssit. Niihin hyväksytylle näyttelijälle teatteri myöntää riittävän ajoissa jätetyn anomuksen perus- teella joko kokonaan tai osittain palkallista työlomaa kalenterivuodessa vähintään

- yhdelle näyttelijälle, mikäli teatterin näyttelijämäärä on 20 tai sitä pienempi,

- kahdelle näyttelijälle, mikäli teatterin näyttelijämäärä on 21 tai sitä suurempi.

Soveltamisohje

Osittainen palkallinen työloma tulee kysymykseen silloin, kun näyttelijä on koulutustaan varten saanut taloudellista tukea teatterilta tai muulta yhteisöltä.

5 § Ammattiyhdistyspoliittinen ja vastaava koulutus

1. Yhteistyön parantamiseksi ja työrauhan ylläpitämiseksi sopijapuolet suosittavat osapuolten yhteistä työsuhdeasioihin ja työturvallisuuteen liittyvää koulutustoimin- taa.

2. Luottamusmiehen, varaluottamusmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun, joka voi olla sama henkilö, osallistuessa sopijapuolten yhdessä järjestämiin tai näiden hyväksy- miin koulutustilaisuuksiin teatteri korvaa henkilön kuukausipalkkaa vähentämättä kurssista aiheutuneet suoranaiset kustannukset, kuitenkin enintään viideltä työpäi- vältä näytäntövuodessa. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suoritetaan kun- nallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista kos- kevien määräysten mukaisesti.

LIITE 7: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausipalk- kaisia näyttelijöitä.

2 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää Suomen Teatte- rit ry:n ja Suomen Näyttelijäliiton välillä solmitun näyttelijöiden teatterityöehtosopimuk- sen noudattamista, työnantajan ja näyttelijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoi- tuksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan säilyttä- mistä.

3 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan näyttelijää, jonka teatterin näyttelijäyhdistys on va- linnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

2. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen teatterin palveluksessa oleva näyttelijä sekä perehtynyt näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen säännöksiin, määräyksiin ja sopimuksiin sekä asianomaisen teatterin olosuhteisiin.

4 § Varaluottamusmies

1. Varaluottamusmiehen hoitaessa luottamusmiehen tehtäviä häneen sovelletaan tä- män liitteen määräyksiä.

2. Luottamusmies ja varaluottamusmies voivat tarvittaessa jakaa tehtävien hoitami- sen. Työnjaosta ilmoitetaan työnantajalle. Kuukausikorvaus maksetaan luottamus- miehelle, ellei osapuolten välillä toisin sovita.

5 § Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valitseminen

1. Teatterin näyttelijäyhdistys valitsee luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen. Vaali voidaan suorittaa myös työaikana ja -paikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse teatterin toimintaa.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja varaluottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava teatterille.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on

1) edustaa näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa sitä näyttelijäyhdistystä, joka on hänet valinnut,

2) välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia teatterin ja näyttelijöi- den välillä.

7 § Tietojen ja selvitysten saanti

Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä näyttelijän palkasta tai muista näyttelijän teat- terityöehtosopimukseen liittyvistä asioista, tulee luottamusmiehen saada kaikki kysy- myksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa edustamiensa näyttelijöiden kirjalliset työsopi- mukset.

8 § Neuvottelujärjestys

Palkkausta ja näyttelijän teatterityöehtosopimuksen ehtoja koskevat erimielisyydet py- ritään selvittämään teatterin edustajan ja luottamusmiehen välisellä neuvonpidolla. Jos asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan näyttelijöiden teatteri- työehtosopimuksen 52 – 53 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

9 § Luottamusmiehen asema

1. Näyttelijä on velvollinen noudattamaan näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksen määrittelemää työsopimusta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimies- tensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huoli- matta, että hän toimii luottamusmiehenä.

2. Näyttelijän tehtäviä lukuun ottamatta luottamusmiehenä toimivalle näyttelijälle ei il- man hänen suostumustaan saa määrätä lisätehtäviä. Häntä ei myöskään saa siirtää toiseen tehtävään, jonka palkkaus on aikaisemmasta tehtävästä maksettavaa palk- kaa alempi.

3. Työnantaja voi myöntää perustellusta syystä luottamusmiehelle luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten tilapäistä vapaata.

4. Luottamusmies saa lukea työajakseen sen ajan, jonka hän vapaa-aikanaan käyttää luottamusmiestoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Kun tällaiseen tehtävään kulunut aika voi muodostua myös ylityöksi, tämä seikka on otettava huomioon an- nettaessa luottamusmiehelle tehtäviä suoritettavaksi vapaa-aikana. Vapaa-ajalla tehtävästä työstä on sovittava työnantajan kanssa.

Soveltamisohje

Luottamusmiehen tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tärkeät kokoukset ja tapaa- miset on järjestettävä siten, että luottamusmiehen osallistumiselle ei ole esteitä. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuolelle on niiden järjestämisestä ja korvaa- misesta sovittava.

10 § Luottamusmiehen toimitilat

Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään sopiva tila, jossa hän voi säilyttää luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä.

11 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilai- suus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyt- tään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

12 § Vierailevien näyttelijöiden luottamusmies

Tässä sopimuksessa tarkoitettu luottamusmies edustaa myös vierailevaa näyttelijää, joka on valtuuttanut luottamusmiehen tähän tehtävään.

13 § Luottamusmieskorvaus

Luottamusmieskorvaus on 53 euroa kuukaudessa, jos edustettavia näyttelijöitä on vä- hintään viisi. Alle viittä näyttelijää edustavan luottamusmieskorvaus on 50 euroa kuu- kaudessa.

LIITE 8: TYÖPAIKKADEMOKRATIASOPIMUS

1 § Näyttelijäin edustus teatterin hallituksessa

1. Teatterin hallitukseen valitaan kaksi näyttelijäyhdistyksen ehdottamaa näyttelijää, joista yksityisissä teattereissa ainakin toisen tulee olla täysivaltainen hallituksen jä- sen.

2. Hallituksen näyttelijäedustajat saavat rajoituksitta ottaa osaa hallituksen yleis- ja yk- sityiskohtaiseen keskusteluun.

3. Teatterin hallituksen työvaliokuntaan tulee kuulua näyttelijäedustus. Teatterin halli- tuksen muihin keskuudestaan asettamiin jaostoihin ja työryhmiin tulee kuulua näyt- telijäedustus hallituksen näyttelijäedustajien harkinnan mukaan.

4. Näyttelijää, joka osallistuu edellä mainitulla tavalla hallituksen työskentelyyn, ei teat- teri saa tämän tehtävän johdosta painostaa tai erottaa.

5. Teatterinjohtajia, ohjaajia ja dramaturgeja kiinnitettäessä teatterin hallitus pyytää heistä ensin näyttelijäyhdistyksen lausunnon.

6. Hallituksessa sekä sen asettamissa valiokunnissa ja jaostoissa käsiteltyjä asioita ei saa hallituksen luvatta saattaa muiden tietoon.

7. Hallituksen sekä sen työvaliokunnan ja jaostojen kokoukset pidetään mikäli mahdol- lista aikana, jona näyttelijäedustajat voivat niihin teatterityön estämättä osallistua.

2 § Neuvottelukunta

1. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä teatterikohtaisesti määritellyt henkilökun- taa ja teatterin käytännön työtä koskevat asiat.

