OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

Savonia on sopimuskauden aikana kaikilla toimintansa osa-alueilla edistänyt systemaattisesti yhteisesti kuvatun 2030 tavoitetilan saavuttamista.

Savonia-ammattikorkeakoulun strategiassa on kuvattu Savonia kestävän kasvun kumppanina ja osaamisen varmistajana. Savonian laadunhallintajärjestelmä sai Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston laatuleiman 16.3.2022. Savonia sai auditointiryhmältä erinomaisen arvosanan arviointialueesta Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu. Savonian toiminta alueellisissa ekosysteemeissä on vaikuttavaa ja vastuullista.

Strategialähtöisyys, saavutettavuus ja avoimuus nousivat Savonian vahvuuksiksi. Strateginen suunnittelu yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa tukee koko Pohjois-Savon vakaata aluekehitystä ja osaamispohjaista kasvua.

Valtioneuvoston päätöksellä 13.1.2022 Savonian toimilupaa laajennettiin kahdella uudella koulutusvastuulla. Vuonna 2023 aloitettavat tietojenkäsittelyn tradenomi ja tuotantotalouden insinööri koulutukset vastaavat alueen osaajatarpeisiin. Ne tukevat myös koulutusperäisen maahanmuuton vahvistamista sekä laajentavat jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa.

Johtamisella tuetaan merkityksellistä ja tuloksellista työtä. Kestävä henkilöstöpolitiikka ja kannustava tavoitejohtaminen parantavat työelämän laatua, joka puolestaan parantaa toiminnan tuottavuutta. Osoituksena pitkäjänteisestä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä Savonia saavutti 2022 kolmantena vuonna peräkkäin Great Place to Work -tunnustuksen.

Savonia on sitoutunut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti. Savonia toteuttaa yhdessä Karelian ja Itä- Suomen yliopiston kanssa jatkuvan oppimisen ensimmäistä pilottia.

Savonia on jatkanut Kiina kumppanuusmallia rakentaen ympäristötekniikan Cooperative Undergraduate Program in Environmental Engineering Hebei University of Environmental Engineering:n kanssa, joka on hyväksytty Kiinan Opetusministeriössä.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Savonia-ammattikorkeakoulu on kestävän kasvun kumppani ja osaamisen varmistaja. Korkeakoulun toiminnan vaikuttavuus syntyy siitä, että se vahvassa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa tuottaa uutta tietoa, osaamista ja uusia ratkaisuja ympäröivään yhteiskuntaan. Savonian vastuullisuus pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuonna 2030.

Korkeakoulun tahtotilana vuonna 2030 on olla johtava eurooppalainen toimija inhimillinen turvallisuus (Human Security)

-teemaan liittyvissä koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhteiskunnan erialueilla muutoksia ja turvallisuusriskejä, joihin Savonia Human Security verkostona tuottaa ratkaisuja.

Johtamisella tuetaan merkityksellistä ja tuloksellista työtä. Kestävä henkilöstöpolitiikka ja kannustava tavoitejohtaminen parantavat työelämän laatua, joka puolestaan parantaa toiminnan tuottavuutta. Tavoitteellisella osaamisen johtamisella mahdollistetaan henkilöstön jatkuva oppiminen.

Korkeakoulun profiili rakentuu valituille TKI:n vahvuusaloille ja osaamisen painoaloille. Savonian osaamisen painoalat edistävät jatkuvaa oppimista tarjoten eri laajuisia opintomoduuleja, diplomi- ja erikoistumiskoulutuksia sekä vahvasti profiloituneita YAMK-tutkintoja. Osaamisen painoaloilla tavoitteena on huippuosaamisen kehittäminen yhteistyössä alan vahvan osaamisen omaavien korkeakoulujen sekä työelämän ja tutkimuslaitosten kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Osaamisen painoalat tukevat Savonian koulutuksen profilointia kotimaassa ja ovat myös osaamisen viennin keskiössä.

