OSAAVA POHJOIS-SUOMI OHJELMASOPIMUS 2007 - 2013
OSAAVA POHJOIS-SUOMI OHJELMASOPIMUS 2007 - 2013
1. Sopimuksen luonne ja tarkoitus
Tämä sopimus on alueiden kehittämislaissa (602/2002 § 16) tarkoitettu ohjelmasopimus, jossa sovitaan Osaava Pohjois-Suomi yhteistyöohjelmaan sisältyvien ja sen strategisia linjauksia tukevien toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttamisesta.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus ja toteuttaa Pohjois- ja Itä-Suomen ESR- ja EAKR -ohjelmien sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaohjelmien keskeisiä hankekokonaisuuksia. Sopimusta toteutetaan yhteistyössä sopimuksen tavoitteita tukevien muiden kehittämisohjelmien kanssa.
Sopimuksen kohteena on Osaava Pohjois-Suomi asiakirja ja sen toteutuksesta laadittu liitteenä esitetty suunnitelma.
2. Sopijapuolet
Jyväskylän yliopisto /Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun TE-keskus
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan liitto
Lapin liitto Lapin TE-keskus
Lapin lääninhallitus/Sivistysosasto Lapin yliopisto
Oulun lääninhallitus/Sivistysosasto Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus
Pohjanmaan TE-keskus/Kokkolan palvelupiste Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Vuoden 2005 lopulla valmistui Osaava Pohjois-Suomi yhteistyöasiakirja. Strategia on alueen kahden yliopiston – Oulun ja Lapin yliopisto, kahden yliopistokeskuksen – Kajaanin ja Kokkolan yliopistokeskus sekä viiden ammattikorkeakoulun – Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu - yhteinen alueellisen kehittämisen suunnitelma, jonka vaikuttavuusalueena on koko Pohjois-Suomi. Lisäksi Diakonia-alan ja Humanistisen alan ammattikorkeakoulujen Pohjois- Suomen yksiköt ovat osaltaan sitoutuneet strategian toteutukseen.
Korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi -strategia muodostaa pääosiltaan myös maaliskuussa 2007 julkistetun Pohjois-Suomi -strategian (Avoin Pohjois-Suomi) osaamisosion.
Suunnitelman keskeisin tavoite on tiivistää pohjoisten korkeakoulujen yhteis- työtä ja profilointia osaamisen alueellisessa kehittämisessä. Pohjois-Suomen tulevaisuus perustuu ensisijaisesti vahvaan osaamiseen. Osaamisvision mukaan ”Pohjois-Suomen korkeakoulutusalue toimii suunnannäyttäjänä ja tarjoaa laadukkaat korkeimman opetuksen opiskelumahdollisuudet joustavasti ja tasapuolisesti koko alueen väestölle työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden ja tulevaisuuden haasteet ennakoiden. Vahva, kansainvälisesti suuntautunut koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä toimiva Pohjois- Suomen tulevaisuus- ja perustoimialojen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisen vahvistamiseen suuntautunut innovaatioverkosto edistää toiminta- ympäristön globaalia kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä”.
Strategian keskeiset yleistavoitteet ovat
- vahvistaa korkeakoulutusta Pohjois-Suomessa niin, että koulutusraken- teessa ja -tasossa saavutetaan vähintään valtakunnallinen keskitaso
- kohottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrää ja laatua, lisätä tutkimushenkilöstön määrää
- edistää teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita
- lisätä alueen korkeakoulujen alueellisen kehittämisen vaikuttavuutta sekä
- lisätä korkeakoulujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, parantaa laatua ja näkyvyyttä sekä edistää erityisesti lähikansainvälistymistä.
Strategian keskeisiä kärkihankekokonaisuuksia ovat:
- Pohjois-Suomen korkeakoulujen alueellinen yhteistyöverkosto
- ICT –osaamisen soveltaminen palvelualoilla
- Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi
- Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä
- Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto.
Kehittämiskohteet kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa strategian toteutussuunnitelmassa.
Strategiassa nähdään tärkeinä kehittämisalueina lisäksi yleisesti Pohjois- Suomen perus- ja tulevaisuusalojen kehittämiskysymykset. Nämä voivat koskea
1. Sopijapuolet sitoutuvat ohjelman toteutukseen ja rahoitukseen ohjelma- kaudella 2007 - 2013 käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
2. Sopimusta toteutetaan ensisijaisesti Manner-Suomen ESR ohjelman 2007 - 2013, Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelman 2007 - 2013 ja Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman 2007 - 2013 avulla.
3. Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, mistä johtuen sen jokainen hanke tai hankekokonaisuus tullaan käsittelemään erikseen rakennerahasto-ohjelmien menettelytapojen mukaisesti. Sopimus ei sulje pois ohjelmakaudella mahdollisesti tulevia muita strategian tavoitteita toteuttavia ja tukevia hanke-esityksiä.
5. Sopimuksen voimassaolo, seuranta, tarkistaminen ja täydentäminen
Tämä sopimus astuu voimaan, kun kaikki sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka.
Sopijapuoli voi irtisanoutua sopimuksesta kirjallisella ilmoituksella Pohjois- Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunnalle vuoden irtisanomisajalla.
Sopimuksen toimivuuden väliarviointi suoritetaan vuonna 2010. Sopimusta voi- daan tarpeen mukaan tarkistaa arvioinnin pohjalta. Vuonna 2013 laaditaan loppuarvioinnin sisältävä loppuraportti.
Sopimusta voidaan tarvittaessa täydentää osa-aluekohtaisilla, teemakohtaisilla (esim. kuntarahoitussopimuksilla) tai muilla yksityiskohtaisemmilla sopimuk- silla. Liitesopimukset liitetään tähän pääsopimukseen.
Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunta seuraa sopimuksen toteutumista muiden sopijapuolten kanssa neuvotellen.
6. Sopimuskappaleet
Tätä sopimusta on laadittu 18 kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle.
