Contract
NYKYISET SÄÄNNÖT | SÄÄNTÖMUUTOSESITYS |
YLEISET MÄÄRÄYKSET | YLEISET MÄÄRÄYKSET |
1 § Vakuutuskassan nimi on Rautpohjan sairauskassa. Kassan kotipaikka on Jyväskylä. | 1 § Vakuutuskassan nimi on Rautpohjan sairauskassa. Kassan kotipaikka on Jyväskylä. |
2 § Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992). Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos. | 2 § Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992). Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos. |
3 § Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä. | 3 § Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä. |
TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS | TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS |
4 § Kassan toimintapiirin muodostavat: 1. Valmet Technologies Oy, Metso Shared Services Oy, Moventas Gears Oy, Santasalo Gears Oy, Moventas Holdings Oy, Sako Oy, Tourulan Metalli Oy, Fortaco Oy, Fortaco Group Oy, Fortaco Ostrobothnia Oy, Black Bruin Oy, Rautpohjan Konepaja Oy, Fluidhouse Oy, Maintpartner Oy, UH- Koneistus Oy, Junttan Oy, Komas Oy, | 4 § Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt: 1. Valmet Technologies Oy, Metso Shared Services Oy, Moventas Gears Oy, Xxxxx XxxxxXxxxxxxxx Finland Oy, Moventas Holdings Oy, Sako Oy, Tourulan Metalli Oy, Fortaco Oy, Fortaco Group Oy, Fortaco Ostrobothnia Oy, Black Bruin Oy, Rautpohjan Konepaja Oy, Fluidhouse |
Alteams Oy ja Alteams Finland Oy nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt. 2. Valmet Oyj:n Jyväskylän yksiköissä toimivat henkilöt. 3. Energiakeidas nimiseen osuuskuntaan työsuhteessa olevat henkilöt. 4. Fazer Food Services Oy, Grano Oy, AAC Global Oy, Finnish Steel Painting Oy, Etteplan Desing Center Oy ja Vindea Oy nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevista henkilöistä ne, jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä. 5. Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt. Edellä 1 - 4 kohdassa mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajiksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiirin kuuluvat työntekijät ja toimihenkilöt. Kassan jäseneksi liittyvät myös kohdissa 1 - 3 mainittujen työnantajien palvelukseen nykyisiin toimipaikkoihin tulevat työntekijät ja toimihenkilöt. Sairauskassan toimintapiiriin työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvasta yrityksestä siirtyvä henkilö saa näitä sääntöjä sovellettaessa (näiden sääntöjen 13 §:n mukaisia etuuksia maksettaessa) lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä kyseisen yrityksen piirissä toimivassa sairauskassassa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. | Oy, UH-Koneistus Oy, Junttan Oy, Componenta Manufacturing Oy, Alteams Oy ja Alteams Finland Oy nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt 2. Valmet Oyj:n Jyväskylän yksiköissä toimivat henkilöt. 3. Compass Group FS Finland Oy, Grano Oy, AAC Global Oy, Finnish Steel Painting Oy, Etteplan Finland Oy ja Vindea Oy, nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevista henkilöistä, ne jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä. 4. Caverion Industria Oy nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevista henkilöistä ne, jotka olivat 31.5.2020 tämän kassan jäseniä Maintpartner Oy:ssä. 5. Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt. Edellä 1 - 4 mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajiksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan jäseneksi voi liittyä kassan toimintapiiriin kuuluvat kohdissa 1 - 2 mainittujen työnantajien palvelukseen nykyisiin toimipaikkoihin tulevat henkilöt. Jäsenyyttä on haettava 3 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai työnantajan liittymisestä toimintapiiriin. Jäsenyys alkaa liittymisilmoituksen allekirjotuspäivämäärästä seuraavan kuukauden alussa. Sairauskassan toimintapiiriin työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvasta yrityksestä siirtyvä henkilö saa näitä sääntöjä sovellettaessa (näiden sääntöjen 13 §:n mukaisia etuuksia maksettaessa) lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä kyseisen yrityksen piirissä toimivassa sairauskassassa. |
Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään 3 kuukautta kestäväksi. Kassan toimintapiiriin eivät kuulu täyttä lakisääteistä vanhuuseläkettä, eläkesäätiön lisäeläkettä, työnantajan maksamaa eläkevakuutuksen eläkettä, täyttä kuntoutustukea tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen. Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa jäsenyyden hakemisen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan jäseniksi. | |
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN | KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN |
5 § Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Mikäli jäsen eroaa kassasta muutoin, ei hänellä ole oikeutta uudelleen liittyä kassaan. Jäsentä ei voida erottaa kassasta. | 5 § Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Mikäli jäsen eroaa kassasta muutoin, ei hänellä ole oikeutta uudelleen liittyä kassaan. Jäsentä ei voida erottaa kassasta. |
6 § Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin. | 6 § Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin. |
VAKUUTUSMAKSUT | VAKUUTUSMAKSUT |
7 § | 7 § |
Kassan jäsenmaksu on 1,3 prosenttia jäsenen saamasta ennakkoperintälain 1118/1996 alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 20,00 euroa ja enintään 45,00 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä 18 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa eikä työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta. | Kassan jäsenmaksu on 1,3 prosenttia jäsenen saamasta ennakkoperintälain 1118/1996 alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 20,00 euroa ja enintään 45,00 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta. Palkattomalla poissaololla tarkoitetaan lomautusta, opintovapaata, hoitovapaata, työriitaa, varusmiespalvelusta tai omaehtoista palkatonta poissaoloa. |
8 § Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa. | 8 § Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa. |
9 § Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena. | 9 § Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena. |
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA | SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA |
10 § Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään: 1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista; 2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa; | 10 § Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään: 1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista; 2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa; |
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista; 4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa; 5) erityishoitorahaa; 6) tartuntatautilain 583/1986 27§:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä 7) ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain 101/2001 11 §:ssä tarkoitettua päivärahaa. | 3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista; 4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa; 5) erityishoitorahaa; 6) tartuntatautilain 583/1986 27§:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä 7) ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain 101/2001 11 §:ssä tarkoitettua päivärahaa. |
11 § Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. | 11 § Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. |
12 § Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään. | 12 § Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään. |
