SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:8

Kuvailulehti 26.4.2022
Lanzaroten sopimus Kansallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2025
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:8
Julkaisija	Sosiaali- ja terveysministeriö
Tekijä/t	Lanzaroten sopimuksen toimeenpanon työryhmä
Toimittajat	Xxxxx Xxxxx ja Martta October
Kieli	suomi	Sivumäärä	116
Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän laatimaan 0-17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vastaisen Lanzaroten sopimuksen (SopS 87-88/20211) ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman Suomeen. Toimeenpanosuunnitelman laatiminen sisältyy pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmaan. Valmistelutyössä on toimittu laajassa yhteistyössä eri toimijoiden ja kansallisen lapsistrategiatyön kanssa sekä tehty osallisuuspilotointia nuorten kanssa. Suunnitelmassa on huomioitu jo meneillään oleva, muu aiheeseen liittyvä keskeinen kansallinen työ, kuten Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma ja nk. Istanbulin sopimuksen toimeenpano ja pyritty välttämään päällekkäisyyttä näihin. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy yhteensä 33 toimenpidettä, jotka on jaettu kolmen teeman alle: väkivallan ennaltaehkäisy, lasten suojelu väkivallalta sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen seksuaalista riistoa ja seksuaaliväkivaltaa vastaan. Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota ennaltaehkäisyyn kaikissa tilanteissa ja pyritty vaalimaan toivoa, jota on olemassa vaikealta tuntuvissakin tilanteissa. Toimeenpano tapahtuu vuosien 2022–2025 aikana. Suunnitelman toimenpiteet on pyritty laatimaan sellaisiksi, että niihin voisivat eri toimijat liittyä joko omilla toimillaan tai kumppanuudessa muiden kanssa. Toimeenpanosuunnitelman laatinut työryhmä jatkaa toimintaansa toimeenpanon seurannan työryhmänä.
Asiasanat	lapset, nuoret, väkivalta, seksuaaliväkivalta, ehkäisevä työ, lapsen oikeudet, monialainen yhteistyö, toimeenpano
ISBN PDF	978-952-00-8675-6	ISSN PDF	1797-9854
Asianumero	VN/22001/2020	Hankenumero	-
Julkaisun osoite	xxxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-00-0000-0

Presentationsblad 26.4.2022
Lanzarotekonventionen Nationell plan för genomförande för åren 2022–2025
Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2022:8
Utgivare	Social- och hälsovårdsministeriet
Författare	Arbetsgruppen för genomförandet av Lanzarotekonventionen
Redigerare	Xxxxx Xxxxx och Xxxxxx October
Språk	finska	Sidantal	116
Referat Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att utarbeta den första planen för genomförande av Lanzarotekonventionen, som bekämpar sexuellt våld mot barn och unga i åldern 0–17 år (FördrS 87-88/2011) för Finland. Uppgörandet av planen för genomförande ingår i statsminister Xxxxx Xxxxxx regeringsprogram. Beredningen baserar sig på omfattande samarbete med olika aktörer och den nationella barnstrategin, och i anslutning till beredningen har också pilotprojekt för delaktighet gjorts med unga. I planen beaktas det pågående övriga centrala nationella arbetet inom ramen för åtgärdsplanen En barndom utan våld och genomförandet av Istanbulkonventionen i syfte att undvika överlappande arbete. I genomförandeplanen ingår 33 åtgärder som har indelats i tre teman: förebyggande av våld, skydd av barn för våld samt främjande av nationellt och internationellt samarbete mot sexuell exploatering och sexuellt våld. I planen fästs uppmärksamhet vid förebyggande i alla situationer, och avsikten har varit att slå vakt om hoppet, som finns också i situationer som känns svåra. Planen genomförs 2022–2025. Avsikten har varit att planera åtgärderna på ett sådant sätt att olika aktörer kan ansluta sig till dem antingen med deras egna åtgärder eller i partnersamarbete med andra aktörer. Den arbetsgrupp som utarbetat genomförandeplanen fortsätter därefter att följa upp genomförandet.
Xxxxxxxxx	barn, ungdomar, våld, sexuellt våld, förebyggande arbete, barnets rättigheter, sektoröverskridande samarbete, genomförande
ISBN PDF	978-952-00-8675-6	ISSN PDF	1797-9854
Ärendenummer	VN/22001/2020	Projektnummer	-
URN-adress	xxxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-00-0000-0

Description sheet 26 April 2022
Title of publication Lanzarote Convention: National Action Plan for 2022–2025
Publications of the Ministry of Social Affairs and Health 2022:8
Publisher	Ministry of Social Affairs and Health
Author(s)	Working group for the implementation of the Lanzarote Convention
Editor(s)	Xxxxx Xxxxx and Xxxxxx October
Language	Finnish	Pages	116
Abstract The Ministry of Social Affairs and Health appointed a working group to formulate Finland’s first Action Plan for the Lanzarote Convention (Finnish Treaty Series 87-88/2011) to prevent sexual violence against children and young people aged 0–17. The formulation of the Action Plan is included in the Programme of Prime Minister Xxxxx Xxxxx'x Government. The Action Plan was prepared through extensive cooperation with a range of operators. The preparation work was closely linked with the preparation of the National Child Strategy, and it also involved a pilot project to include young people in the preparation of the Action Plan. The Action Plan takes account of other ongoing national work relevant to the matter, such as the Action Plan for the Prevention of Violence against Children, entitled Non-Violent Childhoods, and the implementation of the Istanbul Convention. Efforts were also made to avoid any overlap with them. The Action Plan includes a total of 33 measures, which are divided into three themes: the prevention of violence, the protection of children against violence, and the promotion of national and international cooperation against sexual exploitation and sexual violence. The Action Plan draws attention to prevention in all situations and aims to nurture the sense of hope that exists even in the most difficult situations. The Action Plan will be implemented in 2022–2025. The aim was to draw up the measures of the Action Plan in such a way that various operators could take part in them either through their own actions or in partnership with others. The working group which drew up the Action Plan will now continue its work as a working group monitoring the implementation.
Keywords	children (age groups), young people, violence, sexual violence, preventive work, rights of the child, cross-sectoral cooperation, implementation
ISBN PDF	978-952-00-8675-6	ISSN PDF	1797-9854
Reference number	VN/22001/2020	Project number	-
URN address	xxxxx://xxx.xx/XXX:XXXX:000-000-00-0000-0

Sisältö

1 Johdanto ................................................................................................................. 8

2 Lanzaroten sopimus ................................................................................................ 13

3 Lasten oikeus suojeluun perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja

muuhun lainsäädäntöön ........................................................................................ 14

4 Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta Suomessa .................................................. 17

5 Lasten ja nuorten osallisuus ................................................................................... 22

5.1 Osallisuuden edistämisen kansallinen ja kansainvälinen tuki ............................... 22

5.2 Nuorten osallisuus tämän suunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa ............. 24

5.3 Nuorten näkemyksiä seksuaaliväkivallasta ......................................................... 24

5.4 Osallisuuden edistäminen arkisessa seksuaaliväkivallan vastaisessa työssä .......... 27

OSA I Ehkäisy .......................................................................................................... 32

6 Miten ehkäistään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa .................................. 33

6.1 Artikla 4; periaatteet .......................................................................................... 33

6.2 Artikla 5; Xxxxxx kanssa työskentelevien henkilöiden rekrytointi, koulutus ja

tietoisuuden lisääminen .................................................................................... 37

6.3 Artikla 6; Lasten koulutus .................................................................................. 46

6.4 Artikla 7; Ennalta ehkäisevät interventio-ohjelmat tai -toimenpiteet ................... 50

6.5 Artikla 8; Suurelle yleisölle tarkoitetut toimenpiteet ............................................ 52

6.6 Artikla 9; Lasten, yksityisen sektorin, tiedotusvälineiden ja

kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ............................................................... 55

6.7 Artikla 10; Kansalliset yhteistyötoimenpiteet ...................................................... 57

OSA II Suojelu ......................................................................................................... 60

7 Miten suojellaan seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneiden lapsiuhrien

oikeuksia ................................................................................................................ 61

7.1 Artikla 11; Periaatteet ........................................................................................ 61

7.2 Artikla 12; Ilmoituksen tekeminen epäillystä seksuaalisesta riistosta tai

seksuaalisesta hyväksikäytöstä .......................................................................... 62

7.3 Artikla 13; Auttavat linjat ................................................................................... 64

7.4 Artikla 14; Uhrien avustaminen .......................................................................... 66

OSA III Kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen lasten

seksuaaliväkivaltaa vastaan 68

8 Interventio-ohjelmat ja -toimenpiteet .................................................................. 69

8.1 Artiklat 15–17 ................................................................................................... 69

9 Aineellinen rikosoikeus .......................................................................................... 74

9.1 Artiklat 18–29 ................................................................................................... 74

10 Xxxxxxxx, syytetoimenpiteet ja prosessioikeus ..................................................... 82

10.1 Artiklat 30–37 ................................................................................................... 82

11 Kansainvälinen yhteistyö ...................................................................................... 90

11.1 Artikla 38; Kansainvälistä yhteistyötä koskevat yleiset periaatteet ja

toimintatavat .................................................................................................... 90

12 Xxxxxxxxxxxxxxxxx ............................................................................................... 92

12.1 Artikla 39; Sopijapuolten komitea ...................................................................... 92

Liite 1 Työryhmän kokoonpano ................................................................................. 95

Liite 2 Määritelmät ................................................................................................... 97

Liite 3 Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman (2019) ja

toimeenpanojulkaisun (2021) toimenpiteet asiaan liittyen 98

Lähteet .................................................................................................................... 104

1 Johdanto ‌

Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmaan1 sisältyy kirjaus laatia kansallinen toimeen- panosuunnitelma lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vastaiselle nk. Lanzaroten sopi- mukselle (SopS 87–88/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lanzaroten toimeenpa- nosuunnitelmaa valmistelevan työryhmän ajalle 1.11.2020–31.12.2025. Työryhmän tehtä- väksi tuli laatia Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä asiassa keskeisten toimijoiden kanssa, seurata toimeenpanosuunnitelman toteutumista

ja edistää sitä sekä toimia yhteistyössä kansallisen lapsistrategiatyön kanssa. Työryhmä (kokoonpano liitteessä 1) on tehtäväksiantonsa mukaisesti laatinut toimeenpanosuunni- telman yhdessä eri toimijoiden kanssa ja jatkaa sen seurannan työryhmänä toimeenpa- nosuunnitelman valmistuttua.

Toimeenpanosuunnitelma pohjaa kansalliseen lapsistrategiaan, kulloiseenkin hallitus- ohjelmaan ja siinä meneillään oleviin lainsäädäntöuudistuksiin, Väkivallaton lapsuus

-toimenpidesuunnitelmaan, valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan 2020– 2023 sekä Euroopan neuvoston2 ja EU:n lapsistrategiaan3 ja Lanzarote-komitean ja mui- den sopimuksen piiriin kuuluvien Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten toimeen- panosuosituksiin. Euroopan unionilla on myös strategia lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Näillä kaikilla on omat toimeenpanon tavat, jotka myös jossain määrin muuttuvat ajassa ja joiden jatkuva huomiointi itse toimeenpanosuun- nitelman toteutuksessa on tärkeää. Tarkoitus on, että toimeenpanosuunnitelman toimen- piteitä voidaan täydentää ja muokata toimeenpanosuunnitelman toteuttamisvuosina vas- taamaan toimintaympäristössä tapahtuvia merkittäviä muutoksia.

Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmaan sisältyy Lanzaroten toimeenpanon kannalta hyvin olen- nainen LASTA/Barnahus-mallin edelleen kehittäminen ja levittäminen. Mallissa tehoste- taan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokenei- den lasten tukea ja hoitoa. Suuntaviivana toimivat eurooppalaiset Barnahus-standardit

1 Valtioneuvosto (VN). 2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019; 31: 91.

2 Uusi strategia valmistuu huhtikuussa 2022.

3 Euroopan komissio. 2021. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia.

ja Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja yliopistosairaaloiden aiemmin tekemä kehitystyö.4 LASTA/Barnahus-työ onkin yksi keskeinen väylä Lanzaroten sopimuk- sen toimeenpanolle ja näkyy siksi vahvasti toimeenpanosuunnitelmassa.

Kansallinen lapsistrategia valmisteltiin parlamentaarisessa yhteistyössä ja julkaistiin alku- vuodesta 2021. Strategiassa todetaan, että Suomessa on tehty vahvaa kehittämistyötä las- ten suojelemiseksi väkivallalta ja että väkivallan haitallisuus tunnistetaan paremmin ja asenteet lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ovat tiukentuneet.5 Strategiassa kuvataan, että lapsena koettu fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta on merkittävä riskitekijä myö- hemmälle hyvinvoinnille ja lapseen itseensä kohdistuneen väkivallan lisäksi myös lapsen läheissuhteissaan havaitsema väkivalta on haitallista lapselle. Xxxxxxxxx tuodaan esiin, että väkivalta ja kaltoinkohtelu lapsen läheis- ja vertaissuhteissa jää liian usein näkymät- tömiin, eikä palvelujärjestelmä aina onnistu vastaamaan tuen tarpeisiin riittävän tehok- kaasti. Lapsistrategia sisältääkin seuraavat strategiset linjaukset koskien lasten väkivallalta suojelua:

⚫ Xxxxxxxxxx lapsella on ehdoton oikeus elämään ja suojeluun kaikilta väkivallan muodoilta.

⚫ Jatketaan lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. Vahvistetaan vanhemmuus- taitoja ja vanhemmuuden tukea niin, että lapsille haitallisille kasvatustavoille löyde- tään aitoja, lapsen oikeuksia ja lapsen erityisasemaa kunnioittavia vaihtoehtoja.

⚫ Vakiinnutetaan työtapoja väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja varhaiseksi puut- tumiseksi. Kiinnitetään erityistä huomiota digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan väkivaltaan ja häirintään sekä digitaalisessa ympäristössä levitettävään väkivaltai- seen materiaaliin. Kehitetään turvataitoja ja digitaalisia taitoja vahvistavia kasvatus- malleja ja opetusta.

⚫ Ryhdytään suunnitelmallisiin toimiin väkivaltaa tai häirintää kokeneiden lasten pal- velujen vahvistamiseksi ja panostetaan lapsikaupan ja muun ihmiskaupan vastai- seen työhön laajasti eri hallinnonaloilla.

⚫ Xxxxxxxxxx tapoja tunnistaa väkivalta ja kaltoinkohtelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin, että lapsi pääsee häntä tukevien palvelujen piiriin heti niitä tarvites- saan. Torjutaan lapseen kohdistuvan väkivallan uhka ja kehitetään valmiuksia erilai- siin väkivalta- ja kaltoinkohtelutilanteisiin puuttumiseen.

⚫ Etsitään tehokkaita, moniammatillisia ja monialaisia menetelmiä lasten väkival- taisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi. Turvataan lastensuojelun mahdollisuudet

4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2019. Barnahus-hanke.

5 Valtioneuvosto (VN). 2021a. Kansallinen lapsistrategia. Valtioneuvoston julkaisuja 2021; 8:21-22.

vaativan sijaishuollon toteuttamiseen ja osallistetaan ja tuetaan perheitä työssä las- ten auttamiseksi.

Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa6 tunnistetaan Lanzaroten sopi- muksen toimeenpanosuunnitelman valmistelutyö osana meneillään olevia väkivallan vas- taisen työn toimenpiteitä. Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa todetaan myös, että Xxxxxxxx-mallin laajentaminen on omiaan parantamaan väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden lasten asemaa ja kehittämään parhaita käytäntöjä lapsiin koh- distuvien rikosepäilyjen tutkintaprosesseihin.

Kansallinen lapsistrategian oikeudellinen perusta -julkaisu7 kuvaa myös Lanzaroten sopi- muksen toimeenpanon kannalta olennaista oikeudellista perustaa. Hallitusohjelmaan liit- tyvistä muista toimista on huomioitu mm. Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainval- mistelijoille8 sekä ihmiskaupan vastaisen työn kehittäminen. Nuoret, rauha ja turvallisuus 2021–2024 -toimintaohjelma9 painottaa myös väkivallalta suojelua ja sen ennaltaehkäisyä.

Vaikka Suomessa ei ole laadittu aiemmin Lanzaroten sopimuksen kansallista toimeenpa- nosuunnitelmaa, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaiseen Euroopan neuvos- ton yleissopimukseen, Istanbulin sopimukseen (SopS 53/2015) on laadittu kansallinen toi- meenpanosuunnitelma jo aiemmin10.. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain, tarvittaessa täydennyksiä tehden. Istanbulin ja Lanzaroten sopimukset täydentävät toisiaan. Toimeen- panosuunnitelmien valmistelu on nyt aikataulutettu kumpikin samoille neljälle vuodelle. Istanbulin ja Lanzaroten toimeenpanosuunnitelmien vuosille 2022–2025 tehtyä valmiste- lutyötä on pyritty sovittamaan yhteen. On myös sovittu, että Lanzaroten ja Istanbulin sopi- muksen toimeenpanosuunnitelmien toteutuksessa tehdään yhteistyötä soveltuvin osin.

6 Valtionneuvosto (VN). 2021b. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma. Val- tioneuvoston julkaisuja 2021; 81: 25.

7 Xxxxxxx, E & Xxxxxxx, X. 2020. Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:20.

8 Iivonen E. & Pollari K. 2021. Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille. Val- tioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:5.

9 Ulkoministeriö (UM). 2021. Nuoret, rauha ja turvallisuus. Ulkoministeriön julkaisuja 2021:3.

10 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2017. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunni- telma 2018- 2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:16.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä vuosille 2020–202511 sisältää 93 kansallista toimenpidettä lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä ja haittojen minimoinnista sekä uhrien monialaisesta auttamisesta. Toimenpi- desuunnitelma ja sen toimeenpano- ja viestintäsuunnitelma12 sisältää Lanzaroten toimen- pidesuunnitelman kannalta huomattavan määrän jo olemassa olevaa tietopohjaa ja toi- menpiteitä. Muun muassa toimenpidesuunnitelman yhteensä 14 luvussa käsitellään väki- vallalta suojaavia tekijöitä, riskitekijöitä ja seurauksia sekä avun ja tuen saannin keinoja.

Suunnitelmaan on kirjattu toimenpiteitä alle 18-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja xxxxx- xxx väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä ja haittojen minimoinnista, turvataito- ja seksuaalikasvatuksesta, monialaisesta yhteistyöstä, osallisuudesta, säädöksistä ja velvoit- tavista sopimuksista. Sisällössä huomioidaan myös erityisen haavoittuvassa asemassa ole- vat lapset ja nuoret, kuten vammaiset tai toimintakyvyltään rajoitteiset tai lastensuojelun sijaishuollosssa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin erityiskysymyksiä (mm. ihmiskauppa, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen (FGM), kunniaan liittyvä väkivalta, extremismi).

Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelma päädyttiinkin rakentamaan viitaten keskeisesti jo tehtyyn Väkivallaton lapsuus 2020–2025 -työhön, sitä täydentäen ja tarvitta- vissa määrin laajentaen. Väkivallaton lapsuus -suunnitelmatyö on tuotu näkyviin yhtymä- pintojen helpomman hahmottamisen vuoksi viittauksina kunkin luvun jo tehtävän työn kohtaan ja erillisenä toimenpidelistauksena liitteessä 3. Lanzaroten toimenpidesuunnitel- man valmistuminen toteuttaa myös itsessään osaltaan Väkivallaton lapsuus toimenpide- suunnitelmaa, koska Väkivallaton lapsuus -suunnitelmaan on yhtenä toimenpiteenä kir- jattu, että Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelman valmistelu aloitetaan sosi- aali- ja terveysministeriön johdolla.

Lanzaroten toimeenpanosuunnitelman toteuttamiselle ei ole varattu hallitusohjelman laa- timisen yhteydessä erillistä määrärahaa. Siksi toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu niitä toimenpiteitä, joita sopimuksen toteuttamiseksi vuosien 2022–2025 aikana olisi perus- tellusti hyvä tehdä. Lähtökohtana on ollut, että useimmat esitettävät toimenpiteet ja työ olisi mahdollista tehdä ilman erillisrahoitusta. Jos toimenpide edellyttää lisärahoitusta, tuo rahoitus voi tulla eri lähteistä kuten ministeriöiden tai asiantuntijaorganisaatioiden erillis- hankerahoitukset tai hankerahoituksista.

Tarkoitus on, että suunnitelman toimeenpanon toteuttajina voivat olla niin julkinen sek- tori kuin yksityinen ja kolmas sektori riippuen toimenpiteestä ja sen tarkoituksesta/

11 Korpilahti ym. (toim.). 2019. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020-2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.

12 Xxxxxxxxxx, X (toim.) 2021a. Väkivallaton lapsuus 2020-2025 – Toimeenpano ja viestintä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja muistioita 2021:17.

päämäärästä. Eri toimijat voivat liittyä mukaan suunnitelman toteutukseen joko itse tai kumppanuudessa muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi järjestöt ja yksityiset organi- saatiot voivat joissain toimenpiteissä olla hyviä julkisen toimijan kumppaneita. Kuhunkin toimenpiteeseen voidaan näin myöhemminkin toimeenpanosuunnitelman toteutuksen aikana lisätä näkyviin eri toimijoiden työtä.

Toimeenpanosuunnitelma on jaettu kolmeen osaan mukaillen Lanzaroten sopimuksen sisältöjä. Ensimmäinen osa kuvaa sitä, miten ehkäistään ja torjutaan lasten seksuaaliväki- valtaa. Toinen osa keskittyy siihen, miten suojellaan seksuaaliväkivallan kohteeksi joutu- neiden lasten oikeuksia. Kolmas osa puolestaan kertoo siitä, miten edistetään kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa lasten seksuaaliväkivaltaa vastaan, inverventio-ohjelmista ja toimenpiteistä sekä aineellisen rikosoikeuden, tutkinnan, syytetoimenpiteiden ja pro- sessioikeuden asioista. Lisäksi kolmannessa osassa on osuus tietojen tallentamisesta ja säi- lyttämisestä sekä valvonnasta.

Osioissa olevien alaotsikoiden alle on koottu kutakin aihetta koskevat Lanzaroten sopi- muksen artiklat suorina lainauksina, kuvattu jo meneillään olevaa muuta työtä sekä kir- jattu lopuksi taulukkoon ne toimenpiteet, joita tällä toimeenpanosuunnitelmakaudella kustakin asiasta toteutetaan. Taulukoissa on merkitty kunkin toimenpiteen toteuttajata- hot, aikataulu ja arvioinnin ja seurannan mittarit sekä jo tiedossa olevia tarkempia tietoja toimenpiteen toimeenpanosta.

Toimeenpanosuunnitelma oli julkisesti lausuttavana ajalla 1 9.12.2021–21.2.2022. Lau- suntoja saatiin yhteensä 15 ja niiden keskeinen sisältö on pyritty huomioimaan suunnitel- massa. Lausunnon antoivat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Ihmisoikeusliitto, Itä-Suomen yliopisto, Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), Koordinaatti (Oulun kaupunki / sivistys- ja kulttuuripalvelut), Kuopion kaupunki, Mannerheimin Lastensuojelu- liitto ry, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suojellaan Lapsia ry, Suomen nuo- risoalan kattojärjestö Allianssi ry, Suomen Psykologiliitto ry, Turun kaupunki, valtioneuvos- ton ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori sekä Väestöliitto ry. Työryhmä kiittää kaik- kia lausunnon antaneita ja työhön muutoin osallistuneita arvokkaasta tuesta suunnitel- man valmistumiselle.

2 Lanzaroten sopimus ‌

Asetus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuk- sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voi- maantulosta (88/2011) tuli voimaan Suomessa 1.10.2011. Sopimuksen mukaisesti jokai- sella lapsella on oikeus sellaisiin suojelutoimenpiteisiin, joita hänen asemansa ala-ikäisenä sekä perheensä, yhteiskunnan ja valtion jäsenenä vaatii. Lasten hyvinvointi ja paras etu ovat kaikkien jäsenvaltioiden yhteisiä perusarvoja ja niitä tulee edistää ilman syrjintää.

Tässä toimeenpanosuunnitelmassa käytetään alkuperäisestä sopimustekstistä poikkea- via käsitteitä, jotka perustuvat kirjoitushetkellä voimassa oleviin kansainvälisiin suosituk- siin lapsen oikeuksia kunnioittavasta terminologiasta. Näitä termejä käytetään aina silloin kun kyse ei ole suorasta sopimustekstin lainauksesta. Lapsiin kohdistuvalla seksuaaliväki- vallalla ja riistolla tarkoitetaan sopimuksen artiklojen 18-23 mukaista käyttäytymistä. Näitä ovat lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta (sopimustekstissä lapsen seksuaalinen hyväksi- käyttö), lapseen kohdistuva ihmiskauppa seksuaalisiin tarkoituksiin (sopimustekstissä lap- siprostituutio), lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuvamateriaali (sopi- mustekstissä lapsipornografia), lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava esitys (sopimustekstissä lapsen osallistuminen pornografiseen esitykseen) sekä lasten turmele- minen ja lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Kaikki lapsiin kohdistuva sek- suaaliväkivalta vahingoittaa lasten terveyttä ja psykososiaalista kehitystä. Määritelmät on avattu tarkemmin liitteessä 2.

Lanzaroten sopimuksen (SopS 88/2011) tarkoitus on:

• ehkäistä ja torjua lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja riistoa;

• suojella seksuaaliväkivallan ja riiston kohteeksi joutuneiden lapsiuhrien oikeuksia;

• edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa lasten seksuaaliväkivaltaa ja riistoa vastaan.

3 Lasten oikeus suojeluun perustuu ‌

kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja muuhun lainsäädäntöön

Lapsen ja nuoren oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen poh- jautuu ihmisoikeussopimuksiin, kuten YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (SopS 59 ja 60/1991), YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansain- väliseen yleissopimukseen (SopS 7 ja 8/1976), YK:n yleissopimukseen vammaisten henki- löiden oikeuksista (SopS 26 ja 27/2016) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18 ja 19/1990). Xxxxxxxxxx sopimuksen toimeenpanotyössä erityisesti huomioon otettava on lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 34 artikla ja lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa13 koskeva valinnainen pöytäkirja (SopS 40 ja 41/2012).

YK:n lapsen oikeuksien komitea ohjaa ja valvoo lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuk- sen toimeenpanoa sopimusvaltioissa. Komitea julkaisee oikeuksien toimeenpanon tueksi yleiskommentteja, joissa se esittää tulkintansa sopimuksessa taatuista oikeuksista sekä sopimuksen artiklojen osalta, että erilaisissa temaattisissa kysymyksissä. Lanzaroten sopi- muksen toimialaan liittyen on annettu myös useita lapsen oikeuksien komitean yleiskom- mentteja, joista keskeisimmät ovat:

⚫ YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltamisesta annettu yleiskom- mentti numero 8 (2006) lapsen oikeudesta suojeluun ruumiilliselta kuritukselta ja muilta julmilta tai halventavilta rankaisumuodoilta

⚫ YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltamisesta annettu yleiskom- mentti numero 13 (2011) lapsen oikeudesta olla joutumatta minkäänlaisen väkival- lan kohteeksi

⚫ YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltamisesta annettu yleiskom- mentti numero 18 (2014) haitallisista käytännöistä

⚫ YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltamisesta annettu yleiskom- mentti numero 24 (2019) lapsen oikeuksista rikosjärjestelmässä

13 Suomessa suositellaan käyttämään lapsen oikeuksia kunnioittavaa terminologiaa Luxembourg Guidelines -ohjeistuksen mukaisesti, mutta suorissa viittauksissa termejä ei ole tässä suunnitelmassa muutettu.

⚫ YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen soveltamisesta annettu yleiskom- mentti numero 25 (2021) lasten oikeuksista digitaalisessa ympäristössä

Lisäksi Xxxxxxxxxx sopimuksen toimeenpanotyössä huomioon otettavia suosituksia tai muita velvoittavia dokumentteja ovat:

⚫ Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus R (91) 11 lapsia ja nuoria aikui- sia koskevasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pornografiasta, prostituutiosta ja

ihmiskaupasta, suositus Rec (2001) 16 lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa vas- taan, suositus Rec (2018) 7 lasten oikeuksien toteuttamisesta digitaalisessa ympäris- tössä, tietoverkkorikollisuutta koskeva sopimus (ETS No. 185), erityisesti sen artikla 9, ihmiskaupan vastaista toimintaa koskeva Euroopan neuvoston sopimus (ETS

No. 197) sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemista koskevan sopimus (1950, ETS No. 5)

⚫ uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (1996, ETS No. 163) ja lasten oikeuksien käyttöä koskeva eurooppalainen sopimus (1996, ETS No. 160)

⚫ kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta täydentävä lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti lasten ja naisten ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Sops 71/2006) sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO14) yleissopimus lapsityövoiman pahimpien muoto- jen kieltämisestä ja välittömästä toiminnasta niiden poistamiseksi

⚫ Euroopan unionin neuvoston puitepäätös lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja lap- sipornografiaa vastaan (2004/68/YOS), Euroopan unionin neuvoston puitepäätös uhrin asemasta rikosprosessissa (2001/220/YOS) ja Euroopan Unionin neuvoston puitepäätös ihmiskaupan torjunnasta (2002/629/YOS)

⚫ muut asiaan liittyvät kansainväliset asiakirjat ja ohjelmat tällä alueella, esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan ja las- ten myyntiä ja seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevän erityisraportoijan15 työssä laaditut asiakirjat ja ohjelmat16 sekä Agenda 203017 ja Euroopan neuvoston linjauk- set lapsiystävällisestä oikeudenkäynnistä18.