Erityisesti kliinisen osaamisen painoala tuottaa osaamista terveysalan kansalliseen ja kansainväliseen tarjontaan. Savonia profiloituu erityisesti terveysalan erikoisalojen (bioanalyytikko, röntgenhoitaja, suuhygienisti, ensihoitaja, kätilö, fysioterapeutti) valtakunnallisena kouluttajana. Savonian kehittämä satelliittikoulutusmalli pystyy nopeasti vastaamaan eri alueiden osaamisen tarpeisiin ja auttaa alueita osaavan työvoiman kiinnittymisessä terveyspalveluita tuottaviin organisaatioihin. Satelliittikoulutuksia toteutetaan vahvassa työelämäkytkennässä eri alueilla Pohjois-Savossa, kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Inhimillisellä turvallisuudella on vahva kytkentä Savonian TKI-vahvuusaloihin. Savonian johtama kansainvälinen Human Security verkosto tuo ihmislähtöisen kehittämisen ja vastuullisuuden osaksi Savonian toimintaa ja siten vastaa globaaleihin haasteisiin. Kansainvälisessä TKI-yhteistyössä Human Security yhdistää koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten toimijoita näiden haasteiden monialaiseen ratkaisemiseen.

Korkeakoulu vastaa osaamisen ja osaajien tarpeisiin alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Koulutus on monimuotoista, monialaista sekä yhä enenevässä määrin aikaan ja paikkaan sitomatonta. Opiskelijan hyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus on ennakoivaa, oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista.

Jatkuva oppiminen on merkittävä osa Savonian koulutustehtävää. Korkeakoulu tunnistaa alueiden kriittiset osaamistarpeet yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja vastaa niihin ketterästi.

Savilahden osaamiskeskittymässä (Savonia, UEF, Sakky, KYS, Evira, GTK, THL, TTL, VTT, yli 200 yritystä) keskitytään alakohtaisten ekosysteemien kehittämiseen. Ne toimivat moottorina Kuopion alueen sekä Pohjois- Savon vahvojen seutukuntien elinvoiman turvaamisessa. Business Center ja Digicenter NS tukevat maakunnan yrittäjyyden, digitalisuuden ja innovaatioiden kaupallistamista.

Savonia, Karelia ja Itä-Suomen yliopisto jatkavat sopimuspohjaisesti strategista kumppanuutta. Korkeakoulujen erityisenä yhteistyöalueena on koulutusperäinen maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien työllistyminen Itä-Suomeen. Savonia osaltaan tukee työperäisen maahanmuuton kestävyyttä lisäämällä kansainvälisen tutkintokoulutuksen, urapolkujen ja jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Avoin toimintakulttuuri on tärkeä osa Savonian vaikuttavuutta. Savonia tukee avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita kaikessa korkeakoulun toiminnassa.

Savonia toteuttaa ammattikorkeakoulujen yhteistä kestävän kehityksen ohjelmaa. Savoniassa kestävän kehityksen keskeisenä periaatteena on, että kasvatamme hiilikädenjälkeämme perustehtävissämme ja eri toimenpitein pienennämme toimintamme hiilijalanjälkeä. Laskemamme hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi jo ensimmäisten laskentavuosien aikana, jolloin olemme vähentäneet matkustamista, luopuneet isosta kampuksesta ja siirtyneet käyttämään Savonian autoina sähköautoja. Xxxxxx opiskelijoille ja henkilöstölle ilmaista Vilkku-fillari toimintaa Kuopiossa ja kampuskaupungeissa olevia kaupunkipyöriä.

Savonia on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2030. Savonia on mukana vahvana toimijana niin paikallisissa kuin valtakunnallisessa ja kansainvälisissä ilmastoturvallisuusverkostoissa. Tämä tulee olemaan Savonian 30-vuotis juhlavuoden teemana. Vuoden päätapahtuma on pääyhteistyökumppanuus MTV:n kanssa Suomi Areenalla. Teemana tapahtumassa on ilmastoturvallisuus ja aluekehittäminen.

Avoimen tieteen osaamista on kehitetty läpi organisaation huomioiden koulutuksen ja TKI-toiminnan ominaispiirteet. Savonia on kasvattanut avoimen julkaisemisen osuutta julkaisutoiminnassaan, myös avoimissa oppimateriaaleissa, ja kehittänyt hankkeissa syntyvien tutkimusaineistojen elinkaaren hallintaa. Kehittämisen tukena ovat toimineet organisaatiota laajasti edustaneet Julkaisutyöryhmä ja Avoin TKI- työryhmä, jotka ovat huolehtineet erilaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja henkilökunnan kouluttamisesta. Avoimen tieteen linjaustyötä on seurattu ja linjauksia on otettu osaksi toiminnanohjausjärjestelmää. Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti vuonna 2021 avattiin IDAssa kaksi aineistoa, vuonna 2022 avattavien aineistojen määrä tullaan tavoitteiden mukaisesti vähintään kaksinkertaistamaan.

