OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on Kainuun maakunnan ainoa pysyvä korkeakouluopintoja tarjoava toimija. Sen tarjoama koulutus jakautuu karkeasti kahteen hyvin erilaiseen tehtävään, joista toinen on alueen työmarkkinoilta syntyvä tarve. Alueen tarpeisiin vastaavia koulutuksia tuotetaan mm. sosiaali- ja terveysalalla, tekniikan ja liiketalouden alalla. Toinen merkittävä koulutusrooli on kansalliset ja kansainväliset huiput, joihin KAMKin koulutuksista lukeutuvat kaivannaisteollisuuden, liikunnan ja matkailun alat sekä konesali- ja peliteknologia, joista viimeksi mainitut ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Uusimpana kehityskulkuna on valtakunnallisen roolin hakeminen datan hallintaan ja suurteholaskentaan liittyvässä roolissa.

Näiden lisäksi erilaisiin osaamistarpeisiin vastataan tekemällä yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa ja tuomalla alueelle koulutuksia, joihin KAMKilla ei ole omaa tutkinnonanto- oikeutta. KAMK on tuonut alueelle mm. röntgenhoitaja- (OAMK), kätilö- (Savonia), fysioterapeutti- (Karelia), sosionomi- (DIAK) ja bioanalyytikkokoulutusta (Metropolia). Kansallista yhteistyötä on mm. Xxxxx AMK kanssa toteutettu kaivannais- ja liikunta-alan koulutuksissa. Yliopistoyhteistyötä toteutaan mm. Oulun yliopiston kanssa yhteisessä aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAssa. Täydennyskoulutuksia ovat mm. lastentarhanopettaja, sosiaalialan maisterikoulutus ja opettajien pedagogiset opinnot. Sekä alueen, että myös omaa osaamista kehitetään tohtoriopintojen tukemisella alueella mm. Tohopi-hankkeella.

KAMKin merkitys alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle on huomattava, sillä erityisesti nuorten ikäluokkien muuttaminen kasvukeskuksiin haastaa alueen tasapainoisen kehittämisen. TKI- toiminnan kokonaisuus on 4,9 M¤, joka perusrahoitukseen 12,9 M¤ suhteutettuna kuvaa alueella olevaa suurta kehittämis- ja innovointitarvetta. Opiskelijoista noin 80 % hakee KAMKiin Kainuun ulkopuolelta ja valmistuneista noin 60 % työllistyy Kainuuseen. Valitettavasti aluuelta korkeakouluihin muuttaneista opiskelijoista erittäin pieni osaa palaa tutkinnon suoritettuaan takaisin Kainuuseen. Tämän vuoksi maakunnan osaamisen ylläpitämisessä sekä veto- ja pitovoiman kehittämisessä XXXXxx rooli on koko Kainuulle elintärkeä.

Vuoden 2018 aikana KAMKin toteuttama varainkeruuhankinta onnistui hyvin, joka osoittaa korkeakoulun merkityksen alueella.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Ammattikorkeakoulut (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) laativat yhteistyössä alueen yliopistojen (OY, LY) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.

Kajaanin ammattikorkeakoulu syventää yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Kajaanin ammattikorkeakoulu tiivistää yhteistyötään toisen asteen/koulutusliikelaitoksen kanssa tavoitteena alueellisten resurssien parempi hyödyntäminen.

Strategian 2024 mukaan KAMK on Suomen älykkäin korkeakoulu, joka profiloituu viidellä osaamisalueellaan älykkäisiin ratkaisuihin. Nämä vahvuusalat profiloivat yhteistyötä ja työnjakoa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi KAMK toimii verkostomaisesti ja tuo kumppaneidensa avulla alueelle sen tarvitsemaa osaamista ja koulutusta.