14 Xxxxxxx, X. (Toim.) N.d. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset. Työministeriö (TM), Suomen ILO-Neuvottelukunta.

15 United Nations Human Rights Office of the High Comissioner. N.d. Special Rapporteur on the sale and sexual exploitation of children.

16 United nations. N.d. Un Study on Violence against children.

17 Xxxxxxxxxxxxxx.xx. N.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030.

18 Council of Europe. 2011. Guidelines of the Committee of Ministers of the Council of Europe on child-friendly justice.

Lisäksi Xxxxxxxxxx sopimuksen toimeenpanosuunnitelman laadinnassa on huomioitu ensimmäisessä lasten kaupallista seksuaalista riistoa vastaan järjestetyssä maailman- kongressissa (27.-31.8.1996) hyväksytty Tukholman julistus ja toimintasuunnitelma, toi- sessa lasten kaupallista seksuaalista riistoa vastaan järjestetyssä maailmankongressissa (17.-20.12.2001) hyväksytty Jokohaman yleismaailmallinen sitoumus, toisen lasten kau- pallista seksuaalista riistoa vastaan järjestetyn maailmankongressin valmistelevassa kon- ferenssissa hyväksytty Budapestin sitoumus ja toimintasuunnitelma, Yhdistyneiden kansa- kuntien yleiskokouksen päätöslauselman S-27/2 ”Lapsille sopiva maailma” ja kolmivuoti- sen ohjelman ”Euroopan rakentaminen lapsille ja lasten kanssa”, joka hyväksyttiin kolman- nen huippukokouksen jälkeen Monacon konferenssin (4.-5.4.2006) aloitteesta.

Sopimuksen voimaantulon jälkeen Suomi on ratifioinut myös YK:n lapsen oikeuksien yleis- sopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan (SopS 4-5/2016), jossa mahdollistetaan valitusten tekeminen YK:n lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien yleissopimuk- sen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen loukkauksista.

Xxxxxx ja nuoren oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta ja kaltoinkohtelulta on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ohella turvattu myös Suomen perustuslaissa (731/1999, 7 §). Suomessa lapsiin kohdistuva seksuaali- ja muu väkivalta on kriminalisoitu rikoslaissa (39/1889, RL). Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain 20 luku uudistetaan alkuvuo- desta 2022 eduskunnalle annettavalla hallituksen esityksellä19. Uudistuksessa ehdotetaan muun muassa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevien säännösten erottamista pää- osin aikuisia koskevista säännöksistä sekä niitä koskevan vastuun ankaroittamista rikosni- mikkeitä, tekojen luokittelua ja rangaistusasteikkoja muuttamalla.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sisältää lapsen huoltajien velvoit- teen suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta ja hyväksikäytöltä (1 §). Jokaisen aikuisen vel- vollisuutena on puuttua lapseen kohdistuvaan väkivaltaan ja ilmoittaa epäillystään viran- omaisille. Lastensuojelulaki (417/2007) sisältää säännökset ammattilaisten ilmoitusvelvolli- suudesta salassapitosäännösten estämättä ja muiden toimijoiden ilmoitusoikeudesta sosi- aalihuoltoon, jos he ovat saanee tiedon tai epäilevät, että esimerkiksi lapsen olosuhteet vaarantavat hänen kehitystään. (25 §). Ilmoitusvelvollisten on myös tehtävä ilmoitus polii- sille, jos on syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu joko seksuaalirikos (RL 20 luku) tai muuta väkivaltaa (RL 21 luku), josta voidaan tuomita enimmäisrangaistuksena vähintään kaksi vuotta vankeutta.

19 Kiriakos ym. (toim.). 2020. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Oikeusminis- teriön julkaisuja 2020:9.

4 Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta Suomessa ‌

Tietoja lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta saadaan lapsilta ja nuorilta kerätyistä kyselytutkimuksista kuten THL:n Kouluterveyskyselystä ja järjestöjen toteutta- mista erilliselvityksistä sekä viranomaistilastoista. Esimerkiksi:

⚫ Kahdeksan prosenttia perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista ja lähes kolmasosa (30 %) 8.–9.-luokkalaisista on joutunut kokemaan seksuaalista häirintää ja kaksi prosenttia 4.–5.-luokkalaisista ja lähes kymmenesosa (9 %) 8.–9.-luokkalaisista seksuaaliväkival- taa viimeksi kuluneen vuoden aikana.20

⚫ Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan21 Suomessa on ollut vuonna 2020 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön (20:6§1–2) uhreiksi joutuneita 0–4-vuotiaita yhteensä 46 ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön (20:7§1/1–2) 0–4-vuoti- aita uhreja yhteensä 27. Uhrien määrä vaihtelee ikäluokittain (ks. taulukko 1).

Taulukko 1. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa, vuonna 2020 21

Ikäluokka	Xxxxxx seksuaalinen hyväksikäyttö	Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
0–4	46	27
5–9	206	48
10–14	701	194
15–17	223	81

20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021a. Kouluterveyskysely 2021.

21 Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Rikos ja pakkokeinotilasto.

⚫ Seksuaalista häirintää tai väkivaltaa kokeneista perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista oppilaista reilu kolmasosa (37 %) ja 8.–9.-luokkalaisista oppilaista neljäsosa (25 %) on kertonut kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta jollekin aikuiselle, johon xxxxxxx00

Kuvio 1. Lasten kokemaseksuaaliväkivaltaja häirintä (kouluterveyskysely 2021).

40 %

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %

Kokenut seksuaalista häirintää Kokenut seksuaaliväkivaltaa On kertonut kokemastaan jollekin

aikuiselle, johon luottaa

perusopetuksen 4–5.luokka perusopetuksen 8–9.luokka

⚫ Lapsiuhritutkimusaineiston mukaan (2018) vain noin neljäsosa (26 %) perusopetuk- sen 6. ja 9 luokkalaisista oppilaista on kertonut kokemastaan seksuaaliväkivallasta aikuiselle23

⚫ Seksuaalista häirintää tai väkivaltaa kokeneista perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista oppilaista yli puolet (56 %) oli saanut koulun aikuisilta tukea seksuaalista häirintää tai väkivaltaa kohdattuaan22

⚫ Xxxxxx ja nuoret kohtaavat seksuaalista häirintää digitaalisessa mediassa paljon nuorten välisissä suhteissa, mutta lähes puolet tytöistä ja yli viidesosa (20 %) pojista ei kertoisi siitä aikuisille häpeän vuoksi 24

22 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021b. Kouluterveyskysely 2019 (vastaavaa tie- toa ei ole kerätty vuonna 2021.

23 Lahtinen ym. 2018. Children’s disclosures of sexual abuse in a population-based sam- ple. Child Abuse & Neglect, 76, 84-94.

24 Pelastakaa Lapset ry. 2018. Selvitys : Lapset ja nuoret kokevat seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista digitaalisessa mediassa.

⚫ Netissä tapahtuva houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming) on yleistä 11–17-vuotiaiden lasten oman kertoman mukaan25 ja lapset ja nuoret viettävät pal- jon aikaa netissä ja sen käyttö on edelleen lisääntynyt koronapandemian aikana. Netissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja groomingista lapset eivät kerro yleensä aikuisille, vaan lähinnä ystävilleen.

⚫ Xxxxxx ja nuoret aloittivat selvityksen mukaan yhteydenpidon netissä vieraan kanssa, koska heillä oli tylsää, he olivat uteliaita tai he eivät ymmärtäneet, mistä yhteydenpidossa on kyse. Myös yksinäisyys näyttäytyi syynä aloittaa keskuste- luja netissä. Selvitykseen vastanneet lapset kuvasivat, että keskustelu aikuisen kanssa oli usein heti seksuaalissävytteistä ja keskustelut kestivät yleensä varsin

vähän aikaa. Lapset kokivat, että he osaavat toimia groomingtilanteessa. Houkutte- lua verkossa kokeneista lapsista 78 prosenttia esti tekijän, osa ei kertonut tapahtu- neesta kenellekään (42 %) tai ei huomioinut tapahtunutta lainkaan (32 %) tai pyy- sivät tekijää lopettamaan (21 %). Vain kaksi prosenttia groomingia kokeneista vas- taajista teki ilmoituksen poliisille ja yksi prosentti teki ilmoituksen lastensuojeluun.25 Hyvin pieni osa, vain yksi prosentti teki asiasta ilmoituksen25 Pelastakaa Lasten Nettivihje26-palveluun.

⚫ Lisäksi noin puolet groomingia kokeneista lapsista (51 %) koki, että tekijä loukkaan- tui tai tuli surulliseksi lapsen kieltäytyessä yhteydenpidosta tai pyynnöstä, 38 pro- senttia kertoi tekijän jatkaneen edelleen yhteydenpitoa, vaikka lapsi pyysi lopetta- maan25. Huomionarvoista on, että lapsen kertoessa tapahtuneesta jollekin aikuiselle, vain neljä prosenttia lapsista kertoi, että kuulija oli tehnyt ilmoituksen poliisille tai lastensuojeluun.24

⚫ Lapsista, jotka saivat yhteydenottoja netissä aikuiselta, seksuaalissävytteisiä viestejä oli saanut 88 prosenttia vastaajista, alastonkuvia aikuiselta oli saanut 78 prosenttia ja 73 prosentilta oli pyydetty näyttämään tai lähettämään itsestään alastonkuva aikui- selle (Kuva 1. Grooming lasten silmin -selvitys: Lasten saamat viestit ja niiden ylei- syys (n=1107)).25

25 Pelastakaa Lapset ry. 2021. Grooming lasten silmin –selvitys lasten ja nuorten koke- masta groomingista netissä.

26 Pelastakaa Lapset ry. N.d.a. Nettivihje-palvelu on matalan kynnyksen vihjepalvelu, jonne kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen laittomaksi epäillystä, lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta tai seksuaaliväkivallasta netissä tai lapseen kohdis- tuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvästä kuva- tai videomateriaalista. Ilmoittajan ei tarvitse tie- tää onko kyseessä rikos.

Kuvio 2. Grooming lasten silmin- selvitys : Lasten saamat viestit ja niiden yleisyys (Pelastakaa Lapset ry, 2021).


4	13	25		36	22

1 5	11	27		56

2 12		22	37		27

4	17	29		38		12

Lapselle on lähetetty alastonkuvia

Lasta on pyydetty kuvaamaan itseään nettikameran välityksellä alasta tai vähissä…

Lasta on pyydetty näyttämään tai lähettämään

itsestään alastonkuvia Xxxxxxxx on lähetetty seksuaalisävytteisiä viestejä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Päivittäin Viikoittain Vähintään kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuoden aikana Ei koskaan

⚫ Lapsiin kohdistuvassa verkkovälitteisessä seksuaaliväkivallassa ei tule keskittyä kan- sallisiin rajoihin, sillä rikosten luonne on usein kansainvälistä. Euroopan unionin arvion mukaan joka viides lapsi joutuu seksuaaliväkivallan kohteeksi Euroopassa27. Lapsi Suomessa voi joutua seksuaaliväkivallan kohteeksi internetin välityksellä, vaikka tekijä sijaitsisi muussa maassa. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että noin 45 prosenttia laitonta lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvama- teriaalia käyttävistä henkilöistä katselee materiaalia 4–13-vuotiaista tytöistä. Vastaa- vasti, noin viidesosa (20 %), laittoman kuvamateriaalin käyttäjistä katselee materiaa- lia 4–13-vuotiaista pojista.28

⚫ Koronapandemian aikana Pelastakaa Lasten Nettivihje -palvelu26 on saanut vaih- televan määrän vihjeitä laittomaksi epäillystä materiaalista ja toiminnasta, joka liit- tyy lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan. Niiden vihjeiden määrä, joissa arvioi- tiin olevan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia (CSAM), on pysynyt vuositasolla melko vakaana.

Vihjeiden kokonaismäärässä on ollut suurta vaihtelua. Vihjemäärä nousi huomattavasti pandemian alussa (vuoden 2020 ensimmäinen 6 kk), mutta tämän jälkeen vihjemää- rässä tapahtui selkeä lasku. Kasvua vihjemäärässä havaittiin jälleen kesällä 2021 ja esimer- kiksi lokakuussa 2021 saatiin alustavien tietojen mukaan yli 1 000 vihjettä, mikä on noin

27 European Comission. 2020. Communication from the commission to the European Par- liament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. EU strategy for a more effective fight against child sexual abuse.

28 Xxxxxx ym. 2021 (toim.). CSAM users in the Dark Web: Protecting Children Through Pre- vention. Suojellaan Lapsia ry.

kolmannes normaalista vuosittaisesta vihjemäärästä (vuonna 2019 vihjemäärä oli 2 888 ja vuonna 2020 vihjemäärä oli 2 757). Koko vuoden 2021 alustavien tietojen mukaan vihje-

määrä oli 3 439.

Koronapandemian ja erilaisten kriisien aikana lasten ja nuorten verkossa viettämä aika lisääntyy ja sen myötä rikollisissa tarkoituksissa olevien yhteydenottojen määrä myös kas- vaa. Viranomaisten tietoon tulleita grooming-rikoksia tarkasteltaessa lapsi suostui tekijän pyyntöihin, kuten tapaamiseen tai esimerkiksi itse ottamiensa kuvien lähettämiseen keski- määrin viiden päivän sisällä hänen kanssaan netissä aloitetun keskustelun alkamisesta. 29

29 Xxxxxxxxxx, X. 2020. The Internet as a creator of a criminal mind and child vulnerabil- ities in the cyber grooming of children. Jyväskylän yliopisto informaatioteknologian tie- dekunta.

5 Lasten ja nuorten osallisuus ‌‌

Lasten ja nuorten osallistuminen lasten seksuaalisen riiston ja seksuaaliväkivallan torjun- taan on edellytetty Lanzaroten sopimuksen artiklassa 9(1). Edellytys johtaa juurensa jo YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta30 jonka mukaan lapsilla tulee olla oikeus ilmaista vapaasti näkemyksensä (artikla 12(1)). Tässä toimeenpanosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, miten lasten ja nuorten osallisuutta voidaan eri tavoin edistää toimeen- panotyössä. Osallistumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lasten ja nuorten omasta kiin- nostuksesta lähtevää mukaantuloa väkivallan vastaiseen työhön ja osallisuudella laajem- paa, yhdessä lasten ja nuorten kanssa väkivallan vastaisen työn rakentamista ja siihen vaikuttamista.

5.1 Osallisuuden edistämisen kansallinen ja kansainvälinen tuki

Euroopan neuvoston käsikirja ” Listen – Act – Change – Council of Europe Handbook on children’s participation for professionals working for and with children” antaa pohjaa sille, kuinka lasten ja nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa ja varmistaa. Käsikirja pohjautuu Euroopan neuvoston suositukseen alle 18 vuotiaiden lasten ja nuorten osallisuudesta31. Käsikirjassa kuvataan lasten osallisuutta moniulotteisena kokonaisuutena. Osallisuus tuot- taa käsikirjan mukaan useita hyötyjä niin lapsille kuin yhteisöillekin: mm. parempaa elä- mää ja palveluja sekä turvallisempaa lapsuutta. Käsikirja kuvaa lasten ja nuorten osallista- mista seitsemän muutosta tuottavan kohdan kautta: suunnittelu ja valmistelu, lasten koh- taaminen, aiheiden tunnistaminen ja priorisointi, lasten näkemyksien tutkiminen, toimin- nan käynnistäminen, jatkotoimenpiteet, tulosten arviointi ja heijastelu. Osallisuus vaatii seitsemän kohdan jatkuvaa toistoa. Lasten osallistamisessa on tärkeää varmistaa turvalli- suus, inklusiivisuus sekä eettisyys. Euroopan neuvoston käsikirja korostaa sitä, että osal- lisuuden tulee olla vapaaehtoista, kunnioittavaa, lapsille merkityksellistä, läpinäkyvää,

30 Convention on the Rights of the Child. 1989.

31 Council of Europe (CoE). 2012. Participation of children and young people under the age of 18 – Recommendation CM/Rec(2012)2 of the Committee of Ministers.

inklusiivistä, vastuullista ja turvallista ja se tulee toteuttaa (ikä- ja kehitystasoisesti) lapsiys- tävällisessä ympäristössä, koulutettujen aikuisten ohjaamana.32

Kansallisessa lapsistrategiassa on oma osuus lapsista osallisina yhteiskunnassa5. Kyseisessä osuudessa kiinnitetään huomiota lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja lapsibud- jetointiin sekä lasten oikeuteen tulla kuulluksi ja saada tietoa. Strategian linjausten mukai- sesti lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti tulee huomioida systemaatti- sesti lapsia joko suoraan tai välillisesti koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Lasten näkemysten sisältö ja merkitys tulee yksilöidä päätösten perusteluissa. Xxxxx myös varmis- taa, että kaikilla lasten kanssa toimivilla aikuisilla on riittävä ymmärrys ja osaaminen las- ten osallisuuden ja toimijuuden tukemisesta. Poikkihallinnollisella työskentelyllä ja vahvis- tamalla hyviä käytäntöjä osaksi rakenteita ja lasten arkea parannetaan entisestään lasten osallisuutta, oikeutta tulla kuulluksi ja tiedonsaantia. Lanzaroten sopimuksen toimeenpa- nosuunnitelman nuorten kanssa tehtävä osallisuustyöskentely on toteutettu osana lap- sistrategian toimeenpanoa.

Oikeusministeriössä on kehitetty lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseksi uudenlai- nen digitaalisen osallistumisen toimintamalli: digiraati33. Digiraati soveltuu käytettäväksi valtakunnallisella ja paikallisella tasolla päätöksenteon tukena. Osana nuorisopoliittista ohjelmaa (VANUPO) puolestaan on edistetty valtakunnallisen Osallisuuden osaamiskes- kuksen toimintaa34. Osaamiskeskus on konsortio, jossa vuoden alusta uudeksi osatoteutta- jaksi tuli SPR. Tässä työssä tavoitteena on hyödyntää em. Digiraadin hyödyntämistä. Myös Xxxxxxxxxxxx on mukana Osallisuuden osaamiskeskuksessa osatoteuttajana ja kiinnostu- nut olemaan mukana osallisuuteen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa.

Väkivallaton lapsuus 2020–2025 suunnitelman toimeenpanojulkaisuun11 on kirjattu vuonna 2019 asetettu toimenpide toimineen seuraavasti: ”Lisätään tietoa osallisuuden kokemuksen ja turvallisuuden sekä väkivallan ehkäisyn välisistä yhteyksistä laadullisten, määrällisen ja yhdessä lasten ja nuorten kanssa tuotettujen aineistojen pohjalta, tulevai- suuden toimenpiteiden perustaksi. THL:n Sokra-hankkeen tutkijat ovat analysoineet osal- lisuuden, turvallisuuden ja väkivallan yhteyksiä vuoden 2019 Kouluterveyskyselyaineiston pohjalta ja tuottaneet julkaisuja35.

32 Crowley ym. 2020. “Listen – Act – Change”. Council of Europe (CoE). 15-16, 18-19.

33 All-Youth. 2022. Digiraati – Nuorten kansalaisraati webissä.

34 Opetus- Ja kulttuuriministeriö (OKM). 2020. Valtakunnallisen núorisotyön ja -politiikan ohjelma 2002–2023 (VANUPO). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:2.

35 Xxxxxxxxxx & Xxxxxx. 2022. Osallisuuden kokemus ja seksuaaliväkivalta: Kouluterveysky- selyn 2019 tuloksia. Virrankari ym. 2021ab. Osallisuuden kokemus ja vanhempien henkinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Osallisuuden kokemus ja vanhempien fyysinen väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia.

5.2 Nuorten osallisuus tämän suunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa ‌‌

Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelman laatinut työryhmä piti tärkeänä, että suunnitelman tekoon saataisiin mukaan nuorten omia näkökulmia. Erityisesti ammattilai- set toivoivat voivansa ymmärtää nuorten näkemysten avulla paremmin nuorten kohtaa- maa seksuaaliväkivaltaa sekä sitä, miten seksuaaliväkivaltaa kokeneita nuoria voidaan aut- taa ja miten seksuaaliväkivaltaa voitaisiin ennaltaehkäistä. Kansallisen lapsistrategian osal- lisuuspilottina ja Pesäpuu ry:n toteuttamana kerättiinkin 15–17-vuotiaiden nuorten näke- myksiä seksuaaliväkivallasta. Kysely päätettiin suunnata haavoittuvissa haavoittuvassa ase- massa oleville nuorille. Lähes kaikki vastaukset saatiin lastensuojelun sijaishuollossa asu- vilta nuorilta. Nuori sai itse valita sijaishuoltopaikastaan ammattilaisen, joka häntä haastat- teli. Kyselystä informoitiin nuoren huoltajia sekä sosiaalityöntekijää.

Ennen haastattelua sekä sijaishuollossa asuville, että muille nuorille annettiin etukäteen tutustuttavasi infokirje ja haastattelukysymykset. Haastattelut perustuivat vapaaehtoisuu- teen ja ne sai keskeyttää milloin vain. Haastattelussa ilmiötä tarkasteltiin yleisellä tasolla, eikä mitään nuoren henkilö- tai tunnistetietoja kysytty. Vastaukset tallennettiin Webro- poliin. Nuorille varmistettiin tarvitsemansa tuki haastattelun aikana ja sen jälkeen. Kukin nuori sai osallistumisestaan kiitokseksi Fazerin tuotepaketin ja diplomin. Lisäksi kerättiin palaute työskentelystä sekä nuorelta että hänen työntekijältään.

Toimeenpanosuunnitelmaa muokattiin nuorilta saatujen ajatusten pohjalta. Osallisuus- työskentelyä nuorten kanssa on tarkoitus jatkaa myös myöhemmässä suunnitelman toteuttamisessa, mm. väkivaltafoorumityössä. Nuorten kanssa tehdystä osallisuustyösken- telystä tehdään myös erillinen kooste sekä animoitu video.

5.3 Nuorten näkemyksiä seksuaaliväkivallasta

Osallisuustyöhön osallistuneiden nuorten mielestä seksuaaliväkivaltaa voidaan parhaiten ennaltaehkäistä kasvatuksella, huolenpidolla ja tiedolla. Nuorten mielestä on tärkeää, että lapset saavat pienestä pitäen aikuisilta oppia ja tukea seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Aikuisten tulisi osata puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja kertoa lapselle ikätasoisesti, mikä on oikein ja mikä väärin. Näin lapset jo varhaisessa iässä tietävät, mitä seksuaaliväki- valta ja seksuaalinen häirintä tarkoittavat uhrin ja tekijän kannalta. Kaiken lähtökohtana on se, että aikuiset kuuntelevat lapsia, ovat kiinnostuneita heidän kokemusmaailmastaan ja tietävät, missä lapset kodin ulkopuolella liikkuvat ja millaisessa kaveripiirissä.

Nuoret korostavat sitä, miten tärkeää on opettaa lapsia pienestä pitäen kunnioitta- maan omia ja muiden rajoja. Rajojen asettaminen kuitenkin edellyttää omien tarpeiden

ja tunteiden tunnistamista, joihin nuoret tarvitsevat myös aikuisten ohjausta. Xxxxxxxxx kanssa vuorovaikutuksessa vahvistetaan kieltäytymisen (Ei, En halua) sanomisen taitoa sekä harjoitellaan itsensä arvostamista ja kunnioittamista.

Sijaishuollossa arjen toimijat (mm. ohjaajat/sijaisvanhemmat) ovat myös seksuaalikasvat- tajia. Tätä ymmärrystä nuorten mukaan tulee vahvistaa ja sitä, että aikuiset osaavat ottaa seksuaalisuuteen liittyviä asioita kunnioittavasti puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Sek- suaalikasvatusta ei voida ulkoistaa pelkästään koululle ja opettajille, varsinkaan sijaishuol- lossa olevien lasten ja nuorten kohdalla, joilla saattaa olla paljon koulupoissaoloja.

Nuorten mukaan seksuaaliväkivaltaa tapahtuu julkisissa tiloissa kuten kaduilla, keskus- toissa, kauppakeskustoissa ja julkisissa liikennevälineissä sekä alueilla, joissa ei ole valvon- taa. Nuorten turvallisuuden tunnetta vahvistaa se, jos poliisit vartioisivat näkyvämmin jul- kisilla paikoilla, jolloin he pystyisivät voimakkaammin suojelemaan lapsia ja nuoria. Nuor- ten toiveena on se, että aikuisilla olisi tietoa ja vastuuta puuttua, jos lapsi tai nuori kokee julkisella paikalla seksuaalista häirintää. Ulkopuolisten pitäisi puuttua ja puolustaa uhria. Nuoret ymmärtävät, jos aikuinen ei osaa välittömästi auttaa seksuaaliväkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta. Tärkeintä on se, ammattilainen selvittää asiaa, kysyy muilta apua eikä jätä asiaa siihen.

Nuorten mukaan seksuaaliväkivallan uhri tarvitsee yksilöllistä, nuoren tilanteeseen liit- tyvää tukea. Nuoret kuitenkin painottavat luotettavan henkilön turvaa, ymmärrystä, läs- näoloa, henkistä tukea ja keskusteluapua. Nuorelle on tärkeää toistaa, että aikuinen on hänen puolellaan eikä vastaan. Xxxxxxxxxx on sanottaa, ettei nuori ole tehnyt mitään vää- rää. Nuori voi nuorten mukaan tarvita asian käsittelyyn myös (pitkäaikaista) terapiaa / psy- kologin keskusteluapua, korvaavia ihmissuhteita ja mahdollisen oikeusprosessiin tukea ja oikeusapua.

Seksuaaliväkivallan tekijän avun ja tuen tarve herättää nuorissa paljon tunteita. Osan mie- lestä tuomiot ovat aivan liian vähäiset ja vaativat kovempia rangaistuksia tuen sijaan.

Osa taas painottaa, että tekijää ei pidä liikaa leimata tai sulkea yhteisön ulkopuolelle. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tekijä tarvitsee apua ja oikeanlaiset seuraa- mukset. Tekijän on hyvä saada kuntoutusta ja keskusteluapua (terapiaa, psykiatrista hoi- toa) sekä päästä selvittämään asiaa ammattilaisen kanssa. Tekijän mielentilaa pitäisi arvi- oida, katuuko hän tekoaan tai onko mahdollista, että hän toistaa rikoksen uudestaan. Nuo- ret peräänkuuluttavat oikeudenmukaisuutta ja toisten rajojen kunnioittamista. Seksuaali- suus on tärkeä osa ihmisyyttä ja siksi tarvitaan lasten ja nuorten kanssa puheeksi ottamista myös siitä, millaista vahinkoa ja kärsimystä voi toiselle omalla käytöksellään aiheuttaa ja mitä siitä voi seurata.

Seksuaaliväkivallasta kertomiseen vaikuttaa nuorten mukaan se, mitä on tapahtunut. Nuo- ret kuvasivat, että voisivat kertoa väkivallasta aikuiselle, vanhemmille, kavereille, viran- omaisille, poliisille, koulun terveydenhoitajalle, terapeutille ja sosiaalityöntekijälle. Eräs nuori totesi, että ensin voi kertoa kavereille, myöhemmin poliisille ja sitten jälkikäteen terapeutille. Kuitenkaan kaikki nuoret eivät kertoisi aikuisille lainkaan. Kertomista estää myös pelko aikuisen syyllistävästä vastauksesta tai siitä, että kokemus sivuutetaan. Tässä- kin asiassa nuoret painottivat ammattilaisen asennetta ja sitä, millainen suhde hänellä on aikuiseen.

Nuorilta kysyttiin, millaisilla eri tavoilla he haluaisivat kertoa ammattilaisille mahdollisesta seksuaaliväkivallasta. Useista eri vaihtoehdoista suosituin oli kasvokkain kertominen. Toi- saalta taas, jos nuorta pelottaa puhua kasvokkain, niin asiasta puhelimitse puhuminen tai tekstiviestin tai whatsappin kirjoittaminen koettiin hyvänä. Toisille nuorille on helpompaa kertoa tutulle aikuiselle, toiselle taas tuntemattomalle seksuaaliväkivallan ammattilaiselle. Kertominen on yksilöllistä, johon liittyy myös tilanteeseen liittyviä tekijöitä. Jokainen myös käsittelee kokemustaan eri tavalla.

Nuorten mukaan seksuaaliväkivallasta kertomista helpottaisi seuraavat tekijät:

Puhuminen

• Lapsilta ja nuorilta kysyttäisiin päivittäin mitä kuuluu ja miten päivä on mennyt. Jos lapsi ei vastaa tai käyttäydy normaalisti (ujompi, arempi,

syrjäytyneempi), niin voisi arvata, että jotain on huonosti.

• Jos asia ei olisi tabu ja siitä puhuttaisiin enemmän kotona

• Että asiaa tuotaisiin enemmän ilmi (mitä seksuaaliväkivalta on)

• Kysytään aiheesta nätisti.