Savonia koordinoi Pohjois-Savossa Talent HUb -toimintaa ja on SimHe-vastuukorkeakoulu.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Savonian vahvuusalat ovat bio- ja kiertotalous, hyvinvointiteknologia, kone- ja energiateollisuus, ruokaliiketoiminta ja vesiturvallisuus. Niiden sisällöllisiä linjauksia on tarkennettu strategian väliarvioinnin ja uuden strategiatyön aikana. Savonian TKI-vahvuusalat ovat Pohjois-Savon elinkeinojen murroksen ytimessä. Savonian vahvuusalat kehittävät elinkeinojen kumppanina innovatiivisia tutkimusperäisiä uusia ratkaisuja ja kilpailukykyistä liiketoimintaa, joka mahdollistaa kestävän kasvun. Vahvuusalat ovat ilmiöpohjaisia, soveltavaan tutkimukseen painottuneita ja ne synnyttävät kansainvälisessä tutkimusrahoituskilpailussa menestyviä verkostoja.

Inhimillinen turvallisuus (Human Security) kytkee kaikkien vahvuusalojen toiminnan YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiin tutkimuskohteisiin.

Savonian vahvuusalat ovat määritelleet uuden strategiatyön pohjalta omat missionsa, jotka perustuvat aluekehityksen ja YKn kestävän kehityksen asettamiin kehityshaasteisiin. Missiopohjaisuus on vahvistanut

TKI-toiminnan vastuullisuutta. TKI-rahoitusvolyymi on pysynyt korkealla tasolla (2021 8,6 M¤). Strategiamme mukaisesti TKI-toiminnassa on pyritty vahvaan kumppanuuteen ja ekosysteemiseen toimintaan vahvuusalaa lähellä olevien muiden tutkimustoimijoiden ja yritysten sekä alueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vahva kumppanuustoiminta kattaa kaikki vahvuusalat ja sen vaikuttavuus arvioitiin vuoden 2022 laatuauditoinnissa erinomaiseksi osa-alueella Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu.

Savonian moderni TKIO-infrastruktuuri tukee niin tutkimus-, kehittämis- kuin innovaatiotoimintaa kuin myös opetuksen tarpeita. Savoniassa integraatio opetuksen ja TKI-toiminnan välillä on koettu tärkeäksi tavoitteeksi. Vuosittain noin 160 opettajaa on mukana TKI-työssä.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Personoitu koulutus, jatkuva oppiminen ja hyvinvoiva opiskelija tulevaisuuden tekijänä:

Savonian tutkintokoulutukset sekä jatkuva oppiminen perustuvat personoituun koulutukseen. Innovatiivisen pedagogiikan vahvistamisella mahdollistetaan joustavat opiskelijalähtöiset opintopolut sekä monimuotoiset koulutuksen toteutustavat. Näin toimien vastataan joustavasti ja ennakoivasti osaamistarpeisiin ja varmistetaan koulutukseen veto- ja pitovoima.

Savonian tutkintomäärien kasvattaminen perustuu ennen kaikkea opiskeluprosessin tehostamiseen.

Savonia profiloituu satelliittikoulutusmallilla vastaamaan myös muiden alueiden osaamistarpeisiin. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden tarjontaa.

Savonia jatkaa kysyntälähtöisen jatkuvan oppimisen synergiamallin kehittämistä. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen toteutustapojen kehittäminen perustuvat jatkuvaan ja avoimeen dialogiin Xxxxxxxx laajan yhteistyöverkoston kanssa. Savonian koulutustarjontaa profiloidaan valtakunnallisiin osaamistarpeisiin vastaavilla osaamisen painoaloilla. Ne mahdollistavat laadukkaiden ja monipuolisten jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden kehittämisen ja tarjoamisen fragmentoituneille asiakassegmenteille. Savonia kehittää tekniikan alan jatkuvan oppimisen tarjontaa yhteistyössä UEF:n, Karelian ja FiTech:n kanssa.

Opiskelijan hyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus on ennakoivaa, oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista. Opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta vahvistetaan luomalla kattava uraohjauksen ja työelämään siirtymisen toimintamalli. Erityisenä kehittämiskohteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään.