Yhteistyö ja työnjaollinen keskustelu on pisimmällä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutusyhteistyö on käynnistynyt liikunnan-, matkailun-, sosiaali- ja terveysalan-, kone- ja kaivostekniikan-, rakennusalan- ja liiketalouden koulutuksissa. Yhteistarjonnan toteuttamista varten kuvattiin yhteinen suunnitteluprosessi, jotta eri toimijoiden yhteistyö olisi sujuvaa. Työnjaollisesti on sovittu, että osaa opintojaksoista ei tarjota lainkaan KAMKissa, vaan sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Lapin amk. Vastaavasti myös KAMK tarjoaa opintoja, joita Lapin amkissa ei tarjota lainkaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla KAMK tarjoaa älykkääseen kotihoitoon liittyvät vaihtoehtoiset ammattiopinnot ja Lapin amk päivystys- ja vastaanottotoimintaan liittyvät opinnot. Ristiinopiskelu Lapin amkin ja KAMKin jatkui. Vuonna 2018 tarjottiin opintoja yhteensä 244 op perustutkintoon ja 354 op ylempi amk -koulutukseen. Lapin ja KAMKin johdon säännöllisissä tapaamisissa tarkennetaan tavoitteita yhteistyölle, ja seurataan toteumaa.

Terve asuminen -kehittämiskokonaisuuden pilotointivaiheeseen haettiin vuoden 2018 aikana ulkoista rahoitusta (EAKR/ESR). Pilotin viitekehyksenä on rakentamisen ja asumisen elinkaariajattelu, jolla on vahvat siteet ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin, ympäristöön ja teknologiaan. Hankkeessa luodaan malli, jolla korkeakoulut voivat jatkossa tarjota yhdessä osaamisen kehittämisellä monialaisesti sovellettavia ratkaisuja erityisiin ongelmiin tai tarpeisiin. Em. On johtanut hankesuunnitteluun, jossa KAMKn osuus on mahdollisesti asumisen virtuaalimallintamisen kehittämisessä.

Pohjoisten korkeakoulujen strategista yhteistyötä johtaa rehtorivetoinen ohjausryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja jonka toimintaan osallistuvat myös alueiden innovaatiotoimijoiden edustajat

maakuntakohtaisesti. Verkostotyö on edennyt, mutta merkittävää yhteistä toimintamallia hankesuunnittelun lisäksi ei ole löytynyt. Verkosto tukee ja rakentaa hankkeiden kautta syvenevää yhteistä tekemistä.

Korkeakouluista KAMK, Lapin amk, Centria-amk ja Oulun yliopisto ovat löytäneet yhteiseksi strategiseksi teemaksi kaivannaisteollisuuden. Käynnistettiin yhdessä alan neuvottelukunta, jossa mukana on myös teollisuuden ja elinkeinoelämän lisäksi Oulun Yliopiston Mining School. Suunniteltiin yhteistyössä kansainvälinen kaivosalan kesäkoulu, joka toteutuu 2019, osallistujia mm. Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Australiasta.

Vuonna 2018 KAMK on panostanut profilaatioon, sekä oman roolinsa kirkastamiseen Suomalaisessa korkeakoulukentässä. Tämän rakentamiseen panostettiin järjestämällä neljä korkeakoulujen hallitusten vierailua, sekä tapaamalla järjestämällä 12 rehtoritapaamista. Näiden tapaamisten ja neuvottelujen lopputuloksena KAMK käynnisti kansallisen suureteholaskennan osaamiskeskittymän yhteistyössä VTT:n, CSC:n, Oulun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Keskittymän tehtävänä on tuoda osaamista ja mahdollisuuksia vaativiin laskennallisiin sovelluksiin mm. datan hallinnassa, koneoppimisessa ja hahmontunnistuksessa. XXXXxx roolina on kehittää tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa osaamista datan- ja laskentaresurssien hallintaan. Tätä tehtävää varten suunniteltiin uusi "Datasta tekoälyyn" - insinöörikoulutus osaksi laajempaa ekosysteemiä. Rahoitusta tähän saatiin 20% yrityksiltä, 40% OKM:ltä ja 40% TEM:ltä.