LISÄETUUDET | LISÄETUUDET |
13 § Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Keinohedelmöitystä siihen liittyvine hoitoineen ei pidetä säännöissä tarkoitettuna korvauksiin oikeuttavana sairaudenhoitona. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys. Kustannuksina korvataan: 1 a) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, kuitenkin niin, että leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritystä palkkiosta korvataan enintään 300 e, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi yli 300 euron; sekä b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty terveyskeskusmaksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka; 2 a) Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 180 vuorokaudelta saman sairauden johdosta; b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a) kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; sekä | 13 § Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Keinohedelmöitystä niihin liittyvine hoitoineen ei pidetä säännöissä tarkoitettuna korvauksiin oikeuttavana sairaudenhoitona. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16§:ssä tarkoitettu vähennys. Kustannuksina korvataan: 13.1 Lääkärinpalkkiot 80 % lääkärin vastaanottopalkkiosta, leikkauksen tai siihen verrattavan toimenpiteen lääkärinpalkkiosta silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa, mutta enintään 300 e. 13.2 Hammashoito Hammaslääkärin, hammasteknikon tai suuhygienistin hoitotyöstä peritty palkkio. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 270 e kalenterivuodessa jäsentä kohti. 13.3 Xxxxxxxx terveydenhulto Julkisen sektorin muun kuin hammashoisdon asiakasmaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäis- määriin asti. Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan: - poliklinikkamaksut - terveyskeskusmaksut - päiväkirurgia - sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään 90 vuorokaudelta saman sairauden johdosta - sairaanhoitajan antama hoito |
c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa; 3) 80 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kiinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin kun korvausta on saatu myös sairausvaakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Lääkkeiden alkuomavastuuosuutta ei korvata; 4 a) Lääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta ja patologian alaan kuuluvat tutkimuksesta 75 % sekä niihin liittyvä näytteenotto; b) lääkärin määräämästä radiologisesta tutkimuksesta 75%, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; Magneettitutkimuksista, jotka tehdään yksityisillä tutkimusasemilla korvataan 75 prosenttia. c) lääkärin määräämästä fysioterapiasta korvataan 75 prosenttia. Lisäetuutta maksetaan enintään 30 hoitokertaa kalenterivuodessa. Fysioterapeuttisista tutkimuksista, sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta ja valohoidosta peritystä maksusta 75 prosenttia silloin, kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa; d) lääkärin määräämästä naprapatia-, osteopatia- ja kiropraktiikkahoidosta 75 prosenttia.Lisäetuutta maksetaan yhteensä enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa. e) 75 % hierontahoidosta enintään 15 hoitokertaa kalenterivuodessa. Hieronnan | - fysioterapia - valohoito - sädehoito - keinomunuaishoito - tutkimukset - kotisairaanhoito 13.4 Lääkkeet 80 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kiinisistä ravinto- valmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin kun korvausta on saatu myös sairausvaakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta. Sairausvaskuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata. 13.5 Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito a) Tutkimukset 75% lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksesta ja patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta sekä niihin liittyvästä näytteenotosta, radiologisista tutkimuksista, ja magnettitutkimuksista silloin kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan. Yksityisten hoitolaitosten antamia syöpähoitoja ja -tutkimuksia ei korvata. b) 75% lääkärin määräämästä fysioterapiasta silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa. Lisäetuutta maksetaan enintään 15 hoitokertaa kalenterivuodessa. c) 75% lääkärin määräämästä naprapatia-, osteopatia- ja kiropraktiikkahoidosta yhteensä enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa. d) Hierontahoidosta korvataan enintään 17,25 e hoitokerta, kuitenkin enintään 270 e kalenterivuodessa. e) 75% diabeetikolle lääkärin määräämästä jalkojenhoidosta, enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa. |
korvausperusteena käytetään kassan hallituksen vuosittain erikseen määrittämää taksaa.. f) 75% diabeetikolle lääkärin määräämästä jalkahoidosta, enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa. 5 a) Kassan jäsenelle aiheutuneet sairaanhoidon kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen mikäli matkakustannus ylittää SVL:n omavastuun. Mikäli lääkäri sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi määrää erityiskulkuneuvon käytön on matka tällöin korvattava. Matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta. b) lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammatti- koulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumis kustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa; 6) Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten, laitteiden ja mittareiden ensimmäinen hankkiminen 100 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus. Apuvälineinä korvattavat lääkärin määräämät tukipohjalliset korvataan joka kolmas vuosi ottaen huomioon 100 euron vuotuinen enimmäiskorvauksen määrä. 7) Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 300 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Xxxxxxxxxx voi käyttää optisesti hiottujen näkökykyä | f) 75% lääkärin määräämästä sairaanhoitajan antamasta hoidosta. g) 75% lääkärin määräämästä, psykologin tai psykoterapeutin antaman terapian omavastuun kustannuksista silloin, kun terapia on kyseiselle jäsenelle myös Kelan kuntoutusvaroista korvattava; kuitenkin enintään 15 hoitokerralta kalenterivuodessa. h) 50% nivelpistosta enintään kerran kalenterivuodessa. 13.6 Muut korvattavat kustannukset a) Matkat Kassan jäsenelle aiheutuneet sairaanhoidon kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen mikäli matkakustannus ylittää SVL:n omavastuun. Mikäli lääkäri sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi määrää erityiskulkuneuvon käytön on matka tällöin korvattava. Matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilaus- välityskeskusta b) Apuvälineet Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten, laitteiden ja mittareiden ensimmäinen hankkiminen 100 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus. Apuvälineinä korvattavat lääkärin määräämät tukipohjalliset korvataan joka kolmas vuosi ottaen huomioon 100 euron vuotuinen enimmäiskorvauksen määrä. c) Silmälasit Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 300 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen voi käyttää optisesti hiottujen näkökykyä korjaavien silmä- tai aurinkolasien tai piilolinssien hankintaan tai vaihtoehtoisesti silmien näkökykyä korjaavien |
korjaavien silmä- tai aurinkolasien tai piilo- linssien hankintaan tai vaihtoehtoisesti silmien näkökykyä korjaavien leikkausten kustannuksiin. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen joka kolmas kalenterivuosi siitä kun edelliset lasit tai piilolinssit on ostettu tai silmäleikkaus tehty. 8) Hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 270 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista. | leikkausten kustannuksiin. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen joka kolmas kalenterivuosi siitä kun edelliset lasit tai piilolinssit on ostettu tai silmäleikkaus tehty. |
