Kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus

23.2.2022 saavutettiin kuvanvalmistamoiden työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 1.3.2022.

1. Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2022 - 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kui- tenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toi- mitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisa- nottu.

2. Palkantarkistukset

2.1. Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 %.

Alan palkkatason kuvaajia korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 2,0 %.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.6.2022 lukien 2 %.

2.2. Palkantarkistukset 2023

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023.

Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Tekstimuutokset

3.1. Sairausajan palkka 8 §

1. Työntekijälle, joka estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai rikollisella toiminnallaan, tai törkeällä tuotta- muksella, maksetaan sairausajan palkkaa ajanjakson työpäiviltä seuraavasti:

Työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti Palkallisen jakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua

1 kk – alle 3 v 28 päivää

3 v - alle 5 v 35 päivää

5 v - alle 10 v 42 päivää

10 v - 56 päivää

Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, suorittaa työnantaja työntekijälle työ- suhteen jatkuessa palkkaa sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta.

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 päivän palkal- liseen jaksoon poissaolon johtuessa työtapaturmasta. Mikäli vakuutusyhtiö katsoo, että työtapaturma ei ole korvattavuuden piirissä noudatetaan mitä 8 §:ssä on mää- rätty sairausajan palkasta.

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päi- vän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairausajan palkan jaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjak- solta.

4. Perhevapaauudistus -työryhmä

Liitot selvittävät 31.5.2022 mennessä perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopi- mukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uu- distuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kustan- nusneutraalilla tavalla niin että palkallisten päivien lukumäärä säilyy uudistusta edeltä- neellä tasolla.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx

KUVANVALMISTAMOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala ‌

Tällä työehtosopimuksella määrätään Palvelualojen työnantajat PALTA:an kuuluvien kuvanvalmistusta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien Palvelu- alojen ammattiliittoon kuuluvien työntekijäin palkka- ja työehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

3 § Työhön ottaminen ‌

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti.

2. Kullakin tässä sopimuksessa tarkoitettuun työhön otetulla on työsopimuslain mu- kainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tila- päisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

4. Jokainen työpaikalla työskentelevä työntekijä on työsuhdemuodosta riippumatta perehdytettävä huolellisesti työtehtävään ja työturvallisuuteen.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudattaa työnantaja seuraavia työ- suhteen keskeytymättömään kestoon nähden porrastettuja irtisanomisaikoja:

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta,

• 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta,

• 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

• 5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta ja

• 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Irtisanomisaika on työntekijän sanoessa työsopimuksen irti, ellei muusta irtisanomis- ajasta ole sovittu

• 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta,

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työ- suhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.

3. Tilapäistä tai määrättyä työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisano- misaikaa noudattamatta.

5 § Työpalkat ‌

1. Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Kuvavalmistamotyöntekijäin palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella. Mikäli syntyy erimielisyys työntekijän kokonaispalkasta, on kum- mallakin osapuolella oikeus pyytää liitoilta neuvotteluapua.

Tehtävät kuvavalmistamoalalla ryhmitellään seuraavasti:

Taso A:

Tehtävät ovat alalle tyypillisiä perus- tai ammattitehtäviä, jotka suoritetaan an- nettujen ohjeiden mukaisesti. Tehtävät edellyttävät ammatillisten tietojen ja työ- menetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai ammattikoke- mukseen. Työn suorittamiseen liittyy seurantaa.

Taso B:

Tehtävät ovat laaja-alaisia tai erityistie- tämystä edellyttäviä alan erikoisammat- titehtäviä. Tehtävät edellyttävät ammat- tikoulutukseen tai hyvään ammattikoke- mukseen perustuvaa tietojen ja taitojen hyvää hallintaa. Työ on luonteeltaan it- senäistä ja työtehtävät edellyttävät har- kintaa eri vaihtoehtojen puitteissa.

Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajat ovat seuraavat:

1.6.2022 alkaen

A. 1 742,49 euroa – 2 370,24 euroa

B. 1 857,81 euroa – 2 573,67 euroa

2. Työntekijä sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuusryhmään A tai

B. Tämän jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräytymisperus- teensa.

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksien li- sääntyminen työsuhteen aikana.