KAMK ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos (Kainuun ammattiopisto (KAO) ja Kajaanin lukio) laativat koulutuskonserniyhteistyöstä yhteistoimintasopimuksen 2017. Sopimuksella tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti laadukkaan, vetovoimaisen ja monipuolisen ammatillisesti orientoituneen koulutus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymän kehittämistä Vimpelinlaakson kampukselle. Tavoitteena on edistää yritysten menestystä ja työelämän kilpailukykyä sekä palvella koko maakunnan työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeita. Yhteistoiminnassa avataan opintotarjontaa ja kehitetään joustavia opintopolkuja, lisätään opetushenkilöstön yhteiskäyttöä ja -koulutuksia. Keskijohdon ja ylimmän johdon yhteistyötä kehitetään sekä lisätään yhteistyötä tila-, laite- ja kalustovarausjärjestelmissä. Lisäksi kirkastetaan Kajaanin kaupungin opiskelija- ja nuorisomyönteistä julkisuuskuvaa. Yhteistyö on syvintä sosiaali- ja terveysalalla, jossa toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat toimivat yhteisissä tiloissa. Tekniikan ja liikenteen alalla on yhteistyötä vahvistettu alueellisesti merkittävällä robotiikan ja automaation osaamisen kehittämisen ja yhteisen, yritysten kanssa yhdessä toteutetun, opetusinfrastruktuurin rakentamisella. Lisäksi yhteistyön rakentaminen on edennyt matkailualalla, jossa toteutetaan yhteisiä hankkeita ja tuotekehitystä. Kainuun ammattiopistoon liitetyn Vuokatin urheiluopiston myötä myös liikunta-alojen yhteistyöketju saadaan saumattomaksi koko ammatillisen koulutuksen osalta toiselta-asteelta korkeakouluun. Yhteistyön tiivistäminen Kajaanin lukion kanssa on käynnistynyt yhteisten korkeakoulukurkistusopintojen suunnittelulla sekä tarjonnalla.

Vuonna 2018 erityisen merkittävää on ollut verkottumisen aikaansaama kysyntä yhteistyösopimuksin suoritetuissa opinnoissa. Vuonna 2016 kaikkiaan 118 ja vuonna 2018 1100 opiskelijaa suorittivat näin tuotettuja kursseja. Opintopisteissä vastaavat luvut olivat 491 sekä 4701 opintopistettä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Kajaanin ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa.

Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Kajaanin ammattikorkeakoulu rakentaa ja ottaa käyttöön kansallisia digitalisaation hyödyntämisen ja opetuksen yhteistyörakenteiden malleja. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa toimivat väyläopinnot vahvuusaloilla työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä.

Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottaa yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa väyläopintoja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille siten, että ne ovat valtakunnallisesti käytettävissä vuodesta 2017 lähtien.

KAMK uudisti tutkintokoulutustensa sisältöä ja opetusmenetelmiä ja vei Pohjois-Pohjanmaalle ja Koillismaalle niiden tarvitsemia koulutuksia. Monimuotokoulutuksia toteutettiin Kuusamossa (insinööri-, sairaanhoitajakoulutukset), Kuhmossa (sairaanhoitajakoulutus) ja Raahessa (insinöörikoulutus) hyödyntämällä erityisesti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia etäopetuksessa. KAMK käynnisti restonomikoulutuksen Ylivieskassa. KAMK toteutti biotalousosaamisen selvityshankkeen ja on mukana viiden ammattikorkeakoulun järjestämässä biotalousosaamisen muuntokoulutuksessa. Lisäksi KAMK käynnisti ohjelmisto-osaamisen tarpeeseen vastaavan ICT-alan muuntokoulutuksen yhteistyössä Oulun yliopiston, Centrian, OAMKin ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. KAMK suunnitteli tradenomikoulutuksen käynnistämistä Kuusamossa keväällä 2019. DIAK toi Kainuuseen

sosionomikoulutusta ja Metropolia bioanalyytikon koulutusta.