Osaava Pohjois-Suomi -strategian toteuttamissuunnitelma
1. Ohjelmasopimus 2
2. Ohjelmasopimuksen lähtökohdat 2
3. Ohjelmasopimuksen toimintalinjat 3
3.1 Euroopan aluekehitysrahasto 3
3.2 Euroopan sosiaalirahasto 4
4. Ohjelmasopimuksen sisältö 5
4.1 Pohjois-Suomen korkeakoulujen alueellinen yhteistyöverkosto 5
4.2 ICT -osaamisen soveltaminen palvelualoilla 7
4.3 Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi 8
4.4 Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 9
4.5 Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto 12
5. Resursointi ja organisointi 14
1. Ohjelmasopimus
Ohjelmasopimukseen sisältyvien hankkeiden varsinaiset rahoituspäätökset tehdään erikseen kunkin rahoittajan noudattamassa normaalissa päätösjärjestyksessä. Ohjel- matyössä laadittavat toimenpiteet ja hankemäärittelyt ovat viitteellisiä, eivätkä sido ra- hoittajia toteuttamaan mainittuja toimenpiteitä päätöksenteossa. Ohjelmasopimusta käytetään hyväksi myös maakunnittaisten yhteistyöasiakirjojen valmistelussa ja muus- sa alueellisen kehittämisen valmistelussa.
2. Ohjelmasopimuksen lähtökohdat
Vuonna 2005 valmistunut Osaava Pohjois-Suomi yhteistyöasiakirja on alueen kahden yliopiston - Oulun ja Lapin yliopiston - sekä viiden ammattikorkeakoulun – Oulun seu- dun ammattikorkeakoulun, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammat- tikorkeakoulun, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sekä Rovaniemen ammattikorkea- koulun yhteinen alueellisen kehittämisen suunnitelma, jonka vaikuttavuusalueena on koko Pohjois-Suomi. Lisäksi Diakonia-alan ja Humanistisen alan ammattikorkeakoulu- jen Pohjois-Suomen yksiköt ovat osaltaan sitoutuneet strategian toteutukseen. Korkea- koulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi -strategia muodostaa pääosiltaan myös maa- liskuussa 2007 julkistetun Pohjois-Suomi -strategian (Avoin Pohjois-Suomi) osaa- misosion.
Strategian toteutuksen käynnistyminen osuu ajankohtaan, jolle ovat tunnusomaisia nopeat muutokset sekä korkeakoulujen sisällä että niiden toimintaympäristöissä. Kilpai- lu korkeakoulusektorin sisällä pohjoisen ja etelän korkeakouluyksiköiden välillä kärjis- tyy. Bolognan prosessi yhtenäistää tutkintorakenteita. Toiminnan laatuun, vaikuttavuu- teen ja tehokkuuteen kiinnitetään enenevää huomiota. Esille on noussut tutkimustoi- minnan selkeä vahvistaminen osana innovaatiopolitiikkaa sekä tehokkuuden ja laadun parantaminen kokoamalla maan korkeakouluverkkoa ja rakenteita. EU:n komission linjaukset Euroopan aivokapasiteetin liikkeelle saamisesta Lissabonin tavoitteiden edis- tämissä korostavat yliopistojen ja korkeakoulujen keskeistä roolia koulutuksessa, tutki- muksessa ja innovaatiotoiminnassa.
Globaalitalous, kilpailun kiristyminen ja väestön ikärakenteen muutokset ovat suuria haasteita Pohjois-Suomen korkeakouluille ja alueen sektoritutkimuslaitoksille. Osaava Pohjois-Suomi -strategialla luodaan sitä tulevaisuuden kuvaa, jolla maan pohjoinen osa kyetään pitämään houkuttelevana ja vetovoimaisena niin nuorten kuin yritystenkin nä- kökulmasta. Strategiassa määritellään periaatteelliset linjaukset Pohjois-Suomen kor- keakoulutusalueelle, jolla on yhteinen koulutus-, tutkimus- ja kansainvälisen toiminnan suunnitelma, yhteisiä ohjausrakenteita ja tukitoimintoja sekä läheistä yhteistyötä erityi- sesti alueellista kehittämistä edistävässä koulutuksessa ja T&K -toiminnassa. Strategi-
Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteisessä Osaava Pohjois-Suomi -strategiassa on määritelty kolme yhteistyön kehittämisen keskeisintä toimintalinjaa. Koulutuksen toimin- talinjassa vahvistetaan Pohjois-Suomessa koulutusta niin, että koulutusrakenteessa ja
-tasossa saavutetaan valtakunnallinen keskitaso. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toi- mintalinjassa lisätään tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrää ja laatua sekä edis- tetään sosiaalisten innovaatioiden merkitystä ja alueellista kehittämisvaikuttavuutta.
Kansainvälisyys- ja lähialueyhteistyön toimintalinjassa tavoitteena on parantaa korkea- koulujen koulutus- tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistä laatua, näkyvyyttä ja lähikansainvälistymistä. Kunkin toimintalinjan osalta esitetään yksi kärkihanke.
Strategian laadinta perustuu paitsi korkeakoulujen vahvuuksiin myös alueellisiin strate- gioihin ja ohjelmiin. Näitä ovat mm. 8 osa-aluekohtaista osaamisen kehittämisstrategi- aa tai korkeakoulustrategiaa, 6 osaamiskeskusohjelmaa, 10 aluekeskusohjelmaa sekä 4 maakuntasuunnitelmaa. Erityisesti tulee korostaa pohjoisen korkeakoulujen merkitys- tä valtakunnallisten osaamiskeskusohjelmien toteutuksessa omien vahvuusalojensa osalta.
3. Ohjelmasopimuksen toimintalinjat
Tämä ohjelmasopimus kattaa alueellisesti neljä pohjoista maakunnan liittoa. Sitä kos- kevat toimintalinjat kattavat Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen osalta Poh- jois- ja Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien toimintalinjan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistamisen) sekä Manner- Suomen ESR-ohjelman osalta erityisesti toimintalinjan 3 (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen).