2. Neuvottelukuntaan kuuluu teatterin työsuhteessa olevan johdon ja eri työntekijä- ryhmien keskuudestaan valitsemia edustajia.

3. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuo- dessa, ja muulloinkin jos vähintään kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä niin vaa- tii. Xxxxxx on neuvottelukelpoinen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolmasosa neuvottelukunnan jäsenistä on läsnä.

4. Neuvottelukunnan kokousten päätökset tulee saattaa henkilökunnan tietoon.

5. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti työaikana. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuolelle, on niiden järjestämisestä ja korvaamisesta sovit- tava.

3 § Taiteellinen toimikunta

1. Taiteellisen toimikunnan tehtävänä on käsitellä teatterikohtaisesti määritellyt teatte- rin taiteellista suunnittelua ja työtä koskevat asiat.

2. Taiteelliseen toimikuntaan kuuluu teatterin johto sekä eri työntekijäryhmien keskuu- destaan valitsemia edustajia.

3. Taiteellisen toimikunnan puheenjohtaja toimii teatterin taiteellinen johtaja.

4. Taiteellinen toimikunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta ja muulloinkin jos vähin- tään puolet toimikunnan jäsenistä niin vaatii. Xxxxxx on neuvottelukelpoinen kun puheenjohtaja ja puolet jaoston jäsenistä on läsnä.

5. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti työaikana. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan säännöllisen työajan ulkopuolelle, on niiden järjestämisestä ja korvaamisesta sovit- tava.

4 § Tuotantokokous

1. Tuotantokokouksen tehtävänä on käsitellä teatterin tuotantoon liittyviä käytännön asioita.

2. Tuotantokokoukseen osallistuu teatterin johto sekä eri työntekijäryhmien edustajia.

3. Tuotantokokouksen puheenjohtajana toimii teatterin johdon edustaja.

LIITE 9: SOVELTAMISOHJE: NÄYTTELIJÄN VAPAAPÄIVIEN LASKEMINEN TYÖSUHTEEN KESTÄESSÄ OSAN NÄYTÄNTÖVUOTTA

Vapaapäivien lukumäärä näyttelijän työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden työ- suhteen alkamisen tai päättymisen johdosta lasketaan siten, että näyttelijän työsuh- teeseen sisältyvät kalenteripäivät alkavana tai päättyvänä näytäntövuotena jaetaan ka- lenterivuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu osamäärä kerrotaan näytän- tövuoden vapaapäivien lukumäärällä (111+vuosiloma). Vapaapäivien lukumäärästä vähennetään näyttelijän ansaitsemat vuosilomapäivät.

Esimerkki 1, kun näyttelijän vuosilomapäiviä vuodessa on 30

Näyttelijän työsuhde päättyy 31.12.

153 : 365 x 111+vuosiloma = 59,10 = 59

Näyttelijä siis ansaitsee 1.8. - 31.12. 59 vapaapäivää, johon sisältyvät myös vuosilomapäivät. Esimerkki 2, kun näyttelijän vuosilomapäiviä vuodessa on 30

Näyttelijän työsuhde alkaa 1.2.

181 : 365 x 111+vuosiloma = 69,92 = 70

Näyttelijä siis ansaitsee 1.2. - 31.7. 70 vapaapäivää, johon sisältyvät myös vuosilomapäivät.

Työnteon keskeydyttyä kesken näytäntövuoden sairaus-, äitiys-, isyys-, vanhempainloman, hoito- tai opintovapaan tai muun työloman vuoksi, ei suoriteta erityisiä laskelmia vapaapäivien suhteen, vaan ne kuluvat ko. lomien aikana.

Toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin noudatetaan kaksivuotisten työsopimusten käy- täntöä.

Esimerkki 3

Näyttelijä hoitovapaalla 1.8. - 31.1.

Näyttelijälle maksetaan teatterin kesävapaan ja vuosiloman ajalta palkka vähentämättömänä.

LIITE 10: TEATTERIALAN TYÖEHTOSOPIMUS, VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

89 § Työntekijän lomauttaminen

1. Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (viittausmääräys) ja tämän luvun määrä- ysten mukaisesti.

Lomautuksen ennakkoilmoitus

2. Jos työnantaja määrää työntekijän lomautettavaksi työn taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä johtuvan vähentymisen vuoksi, työnantajan on lomautuksen välttämät- tömyyden tultua hänen tietoonsa annettava lomautuksesta välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoil- moitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tu- lee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)

3. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöille annettava lomautusilmoitus työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän tai tilapäisen vähen- tymisen vuoksi, työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden tai heitä edustavan luottamusmiehen kanssa, joita asia koskee. Tiettyä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnan- tajan ja työntekijän välillä. Milloin työnantaja, työntekijä tai luottamusmies sitä vaatii, asiasta on neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kes- ken.

Soveltamisohje

Työn muusta kuin tilapäisestä vähentymisestä johtuvaa lomautusperustetta ei ole, jos työnan- taja voi työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin kohtuudella sijoittaa työntekijän uu- delleen tai kouluttaa hänet uusiin tehtäviin. Työn tilapäisestä vähentymisestä johtuvaa lomau- tusperustetta ei ole, jos työnantaja voi em. työsopimuslain pykälän tarkoittamalla tavalla koh- tuudella järjestää työntekijälle muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

Lomautusilmoitus

4. Työntekijää lomautettaessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitus- aikaa.

Soveltamisohje

Lomautusilmoitusaika on pitempi kuin työsopimuslain mukainen ilmoitusaika.

Työnantajalla ei ole työntekijää lomauttaessaan ilmoitusvelvollisuutta työsopimuslain 5 luvun 4

§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lo- mautuksen vuoksi koko lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta.

Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän vapaapäivänä. Lomautuk- sen tulee siten alkaa ja päättyä sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä.

Lomautuksen siirtäminen

5. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnanta- ja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuk- sen alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomau- tusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaan- tunut työ kestää.

90 § Työsopimuksen päättyminen

Työsopimuksen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännösten mukaisesti (viittausmääräys), ellei jäljempänä 91 § ja 92 §:ssä ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Työsopimuslain työsopimuksen lakkaamista (TSL 6-8 luvut) ja työsopimuksen päättämisme- nettelyä (TSL 9 luku) koskevia säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi lukuun ot- tamatta 91 §:n 1., 5., 7. ja 8. kohdissa erikseen mainittuja säännöksiä.

91 § Työsopimuksen irtisanominen

Irtisanomisperusteiden ilmoittaminen (työntekijästä johtuva syy tai taloudellinen taikka tuo- tannollinen syy)

1. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työntekijästä tai taloudellisesta taikka tuotannollisesta syystä tapahtuvan irtisanomi- sen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.

Irtisanomisperusteet (työntekijästä johtuva syy)

2. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään paitsi syi- tä, joiden vuoksi työsopimus voidaan työsopimuslain mukaan purkaa, myös sellaisia työntekijästä itsestään johtuvia syitä, kuin töiden laiminlyöminen, työnantajan työn- johto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, järjes- tysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja ilmeinen huolimattomuus työs- sä.

Irtisanomisajat

3. Työnantajan ja työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsopi- muslain 6 luvun 3 §:n mukaisia irtisanomisaikoja, kuitenkin siten, ettei työnantajan

noudatettavaksi säädettyjä lyhyemmistä irtisanomisajoista voida sopia työntekijän vahingoksi. Irtisanomisajat määräytyvät keskeytyksittä jatkuneen palvelussuhteen perusteella.