KAMK vastasi alueen kansainvälisen osaamisen tarpeisiin tarjoamalla englanninkielistä koulutusta liiketaloudessa, matkailussa ja liikunnassa. Syksyllä 2018 käynnistyi uutena englanninkielisenä koulutuksena Esports Business, jonka sisältöjä tarjotaan vähäisesti bachelor-tasoisesti Euroopassa ja maailmassa.

Koulutuksessa painottuu vahva toimialan liiketalousosaaminen sekä KAMKin Sports and Leisure Management -koulutuksen tuoma osaaminen. Koulutuksen sisällöissä on myös vahvasti tutkimus- ja kehittämisosaamista, joka liittyy eurheilijan kyvykkyyden mittaamiseen ja analysointiin. KAMK käynnisti lisäksi liiketalouden ylemmän englanninkielisen koulutuksen. KAMK edisti kansainvälisyyttä tarjoamalla edelleen pelialan koulutuksen toisen vuosikurssin kokonaan englanniksi. Lisäksi KAMK toteutti jo perinteisen englanninkielisenkesäopintoina tarjottavan, hyvin vetovoimaisen pelialan kesäkoulun (10-15 op) ja käynnistimme uutena Nordic eSports Academyn (10 op), joilla tuetaan myös toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä KAMKiin.

Kesällä 2018 KAMK järjesti Intiassa kahden kuukauden mittaisen pelialan kesäkoulun, johon osallistui noin 500 pelialan opiskelijaa. Kesän aikana opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat pelejä suomalaisten opettajien johdolla. Kesäkoulussa syntyi lähes viisikymmentä peliä, joista parikymmentä julkaistiin.

Strategian mukaisen opettajasta valmentajaksi -toimintamallin vahvistamiseksi henkilöstölle tarjottiin pedagogista täsmäkoulutusta eAMK-hankkeesta sekä digitaalisista työkaluista ja niiden käytöstä. KAMKin digipedagogista osaamista kuvataan oppimisen valmentaja -osaamisina, johon liittyy yhteisöllisen työskentelyn osaamista, moodle-osaamista, opetus- ja ohjausmateriaalin tuottamista, etäopetuksen ja - ohjauksen toteuttamista, tiedonhankinnan ja -käytön osaamista sekä digipedagogista osaamista, jossa valmentava ote on vahvasti mukana. KAMK päivitti pedagogisen toimintaohjeistuksensa sekä ohjauksen toimintamallin.

Opiskelijoiden yrittäjyystietoisuutta ja -mahdollisuuksia kehitettiin edelleen NY-Startup toimintamallilla sekä käynnistyneelle YES-hankkeella. Hankkeen tavoitteena on luoda ja käynnistää yrittäjyyskasvatusta koordinoiva asiantuntijaverkosto Kainuuseen, joka toimii YES (Yrittäjyyden edistäminen Suomessa) ry:n aluepalveluiden tuottajana (YES Kainuu). Hankkeen aikana luodaan edellytykset asiantuntijaverkoston pysyvälle toiminnalle hankkeen jälkeen. Lisäksi käynnistettiin ensimmäisiä Demola-projekteja työelämän kanssa.

KAMK osallistuu valtakunnallisiin valintarenkaisiin. Suora todistusvalinta ei vielä ole käytössä. Siirto- opiskelijaksi hakeutuminen on mahdollista kaikissa koulutuksissa ja opiskelijoilla on milloin tahansa mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden palauttamista, mikäli opinnoista puuttuu noin 60 opintopistettä. Koulutuksiin hakeutuminen ei edellytä valmentautumista, mutta tarjolla on ilmainen, myös etänä suoritettava, matematiikan valmennuskurssi insinöörikoulutukseen hakeutuville.

Valituista opiskelijoista 82,3 % oli ensikertalaisia. Hakijoista ensikertalaisia oli 88,5 %. Paikanvastaanottaneista opiskelijoista 82 % oli ensikertalaisia.