Huomiota on kiinnitettävä mm. työsuorituksen sujuvuuteen, työntekijän ammattitai- toon, erityisosaamiseen, monipuolisuuteen ja kokemukseen. Harkinta on tehtävä kokonaisuus huomioon ottaen.

Kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin omi- naisuuksiin:

1) Työsuoritus

• laatu

• tulos

2) Ammattitaito

• työn vaatima koulutus

• työkokemus

• monipuolisuus/käytettävyys

3) Tietotaito

• työn hallitseminen

• ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

• työn edellyttämä vastuu

Pöytäkirjanmerkintä:

Työehtosopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikoilla pyritään käy- mään säännönmukaisesti esim. kehityskeskustelujen yhteydessä kerran vuodessa myös palkkakeskustelu työntekijöiden henkilökohtaisesta palkan- määräytymisperusteesta.

Mikäli työtehtävien vaativuudessa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, tulee tämä huomioida työntekijän palkkauksessa. Tarkastelu suoritetaan vuosittain.

Jos työntekijän palkka sijoittuu edellä mainittujen ohjepalkkojen väliin, katsotaan sen olevan normaalitasoa. Mikäli palkka jää alemman ohjepalkan alapuolelle, on sille oltava yhteisesti hyväksytty perusteltu syy.

3. Osa-aikatyöntekijöille sekä ns. sesonkiapulaisille enintään 6 kuukauden ajalta voi- daan palkka maksaa tuntipalkkana.

Osa-aikatyöntekijän keskimääräinen viikkotyöaika on sovittava kirjallisessa työso- pimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka työsopimuksen mukais- ten työtuntien määrä on enintään 30 tuntia viikossa tai tämän

työehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan 2 kappaleessa tarkoitetussa tapauk- sessa enintään keskimäärin 30 tuntia viikossa.

4. Harjoittelijan palkka on 90 % taso A palkkatason alarajasta.

Harjoitteluajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä. Harjoitteluaika on enintään yhdeksän kuukautta ja sitä voidaan käyttää vain yhden kerran työsuhteen alkaessa.

5. V u o r o t y ö l i s ä

• Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuoron vuorotyötunneilta erityistä vuorotyölisää. Lisän suuruus on 1.6.2022 lukien on 0,93 euroa tunnilta.

• Mikäli työaika alkaa klo 10.00 tai sen jälkeen, eikä työ ole vuorotyötä maksetaan klo 14.00 jälkeen tehdyistä tunneista 1.6.2022 lukien 0,93 euroa tunnilta.

6 § Päiväraha ‌

Päivärahojen osalta noudatetaan verohallituksen mukaisia määräyksiä.

7 § Työaikamääräykset ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työaika voidaan järjestää siten, että se enintään kuuden kuukauden pituisena ajan- jaksona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työ- aika saa olla enintään kymmenen tuntia. Tämän työaikajärjestelmän käyttäminen edellyttää, että ennakolta laaditaan työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana sanottuun kes- kimäärään. Työvuorolista on julkaistava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin vii- meistään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellä mainitulla määräyksellä ei muuteta työpaikalla sopimuksen tekohet- kellä voimassa ollutta käytäntöä, mikäli 2-kohdassa mainittu työaikajärjes- telmä on jo käytössä.

Työntekijän ei tarvitse suostua 2-kappaleen mukaiseen työaikajärjestelmään, mi- käli hänelle todistettavasti aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia esim. lastenhoidon, kulkuyhteyksien aikataulujen tms. seikan perusteella.

Tasoitusvapaa pyritään antamaan täytenä työpäivänä. Jollei tämä ole tuotannon kannalta mahdollista, annetaan se ensisijaisesti työvuoron viimeisinä tunteina.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Edellä mainittu tarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.

2. Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.1.2020 umpeen menneen työehtosopimuksen määräystä:

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enim- mäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin lisätyöstä kalenterivuodessa.

3. V a p a a p ä i v ä t

Työntekijälle annetaan, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, sunnuntain lisäksi viikon aikana toinenkin vapaapäivä, jonka on oltava lauantai.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajanlyhennysvapaiden korvaamisesta myös rahana.

Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty 7 §:n 1 kohdan 2 kappaleessa tarkoitetuin tavoin keskimääräiseksi, annetaan työntekijälle ajanjakson aikana yhtä monta vapaapäivää kuin mihin hän edellistä kappaletta soveltaen olisi ollut oikeu- tettu.

Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti. Viikkolevon katsotaan toteu- tuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kun- han enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkole- vosta on kyse.

4. T y ö a j a n l y h e n n y s

Työajan lyhentämisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa työ- ajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa.

5. A r k i p y h ä v i i k o t

Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, ju- hannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden- päivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapanin- päivä.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

6. T a r k k a i l u

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

7. L e p o a j a n l y h e n t ä m i n e n

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan.

Milloin vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi tai työtä tehdään 7 §:n 1 momentin 2 kappaleen määrittelemän työaikajärjestelmän mukaisesti, ruokailu- tauko on enintään kaksikymmentä minuuttia ja se luetaan työaikaan.

Soveltamisohje:

Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet, että 2-kohdan mukainen järjestelmä on ensisijainen. Mikäli järjestelmän käyttöönotosta syntyy erimielisyyksiä, tulee ne saattaa mahdollisimman pikaisesti 20 §:n mukaisesti järjestöjen käsitel- täväksi.

Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheut- tamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa, jotka katsotaan työ- aikaan kuuluviksi. Nämä tauot koskevat työntekijöitä, joiden vuorokautinen työaika on vähintään viisi (5) tuntia ja ne on pyrittävä sijoittamaan työvuoron kummankin puoliskon keskivaiheille.

Paikallisesti tämän kohdan määräyksistä voidaan sopia toisinkin.

8. Y l i - j a s u n n u n t a i t y ö k o r v a u s

Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään lainmukaisen säännöllisen työn enimmäismää- rän lisäksi. Siitä samoin kuin sunnuntaityöstä maksetaan työaikalaissa säädetty ko- rotettu palkka.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seu- raavilta 100 % korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seu- raavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona suoritettu työ korvataan samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

Yli- ja sunnuntaityötä tehdään vain edellyttäen, että asianomainen esimies on an- tanut sen tekemisestä nimenomaisen määräyksen.

Jaettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi, käytetään jakajana 21,5. Tuntipalkkaa kuukausipalkasta määrättäessä käytetään jakajana lukua 163.

9. T y ö a i k o j e n j ä r j e s t e l y

Vuorotyön järjestelyistä sekä päivätyön sijoittelun mahdollisesta muuttamisesta on neuvoteltava ja pyrittävä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun paikallisen luottamusmiehen kanssa.

10. L i u k u v a t y ö a i k a

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista mää- räyksistä poiketen työnantaja ja työntekijä saavat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoit- tamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxx- xxxx-aika, joka saa olla enintään viisi tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kahdentoista kuukauden seurantajakson ai- kana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päät- tyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä:

Palta ja Pam pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luotta- musmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivinä.

11. K o u l u t u s - j a k e h i t t ä m i s t i l a i s u u d e t

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskou- lutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilai- suuden ajalta maksetaan tuntipalkkaa.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, mutta kuitenkin enintään 2 tunnilla. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päi- vänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sun- nuntaille.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehittämistilaisuudet ilmoitetaan työvuorosuunnittelun aikataulun puit- teissa.

8 § Sairausajan palkka ‌

1. Työntekijälle, joka estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai rikollisella toiminnallaan, tai törkeällä tuottamuksella, maksetaan sairausajan palkkaa ajanjakson työpäiviltä seuraavasti:

Työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti Palkallisen jakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua

1 kk – alle 3 v 28 päivää

3 v - alle 5 v 35 päivää

5 v - alle 10 v 42 päivää

10 v - 56 päivää

Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, suorittaa työnantaja työntekijälle työsuhteen jatkuessa palkkaa sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta.

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 päivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa työtapaturmasta. Mikäli vakuutusyhtiö katsoo, että työtapaturma ei ole korvattavuuden piirissä noudatetaan mitä 8 §:ssä on määrätty sairausajan palkasta.

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairausajan palkan jaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta.

2. Työnantaja toteuttaa sairausajan palkan maksamisen siten, että työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

7. Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuoteinen sairaus ja

• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen tervey- denhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

8. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

9. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Lääkärintarkastukset

10. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammas- sairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edelly- tyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslää- kärin antamalla todistuksella.