Soveltamisohje

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä ovat:

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden

2) kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään nel- jä vuotta

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enin- tään kahdeksan vuotta

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyk- settä ovat:

1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, ote- taan huomioon vain se aika, minkä työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluk- sessa työsuhteessa. Xxxx. äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palve- lusuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

Poikkeukset yleisistä irtisanomisajoista

4. Työnantajan ja ohjaajan, dramaturgin, skenografin, koreografin, sekä tanssi- jan/sirkustaiteilijan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuuden kuukau- den pituista irtisanomisaikaa.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijäl- le täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irti- sanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa ir- tisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan pal- kasta.

Lomautetun työntekijän irtisanomisajan palkan menettämisen korvaaminen

6. Työntekijällä, joka työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella irtisanoo työsopimuksensa yli 200 päivää kestäneen yhdenjaksoisen ja toistaiseksi toimeen- pannun lomautuksen jälkeen, on oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin aiheutuvasta vahingosta.

Irtisanomisen toimittaminen (työntekijästä johtuva syy)

7. Työnantajan on toimitettava työntekijästä johtuvaan syyhyn perustuva työsopimuk- sen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tul- lut työnantajan tietoon. Työntekijälle on ennen irtisanomisen toimittamista varattava mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta (työntekijästä johtuva syy)

8. Työnantaja, joka on edellä 2. kohdassa mainittujen perusteiden vastaisesti irtisano- nut tai purkanut työsopimuksen, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

Selvittelymenettely (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)

9. Ennen kuin työnantaja ratkaisee, onko työntekijöitä irtisanottava työn taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan pysyvän vähentymisen vuoksi, on työnantajan suoritettava edellä 89 § 3. kohdassa tarkoitettua selvittelyä vastaava menettely.

92 § Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset tai tuotannolliset syyt)

Taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mu- kaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan teatterin toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja työsuhteen kestoaikaan.

93 § Eläkkeelle siirtyminen, kuntoutustuen myöntäminen ja työhön palaami- nen

1. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenteri- kuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.

Soveltamisohje

Työntekijä voi jäädä normaalille vanhuuseläkkeelle joustavasti 63 – 68 vuoden iässä, mutta aikaisempi eläkkeelle siirtyminen edellyttää irtisanoutumista.

2. Jos työntekijälle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki ja hänen työsuhteensa tämän vuoksi lakkaa, työnantaja on, mikäli tällaisen työntekijän työkyky palautuu, velvollinen järjestämään hänelle hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastaavaa työtä edellyttäen, että työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän lääkärintodis- tuksen työkykyisyydestään. Jos työntekijä on tällaisessa tapauksessa omasta pyynnöstään otettu uudelleen työhön, työsuhteen katsotaan jatkuneen keskeytyk- settä työehtosopimuksen mukaisia etuuksia annettaessa. Aikaa, jonka työntekijä on ollut määräaikaisella kuntoutustuella, ei lueta työsuhteen kestoaikaan.

3. Työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa noudattamatta sen kuu- kauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä on saavuttanut eroamisiän. Työntekijän eroamisikä on häneen sovellettavan eläkejärjestelmän mukainen eläke- ikä.

LIITE 11: KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS: MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

LIITE 16 (KVTES) MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Virkamatka ja virantoimitusmatka

1. Matkakustannusten korvaukseen oikeuttava virkamatka on kunnan/kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen antamaan määräykseen perustuva matka, joka ei kuu- lu tavanomaiseen virkatoimintaan/tavanomaisiin työtehtäviin. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita viranhaltijalla/työntekijällä on ollut virkamat- kan johdosta.

2. Virantoimitusmatka on viranhaltijan/työntekijän tavanomaiseen virkatoimintaan/ ta- vanomaisiin työtehtäviin liittyvä matka.

Soveltamisohje

"Virkamatkalla" ja "virantoimitusmatkalla" tarkoitetaan myös työntekijöiden vastaavia matkoja.

Virkamatka perustuu esimiesasemassa olevan viranhaltijan tai toimielimen antamaan matka- määräykseen, jonka tämä voi antaa johtosäännössä olevan valtuutuksen tai pysyväismäärä- yksen perusteella. Virkamatkat eivät ole luonteeltaan tavanomaista virkatoimintaa ja ne edel- lyttävät matkustamista virkapaikan ulkopuolelle.

Virantoimitusmatkassa matkustaminen on virkatehtäviin/työtehtäviin liittyvänä tavanomaista eli päivittäistä, viikoittaista tai muutoin toistuvaa. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin virantoimituspaikkakunnalla tai muuten virka- piiriin kuuluvalla alueella. Esimerkkeinä voidaan mainita tarkastus-, hoito- ja huoltomatkat, joi- ta tekevät esim. rakennustarkastajat, terveystarkastajat, kotisairaanhoitajat ja sosiaalitarkkaili- jat.

3. Virka- ja virantoimitusmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskus- tannuksin kuin mahdollista ottaen huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoi- tuksenmukainen suorittaminen. Tällöin on otettava huomioon paitsi matkustamis- kustannusten korvaus ja päiväraha, myös mahdollisesti saavutettu työajan säästö.

Soveltamisohje

Virka- ja virantoimitusmatkasta ei makseta korvausta enempää kuin olisi maksettava, jos mat- ka olisi tehty kunnalle/kuntayhtymälle edullisimmalla tavalla. Matkamääräyksen antaja toteaa tarvittaessa etukäteen, mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin ja kunnal- le/kuntayhtymälle edullisin matkustustapa. Muussa tapauksessa matkalaskun hyväksyjä rat- kaisee asian jälkikäteen. Virka- ja virantoimitusmatkoille mahdollisesti myönnetty oman auton käyttölupa helpottaa tätä harkintaa etukäteiskannanottona.

2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset

1. Työmatka eli matka xxxxxxxxx toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin ei oi- keuta korvauksiin muissa kuin tämän pykälän 2–6 momenteissa tarkoitetuissa ta- pauksissa.

Soveltamisohje

Maatalouslomittajien matkakustannusten korvauksista on erityismääräyksiä ao. liitteessä. Eräiden viranhaltijoiden osalta on erityismääräyksiä alakohtaisissa sopimuksissa.

2. Jos viranhaltijalle/työntekijälle on määrätty pysyväisluonteinen toimipaikka ja mat- kasta asunnosta muuhun ensimmäiseen työpisteeseen tai vastaavasti viimeisestä työpisteestä asunnolle aiheutuu em. toimipaikalle matkustamista suurempia kus- tannuksia, kustannusten erotus korvataan matkustamiskustannuksia koskevien määräysten mukaan.

Soveltamisohje

Työmatkakustannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimi- paikkaa, jossa viranhaltija/työntekijä vakituisesti työskentelee tai ellei tällaista ole, sitä, jossa hän useimmiten työskentelee, hakee työmääräykset, säilyttää työvälineitään tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan. Mikäli useat toi- mipaikat ovat edellä sanotuilla perusteilla samanarvoisia, pidetään näistä vain yhtä matkakus- tannuksia korvattaessa pysyväisluonteisena toimipaikkana. Jos esimerkiksi terveystarkastajal- la on saman kuntayhtymän alueella kaksi toimipaikkaa, joissa hän molemmissa on yleisön ta- vattavissa kahtena päivänä viikossa saman tuntimäärän, valitaan toinen näistä hänen pysy- väisluonteiseksi toimipaikakseen (esim. viranhaltijan asuinpaikkakunta).