KAMK kehitti kansallisia digitaalisia yhteistyörakenteita osallistumalla tiiviisti Turun amkin koordinoimaan campusonline-yhteistyöhön. KAMK tarjosi alustalla 68 opintojaksoa, joka oli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Suorituksia kertyi kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Toisen asteen opiskelijoita oli mukana XXXXxx sosiaali- ja terveys-, tekniikan -, pelialan ja liiketoiminnan väyläopinnoissa. KAMK toteutti liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan väyläopintoja myös Karelian ja eRiverian kanssa. Opintotarjonta avautui eRiverian-sivustolla toukokuussa 2018. Polkuopiskelua aloitettiin jokaisessa koulutuksessa sekä ylempi amk-koulutuksissa (ei terveysalalla).

KAMK uudisti opiskelijoiden rekrytointisivuston, jotta työelämän olisi helpompi rekrytoida opiskelijoita projekti-, harjoittelu- ja opinnäytetöihin sekä tarjota työpaikkoja. Lisäksi KAMK otti käytti Tuudo-palvelun, joka helpottaa opiskelijoiden tiedonsaantia opiskeluun ja opiskelupalveluihin liittyvissä asioissa. KAMK toteutti alumnipäivän.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

CEMIS:n toimintaa ja innovaatioiden kaupallistamisosaamista vahvistetaan hankkimalla sen toimintaan lisää kansallista ja kansainvälistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitustaan.

Ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä nousee tasolle 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Opiskelijoiden roolia TKI-toiminnassa kasvatetaan osallistamalla siihen kaikki opiskelijat.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

KAMK on panostanut voimakkaasti TKI-toiminnan kehittämiseen toteuttamalla laajan sisäisen kehittämishankkeen. Hankkeessa on terävöitetty TKI-toiminnan kärkiä, kehitetty henkilökunnan osaamista, vahvistettu kansainvälistä osaamista, panostettu hanketoiminnan ennakointiin sekä kehitetty palvelumyyntinä

toteutettavia TKI-palveluita.

Kehittämistoimien tuloksena hankehakemusten kokonaismäärä sekä kansainvälisten hankkeiden hakemusmäärät kasvoivat 25 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Taso säilytettiin ja kansainvälisten hakemusten määrä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2018. Kaikkiaan hankkeita on käynnissä vuositasolla noin 70, lisäksi palvelumyyntinä toteutuu noin 5-10 projektia vuodessa. Hankevolyymi oli 4,6 M¤ josta rahoitusmallin mukaiseen rahoitukseen oikeuttavaa on 3,6 M¤.

TKI-toiminnan volyymin kasvattaminen, uusien rahoitusinstrumenttien haltuunotto sekä verkostojen kasvattaminen on edellyttänyt, että koko henkilöstö osallistuu yhä laajemmin TKI-toimintaan. Toimintamalli, jossa opetus- ja muu henkilöstö toimii tiiviissä yhteistyössä, on KAMKin normaali tapa toimia.

Hankkeiden kasvu on edellyttänyt myös entisestään laajempaa verkostoitumista sekä osaamisen keskittämistä. Xxxxxxxxx hankerahoituksessa on koveneva kilpailu, joka näkyy mm. hankkeiden läpimenoprosentin laskuna.

Merkittävin panostus koulutuksen tutkimusympäristöön vuonna 2018 oli supertietokoneen käyttöönotto, joka mahdollistaa suurten tietomassojen tehokkaan käsittelyn. Datasta tekoälyyn -ekosysteemi on KAMKin tietojärjestelmien uutena kärkenä niin TKI-toiminnassa kuin opetuksessa. Merkittävät KAMKin omat panostukset ja lisäksi laaja-alaiset eri lähteistä saadut ulkopuoliset TKI-rahoitukset (ESR, OKM) yhteensä noin 900 000 ¤ mahdollistavat uuden TKI-kärjen täysipainoisen kehittämisen.

Tutkimustulosten kaupallistamiseksi on menossa Business Finlandin rahoittamia Tutkimuksesta liiketoimintaan (TUTLI) -hankkeita, joiden kaupallistamisprosessit ovat eri vaiheissa. CEMIS-verkosto (Oulun ja Jyväskylän yliopisto, KAMK, VTT ja CSC) on merkittävä nimenomaan tutkimustulosten kaupallistamisessa.