14 § Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että 1) Tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai 2) Yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3§:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu ja hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. | 14 § Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että 1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammatti- henkilöiden keskusrekisteriin. 2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisessä terveydenhuollossa annetun lain (152/1190) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä. Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu ja hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. |
Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata. Edellä 13 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan tarkistaa varsinaisen kassankokouksen päätöksellä enintään kokousvuotta edeltäneen vuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi. | Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata. Edellä 13 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan tarkistaa varsinaisen kassankokouksen päätöksellä enintään kokousvuotta edeltäneen vuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi. |
15 § Xxxxxxx kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 730 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan tarkistaa varsinaisen kassankokouksen päätöksellä enintään kassankokousvuotta edeltäneen vuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle. Xxxxxxx on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta. Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä perisuhteesta annetusta laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteen osapuoleen. | 15 § Xxxxxxx kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 730 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan tarkistaa varsinaisen kassankokouksen päätöksellä enintään kassankokousvuotta edeltäneen vuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa tai jäsenen kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä xxx xxxxxx, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta. Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä perisuhteesta annetusta laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteen osapuoleen. |
16 § Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat | 16 § Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat |
vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä. | vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä. |
17 § Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikaina syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13 §:n 2 momentin 2a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuus-eläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä. | 17 § Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikaina syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13 §:n 2 momentin 2a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuus-eläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä. |
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET | LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET |
18 § Edellä 13 §:ssä tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi taikka jolta hän ei muutoin saa palkkaa muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi. | 18 § Edellä 13 §:ssä tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi taikka jolta hän ei muutoin saa palkkaa muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi. |
19 § | 19 § |
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. | Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. |
20 § Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. | 20 § Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. |
21 § Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta. Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän | 21 § Hallituksella on oikeus määrätä ketä lääkäriä tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta. Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa. |
lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa. Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi. | Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi. |
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN | LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN |
22 § Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys. Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana. Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä. | 22 § Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys. Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana. Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä. |
23 § Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan. | 23 § Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan. |
24 § Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen. Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista. | 24 § Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen. Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista. |
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN | MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN |
25 § Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. | 25 § Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. |
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT | OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT |
26 § Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon | 26 § Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon |
keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen. Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi. Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Vakuutusvalvontavirasto voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi. | keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen. Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi. Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Vakuutusvalvontavirasto voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi |
27 § Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää: 1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; 2) hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä 3) 15 § 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen. Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi. | 27 § Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää: 1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; 2) hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekää 3) 15 § 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen. Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksienJ lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi. |
VASTUUVELKA | VASTUUVELKA |
28 § Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä | 28 § Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä |
maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Vakuutusvalvontaviraston määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. | maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Vakuutusvalvontaviraston määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. |
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS | TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS |
29 § Kassan tilikautena on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1336/2002 ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta. | 29 § Kassan tilikautena on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1336/2002 ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta. |
30 § Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta. | 30 § Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta. |
TILINTARKASTUS | TILINTARKASTUS |
31 § Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. | 31 § Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. |
Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 62 vuotta. | Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta. |
32 § Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta. | 32 § Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta. |
KASSANKOKOUS | KASSANKOKOUS |
33 § Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa Jyväskylässä. | 33 § Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa Jyväskylässä. |
34 § Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä. Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. | 34 § Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä. Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. |
Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa. | Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa. |
35 § Varsinainen kassankokous pidetään viimeistään huhtikuussa. Varsinaisessa kassankokouksessa: 1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus; 2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; 3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle; 4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä; 5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; 6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot; 7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle; 8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä 9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. | 35 § Varsinainen kassankokous pidetään viimeistään huhtikuussa. Varsinaisessa kassankokouksessa: 1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus; 2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; 3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle; 4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä; 5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; 6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot; 7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle; 8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä 9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. |
36 § Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja | 36 § Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja |
sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä. | sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä. |
37 § Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi kassan kotisivuilla ja ilmoituksella joka lähetetään työnantajien yhteyshenkilöille. | 37 § Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi kassan kotisivuilla ja ilmoituksella joka lähetetään työnantajien yhteyshenkilöille. |
38 § Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa. | 38 § Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa. |
39 § | 39 § |
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä. | Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä. |
40 § Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. | 40 § Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. |
41 § Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on | 41 § Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on |
äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä. | äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä. |
HALLITUS | HALLITUS |
42 § Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 62 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kolme kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen (ensin arvan ja sitten vuoron mukaan). | 42 § Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi (ensin arvan sitten vuoron mukaan). |
43 § Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista; 2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset; 3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty; | 43 § Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista; 2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset; 3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty; |
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta; 5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille; 6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä 7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 48 §:n mukaisesti. | 4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta; 5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille; 6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä 7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen. 48 §:n mukaisesti. |
44 § Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on saapuvilla. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan. | 44 § Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on saapuvilla. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan. |
45 § Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen | 45 § Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen |
valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä: 1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; 2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt; 3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä 4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat. | valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä: 1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; 2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt; 3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä 4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat. |
KASSANJOHTAJA | KASSANJOHTAJA |
46 § Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä. | 46 § Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä. |
LUOTTAMUSLÄÄKÄRI | ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI |
47 § Kassalla on oltava luottamuslääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana. | 47 § Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana. |
KASSAN NIMENKIRJOITUS | KASSAN NIMENKIRJOITUS |
48 § Xxxxxx nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä. | 48 § Xxxxxx nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä. |
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO | VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO |
49 § Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen. Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta. | 49 § Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen. Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta. |
JAKAUTUMINEN | JAKAUTUMINEN |
50 § Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla. | 50 § Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla. |
XXXXXX XXXXXXXXXX | XXXXXX XXXXXXXXXX |
51 § Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla: 1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään; 2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä 3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta. | 51 § Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla: 1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään; 2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä 3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta. |
52 § Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. | 52 § Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. |