Esimerkki

X:n vakituinen toimipaikka on A. Työpäivänsä alkaessa X matkustaa kuitenkin kotoaan suo- raan toimipisteeseen B, jonne on matkaa 25 km. Työpäivän kuluessa hän matkustaa toimipis- teestä B kolmanteen toimipisteeseen C. Kysymyksessä on virantoimitusmatka ja X:lle makse- taan matkakustannusten korvaus väliltä B–C oman auton käytön mukaan.

Työpäivänsä päätyttyä X matkustaa toimipisteestä C 30 kilometrin päässä olevaan kotiinsa. Koska X:lle muodostuu toimipisteeseen B matkustamisesta ja toimipisteestä C kotiin matkus- tamisesta ylimääräisiä matkakustannuksia verrattuna normaaliin työmatkakustannuksiin vaki- tuiseen toimipaikkaan, viranhaltijalle korvataan oman auton käytön mukaan työmatkakustan- nusten erotus. Xxx X olisi matkustanut vakituiseen toimipisteeseensä työpäivän alkaessa ja sieltä kotiin työpäivän päättyessä olisi matkan pituudeksi tullut yhteensä 20 km. Nyt työmatko- jen pituudeksi tulee kuitenkin 55 km (25 km + 30 km) ja matkojen pituuden erotus (55 km – 20 km) 35 km korvataan 2 §:n 2 momentin perusteella.

3. Mikäli toimipaikka siirretään tilapäisesti niin, että työmatkakustannukset vakinaises- ta asunnosta uuteen toimipaikkaan ovat huomattavasti suuremmat kuin pysyväis- luonteiseen toimipaikkaan, korvataan matkakustannukset tavanomaisia matkakus- tannuksia ylittävältä osalta enintään kuuden kuukauden ajan.

Esimerkki

Työntekijän toimipaikka on siirretty 1.10.–31.5. väliseksi ajaksi. Koska siirto kestää yli kuusi kuukautta, ei kysymys ole tilapäisestä siirrosta eikä matkakustannusten korvauksia makseta lainkaan.

4. Jos pysyväisluonteista toimipaikkaa ei ole määrätty virka-/työtehtävien laadun joh- dosta, niin matkasta asunnosta ensimmäiseen työpisteeseen ja viimeisestä työpis- teestä asunnolle aiheutuvat menot korvataan tämän liitteen matkustamiskustannuk- sia koskevien määräysten mukaisina siltä osin kuin matkat ylittävät työpäivässä yh- teensä 15 kilometriä.

5. Jos viranhaltija/työntekijä on velvollinen saapumaan kunnallisen toimielimen koko- ukseen, joka alkaa vähintään kaksi tuntia varsinaisen työajan päättymisen jälkeen ja hänelle aiheutuu kokouspaikalle saapumisesta kustannuksia, maksetaan hänelle näistä ja paluumatkasta asuntoon aiheutuneista suoranaisista vähimmäiskustan- nuksista korvaus.

6. Kunta/kuntayhtymä voi maksaa asunnon ja työpaikan välisiä työmatkoja varten an- netusta henkilökohtaisesta työsuhdematkalipusta aiheutuvista kustannuksista verot- tomana enintään 25 %, mikäli viranhaltijan/työntekijän kanssa on sovittu lipun an- tamisesta osana palkkaa tai rahapalkan lisäksi. Työsuhdematkalippu on verovapaa- ta siten kuin tuloverolaissa (1535/1992) säädetään (viittausmääräys).

MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS

3 § Varsinaiset matkustamiskustannukset virka- ja virantoimitusmatkasta

1. Korvaus maksetaan matkalipuista sekä paikka- ja makuupaikkalipuista, rahtimak- suista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustami- seen kuuluvista maksuista.

2. Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohden. Muita auton seisontapaikkamaksuja ei korvata.

Soveltamisohje

Välttämättöminä maksuina ei pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja. Jos viranhaltija/työntekijä on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuk- sesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, korvataan maksettu määrä.

4 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet virka- ja virantoimitusmat- kasta

MATKUSTUSVÄLINE	MAKSU
Juna, lentokone, laiva	edullisin vaihtoehto
Raitiovaunu, linja-auto, muu yleinen kulkuneuvo	virallinen taksa
Taksi	virallinen taksa
Vuokramoottorivene, muu tapa	suoritettu, kuitenkin enintään kohtuullinen maksu

5 § Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta

Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti:

	KORVAUS	KORVAUS
MATKUSTUSVÄLINE	KOROTTAMATON	KOROTETTU
auto	- 5 000 ensimmäiseltä	Kilometrikorvaus maksetaan korotettuna
kunkin 1.1. alkavan vuo-	kilometriltä 43 snt/km	- 7 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen
den pituisen ajanjakson	- seuraavilta kilometreil-	edellyttää perävaunun kuljettamista autoon kiin-
	tä 39 snt/km	nitettynä
		- 11 sentillä, jos virkatehtävien suorittaminen
		edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon
		kiinnitettynä
		- 3 sentillä, jos viranhaltija/työntekijä joutuu au-
		tossaan kuljettamaan koiraa tai suurikokoisia tai
		painoltaan yli 80-kiloisia koneita tai laitteita
		- 9 sentillä, jos virkatehtävien hoitaminen edellyt-
		tää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta
		liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla ky-
		seisten kilometrien osalta
		- jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevas-
		sa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle
		virka- tai virantoimitusmatkalle osallistuvia tai
		virka-/työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, mak-
		setaan kunkin osalta lisäksi 3 senttiä kilometriltä
moottoripyörä kunkin 1.1.	- 5 000 ensimmäiseltä	- jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevas-
alkavan vuoden pituisen	kilometriltä 33 snt/km	sa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle
ajanjakson	- seuraavilta kilometreil-	virka- tai virantoimitusmatkalle osallistuvia tai
	tä 30 snt/km	virka-/työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, mak-
		setaan lisäksi 3 senttiä kilometriltä.
moottorivene		- jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevas-
- yli 50 hv	113 snt/km	sa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle
- 50 hv tai vähemmän	78 snt/km	virka- tai virantoimitusmatkalle osallistuvia tai
moottorikelkka	106 snt/km	virka-/työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, mak-
mopo	17 snt/km	setaan lisäksi 3 senttiä kilometriltä.
mönkijä	100 snt/km
muu kulkuneuvo	10 snt/km
polkupyörä	84 snt/km

Soveltamisohje

Korotetut korvaukset perävaunusta ja raskaiden koneiden jne. kuljettamisesta voivat tulla ky- symykseen yhtä aikaakin.

PÄIVÄRAHA

6 § Päivärahan maksamisedellytykset

1. Päivärahan maksaminen edellyttää, että virkamatka ulottuu yli 15 kilometrin etäi- syydelle viranhaltijan/työntekijän asunnosta ja virka/työpaikasta mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai virka-

/työpaikasta.

2. Mikäli viranhaltija/työntekijä joutuu poikkeuksellisesti tai työnantajan nimenomaises- ta määräyksestä virantoimitusmatkalla yöpymään virka-/työtehtävien suorittamisen takia muualla kuin asunnossaan, maksetaan päiväraha 1 momentissa mainituin edellytyksin siten kuin virkamatkasta. Vähintään 10 tuntia kestävästä virantoimitus- matkasta toisen kunnan alueelle vähintään 150 kilometrin päähän pysyväisluontei- sesta toimipaikasta ja asunnosta maksetaan osapäivärahan suuruinen korvaus. Muussa tapauksessa virantoimitusmatkan ajalta ei makseta päivärahaa.