Opiskelijoiden innovaatioiden kaupallistamisen kannustamiseksi on otettu käyttöön innovaatiorahoitus, josta opiskelijat voivat hakea rahallista tukea ideoiden jatkokehitykseen. Opiskelijoiden on mahdollista kehittää liiketoiminta ideaa edelleen KAMK:in Business Acclerator - yrityskiihdyttämössä. Business Acclerator on tuottanut ensimmäisen toimintavuoden aikana 3 toimivaa osakeyhtiötä, joilla kaikilla on aktiivista toimintaa ja tilauksia (9 työntekijää). Lisäksi on useita muotoutumassa olevia liiketoimintaideoita opiskelijoilta kaikilta osaamisalueilta.

Xxxxxxxxx lahjoitti syksyllä 2018 prosessiteollisuuden kolmevuotisen yliopettajan tehtävän KAMKiin. Uusi tehtävä vahvistaa Terrafamen ja KAMKin yhteistyötä. Yliopettajan tehtävä mahdollistaa opintojen integroimisen suoraan yhtiön tarpeisiin esimerkiksi projektitöiden muodossa perinteisten harjoittelujen ja opinnäytetöiden lisäksi. Yliopettajan tehtävänä on myös kehittää koordinoida tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Opiskelijat ovat mukana koko opintojen ajan hankkeiden eri toimenpiteissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat osallistuvat hankkeiden ideointivaiheeseen mm. integroimalla hanketoimintaa ja opiskelijoiden opinnäytetöitä tiiviimmin yhteen.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

KAMKilla on käytössään vuosittain päivitettävä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ja hyvinvointisuunnitelma. Johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kehitetään vuosittain tehtävällä työilmapiirikyselyllä (tulos 3,1 asteikolla 1-4) sekä vuosittaisilla kehitys- ja palautekeskusteluilla. Koko henkilöstöä koskevia kokouksia ja palavereita järjestetään parin kuukauden välein ja henkilöstöpäivä 2 krt/v. Lisäksi kukin osaamisalue/yksikkö järjestää omia tapahtumiaan. Esimiestyötä tuetaan järjestämällä säännöllisesti sisäistä esimieskoulutusta ja hyödyntämällä valtakunnallista koulutustarjontaa.

KAMK on laatinut tasa-arvosuunnitelmat sekä henkilöstöä että opiskelijoita varten.

KAMKissa saumaton yhteistyö opiskelijakunta KAMOn, henkilöstön sekä johdon välillä on ollut johtavana toiminta-ajatuksena 1990-luvulta lähtien. KAMOn edustajat kutsutaan poikkeuksetta suunnittelu-, kehitys- ja seurantatyöryhmiin ja KAMO osallistuu aktiivisesti sekä KAMKin että Kajaanin kaupungin strategiatyöhön. KAMKissa vallitseva erinomainen keskusteluyhteys kaikkien ryhmien välillä on onnistuttu säilyttämään ja sitä pyritään aktiivisesti myös vahvistamaan.

Opiskelijoiden palautekyselyjä uudistettiin. Jatkossa tehdään joka toinen vuosi opiskeluun liittyvä kysely, joka sisältää opiskelijan hyvinvointiin ja yleiseen opiskeluilmapiiriin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kerätään palautetta opintojaksoilta- ja oppimisen kehittämisen työryhmiltä opetuksen ja oppimisen kehittämiseksi.

KAMK ostaa opiskelijakunta KAMOlta tutorointitoiminnan, jolla uudet opiskelijat saadaan osaksi korkeakouluyhteisöä. Lisäksi KAMKSports -opiskelijayritys tarjoaa ohjattua liikuntapalvelua KAMKin opiskelijoille.