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äi- tiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todis- tuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saa- nut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteelli- sissä tutkimuksissa, jos aikaa niihin ei ole saatu työajan ulkopuolella.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneu- voston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hy- väksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liitty- vine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai

määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivä- rahan.

5) Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyy- den ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tut- kimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

8 a § Perhevapaat ‌

Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan varsinainen palkka kolmelta kuukauden ajalta. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhdeksän kuukautta ja työntekijä palaa perhevapaan jälkeen työhön. Isyysvapaan ajalta maksetaan palkkaa kuuden arkipäi- vän ajanjaksolta. Adoptoitaessa tai otettaessa alle 7-vuotias kasvattilapsi annetaan vastaava (äitiys/isyysvapaa) palkallinen vapaa. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan tai isyysrahaan ja että hän on noudat- tanut päivärahan nostamista koskevia säännöksiä.

9 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloma ja sen korvaus määräytyvät työntekijäin vuosilomasta annetun lain mu- kaan.

2. Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus an- taa 18 lomapäivää ylittävä kesäloman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakau- den aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava asi- asta asianomaisen työntekijän kanssa.

Jos 18 vuosilomapäivää ylittävä kesäloman osa (enintään 1 viikko) siirtyy talvikau- delle, on työntekijällä oikeus saada 3 työpäivää lisävapaata.

3. Vakinaisten työntekijöiden vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan jär- jestämään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi, kuitenkin niin, että perustellut poik- keukset puolin ja toisin otetaan huomioon.

4. Niissä tapauksissa, joissa työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa on sovellet- tava työntekijäin vuosilomasta annetun lain 10 §:n 1 momenttia, lisätään arkipäi- viksi sattuvat vapaapäivät mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun jakajaan. Kuiten- kaan ei jakajaan saa lukea enempää kuin kuusi päivää viikossa.

10 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Lakisääteiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomalta- paluurahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilo- mansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman pää- tyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7§:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha, kuten 2. kappaleessa on mää- rätty.

4. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työnteki- jälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovelletta- van työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosiloma- korvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Xxxxxxxx maksetaan vapaaehtoista asepalvelusta suorittamaan lähtevälle kuten asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuh- teen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, ei työntekijä tästä syystä menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena vapaana. Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain säädök- siä.

11 § Palkanmaksu ‌

1. Työpalkat maksetaan kerran kuukaudessa, ellei yrityskohtaisesti toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantaja ilmoittaa palkanmaksuajan muuttumisesta hyvissä ajoin mutta kuitenkin viimeistään 2 kuukautta ennen maksupäivän vaihtumista.

2. Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiyhdistysten jäsenmaksut peritään työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetystä summasta.

12 § Muita määräyksiä ‌

1. Työntekijän tulee noudattaa vaiteliaisuutta kaikissa työnantajan liiketoimintaan liit- tyvissä asioissa.

2. Palvelualojen ammattiliiton toimihenkilöille varataan tilaisuus, sovittuaan asiasta liikkeen toimitusjohtajan, konttoripäällikön tai heidän sijaisensa kanssa, käydä yh- dessä työnantajan edustajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa työolosuhteisiin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa työpai- koissa.

3. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin toimenpiteisiin työntekijän terveyden suojelemiseksi. Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työterveyshuoltolain edellyttämät tarkastukset.

4. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle nyt maksetun normaalipalkan alenemista.

5. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoi- tamiseksi.

6. Työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua Palvelualojen ammattiliiton so- pimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liitto- kokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemasta ajasta.

13 § Työsäännöt ‌

Työntekijän on noudatettava liikkeessä kulloinkin voimassa olevaa ohjesääntöä ja työ- järjestystä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

14 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Palvelutyönantajien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä kulloinkin voimassaolevaa luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, työntekijöillä on oikeus valita pääluottamusmies.

2. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii työpaikan työntekijäin luotta- musmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä missä he ovat tavattavissa.

3. Niissä kuvavalmistamoissa, joissa työntekijäin määrä on vähintään 20, suoritetaan luottamusmiehelle kuukausittain korvaus. Korvauksen suuruus on 1.6.2022 lukien 97,16 euroa kuukaudessa.

