Työehtosopimus, Teknologiateollisuuden työntekijät 10.1.2022 – 30.11.2023
Työehtosopimus, Teknologiateollisuuden työntekijät 10.1.2022 – 30.11.2023
Uusi työehtosopimus
• Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä on sovittu uudesta teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta
• Uusi työehtosopimus sitoo jäsenyyden perusteella
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyrityksiä
• Työnantajayhdistyksen jäsenenä olevien yritysten palveluksessa työskentelee lähes 55 000 työntekijää tämän uuden TESsin soveltamisalalla (yli 61 % kattavuus).
• Osapuolten arvion perusteella työehtosopimus on yleissitova, eli se sitoo myös niitä alan yrityksiä, jotka eivät ole Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseniä
Uusi työehtosopimus
• Sopimus on voimassa 10.1.2022 – 30.11.2023
• Rakenne on 1 + 1
– Vuoden 2022 palkkaratkaisu on sovittu
– Vuoden 2023 palkkaratkaisu sovitaan 30.9.2022 mennessä
• Jos toisen vuoden palkkaratkaisua ei saada sovittua syyskuun loppuun mennessä, osapuolet voivat irtisanoa TES päättymään 30.11.2022
Palkkaratkaisu
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
• Neuvottelut aidosti yritys- tai työpaikkatasolla
– tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet
– palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan
– talous-, tilauskanta-, työllisyystilanne
– kustannuskilpailukyky markkinoilla
– tuottavuuden kehittäminen
– keskustellaan avoimesti ja perustellen yrityksen tai työpaikan tilanteesta
– palkanmuodostuksen kannustavuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
• Paikallista ratkaisua edesauttaa
– yhteinen näkemys tilanteesta
– tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu
– koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä
– yhteinen näkemys palkitsemisen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta
– johdon, esimiesten ja luottamusmiesten johdonmukainen toiminta
Talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne
• Keskustellaan yrityksessä seurattavista tunnusluvuista
• Talouteen liittyvät, tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä
− toiminnan laajuutta
− kannattavuutta
− maksuvalmiutta
− vakavaraisuutta.
• Tilinpäätösanalyysin tarkoituksena on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden taloudelliset lähtökohdat.
• Pääluottamusmiehellä tulee olla mahdollisuus tutustua/perehtyä tunnuslukuihin, joilla seurataan em. seikkoja.
• Analyysin perusteella tutkitaan muun muassa yrityksen kehitystä suhteessa
tavoitteisiin sekä verrattuna toimialan tilanteeseen ja kilpailijoihin.
Talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne
• Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennusteita – osaan asioista ei voida yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle.
• Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, joustavuus- ja laatutekijöistä.
• Jokainen yksilö vaikuttaa yrityksen menestykseen. Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten tulee löytää keinoja saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen.
Palkitsemisen kannustavuus
• Kannustaa työntekijää kehittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan
− on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuttaa omaan palkkaansa
− on saatava palautetta
− avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa – miten osaamista kehitetään edelleen
• Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja
hyvistä työsuorituksista
− osaamisesta, vastuun ottamisesta ja hyvistä työsuorituksista voidaan palkita ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät
Palkitsemisen kannustavuus
• Tuottavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdentaa
oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.
• Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimintaa
− yrityksen palkkapolitiikka
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista:
• Palkkauksen kannustavuus, palkkaporrastus, tuottavuuden kehittyminen
• Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu
Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu
Paikallisen ratkaisun
toteutus
Sovitaan pääluottamusmiehen kanssa palkankorotuksen
•Toteutustapa
•Ajankohta
•Suuruus
1.3.2022
Yleiskorotus 1,5 %
0,5 % yritys- tai työpaikkakohtainen erä
Paikallinen palkkaratkaisu:
Ellei paikallista palkkaratkaisua:
Paikallinen palkkaratkaisu
• Palkkaratkaisua käsitellään pääluottamusmiehen kanssa ja sopimus
tehdään vuoden 2022 osalta 18.2.2022 mennessä.