3.1 Euroopan aluekehitysrahasto
Toimenpiteet suunnataan lähinnä innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämi- seen ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen (toimintalinja 2). Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on myös osaamisra- kenteiden vahvistaminen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen osalta (EAKR-PS, 33-35; EAKR-IS).
Innovaatiojärjestelmän rungon muodostavat Pohjois-Suomen tutkimuslaitokset, yliopis- tot ja ammattikorkeakoulut. Niitä täydentävät osaamiskeskukset ja -keskittymät ja nii- den verkostot sekä merkittävät matkailukeskukset. Innovaatiojärjestelmän kolmikannan muut toimijat ovat julkinen hallinto ja elinkeinoelämä. Innovaatiojärjestelmää kehitetään vahvistamalla näiden kolmen tahon muodostamia kehittäjäverkostoja parantamalla niiden fyysistä toimintaympäristöä ja kykyä hankkia käyttöönsä kansainvälistä huip- puosaamista, tukemalla niiden T&K -toimintaa ja lisäämällä toimijoiden yhteistyötä.
Muidenkin välittäjäorganisaatioiden toimintaa kehitetään. Näin madalletaan pk-yritysten kynnystä lähestyä tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioita ja edistetään yritysten ver- kostoitumista. Osaamisrakenteiden kehittämisen pohjan muodostaa Pohjois-Suomen korkeakoulustrategia. Sen suuntaviivojen mukaan kehitetään alueen yliopistoja, am- mattikorkeakouluja ja yliopisto- ja korkeakoulukeskuksia.
3.2. Euroopan sosiaalirahasto
Toimenpiteet suunnataan lähinnä työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, in- novaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämisen toimintalinjaan (toimintalinja 3) Toiminta- linjalla 3 kehitetään toimintamalleja ja järjestelmiä tukemaan toimintalinjojen 1 ja 2 ta- voitteiden saavuttamista sekä elinikäistä oppimista. Tavoitteena on, että tämän ohjel- masopimuksen mukaista toimintaa voitaisiin tukea sekä ohjelman valtakunnallisesta osiosta että alueellisen osion Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden ohjelmista.
Pohjois-Suomen ESR-ohjelman tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä niin, että ne vastaavat Pohjois-Suomen tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin ja tarpei- siin. Tavoitteena on osaamistason kohottaminen sekä hyvinvoinnin ja työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Rakennemuutokseen vastataan uudistamalla koulutuspalve- lujen sisältöjä ja tuottamista. Ennakointi- ja arviointitoimintaa kehitetään alueellisen strategisen suunnittelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tueksi. Koulutusta kehitetään oppilaitosten ja työelämän yhteistyöllä vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpei- ta ja edistämään ammatillista liikkuvuutta. Koulutuksen laatua ja saavutettavuutta var- mistetaan mm. kehittämällä uusia oppimisympäristöjä sekä oppimisen ja työnteon mal- leja sekä koulutuksen tarjoajien verkostoitumista. Yrittäjyyden edistämiseksi ja innovaa- tiojärjestelmien parantamiseksi kehitetään toimintamalleja ja -prosesseja. Tavoitteena on edistää erityisesti avainalojen korkeatasoista osaamista ja sen hyödyntämistä. Ta- voitteena on kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä moni-ilmeisen kulttuuriperinteen hyö- dyntämiseen ja säilyttämiseen liittyvien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Tärkeänä osana tavoitteeseen sisältyy saamelaiskulttuuriin liittyvän osaamisjärjestel- män kehittäminen.
Toiminnat profiloidaan seuraaviin kehittämiskokonaisuuksiin:
a) ennakointi, arviointi ja palvelujen kehittäminen rakennemuutoksessa,
b) koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja saavutettavuus ja
c) innovaatioympäristöjen, -verkostojen ja -prosessien kehittäminen.
Innovaatioympäristöjen, -verkostojen ja -prosessien kehittämisessä tuetaan korkeakou- lujen, tutkimus- ja teknologiakeskusten, julkisen sekä kolmannen sektorin ja yritysten välistä verkostoitumista ja yhteistyötä edistetään T&K -toiminnan tulosten hyödyntämi- sessä. Yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistyöllä kehite- tään innovaatiopalveluja työ- ja elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tavoitteena on myös edistää tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan johtamista ja asiantuntijavaihtoa sekä parantaa innovaatioverkostojen kansainvälisen tason osaamista kilpailukyvyn vahvis- tamiseksi. Pohjoissuomalaisten yritys-palvelujen ja innovaatioprosessien toimintaedel- lytyksiä parannetaan (ml. koordinointi) ja lisätään innovatiivisten palvelujen kehittämi- seen ja tuotteistamiseen liittyvää osaamista.
Tutkimustietoon perustuvaa kehitystyötä vahvistetaan. Uudenlaisia koulutussisältöjä kehitetään uudistuvan teknologian ja palvelutuotannon kannalta keskeisillä osaa- misaloilla. Tutkimuksen- ja tuotekehityksen toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvää henkilöstön koulutusta edistetään. Toimenpiteisiin kuuluu myös valtakunnallisen tieto- yhteiskuntastrategian alueellinen soveltaminen. Sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita edistetään. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin välisiä verkostoja tuetaan sekä kehitetään pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Monipuolisen poh- joissuomalaisen kulttuuriperinteen elävyyttä tuetaan ja kehitetään. Elämystuotteiden ja
-palvelujen kehittämiseen sekä saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista kohotetaan. Digitaalisia ja mobiileja palveluja hyödynnetään yksityisen ja julkisen sektorin palvelu- jen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Uutta teknologiaa, humanismia ja kulttuuria yh- distetään palvelujen luomisessa ja tuottamisessa.