Soveltamisohje

Päivärahaa ei makseta niissä tapauksissa, joissa yövytään työpaikalla esim. työperheessä (kodinhoitaja), kesäsiirtolassa tai leirillä. Osapäivärahan suuruinen korvaus voi tulla sovellet- tavaksi esim. autonkuljettajiin. Pysyväisluonteisen toimipaikan määrittelystä ks. 2 §:n 2 mo- mentin soveltamisohje.

7 § Matkavuorokausi

Päivärahan määräämisen perusteena käytettävä matkavuorokausi on se 24 tuntia kes- tävä ajanjakso, joka alkaa viranhaltijan/työntekijän lähtemisestä virka-/työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa virka-/työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Soveltamisohje

Virkamatkan ei kuitenkaan katsota vielä päättyneen, kun viranhaltija/työntekijä palaa virka-

/työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa lyhytaikaista virka-/työtehtävien hoitamista varten edel- lyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa virkamatkaansa.

8 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat

1. Osapäiväraha maksetaan, kun virkamatka on kestänyt

1) yli kahdeksan tuntia

2) yli kuusi tuntia, jos enemmän kuin kolme tuntia matkasta on tapahtunut kel- lo 16.00–7.00.

2. Kokopäivärahaa maksetaan, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia.

3. Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ja virkamat- kaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan tältä vajaalta matkavuorokaudelta uusi päiväraha osapäivärahana, jos

ylittävä aika on enintään 12 tuntia ja kokopäivärahana, jos ylittävä aika on enem- män kuin 12 tuntia.

Soveltamisohje

Virkamatka alkaa tiistaina kello 6.00 ja päättyy torstaina kello 15.00. Matkavuorokausi lasketaan

Ti	Ke	To
6.00–	6.00–	6.00–15.00

Tästä matkasta muodostui kaksi kokonaista matkavuorokautta ja yksi vajaa, alle 12 tunnin matkavuorokausi. Matkasta maksetaan kaksi kokopäivärahaa ja yksi osapäiväraha.

9 § Päivärahan suuruus

Kokopäiväraha on 39 euroa ja osapäiväraha 18 euroa jokaiselta ao. päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta.

10 § Alennettu päiväraha

Xxxxxxx viranhaltija/työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ol- lut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältynyt lounas ja päivällinen, maksetaan päiväraha tältä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennet- tuna. Osapäivärahan alentamiseen riittää yksikin ateria.

Soveltamisohje

Päiväraha ei alene, jos hotellihuoneen hintaan tai muuhun täysihoitoon sisältyy aamiainen, päivä- tai iltakahvi.

MUUT KORVAUKSET

11 § Ateriakorvaus

1. Jos yli kuusi tuntia kestävästä virkamatkasta ei tule maksettavaksi päivärahaa, mut- ta viranhaltija/työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan muualla kuin tavan- omaisessa ruokailupaikassaan vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä virka-

/työpaikastaan tai asunnostaan, maksetaan hänelle ateriakorvausta 9,75 euroa.

2. Mikäli viranhaltija/työntekijä joutuu yli seitsemän tuntia kestävän ja vähintään 15 ki- lometrin etäisyydelle virkapaikasta/työpaikasta tai asunnosta ulottuvan virantoimi- tusmatkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomai- sessa ruokailupaikassaan, hänelle maksetaan 2,02 euron suuruinen ateriakorvaus edellyttäen, että ruokailua matkan aikana ei ole järjestetty työnantajan toimesta ja että kyseiseltä virantoimitusmatkalta ei makseta päivärahaa.

Soveltamisohje

Tavanomaisesta ruokailupaikasta on kysymys silloin, kun henkilö voi valita ruokailupaikkansa ja aterioida tavanomaisin kustannuksin. Näin on esimerkiksi virantoimitusmatkoilla silloin, kun se käsittää tietyn reitin tai tietyt kohteet, joissa käydään. Esimerkiksi kirjastoautohenkilökun- nan viranhoitopaikkana on kirjastoauto, jolla he kiertävät säännöllistä, ennalta sovittua reittiä. Ruokailu reitin varrella tai autossa on ateriointia tavanomaisessa paikassa. Muussa kuin ta- vanomaisessa ruokailupaikassa aterioimisesta on tarvittaessa esitettävä kuitti tai muu selvitys kustannuksista. Selvityksellä ei sinänsä ole merkitystä korvauksen määrään. Eväitä ei korva- ta.

12 § Majoittumiskorvauksen edellytykset virka- ja virantoimitusmatkasta

1. Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään 13 §:n enimmäismäärän suuruisena. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy ateriaetuuksia, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Soveltamisohje

Aamiaista ei katsota ateriaetuudeksi. Majoitusliikkeen laskusta tulee ilmetä eriteltyinä siihen sisältyneet, viranhaltijalta veloitetut ateriat.

Kun kunta/kuntayhtymä maksaa täysihoitopaketin, johon sisältyvät sekä asuminen että ateriat, maksetaan viranhaltijalle alennettu päiväraha. Jos kunta maksaa pelkän majoittumisen, mak- setaan viranhaltijalle alentamaton päiväraha.

2. Kunnan/kuntayhtymän mahdollisesti järjestämää, kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta on käytettävä. Muussa tapauksessa viranhaltijalle/työntekijälle makse- taan majoittumiskorvauksena vain kunnan/kuntayhtymän järjestämän majoituksen kustannuksia vastaava määrä.

3. Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä on ollut ma- joittumispaikkakunnalla tai muulla kuin kotipaikkakunnallaan kello 21.00–7.00 vähin- tään neljä tuntia ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

13 § Majoittumiskorvauksen määrä virka- ja virantoimitusmatkasta

1. Majoittumiskorvauksen enimmäismäärät ovat:

- Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 141 €

- Muut kunnat 100 €

2. Toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksessa erityisestä syystä maksaa edellä olevia enimmäismääriä ylittävät majoittumiskus- tannukset.

14 § Yöpymisraha kesäsiirtolassa tai leirillä

1. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka toimipaikka vaihtuu sen vuoksi, että hänet on mää- rätty virantoimitukseen kesäsiirtolaan tai leirille yli 15 kilometrin etäisyydelle asun- nostaan ja virkapaikastaan/toimipaikastaan mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai virkapaikasta, maksetaan yöpymisra- hana 6,73 euroa niiltä vuorokausilta, joina hän on joutunut yöpymään tällä virantoi- mituspaikallaan.

Soveltamisohje

Toimipaikka muuttuu esim. jos nuoriso-ohjaaja määrätään kesällä kesäsiirtolaan. Mikäli henki- lö oma-aloitteisesti ottaa hoitaakseen muun kuin virkaansa/toimeensa kuuluvan tehtävän (esim. opettaja) kesäsiirtolassa tai leirillä eri palkkiota vastaan, ei tässä tarkoitettua yöpymis- rahaa makseta. Yöpymisrahaa ei makseta, jos yöpyminen leirillä tai kesäsiirtolassa ei ole ollut välttämätöntä. Yöpymistä on pidettävä välttämättömänä silloin, kun työvuorot tai liikenneyh- teydet muutoin sitä edellyttävät.