Seurantaindikaattorit:

- Opiskelijatyytyväisyys (AVOP/amk-tutkinnot), kaikkien kysymysten keskiarvo 2024: 5,4 (2019: 5,1, 2022: 5,2)

- Opintojen läpäisy (määräajassa suoritetut amk-tutkinnot): 2024: 78% (2019: 71% 2022: 74%)

- Opintonsa keskeyttäneet (amk-tutkinnot/ % opiskelijamäärästä) 2024: alle 5% (2019: 6,8%, 2022 alle 6 %) Kansainvälisyys uudistaa osaamista:

Savonia lisää kansainvälistä tutkintokoulutustarjontaa asteittain. Tarjonnassa huomioidaan suomalaisen työelämän osaajatarpeet. Karelia ja UEF yhteistyöllä edistetään koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ja osaajien joustavia tutkinto- ja jatkuvan oppimisen polkuja sekä kotoutumista ja työllistymistä tukevia palveluita. Alueelle tulemista ja jäämistä tukevat yhteiset kv-opiskelijarekrytoinnin toimenpiteet, sekä ura- ja koulutuspolkujen rakentaminen yhteistyössä kampuskaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi kehitetään yhteistä S2-tarjontaa sekä vakiinnutetaan maahanmuuttaja- ja Talent Hub -toiminta osaksi korkeakoulujen perustoimintaa ja alueellista yhteistyötä. Savonia liittää suomen kielen osaamisen osaksi kansainvälisten opiskelijoiden apurahajärjestelmää.

Xxxxxxxxxx opiskelevien kansainvälisiä valmiuksia parannetaan lisäämällä virtuaalista liikkuvuutta ja parantamalla henkilöstön kansainvälisyysosaamista. Vuonna 2030 Savoniassa työskentelee enenevässä määrin osaajia, joilla on vahvaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Savonia vahvistaa kansainvälistä verkosto-osaamista ja kansainvälisten osaajien

rekrytointia. Kansainväliset alumnit kytketään tukemaan osaamisen kehittämistä, hankevalmistelua ja osaamisen vientiä. Savonia näkyy viestinnällisesti vahvana kansainvälisenä toimijana ja tekee osaamista näkyväksi rakentaen positiivista työnantaja mielikuvaa. Savilahti-kampusalue on kansainvälisiä osaajia houkutteleva ekosysteemi, jossa keskiössä on vesiturvallisuus-klusteri ja KuopioHealth osuuskunta, johon hyvinvointiteknologian vahvuusala kytkeytyy.

Xxxxxxxxxx valmistuva tunnistaa inhimillisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen osana alansa osaamista ja globaalia vastuuta.

Seurantaindikaattorit:

Savonian henkilöstörakenteen monipuolistuminen, ulkomailla työskennelleet osaajat 2024: vähintään 15 henkilöä (2019: vähintään 9 henkilöä, vuonna 2022: vähintään 13 henkilöä), seuranta Savonian Yhteiskuntavastuuraportti

S2 kielen opintotarjonta 2024: 1400 op. (2019: 455 op, 2022: 800 op).

Suomeen työllistyneiden (valmistuneiden) ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus 2024: 55%. (2018: 41,7%) Vuonna 2022: 45 %). Seuranta: Tilastokeskuksen aineisto

Missiopohjainen TKI:

TKI- ja liiketoiminta on kestävän kasvun kriteereiden mukaista ja on volyymiltaan merkittävä. Toiminnassa on mukana kasvava määrä yhteistyöyrityksiä ja tutkimuskumppaneita verkostoineen. Vahvuusalat ja tutkimusinfrastruktuurit avataan entistä laajemmin eri tutkimushankkeiden ja alueen yritystoiminnan käyttöön. Business Center ja DigiCenter NS toimintamalli vakiinnutetaan palvelemaan TKI-ekosysteemejä ja alueen elinkeinoelämää. Savilahden yrittäjyyden oppimisympäristö ja eri toimijoiden yhteistyömalli vakiintuvat.

Xxxxxxxxx kasvaminen ja tiivistyminen synnyttävät vahvoja alakohtaisia ekosysteemejä, jotka luovat maakuntaan uutta yhteiskehittämistä ja merkittävää TKI-hankkeiden volyymin kasvua. Kukin vahvuusala rakentaa aktiivisesti kansainvälisiä kumppanuuksia ja tekee kansainvälisesti rahoitettua TKI-toimintaa. Inhimillinen turvallisuus (Human Security) kytkee kaikkien vahvuusalojen toiminnan YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin. Samalla se vahvistaa painoalojen kansainvälistä verkottumista ja haastaa vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Inhimillinen turvallisuus (Human Security) sisällytetään Savonian opetussuunnitelmiin kunkin koulutusalan näkökulmasta erityisesti huomioiden ilmastomuutokseen sopeutuminen.