4. Ohjelmasopimuksen sisältö
Osaava Pohjois-Suomi -strategian keskeisin tavoite on tiivistää pohjoisten korkeakoulu- jen yhteistyötä. Osaamisvision mukaan
”Pohjois-Suomen korkeakoulutusalue toimii suunnannäyttäjänä ja tarjoaa laadukkaat korkeimman opetuksen opiskelumahdollisuudet joustavasti ja tasapuolisesti koko alu- een väestölle työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden ja tulevaisuuden haasteet ennakoiden. Vahva, kansainvälisesti suuntautunut koulutus, tutkimus- ja kehittämistoi- minta sekä toimiva Pohjois-Suomen tulevaisuus- ja perustoimialojen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisen vahvistamiseen suuntautunut innovaatioverkosto edistää toi- mintaympäristön globaalia kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä”.
Keskeiset strategiset tavoitteet ovat:
- korkeakoulutusta Pohjois-Suomessa vahvistetaan niin, että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan vähintään valtakunnallinen keskitaso
- kansainvälisyys- ja lähialueyhteistyöllä parannetaan korkeakoulujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistä laatua ja näkyvyyttä sekä ediste- tään erityisesti lähikansainvälistymistä.
Ohjelmasopimuksen keskeiset kärkihankekokonaisuudet ovat:
- Pohjois-Suomen korkeakoulujen alueellinen yhteistyöverkosto
- ICT –osaamisen soveltaminen palvelualoilla
- Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi
- Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä
- Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto.
Seuraavassa kuvataan tarkemmin näitä kohteita koskevat hankesuunnitelmat. Hanke- suunnitelmia on Osaava Pohjois-Suomi strategian kuvausten pohjalta tarkennettu otta- en huomioon mm. alueen rakennerahasto-ohjelmissa 2007 - 2013 esitetyt näkökohdat.
4.1. Pohjois-Suomen korkeakoulujen alueellinen yhteistyöverkosto
Hankkeen tavoitteena on maakuntakorkeakoulutoiminnan laajentaminen ja edelleen kehittäminen parantamalla koulutuksen alueellista saavutettavuutta ja vahvistamalla alueellisia innovaatiorakenteita. Tarkoitus on, että on Pohjois-Suomeen on vuoteen 2010 mennessä luotu alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yliopisto- ja korkea- koulukeskusten, kesäyliopistojen ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä sopi- muksellisuuteen perustuva, seutu- / maakuntakohtaiseen osaamisverkostoon, lähi- ja eOppimiseen tukeutuva, paikallista innovaatiotoimintaa vahvistava maakuntakorkea- koulun toimintamalli.
Maakuntakorkeakoulu on kampuspohjaista opetusta ja kehittämistä täydentävä, kor- keakoulujen ja seutu- / maakuntien yhteisesti toteuttama verkostomainen toimintamalli, jonka tavoitteena on koulutuksen alueellisen tasa-arvon parantaminen, alueiden elin- keinotoiminnan tukeminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen.
Alueiden kehittämisen kannalta maakuntakorkeakoulumalli tukee aluepolitiikan uudis- tamisen ajatusta moniulotteisesta aluepolitiikasta (monitasoinen, erilaistava, sopimuk-
sellinen), jossa kysymys on siitä, miten alueiden vahvuudet, osaaminen ja voimavarat saadaan kootuiksi toimiviksi, myönteisiä aluevaikutuksia synnyttäviksi kokonaisuuksik- si. Seutulähtöinen toimintamalli mahdollistaa myös korkeakoulujen luontevan kytkey- tymisen seudullisiin yrityspalvelukokonaisuuksiin (YritysSuomi -palvelut).
Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu seutukuntien osaamista ja innovaatiotoimin- nan kehittämistä linjaaviin kehittämis- tai osaamisstrategioihin. Niiden tehtävänä on varmistaa tarvittava yhteistyö ja kohdentaa koulutus- (tutkintotavoitteinen, avoin ja suunnattu täydennyskoulutus), tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdealueen kannalta keskeisiin tarpeisiin. Toimintaa määrittää myös aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmat sekä maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat.
Toimintamalli antaa siten mahdollisuudet laaja-alaiselle yhteistyölle, jossa otetaan huo- mioon sekä elinikäisen oppimisen että tutkintoon johtavan oppimisen tarpeet. Esimer- kiksi voidaan vastata tarpeeseen toteuttaa koko Pohjois-Suomen suuraluetta koskeva, kampusalueiden ulkopuolella tapahtuva jatko(tutkinto)opiskelun edellytyksiä luova han- ke. Hankkeen avulla luodaan alueen korkeakoulujen yhteinen ”jatko-opintotarjotin”, jonka sisältöjä voidaan suorittaa pääosin tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
Toiminta kytketään osaksi alueellisia oppimiskeskuksia.
Osa maakuntakorkeakoulun innovatiivisuutta on toiminnan tuottaman lisäarvon kak- sisuuntaisuus; tarvelähtöiset toimintamallit ja vuorovaikutteiset yhteistyörakenteet vah- vistavat alueen taloutta ja sosioekonomista kehitystä ja samalla tukevat korkeakoulujen kehittymistä alueellisten innovaatiojärjestelmien keskeiseksi osaksi. Maakuntakorkea- koulukonseptia toteuttaessaan korkeakoulujen tehtävänä on siten toimia myös keskus- telujen herättäjinä; avaintoimijoiden on osattava tuoda kriittistä näkökulmaa keskuste- luun ja kyseenalaistaa jo vakiintuneitakin toimintatapoja.
Hankkeen avulla
1. vakiinnutetaan maakuntakohtainen koordinaatio ja kehittäminen,
2. käynnistetään seudullisten osaamistarpeiden kartoittamista tukeva yhteismitalli- nen ennakointitoiminta,
3. mahdollistetaan osaamistarpeisiin vastaavien koulutus-, tutkimus- ja kehittämis- hankkeiden valmistelu ja toimeenpano sekä vaikuttavuuden arviointi.