Luotettavat aikuiset

• Toivon ylläpitäminen. Aikuiset ja ammattilaiset auttavat valamaan uskoa, että kaikki kääntyy parhain päin sekä auttaa hakemaan apua.

• Että nuoret voisivat luottaa aikuisiin.

• Vanhempien olisi hyvä tietää missä lapsi liikkuu, mitä nuorelle kuuluu ja kertoo hänelle, että oikeasti välittää miten nuorella menee.

Todesta ottaminen ‌

• Ei vähätellä tai tuomita, se on pahinta, mitä nuoren kohtaamisessa voi tehdä.

• Enemmän tietoisuutta siitä, että se ei ole koskaan uhrin vika.

Ymmärrys, apu ja tuki

• Ammattilaisen tulisi olla helposti lähestyttävä ja luottamuksen arvoinen.

• Enemmän matalan kynnyksen paikkoja, mistä ei käännytetä pois jonon takia ja perustella sitä, ettei nuori ole tarpeeksi pahoinvoiva.

• Enemmän ennaltaehkäisevää toimintaa. Kouluihin ja laitoksiin sellaisia työntekijöitä, jotka ymmärtävät miten sitä voi tapahtua, missä sitä voi

tapahtua, miten sitä on jo tapahtunut ja antaa riittävää tukea nuorelle sekä ymmärrystä ja tietoa, ettei seksuaaliväkivalta ole missään muodossa oikein.

• Ymmärrystä sille, että asiaan liittyy laajempia ongelmia. Jos nuorella ei

ole vanhempia eikä tukiverkostoa, on hänen todella raskasta hoitaa kaikki yksin.

• Takaus siitä, että seksuaaliväkivallan tekijää ei tarvitsisi nähdä enää.

Pystytään takaamaan, että asiat otetaan vakavasti, eikä vähätellä.

5.4 Osallisuuden edistäminen arkisessa seksuaaliväkivallan vastaisessa työssä

Arkisessa elämässä väkivallasta kertominen ja erityisesti seksuaaliväkivallasta kertominen voi olla erilaisista syistä lapselle / nuorelle xxxxxxx00. Tähän liittyy myös aikuisten omat val- miudet puhua asiasta lasten ja nuorten kanssa ja tunnistaa seksuaaliväkivalta sekä toimia lapselle/nuorelle hyvällä tavalla. Esimerkiksi sateenkaarilasten ja -nuorten erityisiä syitä olla kertomatta kohtaamastaan seksuaaliväkivallasta voi olla pelko kertoa asiasta, seksuaa- lisen suuntautumisen kyseenalaistaminen, sateenkaari-ihmisten yleinen yliseksualisointi ja tämän vaikutus käsitykseen itsestä, pelko että tilanteesta syytetään lasta itseään sekä ylei- nen epäluottamus viranomaisiin ja ammattilaisiin.

36 Xxxxxxx X. 2010. Police interviews with child sexual abuse victims: patterns of reporting, avoidance and dennial. Child abuse & Neglect, 2010;34: 192-205.

Suomessa tehtyjen kyselyjen ja tutkimusten mukaan;

⚫ Osallisuuden kokemus on selvästi matalampi lapsilla ja nuorilla, jotka kokevat van- hempiensa taholta henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai esimerkiksi koulukiusaamista20.

⚫ Sukupuolinormeja vastaamattomilla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuulu- villa lapsilla ja nuorilla on kohonnut riski kiusaamisen, häirinnän ja seksuaaliväkival- lan kokemiseen kotona, koulussa ja julkisilla paikoilla37..

⚫ Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat sijaishuoltopaikan ulkopuolisissa ympäristöissä eniten haukkumista ja nimittelyä (37 %), kiusaamista (35 %) sekä fyysistä väkivaltaa, kuten tönimistä ja tukistamista, (25 %), kun tekijätahona on toinen lapsi tai nuori. Hieman vähemmän sijoitetut lapset ja nuoret ilmoittivat tulleensa sijaishuoltopai- kan ulkopuolisen aikuisen tai lapsen nöyryyttämäksi tai nolaamaksi (26 %, n=179), tai heihin kohdistuvan, fyysisesti loukkaavan toiminnan kuten tönimisen, ravistele- misen, tukistamisen tai läimäyttämisen, kohteeksi (33 %, n=233). 38

⚫ Xxxxxxxxxxx vahvalla osallisuuden kokemuksella on todettu olevan yhteyttä parem- paan koettuun elämänlaatuun, terveydentilaan, toiminta- ja työkykyyn sekä mielenterveyteen39.

Lähtökohtana on, että lasten ja nuorten täytyy tuntea omat oikeutensa, että näiden toteu- tumisesta puhuminen olisi mahdollista. On tärkeää, että myös seksuaalisuuteen ja seksu- aaliväkivaltaan liittyvistä asioista puhutaan lasten iän ja kehitystason mukaisella ja heille ymmärrettävällä tavalla.

Puhuminen on mahdollista myös pienempien lasten kanssa esimerkiksi varhaiskasvatuk- sessa tarinoiden, kuvien, näyteltyjen tilanteiden tai harjoittelun kautta. Näissä tilanteissa lapsen osallisuutta ja ilmaisua on tarpeen tukea kunnioittamalla lapselle ominaisia tapoja ilmaista itseään.

Kaikkien lasten kanssa toimivien aikuisten on hyvä keskustella lasten kanssa ja konkreet- tisesti harjoitella pienestä lapsesta lähtien, miten toisia voi lähestyä ja koskettaa kunnioit- tavasti, miten näyttää ihastumista tai miten turvataitojen avulla voi suojata itseään. Lapset

37 Xxxxxx, X. 2014. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 72. Seta, Seta-julkaisuja 23. Halme ym. 2018. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Xxxxxx, X. & Xxxxxxxxx, S. 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. Tilastoraportti 33/2019. Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

38 Saariluoma ym. 2021. Sijoitettujen lasten koulunkäynti ja vapaa-aika : kyselytutkimuk- sen tuloksia.

39 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). N.d. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta.

oppivat tällöin, mitä tarkoittaa turvallinen läheisyys, aikuisuus tai kaveruus. Lisäksi he oppivat, että turvallisten aikuisten kanssa näistä asioista voi puhua ääneen, aikuiset eivät aiheista hätkähdä. Tämän vuoksi tarvitaan aikuisille suunnattua koulutusta ja tietoa, miten toimia tilanteessa oikein ja miten tukea lasten osallisuutta.

Useat järjestöt ovat aktiivisia osallisuuden edistämisessä ja puheeksi ottamisen edistämi- sessä ja tarjoavat kumppanuutta julkisille toimijoille osallisuuden edistämisessä. Muun muassa:

⚫ Pelastakaa Xxxxxx ry, on kehittänyt lasten osallistamiseen työkaluja ja koulutusma- teriaalia ja kouluttanut ammattilaisia ottamaan lasten osallisuus huomioon palvelu- jen kehittämisessä. Erityistä huomiota on kiinnitetty pienempien lasten osallistami- seen ja kuulemiseen.40 Ohjeissa on huomioitu sekä pienempiä että monenlaisissa, haavoittuvassa asemassa eläviä lapsia, jotta kohtaaminen olisi heille turvallista ja luontevaa.

⚫ Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää monin tavoin lasten ja nuorten osalli- suutta. MLL:n Nuortennetti41 on nuorille suunnattu sivusto, jota ovat tekemässä myös nuoret itse. Nuoret tuottavat sivustolle sisältöä, keskustelevat ja kertovat toi- veita palvelun kehittämiseksi. MLL toteuttaa myös nuorille erilaisia kyselyjä ja Las- ten ja nuorten puhelimen ja chatin yhteydenotoista nostetaan esille lasten ja nuor- ten huolia ja tuen tarpeita. MLL:n mediakasvatuksessa nuorten osallisuus on keskei- sessä roolissa.

⚫ Suojellaan Lapsia ry on kehittänyt verkkoympäristöihin kohdennetut ja lasten osal- lisuutta edistävät Turvallisesti Digiliikenteessä, StopSlowGo-oppimateriaalipaketit 5–6-vuotiaille42 ja 7–9-vuotiaille43 lapsille edistämään digiturvataitoja ja ennaltaeh- käisemään erityisesti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa verkkoympäristöissä.

⚫ Väestöliitto on kehittänyt pienten lasten osallistamiseen selkokieliset Puheeksi ottamisen kuvakortit44 ja oppaan45. Kortit ovat saatavilla myös ruotsiksi ja kolmella saamenkielellä. Korttien avulla lapsi voi ottaa puheeksi tai pyytää tietoa eri aiheista. Myös puhumaton lapsi voi korttien avulla kertoa kokemuksestaan. Samalla lasten

40 Ks. esim. Tulensalo ym. (toim.). 2021a. Kohti lapsen näköistä osallisuutta. Pelastakaa Lap- set ry. Tulensalo ym. 2021b. Lapsivaikutusten arviointia lasten kanssa. Pelastakaa Lapset ry. Pelastakaa Lapset ry. N.d.b. lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset ry. N.d.c. Lap- sikeskeinen palvelumuotoilu, myönteinen tunnistaminen ja lapsikeskeisyys.

41 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). N.d.b. Nuortennetti (verkkosivut).

42 Suojellaan Lapsia ry. N.d.a. Stop, Slow & Go! Turvallisesti digiliikenteessä 5–6-vuotiaille.

43 Suojellaan Lapsia ry. N.d.b. Stop, Slow & Go! Turvallisesti digiliikenteessä 7–9-vuotiaille.

44 Väestöliitto. N.d.a. Puheeksi ottamisen kuvakortit (POK- kortit).

45 Väestöliitto. N.d.b. Puheeksi ottamisen kortit, ohjaajan opas.

kanssa voi opetella puhumaan lapsuuden seksuaalisuudesta ja rakentaa turvallinen avoin puhumisen tapa lapsen kanssa.

⚫ Pesäpuu ry järjestää sijaishuollossa oleville 3–12-vuotiaille turvallisuusfoorumeita. Xxxxxx kanssa on työstetty turvallisen sijaishuollon kriteerejä niin perhe- kuin lai- toshoidossa. Yhdessä lasten kanssa on tuotettu turvallisuuteen liittyviä materiaaleja niin lapsille kuin ammattilaisillekin, mm. alle kouluikäisille väkivaltaa kohdanneille lapsille Xxxxxx ja Zataar satukirjan yhteistyössä THL:n kanssa sekä ohjeistuksia tur- vallisesta perhehoidosta ja yhteydenpidosta. Tekeillä on yhdessä väkivaltaa koke- neiden lasten kanssa ”työkirja” väkivaltaa kokeneille alakouluikäisille lapsille yhteis- työssä THL:n kanssa.

⚫ Pesäpuu ry on toimittanut vuonna 2021 uudistetun painoksen Uskomme sinuun – usko sinäkin – käsikirjasta. Käsikirja on tarkoitettu nuorille, jotka on sijoitettu asu- maan syntymäkotinsa ulkopuolelle. Vuonna 2021 uudistettuun oppaaseen lisättiin nuorten näkökulmasta tärkeitä teemoja, kuten mielen hyvinvointi, päihteet, seksu- aalisuus ja omat rajat. Opasta saa tilattua fyysisenä painoksena omakustannehintaan Pesäpuun verkkokaupasta tai sen voi ladata ilmaiseksi verkosta.

⚫ Pesäpuu ry ja Xxxx ry organisoivat vuosien 2022–2023 aikana nuorille osallisuutta edistäviä työpajoja normitietoista lähestymistapaa hyödyntäen. Työpajojen tavoit- teena on yhdessä nuorten kanssa mallintaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistä- mistä sekä ennaltaehkäistä lastensuojelussa syrjintää, häirintää sekä väkivaltaa, joka perustuu seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen.

⚫ Pesäpuu ry:n X-ketju -hankkeessa46 on kehitetty turvallisia keskustelutapoja. Useat X-ketjuun osallistuneista henkilöistä eivät olleet koskaan aiemmin kertoneet sijais- huollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta.

⚫ Esimerkki uudenlaisesta arjen osallisuuden työvälineestä on Pesäpuu ry:n ja Valtion koulukotien yhteiskehittämisen tuloksena syntynyt ”Oma Boxi”47 -nuoren ja oma- ohjaajan väliseen vuorovaikutukseen. Oma Boxi -työskentelyn tavoitteena on aut- taa nuoria eteenpäin sijaishuollossa omaohjaajapakan, lastensuojelutietoisuuden ja Duunia & hommia -nuoren elämän tärkeiden asioiden avulla. Työskentely vahvis-

taa väkivaltatietoista ja traumainformoitua työotetta sekä kuntouttavaa vuorovaiku- tusta nuoren ja omaohjaajan välillä. Kortteja voi soveltaa myös esim. sosiaalityönte- kijän tapaamisiin tai perhehoidossa olevien nuorten kanssa työskentelyyn.

Muutkin toimijat voivat edistää lasten ja nuorten osallisuutta omassa toiminnassaan. Esimerkiksi luterilaisessa kirkossa48 on vahvistettu lasten osallisuutta. Yksityisen toimi- jan puolelta osallisuustyön esimerkiksi voidaan ottaa Telia, joka osallistaa lapsia ja nuoria

46 Pesäpuu ry. 2022. Turvallisen sijaishuollon puolesta X-ketju-hanke.

47 Pesäpuu ry. 2021. Oma boxi – Nuoren ja omaohjaajan väliseen vuorovaikutukseen.

48 Suomen evankelis-luterilainen kirkko. N.d. Lapsiystävällinen seurakunta.

pohtimaan digitalisaatioon liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia erilaisin kyselyin ja inte- raktiivisten työpajojen avulla Pohjoismaissa ja Baltiassa. Työpajat ovat väline lisätä ymmär- rystä lasten ja nuorten näkökulmasta verkkoelämää, teknologian käyttöä ja ajankohtaisia ilmiöitä. Tämä auttaa yhtiötä kohdentamaan työnsä niille lasten digitaalisten oikeuksien kehittämiseen alueille, joilla on heille merkitystä.

OSA I ‌‌

Ehkäisy

6 Miten ehkäistään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ‌‌

6.1 Artikla 4; periaatteet

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin ehkäistäkseen kaikenlaisen lasten seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön sekä suojellakseen lapsia. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Valtiolla ja muulla julkisella vallalla kuten kunnilla ja hyvinvointialueilla on erityinen vel- voite kunnioittaa, suojata ja toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia. Julkisen vallan on perus- tuslain (731/1999) 22 §:n mukaan turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Eri- tyisesti oikeuksien suojelu ja turvaaminen sekä oikeuksien toteuttaminen edellyttävät val- tiolta aktiivisia toimenpiteitä oikeuksien edistämiseksi.

Valtiolla on kokonaisvaltainen vastuu Lanzaroten sopimuksen täytäntöönpanosta. Vaikka julkisella vallalla on erityinen vastuu toteuttaa sopimusta, sopimuksen toimeenpanoon tarvitaan kaikkia toimijoita: myös järjestöjen ja yksityisten toimijoiden työ on olennaista oikeuksien kokonaisvaltaisen toimeenpanon onnistumiseksi. Suunnitelmassa esitellään tämän vuoksi joitain esimerkkejä niin julkisen, yksityisen kuin järjestöjenkin työstä. Aja- tuksena on, että itse toimenpiteiden toteuttamiseen voivat eri toimijat liittyä omalla taval- laan. Erityisesti suurelle yleisölle suunnatut ehkäisevät toimenpiteet edellyttävät laajaa toimijajoukkoa.

Toimeenpanotyön kannalta keskeistä on, että lapsella ja nuorella on jo olemassa olevien säädösten ja velvoittavien sopimusten mukaan jakamaton oikeus turvalliseen kasvu-, kehi- tys- ja oppimisympäristöön ja saada osakseen hoivaa ja huolenpitoa. Kansallisessa säädös- pohjassa tätä ja universaaleita palveluja (kuten neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, koulu, sosiaalihuolto) koskevia sisältöjä on esimerkiksi terveydenhuoltolaissa (1326/2010), perus- opetuslaissa (628/1988), varhaiskasvatuslaissa (540/2018), laissa ammatillisesta koulutuk- sesta (531/2017), lukiolaissa (714/2018), sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) ja lastensuoje- lulaissa (417/2007). Kaikille lapsille ja heidän perheilleen tarjolla olevan tuen, kuten esi- merkiksi neuvolapalvelut ja kotikäynnit, erilaiset vanhemmuusohjelmat, vaikuttavuu- desta on tutkimusnäyttöä. On tärkeää, että tukea on tarjolla kaikenlaisille lapsille ja heidän

perheilleen, yhdenvertaisesti. Vanhempien, ammattilaisten ja viranomaisten ymmärrys las- ten moninaisuudesta ja erityyppisen väkivallan muodoista, mukaan lukien sen todistami- sen vaikutuksista, ennaltaehkäisee väkivaltaa. Vanhemmuustaitojen laaja-alainen varhai- nen tukeminen ja väestötasoinen vanhemmuuteen liittyvän tiedon jakaminen esimerkiksi kannustavasta ja väkivallattomasta kasvatuksesta vähentävät esimerkiksi lapsen sijoituksia kodin ulkopuolelle ja väkivalta- sekä hoidon laiminlyöntitapauksia49 50.

Lainsäädännön puolella merkittävää on oikeusministeriössä valmisteilla oleva rikoslain 20 lukua (seksuaalirikokset) koskeva kokonaisuudistus. Uudistuksen lähtökohtana on hallitus- ohjelman mukaisesti koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Hallitusohjel- massa edellytetään, että rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puuttee- seen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien.

Uudistusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään19, että alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettaisiin aikuisia koskevista sään- nöksistä. Lasten koskemattomuuden suojaa vahvistettaisiin ja sääntelyä selkeytettäisiin. Työryhmän ehdottamat muutokset merkitsisivät seksuaalirikoksina rangaistavien teko-

jen alan laajenemista ja rangaistusten ankaroitumista. Erityisesti lapsiin kohdistuvien suku- puoliyhteyden sisältävien seksuaalirikosten rangaistukset kovenisivat. Työryhmän mietintö on ollut lausuntokierroksella, ja kokonaisuudistuksen jatkovalmistelu on käynnissä oikeus- ministeriössä. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle alkuvuoden 2022 aikana.

Tutkimustieto tukee seksuaaliväkivallan ehkäisyn kohdentamista kaikille tasoille/osa- alueille (universaalitaso, selektiivinen tai indikatiivinen lapsiin/tekijöihin kohdistuva) samanaikaisesti. Väkivaltaa voi esiintyä kaikenlaisissa ympäristöissä, esimerkiksi kotona, koulussa, harrastuksissa, kadulla. Huomiota tulee kiinnittää kaikilla tasoilla väkivallan seu- rausten lisäksi niin riskeihin kuin väkivallalta suojaaviin tekijöihin51. Lasten väliset varhai- set sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät häirinnän muodot on tärkeää tunnistaa52. On olennaista tietää, miten häirintää esiintyy ja miten sitä voidaan ehkäistä rakentavasti ja

49 Prinz ym. 2009. Population based prevention of child maltreatment: the U.S. Triple p sys- tem population trial. Prevention Science, 2009, 10, 1, 1–12.

50 Xxxxxxxxxxx, X. 2021. Parenting intervention to help children with behaviour problems in child protection and other family support services. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.

51 Korpilahti ym. 2021b. Väkivallan ehkäisy – Tue, tunnista ja puutu varhain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

52 Xxxxx, X. 2002. Popularity, Real Lads and Violence on the Social Field of School. Teok- sessa Gendered and Sexualised Violence in Educational Environments. Toim. V. Xxxxxxx, X. Kangasvuo & X. Heikkinen. Femina Borealis 6. Oulu: Oulu University Press, 41–59.. Xxxxx, X. ym. 2010. Humour as a Resource and Strategy for Boys to Gain Status in the Field of Informal School. Gender and Education.

leimaamatta lasta. Huomiota tarvitaan erityisesti avoimeen puhumisen kulttuuriin, turva- taitoihin ja leimaamattomaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavaan ohjaamiseen. Toimeenpanosuunnitelmassa kantavana ajatuksena onkin, että kaikissa tilanteissa voidaan ehkäistä edelleen jotakin.

Kuten tämän julkaisun Xxxxxxxx-luvussa on kuvattu, LASTA/Barnahus-mallin kehittämi- nen ja levittäminen ovat osa kuluvan hallituskauden ohjelmaa ja on keskeinen lasten sek- suaaliväkivallan vastaisessa työssä, myös ennaltaehkäisyssä. Poliisihallituksessa työsken- televät ns. LASTA/Barnahus-poliisit ovat tehneet osana LASTA/Barnahus-hanketyötä laa- xxx xxxxxxxxxxx: ”Poliisin lapsirikostutkinnan nykytila 2020”53. Selvityksessä pureuduttiin lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan nykytilaan ja haasteisiin. Tärkeimpinä kehittämis- kohteina ja tavoitteina pidettiin mm. tutkinnan keskittämistä osaaville lapsiin kohdistu- vien rikosten tutkintaan koulutetuille tutkijoille ja tutkinnanjohtajille sekä viranomaisyh- teistyön kehittämistä erityisesti syyttäjien ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Tämä edellyttää pysyviä ja vakiintuneita valtakunnallisia toimintamalleja sekä toiminnan seuran- taa, eikä onnistu yksittäisillä koulutuksilla tai tilapäisin hankeresurssein. Sekä selvityksessä että LASTA/Barnahus-työhön kytkeytyvissä tilaisuuksissa54 on lisäksi toistuvasti noussut esiin verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden torjunnassa tarvittava eri tahojen erityisosaaminen, jota maassamme on edelleen liian vähän. Erityisosaaminen kos- kee kaikkia oikeusprosessiin liittyviä toimijoita poliisista syyttäjiin ja tuomioistuimiin sekä koko sisote-kenttää.

Järjestöt tuottavat tärkeitä tietoja ilmiön yleisyydestä ja tuovat tietoja julkisuuteen. Esimerkiksi:

− Opetushallitus on myöntänyt Väestöliitolle valtionavustusta opetustoimen ja var- haiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen vuosina 2018–2022 lasten kehotunne- kasvatukseen hankkeisiin. Näissä tavoitteena on etenkin häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisy. Hankkeissa kehitetään tapoja, joissa lasten hyvinvoin- tia ja kehoitsetuntoa tukien opetetaan tapoja ottaa puheeksi suostumus, oikeudet,

omat rajat ja tunnistaa häirintätilanteet ns. pisarapuuttumisen avulla. Lisäksi Xxxxxx- hallitus julkaisi 2021 kaksivuotisen esiopetussuunnitelman kokeilun, jota testataan kokeilukunnissa 2021–2024.

− Pelastakaa Lapset ry ylläpitää Nettivihje-palvelua 26 ja tekee tiivistä yhteis- työtä keskusrikospoliisin kanssa. Pelastakaa Lapset ry, on osa kansainvälistä

53 Laajasalo ym. N.d. Barnahus-hanke. Hankkeessa tehty työ vuosina 2019-2021; Hanke- suunnitelma vuosille 2022-2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

54 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021c. Rikosprosessin näkymää verkkovälittei- sistä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista (Webcast 27.8.2021).

INHOPE-vihjepalveluverkostoa joka edistää ja nopeuttaa laittoman materiaalin pois- tumista netistä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi Pelastakaa Lap- set ry toimii Project Arachnid-verkostossa55 analysoiden lapsiin kohdistuvaa seksuaa- liväkivaltaa todistavaa materiaalia.

− Myös Suojellaan Lapsia ry tekee kansainvälistä työtä Project Arachnid-verkostossa. Verkosto edistää ja nopeuttaa lapsen oikeuksia loukkaavaa ja lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin poistumista verkosta.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus -toimenpiteet11,12 on kuvattu liitteessä 3a.

Taulukko 2. Toimenpiteet / ennalta ehkäisyn periaatteet

1. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Turvataan ja tuetaan Barnahus/Lasta –toi- mintamallin juurtuminen palvelujärjestel- mään	STM, SM, OM, THL, kunnat/hy- vinvointialueet, yliopistolliset keskussairaalat	Seurataan tilannetta vuosittain mm. Lasten ja nuorten oikeuspsykologian/psykiatrian yk- siköissä tutkittujen tapausten määrä ja laatu, konsultaatioiden määrä, järjestettyjen koulu- tusten määrä
Toimeenpano vuosina 2022–2025
STM, THL: LASTA/Barnahus-toimintamallin leviämistä ja juurtumista tuetaan kaikille viidelle yliopistollisen kes- kussairaalan alueelle suunnatulla valtionavustuksella vuosina 2022–2023. THL tukee työtä kansallisesti yhdessä poliisin ja syyttäjän LASTA/Barnahus-työntekijöiden kanssa. Tilannetta seurataan vuosittain LASTA/Barnahus- ohjausryhmässä, jossa on kaikkien keskeisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden edustus. Hallitusohjelman mu- kaisesti tarkoituksena on levittää toimintamalli ja tuottaa pysyvä toimintamalli myös erillisten valtionavustusten päätyttyä. LASTA/Barnahus-toiminnalla tuetaan ammattilaisia väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa mm. koulutuksin ja konsultaatioin. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä mallin kansallisen koordinaation vastuutahot ovat pysyvästi selvillä ja sovittuna.
2. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Varmistetaan, että poliisin lapsirikostutkin- nan tilaa seurataan säännönmukaisesti	SM	Jatketaan ja kehitetään lapsirikostutkinnan tilan seurantaa LASTA/Barnahus-hankkeen parissa.
Toimeenpano vuosina 2022–2025
SM: seurataan vuosittain jo tehdyn ”Poliisin lapsirikostutkinnan nykytila 2020” sekä tulevien selvitysten yhteydes- sä tehtyjen havaintojen mukaisia kehittämiskohteiden edistymistä.

55 Canadian Centre for Child protection. 2018. Project Archnid (verkkosivut).

3. Toimenpide ‌	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Tuodaan esiin tietoja lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta	Kaikki toimijat	• Ilmiötä kuvaavien tietojen esiintuomi- nen, seurataan mm. lapsiuhritutkimuksen tuloksia, lapsille ja nuorille suunnattujen kyselyjen ja osaamistyöskentelyn tuloksia, Pelastakaa Lasten Nettivihjepalvelun vih- jeiden määrää sekä Global ReDirection -tut- kimustuloksia • pyritään kuvaamaan ilmiötä myös eri vä- hemmistöjen osalta
Toimeenpano vuosina 2022–2025
STM: Keskeinen osa toimeenpanosuunnitelman seurantaa on säännöllisesti (vuosittain) koota yhteen eri tietoläh- teiden tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Tieto auttaa suuntaamaan toimenpiteitä vas- taamaan ajassa muuttuvia tarpeita. Pelastakaa Lapset ry: toteuttaa nettivihjepalvelua ja ilmiötä kuvaavina tietoina voidaan xxxxxxx.xx. Nettivihjepalvelun vihjemääriä ja vihjeiden sisällön muutoksia (mm. CSAM). Suojellaan Lapsia ry: toteuttaa Global ReDirection- tieteellistä tutkimusta CSAM käyttäjistä, kansainvälisen asiantuntija- ja viranomaisyhteistyön vahvistaminen verkkovälitteisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten en- naltaehkäisemiseksi. Väestöliitto: tuottaa 0–9-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja ammattikasvattajille materiaaleja arjen di- giturvataitoihin.

6.2 Artikla 5; Xxxxxx kanssa työskentelevien henkilöiden rekrytointi, koulutus ja tietoisuuden lisääminen

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin lisätäkseen tietoisuutta lasten suojelusta ja oikeuksista niiden henkilöiden keskuu- dessa, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa opetus-, varhaiskasva-

tus-, terveys-, sosiaaliturva-, oikeus- ja poliisitoimisektoreilla ja urheiluun, kulttuuriin sekä vapaa-ajan toimintaan liittyvillä aloilla.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin var- mistaakseen, että 1 kappaleessa mainituilla henkilöillä on riittävää tietoa lasten sek- suaalisesta riistosta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, keinoista tunnistaa ne ja artik- lassa 12 (1) mainitusta mahdollisuudesta.

3. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti varmistaakseen, että edellytykset pääsylle

ammatteihin, joiden harjoittamiseen liittyy säännöllistä yhteydenpitoa lapsiin, var- mistavat sen, että näihin ammatteihin pyrkiviä ei ole tuomittu lasten seksuaalisesta riistosta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt laajan toimenpideohjelman56 kiusaami- sen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilai- toksissa. Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokai- sen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiu- saamiselle. Ohjelman toimet toteutetaan kuluvan hallituskauden aikana. Osana ohjelmaa toteutetaan myös Tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen-hanke57, jonka kes- keinen lähtökohta on tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuk- sessa. Tavoitteena on tukea yhdessä varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten vanhem- pien kanssa lasten tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taitoja, vertaissuhteissa tarvittavia ns. kaveritaitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Näiden taitojen vahvistamisen kautta voidaan ehkäistä esimerkiksi kiusaamista ja edistää lasten hyvinvointia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa parantava Oikeus osata -kehittämisohjelma58 varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulu- tuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kehittämisohjel- man yhteistyössä Opetushallituksen kanssa vuosina 2020–2022. Kehittämisohjelma on osa pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelman toimeenpanoa. Se edistää hallitusohjelman osaamistason nostamista, koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, oppimiserojen kaventamista sekä laadun parantamista koskevien tavoitteiden toteutu- mista ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman yhtenä toimenpide- kokonaisuutena on vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Tavoitteena on edistää muun muassa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia, kehit-

tää opiskelijakuntatoimintaa, vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä kehittää

56 Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). 2021a. Toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäise- miseksi – keskiössä resurssit, koulutus ja lainsäädännön päivittäminen (26.1.2021 verkkojul- kaisu).