Savonia edistää avointa toimintakulttuuria sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita. Tutkimuseettiset kysymykset ovat kehittämistyön keskiössä erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyössä.

Seurantaindikaattorit:

Kansainvälisten lähteiden osuus ulkopuolisesta T&K-rahoituksesta 2024: 20% (2019: 9,1%, 2022: 14%), (ei ESR- eikä EAKR -rahoitusta), seuranta Tilastokeskus/OKM

Human Security -teemaan kytkeytyvät hankkeet (joista yhteiseurooppalainen) 2024: 8 kpl (1), (2019: -, 2022: 4 kpl, (1), seuranta TKI-vuosiraportoinnin osana.

Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti avatut aineistot, 2024: 10 (2019: 0, 2022: 4). Seuranta TKI vuosiraportoinnissa. Johtamisella tuetaan merkityksellistä ja tuloksellista työtä:

Savonia jatkaa arvolupauksensa mukaisesti hyvän työpaikan toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittämistä Great Place to Work- viitekehyksen mukaisesti ja toimintakulttuurimme perustana olevien arvojen juurtumista arjen toimintatavoiksi. Kehitämme yhdessä tekemisen ja henkilöstön jatkuvan oppimisen toimintatapoja.

Johtaminen tukee asiantuntijuuden kehittymistä suunnitelmallisesti strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Onnistumisten näkyväksi tekemisellä ja rohkaisemalla henkilöstöä vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen, tuemme työn merkityksellisyyden kokemusta ja työhyvinvointia. Inhimilliset voimavarat työelämän laatutekijöinä ovat osa Savonian henkilöstöraportointia ja ne tunnistetaan tuottavuuteen vaikuttavina tekijöinä.

Savonia rakentaa korkeakoulukontekstiin sopivan henkilöstön tuottavuuden johtamisen mallin vuoteen 2022 mennessä ja henkilöstötuottavuutta mittaavan indeksin vuoteen 2021 mennessä.

Seurantaindikaattori:

Great Place to Work kokonaisarvion tulos 2024: 75%, (2019: 71%, 2022: 73%).

Kolme keskeisintä toimenpidettä, joissa on erityisesti onnistuttu:

- Savonian luoman satelliittikoulutusmallin avulla täydennetään joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toisten alueiden koulutustarjonnan puutteita. Toimintaa on kyetty laajentamaan ja sen jatkuvuus turvaamaan

- Savonia on edistänyt johdonmukaisesti hyvän työpaikan toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittämistä tavoitteenaan olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö. Vuonna 2020 ja 2021 olemme olleet suurten organisaatioiden sarjassa 4.sijalla.

- Savonia on ottanut vahvan roolin alueen TKI-toiminnan kumppanuuksien rakentajana. Jokainen vahvuusala on edistänyt alueen ekosysteemien muodostumista (Kuopio Water Cluster, Kuopio Health, Energia, Business Center, Digi Center NS, Agri-Food, Kestech, Bio- ja kiertotalous). Ekosysteemien toiminta ja kansainvälistyminen ovat vielä eri vaiheissa, mutta toimintaa yhdenmukaistetaan SuperEcosystem- hankkeessa. SuperEcosystem on saanut European Cluster Collaboration Platform (ECCP) Meta-Cluster sertifioinnin toisena suomalaisena ja neljäntenä pohjoismaisena klusterien yhteenliittymänä.

Kolme keskeisintä toimenpidettä, joiden osalta vaaditaan vielä lisäponnistelua:

- Korkeakoulukontekstiin sopivan henkilöstön tuottavuuden johtamisen mallin ja henkilöstötuottavuutta mittaavan indeksin käyttöönotto on jouduttu siirtämään sopimuskauden jälkimmäiselle puoliskolle HR-ja taloushallintotoimintoja koskevien ICT-järjestelmien uudistamisten vuoksi.