Koordinaatio- ja kehittämistoiminta sisältää korkeakouluverkoston yhteisten toimin- tatapojen vahvistamisen siten, että toiminta muodostaa maakuntatasoisen ja tulevai- suudessa ylimaakunnallisen toimivan kokonaisuuden. Erityisenä haasteena on löytää alueiden kanssa toimivat yhteistyörakenteet, jotka toimivat laadukkaasti, kustannuste- hokkaasti ja joissa on jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Alueiden kannalta toiminta voi olla muun muassa uudenlaisen oppimiskeskusverkoston katalysoija.
Maakuntakorkeakoulua tukevaa ennakointitoimintaa kehittämällä pyritään tunnista- maan koulutuksen määrälliset ja laadulliset työelämätarpeet, parantamaan koulutuksen työelämävastaavuutta sekä lisäämään alueiden kehittämistä tukevaa tutkimus- ja kehit- tämistoimintaa ennakoimalla ja osoittamalla toiminnan kohteita. Toimenpiteinä on kor- keakoulujen alueellista toimintaa palvelevan tiedon kokoaminen ja luominen, analysoin- ti ja jalkauttaminen.
Ennakointitoiminta edellyttää
a) koulutussuunnittelu- ja toteutusprosessien haltuun ottamista koko koulutusalu- eella (tutkintoon johtava koulutus, avoin yliopisto- / korkeakouluopetus sekä yli- opisto- / korkeakoulutason ammatillinen täydennyskoulutus) ja
b) alueellista innovaatiotoiminnan kehittämistä (mm. YritysSuomi) tukevan tutki- mus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu- ja toteutusprosessien haltuun ottamis- ta.
Hankkeen toteuttaminen ja arviointi sisältää
1. koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelun ja toteutuksen maa- kuntakohtaisten vuosisuunnitelmien mukaisesti,
2. pohjoissuomalaista aikuisopiskelijaa palvelevan tiedotuskanavan tuottamisen sekä
3. korkeakoulujen ja alueiden yhteisiin avainindikaattoreihin perustuvan, toiminnan vaikuttavuutta ja onnistumista monitoroivan mittariston ja seurantajärjestelmän.
Maakuntakorkeakoulun sisällöllisen toiminnan (koulutus-, tutkimus- ja kehittämis- hankkeet) resursointi tapahtuu pääsääntöisesti seudullisen valmistelun ohjaamana maakunnittain. Ylimaakunnallisen hankeyhteistyön kohteet selvitetään toiminnan aika- na. Esimerkkinä Pohjois-Suomen suuraluetta koskevasta yhteishankkeesta toimii kam- pusalueiden ulkopuolella tapahtuvan jatko(tutkinto)opiskelun edellytyksiä luova hanke. Hankkeen avulla luodaan Lapin ja Oulun yliopistojen yhteinen jatko-opintotarjotin, jonka sisältöjä voidaan suorittaa pääkampusten ja alueellisten oppimiskeskusten verkoston tukemana tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Hanke tukee alueen tarpeista läh- tevää tutkijankoulutusta sekä erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkijoiden osaamista- son vahvistamista.
4.2. ICT -osaamisen soveltaminen palvelualoilla
ICT-alan tulevaisuus on Pohjois-Suomen kohtalonkysymyksiä. ICT-alan osaamista on entisestään vahvistettava, suunnattava tulevaisuusorientoituneesti erityisesti palvelu- tuotantoon ja muille sovellusalueille. Nopeasti laajenevilla palvelualoilla, erityisesti so- siaali- ja terveyssektorilla ja siihen läheisesti liittyvillä hyvinvointipalveluiden alalla ICT:llä voidaan merkittävästi parantaa alan tuottavuutta, luoda uusia innovaatioita, ke- hittää prosesseja ja parantaa asiakaspalvelua myös harvaan asutuilla alueilla. Xxxxx on ajankohtainen ottaen huomioon muun muassa pohjoismaisten hyvinvointijärjestel- mien meneillään oleva uudelleenarviointi ja rakenteelliset kehittämistoimenpiteet.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteisiä tutkimus- ja innovaatiolähtöisiä toimintoja fokusalueena palvelualat, erityisesti hyvinvointisektori.
Hankkeella voidaan merkittävästi vauhdittaa korkeakoulujen hankeportfolioon sisällytet- tävien palvelu-ICT -hankkeiden toteutusta, uusien kehittämis- ja testausympäristöjen aikaansaamista eri puolille Pohjois-Suomea ja ubiikin tietotekniikan käyttöönottoa ja hyödyntämistä palvelualoilla. Hankkeella lisätään T&K -toiminnan volyymia, osaamista ja edistetään pohjoissuomalaisten alan yritysten kilpailukykyä.
Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa ja laajentaa Pohjois-Suomen ICT-osaamista avainalueina mobiilit palvelut ja kehittämisalustat, tietoturva, mittaustekniikka ja signaa- linkäsittely, mikro- ja nanoteknologia, RF-tekniikka, ohjelmisto-osaaminen, informaatio- järjestelmät sekä digitaalinen media ja sisältötuotanto. Hanke osaltaan yhdistää kah- den Oulun seudun klusterin toimintaa: Jokapaikan tietotekniikka ja Hyvinvointi. Vastaa- vasti hanke tukee esim. Rovaniemen ICT-turvaklusterin ja Kajaanin ajoneuvotietojär- jestelmiä koskevan osaamisen kehittymistä. Sen toiminta kohdistuu kaikkiin turvalli- suuden osa-alueisiin, joissa rajapintana on informaatioteknologia tai sen sovellukset.
Osaamiskeskittymä kehittää uutta huippuosaamista ja vahvistaa ICT-alan yritystoimin- taa ja luo yleisen perustan palveluille.