2. Milloin kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt maksuttoman ruoan, vähennetään yö- pymisrahasta 50 % ja maksuttomasta majoituksesta lisäksi 25 %.

Soveltamisohje

Maksuttomana majoituksena ei pidetä telttamajoitusta. Majoitusolosuhteiden tulee kokonai- suutena olla sen tasoiset, että niiden yhteydessä on järjestetty mahdollisuus peseytymiseen, vaatteiden säilyttämiseen, puhdistamiseen sekä kuivattamiseen.

15 § Yömatkaraha

1. Sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan tai toimitukseen on käytetty yli 12 tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00, maksetaan 12,00 euron yömatkaraha.

2. Yömatkarahaa ei makseta, jos

1) viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvausta,

2) viranhaltija/työntekijä saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu laivalla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua,

3) viranhaltijalla/työntekijällä ei muutoin ole kunnan tai kuntayhtymän järjestä- män maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.

Soveltamisohje

Yömatkaraha maksetaan esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä yöpyy sukulaisten luo- na.

16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset

1. Oppikurssilaisille maksettavista matkakustannuksista on yleisten määräysten lisäksi noudatettava, mitä tässä pykälässä on sanottu.

2. Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan kunnan/kuntayhtymän alueen ulkopuolella pi- dettäville työnantajan järjestämille tai muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä viranhaltijaa/työntekijää, maksetaan matkustamiskustannusten korvausta, päivära- haa ja majoittumiskorvausta matkasta kursseille ja takaisin 3–10 ja 12–13 §:n mu- kaisesti.

3. Enintään 21 vuorokautta kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) maksetaan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta edellä 6 § 1 momentin, 8–11

§ 1 momentin määräysten mukaisesti ja majoittumiskorvausta tai yömatkarahaa 12–13 §:ssä ja 15 §:ssä olevien määräysten mukaisesti.

Kurssipäiväraha

4. Yli 21 vuorokautta kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) mak- setaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 6 § 1 momentissa ja 8

§:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 11 §:n 1 momentissa ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivärahaa seuraavasti:

1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen

2) 22–28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä

3) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssi- ajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäi- värahan tai ateriakorvauksen määrästä.

5. Milloin kunta/kuntayhtymä on järjestänyt oppikursseille osallistuvalle maksuttoman ruoan, vähennetään 4 momentin kurssipäivärahasta 50 %. Jos kunta/kuntayhtymä on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavis- sa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vä- hennystä kuitenkaan suoriteta.

6. Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.

Soveltamisohje

Silloin kun on kysymys yli viikon kestävistä kursseista, ongelmaksi tulee usein se, korvataan- ko viikonloppuisin matkat kotipaikkakunnalle vai maksetaanko päiväraha myös viikonloppujen ajalta. Lähtökohtana on kustannusten korvaamisen edullisemmuusperiaate. Aina silloin kun työnantaja poikkeuksellisesti välttämättömästä syystä edellyttää, että viranhaltija/työntekijä palaa viikonlopun ajaksi virka-/toimipaikalle, korvataan matkat viikonloppuisin viranhoitopaik- kakunnalle ja takaisin kurssipaikalle. Tältä ajalta ei makseta päivärahaa. Kurssin pituuden las- kemiseen eivät vaikuta kurssin kestäessä viikonloppuisin tapahtuvat kotipaikkakunnalla käyn- nit (luetaan tällöin kurssiajaksi).

ULKOMAILLE TEHTYJEN VIRKAMATKOJEN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

17 § Yleistä

Matkustamiskustannusten korvauksen, päivärahan ja hotellikorvauksen maksamisen osalta noudatetaan 1–7 §:n sekä 12 §:n 2 momentin määräyksiä.

18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä

Ulkomaan päivärahojen ja hotellikorvausten määrät ovat samat kuin valtion virkamie- hillä.

Soveltamisohje

Päivärahojen ja hotellikorvausten määrät vahvistetaan kalenterivuosittain ja niistä ilmoitetaan erikseen yleiskirjeellä.

19 § Päiväraha

1. Päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi päät- tyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suo- mesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

2. Viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden ylittävältä virkamatkan ajalta maksetaan päivärahaa seuraavasti:

1) 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukai- sesta päivärahasta, jos ylittävä aika on yli kaksi tuntia.

2) 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukai- sesta päivärahasta, jos ylittävä aika on yli 12 tuntia.

3) kotimaassa päättyvän täyden matkavuorokauden ylittävältä ajalta kotimaan päivärahaa koskevien määräysten mukaisesti.

3. Mikäli virkamatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, maksetaan päiväraha kotimaan matkojen määräysten ja euromäärien mukaisesti. Jos virkamatka on kui- tenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on virantoimituksen tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, päiväraha määräytyy kysei- sen maan tai alueen mukaan.

Soveltamisohje

Esimerkki

X lähtee virkamatkalle kotoaan Rovaniemeltä 1.4. kello 7.00 siten, että hän saapuu ensin Hel- sinkiin, josta hän lähtee laivalla samana päivänä Ruotsiin kello 18.00. Tuloaika Ruotsiin on

2.4. kello 8.30. Virkamatka jatkuu 2.4. Ruotsista Tanskaan, josta X seuraavana päivänä 3.4. saapuu lentokoneella Helsinkiin kello 21.00. Virkamatka päättyy 4.4. kello 10.00, jolloin hän saapuu kotiinsa Rovaniemelle.

Päivärahat määräytyvät seuraavasti:

1. matkavuorokausi: 1.4. kello 7.00–2.4. kello 7.00

Koska matkavuorokausi päättyy laivalla ja laiva Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu Ruot- siin, maksetaan 1. matkavuorokaudelta Ruotsin päiväraha.

2. matkavuorokausi: 2.4. kello 7.00–3.4. kello 7.00

Koska matkavuorokausi päättyy Tanskassa, maksetaan 2. matkavuorokaudelta Tanskan päi- väraha.

3. matkavuorokausi: 3.4. kello 7.00–4.4. kello 7.00

Koska ulkomailla päättynyt edellinen matkavuorokausi tässä tapauksessa ylittyy yli 12 tunnilla, maksetaan 3. matkavuorokaudelta 65 % Tanskan päivärahasta.

4. matkavuorokausi: 4.4. kello 7.00–

Koska em. matkavuorokausi (24 h) jatkuu vielä Suomessa, maksetaan 4. matkavuorokaudelta kotimaan päiväraha, joka tässä tapauksessa on osapäiväraha.

4. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivärahaa ko- timaan matkojen säännösten ja määräysten mukaisesti.

20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus

1. Maksuton ateriointi alentaa ulkomaan päivärahaa siten kuin edellä 10 §:ssä on to- dettu.

Soveltamisohje

19 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista 35 %:n määrää alentaa yksi maksuton ateria ja 2 koh- dan mukaista 65 %:n määrää kaksi ateriaa.

2. Milloin hotellikorvaus, jonka perushintaan sisältyy edellä mainittuja aterioita, ylittää hotellikorvauksen enimmäismäärän, otetaan ylittävä osa huomioon lisäämällä se 1 momentissa mainitulla tavalla alennettuun päivärahaan, kuitenkin enintään siltä osin, ettei täyttä päivärahaa ylitetä.

3. Hotellikorvaus maksetaan laskua vastaan, kuitenkin enintään vahvistettu enim- mäismäärä. Korvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan.