57 Jyväskylän yliopisto (JYU). N.d. TUIKKU – Tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatuk- seen.

58 Opetushallitus (OPH). 2020. Oikeus osata -ohjelma käynnistyi 42 kehittämishankkeen voimin (verkkojulkaisu 16.2.2020).

turvallisuuskulttuuria. Kehittämisohjelma sisältää toimenpidekokonaisuuden myös amma- tillisen koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin uudistamiseen ja sen johtamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman (2021– 2022)59 tavoitteena on parantaa lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta systeemisesti ja pitkäjänteisesti, edistää ja tukea hyvinvointia sekä osaamistason nostamista. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja edistää oppimiserojen kaventumista sekä tukea toimintakulttuurin kehittämistä.

Oikeusministeriö on käynnistänyt yhdenvertaisuuslain (1325/2014) osittaisuudistuksen, jonka tavoitteena on mm. että ”tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertai- suussuunnitelmista velvoittavat ja säädetään velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnitelmista myös varhaiskasvatuksessa.”60

On tärkeää, että ammattilaisilla ylipäätään ja työn luonteen vuoksi erityisesti oppilashuol- lon, nuorisotyön, sosiaalihuollon ja lastensuojelun työntekijällä on aikaa lapsille ja nuorille. Esimerkiksi nuorisotyön ammattilaiset ja vapaaehtoiset kohtaavat työssään ja tehtävissään laajasti lapsia ja nuoria. Seksuaaliväkivallasta kertominen voi vaatia luottamuksellista suh- detta lapsen/nuoren ja työntekijän välille ja sopivaa aikaa, että lapsi ja nuori haluavat ker- toa mahdollisista seksuaaliväkivallan kokemuksistaan. Työntekijän on tavattava seksuaa- liväkivaltaa kokenut lapsi tai nuori kahden kesken luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Lisäksi on varmistettava lapsen ja nuoren turvallisuus niin, ettei lapselle tai nuorelle koidu vaikeuksia tai turvallisuusriskiä asian kertomisesta. Tärkeää on, että lapsen/nuoren tilanne nähdään kokonaisuudessaan ja pyritään vahvistamaan systeemistä ja suhdeperusteista ja lapsen osallisuutta vahvistavaa työskentelyotetta erityisesti lasten kaltoinkohtelun tilan- teissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisesti koordinoima systeeminen lasten- suojelun toimintamalli on toimiessaan yksi rakenne, joka tukee työn mielekkyyttä ja työn- tekijöiden vaihtuvuus vähenee61.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa Kysy ja kuuntele-hankkeessa62 on mal- linnettu sijoitettujen lasten lapsikohtaisen valvonnan sisältöjä ja rakennetta. Sosiaalityön- tekijän tueksi on laadittu tarkistuslista lapsen kanssa säännöllisesti (vähintään kerran vuo- dessa) ja systemaattisesti keskusteltavista teemoista. Lista sisältää lapseen kohdistuvan

59 Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). 2021b. Laadukas ja saavutettava lukio. Lukiokoulu- tuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma 2021–2022.

60 Oikeusministeriö (OM). 2021. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus (OM013:00/2021).

61 Isokuortti, N. & Xxxxxx, X. 2021. Lastensuojelun tutkimusperustan vahvistamisen haas- teita ja mahdollisuuksia. Tutkimusartikkeli, Kasvun tuki.

62 Xxxxxxxx P. & Korhonen P. 2022. "Kiitos kun pidätte huolta, että asiat olisi minulla hyvin": Kysy ja kuuntele -hankkeen loppuraportti. THL Raportti 3/2022.

kaltoinkohtelun ja erilaisten väkivallan muotojen kokemukset. Sijaishuollon lapsikohtai- sen valvonnan mallin ja siihen sisältyvät välineet levitetään kaikille hyvinvointialueille sosi- aalityöntekijöiden käyttöön ja työn tueksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaa- mista väkivallan puheeksi ottamiseen ja väkivaltatilanteessa työskentelyyn tuetaan muun muassa verkkokoulutusten avulla63.

Kuntien ja hyvinvointialueiden rooli lasten kanssa työskentelevien koulutusten ja tietoi- suuden lisäämisessä on erittäin tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyt- tää yhteistyön muodostamista kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Uudistuksen myötä

tulee tarpeita myöskin hyvinvointialueiden keskinäisen yhteistyön sopimisesta. Esimerkki yhteistyöaluerajat ylittävästä työstä on Barnahus-toiminta4, joka on organisoitu viiden yli- opistollisen keskussairaalan alueen kokoiseksi toiminnaksi. Barnahus-yksiköt voivat olla erinomainen tuki hyvinvointialueille.64 Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä vaatii muun muassa koulutuksia ja yhteisten toimin-

tastrategioiden sopimista. Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja sek- suaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseen tarkoitettuja materiaaleja on koottu mm. THL verk- kosivustolle65. Tähän suunnitelmaan on nostettu joitakin kunnallisen työn esimerkkejä henkilöstön koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä koskien.

Esimerkiksi Tampereella on kehitetty lasten kaltoinkohteluun puuttumisen toimintamal- lia vuodesta 2004. Kaupungin pormestari asetti vuonna 2007 monialaisen lapsen kaltoin- kohteluun puuttumisen seurantaryhmän, jossa on edustus Tampereen kaupungin perus- opetuksesta, varhaiskasvatuksesta, yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta, sosiaali- päivystyksestä, lastensuojelusta, lasten, nuorten ja perheiden palveluista, perheneuvo- lasta, perusterveydenhuollosta, nuorisopalveluista sekä lasten ja nuorten terveyspalve- luista. Mukana ovat myös konsernihallinnon lakimies ja lapsiasiamies, Pirkanmaan sairaan- hoitopiirin erikoissairaanhoito, Sisä-Suomen poliisilaitos ja järjestötoimijoista Setlementti Tampere, Xxxxx Xxxxxxxx sekä Tampereen ensi- ja turvakoti. Seurantaryhmä kokoontuu säännöllisesti 3-5 kertaa vuodessa. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja edistää las- ten ja nuorten kaltoinkohteluun puuttumisen moniammatillista yhteistyötä Tampereella ja tuoda esille kehittämis- ja koulutustarpeita. Yhteistyössä järjestetään vuosittain kou- lutusta lasten kanssa työskenteleville. Seurantatyöryhmä on laatinut Kaltoinkohdeltu

63 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2022a. Verkkokoulut.

64 Halila ym. (toim.). 2021. Lasten ja nuorten vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikes- kuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:18.

65 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021e. Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunni- telma (verkkosivut).

lapsi- käsikirjan66 ja ohjeistuksia työn tueksi niihin tilanteisiin, joissa epäillään lapseen koh- distuvaa väkivaltaa.

Helsingin kaupunki vahvistaa ammattilaistensa näyttöön perustuvaan tietoon perustuvaa osaamista systemaattisesti. Tavoitteena on mm. lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista kertomista ja ammattilaisten puheeksiottoa parantavien työvälineiden käyttöönottami- nen kouluterveydenhuollossa, osana laajoja terveystarkastuksia ja muita lasten tapaami- sia. Helsinki on laatinut lastensuojelun, kouluterveydenhuollon sekä muiden ammattilais- ten arjen työn tueksi silpomista koskevan yhteisen toimintaohjeistuksen. Perusopetuksen ja lastensuojelun yhteistyötä on kuvattu ja suunnitteilla on yhteistyötä tukeva koulutus. Keskeistä osaamista Helsingissä on katsottu olevan lapsikeskeinen, tarvittaessa moniviran- omaisyhteistyöhön tukeutuva tuen ja hoidon tarpeen arvioiminen sekä tuen tai hoidon tarjoaminen tarpeen mukaan.

Barnahus-työn osana Helsinki osallistuu traumafokusoitujen interventioiden ja hoitomal- lien koulutuksiin ja käyttöönottoon. Tavoitteena on lisätä oikea-aikaisen ja vaikuttavan hoi- don saatavuutta Helsingin omissa palveluissa. Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla on myös Barnahus-yhteistyössä vuosien 2020–2021 aikana pilotoitu lastensuojelun sosiaa- lityöntekijöille kohdennettavaa lapsen haastattelemisen erikoistumiskoulutusta. Lasten- suojelun sosiaalityöntekijät ovat raportoineet saaneensa koulutuksesta aiempaa parempia konkreettisia työkaluja lapsen haastattelemiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa lastensuoje- luilmoitus koskee lapseen kohdistuvaa väkivaltaepäilyä. Kyseistä pilottikoulutusta on poh- dittu myös kansallisesti levitettäväksi. Helsinki on sitoutunut jatkamaan Barnahus-yhteis- työssä koulutuksen kehitystyötä. Tavoitteena on, että koulutus voidaan Helsingissä tarjota kaikille lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.

Oulun kaupungissa puolestaan on käynnistynyt keväällä 2021 Barnahus-vetoisesti lapsivä- kivaltatyön osaajaverkoston koulutus. Osaajaverkostoa koulutetaan hallitsemaan alaikäi- siin kohdistuvan kaltoinkohtelun ilmiöitä, ymmärtämään väkivaltailmiöön liittyviä viran- omaisprosesseja sekä antamaan lapsille ja heidän perheilleen ensivaiheen psykososiaalista tukea. Lapsiväkivaltatyön osaajaverkosto koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivis- tys-ja kulttuuritoimen työntekijöistä, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa.

Turvallinen Oulu -hankkeessa (2019–2021)67 päätavoitteena on ollut ennalta ehkäistä ala- ikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa. Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää sek- suaalirikoksia ja seksuaalista häirintää ja sen uhkaa, vahvistaa lasten ja nuorten aktiivista

66 Kaltoinkohdeltu lapsi. 2019. Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville. Tampereen kaupunki.

67 Oulun kaupunki. N.d.a. Turvallinen Oulu -hanke 2019–2020.

roolia yhteisön jäseninä, tukea perheitä ja lisätä tietoa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Tavoitteena on ollut myös vahvistaa lasten, nuorten ja vanhempien media- ja turvataitoja sekä vahvistaa maahanmuuttajien yhteisöön integroitumista. Hankkeen keskeisenä tavoit- teena on ollut myös ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta sekä kuntouttaa nuoria rikoksen- tekijöitä (Nurri-hanke)68. Turvallinen Oulu -hankkeessa on mm- luotu turvataitokasvatus- malli, jonka kautta oululaiset lapset ja nuoret ovat saaneet syksystä 2021 alkaen turvatai- tokasvatusta esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka.69

Järjestöissä edistetään monin tavoin lasten ja nuorten sekä lasten parissa työskentelevien ammattilaisten ja vanhempien tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Esi- merkiksi Pelastakaa Lapset ry, Väestöliitto ja Suojellaan Lapsia ry tuottavat tietoa, oppaita ja materiaaleja sekä tarjoavat koulutuksia asiaan liittyen. Väestöliitto korostaa, että lasten ikätasoiseen seksuaalisuuteen ja seksuaalikasvatukseen tulee kiinnittää huomiota ja edel- lyttää lasten kanssa toimivien ammattilaisten koulutusta, jotta lapsille taataan tasa-ar- voisesti puheyhteys turvalliseen aikuiseen, oikeat sanat keholle ja tiedot turvataidoista, lasta, henkilöstöä ja perheitä voimavaraistavalla, aktiivisella ja myönteisellä otteella. Xxxxxx kanssa työtä tekevillä ammattilaisilla tulisi olla seuraavat lasten turvalliseen kehityksen tur- vaamiseen vahvasti kuuluvat tiedot ja taidot:

⚫ Xxxxx luontevan avoimesti, ilman häpeää ja tabuja lapsen kehoon, kehitykseen ja kehon toimintoihin liittyvistä asioista.

⚫ Tunnistaa lapsen tavanomainen seksuaalinen käytös ja kehitys, ohjaamaan siinä ja erottamaan se huolestuttavasta.

⚫ Tunnistaa ja puuttua lasten kokemaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvään kiusaan/häirintään (lasten tai aikuisten taholta); ennaltaehkäisevästi, leimaamatta ja rankaisematta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistaen.

⚫ Tunnistaa lapsen seksuaalinen oireilu, ja ohjata lapsi turvallisesti avun piiriin. Osata ilmoitusvelvollisuus. Suhtautua asiaisesti ja rankaisematta lapsen oireiluun.

⚫ Opettaa turvataitoja voimavarakeskeisesti, taito-opetuksena arjen vuorovaikutusti- lanteissa. Opettaa digiturvataitoja kaikkein pienimmillekin.

⚫ Tukea lapsen myönteistä kehonkuvaa, kehoitsetuntoa, oman ja toisten kehon kun- nioittamista ja oikeutta päättää kosketuksesta.

⚫ Toimia sukupuolitietoisesti ja tasa-arvoisesti.

⚫ Tukea vanhempia kehotunnekasvatuksessa.

68 Oulun kaupunki. 2021. Rikoksiin syyllistyneet nuoret saavat apua NURRI-hankkeesta.

69 Oulun kaupunki. N.d.b. Turvataitokasvatus (verkkosivut). Turvallinen Oulu –hanke 2019- 2020.

Erityisesti järjestöissä työskentelee myös vapaaehtoisia, siksi tämä on tarpeellista huomi- oida koulutuksissa. Esimerkiksi MLL kiinnittää tähän huomiota vaatimalla rikosrekisteriot- teen vapaaehtoisilta päivystäjiltä, jotka työskentelevät lasten ja nuorten puhelin ja chat

-palveluissa. Lisäksi MLL kouluttaa päivystäjiä seksuaaliväkivallasta ja häirinnästä sekä siitä, mistä lapsi tai nuori voi hakea apua. MLL kouluttaa myös ammattilaisia, miten suojata lasta ja nuorta seksuaaliselta houkuttelulta ja häirinnältä digitaalisissa ympäristöissä. MLL:lla ja Pelastakaa Lapset ry tekevät yhteistyötä koulutuskiertueen muodossa, joka jatkuu vuo- den 2022. Ammattikasvattajille MLL:lla on tehtäväkortit verkkoturvallisuudesta ja seksuaa- lisesta häirinnästä. Aiheesta on myös Nuortennetissä, jota ammattikasvattajat voivat hyö- dyntää opetustyössä. MLL:n Vanhempainnetissä on laaja grooming ja seksuaalisen häirin- nän -artikkelikokonaisuus.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3b.

Taulukko 3. Toimenpiteet / lasten kanssa työskentelevien rekrytointi, koulutus ja tietoisuuden lisääminen

4. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Laaditaan kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan sekä vihapuheen ehkäisyn sivus- to, jonka tavoitteena on antaa käytännön oh- jeita sekä konkreettisia toimenpiteitä näiden ilmiöiden ehkäisyyn varhaiskasvatukseen, kouluissa ja oppilaitoksissa.	OKM, OPH	Toteutetaan ja seurataan osana varhaiskasva- tukseen, kouluille ja oppilaitoksille suunnat- tavaa kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa ja kansallista lapsistrategiaa
Toimeenpano vuosina 2022–2025
OKM JA OPH: Osallisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy se- kä väkivallan torjunta huomioidaan osana varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta. Karvi: Toteutetaan kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi70. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa erilaisista kiusaamisen vastaisista menetelmistä ja niiden toimivuudes- ta sekä tuloksellisuudesta. Arvioinnin avulla levitetään tietoa erilaisten menetelmien käytettävyydestä sekä saa- daan tietoa tutkittuun tietoon perustuvista kiusaamisen ja väkivallan vastaisista menetelmistä ja niiden hyödyn- tämisestä perusopetuksessa. Tietoa menetelmien käytettävyydestä ja toimivuudesta kerätään koulujen henkilös- tön lisäksi myös oppilailta ja huoltajilta. Näin halutaan varmistaa, että eri toimijoiden näkökulmat tulevat huomi- oiduksi arvioinnissa. Arviointi toteutetaan vuosina 2021–2022. 70 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. N.d. Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvoin- tia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi (Arviointi on osa opetus- ja kulttuurimi- nisteriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi).

5. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Vahvistetaan häirintäyhdyshenkilötoimintaa korkeakouluissa	OKM, OPH, SAMOK, SYL	Toteutetaan ja seurataan osana varhaiskasva- tukseen, kouluille ja oppilaitoksille suunnat- tavaa kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan eh- käisyn toimenpideohjelmaa
Toimeenpano vuosina 2022–2025
OKM: • Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin Yhdenvertaisuuttaa kor- keakouluihin 2021–2022 -hankkeelle (ajalle 1.5.2021–30.4.2023) erityisavustuksen • Avustuksella toteutetaan Suomen opiskelijakuntien liiton, SAMOK projektirahoitushakemuksen mukainen pro- jekti, jolla lisätään korkeakouluyhteisöjen osaamista yhdenvertaisuussuunnittelusta ja sen käytännön toteutuk- sesta, keskittyen erityisesti häirintäyhdyshenkilötoiminnan vahvistamiseen. Hankkeen suunnittelussa ja toteu- tuksessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa (SYL).
6. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Vahvistetaan ja turvataan eri tavoin sitä, että opiskeluhuollon, nuorisotyön, sosiaalihuollon ja lastensuojelun työntekijöillä on riittävästi aikaa ja valmiuksia puhua lapsen ja nuoren kanssa seksuaaliväkivallasta.	STM, THL, hy- vinvointialueet, kunnat, järjestöt	Seurataan kouluterveyskyselyn sijoitettujen lasten moduulin vastauksia (toteutetaan seu- raavan kerran suunnitelmakauden lopussa)
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL ja STM: Lastensuojelun asiakassuunnitelmaan on tulossa kysymys lapsen ja sosiaalityöntekijän tapaamisista sekä niiden toteutumisesta. Systeemisen lastensuojelun mallin71 levittäminen toteuttaa myös osittain tätä sekä Tulevaisuuden sote-hankkeessa mahdollisuus huomioida. Lastensuojelulakiin säädetty lastensuojelun sosiaali- työntekijöiden enimmäisasiakasmäärän rajaus helpottanee tätä. Systeemisen lastensuojelun mallin juurtuminen palvelujärjestelmään edellyttää alueellisten ylläpitorakenteiden synnyttämistä: pysyvää implementoinnin tukistrategiaa: tukea, valmennusta, implemetointiprosessin arviointia, palautteen keräämistä ja käsittelyä, kokemuksista oppimista sekä mallin sisällöllistä syventämistä kansallisesti koordinoidusti. Tämä edellyttää resurssia kansallisella tasolla ja hyvintointialueilla/yliopistollisten keskussairaa- loiden alueilla. Pelastakaa Lapset ry, Autismisäätiö, Ammattiopisto Live, Metropolia AMK ja Terapia Perhonen toteuttavat OPH:n rahoittamaa, Selkeästi Seksuaalisuudesta-hanketta, jonka tarkoituksena on kouluttaa koulun henkilöstöä esimerkiksi seksuaalisuudesta, moninaisuudesta ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisystä. Tässä hankkeessa ote- taan erityisesti huomioon ne lapset ja nuoret, joilla on erityisen tuen tarpeita. 71 Xxxxxxx, X. & Xxxxxx, X. Lastensuojelun systemaattisen toimintamallin kansallinen tilanne- kuva vuonna 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

7. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Vahvistetaan seksuaalikasvatusta ja sen laa- tua kansallisesti: Kannustamalla ja tukemalla korkeakouluja li- säämään ikätasoista seksuaalikasvatusta kos- kevia sisältöjä opettajan- ja varhaiskasvatuk- sen henkilöstön koulutukseen. Kannustamalla kuntia/hyvinvointialueita ja muita työnantajia lisäämään ammattilaisten täydennyskoulutusta seksuaalikasvatuksesta.	STM, OKM, THL, OPH, kunnat, hy- vinvointialueet	• järjestetyt koulutukset • lisätyt materiaalit THL:n ja Opetushallituksen sivuille • puheeksioton välineiden kehittäminen
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa voidaan sisällyttää erilaisiin ja eri toimijoiden tuottamiin väkivaltatyön koulutuspaketteihin ammattilaisille. THL antaa tukea koulutussisältöjen kansalliseen kehittämiseen kokoamalla seksuaaliväkivaltaa koskevia materi- aaleja omille Väkivalta-aihesivustolleen ja THL:n verkkokouluihin63. Väkivalta-aiheisia THL:n verkkokouluja ovat mm. Luo luottamusta – puutu väkivaltaan, Sukupuolistuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa- ja Barnahus- verkkokoulut. Tietoa voidaan välittää neuvolapalvelujen ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä Barnahus- työn toimijoille säännöllisesti julkaistavien verkostokirjeiden kautta ja lisäksi valtakunnallisen perhekeskusverkos- ton kautta hyvinvointialueen perhekeskustoimijoille72 OPH kokoaa materiaaleja omille aihesivuistoilleen ja tukee kuntien työtä tässä. Suojellaan Lapsia ry: tuottaa kuntien ja hyvinvointialueiden työtä tukevaa materiaalia. Mm. Isot tunteet tulevat ja menevät sekä Salaisuuskirjat. Pelastakaa Lapset ry: toteuttanut kyselyn vuonna 2021 ammattilaisille siitä, millaista materiaalia tarvitaan ja tu- lee tuottamaan uutta materiaalia aiheeseen liittyen vuonna 2022. ETKL: Hyödynnetään toisten / yhteisiä koulutusmateriaaleja ammattilaisten koulutuksissa (väkivaltatyön asian- tuntijat, sosiaalityöntekijät ym). Lisätään tietoa Apua ammattilaisille sivulle. Väestöliitto: kouluttaa ammattilaisia kehotunnekasvatuksesta ja häirinnän ennaltaehkäisemisestä sekä kaveri- taidoista. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa 2022 toteutetaan myös mm. kehotunnekasvatuksen am- matillinen ohjattu someryhmä. 72 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2022b. Valtakunnallinen perhekeskusverkosto (verkkosivut).

6.3 Artikla 6; Lasten koulutus ‌

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että lapset saavat perus- ja keskiasteen koulutuksessa heidän kehittyvän kykynsä mukaisesti tietoa seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksi- käytön riskeistä samoin kuin keinoista suojella itseään. Tämä tieto, jota annetaan yhteistyössä vanhempien kanssa silloin kun tämä on asianmukaista, annetaan ylei- semmän seksuaalisuutta koskevan tiedon yhteydessä ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota vaaratilanteisiin, erityisesti niihin, jotka liittyvät uuden informaatio- ja viestintäteknologian käyttöön. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Lasten oma tieto oikeudesta olla turvassa ja keinoista suojata itseään on seksuaaliväkival- lan ennaltaehkäisyn kulmakivi. Siinä tarvitaan yhteistyötä lasten elinympäristöjen (koti, varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset) ja muiden toimijoiden (mm. sosiaali- ja terve- ystoimi sekä järjestöjen palvelut ja koordinaatio) välillä. Asiaa on kuvattu laajasti muun muassa Opetushallituksen73 ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seuraavilla sivuilla:

⚫ Opetushallituksen Oppilaitosten tasa-arvotyön tukimateriaali -sivustolla on run- saasti materiaalia seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn ja käsittelyyn koulussa. Xxxxxx- hallitus on myös julkaissut vuonna 2020 oppaan74 seksuaalisen häirinnän ennaltaeh- käisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa.

⚫ Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman verkkosivujen osiot koskien seksu- aaliväkivaltaa75 sekä turvataitokasvatusta ja seksuaalikasvatusta76

⚫ THL Väkivallan ehkäisy -sivuston osiot koskien seksuaaliväkivaltaa77 ja seksuaalikas- vatusta väkivallan ehkäisyssä78 sekä turvataitokasvatusta79.

Edellä mainitut verkkosivut sisältävät runsaasti linkkejä myös toisiin asiaa koskeviin sivus- toihin, kuten järjestöjen toimintaan.

73 Opetushallitus (OPH). 2022a. Seksuaalisen häirinnän vastainen työ (verkkosivut).

74 Laitinen ym. 2020. Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttu- miseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2020: 4a. Opetushallitus.

75 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021f. Seksuaaliväkivalta (verkkosivut).

76 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021g. Väkivalta ja turvataitokasvatus kodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä (verkkosivut).

77 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2022c. Seksuaaliväkivalta (verkkosivut).

78 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2022d. Seksuaalikasvatus ja seksuaaliväkivallan ehkäisy (verkkosivut).

79 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2022e. Turvataitokasvatus (verkkosivut).

Koulut ja oppilaitokset tekevät omaa jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä seksuaalisen häi- rinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tätä työtä tulisi myös systemaattisesti arvi- oida ja kehittää. Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit, psykologit sekä terveydenhoita- jat toteuttavat ryhmätapaamisia mm. seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Seksuaaliterveyttä käsitellään terveystarkastuksissa ja annetaan seksuaaliterveysneuvontaa. Väkivallasta, sen uhkasta ja seksuaalisesta häirinnästä kysytään äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esitietolomakkeissa76. Tarkastuksissa voidaan niiden pohjalta ja aina tarvittaessa hyödyntää lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoitusloma- ketta. Pienten lasten vanhemmille, kouluikäisille ja nuorille väkivallan puheeksiottoon on olemassa myös omia työvälineitään, esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton Turva10 -väli- neet. Systemaattinen asian esille xxxx xxxxxxxx asiakkaan kynnystä ottaa asia puheeksi myös itse. 55

Lapsen ja nuoren sosioemotionaalisten taitojen tukeminen sekä turvataito- ja seksuaali- kasvatus mukaan lukien digitaaliset ympäristöt sekä kotona että eri palveluissa antavat tärkeitä tietoja ja taitoja niin vertais- kuin perhesuhteisiin sekä edistävät mielenterveyttä. Ne ehkäisevät ja suojaavat myös erityyppiseltä väkivallalta ja helpottavat avunsaamista sekä toimimista uhka- ja vaaratilanteissa.55

Kunnissa on omia tapojaan tuottaa turvataitokasvatusta ja materiaaleja. Esimerkiksi Oulun kaupunki on turvataitokasvatukseensa tuottanut useita julkaisuja68. Julkaisuissa on sekä lapsille suunnattuja sarjakuvakirjoja, että myös ammattilaisille ja vanhemmille tarkoite- tuissa kirjoissa lapsille omia tehtäviä.

Useat järjestöt tuottavat suoraan lapsille suunnattuja materiaaleja ja viestintää. Materi- aaleja on saatavissa lapsille, vanhemmille ja lasten parissa työskenteleville aikuisille ja ammattilaisille lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaali- väkivallasta, sen ennaltaehkäisystä, puheeksiottamisesta ja turvataidoista. Esimerkiksi:

− Yksi käytettävissä oleva, vapaasti verkostosta saatava malli on Väestöliiton ja Oulun yliopiston80 kehittämä Pisarapuuttumisen malli81. Pisarapuuttumisen avulla on mahdollista lapsia leimaamatta, etukäteen puuttua lasten väliseen, satunnaiseen väkivallan käyttöön ja kaikenlaiseen häirintään. Netistä on saatavilla muun muassa luentoja pisarapuuttumisesta ja kaveritaidoista sekä videoita aiheesta.

80 Väestöliitto. N.d.c. Häirinnän ennaltaehkäisy (verkkosivut, malli kehitetty yhteistyössä Huukin, T. Leikki 1 –hanke).

81 Väestöliitto. 2020. Pisarapuuttuminen kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn (verk- kojulkaisu).

− Muun muassa Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilta82 sekä MLL:n Nuortennetti- sivustolla on myös saatavissa tietoa mistä saa tukea ja apua83.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3c.