Hankkeen puitteissa Pohjois-Suomessa panostetaan vahvasti mm. eEurope -ohjelman toteutukseen sen eri osa-alueilla: eHealth, eGovernment, eLearning, eBusiness ja eIn- clusion. Tavoitteena on organisoida kunkin osa-alueen yhteistyö verkostoiksi, jota ku- takin johtaisi professoritason/yliopettajatason ohjelmanjohtaja. Verkostojen työskente- lyyn osallistuisivat alueen korkeakoulujen asiantuntijat, yhdessä alan yritysten ja koti- maisten ja kansainvälisten yhteistyöpartnereiden kanssa.
Hanke täydentää Pohjois-Suomen elektroniikkateollisuuden kehittämishanketta (NEID) palvelusovellusosiolla, edistää yhteistyöosapuolten hyvinvointiteknologiahankkeita ja muodostaa kokonaisnäkemystä ICT-alan kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. Ko- konaisuutta tukee merkittävästi myös Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikor- keakoulun yhteistyöhankkeeseen liittyvä pilottikohde Oulu School of Biomedical En- gineering (xxxx://xxx.xxx.xxxx.xx ) – ja kullakin hankkeeseen osallistuvalla Pohjois- Suomen korkeakoululla on hankkeen toteutuksessa sen omiin vahvuuksiin perustuvat profiilinsa. Hanketta tukevat osaltaan myös mm. Pohjois-Suomen pk-yritysten verkos- toitumista ja verkosto-osaamista edistävät hankkeet.
4.3. Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi
Pohjois-Suomen korkeakoulujen kansainvälisyyskokonaisuuden tavoitteena on parantaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua sekä auttaa alueen yri- tyksiä ja julkishallintoa kansainvälistymään. Kansainvälisen tutkimus- ja kehitysyh- teistyön avulla varmistetaan alueen pysyminen keskeisillä osaamisaloillaan kan- sainvälisen tutkimuksen kärjessä. Samalla vahvistetaan Pohjois-Suomen yritys- ja korkeakouluverkoston näkyvyyttä ja houkuttelevuutta niin eurooppalaisissa kuin myös globaaleissa innovaatio- ja liiketoimintaverkostoissa, jotta saadaan kansainvä- lisiä yrityksiä, investointeja, opiskelijoita sekä asiantuntijoita alueelle.
Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksia sovelletaan ja levitetään alueen työ- ja elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten liiketoiminnan kasvua sekä julkisten palvelujen laatua ja saavutettavuutta kansainvä- lisen T&K -työn ja verkostoitumisen avulla.
Tärkeänä painopisteenä on lähialueyhteistyö Perämerenkaaren, Barentsin ja Karjalan alueilla. Lähialueyhteistyön tuloksena saadaan yhteisiä koulutus- ja tutkimusohjelmia, tutkintoja, etäopiskelutarjontaa, asiantuntijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuusohjelmia sekä kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Yhtenä toimintamuotona on hyvi- en käytäntöjen kerääminen ja vaihto sekä benchmarking-toiminta. Lähialueyhteistyön avulla kootaan ja koulutetaan eri alojen asiantuntijaverkostoja, jotka voivat kouluttaa ja
konsultoida alueen yrityksiä ja julkishallintoa sekä osallistua kansainvälisten T&K
-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Barentsin ja kalottialueen korkeakoulujen välillä käynnistetään yhteisiä tutkintoon johta- via koulutusohjelmia (double degree- ja joint degree) ja tutkitaan myös koulutusviennin käynnistämistä yhteistyönä. Pohjois-Suomen korkeakoulujen tavoitteena on tulevai- suudessa taata tarvittava osaajapohja niin alueen yritysten kuin julkisen sektorin palve- lutuotannollekin. Tämän varmistamiseksi tarvitaan opiskelijarekrytoinnissa yhteistyötä, joka suuntautuu maantieteellisesti kolmelle alueelle: Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi ja erikseen määriteltävät ulkomaiset alueet. Kansainvälistä opiskelijarekrytointia ediste- tään yhteisten strategisten linjausten pohjalta.
Kansanväliselle yhteistyölle laaditaan alueen elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa yhteistyössä toimintasuunnitelma, jossa määritellään tulevaisuuden kannalta tär- keimmät kehittämisen painopistealueet sekä verkostoitumisen ja hankkeistamisen en- nakoivat ja osallistavat suunnittelu- ja toimintamallit. Suunnitelmassa huomioidaan lähikansainvälistyminen sekä arktisten alueiden tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyh- teistyö. Pohjoisten alueiden erityisolosuhteita hyödyntävä tutkimus- ja kehittämistoimin- ta mahdollistaa uusia innovaatioita ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esi- merkkiteemoja ovat muun muassa virtuaaliopiskelu, etäteknologiat, hyvinvointi, kylmän osaaminen, elämykset, kulttuuri, ympäristö ja kestävä kehitys.
Kansainväliset opiskelijat ovat ohjelmassa tärkeänä resurssina luomassa verkostoja kotimaahansa sekä tuomalla nuorekasta kansainvälistä näkemystä ennakointiin ja innovaatioprosesseihin . Ottamalla nuoret mukaan innovatioverkostoihin ja tukemalla heidän harjoitteluaan alueella luodaan paremmat mahdollisuudet heidän työllistymi- seen alueelle joko yritysten työntekijöinä tai itsenäisinä yrittäjinä.
4.4. Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
Pohjois-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteistyössä muiden yrittäjyydestä kiinnostuneiden korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa toteuttavat ohjelmakaudella laa- xxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx (Initiative for Entrepreneurial Northern Finland). Ohjelman tavoit- teena on:
(1) yritystaitojen ja -valmiuksien sekä liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja tutki- muksen monialainen kehittäminen ja toteuttaminen,
(2) uusien yritysten ja uusien liiketoimintojen edistäminen,
(3) olemassa olevien yritysten osaamisen kehittäminen liiketoimintataitojen kehit- tämisen ja tutkimuksen kautta sekä
(4) korkeakoulujen omien toimintatapojen ja –ympäristöjen kehittäminen nykyistä yritysmäisemmiksi.