• Paikallisessa ratkaisussa voidaan sopia palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Paikallinen ratkaisu on kyseessä, jos yhdestäkin edellä mainitusta on sovittu.
Ei paikallista palkkaratkaisua
Vuosi 2022
• Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta eikä käsittelyajan jatkamisesta paikallisesti sovita, toteutetaan palkkaratkaisun 1,5 % suuruinen yleiskorotus viimeistään 1.3.2022 tai sen lähinnä jälkeen
alkavan palkanmaksukauden alusta
Ei paikallista palkkaratkaisua
Yritys- tai työpaikkakohtainen erä
• Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta eikä käsittelyajan jatkamisesta paikallisesti sovita, toteutetaan palkkaratkaisun 0,5 % suuruinen yritys- tai työpaikkakohtainen erä
– TES voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään 1.3.2022 tai sen lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
– Erästä osoitetaan vähintään 0,1 % henkilökohtainen korotus kaikille työntekijöille
Ei paikallista palkkaratkaisua
Yritys- tai työpaikkakohtainen erä
– Työpaikalla pitää olla pätevyyden mittaamiseen menetelmä, jonka perusteella korotuksia voidaan kohdentaa
– Jaettaessa yrityskohtaiset korotukset suoritusten perusteella, tehokas tapa kohdentamisessa on apo/hko -suhde, joka kohdentaa korotuksen oikeudenmukaisesti palkkarakennetta tukien
– Yritys- tai työpaikkakohtainen erä jaetaan suorituspalkkoihin yleiskorotuksena
– Monitoimipaikkaisessa yrityksessä erä jaetaan työpaikoittain
Ei paikallista palkkaratkaisua
• Ohjaavina tekijöinä henkilökohtaisten korotusten kohdentamisessa ovat
– Mahdollisten vinoumien oikaiseminen
– Ammattitaito ja osaaminen
– Oikeudenmukainen palkkarakenne ja palkkaporrastus
– Palkanmuodostuksen kannustavuus
Erän kohdentamisen esimerkkejä
Erän kohdentaminen henkilökohtaisiin korotuksiin
• Palkkarakenteen mukaisesti
• Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen mukaisesti
• Edellisessä Heko-arvioinnissa suoritustaan parantaneille
• Työnantajan palkkapolitiikan mukaisesti
• Suorituspalkoissa voidaan korottaa palkan eri osia korotuskertoimella 1,02 (=yleiskorotus + erä)
Palkankorotuksen kohdentaminen
Erän jako esimerkkejä
Palkkaryhmässä on yhteensä 24 työntekijää. Työnantaja jakaa erästä kullekin työntekijälle korotuksen, työntekijät jaettu kolmeen korotusryhmään :
12 työntekijää | korotus 0,1 % | 12 * 0,1 % = 1,2 % |
9 työntekijää | korotus 0,7 % | 9 * 0,7 % = 6,3 % |
3 työntekijää | korotus 1,5 % | 3 * 1,5 % = 4,5 % |
Yhteensä 12 % / 24 työntekijällä = 0,5 % / työntekijä
Erän jako esimerkkejä
Palkkaryhmässä on yhteensä 72 työntekijää. Työnantaja jakaa erästä kullekin työntekijälle korotuksen, työntekijät jaettu neljään korotusryhmään:
31 työntekijää | korotus 0,1 % | 31 * 0,1 % = 3,1 % |
19 työntekijää | korotus 0,5 % | 19 * 0,5 % = 9,5 % |
16 työntekijää | korotus 0,9 % | 16 * 0,9 % = 14,4 % |
6 työntekijää | korotus 1,5 % | 6 * 1,5 % = 9 % |
Yhteensä 36 % / 72 työntekijällä = 0,5 % / työntekijä
Ei paikallista palkkaratkaisua
Yritys- tai työpaikkakohtainen erä, selvitys koko erän käytöstä
• Korotusten toteuttamista seuraavan kuukauden aikana työnantaja antaa selvityksen, miten korotukset ovat kohdentuneet
– Apo / hko -suhteessa
– Hko -portaittain
– Palkkaryhmittäin
– Yli ja alle 60-vuotiaille
– Määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden suhteessa
Ei paikallista palkkaratkaisua
Yritys- tai työpaikkakohtainen erä, selvitys koko erän käytöstä
• Lisäksi työnantaja antaa selvityksen toissijaisessa vaihtoehdossa määritellyn erän käyttämisestä kokonaisuudessaan työntekijöiden palkkojen tarkistamiseen