Taulukko 4. oimenpiteet / lasten koulutus

8. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Tuotetaan tietoja ja materiaaleja, joiden avul- la lapset ja nuoret saavat perus- ja toisen asteen koulutuksessa heidän ikä- ja kehitys- tasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvas- ta seksuaaliväkivallasta ja turvataidoista, ml. seurusteluväkivalta. Huomioidaan työssä eri- tyisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.	Kunnat ja hyvin- vointialueet, yh- teistyössä järjes- töjen kanssa	• Eri toimijoiden tuottamien koulutusten lu- kumäärä • tavoitetut luokat ja kansalaiset • tuotetusta materiaalista ja koulutuksista kerätty palaute.
Toimeenpano vuosina 2022–2025
OPH, THL: Tuotetaan julkaisuja ja päivitetään olemassa olevia verkkosivujen sisältöjä sosiaoemotionaalisten tai- doista, turvataidoista, seksuaalikasvatuksesta ja seksuaaliväkivallasta osana kansallista ohjaustyötä. Tampereen yliopisto: Kiistelty suostumus: läheisyyden sosiaalinen ja digitaalinen rajankäynti nuorten romant- tisissa suhteissa (2019-2023) -hankkeessa tarkastellaan seksuaalisen suostumuksen merkityksellistymistä ja neu- votteluja osana nuorten sosiaalisia suhteita ja arjen ympäristöjä.84 Pelastakaa Lapset ry: tuotetaan lasten parissa toimiville aikuisille, mm. lasten vanhemmille, materiaalia useilla eri kielillä, jolla tuetaan aikuisten kykyä tarjota lapsille heidän ikä- ja kehitystasoon sopivaa tietoa lapsiin kohdis- tuvasta seksuaaliväkivallasta ja turvataidoista. Ensi- ja turvakotien liitto: lisätään Nettiturvakodin85 lasten ja nuorten sivuille tietoa ja materiaalia seksuaalises- ta häirinnästä, groomingista, seurusteluväkivallasta. Tehdään mm. testi: Mitä on seksuaalinen häirintä/ väkivalta sekä lisätään ohjeet lapsille ja nuorille tilanteeseen, jos he kohtaavat seksuaalista häirintää. Suojellaan Lapsia ry ja aluehallintovirastot: Jatketaan Turvallisesti Digiliikenteessä, STOP, SLOW & GO- digiturvataitomateriaalien juurruttamista varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen ammattikasvattajille. Aineistopankki löytyy Suojellaan Lapsia ry:n nettisivuilta.86 82 Rikosuhripäivystys (RIKU) N.d. Lapsi ja nuori rikoksen uhrina (verkkosivut). 83 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 2021a. Nuorten netti. Apua seksuaaliseen häi- rintään ja väkivaltaan (verkkojulkaisu 27.8.2021). 84 Tampereen yliopisto. N.d.b. Kiistelty suostumus: läheisyyden sosiaalinen ja digitaalinen rajankäynti nuorten romanttisissa suhteissa (2019-2023). 85 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL). N.d. Nettiturvakoti (verkkosivut).

86 Suojellaan Lapsia ry. N.d.c. Stop, Slow & Go! Turvallisesti digiliikenteessä (verkkosivut).

MLL: Tuotetaan vanhemmille ja lasten kanssa toimiville ammattikasvattajille sekä nuorisotyöntekijöille materiaa- lia seksuaalisesta häirinnästä ja houkuttelusta netissä ja peleissä sekä digiturvataidoista sekä turvallisesta ja hy- vinvointia lisäävästä mediankäytöstä MLL:n Vanhempainnettiin87 sekä nuorille Nuortennettiin41.

Väestöliitto:

• Tuotetaan lasten parissa toimiville ammattilaisille ja vanhemmille tietoa, taitoja, malleja ja materiaalia avoimen puhekulttuurin, lasten ikätasoisen seksuaalisen kasvun ja kehityksen, kehoitsetunnon, seksuaalioikeuksien ja turvataitojen tukemiseksi voimaannuttamisen avulla.

• Tuotetaan urheilun parissa toimiville Et ole yksin tukipalvelu88, johon seksuaaliväkivallan ja häirinnän, epäasial-

lisen käytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija tai urheilutoimija voi olla yhteydessä ja saada apua.

Valtakunnallisen tukipalvelun lisäksi vahvistetaan lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta sekä lisätään van- hempien ja valmentajien tietoja nuorten kokeman väkivallan ja häirinnän ehkäisystä.

• Ylläpidetään pojiksi itsensä identifioiville puhelin- ja verkkopalvelu, josta he saavat apua mieltä askarruttaviin

asioihin.

• Tuotetaan nuorille suunnattuja materiaaleja seksuaalisuudesta Hyvä kysymys -verkkopalveluun.89

9. Toimenpide Toteuttaja-

tahot

Seuranta ja mittarit

Xxx toimijat tekevät seksuaaliseen häirintään ja väkivalta -aiheisiin liitttyvää yhteistyötä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa ja tekevät vierailuja varhaiskasvatuksen yksi- köihin ja oppilaitoksiin

OPH, Kunnat ja hyvinvointi-

alueet (oppilas- ja opiskeluhuol- to), järjestöt

Tavoitetut luokat ja kansalaiset. Materiaalien latausmäärät

Opetushallitus on tehnyt aihetta koskevaa materiaalia (ks. esimerkiksi Laitinen ym. 2020)73.

ETKL: Eri ikäisille lapsille ja nuorille suunnattua työskentelyä turvallisuuden vahvistamiseksi, omien rajojen tun- nistamiseksi ja uhkaavissa tilanteissa toimimiseksi. Koulu/oppilaitosvierailuilla otetaan väkivallan eri muodot pu- heeksi, myös seksuaaliväkivalta. Seurusteluväkivalta on oma teemansa ja siitä on olemassa paketti yhdistysten käyttöön kouluilla/oppilaitoksissa. Hyödynnetään yläkouluille ja toisen asteen oppilaistoksiin tehtyä My Space Not Yours90 -väkivallan vastaista materiaalia ja toimintatapoja (ryhmät ja yksittäiset tunnit).

Pelastakaa Xxxxxx ry ja Xxxxxxxxxxxx Lastensuojeluliitto: järjestävät yhdessä koulutuskiertueen seksuaali- sesta häirinnästä, houkuttelusta ja väkivallasta sekä lasta suojaavista digiturvataidoista.

Suojellaan Lapsia ry: juurruttaa Turvallisesti Digiliikenteessä, STOP, SLOW & GO-oppimateriaaleja varhaiskasva- tukseen ja alkuopetukseen lapsia osallistaen86.

Toimeenpano vuosina 2022–2025

87 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). N.d.a. Vanhempainnetti (verkkosivut).

88 Väestöliitto. N.d.d. Urheiluharrastuksen on oltava turvallista. Et ole yksin (verkkosivut).

89 Väestöliitto. 2019. Nuorten väestöliitto. Hyvä kysymys (verkkosivut).

90 De Boer ym., T. N.d. My space Not Yours. Xxxxxxxxxxxxx seksuaalisen häirinnän ja väki- vallan ilmiöiden käsittelemiseen nuorten kanssa. Ensi ja turvakotien liitto (ETKL).

6.4 Artikla 7; Ennalta ehkäisevät interventio-ohjelmat tai ‌

-toimenpiteet

” Kukin sopijapuoli varmistaa, että henkilöillä, jotka pelkäävät voivansa syyllistyä tämän sopimuksen perusteella kriminalisoituun rikokseen, on asianmukaisesti mah- dollisuus päästä tehokkaisiin ennalta ehkäiseviin interventio-ohjelmiin tai -toimen- piteisiin, jotka on suunniteltu rikoksentekoriskin arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Barnahus-hankeen raportissa on tuotettu mallinnus pedofiilisia ja hebefiilisiä taipumuk- sia omaavien henkilöiden tehokkaista hoitopoluista91. Mallinnus sisältää suuntaviivat sille, miten palvelut saatetaan nykyistä enemmän järjestökentän vastuulta julkisen palvelun maksuttomaksi toiminnaksi. Seuraava konkreettinen toimenpide on toimijoiden sitoutta- minen mallinnuksen pilotointiin ja arviointiin. Onnistuminen vaatinee koordinoivan henki- lön nimittämistä esimerkiksi THL:lle.

Ennaltaehkäisyä toteutetaan monen toimijan työnä. Muun muassa:

⚫ Pelastakaa Xxxxxx ry on tuottanut yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi- topiirin sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa Mielenterveystalo.fi-si- vustolle omahoito-ohjelman92 henkilöille, jotka ovat huolissaan omasta lapsiin koh- distuvasta seksuaalisesta kiinnostuksestaan.

⚫ MLL on yhdessä Pelastakaa Xxxxxx ry:n kanssa osa Kansallisen audiovisuaalisen ins- tituutin (Kavi) koordinoimaa Finnish Safer Internet Centreä93, joka kehittää lasten ja nuorten turvallisuutta mediassa ja internetissä tuottamalla aineistoja ja koulutusta lapsille, nuorille, vanhemmille sekä ammattilaisille.

⚫ Koordinaatin grooming-työssä94 on koottu eri järjestöjen ja toimijoiden yhteistyönä yhteen mm. kaikki Suomesta löytyvä groomingiin liittyvä materiaali yksiin kansiin sekä tuotettu opas ilmiöstä ja koulutettu nuorisotyöntekijöitä ympäri Suomea.

91 Taivaloja N. & Nurminen N. 2020. Tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin koh- distuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus. Teoksessa: Miten toteutuu väki- valtaa kokeneen lapsen psykososiaalinen tuki? – Tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus. Toim. T. Laajasalo. THL Raportti 17:2020.

92 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) N.d. seksuaalinen kiinnostus lapsiin – omahoito. Xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx (verkkosivut).

93 Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI). N.d. The Finnish Safer Internet Centre (FISIC, verkkosivusto).

94 Koordinaatti. N.d.a. Groomig-hanke (verkkosivut).

⚫ Suojellaan Lapsia ry on kehittänyt interventiona toimivan ReDirection tutkimusky- selyn ja datankeruun pimeän verkon puolelle sekä sen tuloksien ReDirection oma- hoito-ohjelman henkilöille, jotka etsivät, käyttävät ja levittävät laitonta lapsiin koh- distuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia (CSAM)95. Verkkovälitteis- ten lapsiin kohdistuvien seksuaaliväkivaltarikosten ennaltaehkäisemiseksi tuotettu ReDirection omahoito-ohjelma on kehitetty vahvassa erityisasiantuntijayhteistyössä Suojellaan Lapsia ry:n asiantuntijoiden ja Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijoi- den (Nurminen & Ylipekka) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS)

IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjan/Xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx asiantuntijoi- den kanssa. ReDirection ohjelma on käytettävissä anonyymisti myös pimeän verkon puolella

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3d.

Taulukko 5. Toimenpiteet / ennalta-ehkäisevät interventio-ohjelmat tai -toimenpiteet

10. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Henkilöille, jotka ovat riskissä syyllistyä lap- siin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, pilotoi- daan valtakunnallisesti THL:n ja Barnahus- hankkeen tuottamaa mallia.	STM, THL, kun- nat, hyvinvoin- tialueet, yliopis- tosairaalat, jär- jestöt	Hyvinvointialuetasolla (ja muilla tasoilla) ta- voitetut asiakasmäärät
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL ja Barnahus-työ ovat toimeenpanon kannalta keskiössä, mutta tehtävä työ edellyttää erillistä resursointia, esimerkiksi työtä koordinoivan asiantuntijan palkkaamista THL:lle. Tarkoituksena on, että tuotettavassa ja pilo- toitavassa kansallisessa toimintamallissa hyödynnettäisiin mm. Suojellaan Lapsia ry:n ReDirection tutkimusdataa, järjestöjen ja SeriE-verkoston toiminnasta saatuja kokemuksia ja akateemisessa yliopistoyhteistyössä tuotettua tutkimusta.

95 Suojellaan Lapsia ry. N.d.d. ReDirection-hanke ennaltaehkäisee lapsiin kohdistuvaa sek- suaalirikollisuutta (Verkkosivut).

11. Toimenpide ‌	Toteuttajat- ahot	Seuranta ja mittarit
Tiedotetaan matalan kynnyksen omahoito- ohjelmista valtakunnallisesti ja madalletaan potentiaalisten seksuaalirikollisten kynnys- tä hakeutua hoitoon mm. tuottamalla tietoa lapsikohteisesta seksuaalisuudesta.	Yhteistyössä STM, THL, kun- nat, hyvinvoin- tialueet ja jär- jestöt	• Omahoito-ohjelma sivustojen kävijämäärät ja käyttäjämäärä 2022 • palautteet materiaalista
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Palveluiden tulisi perustua matalaan kynnykseen, maksuttomuuteen ja luottamuksellisuuteen. Esimerkiksi ter- veyskeskusten nykyiseistä henkilöstä täydennyskoulutettaisiin henkilöitä, joilla valmiuksia tukityöhön ja pal- veluohjaukseen, koulutuksessa voidaan hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta (esim. Serita, Välitä!, SeriE, Suojellaan Lapsia ry, Rikosseuraamuslaitos). Pelastakaa Lapset ry: tuotetaan materiaalia lapsikohteisesta seksuaalisuudesta, materiaali valmistumassa 2022– 2023.
12. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Tuetaan ja edistetään tutkimusta henkilöistä, jotka etsivät, käyttävät ja levittävät laitonta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todis- tavaa kuvamateriaalia.	Yliopisto ja jär- jestöyhteistyös- sä toteutettavat yhteistyössä	Tutkimuksiin osallistuneiden määrä, tieteel- listen tutkimusartikkeleiden määrä
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Suojellaan Lapsia ry, Itä-Suomen yliopisto: tutkimustyö vuosina 2022–2023 kansainvälisessä akateemisessa tutkijayhteistyössä.

6.5 Artikla 8; Suurelle yleisölle tarkoitetut toimenpiteet

” 1. Kukin sopijapuoli edistää tai järjestää suureen yleisöön kohdistuvia tietoisuutta lisääviä kampanjoita, jotka tarjoavat tietoa lasten seksuaalisesta riistosta ja seksuaa- lisesta hyväksikäytöstä sekä siitä, mihin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin ehkäistäkseen tai kieltääkseen sellaisen materiaalin jakamisen, jossa mainostetaan tämän sopimuksen perusteella kriminalisoituja rikoksia. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Varhaisvatusympäristöissä kohdataan arjessa suuri osa alle kouluikäisten lasten perheistä. Työtä paikallisella tasolla ohjaavaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2022 96 on kirjattu lasten kanssa yhdessä turvallisuuteen liittyvien asioiden opettelu päivittäisissä tilanteissa. Seksuaalikasvatuksesta ja turvataidoista on kirjattu yksilöityjä sisältöjä esim. ohjata lapsen ikätasoista uteliaisuutta seksuaalisuuteen kunnioittavasti, keinoja tukea las- ten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hakea apua sekä toimia tur- vallisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Varhaiskasvatuksen työn sisältöihin kuu- luvan mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja ilmaista itseään yhteisössään. Henkilöstön tehtävänä on ohjata lapsia käyttämään mediaa vastuullisesti ottaen huomioon oma ja toisten hyvinvointi.

Suurelle yleisölle tarkoitetut kampanjat vaativat hyvin näkyviä toimenpiteitä ja eri toimi- joiden yhteistyötä. Järjestöt (mm. Pelastakaa Xxxxxx ry, MLL ja Suojellaan Lapsia ry) tekevät jatkuvaa viestintää, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta seksu- aaliväkivallasta ja sen ehkäisemisestä.

Esimerkkeinä tällä hetkellä meneillään olevista kampanjoista ja toimenpiteistä voidaan nostaa esiin:

⚫ Suojellaan Lapsia ry: n. Turvallisesti Digiliikenteessä kampanja muistuttaa, että lap- siin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ennal- taehkäisy tulee aloittaa varhain. Pienten lasten vanhemmat ovat olennainen kohde- ryhmä myös siksi, että yhä pienemmät lapset käyttävät digitaalista mediaa ja tarvit- sevat perusdigiturvataidot.

⚫ Suojellaan Lapsia ry tekee TeleNorin (DNA) kanssa yhteistyötä siten, että Turvallisesti Digiliikenteessä työ, tv-mainonta ja diginäytöt ovat esillä kaikissa DNA kaupoissa.

⚫ Telia on tuottanut Pelastakaa Lapset ry:n kanssa yhteistyössä mm. tukimateriaa-

xxx xxxxxxxxxxx sekä oppaita mediakasvatukseen ja lapsen tukemiseen. Esimerkiksi syksyllä 2021 on julkaistu Digitaalinen vanhemmuuspakkaus97 eli tieto-/työkalupa- ketti vanhemmille luomaan hyvää digiarkea lapsen kanssa ja suojaamaan lapsen netinkäyttöä.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3e.

96 Opetushallitus (OPH). 2022b. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022.

97 Telia. N.d. Digitaalinen vanhemmuuspakkaus (verkkosivut).

Taulukko 6. Toimenpiteet / suurelle yleisölle

13. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Lapsille ja nuorille suunnataan tutkittuun tie- toon perustuvia kampanjoita, some- viestin- tää ja kirjoituksia turvataidoista ja seksuaali- väkivallasta.	Eri organisaatiot itse ja yhteis- työssä	Tavoitetun kohderyhmän määrä Materiaalien latausmäärät
Toimeenpano vuosina 2022–2025
KAVI, OPH, THL: Kansalliset toimijat tuottavat julkaisuja ja päivittävät verkkosivujen materiaaleja sekä tekevät yhteistyötä eri organisaatioiden ml. järjestöt kanssa turvataitokasvatukseen ja seksuaaliväkivallan ehkäisyyn liit- tyvissä kampanjoissa. ETKL ja Pelastakaa Lapset ry: Eri vuosina kampanjoilla eri kärjet liittyen seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn. Suojellaan Lapsia ry: Turvallisesti Digiliikenteessä juurruttaminen osaksi vuosittain toistettavaa digiliikenne- kampanjointia. Tuotetaan uusia materiaaleja tietoisuuden lisäämiseksi.
14. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Nostetaan Lanzaroten sopimuksen teemoja esille ainakin kerran toteuttamissuunnitel- man aikana vuosina 2022–2025 seuraavissa yhteyksissä: • 9.2, jolloin osana Mediataitoviikkoa viete- tään kansainvälistä Safer Internet Day:tä tarkoituksena edistää teknologian ja puhe- limien turvallisempaa ja vastuullisempaa käyttöä. • 18.11, jolloin vietetään Lasten oikeuksien viikolla Euroopan neuvoston lapsiin kohdis- tuvan seksuaaliväkivallan vastaista päivää.	STM, THL, OPH, järjestöt ja nii- den yhteistyö- kumppanit, yri- tykset	toteutuneet teemapäivät
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Tehdään yhteistyötä ja sovitetaan viestintää yhteen kansallisen lapsistrategian toimeenpanon ja Istanbulin so- pimuksen toimeenpanotyön kanssa. Käytetään Euroopan neuvoston tarjoamia kampanjamateriaaleja niiltä osin, kun ne soveltuvat Suomeen ja on resursseja niitä kääntää.

6.6 Artikla 9; Lasten, yksityisen sektorin,‌

tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

” 1. Kukin sopijapuoli rohkaisee lapsia, heidän kehittyvien kykyjensä mukaan, osal- listumaan sellaisten valtion toimintapolitiikan, ohjelmien tai muiden aloitteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, jotka koskevat lasten seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa.

2. Kukin sopijapuoli rohkaisee yksityistä sektoria, erityisesti informaatio- ja viestin- täteknologiasektoria, turismi- ja matkailualaa sekä pankki- ja rahoitusalaa, samoin kuin kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan sellaisen toimintapolitiikan kehittämi- seen ja täytäntöönpanoon, jolla ehkäistään lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä, sekä soveltamaan sisäisiä normeja itsesääntelyn tai yhteissääntelyn keinoin.

3. Kukin sopijapuoli rohkaisee tiedotusvälineitä julkaisemaan sopivaa tietoa, joka liittyy kaikkiin lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin näkökohtiin, ottaen asianmukaisesti huomioon tiedotusvälineiden riippumatto- muuden ja lehdistövapauden.

4. Kukin sopijapuoli rohkaisee, tarvittaessa rahastoja perustamalla, sellaisten kan- salaisyhteiskunnan projektien ja ohjelmien rahoitusta, joiden tarkoituksena on ehkäistä lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä suojella lap- sia niiltä. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Suomi rahoittaa kaksivuotista UNICEFin AI for Children –hanketta 98 . Hankkeen kautta ja Suomen tuella ja ohjauksessa UNICEF laatii globaalin policy-ohjeistuksen siitä, miten lap- set ja lapsen oikeudet tulee tekoälyjärjestelmissä ottaa huomioon. Hanke on yksi väylä monitoimijaiseen työhön, jonka avulla voidaan auttaa niin valtioita, järjestöjä, yrityksiä kuin muitakin tekoälyä käyttäviä ja kehittäviä tahoja ottamaan lasten tarpeet ja oikeudet huomioon.

THL:n, Pesäpuun ja Ensi- ja turvakotien liiton yhdessä järjestämä Väkivaltafoorumi on toteutettu jo useana vuotena aina elokuun alussa vuosittain vaihtuvalla teemalla.

98 Unicef. N.d.a. All for children (verkkosivut).

Väkivaltafoorumin avulla lasten ja nuorten itsensä kanssa voidaan nostaa esiin joitakin yhdessä käsiteltäviä teemoja. Kun puhutaan hyvin sensitiivisistä asioita, on erityisen tär- keää, että vertaistapaamiset ovat eettisesti ja turvallisesti järjestettyjä. Työssä täytyy huo- mioida kysymisen yhteyteen liittyvä oireiden mahdollinen aktivoituminen ja tehdä suun- nitelma psykososiaalisen tuen turvaamisesta tarvittaessa.

Lisäksi esimerkkeinä yksityisen sektorin ja tiedotusvälineiden tekemästä työstä ovat:

⚫ Pelastakaa Lapset ry ajaa Child Rights Business Principles99 –ajattelua yrityksiin. Osana tätä yhteistyötä yritysten kanssa edistetään myös Lanzaroten sopimuksen toimeenpanoa.

⚫ Ensi- ja turvakotien liitto on kysynyt lapsilta ja nuorilta seurusteluväkivallasta. Sek- suaaliväkivalta on merkittävässä roolissa. Julkaisussa100 on myös lasten ja nuorten sanoitusta asiasta.

⚫ Turvallisesti Digiliikenteessä -mediakasvatus kuvataidepajat ovat Suojellaan Lapsia ry:n kehittämä menetelmä, jossa lapset saavat kuvataiteen keinoin ilmaista ajatuk- siaan liikennevalomallin mukaisesti kuvataidepajassa, jossa he saavat mediakasva- tusta alustuksena. Xxxxx on siirrettävissä varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen osaksi ja lasten tekemiä maalauksia voidaan heidän ja heidän vanhempien luvallaan käyt- tää osana lasten äänen kuulumista kuvataiteen keinoin. Lasten kuvataidenäyttely Xxxxxxxxxx sopimuksen aihepiiristä lisäisi suuren yleisön tietoisuutta. Suojellaan Lapsia ry on toteuttanut digitaalisen näyttelyn koronapandemian liittyneiden rajoi- tusten vuoksi.

⚫ MLL:n Nuortennetti41 on kaikille avoin nettisivusto nuorille, jonka tekemiseen nuo- ret saavat myös osallistua tärkeiksi kokemillaan asioilla ja sisällöillä. Nuoret tuotta- vat sivustolle sisältöjä sekä osallistuvat sivustolla keskusteluihin seksuaalisen häirin- nän, houkuttelun ja väkivallan sekä turvallisen mediankäytön teemoista. Nuorten- netin vapaaehtoiset toimittajat (nuoret) hallinnoivat myös Nuortennetin sosiaalisen median kanavia (Instagram, TikTok, Discord) ja tuottavat niihin sisältöä.

⚫ MLL koordinoi nuoret Suomesta joka vuosi kansainväliseen BIK (Eu Better Internet for Kids101) Youth seminaariin, jossa nuorten ajatuksia kuullaan turvalliseen median- käyttöön liittyen.

⚫ Telia pyrkii tukemaan digitaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistymistä erityisesti usein digitalisaatiossa heikommassa asemassa olevien väestöryhmien osalta. Telia

99 Unicef, UN Global Compact & Save the Children (toim.). 2012. Children’s Rights and Busi- ness Principles.

100 Xxxxxxx, X. 2019. Seurustelun ei kuulu satuttaa. Suomalaisten nuorten kokemuksia seu- rusteluväkivallasta (verkkojulkaisu 9.12.2019). Ensi- ja turvakotien liitto ry.

101 Better Internet for Kids (BIK). N.d. Creating a safer and better internet for children and young people (verkkosivut).

on usean vuoden ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä Xxxxxxxxxx Xxxxxx kanssa edistääk- seen lapsen oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. Näitä ovat mm. oikeus yksityisyy- teen, tietoon ja osallisuuteen, leikkiin ja vapaa-aikaan, suojeluun ja hyvinvointiin.‌

Yhteistyön tuloksena tuotetaan tukimateriaalia vanhemmille, oppaita mediakasva- tukseen ja lapsen tukemiseen sekä edistetään lapsien, vanhempien ja opettajien tai- toa ja valmiutta huolehtia verkkoturvallisuudesta ja tietosuojasta mm. työpajojen, oppaiden ja videoiden avulla. Yhteistyö ulottuu myös E-urheilun pariin, missä Telia ja Pelastakaa Xxxxxx ry yhdessä edistää vastuullista pelaamista, tästä esimerkkinä yhdessä laaditut vastuullisen pelaamisen periaatteet. Lisäksi Telia kouluttaa työn- tekijöitänsä lisätäkseen henkilöstönsä tietoisuutta ja ymmärrystä lasten oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä.

Taulukko 7. Toimenpiteet / lasten, yksityisen sektorin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

15. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Otetaan nuorten väkivaltatyön foorumiin yh- tenä vuonna nuorten vertaistapaamiseen tee- maksi seksuaaliväkivalta.	THL, OPH, järjestöt	teeman toteutuminen foorumissa
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Toteutetaan teema ainakin kerran toimeenpanosuunnitelmakaudella ETKL: Nuorten väkivaltatyön foorumin teemaksi nosto ja viestin vieminen foorumin avulla aikuisille / ammat- tilaisille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

6.7 Artikla 10; Kansalliset yhteistyötoimenpiteet

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen kansalli- sen tai paikallisen yhteistyön niiden eri viranomaisten (erityisesti opetussektori, ter- veyssektori, sosiaalipalvelut ja poliisi- ja oikeusviranomaiset) kesken, jotka ovat vas-

tuussa lasten suojelemisesta seksuaaliselta riistolta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä, niiden ehkäisemisestä ja torjunnasta.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin perustaakseen tai määrätäkseen

(a) riippumattomia ja toimivaltaisia kansallisia tai paikallisia instituutioita lasten oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi varmistaen, että niillä on erityiset voi- mavarat ja vastuu;

(b) mekanismit tietojen keräämiseksi tai kansallisia tai paikallisia toimipisteitä, jotka yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa seuraavat ja arvioivat lasten seksuaa- lista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä ilmiöinä ottaen asianmukaisesti huo- mioon henkilötietoja koskevan suojan.

3. Kukin sopijapuoli rohkaisee yhteistyötä toimivaltaisten valtion viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin kesken lasten seksuaalisen riiston ja sek- suaalisen hyväksikäytön tehokkaammaksi ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Valtakunnallisessa nuorisotyön ja –politiikan ohjelmassa 2020–202334 on toimenpide nuo- riin kohdistuvan houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin (groomingin) ehkäisemiseksi.

Ohjelmassa on perustettu ministeriöiden välinen koordinaatiohanke tähän työhön. Toi- menpiteisiin sisältyvät muun muassa nuorten ja heidän huoltajiensa paremmat digitaidot ja ymmärrys digitaalisista ympäristöistä, tiedon lisääminen mediakasvatuksen avulla sekä konkreettisten toimintatapojen kehittäminen, joiden avulla nuoria, heidän vanhempiaan ja nuorten parissa työskenteleviä ohjataan ja opetetaan toimimaan turvallisemmin, tiedos- tavammin ja omat oikeudet ymmärtäen monimediaalisessa maailmassa. Yhteistyön puit- teissa on tarkoitus toteuttaa eri hallinnonalojen toimenpiteiden koordinaatiota pitkäjän- teisten ja vaikuttavien toimintatapojen, toimintamallien löytämiseksi sekä valtionhallin- non määrärahojen tarkoituksenmukaisen kohdistamisen tueksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on tärkeää huolehtia siitä, että monialainen yhteistyö ei katkea. Istanbulin sopimuksen uuden toimikauden (2022–2025) toimeenpa- nosuunnitelmassa onkin aiheeseen liittyvä toimenpide: ”Täydennetään olemassa olevaa ohjeistusta tiedonsaantioikeuksista väkivaltatyötä tekeville ammattilaisille monialaisen yhteistyön edistämiseksi sekä tarkastellaan mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita tiedonsaantioikeuksien osalta”. Tämä Istanbulin sopimuksen toimeenpanon kohta edistää myös Lanzaroten sopimuksen mukaista työtä.

Helsingin kaupunki on esimerkki hyvinvointialueen kokoisesta yhteistyöstä. Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala on mukana kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- sen verkostoon sisältyvässä lähisuhdeväkivaltatyöryhmässä, joka koordinoi kaupunkita- soisesti väkivallan ehkäisyyn kohdentuvia toimenpiteitä. Helsingin kaupunki on 10.1.2022 alkaen tehostanut koko kaupungin kattavaa verkoston toimintaa lähisuhdeväkivaltakoor- dinaattorin työpanoksella. Helsingin kaupunki on myös liittynyt vuonna 2021 Unicef Lap- siystävällinen kunta –toimintamalliin102, joka perustuu YK lapsen oikeuksien sopimukseen

102 Unicef. N.d.b. Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttavat kunnat (verkkosivut).

ja tavoitteena on erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien toteuttaminen. Toiminta on käynnistetty nykytilan kartoituksella ja siinä yhteydessä on kaupunkitasoiseksi kehittämiskohteeksi tunnistettu väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirin- tään puuttuminen. Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monialaisessa yhteis- työssä kiusaamisen vastaista ohjelmaa KVO13103, joka tarjoaa työkalupakin kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja jälkihoitoon.

Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa on tehostettu vuodesta 2019 Barnahus-hankkee- seen kuuluvan LASTA-seula -toiminnan jalkauttamisen avulla53. Työ on edennyt 2019-2021 uusille alueille, mutta jalkauttamisen yhteydessä on havaittu, että tiedonvaihtoa säätele- vät lait ovat haastava ja monitulkintainen kokonaisuus. Esimerkiksi oikeudet jakaa tervey- denhuollon olennaisia taustatietoja monialayhteistyössä lastensuojelun ja poliisin kanssa ovat epäselvät, ja tämä vaikeuttaa esimerkiksi esitutkinnan tarpeen harkitsemista ja lapsen kokonaistilanteen hahmottamista. Xxxxx Xxxxxxxx-työtä laaditaan Euroopan unionin tek- nisen tuen ohjelmarahoituksella vuosina 2021–2023 selvitys tietojen vaihtoon mahdolli- sesti liittyvistä lainsäädännön muutostarpeista.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus –– toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimen- piteet on kuvattu liitteessä 3f.

Taulukko 8. Toimenpiteet / kansalliset yhteistyötoimenpiteet

16. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Laaditaan selvitys tietojen vaihtoon mahdolli- sesti liittyvistä lakien muutostarpeista.	THL	Kooste lainsäädännön tilasta ja tarvittavis- ta muutoksista on julkaistu ja esitetty 2023 mennessä olennaisille sidosryhmille.
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Barnahus-hanke yhdessä Euroopan neuvoston edustajien kanssa toteuttavat selvityksen vuoden 2023 lop- puun mennessä.

103 Helsingin kaupunki. N.d. Kiusaamisen vastainen ohjelma (verkkosivut).

OSA II ‌‌

Suojelu

7 Miten suojellaan seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneiden lapsiuhrien ‌‌

oikeuksia

7.1 Artikla 11; Periaatteet

” 1. Kukin sopijapuoli järjestää tehokkaita sosiaalisia ohjelmia ja perustaa monia- laisia järjestelmiä tarpeellisen tuen antamiseksi uhreille, heidän lähiomaisilleen ja jokaiselle, joka on vastuussa heidän huollostaan.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että silloin kun uhrin iästä ei ole varmuutta, mutta on syytä epäillä uhrin olevan lapsi, lapsille tarkoitettua suojaa ja apua annetaan hänelle odotetta- essa hänen ikänsä varmistamista. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Barnahus-työssä jatketaan vuosina 2021–2023 palvelupolkujen mallinnusta ja seksuaali- rikosten uhreille sopivien tehokkaiden psykososiaalisten työmenetelmien (mm. näyttöön perustuva hoitomalli, TF-KKT) levittämistä Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitel- man mukaisesti. Vuonna 2021 on käynnistynyt uusi, noin 35 koulutettavan vuoden mittai- nen koulutus. Implementaatiota tuetaan kouluttamalla 2022 keväällä myös TF-KKT alueel- lisia koordinaattoreita palveluohjauksen ja menetelmän juurtumisen tueksi. Jatkossa tarvi- taan myös lisää kansallisia työnohjaajia ja Tf-KKT kouluttajia nykyisen kahden kouluttajan lisäksi, jotta asiantuntemus ei ole ulkomaisten kouluttajien varassa.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3g.

Taulukko 9. Toimenpiteet / suojelun periaatteet‌

17. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Laaditaan suunnitelma ja toteutetaan kan- sallisten Tf-KKT menetelmäkoordinaattorien/ työnohjaajien ja kansallisten kouluttajien kouluttaminen.	THL	• vuoden 2024 loppuun mennessä koulutet- tujen TF-KKT työnohjaajien verkoston ja kouluttajapätevyyden omaavien henkilöi- den määrä.
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL: vuosina 2022–2024 Barnahus-työn kautta vastataan pääosin kansallisten Tf-KKT-työnohjaajien ja menetel- mäkouluttajien kouluttamisesta.
18. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Järjestetään vertaistukiryhmiä huoltajille, joiden lapsi on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi.	Kunnat, hyvin- vointialueet, järjestöt	• osallistujien määrä • asiakaspalaute
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Suojellaan Lapsia ry ja MIELI ry: Tuetaan seksuaalirikosten uhriksi joutuneita perheitä ja vanhempia tukemaan omaa lastaan tarjoamalla Sinä Riität-vertaistukiryhmiä vuonna 2021. Tavoitteena on juurruttaa Sinä Riität -vertaistukiryhmät osaksi Suojellaan Lapsia ry:n perustoimintaa.

7.2 Artikla 12; Ilmoituksen tekeminen epäillystä seksuaalisesta riistosta tai seksuaalisesta

hyväksikäytöstä

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, etteivät kansallisen lain salassapitoa koskevat säännökset, jotka koskevat tiettyjä lasten kanssa tekemisiin joutuvia ammattilaisia, estä näiden ammattilaisten mahdollisuutta ilmoittaa lasten suojelusta vastaaville mistä tahansa

tilanteesta, jossa heillä on perusteltua syytä epäillä, että lapsi on seksuaalisen riiston tai seksuaalisen hyväksikäytön uhri.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin roh- kaistakseen jokaista, joka tietää tai hyvässä uskossa epäilee lasten seksuaalista riis- toa tai seksuaalista hyväksikäyttöä, ilmoittamaan näistä seikoista toimivaltaiselle taholle. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun toteutuu luvun kolme kuvauksen mukaisesti (ks. luku 3, s. 14. Toimeenpanon kannalta olennaista on edelleen levittää tietoisuutta ilmoitus- velvollisuudesta sekä siitä, miten ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Tässä merkittäviä toimijoita ovat muun muassa kunnat ja tulevat hyvinvointialueet.

Tahot, jotka kohtaavat akuuteissa kriisitilanteissa olevia, kuten sosiaali- ja kriisipäivystyk- set, Rikosuhripäivystys, Nollalinja sekä ensi- ja turvakodit, voivat antaa uhreille ja heidän läheisilleen tärkeää ensitietoa ilmoituksen tekemisestä. Monet järjestöt pyrkivät laajem- minkin tekemään vaikuttamistyötä piilorikollisuuden vähentämiseksi ja sen edistämiseksi, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ilmoitetaan poliisille. Esimerkiksi MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa lapsia ja nuoria autetaan tekemään viranomaisille ilmoi- tus seksuaaliväkivallasta104. Tarvittaessa MLL:n työntekijä on neuvottelupuhelimen avulla yhdessä lapsen kanssa yhteydessä Hätäkeskukseen. MLL:n Vanhempainpuhelimessa ja chatissa vanhempia neuvotaan tarvittaessa ilmoituksen tekemisestä105.

Koordinaatti osana Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen toimintaa koordinoi Nuo- rille suunnatun verkkotyönfoorumin yhteistyötä. Verkostossa on mukana lähes 60 organi- saatiota, jotka tekevät kaikki verkkotyötä lasten ja nuorten parissa. Kyseisessä verkostossa on havaittu haasteita epäillyn seksuaalisen hyväksikäytön ilmoittamisessa poliisille. Tästä syystä kyseinen verkosto on panostanut yhteistyöhön poliisin kanssa ja laatinut yhteiset ohjeet ilmoittamisesta.

Pelastakaa Lapset ry:n ylläpitämä Nettivihje –palvelu26 on yksi merkittävä väylä kansalai- sille ilmoittaa havainnoistaan lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Pelastakaa Lap- set ry tekee jatkuvaa viestintää rohkaistakseen jokaista, joka tietää tai hyvässä uskossa epäilee lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivaltaa, ilmoittamaan näistä tiedoista Nettivihje

–palveluun tai suoraan poliisille. Pelastakaa Lapset ry tekee vihjepalvelutyötä Suomen lainsäädännön rajoissa yhteistyössä keskusrikospoliisin, kansainvälisen vihjepalveluverkos- ton (INHOPE106) ja Interpolin kanssa.

Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palvelun tuottama tieto, on olennainen myös Keskusri- kospoliisin tiedusteluyksikön / Kyberrikostorjuntakeskuksen alaisuudessa toimivalle kan- salliselle CSE-tiimille (Child Sexual Exploitation), joka pyrkii kyberturvallisuuden ylläpidon ohella ehkäisemään verkossa tapahtuvia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. CSE-tiimi

104 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 2022a. Lasten ja nuorten puhelin (verkkosivut). 105 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 2022b. vanhempainpuhelin (verkkosivut).

106 INHOPE. N.d. A Global network. Fighting Child Sexual Abuse Material (CSAM, verkko- sivut).

käsittelee mm. tuhansia eri kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja palveluntarjoajien tuottamia vihjeitä, vinkkejä, ilmiantoja sekä raportteja vuosittain liittyen lapsiin kohdistu- viin seksuaalirikosepäilyihin tai niihin liittyvän (CSAM) kuvamateriaalin levitykseen liittyen.‌

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3h.

Taulukko 10. Toimenpiteet / ilmoituksen tekeminen epäillystä seksuaalisesta riistosta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä

19. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Kiinnitetään huomiota ammattilaisten täy- dennyskoulutuksissa ilmoitusvelvollisuuteen.	STM, THL, OPH, kunnat, hyvin- vointialueet ja järjestöt	Toteutuneiden koulutusten määrä
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Yleistä tietoa ilmoitusvelvollisuudesta tuotetaan mm. STM:n, THL:n ja OPH:n nettisivuille ja sisällytetään erilaisiin koulutuksiin. Pyritään vaikuttamaan siihen, että kunnat ja tulevat hyvinvointialueet sisällyttävät tätä tietoa omiin koulutuksiinsa.

7.3 Artikla 13; Auttavat linjat

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin roh- kaistakseen ja tukeakseen sellaisten neuvontapalvelujen kuten puhelin- ja internet- linjojen perustamista, jotka tarjoavat yhteydenottajille neuvoja, myös luottamuksel- lisesti tai ottaen asianmukaisella tavalla anonymiteetin huomioon.”

Toimet, joita jo toteutetaan

Lapsia ja nuoria kohdataan erilaisten auttavien puhelimien ja chat-toimintojen parissa. Näitä palveluja tuottavat niin kunnat, seurakunnat kuin järjestötkin. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että lapset ja nuoret saavat osaavaa tukea ja neuvontaa, oli palvelu mikä tahansa, eikä kynnys ottaa yhteyttä ole korkea. Anonyymiys voi helpottaa yhteydenottoa ja asian puheeksi ottamista. Auttavista linjoista pääsy itse palvelujärjestelmään ja sote-am- mattilaisten avun piiriin tulisi huomioida, että lapset ja nuoret saisivat tukea mahdollisim- man saumattomasti.

Yksi esimerkki palvelujen sujuvuutta edistävästä tahosta on Oulun kaupungin Koordinaa- tin työ. Koordinaatti on nuorille suunnatun tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön asiantuntijaor- ganisaatio, joka kouluttaa vuosittain nuorisotyön ammattilaisia neuvonta- ja ohjaustyössä ja on asiantuntija nuorten verkkokohtaamisessa. Osaamisen vahvistamiseen liittyvät toi- met ovat kaikkien nuorisoalan organisaatioiden hyödynnettävissä maksutta.107

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa103 ja nettipalveluissa108 (chat ja nettikirjeet) kertyy paljon spontaania tietoa lasten ja nuorten kokemuksista, myös lasten ja nuorten koke- masta seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Yhteydenotoista kerätään systemaattisesti sekä tilastollista että laadullista tietoa. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta kuuluvat MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin palveluissa viikoittain. Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin anonyymissa palvelussa lasta ja nuorta ohjataan viranomaisten taholle ja tarvit- taessa heidän puolestaan tehdään myös yhteydenotto, jos riittävät henkilötiedot lapselta tai nuorelta saadaan. Lapsia autetaan myös avun hakemisessa ammattipalveluista sekä viranomaisilmoituksen tekemisessä. Tarvittaessa MLL:n työntekijä on neuvottelupuheli- men avulla yhdessä lapsen kanssa yhteydessä Hätäkeskukseen. Lasten ja nuorten puheli- men ja chatin sekä Vanhempainpuhelimen ja chatin104 vapaaehtoiset päivystäjät on kou- lutettu internetissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan seksuaaliväkivallan kysymyksistä. MLL:n Barn- och ungdomstelefonen tarjoaa maksutonta ja nimetöntä apua puhelimessa ja kirjepalvelussa ruotsinkielisille lapsille ja nuorille109.

Pelastakaa Lapset ry:n ylläpitämä nettinuorisotalo Netari110 puolestaan tarjoaa nuorille tur- vallisen yhteisön, jossa tavata kavereita ja luotettavia aikuisia, mahdollisuuden keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä ja saada kahdenkeskeistä tukea, mahdollisuuden nuo- risotalotoimintaan, jos se ei pitkien matkojen tai esim. sosiaalisten pelkojen takia ole mah- dollista.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3i.

107 Koordinaatti. N.d.b. Mitä on nuorten neuvonta ja tietotyö (verkkosivut).

108 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). 2021b. Lasten ja nuorten chat (verkkosivut).

109 Mannerheims Barnskyddsförbund (MLL). 2020. Barn- och ungdomstelefonen samt nätbrevstjänsten (verkkosivut).

110 Pelastakaa Lapset ry. N.d.d. Xxxxxx.xx (verkkosivut).

Taulukko 11. Toimenpiteet / auttavat linjat‌

20. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Vahvistetaan chat- ja puhelinauttajien tietoa seksuaaliväkivallasta.	Chat- ja puhelin- toimintoja yllä- pitävät	Koulutusten toteutuminen
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL: Seksuaaliväkivallasta löytyy tietoa ja koulutusmateriaalia esimerkiksi Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuun- nitelman käsikirjasta vuodelta 2019 (luvut 10-12) ja THL:n tuottamista eri julkaisuista ja verkkosivujen materiaa- leista75-79 sekä verkkokouluista 63, esimerkiksi Luo luottamusta – puutu väkivaltaan ja Barnahus-verkkokoulut. OPH: Oppilaitosten tasa-arvotyön tukimateriaali -sivustolla on runsaasti materiaalia seksuaalisen häirinnän eh- käisyyn ja käsittelyyn. Opetushallitus on myös julkaissut vuonna 2020 oppaan73 seksuaalisen häirinnän ennaltaeh- käisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Soveltavasti em. materiaalit ovat hyödynnettä- vissä myös muissa ympäristöissä. ETKL: Koulutusta tarjotaan ammattilaischat-vastaajille 2022, jotta he voivat paremmin palvella lasten ja nuorten ero- ja väkivalta chatissä.

7.4 Artikla 14; Uhrien avustaminen

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin uhrien avustamiseksi toipumaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä niin fyysisesti kuin psykososiaalisesti. Tämän kappaleen mukaisten toimenpiteiden tulee ottaa asianmukaisesti huomioon lapsen näkemykset, tarpeet ja huolenaiheet.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy toimiin kansallisen lainsäädännön asettamien ehto- jen mukaisesti toimiakseen yhdessä niiden hallituksesta riippumattomien järjestö- jen, muiden asianmukaisten järjestöjen tai muiden kansalaisyhteiskunnan tahojen kanssa, jotka toimivat uhrien avustamiseksi.

3. Xxxxxxx kun vanhemmat tai muut lapsen huollosta vastaavat henkilöt ovat osalli- sina hänen seksuaalisessa riistossaan tai seksuaalisessa hyväksikäytössään, artiklan 11 (1) mukaisiin interventiotoimenpiteisiin tulee sisältyä:

– mahdollisuus siirtää pois väitetty tekijä;

– mahdollisuus siirtää uhri pois perheympäristöstään. Sellaisen siirron ehdoista ja kestosta tulee päättää lapsen parhaan edun mukaisesti.

4. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että uhrille läheiset henkilöt voivat saada tarpeen mukaan tera- peuttista apua, erityisesti psykologista kriisiapua. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Uhrien avustamisen toimenpiteitä on jo meneillään runsaasti. Yksin väkivallaton lapsuus

-suunnitelman toimeenpanotyöhön liittyy 12 toimenpidettä tätä aihetta koskien. Edelleen on kuitenkin tarvetta huomioida seksuaaliväkivalta yhtenä läpikäytävänä väkivallan muo- tona lasten kanssa tehtävässä väkivaltatyössä.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3j.

Taulukko 12. Toimenpiteet / uhrien avustaminen

21. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Huomioidaan seksuaaliväkivalta yhtenä läpi- käytävänä väkivallan muotona lasten kanssa tehtävässä väkivaltatyössä.	Kunnat, kun- tayhtymät, THL, OPH, järjestöt	Teeman noston toteutuminen
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL: Väkivallaton lapsuus -suunnitelmatyön, Barnahus- työn, lastensuojelun systeemisen toimintamallityön ja universaalien palvelujen (neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) kansallinen sisältövastuu ja koordi- nointityö mahdollistavat asian edistämisen kansallisella tasolla. OPH: Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn verkkosivuston valmistuminen vuoden 2022 loppuun mennessä. ETKL: Erityinen teema, joka nostetaan esille yhdistysten lapsityöntekijöiden kanssa alkaen 2022.

OSA III ‌‌

Kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen lasten seksuaaliväkivaltaa

vastaan

8 Interventio-ohjelmat ja -toimenpiteet ‌‌

8.1 Artiklat 15–17

Artikla 15; yleisperiaatteet

” 1. Kukin sopijapuoli varmistaa tai edistää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti artiklassa 16 (1) ja (2) tarkoitettuja henkilöitä varten tehokkaita interventio-ohjelmia tai -toimenpiteitä, jotka pyrkivät ehkäisemään ja vähentämään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten uusimisen riskiä. Sellaisten ohjelmien tai toimenpiteiden tulee olla käytettävissä koko oikeudenkäyntimenettelyn ajan, vankilassa tai sen ulkopuolella, kansallisen lainsäädännön asettamien ehtojen mukaisesti.

2. Kukin sopijapuoli varmistaa tai edistää kansallisen lain mukaisesti kumppanuu- den tai muiden yhteistyömuotojen kehittämistä toimivaltaisten viranomaisten välillä, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden välillä sekä oikeusviranomaisten ja niiden muiden toimielinten välillä, jotka ovat vastuussa artiklassa 16 (1) ja (2) mai- nittujen henkilöiden seurannasta.

3. Kukin sopijapuoli arvioi kansallisen lain mukaisesti artiklassa 16 (1) ja (2) mainittu- jen henkilöiden tekemien ja tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikos- ten vaarallisuutta ja uusimisen mahdollisuutta, sopivien ohjelmien tai toimenpitei- den määrittelemiseksi.

4. Kukin sopijapuoli arvioi kansallisen lain mukaisesti käytettyjen ohjelmien ja toi- menpiteiden tehokkuutta. ”

Artikla 16; Interventio-ohjelmien ja -toimenpiteiden kohteet

” 1. Kukin sopijapuoli varmistaa kansallisen lain mukaisesti, että henkilöt, joita vas- taan on ryhdytty rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin minkä tahansa tämän sopi- muksen perusteella kriminalisoidun rikoksen perusteella, voivat päästä osalli- siksi artiklassa 15 (1) mainittuihin ohjelmiin tai toimenpiteisiin, sellaisin ehdoin, jotka eivät heikennä syytetyn oikeuksia ja oikeudenmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin vaatimuksia tai ole näiden kanssa ristiriidassa, ottaen erityisesti asianmukaisesti huomioon syyttömyysolettamaa koskevaa periaatetta säätelevät määräykset.

2. Kukin sopijapuoli varmistaa kansallisen lain mukaisesti, että henkilöillä, jotka on tuomittu mistä tahansa tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidusta rikok- sesta, on mahdollisuus päästä osallisiksi artiklassa 15 (1) mainittuihin ohjelmiin tai toimenpiteisiin.

3. Kukin sopijapuoli varmistaa kansallisen lain mukaisesti, että interventio-ohjelmia tai -toimenpiteitä kehitetään tai mukautetaan ottamaan huomioon seksuaalirikok- siin syyllistyneiden lasten kehitystarpeet, mukaan lukien rikosoikeudellista vastuui- kää nuoremmat lapset, heidän seksuaalisen käyttäytymisensä ongelmien ratkaise- miseksi. ”

Artikla 17 ; Tietojen antaminen ja suostumus

” . Kukin sopijapuoli varmistaa kansallisen lain mukaisesti, että artiklassa 16 tarkoite- tuille henkilöille, joille interventio-ohjelmia tai -toimenpiteitä ehdotetaan, kerrotaan täydellisesti ehdotuksen perustelut ja että he suostuvat ohjelmaan tai toimenpitee- seen täysin tietoisina tosiseikoista.

2. Kukin sopijapuoli varmistaa kansallisen lain mukaisesti, että henkilöt, joille on ehdotettu interventio-ohjelmia tai -toimenpiteitä, voivat kieltäytyä niistä ja silloin, kun on kyse tuomituista henkilöistä, he ovat tietoisia kieltäytymisen mahdollisista seurauksista. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Luvussa 6.4 (ennalta ehkäisevät interventio-ohjelmat tai -toimenpiteet, s. 50) on kuvattu Barnahus-hankkeen mallinnuksesta pedofiilisiä ja hebefiilisiä taipumuksia omaavien hen- kilöiden tehokkaista hoitopoluista111. Muun muassa lastensuojelussa ja Barnahus-työssä nousee esiin se, että joskus tekijä on alaikäinen itsekin, mutta näihin tilanteisiin ei ole ole- massa vielä riittävästi ohjeistusta ja toimintamalleja.

Suojellaan Lapsia ry:n mukaan28 suuri osa laittoman lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkival- taa todistavan kuvamateriaalin käyttäjistä (CSAM) ovat kohdanneet kyseistä materiaalia ensimmäisen kerran ollessaan itse lapsia. Seksuaalirikosten ennaltaehkäiseminen vaatii toimia varhaisessa vaiheessa ja lasten oikeuksien mukaisesti niin seksuaalirikoksen uhriksi

111 Taivaloja N. & Nurminen N. 2020. Tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin koh- distuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus. Teoksessa: Miten toteutuu väki- valtaa kokeneen lapsen psykososiaalinen tuki? – Tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus. Toim. T. Laajasalo.

THL Raportti 17:2020.

joutuneilla lapsilla kuin myös seksuaalirikoksiin syyllistyneillä/kohonneen riskin väkivaltari- koksiin omaavilla lapsilla tulee olla pääsy matalan kynnyksen palveluihin.

Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa tapahtuu nuorten mukaan kaikkialla missä he liikku- vat112. On tunnistettu, että oppilas tai opiskelija kokee kouluissa tai oppilaitoksissa usein toisen oppilaan tai opiskelijan taholta seksuaaliväkivaltaa ja väkivalta voi olla toistuvaa. Onkin olennaista kiinnittää huomiota kaikkiin niihin erilaisiin toimintaympäristöihin, joissa lapset ja nuoret ovat ja niiden toimintakulttuuriin: miten seksuaaliväkivalta huomataan, miten siitä puhutaan ja miten siihen puututaan. Opetushallitus kuvaa113, että kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien ammattilaisten aiheen tiedostaminen on keskeistä väki- vallan ja sen seurausten tunnistamisessa. Muun muassa ERASE GBV -hankkeessa114 on tut- kittu väkivallan kohtaamisen käytäntöjä kasvatusalalla. Myös lasten ja nuorten keskinäi- seen väkivaltaan puuttumisessa voi olla avuksi verkkokoulutus sukupuolistuneen väki- vallan kohtaamisesta115. Koulutus lisää tietoisuutta lasten ja nuorten kokemasta sukupuo- listuneesta väkivallasta ja tarjoaa välineitä väkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumi- seen. Koulutus on tarkoitettu opetus- ja koulutusaloille sekä sosiaali- ja terveysaloille ja se on THL:n verkkokoulu. Karvin meneillään olevassa kiusaamisen vastaisten menetelmien arvioinnissa puolestaan kerätään oppilailta tietoa heidän kokemuksistaan kiusaamisen ehkäisemiseksi kouluissa. Arviointi tuottaa myös tietoa siitä, miten lasten ja nuorten väli- seen henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan kouluissa puututaan ja miten sitä vähennetään.

Kunnissa on tehty alueellista palvelupolkujen kuvaamisen työtä, joka auttaa niin uhreja kuin tekijöitä löytämään apua. Esimerkiksi Turussa on sen seksuaaliväkivallan ehkäisy -työ- ryhmä koonnut paikallisen palvelukartan seksuaaliväkivaltaa kokeneiden auttamistahoista Turun alueella ja toimintaohjeista eri tilanteissa. Palvelukartassa on kuvattu, missä tilan- teissa eri palvelut ovat saatavilla, ja mistä voi etsiä lisätietoa omaan tilanteeseen.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3k.

112 Nuorten osallisuustyöskentely, Pesäpuu.

113 Opetushallitus (OPH). N.d. Nuoret ja sukupuolistunut väkivalta - Kohtaamisen ja puuttu- misen mahdollisuudet (verkkosivut).

114 Tampereen yliopisto. N.d.a. Sukupuolistunut väkivalta, vastuullisuus ja eettisesti kes- tävä toimijuus kouluissa ja kasvatusalalla. ERASE GBV (Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence. Developing and implementing a training programme for teachers and other professionals – hanke).

115 Erase GBV. N.d. sukupuolittuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa. Xxxxxxxxxxxx.xxx.xx.

Taulukko 13. Toimenpiteet / interventio-ohjelmat ja -toimenpiteet

22. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Puututaan nuorten keskinäiseen väkivaltaan erilaisissa toimintaympäristöissä näiden toi- mintakulttuureihin vaikuttamalla.	STM, OKM, SM, THL, OPH	• verkkokoulun kävijämäärät
Toimeenpano vuosina 2022–2025
STM, OKM, THL ja OPH: Lisätään ammattilaisten tietoisuutta Nuoret ja sukupuolistunut väkivalta – kohtaamisen ja puuttumisen mahdollisuudet -verkkokoulusta (THL:n verkkokoulut) ja levitetään Systeeminen työote kouluissa -hankkeen (Turun yliopisto/sote-akatemia) hyviä kokemuksia. SM, STM, OKM, THL: Monialainen – ja ammatillinen Ankkuritoiminta tekee työtä varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisemiseen. Ankkuritoiminta toteutuu tiimissä, johon kuuluu asiantuntijoita poliisista, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Tixxx xapaa nuoren ja hänen perheensä maxxxxxx- xxxxxx xarhain, jotta nuorta voidaan tukea ja tarvittaessa ohjata avun tai tuen piiriin.116 Turun yliopisto, OKM: KivaKoulu-ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. KiVa Koulu -ohjelmassa on Suomessa mukana yli 900 peruskoulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 eri maassa.117 Aseman Lapset ry: Järjestöllä on useita toimintamuotoja, joissa tähdätään lasten ja nuorten välisen väkivallan ehkäisyyn, puuttumiseen ja tilanteen ratkaisuun. Esimerkiksi Katusovittelu on sovittelutoimintaa, jossa sovitte- lijoina toimivat nuorisotyön ammattilaiset. Menetelmää voidaan hyödyntää erityyppisten konfliktien ratkomi- seen. K-0-toiminnan avulla voidaan puuttua pitkittyneisiin ja haastaviin koulukiusaamistapauksiin. Konfliktien selvittämisessä sovittu ammattilainen kokoaa verkoston, jonka kanssa tilannetta selvitetään ja seurataan. Pasila- toiminnassa tehdään työtä rikoksilla oireilevien alaikäisten parissa. Ripa-hankkeessa ehkäistään nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä hyödyntämällä ammattilaisten työn lisäksi koulutettujen kokemusasiantuntijoiden tietotaitoa.118 Kaikki toimijat: huomio niiden toimintaympäristöjen toimintakulttuuriin, joissa lapset ja nuoret ovat. Jokainen taho voi omilla toimillaan vahvistaa sellaista toimintakulttuuria, joka on lapselle turvallinen ja väkivallaton ja joka puuttuu myös lasten ja nuorten keskinäiseen väkivaltaan.

116 Ankkuri. n.d. Edistämään nuorten hyvinvointia, ennalta estämään rikoksia moniamma- tillisesti (verkkosivut).

117 KiVa. N.d. KiVa Koulu (verkkosivut). Turun Yliopisto.

118 Aseman Lapset ry. N.d. Katusovittelu, K-0 ja Pasila (verkkosivut).

23. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Kootaan uusinta tutkimusta yhteen ja laadi- taan tiekartta hoito-ohjelmiin.	THL, kunnat, hyvinvointi- alueet, järjestöt	• datan määrä • toteutunut materiaali
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL: Toteutetaan osana Barnahus-työtä. Huomioidaan tässä myös lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta. Tiekarttaan sisältyy psykososiaalinen tuki. Suojellaan Lapsia ry: toteuttaa ReDirection tutkimuskyselyyn perustuvan tutkimuksen laajassa kansainvälisessä akateemisessa tutkija- ja yliopistoyhteistyössä henkilöistä, jotka etsivät käyttävät ja jakavat laitonta lapsiin koh- distuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia (CSAM).
24. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Vahvistetaan eri toimijoiden vaikuttamistyötä ja viestintää rikosrekisteriotteen tarkistami- sesta lasten vapaa-ajan harrastustoimintaan osallistuvilta aikuisilta.	STM, THL, järjestöt	• toteutunut vaikuttamistyö
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Kaikki toimijat voivat osaltaan tehdä vaikuttamistyötä ja viestintää rikosrekisteriotteen tarkistamisesta lasten va- paa-ajan harrastustoimintaan liittyen. STM ja THL: Vahvistetaan viestintää ja edistetään toimia Uskonyhteisön/kirkon henkilökunnan ja luottamushen- kilöiden rikosrekisteriotteen tarkistamisessa, niiden seurannassa ja arvioinnissa Väkivallaton lapsuus -suunnitel- maan kirjatun toimenpiteen mukaisesti.