Työsuojeluvaltuutetulle vuoritetaan samoin edellytyksin kuin luottamusmiehelle kuukausittain korvaus. Korvauksen suuruus on 1.6.2022 lukien 38,21 euroa kuu- kaudessa.

4. Osapuolten saatua tietää luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai näiden vara- miehen työsuhteen päättämisestä, selvitetään osapuolten välillä viipymättä perus- teet työsuhteen päättämiselle.

15 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

16 § Työpaikkakokoukset ‌

Palvelualojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla, työhuo- nekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alka- mista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyy- dessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamus- henkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

17 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvasta

ennalta arvaamattomasta syystä. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilo- maetuja vähennetä.

2. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vastaa- van ikäisen lapsen tai vammaisen hoitotukea saavan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mu- kaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen vanhemmalla, joka ei asu samassa taloudessa.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää kolmea päivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteellisyyteen rinnastuu tilanne, jossa toinen huoltajista on estynyt osallis- tumasta lapsen hoitoon työttömyysturvalain mukaiseen ja työttömyysturva- etuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vas- taavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvi- tys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso-, ja appivanhempia, lapsia, puolison ja avopuolison lapsia, veljiä, sisaria, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa suhteessa.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekiste- röintiä varten, mikäli tämä sattuu hänen työpäiväkseen.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaa- päivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja var- ten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten ko- kous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alit- taa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kun- nan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

18 § Keskusjärjestösopimukset ‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestöso- pimuksia:

Yleissopimus Yhteistoimintasopimus Alkoholi- ja huumesuositus Työpaikkaruokailusopimus Hyvityssakkopöytäkirja

Luottamusmiessopimus, soveltamisohjeineen Koulutussopimus PALTA/PAM

19 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuotta- vuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmär- tää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti siten, että työehtosopimuksen vähimmäistaso säilyy. Paikallisella sopimuksella ei saa sopia ylei- sesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamus- miehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. So- pimus on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

20 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neu- voteltava työnantajan ja työntekijän luottamusmiehen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kum- pikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osa- puoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laa- dittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

21 § Työtaistelutoimenpiteet ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

22 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022 alkaen 29.2.2024 saakka. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 men- nessä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopimusta viimeis- tään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 20. päivänä huhtikuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Teknisten ja Erikoisammattien Liiton väliseen kuva- valmistamoita koskevaan työehtosopimukseen.

1 § Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat työehtosopimuksen 7 § 3. kohdan mukaisesta työajan- lyhentämisestä.

2 § Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa (mm. päivätyö, kaksivuorotyö), joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä, että hänen vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapäivät, ju- hannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhentäminen tapahtuu ansiotasoa alentamatta.

3 § Vapaan kertyminen

Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	18	työpäivää	1	vapaa	tai	8	tuntia
”	36	”	2	vapaata	”	16	”
”	54	”	3	”	”	24	”
”	72	”	4	”	”	32	”
”	90	”	5	”	”	40	”
”	108	”	6	”	”	48	”
”	126	”	7	”	”	56	”
”	144	”	8	”	”	64	”
”	162	”	9	”	”	72	”
”	179	”	10	”	”	80	”
”	196	”	11	”	”	88	”
”	208	”	12	”	”	96	”
”	213	”	12,5	”	”	100	”

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän työstä poissaolopäi- vät, joilta työantaja maksaa palkkaa tai ansionmenetystä. Työajan lyhennys ei kuiten- kaan kerry vuosiloman aikana. Työehtosopimuksen määräykseen perustuva loman pi- dennys katsotaan kuitenkin säännöllisten työpäivien veroiseksi.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllistä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

4 § Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraa- van vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.

Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Ellei paikallisesti toisin sovita, an- netaan vapaa työvuoro kerrallaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pi- dättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5 § Viikkoylityö

Mikäli työntekijän säännöllinen työaika lyhenee annettavien vapaapäivien johdosta, maksetaan vapaapäivinä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

6 § Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päi- viä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten va- paitten pitämisen vuoksi.

7 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus. Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1995

ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry TEKNISTEN JA ERIKOISAMMATTIEN LIITTO ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 00 A,

PL 54, 00531 Helsinki

Puhelin 000 000 000 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus

Document Metadata