Yrittäjyysohjelmaa toteutetaan korkeakoulujen yhteisten yrittäjyyttä tukevien monialais- ten hankkeiden sekä korkeakoulujen tapauskohtaisten hankkeiden avulla. tapauskoh- taisia hankkeita koordinoidaan yrittäjyysohjelman kautta tavoitteena hyvien käytäntei- den levittäminen. Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen kärkihankekokonaisuu- den tuloksena syntyy organisaatioiden yhteinen yrittäjyyden tutkimus-, koulutus- ja ke- hittämisyhteisö.
Yrittäjyysohjelman viitekehyksenä on tilanneanalyysi, jossa globalisaatio on merkittä- vällä tavalla muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä ja asettanut haasteita kilpailu- kyvylle. Globaalien yritysten keskeisenä haasteena on yrityksen nopeus ja ketteryys innovaatiotoiminnassa ja uudistumisessa. Menestyksen edellytyksenä ovat uudet ja tehokkaat toimintamallit, jotka kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja muiden keskeis- ten sidosryhmien kanssa. Ketterät organisaatioverkostot kykenevät vastaamaan liike- toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutoksiin nopeasti ja joustavasti. Pohjois- Suomen yritysten liiketoiminnan kasvun mahdollisuudet muun muassa Venäjälle ja Aasiaan ovat huomattavat, mutta mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii taitoja kan- sainvälisestä yrittäjyydestä ja liiketoiminnan johtamisesta. Globalisaation merkitys ja vaikutukset näkyvät myös paikallisesti toimivien yritysten toiminnassa.
Liiketoiminnan ja yrittäjyyden haaste Pohjois-Suomessa on kilpailukyvyn parantami- sessa. Yritysten ja ihmisten tekninen osaaminen on riittävää, mutta taidot rakentaa kilpailukykyistä liiketoimintaa ovat selvästi puutteelliset. Kehittämisen kohteiksi ovat paljastuneet (a) taidot muuntaa omaa osaamista asiakaslähtöisiksi tuote- ja palveluko- konaisuuksiksi, (b) taidot etsiä liiketoimintamahdollisuuksia ja liikeideoita liiketoiminnan kasvulle tai kokonaan uudelle yritystoiminnalle, (c) taidot rakentaa strategisia liiketoi- mintakonsepteja perustuen yrityksen osaamiselle ja asiakkaiden tarpeille, (d) taidot synnyttää ja hallita kasvua sekä (e) taidot synnyttää ja johtaa sellaisia ihmisten ja yri- tysten välisiä verkostoja, joiden avulla ja joiden kanssa yritykset pääsevät tavoitteisiin- sa.
Yrittäjyysohjelman tavoitteisiin ja edellä tilanneanalyysin pohjalta paljastuneisiin haas- teisiin vastataan seuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla: (1) yrittäjävalmiuksien ja - taitojen tukeminen ja kehittäminen, (2) yritysten perustaminen ja uuden liiketoiminnan luominen ja (3) olemassa olevien yritysten kehittäminen vastaamaan globalisaation tuomiin haasteisiin. Näitä toimenpidekokonaisuuksia tukevina poikkileikkaavina tee- moina toteutetaan Yrittäjyysfoorumi- sekä Pohjois-Suomen InnoMaraton -hankkeet.
Yrittäjyysvalmiuksien ja -taitojen tukemisen ja kehittämisen osakokonaisuudessa opiskelijat viedään todelliseen yritysympäristöön havainnoimaan yrittäjien ja yritysten toimintaa, opiskelijoille annetaan tutkimukseen perustuvaa tietämystä liiketoiminnan ja - yrittäjyyden keskeisistä osa-alueista ja toteutetaan projekteja, joissa opiskelijat saavat itse toteuttaa yrittäjämäisyyttään. Keskeisiä tukemisen muotoja ovat LivingLab – tyyppiset yrittäjyyskasvatusalusta ja yrittäjyyden korkeakoulutuksen oppimisympäristö sekä yrittäjyyden jatkokoulutusohjelma ja tutkimus yrittäjävalmiuksien kehittymisestä.
Lähtökohta yrityksen perustamisen ja uuden liiketoiminnan luomisen osakokonai- suudessa on aloittelevien/potentiaalisten yrittäjien aktiivinen tunnistaminen ja heidän tietojensa ja taitojensa kehittäminen jatkuvasti etsimään ja hahmottelemaan uusia liike- toimintamahdollisuuksia ja hyödyntämään näistä parhaita nopeasti ja itsevarmasti. Tä- män osakokonaisuuden keskeisiä tekemisen muotoja ovat esihautomo- ja hautomo- toiminta, kuluttajalähtöinen innovointiympäristö ja yrittäjyysstudio sekä tutkimus uuden liiketoiminnan syntymisestä.
Kolmannen osakokonaisuuden tavoitteena on valmentaa ja tutkia olemassa olevien yritysten kasvua ja kehitystä kohden kansainvälisiä markkinoita. Tämän osakoko- naisuuden keskeisiä tekemisen muotoja ovat kansainvälisen liiketoiminnan kasvuval-
Korkeakoulujen omia yrittäjyyttä ja yrityslähtöisiä toimintatapoja kehitetään ja ediste- tään laajalla ylimaakunnallisella Yrittäjyysfoorumi –hankkeella, jossa Pohjois-Suomea edustavat kauppakamarit yhdessä elinkeinoelämän kanssa ovat aktiivisesti edistämäs- sä korkeakoulujen omaa yrittäjyyttä. Hankkeessa arvioidaan, levitetään ja palkitaan hyviä käytänteitä. Hankkeen tavoitteena on myös kansallinen ja kansainvälinen verkot- tuminen. Hankkeen valmistelevana koordinoijana on Oulun kauppakamari.