9 Aineellinen rikosoikeus ‌‌

9.1 Artiklat 18–29

Artikla 18; Seksuaalinen hyväksikäyttö

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että alla mainittu käyttäytyminen on rangaistavaa tahallisesti tehtynä:

(a) seksuaalinen kanssakäyminen sellaisen lapsen kanssa, joka asianmukaisten kan- sallisen lain säännösten mukaan ei ole saavuttanut seksuaalisen toiminnan lail- lista ikää;

(b) seksuaalinen kanssakäyminen lapsen kanssa olosuhteissa

– joissa käytetään pakottamista, väkivaltaa tai uhkaa; tai

– joissa käytetään hyväksi tunnustettua luottamukseen, määräysvaltaan tai vai- kutusvaltaan perustuvaa asemaa lapseen nähden, mukaan lukien perheen sisällä; tai

– joissa käytetään hyväksi lapsen erityisen haavoittuvaa tilannetta, varsinkin henkistä tai fyysistä vammaisuutta tai riippuvuusasemaa.

2. Edellä olevan 1 kappaleen tarkoituksessa kukin sopijapuoli määrittelee ikärajan, jota nuoremman lapsen kanssa on kiellettyä ryhtyä seksuaaliseen kanssakäymiseen.

3. Edellä olevan 1 (a) kappaleen tarkoituksena ei ole säädellä alaikäisten kesken tapahtuvaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa seksuaalista kanssakäymistä. ”

Artikla 19; Lapsiprostituutioon liittyvät rikokset

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että alla mainittu käyttäytyminen on rangaistavaa tahallisesti tehtynä:

(a) lapsen värvääminen prostituutioon tai sen aiheuttaminen, että lapsi osallistuu prostituutioon;

(b) lapsen pakottaminen prostituutioon tai hyötyminen siitä tai muuten lapsen hyväksikäyttö sellaiseen tarkoitukseen;

2. Tässä artiklassa ”lapsiprostituutiolla” tarkoitetaan lapsen käyttämistä seksuaali- seen toimintaan tilanteessa, jossa rahaa tai mitä tahansa muuta korvausta tai vasti- ketta annetaan tai luvataan maksuna huolimatta siitä, annetaanko maksu, lupaus tai vastike lapselle tai kolmannelle henkilölle. ”

Artikla 20; Lapsipornografiaan liittyvät rikokset

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että alla mainittu käyttäytyminen on rangaistavaa tahallisesti teh- tynä, silloin kun siihen ei ole oikeutta:

(a) lapsipornografian tuottaminen;

(b) lapsipornografian tarjoaminen tai saataville asettaminen;

(d) lapsipornografian hankkiminen itselle tai toiselle henkilölle;

(e) lapsipornografian hallussapito;

(f ) tietoinen pääsyn hankkiminen lapsipornografiaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä.

2. Tässä artiklassa ”lapsipornografialla” tarkoitetaan kaikkea materiaalia, jossa visu- aalisesti kuvataan lasta todellisessa tai simuloidussa seksuaalisessa toiminnassa tai mitä tahansa lapsen sukupuolielinten kuvaamista ensisijaisesti seksuaalisiin tarkoituksiin.

3. Kukin sopijapuoli voi varata oikeuden olla soveltamatta 1 (a) ja 1 (e) kappa- letta kokonaan tai osittain sellaisen pornografisen materiaalin tuottamiseen ja hallussapitoon:

– joka käsittää pelkästään simuloituja esityksiä tai realistisia kuvia lapsesta, jota ei ole olemassa;

– jossa on lapsia, jotka ovat saavuttaneet artiklassa 18 (2) mainitun iän, jos kuvat on tuotettu heidän suostumuksellaan ja kuvat ovat heidän hallussaan yksinomaan heidän omaan yksityiseen käyttöönsä.

4. Kullakin sopijapuolella on oikeus olla soveltamatta 1 (f ) kappaletta kokonaan tai osittain. ”

Artikla 21; Lapsen osallistumiseen pornograafisiin esityksiin liittyvät rikokset

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että alla mainittu käyttäytyminen on rangaistavaa tahallisesti tehtynä:

(f ) lapsen värvääminen osallistumaan pornografisiin esityksiin tai sen aiheuttami- nen, että lapsi osallistuu sellaisiin esityksiin;

(g) lapsen pakottaminen osallistumaan pornografisiin esityksiin tai hyötyminen siitä tai lapsen hyväksikäyttäminen muuten sellaisiin tarkoituksiin;

(h) tietoinen sellaisen pornografisen esityksen seuraaminen, johon osallistuu lapsia.

2. Kukin sopijapuoli voi varata oikeuden rajoittaa 1 (c) kappaleen soveltamista tapauksiin, joissa lapsia on värvätty tai pakotettu 1 (a) tai (b) kappaleen mukaisesti. ”

Artikla 22; Lasten turmeleminen

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin teh- däkseen rangaistavaksi seksuaalisia tarkoituksia varten tapahtuneen toiminnan, jolla lapsi, joka ei ole saavuttanut artiklassa 18 (2) tarkoitettua ikää, tahallaan saa- tetaan seuraamaan seksuaalista hyväksikäyttöä tai seksuaalista toimintaa, vaikka hänen ei itse tarvitse osallistua siihen. ”

Artikla 23; Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin teh- däkseen rangaistavaksi aikuisen tahallisesti tieto- ja viestintäteknologian välityk- sellä tekemä ehdotus tavata lapsi, joka ei ole saavuttanut artiklassa 18 (2) tarkoitet- tua ikää, tarkoituksena tehdä artiklan 18 (1) (a) tai artiklan 20 (1) (a) perusteella kri- minalisoitu rikos häntä vastaan, jos tätä ehdotusta on seurannut sellaiseen tapaami- seen johtavia olennaisia toimia. ”

Artikla 24; Avunanto ja yritys

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin minkä tahansa tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidun rikoksen avunannon määrittelemiseksi rangaistavaksi tahallisesti tehtynä.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidun rikoksen yrityksen määrittelemiseksi rangaistavaksi tahallisesti tehtynä.

3. Kukin sopijapuoli voi varata oikeuden olla kokonaan tai osittain soveltamatta 2 kappaletta artiklan 20 (1) (b), (d), (e) ja (f ), artiklan 21 (1) (c), artiklan 22 ja artiklan 23 perusteella kriminalisoituihin rikoksiin. ”

Artikla 25; Lainkäyttövalta

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin lainkäyttövallan perustamiseksi tämän sopimuksen perusteella kriminalisoituihin tahallisiin rikoksiin nähden, kun

(a) rikos on tehty sen alueella; tai

(b) rikos on tehty sen lipun alla purjehtivalla aluksella; tai

(d) rixxxxxx xn tehnyt sen kansalainen; tai

(e) rikoksen on tehnyt henkilö, jonka pysyvä asuinpaikka on sen alueella.

2. Kukin sopijapuoli pyrkii tarpeellisin lainsäädäntö- tai muin toimenpitein lainkäyt- tövallan perustamiseen tämän sopimuksen perusteella kriminalisoituihin rikok-

siin nähden, jos rikos tehdään sen kansalaista vastaan tai sellaista henkilöä vastaan, jonka pysyvä asuinpaikka on sen alueella.

3. Kukin sopijapuoli voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään sopi- muksen tai liittyessään siihen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetussa julis- tuksessa todeta, että se varaa oikeuden olla soveltamatta tai soveltaa vain tietyissä tapauksissa tai ehdoin lainkäyttövaltaa koskevia säännöksiä tämän artiklan 1 (e) kappaleen mukaisissa tapauksissa.

4. Saattaakseen tämän sopimuksen artikloiden 18, 19, 20 (1) (a) ja 21 (1) (a) ja (b) perusteella kriminalisoidut rikokset syytteeseen kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että sen lainkäyttö- valta 1 (d) kappaleessa tarkoitetuissa asioissa ei edellytä, että teot ovat rangaistavia siellä, missä ne tehtiin.

5. Kukin sopijapuoli voi allekirjoittaessaan tai tallettaessaan ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetussa julistuksessa julistaa, että se varaa oikeuden rajoittaa tämän artiklan 4 kappaleen soveltamisen niihin tämän sopimuksen artiklan 18 (1) (b) toisen ja kolmannen kohdan perusteella kriminalisoituihin rikoksiin tapauksissa, joissa sen kansalaisella on pysyvä kotipaikka sen alueella.

6. Tämän sopimuksen artiklojen 18, 19, 20 (1) (a) ja 21 perusteella kriminalisoitujen rikosten syyttämiseksi kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai mui- hin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että sen lainkäyttövallan ehtona 1 (d) ja (e) kappaleen tarkoittamissa asioissa ei ole, että syytetoimenpiteisiin voidaan ryhtyä ainoastaan uhrin tekemän ilmoituksen perusteella tai sen valtion tekemän ilmian- non perusteella, jossa teko tehtiin.

7. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin perustaakseen lainkäyttövallan tämän sopimuksen perusteella kriminalisoituihin rikoksiin nähden niissä tapauksissa, joissa oletettu tekijä on sen alueella eikä sopija- puoli pelkästään kansalaisuuden perusteella luovuta häntä toiselle sopijapuolelle.

8. Jos useampi kuin yksi sopijapuoli katsoo olevansa toimivaltainen tämän sopimuk- sen perusteella kriminalisoituun rikokseen nähden, kyseiset sopijapuolet neuvotte- levat tarpeen mukaan siitä, millä valtiolla on tarkoituksenmukaisin lainkäyttövalta.

9. Tämä sopimus ei sulje pois minkään sopijapuolen kansallisen oikeuden mukaan määräytyvää lainkäyttövaltaa rikosasioissa, ottaen kuitenkin huomioon kansainväli- sen oikeuden yleiset määräykset. ”

Artikla 26; Oikeushenkilön vastuu

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että oikeushenkilö on vastuussa tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidusta rikoksesta, jonka luonnollinen henkilö on tehnyt sen hyväksi toi- mien joko yksilönä tai oikeushenkilön toimielimen osana ja jonka johtava asema perustuu

(a) oikeuteen edustaa oikeushenkilöä;

(b) valtaan tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta;

2. Edellä 1 kappaleessa mainittujen tapausten lisäksi kukin sopijapuoli ryhtyy tarvit- taviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että oikeushen- kilöä voidaan pitää vastuullisena silloin, kun 1 kappaleessa mainitun luonnollisen henkilön suorittaman ohjauksen tai valvonnan puuttuminen on mahdollistanut, että oikeushenkilön valtuuttamana toiminut henkilö on tehnyt tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidun rikoksen kyseisen oikeushenkilön hyväksi.

3. Sopijapuolen oikeudellisten periaatteiden mukaisesti oikeushenkilön vastuu voi olla rikosoikeudellista, siviilioikeudellista tai hallinto-oikeudellista.

4. Sexxxxxxx xastuu ei vaikuta rikoksen tehneiden luonnollisten henkilöiden rikosoi- keudelliseen vastuuseen. ”

Artikla 27; Rangaistukset ja toimenpiteet

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidut rikokset voi- daan rangaista tehokkain, suhteellisin ja varoittavin rangaistuksin ottaen huomioon niiden vakavuus. Näiden rangaistusten tulee sisältää vapausrangaistuksia, jotka voi- vat johtaa rikoksentekijän luovuttamiseen.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että artiklan 26 mukaisesti vastuussa olevia oikeushenkilöitä voi- daan rangaista tehokkain, suhteellisin ja varoittavin rangaistuksin, joiden tulee

sisältää rikosoikeudellisia tai ei-rikosoikeudellisia sakkoja ja joihin voi sisältyä muita keinoja, erityisesti

(a) oikeuden poistaminen julkisiin etuihin tai avustuksiin;

(b) tilapäinen tai pysyvä liiketoimintakielto;

(d) asettaminen tuomioistuimen määräämään selvitystilaan.

3. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin

(a) tehdäkseen mahdolliseksi ottaa haltuun ja konfiskoida

– tavaroita, asiakirjoja ja muita rikoksentekovälineitä, joita käytettiin tämän sopi- muksen perusteella kriminalisoitujen rikosten tekemiseen tai niiden tekemisen helpottamiseksi;

– sellaisten rikosten tuottama hyöty tai sen arvo;

(b) tehdäkseen mahdolliseksi tilapäisesti tai pysyvästi sulkea sellaiset tilat, joita käy- tettiin tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikosten tekemiseen, ottaen kuitenkin huomioon hyvässä uskossa toimineiden kolmansien osapuo- lien oikeudet, tai kieltää rikoksentekijää tilapäisesti tai pysyvästi harjoittamasta sellaista ammatillista tai vapaaehtoista toimintaa, johon kuuluu yhteydenpito lapsiin ja jonka yhteydessä rikos tehtiin.

4. Kukin sopijapuoli voi ryhtyä muihin toimenpiteisiin rikoksentekijöiden suhteen kuten huoltajuuden menettäminen tai tuomittujen henkilöiden asettaminen seu- rantaan tai valvontaan.

5. Kukin sopijapuoli voi määrätä, että tämän artiklan mukaisesti takavarikoitu rikok- sen hyöty tai omaisuus voidaan siirtää erityiseen rahastoon, jonka tarkoituksena on rahoittaa tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikosten uhreja varten perustettuja ehkäisy- tai avustusohjelmia. ”

Artikla 28; Raskauttavat olosuhteet

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että jäljempänä mainitut olosuhteet sikäli kuin ne eivät jo ole osa rikoksen tunnusmerkistöä, voidaan asianmukaisen kansallisen lain mukaisesti ottaa huomioon raskauttavina olosuhteina määrättäessä rangaistuksia tämän sopimuk- sen perusteella kriminalisoiduista rikoksista:

(a) rikos vahingoitti vakavasti uhrin fyysistä tai henkistä terveyttä;

(b) rikosta edelsi tai siihen liittyi kidutusta tai vakavaa väkivaltaa;

(d) rikoksentekijä oli perheen jäsen, asui lapsen kanssa tai käytti väärin valta-asemansa;

(e) rixxxxxx xekivät useat henkilöt yhdessä;

(f ) rikos on tehty rikollisen järjestön osana;

(g) rikoksentekijä on aikaisemmin tuomittu samanlaisista rikoksista.”

Artikla 29; Aikaisemmat tuomiot

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen mahdollistamiseksi, että toisen sopijapuolen antamat lopulliset tuomiot voidaan ottaa huomioon määrättäessä rangaistusta tämän sopimuksen perusteella krimina- lisoiduista rikoksista. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Lanzaroten sopimuksen artiklojen 18-29 ja 33 velvoitteet on täytäntöönpantu (HE 282/2010 vp)119. Laki lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyt- töä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tuli voimaan 1.10.2011.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksessa (ks. tarkemmin s. 33) arvioidaan mah- dolliset muutostarpeet artiklojen velvoitteisiin liittyvään rikoslainsäädäntöön. Lainsäädän- nön muutoksista järjestetään esitutkinta- ja rikosprosessiviranomaisille koulutusta ennen lain voimaantuloa.

Artiklan 28 (raskauttavat olosuhteet) osalta voidaan todeta, että hallitus on antanut esityk- sen, jossa rangaistuksen koventamisperusteeksi esitetään rikoksen tekemistä uhrin suku- puoleen liittyvästä vaikuttimesta (HE 7/2021 vp120). Esitys on eduskunnan käsittelyssä.

Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2021121. Toimintaohjelmassa on yhteensä 55 toimenpidettä. Toimintaohjelmassa todetaan ihmiskaupan lapsiuhrien olevan erityisen suojelun kohteena ja ohjelmassa on joitakin toimenpiteitä, joissa lapset erityisesti mainitaan. Ohjelman tavoitteena on sisällyt- tää lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan vastainen työ OT-keskusten kehittämistyö- hön ja tehdä tätä kehittämistyötä yhteistyössä ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoa seuraavan työryhmän kanssa. Lisäksi ihmiskaupparikosten torjunnan ja tut- kinnan tehostamisessa on tarkoitus hyödyntää harmaan talouden torjuntaohjelman yhtey- dessä kehitettyä mallintamista ja mallien valmistelussa on tarkoitus kiinnittää huomiota

119 Eduskunta. 2011. Hallituksen esitys Eduskunnalle lasten suojelemista seksuaalista riis- toa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 282/2010, verkkojulkaisu).

120 Eduskunta. 2021. Asian käsittelytiedot HE 7/2021 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta (2.12.2021 verkkojulkaisu).

121 Oikeusministeriö (OM). 2020. Ihmiskaupan vastainen työ (OM031:00/2020).

lapsiin kohdistuviin ihmiskaupparikoksiin. Toimenpiteeksi kirjattiin myös siitä huolehtimi- nen, että lapsistrategian toimeenpanoon sisällytetään ihmiskaupan vastainen työ.

EU tasolla pyritään saamaan vakituista sääntelyä palveluntarjoajille lapsiin kohdistu- vien seksuaalirikosten estämiseksi. Lakiehdotusta odotetaan vielä vuoden 2022 aikana tulevaksi.122

Pelastakaa Laxxxx xy ylläpitää Nettivihje-palvelua, jonne voi tehdä ilmoituksen lapsen hou- kuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming) tai sen epäilystä. Kaikesta laittomaksi arvi- oidusta toiminnasta välitetään tieto keskusrikospoliisille. Pelastakaa Lasten Nettivihjeen asiantuntijoilla, on myös lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus. Pelastakaa Lapset ry vies-

tii aktiivisesti Nettivihjeeseen ilmoittamisesta ja siitä, miten ilmoittaminen käytännössä tapahtuu ja mitä ilmoituksen olisi hyvä sisältää, jotta lapsi ja hänen perheensä saa oikea-ai- kaisen ja tarkoituksenmukaisen avun. Nettivihje-palveluun voi ilmoittaa myös silloin, jos epäilee lapseen kohdistetun seksuaaliväkivaltaan liittyvää ihmiskauppaa.26

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3l.

Taulukko 14. Toimenpiteet / aineellinen rikosoikeus

25. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Lisätään matalan kynnyksen palveluiden yh- teistyötä ja tietoisuutta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan yhteydestä ihmiskaup- paan	STM, OM/ihmis- kaupan vastainen toimintaohjelma, Ihmiskaupan aut- tamisjärjestelmä, THL, kunnat/hy- vinvointialueet, järjestöt	- toteutunut tiedolla ohjaus
Toimeenpano vuosina 2022–2025
STM, THL: Tehdään yhteistyötä Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman kanssa. Pyritään yhdessä vahvista- maan matalan kynnyksen ammattilaisten tietoisuutta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja ihmiskaupan yhteydestä sekä ohjaamaan ilmoitusvelvollisuudesta.

122 Insight Eu Monitoring. 2021. EU Commission welcomes political agreement on interim rules for voluntary detection measures by online service providers to combat sexual abuse of children.

10 Tutkinta, syytetoimenpiteet ja prosessioikeus ‌‌

10.1 Artiklat 30–37

Artikla 30; Periaatteet

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tutkinta ja rikosprosessi toteutetaan lapsen parhaaksi eduksi ja lapsen oikeuksia kunnioittaen.

2. Kukin sopijapuoli omaksuu lähestymistavan, joka suojaa uhreja, varmistuen siitä, etteivät tutkinta ja rikosprosessi pahenna lapsen kokemaa traumaa ja että rikosoi- keudellisten toimenpiteiden jälkeen annetaan tarvittaessa apua.

3. Kukin sopijapuoli varmistaa, että tutkinta ja rikosprosessi ovat ensisijaisia ja ne toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä.

4. Kukin sopijapuoli varmistaa, että tässä luvussa tarkoitetut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopi- muksen artiklan 6 mukaisten puolustuksen oikeuksien ja oikeudenmukaisen ja puo- lueettoman oikeudenkäynnin vaatimusten kanssa.

5. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin kan- sallisen lainsäädäntönsä perusperiaatteiden mukaisesti

– varmistamalla tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikosten tehokas tutkinta ja syyttäminen sallien tarvittaessa mahdollisuuden peitetoimintaan;

– tekemällä mahdolliseksi sen, että tutkintayksiköt tai tutkintapalvelut voivat tun- nistaa artiklan 20 perusteella kriminalisoitujen rikosten uhrit, erityisesti analysoi- malla lapsipornografista materiaalia kuten valokuvia tai audiovisuaalisia tallen- teita, joita on lähetetty tai asetettu käyttöön informaatio- ja viestintäteknologian välityksellä. ”

Artikla 31; Yleiset suojelutoimenpiteet

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpitei-

siin suojellakseen uhrien oikeuksia ja etuja mukaan lukien heidän erityistarpeensa todistajina, kaikissa tutkinnan ja rikosprosessin vaiheissa erityisesti:

ilmoittamalla heille heidän oikeuksistaan ja käytettävissään olevista palveluista ja, lukuun ottamatta silloin, kun he eivät halua sellaista tietoa, siitä, mihin hei- dän rikosilmoituksensa on johtanut, syytteistä, tutkinnan tai oikeudenkäyn-

nin yleisestä edistymisestä ja heidän roolistaan samoin kuin heidän tapauksensa lopputuloksesta;

(a) varmistamalla ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa uhrit ja heidän perheensä saattavat olla vaarassa, että heille ilmoitetaan, jos se on tarpeen, kun syytetty tai tuomittu henkilö vapautetaan tilapäisesti tai lopullisesti;

(b) mahdollistamalla kansallisen prosessilainsäädännön mukaisella tavalla, että heitä kuullaan, että he voivat esittää todistusaineistoa ja voivat valita tavan esit- tää näkemyksensä, tarpeensa ja huolenaiheensa suoraan tai välillisesti ja että ne otetaan huomioon;

(c) tarjoamalla heille asianmukaisia tukipalveluja niin, että heidän oikeutensa ja etunsa tuodaan esiin asianmukaisesti ja ne otetaan huomioon;

(d) suojelemalla heidän yksityisyyttään, identiteettiään ja kuvaansa ryhtymällä kan- sallisen lain mukaisesti toimiin kaiken sellaisen informaation yleisen jakamisen estämiseksi, joka voisi johtaa heidän tunnistamiseensa;

(e) tarjoamalla heille samoin kuin heidän perheilleen ja heidän puolestaan todista- neille turvaa uhkailulta, kostolta ja uudelleen uhriutumiselta;

(f ) varmistamalla, että yhteydenpitoa uhrien ja tekijöiden välillä vältetään tuomio- istuimen ja lainvalvontaviranomaisten tiloissa, ellei toimivaltainen viranomainen päätä toisin lapsen parhaan edun takia tai ellei tutkinta tai oikeudenkäyntime- nettely vaadi sellaista yhteydenpitoa.

2. Kukin sopijapuoli varmistaa, että uhrien saatavilla on tietoa asianmukaisista oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä heti, kun he ovat ensimmäistä kertaa yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin.

3. Kukin sopijapuoli varmistaa, että uhrien saatavilla on oikeudellista apua, kun he voivat olla asianosaisena rikosoikeudenkäynnissä, ja että oikeudellista apua anxx- xxxx xaksutta silloin, kun tämä on aiheellista.

4. Kukin sopijapuoli tekee mahdolliseksi sen, että oikeusviranomaiset nimittävät erityisen edustajan uhrille silloin, kun tämä kansallisen lain mukaan saattaa olla asianosaisena rikosoikeudenkäynnissä ja kun uhrin ja vanhempien vastuuta kanta- vien henkilöiden välillä on eturistiriita, jonka perusteella kyseiset henkilöt eivät voi edustaa lasta sellaisessa oikeudenkäynnissä.

5. Kukin sopijapuoli tarjoaa lainsäädäntö- tai muin toimenpitein kansallisen lakinsa asettamien ehtojen mukaisesti mahdollisuuden, että ryhmät, säätiöt, yhdistykset tai viranomaiset tai riippumattomat kansalaisjärjestöt voivat auttaa ja/tai tukea uhreja

näiden suostumuksen mukaisesti rikosoikeudenkäynneissä, joissa käsitellään tämän sopimuksen perusteella kriminalisoituja rikoksia.

6. Kukin sopijapuoli varmistaa, että tämän artiklan säännösten mukaisesti uhreille annettava tieto annetaan tavalla, joka sopii heidän ikäänsä ja kehitystasoonsa, ja se annetaan kielellä, jota he voivat ymmärtää. ”

Artikla 32; Oikeudenkäynnin aloittaminen

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikosten tut- kinnan tai syytteeseen saattamisen ehtona ei ole uhrin tekemä ilmoitus tai syyte ja että rikosprosessi voi jatkua, vaikka uhri on perunut lausuntonsa. ”

Artikla 33; Vanhentumissäännös

” Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että artiklojen 18, 19 (1) (a) ja (b) ja 21 (1) (a) ja (b) perusteella kri- minalisoituja rikoksia koskevien rikosprosessien aloittamista koskeva vanhentu- misaika on riittävän pitkä niin, että rikosprosessi voidaan tehokkaasti aloittaa uhrin saavutettua täysi-ikäisyyden ja että vanhentumisaika on suhteessa kyseisen rikok- sen vakavuuteen. ”

Artikla 34; Tutkinta

” 1. Kukin sopijapuoli ottaa käyttöön toimenpiteet, jotka voivat olla tarpeen sen var- mistamiseksi, että henkilöt, yksiköt tai palvelut, jotka ovat vastuussa tutkinnasta, ovat erikoistuneet lasten seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön torjun- taan tai että henkilöt on koulutettu tähän tarkoitukseen. Sellaisilla yksiköillä tai pal- veluilla tulee olla riittävät taloudelliset resurssit.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että uhrin todellista ikää koskeva epävarmuus ei estä rikostutkin- nan aloittamista. ”

Artikla 35; Laxxxx xuulusteleminen

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että

(a) lapsen kuulustelu tehdään ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun tosiasiat on ilmoitettu toimivaltaisille viranomaisille;

(b) lapsen kuulustelu tehdään tarvittaessa siihen tarkoitukseen suunnitellussa tai muutetussa paikassa;

(d) samat henkilöt hoitavat kaikki lapsen kuulustelut, jos se on mahdollista ja asianmukaista;

(e) kuulustelujen lukumäärä on niin rajoitettu kuin mahdollista ja kuulustelut ovat ehdottoman tarpeellisia rikosprosessia varten;

(f ) lapsen mukana saa olla oikeudellinen edustaja tai tarpeen mukaan hänen valit- semansa aikuinen henkilö, ellei tämän henkilön osalta ole tehty päinvastaista perus- teltua päätöstä.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikki uhrin tai sen ollessa asianmukaista myös lapsitodistajan kuulustelut voidaan tallentaa videonauhalle ja että nämä videonauhoitetut kuulus- telut voidaan hyväksyä todistusaineistona oikeudenkäynnissä kansallisen lain sään- nösten mukaisesti.

3. Kun uhrin iästä on epävarmuutta ja on syytä epäillä uhrin olevan lapsi, 1 ja 2 kap- paleessa tarkoitettuja toimenpiteitä käytetään niin kauan kuin hänen ikänsä varmis- tuu. ”

Artikla 36; Rikosoikeudenkäynti

” 1. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin ottaen asianmukaisesti huomioon säännöt, jotka koskevat oikeudellisten ammat- tien riippumattomuutta sen varmistamiseksi, että lasten oikeuksia ja seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaa koulutusta on kaikkien niiden saa- tavilla, jotka ovat mukana oikeudenkäynnissä, erityisesti tuomareiden, syyttäjien ja lakimiesten saatavilla.

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin kan- sallisen lain mukaisesti varmistaakseen, että

(a) tuomari voi määrätä, että kuuleminen tapahtuu suljetuin ovin;

(b) uhria voidaan kuulla oikeudessa ilman hänen henkilökohtaista läsnäoloaan, eri- tyisesti asianmukaisen viestintäteknologian avulla. ”

Artikla 37; Tuomittuja seksuaalirikollisia koskevien kansallisten tietojen tallentaminen ja säilyttäminen

” 1. Tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikosten ehkäisemiseksi ja niistä syyttämiseksi kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin, kansallisen lain edellyttämien asianomaisten tietosuojaa koskevien säännösten ja muiden sääntöjen ja takuiden mukaisesti, tietojen keräämiseksi ja säi- lyttämiseksi tämän sopimuksen perusteella kriminalisoiduista rikoksista tuomittu- jen henkilöiden henkilöllisyydestä ja geneettisestä profiilista (DNA).

2. Kun sopimus allekirjoitetaan tai sopimuksen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymis- asiakirja talletetaan, sopijapuoli ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille 1 kap- paleessa tarkoitetuista asioista vastuussa olevan yhden toimivaltaisen kansallisen viranomaisen nimen ja osoitteen.

3. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin var- mistaakseen, että 1 kappaleessa tarkoitettuja tietoja voidaan toimittaa toisen sopi- japuolen toimivaltaiselle viranomaiselle sen kansallisen lain ja asiaankuuluvien kan- sainvälisten instrumenttien ehtojen mukaisesti. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Hallituksen esityksessä lasten suojelemiseksi seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksi- käyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 282/2010 vp) käydään läpi seuraavat lait, joilla artikloiden 30, 31 ja 36 velvoitteet on täytäntöönpantu:

⚫ esitutkintalaki (3:11, 3:3.1, 4:7, 4:8, 4:9, 4:10, 4:12, 4:13, 4:18, 4:19, 7:10, 7:12, 7:14,

7:21, 9:4, 11:7, 11:9, 11:9a)

⚫ pakkokeinolaki (erityisesti 10:27)

⚫ laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (1:6, 2:1a, 2:10, 5:12)

⚫ laki Syyttäjälaitoksesta (1:9)

⚫ laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä.

⚫ laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (6, 9, 15 §1)

⚫ oikeudenkäymiskaari (17:24(3), 17:51, 17:52).

⚫ vankeuslaki (19:4)

⚫ tutkintavankeuslaki (16:1)

⚫ laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta (16:2)

⚫ laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (24 §)

Artikla 30 edellyttää, että sopijapuolet varmistavat, että tutkinta ja rikosprosessi toteute- taan ilman aiheetonta viivytystä. Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisuissaan nostanut esiin puutteita lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelyn kestoa koskevassa sääntelyssä. Rikosprosessin tehostamista ja esitutkintalain muutostarpeita tarkastelevassa oikeus- ministeriön työryhmässä arvioidaan säädösmuutostarpeita tilanteissa, joissa asianomis- taja on alle 18-vuotias ja kyse on henkeen tai terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kun- niaan, vapauteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvasta rikoksesta, jol- loin esitutkinta ja syyteharkinta tulisi tehdä kiireellisesti ja myös pääkäsittely pitää 30 päi- vässä asian vireille tulosta. Lisäksi arvioidaan tarvetta edellyttää tutkinnanjohtajilta riit- tävää perehtyneisyyttä lapsiin kohdistuviin rikoksiin sekä väliaikaisen edunvalvojan

määräämiseen liittyviä kysymyksiä alle 18-vuotiaille asianosaisille ja todistajille. Työryhmän määräaika oli 31.12.2021. Työryhmän mietintö lähtee lausunnoille alkuvuodesta 2022.

Oikeusministeriö on myös asettanut kesällä 2020 työryhmän tarkastelemaan pakkokei- nolain muutostarpeita ja tekemään tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmän toimi- kausi päättyi 31.12.2021. Työryhmän mietintö on lausuntokierroksella maaliskuun loppu- puolelle 2022 saakka.

Lapsia koskevat rikosepäilyt ovat vaativaa, monialaviranomaisyhteistyössä tehtävää esitut- kintaa. Niihin liittyy monia erityispiirteitä paitsi lasten haavoittuvan aseman vuoksi, myös siksi, että lasten kuulustelut ovat esitutkinnan lisäksi osa oikeuskäsittelyä. Kahden tuoreen selvityksen mukaan keskittäminen vaikuttaa suoraan myönteisesti lapsia koskevien rikos- ten tutkinnan laatuun123,124. Vaadittavan erityisosaaminen saavuttaminen ja ylläpito vaa- tivat keskittämistä sekä riittävää resurssia kaikilla lapsirikostutkinnan kanssa tekemisissä olevilla tasoilla. Lisäksi verkossa tapahtuvan lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden huomattava lisääminen tulee huomioida koulutuksen sisällöissä. Tammikuussa 2022 on myös julkaistu väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintoja tukeva käsikirja125.

Barnahus-hankkeen yhteydessä on tehty selvitys niistä tiloista, joita rikoksen uhreina ole- via lapsia kuullaan. Hankkeen yhteydessä on todettu, että poliisilaitosten tilat lasten kuu- lustelemiselle tulee saattaa tarkoituksenmukaiseen kuntoon. Lasten kuulustelujen tallen- teita käytetään todisteena rikosprosessissa, joten niiden laatu tulee olla korkealuokkaista, mikä asettaa vaatimuksia kuulustelujen tallennuslaitteistolle.

Aiheeseen liittyvät Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelmaan11,12 kirjatut toimenpi- teet on kuvattu liitteessä 3m.

123 Xxxxxxxx, X. & Xxxxx, X. 2021. Poliisin lapsirikostutkinnan tila 2020. Selvitys POL-2021- 27495. Käyttö rajoitettu.

124 Xxxxxxxxx, X. & Xxxxxxxx, V-M. 2020. Rikosprosessin kesto lapsiin kohdistuvissa seksu- aalirikoksissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:3.

125 Xxxxxxxx, X. & Xxxxx, X. (toim.). 2022. Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksu- aalirikosten tutkintaan. Poliisihallituksen julkaisu.

Taulukko 15. Taulukko 15. Toimenpiteet / tutkinta, syytetoimenpiteet ja prosessioikeus

26. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Tuetaan Barnahus-hankkeessa tuotetun suun- nitelman toimeenpano liittyen lapsen edun- valvontaan rikoksen esitutkinnan yhteydessä. Tarvittaessa yhdenmukaistetaan ja nopeu- tetaan edunvalvojien määräämiskäytänteitä valtakunnallisesti.	THL, POHA, STM, SM, OM	• Lapsen edunvalvontaan liittyvät koulutuk- set • Kansallisten edunvalvojien rekisterien sekä edunvalvonnan laatukriteerien käyttö ja to- teutumisen seuranta • poliisihallituksen ohjeistuksen päivitystar- peen läpikäynti ja toteuttaminen
Toimeenpano vuosina 2022–2025
THL: toimenpide toteutuu ainakin osittain Barnahus-työn yhteydessä. SM ja POHA: Varmistetaan olemassa olevan ohjeistuksen ajantasaisuus ja osallistutaan yhteisen koulutuksen jär- jestelyihin.
27. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Kehitetään ja turvataan lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaa ja moniammatillisen yh- teistyön toimivuutta Barnahus-hankkeessa esitetyllä tavalla yhteistyössä valtakunnalli- sen lapsirikostutkinnan verkoston kanssa.	POHA, Barnahus/ poliisi	• Valtakunnallisen verkoston tapaamisten lu- kumäärä / vuosi • Poliisilaitokset joissa toiminto on keskitetty ja yhteistyöverkostot ovat toimivat, laadul- linen arvio ja lukumäärä • Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan koulutettujen ja perehtyneiden tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien lukumäärä / poliisi- laitos
Toimeenpano vuosina 2022–2025
SM ja POHA: Keskitetään lapsiin kohdistuvien rikosten esitutkinta poliisilaitoksissa alueellisesti tai sitä varten erikseen perustettuihin ryhmiin ja varmistetaan näiden ryhmien henkilöstön osaaminen, yhteistyöverkostojen toimivuus sekä muut toimintaedellytykset.
28. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Vahvistetaan/kehitetään lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnanjohtajilta vaadittavaa eri- tyisosaamista.	POHA ja POLAMK	• Koulutetut oppilaat määrä / vuosi • Ammatinhallinnan kehittyminen koulutuk- sen yhteydessä (alku ja loppu) kerätyn pa- lautteen perusteella
Toimeenpano vuosina 2022–2025
SM ja POHA: Toiminnan kehittäminen jatkuu POHA-vetoisesti yhteistyössä Barnahus-hankkeen ja Pol-Amk kans- sa. Seurannan järjestäminen toteutetaan Barnahus-hankkeen yhteydessä toteutetun lapsirikostutkinnan nykytila -selvityshanke raportin jatkoseurannan yhteydessä sekä poliisihallituksen vuosittaisessa seurannassa.

29. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Jatketaan verkkovälitteisten lapsiin kohdistu- vien seksuaalirikosten ja niihin liittyvän kuva- materiaalin torjunnan ja tutkinnan koulutuk- sen kehittämistä ja varmistetaan, että koulu- tusta järjestetään.	POHA, POLAMK	• Koulutetut oppilaat määrä / koulutustaso / vuosi • Ammatinhallinnan kehittyminen erityis- koulutuksen yhteydessä (alku ja loppu) ke- rätyn palautteen perusteella
Toimeenpano vuosina 2022–2025
SM ja POHA: Toiminnan kehittäminen jatkuu POHA-vetoisesti yhteistyössä Barnahus-hankkeen ja POLAMK kans- sa. Seurannan järjestäminen toteutetaan Barnahus-hankkeen yhteydessä toteutetun lapsirikostutkinnan nykytila -selvityshanke raportin jatkoseurannan yhteydessä sekä poliisihallituksen vuosittaisessa seurannassa.
30. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Varmistetaan Barnahus-mallin mukaisen mo- niviranomaisyhteistyön kehittäminen ja eri- tyisesti LASTA-seula-palaverin käyttöönotto poliisilaitoksissa sekä tiedonkeruu käytöstä.	POHA, THL	• Barnahus-mallin mukainen moniviran- omaisyhteistyön käyttöön ottaneiden polii- silaitosten määrä • LASTA-seula-palavereden määrä / poliisi- laitos • Täytettyjen LASTA-lomakkeiden määrä / poliisilaitos
Toimeenpano vuosina 2022–2025
SM ja POHA: Toiminnan kehittäminen jatkuu POHA-vetoisesti yhteistyössä Barnahus-hankkeen ja POLAMK kans- sa. Seurannan järjestäminen toteutetaan Barnahus-hankkeen yhteydessä toteutetun lapsirikostutkinnan nykytila -selvityshanke raportin jatkoseurannan yhteydessä sekä poliisihallituksen vuosittaisella seurannalla.
31. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Toteutetaan tarkempi kartoitus/selvitys kuu- lustelulaitteistojen keskitetyn hakinnan tar- peesta ja mahdollisuudesta sekä tehdään tä- män pohjalta tarkemmat esitykset.	POHA, SM ja STM tukevat	• toteutunut selvitys
Toimeenpano vuosina 2022–2025
SM ja POHA: Toiminnan kehittäminen jatkuu POHA-vetoisesti yhteistyössä Barnahus-hankkeen kanssa. Seurannan järjestäminen toteutetaan Barnahus-hankkeen yhteydessä toteutetun lapsirikostutkinnan nykytila -selvityshanke raportin jatkoseurannan yhteydessä.

11 Kansainvälinen yhteistyö ‌‌

11.1 Artikla 38; Kansainvälistä yhteistyötä koskevat yleiset periaatteet ja toimintatavat

” 1. Sopijapuolet ovat mahdollisimman laajassa yhteistyössä keskenään tämän sopi- muksen säännösten mukaisesti ja, asianmukaisia kansainvälisiä ja alueellisia instru- mentteja soveltamalla, järjestelyin, jotka on sovittu yhdenmukaisen tai vastavuoroi- sen lainsäädännön sekä kansallisten lakien mukaisesti

(a) ehkäistäkseen ja torjuakseen lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä;

(b) suojellakseen uhreja ja tarjotakseen heille apua;

2. Kukin sopijapuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että henkilöt, jotka ovat joutuneet tämän sopimuksen perusteella kriminalisoidun rikoksen uhriksi asuinmaansa ulkopuolella, voivat tehdä rikosilmoi- tuksen asuinmaansa toimivaltaisille viranomaisille.

3. Jos sopijapuoli, joka asettaa rikosasiassa annettavan oikeusavun tai luovuttami- sen ehdoksi sopimuksen olemassaolon, saa oikeusapua tai luovuttamista koske- van pyynnön sopijapuolelta, jonka kanssa sillä ei ole sopimusta, se voi katsoa tämän sopimuksen lailliseksi perusteeksi oikeusavun antamiselle rikosasioissa tai luovutta- miselle tämän sopimuksen perusteella kriminalisoitujen rikosten osalta.

4. Kukin sopijapuoli pyrkii, kun se on asianmukaista, sisällyttämään kolmansille val- tioille tarkoitettuihin kehitysapuohjelmiin lasten seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyn ja torjunnan. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, koska verkkovälitteiset lapsiin kohdistuvat seksuaa- lirikokset eivät noudata maiden rajoja. Siksi Suomenkin kannattaa olla aktiivinen toimija kansainvälisissä verkostoissa ja tehdä viestintä ja vaikuttamistyötä muun muassa lainsää- dännön yhtenäistämiseksi CSAM (child sexual abuse material) rikosten osalta EU maissa.

Järjestötoimijat ovat aktiisivia myös kansainvälisissä verkostoissa. Esimerkiksi:

⚫ Pelastakaa Lapset ry tekee kansainvälistä yhteistyötä INHOPE-verkostossa105 sekä Interpolin kanssa CSA-materiaalin poistumisen nopeuttamiseksi verkossa, uhrien auttamiseksi ja tekijöiden kiinnisaamiseksi. Pelastakaa Lasten kehitystyöhankkeessa Burkina Fasossa puututaan lasten kokemaan seksuaaliväkivaltaan.

⚫ Suojellaan Lapsia ry tekee vaikuttamistyötä lainsäädännön yhtenäistämiseksi EU

maissa126.

Taulukko 16. Taulukko 16. Toimenpiteet / kansainvälinen yhteistyö

32. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Kansainvälisen tutkimuksen ja tiedon tuomi- nen suomalaisten osaajien käyttöön, tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa	Ministeriöt, jär- jestöt	Seurataan tämän suunnitelman seurantaan nimetyn työryhmän oman työskentelyn avul- la. Seurataan sitä, mitä kaikkea kansainvälistä yhteistyötä on onnistuttu tekemään toimeen- panosuunnitelmakaudella.
Toimeenpano vuosina 2022–2025
• Eri toimijoita yhdistävänä tavoitteena on, että Suomi on aktiivinen toimija lapsen seksuaaliväkivaltaa koskevis- sa keskeisissä kansainvälisissä verkostoistoissa ja että tiedot näissä verkostoissa toimivilta saataisiin Lanzaroten toimeenpanosuunnitelman toteutumista seuraavaan työryhmään. Pyritään eri toimijoiden omalla työllä var- mistamaan viranomaisten teknologisten valmiuksien ajantasaisuus.

126 Suojellaan Lapsia ry. N.d.e. The Future of Online Child Protection in Europe / Lasten suo- jelun tulevaisuus Euroopassa (verkkojulkaisu).

12 Valvontamekanismi ‌‌

12.1 Artikla 39; Sopijapuolten komitea

” 1. Sopijapuolten komitea koostuu sopimuksen sopijapuolten edustajista.

2. Euroopan neuvoston pääsihteeri kutsuu koolle sopijapuolten komitean. Komi- tean ensimmäinen kokous pidetään vuoden kuluessa siitä, kun sopimus on tullut voimaan kymmenennen allekirjoittajavaltion ratifioitua sen. Komitea kokoontuu tämän jälkeen, kun kolmannes sopijapuolista tai pääsihteeri sitä pyytää.

3. Sopijapuolten komitea hyväksyy menettelytapasääntönsä. ”

Toimet, joita jo toteutetaan

Lanzaroten sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo sopijapuolten komitea, ns. Lanzarote-ko- mitea. Valvonnan muotona tämä poikkeaa Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansa- kuntien muiden keskeisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon valvonnasta, joi- den osalta valvonnasta vastaavat itsenäiset ja riippumattomat sopimusvalvontaelimet.

Lanzarote-komitean säännöissä määrätään sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta arvi- ointimenettelystä: arviointi tapahtuu kyselyn muodossa temaattisiin kierroksiin jaetussa menettelyssä ja Lanzarote-komitean määräämässä ajassa. Lisäksi yleissopimuksen voi- maantulon jälkeen kunkin sopijapuolen on vastattava yleiskyselyyn ja ilmoitettava jat- kossa olennaisista muutoksista vastauksiin.

Sopijapuolten yleiskyselyyn ja temaattiseen kyselyyn antamista vastauksista koostuvat sopijapuolten vastaukset julkaistaan Lanzarote-komitean verkkosivuilla127. Kansalaisyhteis- kunnalla on tällöin kaksi kuukautta kommentoida sopijapuolen vastauksia. Kun sopijapuo- let ja kansalaisyhteiskunta ovat vastanneet kyselyihin, komiteassa raportoija kokoaa kaik- kien sopijapuolten vastaukset kysymyksittäin. Näistä vastauksista muodostuu varsinainen täytäntöönpanoraportti. Sopijapuolet voivat täydentää antamiaan tietoja toimittamalla selvityksiä komitealle, niin kauan, kunnes lopullinen täytäntöönpanoraportti hyväksytään.

127 Council of Europe. N.d.a. Committee (Sexual Violence, Lanzarote Convention). (verkkosi- vut.)

Lanzarote-komitean lopullinen täytäntöönpanoraportti koskee kaikkia sopijapuolia. Täy- täntöönpanoraportti sisältää kolmenlaisia suosituksia sopijapuolille: komitea voi vaa-

tia ”Committee requires”, pyytää ”Committee requests” ja kannustaa ”Committee invites”. ”Require”-suositukset perustuvat velvoitteisiin, jotka tulevat suoraan Lanzaroten sopimuk- sesta. ”Request”-suositukset pohjautuvat sopimukseen, mutta ne voivat sisältää komitean omaa tulkintaa ja siten ulottua pidemmälle kuin mitä varsinaiset sopimusmääräykset edel- lyttävät. ”Invite”-suositukset ulottuvat vielä ”Request”-suosituksiakin pidemmälle sen suh- teen mitä sopimus tosiasiallisesti velvoittaa.

Suomi vastasi ensimmäisen valvontakierroksen yleiskyselyyn maaliskuussa 2014 ja temaattiseen kyselyyn toukokuussa 2014. Lanzarote-komitea hyväksyi kaikkia sopijapuolia koskevan ensimmäisen kierroksen 1. raportin (Protection of children against sexual abuse in the circle of trust: The framework128) suosituksineen joulukuussa 2015. Lanzarote-komi- tea hyväksyi kaikkia sopijapuolia koskevan ensimmäisen kierroksen 2. raportin (Protection of children against sexual abuse in the circle of trust: The strategies129) suosituksineen tam- mikuussa 2018.

Mikäli Lanzarote-komitea havaitsee välittömiä toimenpiteitä edellyttävän tilanteen, jotta vakava loukkaus saadaan estettyä, se voi vaatia kiireellisen valvontakierroksen aloitta- mista. Tämä onkin toteutunut jo kaksi kertaa. Ensimmäisen kiireellisen valvontakierroksen teemana oli pakolaiskriisin vaikutukselle altistuneiden lasten suojeleminen seksuaalisesta riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Toinen kiireellinen valvontakierros koski pel- kästään Unkaria.130

Lanzarote-komitean toisen valvontakierroksen teemana on lasten suojeleminen heihin kohdistuvalta seksuaalisen riistolta ja hyväksikäytöltä, joka tapahtuu tieto- ja viestintätek- nologiaa käyttäen131. Lanzarote-komitean toinen valvontakierros on vielä kesken. Suomi vastasi toisen valvontakierroksen temaattiseen kyselyyn marraskuussa 2017, ja sen jäl- keen vastausta on täydennetty kirjallisesti lokakuussa 2020 sekä syyskuussa, lokakuussa ja joulukuussa 2021. Toisen valvontakierroksen täytäntöönpanoraportti (T-ES(2020)22 rev.1, The protection of children against sexual exploitation and sexual abuse facilitated

128 Lanzarote Committee. 2019. 1 st Implementation report. Protection of children against sexual abuse in the circle of trust (verkkojulkaisu). Council of Europe.

129 Lanzarote Committee. 2018. Protection of children against sexual abuse in the circle of trust: workable strategies (13.2.2018. verkkojulkaisu). Council of Europe.

130 Lanzarote Commitee. 2017. Special report. Protecting children affected by the refugee crisis from sexual exploitation and sexual abuse (verkkojulkaisu). Council of Europe.

131 Council of Europe. N.d.b. The protection of children against sexual exploitation and sexual abuse facilitated by information and communication technologies (ICTs). 2nd Monito- ring round (verkkojulkaisut).

by information and communication technologies (ICTs)) on käsittelyssä alkuvuoden 2022 aikana.

Taulukko 17. Toimenpiteet / valvonta

33. Toimenpide	Toteuttaja- tahot	Seuranta ja mittarit
Suomi osallistuu aktiivisesti Lanzarote- komitean vuosittaisiin kokouksiin ja seminaa- reihin.	UM (ihmisoi- keustuomiois- tuin- ja sopi- musasioiden yksikkö) yhteis- työssä muiden vastuuministeri- öiden kanssa, Pelastakaa Lapset ry	• Kokouksiin osallistuminen • Komitean tietopyyntöihin vastaaminen • Suomen täytäntöönpanotoimien asianmu- kainen huomioon ottaminen komitean ra- porteissa • Tietoisuuden lisääminen komitean hyväk- symistä suosituksista
Toimeenpano vuosina 2022–2025
Komitean jäsen tulee ulkoministeriöstä. Suomen Pelastakaa Xxxxxx ry edustaa virallisena tarkkailijajäsenenä Save the Children International - organisaa- tiota Lanzarote-komiteassa (Observer Status syksystä 2021 lähtien) ja osallistuu aktiivisesti komitean kokouksiin ja seminaareihin.

Liite 1 Työryhmän kokoonpano ‌

Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalineuvos Xxxxx Xxxxx/STM ja asiantuntijasihtee- rinä kehittämispäällikkö Xxxxxx October/THL.

Työryhmän jäseninä ovat:

⚫ neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxxxxx/OM (varajäsen neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxx),

⚫ opetusneuvos Xxxxx Xxxxx / OKM (varajäsen opetusneuvos Xxxxx Xxxxxxxxx),

⚫ poliisitarkastaja Xxxxx Xxxxx/SM (varajäsen neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxxxxx),

⚫ lainsäädäntösihteeri Xxxxx Xxxxxxxxxxxx/UM (ajalla 1.11.2020 – maaliskuu 2021), lainsäädäntösihteeri Xxxxxx Xxxxxxxxx/UM (alkaen huhtikuu 2021) (varajäsen lain- säädäntöneuvos Xxxx Xxxxxxxx),

⚫ erikoissyyttäjä Xxxxx Xxxxxxxxx / syyttäjälaitos (varajäsen erikoissyyttäjä Xxxx Xxxxxxx),

⚫ poliisitarkastaja Xxxxx Xxxxxxxxx / Poliisihallitus (varajäsen poliisitarkastaja Xxxx Xxxxxxx),

⚫ vastuullisuuspäällikkö Xxx Xxxxxx / Telia Finland Oyj,

⚫ ylitarkastaja Xxxx Xxxxxxx / Valvira (varajäsen ylitarkastaja Xxxxx Xxxxxxxxxx),

⚫ lakimies Xxxxxx Xxxxxxx / Suomen Kuntaliitto (varajäsen lakimies Xxxxx Xxxxxx),

⚫ johtava asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxxx / THL (varajäsen tutkija Xxxxx Xxxxxxx 2020–2021, kehittämispäällikkö Xxxx Xxxxxxxxxx 2022 lähtien),

⚫ palveluesimies Xxxxx Xxxxxxx / Oulun kaupunki (varajäsen palvelupäällikkö Xxxxx Xxxx),

⚫ apulaisylilääkäri Xxxxx Xxxx-Xxxxxxx / Tays Keskussairaala,

⚫ erityisasiantuntija Xxxxxxx Xxxxxxxxxx / Lastensuojelun Keskusliitto (varajäsen joh- taja, vaikuttaminen ja yhteiskuntasuhteet Xxxx Xxxxxxxx),

⚫ kehittämispäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxx / Ensi- ja turvakotien liitto (varajäsen asian- tuntija Xxxxxxx Xxxxxxx kunnes kesäkuusta 2021 alkaen, lapsityön asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx),

⚫ johtava asiantuntija Xxx Xxxxxxx / Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL (varajäsen ohjelmajohtaja Xxxxx Xxxxxxx),

⚫ yhteiskunta- ja vaikuttamistyön johtaja Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx / Suojellaan lapsia ry (toukokuu 2021 asti), toiminnanjohtaja Xxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxx / Suojellaan Lapsia ry, (varajäsen Xxxx Xxxxxx (kesäkuu 2021 alkaen),

⚫ toiminnanjohtaja Xxxx Xxxxxx / Pesäpuu ry (varajäsen kehittämispäällikkö Xxxxxxx Xxxxxxx).

Pysyvinä asiantuntijoina työryhmässä ovat:

⚫ ylilääkäri Xxxxx Xxxxxx / STM,

⚫ lakimies Xxxxxx Xxxxxxxx / lapsiasiavaltuutetun toimisto (varajäsen lapsiasiavaltuu- tettu Xxxxx Xxxxxxxxxx),

⚫ erityisasiantuntija Xxxxx-Xxxxx Xxxxxx / Pelastakaa Lapset ry.

Työryhmän kuultavana on ollut 16.11.2021 Seta (Xxxxx Xxxxxxxx) ja Väestöliitto sekä 17.6.2021 kansallinen ihmiskauppakoordinaattori Xxxxx Xxxx ja erityisasiantuntija Xxxxx Xxxxxx, STM.

Liite 2 Määritelmät ‌

Lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä

Lapseen kohdistuvalla riistolla ja seksuaaliväkivallalla tarkoitetaan käyttäytymistä, jota tarkoitetaan sopimuksen artikloissa 18-23. Näitä ovat:

(a) Art. 18 Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta

(b) Art. 19 Lapseen kohdistuva ihmiskauppa seksuaalisiin tarkoituksiin

(d) Art. 21 Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava esitys

(e) Art. 22 Lasten turmeleminen

(f ) Art. 23 Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin

Uhrilla tarkoitetaan jokaista seksuaaliväkivallan tai riiston kohteena olevaa lasta.

Liite 3 Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman (2019) ja toimeenpanojulkaisun (2021) toimenpiteet asiaan liittyen ‌

Luku 11, tp 4. Valtakunnallisesti on sovittu selkeät yhteistyökäytännöt lapsiin kohdistuvaa väki- valtaa sisältävän laittoman kuvamateriaalin mahdollisimman nopeaksi poistamiseksi verkosta. Toiminta tapahtuu vahvassa kansainvälisessä yhteistyössä ja poistumisaikoja verkosta seurataan myös kansallisella tasolla. Huomioidaan että murrosiässä olevat nuoret ovat tunnistamisen kannalta haastava ryhmä, jonka vuoksi he ovat usein vaarassa jäädä ilman apua.

Luku 12, tp. 5. Valtakunnallinen tutkimus lasten oikeusturvan toteutumisesta yksilöllisten haitan arvioiden osalta.

Luku 7, tp 5. Tehdään selvitys lapsille ja nuorille vapaaehtoista kaveri-/tukihenkilötoimintaa järjes- tävien toimijoiden turvallisuuteen liittyvistä käytännöistä.

Luku 8, tp 1. Lapsi- ja perhepalveluissa (neuvola, varhaiskasvatus, koulu ml. opiskeluhuolto, so- siaalihuolto, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, erikoissairaanhoito, järjestöt ja kirkon per- heneuvonta) 1) Otetaan järjestelmällisesti puheeksi lapsen turvallisen kasvun ja kasvuympäristön edellytykset. Huomioidaan maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten vanhempien kulttuurisensitiivi- sen tiedon tarve ja tuki hyvään vanhemmuuteen. 2) Selvitetään yhdessä perheen kanssa väkivallan

riskitekijöitä.

Luku 9, tp 4. Kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän uhan ja kokemusten (ml. verkkovälitteinen vä- kivalta) puheeksi otto varmistetaan kaikissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen asiakaskontakteissa. Kehitetään tähän sopivia työkäytänteitä ja työkaluja sekä tarjotaan koulutusta ja ohjausta. Huomioidaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret puheeksi oton varmistamisessa sekä työkalujen, koulutusten ja ohjauksen kehittämisessä.

Luku 9, tp 6. Urheiluseurojen ja muuta ohjattua liikuntaharrastustoimintaa järjestävien tahojen xx- xxx ottaa systemaattisesti käyttöön ohjeet loukkaavan kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän vastai- seen työhön. Ohjeet sisältävät esim. ohjaajien ja valmentajien kouluttamisen tunnistamaan kiusaa- miseen, häirintään ja ulkopuolelle jättämiseen liittyviä tilanteita harrastusympäristöissä, sekä ikä- tasoisen puuttumisen näihin tilanteisiin.

Luku 9, tp 7. Kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän esiintymistä koulujen liikunnanopetuksessa ja koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä ohjatussa urheilu – ja liikuntaharrastustoiminnassa kartoitetaan säännöllisesti valtakunnallisilla tutkimuksilla, jotta voidaan arvioida toimenpiteiden vaikutuksia.

Luku 10, tp 2. Lisätään ensi vaiheessa seksuaaliväkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyvää koulutusta terveydenhoitajien ja kätilöiden perus- sekä täydennyskoulutuksen sisältöihin, huomioiden myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Toimenpidesuunnitelman väliarvioinnin jälkeen vuonna 2022 koulutusta laajennetaan myös muille ammattiryhmille.

Luku 11, tp 1. Lasten ja nuorten parissa arjessa toimiville järjestetään täydennyskoulutusta lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta, seksuaalisesta riistosta ja seksuaaliväki- vallasta digitaalisessa mediassa. Lisäksi kehitetään toimintatapoja, joilla lapsia ja nuoria ohjataan ja opetetaan toimimaan nykyistä tiedostavammin sosiaalisessa mediassa, ymmärtämään oikeuksiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan houkuttelutilanteissa.

Document Metadata

Table of Contents

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:8

Document Metadata