– Palkkasumma ennen palkantarkistuksia ja palkkasumma palkantarkistusten jälkeen
– Jos työnantaja ei ole käyttänyt koko erää palkantarkistuksiin, työnantaja korjaa virheen ja maksaa erotuksen työntekijöille
• Selvityksestä ei saa käydä ilmi yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja
Erilliset lisät
• Erilliset lisät sopimuskauden alussa
– Tilapäinen poikkeama taikka poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 56 senttiä/t
– Vuorotyö, ilta- ja yötyö
• Iltavuoro (esim. klo 14 – 22) 123 senttiä/t
• Yövuoro (esim. klo 22- 06) 226 senttiä/t
• Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 226 senttiä/t
• Erilliset lisät ovat 1.3.2022 alkaen
– Tilapäinen poikkeama taikka poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 56 senttiä/t
– Vuorotyö, ilta- ja yötyö
• Iltavuoro (esim. klo 14 – 22) 125 senttiä/t
• Yövuoro (esim. klo 22- 06) 231 senttiä/t
• Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 231 senttiä/t
Keskituntiansio ja kuukausikorvaukset
• Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen verran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjakson alusta lukien.
– Ensin lasketaan ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansio, jota korotetaan henkilökohtaisen palkankorotuksen verran.
– Näin laskettu keskituntiansio otetaan käyttöön toukokuun alusta 2022
• Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksia korotetaan 1.3.2022 alkaen 2,0 prosenttia.
Tekstimuutokset
Rinnakkaissopimuskielto
• Työehtosopimuksen soveltamispiiriin ei tehdä rinnakkaissopimuksia
• Kielto ei estä tekemästä yrityskohtaisia työehtosopimuksia työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten kanssa
– Teollisuusliitto voi olla osapuolena yrityskohtaisessa TESsissä
• Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusta ei sovelleta:
– MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin, eikä
– Malmikaivosten työntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla, eikä
– niissä yrityksissä, joissa sovelletaan Teollisuusliitto ry:n Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimusta
14.1 Tilapäinen poikkeama taikka
poikkeuksellinen haitta tai hankaluus
• Tilapäisestä poikkeamasta työolosuhteissa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuudessa
– Tilapäinen = on voimassa vain vähän aika
• Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus, jota ei voida ottaa
huomioon työnvaativuutta määriteltäessä
– Poikkeuksellinen = haitta tai hankaluus ei toteudu työn normaalin suorittamisen yhteydessä
• Lisä on vähintään 56 senttiä tunnissa, ellei paikallisesti toisin sovita
• Lisää maksetaan vain niiltä tunneilta, jolloin tilapäinen poikkeama tai poikkeuksellinen haittaa tai hankaluutta esiintyy
14.5 Ammattitutkintopalkkio
• Yhdessä työnantajan kanssa sovittu työhön liittyvä
ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
• Maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksunyhteydessä
– Ammattitutkinto 200 euroa
– Erikoisammattitutkinto 300 euroa
Neuvottelumenettely työvoimaa vähennettäessä
• Yt-laki (1333/2021) ei ole TESsin osa
• Neuvotteluajat alkavat neuvotteluesityksen tekemisestä
• Täsmennetään ennen neuvotteluja annettavia tietoja
– Työnantajan on huolehdittava, että ennen neuvotteluja annettavat yhteistoimintalain 19 §:n mukaiset tiedot ovat riittäviä neuvottelujen aloittamiseksi
– Ei ole tarkoitus laajentaa eikä vähentää lain velvoitetta tietojen antamisesta
• Neuvottelut voidaan aloittaa heti tarpeellisen valmistautumisajan jälkeen
43.4.7 Työntekijöiden töihin perehdytys
• Uusille työntekijöille esitellään työpaikan pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