4. Hotellikorvauksen saaminen edellyttää, että viranhaltija/työntekijä on ollut hotellin si- jaintipaikkakunnalla kello 21.00–7.00 vähintään neljä tuntia.

21 § Erinäisten kulujen korvaaminen

Virkamatkasta aiheutuvina kuluina korvataan lisäksi seuraavat kulut:

1) viranomaismaksut

2) passi- ja viisumimaksut sekä tarpeelliset lääke- ja rokotusmaksut

3) taksin käyttö matkalla lentotoimistoon tai -asemalle taikka lentoasemalta tai -toimistosta, milloin se on ilmeisen välttämätöntä, taloudellista tai olo- suhteisiin nähden tarkoituksenmukaista

4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 840,94 euroa vakuu- tusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävän virkamatkaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan peruuntumisesta tai keskeyty- misestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkus- tajavakuutuksen enintään 50,46 euron vakuutusmaksu

5) välttämättömät virkamatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin

6) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra

7) muut pakolliset edellisiin verrattavat kulut.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

22 § Matkaennakko

Asianomaisella on oikeus saada virkamatkaa varten ennakkoa. Alle 24 tuntia kestä- vältä virkamatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

23 § Matkalasku

1. Matkalasku on laadittava kunnan/kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen hyväk- symälle matkalaskulomakkeelle. Laskun tulee sisältää selvitys matkan tarkoitukses- ta, matkustustavasta, matkareitistä sekä saapumis- ja lähtemispäivämääristä kel- lonaikoineen kunkin paikkakunnan osalta. Laskussa on lisäksi mainittava, kenen määräyksestä tai minkä viranomaisen päätöksen perusteella virkamatka on tehty.

2. Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen

1. Matkalasku on esitettävä viivytyksettä matkan päätyttyä. Matkakustannusten korva- usten maksamisen edellytyksenä on, että matkalasku esitetään viimeistään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä sille, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu. Laskua vastaanotettaessa on siihen merkit- tävä sen saapumispäivä.

2. Mikäli matkalaskua ei viranhaltijasta/työntekijästä riippumattomasta syystä ole voitu esittää 1 momentissa mainitussa ajassa, voidaan matkalasku esittää välittömästi esteen poistuttua.

3. Matkakustannusten korvaus maksetaan kahden kuukauden kuluessa matkalaskun esittämisestä.

LIITE 12: TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VANHUUDENTURVASTA

1 § Vanhuudenturva

1. Turvatakseen työntekijän toimeentulon työkyvyttömyyden ja vanhuudenturvan va- ralta teatteri suorittaa kuukausittain Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiölle sum- man, jonka suuruus vahvistetaan Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön edustajis- ton kokouksessa.

2. Avustusten suoritusperusteet on määritelty Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön avustusohjesäännössä. Teattereita edustavat liitot sitoutuvat vaikuttamaan niin, että säätiö pystyy toimimaan sääntöjensä mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön edustajiston päätöksellä 15.12.1998 säätiö on suljettu uusilta teattereilta ja päätöksellä 30.11.2004 uusilta työntekijöiltä.

2 §

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin näyttelijöiden teatterityöehtoso- pimuksella.

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten näyttelijöiden teatterityöehtosopimus.

Helsingissä 7. joulukuuta 2000

SUOMEN TEATTERILIITTO - FINLANDS TEATERFÖRBUND RY. SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY.

LIITE 13: HENKILÖKOHTAISTA LISÄÄ KOSKEVA OHJE

Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyri- tään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perus- tuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökohtais- ten tulosten palkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syntymisessä.

Henkilökohtaisen lisän peruste

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallin- nan lisäksi olla esimerkiksi monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhteisössä, taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Em. tekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistyöky- ky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus.

Uusia työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henkilökoh- taista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhal- linta ja työtulokset. Poikkeuksellisesti henkilökohtaisen lisän perusteluna voi olla mm. hen- kilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Työkokemus vaikuttaa myönteisesti henkilön ammatinhallintaan ja työtuloksiin. Lisäksi työkokemus luo yleensä varmuutta ja luotettavuutta työyksikön toimintaan, parantaa yh- teistyötä ja toiminnan sujuvuutta ja vaikuttaa myönteisesti työyksikön tuloksellisuuteen. Näin ollen työkokemuksella on käytännössä merkittävä vaikutus työsuorituksen arvioinnis- sa ja henkilökohtaisen lisän maksamisessa.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikai- nen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitäisi perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esim. vuosittain kehi- tyskeskustelun yhteydessä. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on työntekijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheu- tuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

Paikallinen käsittely

Henkilöiden arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan pai- kallisesti. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.

Esimiehet suorittavat arvioinnin noudattaen sopimuksessa mainittuja ja niitä täydentäviä paikallisesti vahvistettuja arviointiperusteita. Objektiivisuus toteutunee parhaiten, jos arvioi- jia on kaksi. Esimiesten suorittaman arvioinnin pitää olla objektiivista ja tasapuolista ja eri esimiesten arvioinnin yhteismitallista. Esimiehille on annettava riittävä ohjaus henkilökoh- taisten lisien käytöstä ja työsuorituksen arvioinnista.

Työnantaja päättää henkilökohtaisesta lisästä.

LIITE 14: KUUKAUSIPALKKAINEN VIERAILEVA NÄYTTELIJÄ LASTENTEATTERISSA

1. Tätä liitettä voidaan kokeiluna soveltaa lastenteattereissa tämän liitteen mukaisin ehdoin. Sopimuskauden aikana sovittu työsopimus voi tämän liitteen mukaisin eh- doin alkaa viimeistään 1.12.2016 ja jatkua enintään 31.7.2017 saakka.

Lastenteattereita ovat esimerkiksi Ahaa, Hevosenkenkä, Mukamas, Raatikko, Sam- po ja Unga Teatern.

Kokeilu ei koske kesäteatteritoimintaa.

2. Liitteen mukaiset työsopimukset toimitetaan molemmille sopijajärjestöille.

3. Vierailevan näyttelijän kanssa voidaan tehdä kuukausipalkkainen määräaikainen työsopimus roolia/rooleja varten yhdessä näytelmässä.

4. Työsopimuksen kesto on vähintään yksi kuukausi.

5. Vähimmäiskuukausipalkka 1.3.2014 alkaen on 2600,00 euroa. 1.7.2014 alkaen palkka on 2620,00 euroa. 1.7.2015 alkaen palkka on 2630,48 euroa.

6. Jos näyttelijä palkataan saman teatterin useampaan peräkkäiseen tuotantoon, jo- kaisesta tuotannosta on tehtävä erillinen työsopimus joko liitteen 1 tai liitteen 14 mukaisin ehdoin.

7. Yhden tuotannon osalta tehdään koko ajaksi joko kuukausipalkkainen sopimus tai liitteen 1 mukainen sopimus. Sopimuksia ei voi yhdistää siten, että esim työn aluksi tai lopuksi käytetään liitteen 1 mukaista sopimusta.

Jos vieraileva näyttelijä kuitenkin on työllistetty kahdella peräkkäisellä kuukausi- palkkasopimuksella, työnantaja ja työntekijä voivat luottamusmiehen avustuksella paikallisesti sopia kahden sopimuksen päällekkäisen ajan palkkauksesta.

8. Vierailusopimus ei ole osa-aikaisuuden peruste.

9. Näyttelijän säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 7,5 tuntia, ja se on mah- dollista ylittää 9 tuntiin 15 minuuttiin saakka, mikäli se on tarpeen esitykseen tai esi- tyksiin tai valmistaviin tai pääharjoituksiin käytetystä ajasta johtuen.