KAMKin tarjoamat hyvinvointipalvelut (kuraattori- ja opintopsykologi) ovat olleet tarpeellisia. Asiakaskäyntejä oli edellistä vuotta enemmän. Se kertoi matalankynnyksen palvelujen tarpeellisuudesta ja käytöstä. Ongelmat eivät välttämättä ole lisääntyneet, vaan tukea ja ohjausta haetaan varhaisemmassa vaiheessa. Kiinnittämällä erityistä huomiota henkilökohtaiseen ohjaukseen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen tutkintosaantoa ja opintopistekertymää varmistetaan.

3. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Ammattikorkeakoulu keskittyy aluekehitykseen kansainvälisyyttä hyödyntämällä. Kajaanin ammattikorkeakoulu edistää erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. KAMK profiloituu älykkäisiin ratkaisuihin.

Tuotantojärjestelmien profiloitumisen elinkeinoelämäyhteistyö on aktivoitunut. Kysyntä on kasvanut erityisesti kaivannaisteollisuuden ja tuotantojärjestelmien sekä tuotannollisen teollisuuden soveltavan tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatiotoiminnan osalta. Kaivosalaan läheisesti liittyvän Suomalaisen akkuklusteriteollisuuden käynnistyminen tunnistettiin ja uusia innovaatio ja erityisesti prosessiteollisuuden osaamisen kehittämiseen keskittyviä toimenpiteitä käynnistettiin. Alueelle tehtävät investoinnit kaivannaisalaan sekä biojalostukseen tulevat lähivuosina tarvitsemaan 500-700 uutta osaajaa, joiden koulutustarvetta sekä muuntokoulutusta ratkaistaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Peliteknologian osalta KAMK on saanut synnytettyä viimeisen 12 vuoden aikana paikallisen ekosysteemin, johon on perustettu noin 120 yritystä. Näistä merkittäviksi toimijoiksi on muotoutunut muutama yhteenliittymä ja nykyisin toimialan liikevaihdon arvioidaan nousevan yli 10 miljoonaan euroon. Alueellinen peliteollisuus on laajentunut perinteisten pelien lisäksi liikuntapeleihin (excergaming) sekä koulutus- ja oppimispeleihin. Näistä esimerkkinä ammatilliseen koulutukseen räätälöidyt automekaanikkojen sekä metallityöstön virtuaalitodellisuuspelit, joita käytetään jo ammatillisessa opetuksessa. Peliteknologian hyödyntämistä myös sairaan- ja terveydenhoitoon on pilotoitu.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulu on määritellyt vahvuusaloikseen tuotantojärjestelmät, peli- ja mittaussovellukset, liiketoimintapotentiaalin, elämykselliset aktiviteetit sekä kotihoidon.

Nousevina aloina raportointijaksolla on Esports Business - elektronisen urheilun koulutus. Koulutuksella pyritään rakentamaan osaamista pelaajille systemaattisen valmennuksen ja harjoittelun kautta soveltamalla liikuntaohjaajaa koulutuksen sisältöjä. Koulutus sisältää myös tapahtumajärjestämiseen liittyviä sisältöjä pelitapahtumien tuottamiseen, markkinointiin ja johtamiseen. Tämän lisäksi Esports Business rakentuu olemassa olevan vahvuuden pelisovellusosaamisen päälle, sekä kehittää Suomeen uutta osaamista. Esports Business rakentuu verkostosta, johon kuuluvat euroopan kaikki koulutusta tarjoavat yliopistot ja korkeakoulut.

Vuoden 2019 strategiarahoitukseen KAMK esitti kehitettäväksi koulutusta älykkäiden palvelujen, sekä nykyisten alojen tuottaman tiedon hyödyntämiseen. Työ nimellä Datasta tekoälyyn -insinöörikoulutus on suunniteltu yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden (IBM, Microsoft) sekä kansallisten toimijoiden (VTT, CSC, Oulun ja Helsingin yliopistot) kanssa. Merkillepantavaa on erinomaisen yhteisymmärryksen löytyminen teeman ympäriltä. KAMK tulee tarjoamaan ja kehittämään yhdessä CSC:n kanssa suurteholaskennan osaamista ja ympäristöjä tukemaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeita.