- Alueelle tulemista ja jäämistä tukevat yhteiset kv-opiskelijarekrytoinnin toimenpiteet, sekä ura- ja koulutuspolkujen rakentaminen yhteistyössä kampuskaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa vaativat vielä verkoston yhteisteisten toimintatapojen selkiyttämistä sekä verkoston koheesion vahvistamista.

- TKI-toiminnan kansainvälisyys on kehittynyt strategiassa asetettuja tavoitteita hitaammin (2021: 450 t¤). Savonian vahvuusalat ovat aktiivisesti liittäneet alueen ekosysteemejä eurooppalaisiin ECCP ja DIH klusterialustoihin. Tämä uskotaan parantavan mahdollisuuksiamme kansainvälisissä verkostoissa ja lisäävän myös kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia.

Uusien myönnettyjen koulutusvastuiden mahdollistamat vuonna 2023 aloitettavat tietojenkäsittelyn tradenomi ja tuotantotalouden insinööri koulutukset vastaavat alueen osaajatarpeisiin ja tukevat myös koulutusperäisen maahanmuuton vahvistamista.

Savonia profiloituu satelliittikoulutusmallilla vastaamaan myös muiden alueiden osaamistarpeisiin. Uusina vuonna 2022 alkavina satelliittikoulutuksina aloitetaan bioanalytiikan koulutukset Pohjois-Karjalan/Etelä- Savon sekä Päijät-Hämeen alueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kahden muun satelliittikoulutuksen sopimukset ovat viimeistelyvaiheessa.

Savonia on toteuttanut jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa ja sen kehittämistä vastaten kysyntään ja tarpeeseen. Korkeakouludiplomit on rakennettu palvelemaan paremmin personoidun osaamispolun rakentumista. YAMK-tutkintoihin on mahdollistettu joustava polku hyödyntäen avoimen YAMK-tarjontaa. Joustavaa opintojen aloittamista kehitetään myös tutkintoon mahdollistavissa opinnoissa. Savonia on mukana Itä-Suomen korkeakoulujen yhteistyönä Digivisio 2030 pilotissa. Tekniikan alalla toteutetaan UEF:n, Karelian ja TUNI:n kanssa DI-koulutuksen järjestämistä Itä-Suomessa sekä mahdollistetaan erilaisia

tekniikan alan jatkuvan oppimisen opintoja hyödyntäen korkeakoulujen erilaisia oppimisympäristöjä ja osaamista

Savonia on panostanut opiskeluhyvinvointiin luomalla korkeakoulukuraattori- ja ohjauksen asiantuntijatehtäviä. Opiskelijakunta Savotta on vahvasti kytketty tukemaan opiskeluhyvinvointitoimintaa. Opiskelijan hyvinvointia tukeva kokonaisvaltainen ohjaus on ennakoivaa, oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista. Opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta vahvistetaan luomalla kattava uraohjauksen ja työelämään siirtymisen toimintamalli. Erityisenä kehittämiskohteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen työelämään.

Sopimuskauden alkupuoliskolla Savonia on jatkanut opiskeluhyvinvointi- ja ohjauspalvelujen tarkoituksenmukaista uudistamista huomioiden monipaikkaistuneen opiskelun, jatkuvan oppimisen, kv- tutkinto-opiskelun ja YAMK-tutkintojen tarpeet. Kauden aikana vallinneen koronatilanteen takia toiminta on ollut normaalista poikkeavaa ja olemme vastanneet tarveperusteisesti pandemian mukanaan tuomiin ohjauksen ja hyvinvoinnin palvelutarpeisiin OKM erillisrahoitteisen Suotuisa-hankkeen toimenpiteillä.

Uraohjaukseen on lisäresurssoitu yksi henkilö. TaletHub-hanke on kehittänyt kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaisen työelämään. Talent Hub-toimintamallin luomisessa Savonia on tehnyt aktiivista yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Tavoitteena harjoittelu ja työpaikkojen saanti sekä kotoutumisen että suomalaisen työelämään kiinnittymisen edistäminen.

Koronapandemian aiheuttama epävarmuus ja moninaiset muutokset opintojen järjestämisessä ovat haastaneet niin opiskelijat kuin koulutuksen tuottajat. Tästä huolimatta Xxxxxxxx opiskelijatyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti ja määräajassa tutkinnon suorittaneiden määrä on pysynyt erinomaisella tasolla (vuonna 2021 72,2%). Vastaavasti opintonsa keskeyttäneiden määrä on pandemian aikana ollut kasvussa, uskomme trendin kääntyvän pandemian hellittämisen myötä.