Näyttelijän työaika tasataan viiteen työpäivään kalenteriviikossa työsuhteen aikana, mikäli työsuhde on alle vuoden mittainen. Tasausjakso on korkeintaan vuosi työ- suhteen alusta lukien ja sen jälkeen alkaa uusi tasausjakso. Työehtosopimuksen mukaiset valtakunnalliset vapaat, arkipyhät ja vuosiloma vähentävät sopimusjaksol- le sijoittuvia työpäiviä.

10. Jos näyttelijän työaika ei tasoitu tasausjakson aikana kohdan 9 säännön mukaises- ti, maksetaan kultakin ylittävältä työpäivältä 100 prosentilla korotettu päiväpalkka.

11. Liitteen mukaisissa työsuhteissa sovelletaan tuntipalkanjakajaa 160.

12. Työsuhteen alussa työntekijälle on ilmoitettava työsopimuskauden työ- ja vapaapäi- vät (työsuunnitelma). Muutoksista työsuunnitelmaan on sovittava työntekijän kans- sa.

13. Näyttelijällä on oikeus ottaa vastaan ja tehdä muita töitä työsuunnitelman niin salli- essa.

14. Vuosilomaan sovelletaan työehtosopimuksen IV lukua, kuitenkin siten että:

Vuosiloma annetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisena teatterin kesävapaan yhteydessä. Siltä osin kuin vuosilomaa ei ole mahdollista pitää työsuhteen aikana, pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

15. Mahdolliset matkustus-, majoituskulut ja päivärahat sovitaan erikseen.

16. Vierailevaan kuukausipalkkaiseen näyttelijään sovelletaan näyttelijöiden teatteri- työehtosopimusta pois lukien seuraavat kohdat:

10 §

11 §

12 §

13 §

15 §

20 §:n 2) kohdan esityslisä

21 §

24 §

26 §:n 3. kohta

28 §

29 §:n säännökset vuosityösuunnitelmasta

37 §:ää sovelletaan työtapaturmaa koskevilta säännöiltä kokonaisuudessaan sekä ammattitautia ja sairauslomaa koskevilta säännöiltä siltä osin kuin niillä on selkeä liityntä työhön.

42 §

47 §

LIITE 1

LIITE 2

LIITE 4 1-9 §

LIITE 6 4 §

LIITE 9

LIITE 10

LIITE 11

LIITE 12

LIITE 15: MALLISOPIMUS KUUKAUSIPALKKAISEN VIERAILEVAN NÄYTTELIJÄN TYÖSUHTEESEEN

1. Tätä liitettä voidaan kokeiluna soveltaa teatterissa, joka tekee paikallisen sopimuk- sen Näyttelijäliiton kanssa kk-palkkamallin käyttämisestä tämän sopimuksen mukai- sin ehdoin yksittäisessä tuotannossa. Sopimuskauden aikana sovittu työsopimus voi tämän liitteen mukaisin ehdoin alkaa viimeistään 1.12.2016 ja jatkua enintään 31.7.2017 saakka.

Kokeilu ei koske kesäteatteritoimintaa.

2. Liitteen mukaiset työsopimukset toimitetaan molemmille sopijajärjestöille.

3. Vierailevan näyttelijän kanssa voidaan tehdä kuukausipalkkainen määräaikainen työsopimus roolia/rooleja varten yhdessä näytelmässä.

4. Työsopimuksen kesto on vähintään yksi kuukausi.

5. Vähimmäiskuukausipalkka B-roolista on 1.3.2014 alkaen 2600,00 euroa. 1.7.2014 alkaen palkka on 2620,00 euroa. 1.7.2015 alkaen palkka on 2630,48 euroa.

Tämän liitteen ehtojen mukaisesti sovitun työsuhteen A-roolipalkkauksesta on sovit- tava tuotantokohtaisesti Näyttelijäliiton kanssa.

6. Jos näyttelijä palkataan saman teatterin useampaan peräkkäiseen tuotantoon, jo- kaisesta tuotannosta on tehtävä erillinen työsopimus joko liitteen 1 tai liitteen 15 mukaisin ehdoin.

7. Yhden tuotannon osalta tehdään koko ajaksi joko kuukausipalkkainen sopimus tai liitteen 1 mukainen sopimus. Sopimuksia ei voi yhdistää siten, että esim työn aluksi tai lopuksi käytetään liitteen 1 mukaista sopimusta.

Jos vieraileva näyttelijä kuitenkin on työllistetty kahdella peräkkäisellä kuukausi- palkkasopimuksella, työnantaja ja työntekijä voivat luottamusmiehen avustuksella paikallisesti sopia kahden sopimuksen päällekkäisen ajan palkkauksesta.

8. Vierailusopimus ei ole osa-aikaisuuden peruste.

9. Näyttelijän säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 7,5 tuntia, ja se on mah- dollista ylittää 9 tuntiin 15 minuuttiin saakka, mikäli se on tarpeen esitykseen tai esi- tyksiin tai valmistaviin tai pääharjoituksiin käytetystä ajasta johtuen.

Näyttelijän työaika tasataan viiteen työpäivään kalenteriviikossa työsuhteen aikana, mikäli työsuhde on alle vuoden mittainen. Tasausjakso on korkeintaan vuosi työ- suhteen alusta lukien ja sen jälkeen alkaa uusi tasausjakso. Työehtosopimuksen mukaiset valtakunnalliset vapaat, arkipyhät ja vuosiloma vähentävät sopimusjaksol- le sijoittuvia työpäiviä.

10. Jos näyttelijän työaika ei tasoitu tasausjakson aikana kohdan 9 säännön mukaises- ti, maksetaan kultakin ylittävältä työpäivältä 100 prosentilla korotettu päiväpalkka.

11. Liitteen mukaisissa työsuhteissa sovelletaan tuntipalkanjakajaa 160.

12. Työsuhteen alussa työntekijälle on ilmoitettava työsopimuskauden työ- ja vapaapäi- vät (työsuunnitelma). Muutoksista työsuunnitelmaan on sovittava työntekijän kanssa

13. Näyttelijällä on oikeus ottaa vastaan ja tehdä muita töitä työsuunnitelman niin salli- essa.

14. Vuosilomaan sovelletaan työehtosopimuksen IV lukua, kuitenkin siten että:

Vuosiloma annetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisena teatterin kesävapaan yhteydessä. Siltä osin kuin vuosilomaa ei ole mahdollista pitää työsuhteen aikana, pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

15. Mahdolliset matkustus-, majoituskulut ja päivärahat sovitaan erikseen.

16. Vierailevaan kuukausipalkkaiseen näyttelijään sovelletaan näyttelijöiden teatteri- työehtosopimusta pois lukien seuraavat kohdat:

10 §

11 §

12 §

13 §

15 §

20 §:n 2) kohdan esityslisä

21 §

24 §

26 §:n 3. kohta

28 §

29 §:n säännökset vuosityösuunnitelmasta

37 §:ää sovelletaan työtapaturmaa koskevilta säännöiltä kokonaisuudessaan sekä ammattitautia ja sairauslomaa koskevilta säännöiltä siltä osin kuin niillä on selkeä liityntä työhön.

42 §

47 §

LIITE 1

LIITE 2

LIITE 4 1-9 §

LIITE 6 4 §

LIITE 9

LIITE 10

LIITE 11

LIITE 12