• Jos työpaikalla on perehdytysohjelma:
– Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan mahdollisuus esitellä
• työpaikan yhteistyöjärjestelmiä sekä
• muita heille kuuluvia tehtäviä
44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet
• Paikallisen sopimisen osapuolet, pääsääntö:
– Työntekijä ja esimies
– Luottamusmies ja työnantaja
– Pääluottamusmies ja työnantaja
• Uusi kohta tilanteisiin, jos pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä ei ole valittu
– Paikallisen sopimuksen voi tehdä paikallisen sopimisen työryhmä
44.5 Paikallisen sopimisen valmiudet
• Uusi kohta paikallisen sopimisen valmiudet ja sopimusten seuranta
• Paikallisen sopimisen työryhmä
– Tehtävänä paikallinen sopiminen, sopimusten kehittäminen ja seuranta
– Osapuolet valitsevat omat edustajansa työryhmään
– Kokoonpano vähintään 2+2, paikalliset olosuhteet huomioon
– Työntekijöitä edustaa plm ja vähintään yksi toinen työntekijöiden edustaja
– Toimikausi on kaksi vuotta
• Jos työpaikalla ei ole valittu pääluottamusmiestä, työntekijät valitsevat keskuudestaan ryhmään jäsenet
• Liittojen yhteisesti sopima koulutus, yhteistä koulutusta
Työaikakokeilu
• TES 19 luvun (säännöllinen työaika) mukaisista määräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sopien.
– koskee vain päivä- ja kaksivuorotyötä.
– sopimuksella ei voida poiketa työaikalain pakottavista määräyksistä.
• Sopiminen kaksivaiheista
– työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan sopia ensin
kehyssopimus.
– työntekijä voi tämän jälkeen halutessaan sopia esimiehensä kanssa kehyssopimuksen toteuttamisesta.
• Kokeiluun perustuvien sopimusten keskeisestä sisällöstä on annettava tieto liitoille ennen sopimuksen käyttöönottoa.
Työaikakokeilu
• Kokeiluun perustuvat sopimukset on tehtävä 30.11.2023 mennessä, niiden toteuttaminen voi jatkua vuoden 2024 loppuun saakka.
• Sopimalla on mm. mahdollista lisätä (tai vähentää) säännöllistä työaikaa vuositasolla työaikalain sallimaan keskimääräiseen enimmäismäärään eli 40 viikkotuntiin saakka.
– Sopia voidaan esimerkiksi:
• työtuntijärjestelmän mukaisten vapaapäivien muuttamisesta säännölliseksi
työajaksi
• säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan enimmäismäärästä ilman velvoitetta tasoittaa työaikaa alle työaikalain säännöllisen työajan
• tasaamisvapaan (pekkasten) määrästä tai niiden siirtämiskäytännöistä.
Työryhmät
Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus
• Työehtosopimuksen kehittäminen
– Sosiaalisten määräysten selkiyttäminen, perhevapaauudistuksen huomioiminen
tässä yhteydessä
– Kokeilu plm ja lm valintamenettelystä
• Työaikakysymykset ja palkkamääräysten kehittäminen
• Koulutustyöryhmä
• Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen
Malmikaivosten työehtosopimus
• Kaivoksissa sovellettavat työehdot
Kokeilu, luottamusmiehen valitseminen
• Aloite kokeiluun osallistumisesta tulee työpaikalta (plm tai työnantaja) liitoille
• Liitot antavat tarvittaessa ohjeistusta kokeiluun osallistuvalle työpaikalle
– Työntekijät valitsevat työpaikan ammattiosastoon kuuluvista työntekijöistä pääluottamusmiehen, hänen
varamiehensä ja luottamusmiehen
– Äänioikeus kaikilla työpaikan työntekijöillä
– Vaalitoimikunta sopii vaaliajoista ja vaalipaikoista työnantajan kanssa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalin toimittamista
– Työnantaja varaa vaalitoimikunnalle sovittuna ajankohtana tilaisuuden vaalin toimittamiseen
– Työnantaja toimittaa vaalitoimikunnalle listan työpaikan työntekijöistä äänioikeuden varmistamista varten