Savonia on lähtenyt lisäämään kansainvälistä tutkintokoulutustarjontaa asteittain. Vuonna 2023 käynnistetään uutena tekniikan tutkinto-ohjelmana Industrial Management, ja vuonna 2024 matkailu- ja ravitsemisalan kansainvälinen tutkinto-ohjelma. Vuonna 2024 tarjolla tulee olemaan kuusi englanninkielistä bachelor- tutkinto-ohjelmaa, kun niitä vuonna 2022 on neljä. Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien S2-opetusta on kehitetty ja suomen kielen osaaminen on otettu osaksi kansainvälisten opiskelijoiden apurahajärjestelmää. S2- opetus ja kielen kehittymisen testaaminen on rakennettu osaksi kaikkien amk-tasoisten kv-tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmaa. Savonia olisi valmis aloittamaan varsinkin Nursing-tutkinto-ohjelmassa kaksikielisen tutkinto-ohjelman.

Savonia koordinoi Pohjois-Savon alueella Talent Hub -toimintaa, yhteistyötahoina ovat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki ja Kuopion alueen kauppakamari. Savonia on myös SIMHE-korkeakoulu. SIMHE- toiminta siirrettiin vuoden 2022 alusta osaksi kansainvälisyyden tulosyksikköä, mikä mahdollistaa Talent Hub- ja SIMHE-toimintojen entistä paremman kytkemisen toisiaan tukeviksi.

Savonia on jatkanut arvolupauksensa mukaisesti hyvän työpaikan toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittämistä. Osoituksena pitkäjänteisestä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä Savonia saavutti 2022 kolmantena vuonna peräkkäin Great Place to Work -tunnustuksen GPTW-indikaattorinmukaisen kokonaisarvion ollessa 83%. 90% savonialaisista pitää Savoniaa hyvänä työpaikkana ja kokee työnsä merkitykselliseksi.

Missiopohjainen TKI on kehittynyt strategiassa suunnitellun mukaisesti. Vahvuusalat ovat määritelleet missionsa. Hankkeissa kumppaneina on suuri joukko yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja, kaikki vahvuusalojemme lähellä toimivat sektoritutkimuslaitokset ja lähes kaikki korkeakoulut. Laaja yhteistyö lisää toimintamme avoimuutta ja tuottaa vaikuttavia tuloksia. Savonian avoimet tutkimusinfrastruktuurit hyödyttävät hankekumppaneitamme ja tarjoamme niitä myös palveluina yrityksille. TKI-toiminnan tuloksia julkaistaan avoimesti ja menettelyjä TKI-toiminnan tuottamien aineistojen avaamiseksi rakennetaan avoimuuden linjausten mukaisesti.

Savonia on rakentanut Savilahden osaamiskeskittymän toimijoiden kanssa Business Center ja DigiCenter NS toimintamallin, joissa tuetaan yrittäjyyttä, innovaatioiden kaupallistamista sekä eri toimialojen digitalisaation kehittymistä.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 460
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	120
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	620
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	270
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	450
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	200

Savoniasta valmistui vuonna 2021 1089 AMK- ja 156 YAMK-tutkintoa. Savonia on sitoutunut korkeakoulutettujen suhteellisen määrän kasvattamiseen. Vuonna 2021 tutkintokoulutuksessa aloitti yhteensä 2352 opiskelijaa, mikä on Savonian historian korkein määrä. Amk-tutkintokoulutukseen opiskelupaikan vastaanottaneista ensikertalaisia oli 73,4%.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

44 725 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 41 578 000 euroa.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 1 987 000 euroa vuonna 2021,

1 919 000 euroa vuonna 2022, 1 919 000 euroa vuonna 2023 ja 1 919 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 600 000 euroa vuonna 2021, 1 500 000 euroa vuonna 2022, 1 500 000 euroa vuonna 2023 ja 1 500 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 127 000 euroa vuonna 2021, 159 000 euroa vuonna 2022,

159 000 euroa vuonna 2023 ja 159 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 365 500 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 260 000 euroa vuonna 2021, 260 000 euroa vuonna 2022, 260 000 euroa vuonna 2023 ja

260 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 1 160 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Savonia on kohdentanut strategiaperusteista rahoitusta tavoitteiden mukaisesti. Myönnettyä rahoitusta ei ole käytetty elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Savonia-ammattikorkeakoulu