Samaan rahoitusjaksoon tullaan hakemaan mahdollisuutta rakentaa kaivannaisteollisuudelle paremmin erityisesti akkukemikaaleihin ja teollisuuden prosessien kehittämisen tarpeisiin soveltuvaa koulutusta sekä kansallisen toimintamallin rakentamista, jossa kehitetään edelleen KAMKn etäältä antamaa korkeakoulutusta ja sen toteuttamista haja-asutusalueilla.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	343
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	90
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	150
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	103
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	47

Tutkintotavoite ylitettiin. Ennusteemme mukaan tutkintosaanto kasvaa jatkossa edelleen maltillisesti. Tutkintotavoitteet ja toteuma liitteenä.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 13 860 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 12 324 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 750 000 euroa vuonna 2017, 700

000 euroa vuonna 2018, 600 000 euroa vuonna 2019 ja 600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen sekä yhteistyörakenne toisen asteen koulutuksen järjestäjän kanssa

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen

- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus

- Yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kaivannais-, rakennustekniikka-, liikunta-, matkailu- sekä sosiaali- ja terveysalalla

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 786 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Raportointikaudella strategiarahoitus on mahdollistanut yhteistyön syventämisen toisen asteen kanssa. Kajaanin kampusalueella sijaitseva Kainuun ammattiopisto (KAO) ja KAMK ovat tehostaneet yhteistoimintaa TKI-hankkeiden, tilankäytön sekä yhteisten koulutuksen infrastruktuurien kautta. Näistä esimerkkinä robotiikan ja metallialan kehittäminen toimijoiden kesken. Samaa laboratoriotilaa, opettajia sekä laitteita käytetään opetukseen molemmilla asteilla. Sairaan- ja terveydenhoidon koulutuksessa yhteistyö on saatu vietyä vielä pidemmälle tuomalla opetustilat, henkilöstö ja opiskelijat samaan rakennukseen. Tämä on kehittänyt dialogia sekä luonut saumattomat opintopolut opiskelijoille. Yhteistyö kurkistusopintojen luomiselle lukioihin koko Kainuun alueella käynnistettiin.

KOTUMO yhteistyössä yhteistyö CSC tieteellisen laskennan kanssa on mahdollistanut data-center osaamisen sekä soveltavan tekoälytekniikan kurssien kehittämisen. Näistä ensiksi mainittu on johtanut kunniamaininnan saamiseen kansainvälisessä Data cloud awards kilpailussa. Xxxxxxxxxxxxxx myönnettiin "Best Programme for Data Centre Training and Professional Development". Rahoitus mahdollisti myös avoimen kurssin "AI-

Akatemia" järjestämisen. Kurssilla käytettiin Stanfordin yliopiston opetusmateriaaleja, joiden avulla KAMKin opettajat kurssittivat 30 osallistujaa, joista osa oli tutkinto-opiskelijoita, osa työelämässä mukana olevia asiantuntijoita.

Raportointikaudella valmisteltiin valintauudistusta, joka otettiin myöhemmin käyttöön KAMKissa ja lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa. Niinikään ATT-toiminnan systemaattiseksi edistämiseksi perustettiin koordinoiva työryhmä, joka varmisti ATT:n integroimisen organisaation eri prosesseissa. Koko henkilökunnalle, tutkijoille ja opinnäytetyökoordinaattoreille järjestettiin koulutusta hyödyntämällä kansallisesti ATT-hankkeessa luotuja käytänteitä ja materiaaleja. Opiskelijoiden ATT-osaamisen varmistamiseksi sisältö integroitiin Tutkimustoiminnan perusteet -opintojaksolle. Samalla opinnäytetyöprosessiin sisällytettiin vaatimus aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta, mikä otetaan käyttöön ensimmäisenä hoitotyön koulutuksessa kevätlukukaudella 2018.

Yhteistyön tiivistyminen ja siirtyminen toiminnalliseksi ja lisäarvoa tuottavaksi on raportoitu kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina".

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

KAMK on toimittanut tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2018.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

Johtaja Rehtori