Pohjois-Suomen InnoMaraton -hankkeessa eri alojen ja eri kansallisuuksien opiskeli- joista kootut moniosaajatiimit ideoivat tuotteita ja palveluja alueen yrityksille. InnoMara- ton kehitetään Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteiseksi konseptiksi. Hanke on vas- tauksena vuonna 2006 ilmestyneen alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitys- miehen raporttiin ”Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena”, jossa kaikki Suomen ammattikorkeakoulut ja yliopistot haastettiin mukaan InnoMaratoniin. Hankkeen koordi- naatiovastuu on Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla.
4.5. Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto
Osana Pohjois-Suomen korkeakoulustrategian toteutusta organisoidaan Pohjois- Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen matkailun tutkimus- ja kehitys- verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa matkailusektorin osaamista, kilpailukykyä ja siten alueen hyvinvointia tutkimuksen ja kehitystoiminnan avulla. Verkoston T&K - toiminta tukee ja toteuttaa matkailun osalta Osaava Pohjois-Suomi -strategian keskei- siä tavoitteita ja on kytköksissä matkailun ja elämysteollisuuden osaamiskeskustoimin- taan. Verkoston toteuttaman työohjelman avulla kehitetään matkailusektorilla toimivien korkeakoulujen tutkimusta ja koulutusta entistäkin laadukkaammaksi ja paremmin poh- joisen Suomen tarpeita vastaavaksi sekä yhdistetään näiden korkeakoulujen osaamista ja resursseja yhteisiin elinkeinoelämää palveleviin tutkimus- ja kehityskokonaisuuksiin. Tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Suomen matkailuyritysten kilpailukykyä tukemalla niiden tuotekehitystä ja liiketoimintaosaamista.
Pohjois-Suomen matkailututkimusta tekevien yliopistojen (Lapin yliopisto ja Oulun yli- opisto) ja ammattikorkeakoulujen (Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen am- mattikorkeakoulu) edustajat ovat yhteistyössä laatineet matkailun tutkimus- ja kehitys- verkoston työohjelman vuosille 2007 - 2011. Ohjelman avulla vahvistetaan luotuja yh- teistyö- ja vuorovaikutuskanavia korkeakoulujen, yritysten, julkisen sektorin ja muiden matkailutoimijoiden välillä, kehitetään matkailualan tutkimustiedon saatavuutta ja sovel- lettavuutta eri sidosryhmien tarpeisiin, sekä luodaan keinoja uuden osaamisen siirtoon matkailuyrityksille.
Verkoston yhteiseen ohjelmaan on valittu neljä T&K -teemaa, joita lähdetään yhteis- työssä viemään eteenpäin. Teemat ovat:
1. Matkailualan ennakointi
2. Matkailun tuotekehityksen mallintaminen
3. Matkailun rooli aluekehityksessä ja
4. Matkailu työnä.
Valitut T&K -teemat ovat nousseet matkailuyritysten kehitystarpeista ja ne kytkeytyvät myös matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskustoiminnan painopisteisiin. Teemat muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden; matkailualan ennakointitutkimus antaa tietoa matkailun kehittäjätahojen ja yritysten strategisen päätöksenteon tueksi ja tuote-
kehitystoiminnan ohjaamiseksi, aluekehitysteemassa puolestaan arvioidaan matkailun kehittämistoiminnan vaikuttavuutta ja saadaan tietoa myös ennakointiin liittyen. Valit- tuihin T&K -teemoihin liittyy koko Pohjois-Suomen alueella samantyyppisiä haasteita ja siksi voimavarojen yhdistäminen on järkevää. Toimintamallina on, että kaikissa neljäs- sä teemassa toteuttajat tekevät yhteistyötä, mutta teeman koordinointi on vastuutettu aina yhdelle korkeakoululle, jolla ko. teemaan liittyen on vahvaa asiantuntemusta.
”Matkailualan ennakointi” -teemassa tavoitteena on tuottaa toistettavissa olevilla menetelmillä soveltavaa tietoa Pohjois-Suomen matkailun tulevaisuudesta. Ennakoin- tiin kehitetään laaja-alainen toimintamalli, jossa tarkastellaan muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä ja tarpeissa, yritysten toimintaympäristössä ja laajemmin trendeissä ja yhteiskunnassa. Tietoa hyödynnetään matkailun toimialan strategisessa kehittämi- sessä, matkailuyritysten proaktiivisessa kehittämisessä sekä matkailun opetuksessa ja tutkimuksessa. Teeman koordinointivastuu on Kajaanin ammattikorkeakoululla, joka on suunnitellut teemaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteistyössä Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Matkailualan ennakoinnin T&K -teeman aikatauluksi on suunniteltu 1.1.2008 - 30.5.2011.
”Matkailun tuotekehityksen mallintaminen” -teemassa tavoitteena on kehittää Poh- jois-Suomen matkailukohteiden yrityksille integroitu matkailun tuotekehitysmalli ja mal- lia tukeva ”itsearviointimittaristo” lähtötilanneanalyysia varten. Tuotekehitysosaamis- taan syventämällä ja monipuolistamalla pohjoisen matkailukohteet ja niissä toimivat yritykset voivat parantaa kilpailukykyään kansainvälistyvillä markkinoilla. Tämän T&K - teeman koordinointivastuu on Rovaniemen ammattikorkeakoululla, ja yhteistyökump- paneina ovat ainakin Lapin yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Lapin elämysteol- lisuuden osaamiskeskus LEO. Teemaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa: 1) mallin rakentaminen 1.1.2008 - 30.5.2009 ja 2) matkailukohteiden kehittämishankkeet ja toimintatutkimus mallin toimi- vuudesta 1.3.2009 - 30.5.2011.
”Matkailun rooli aluekehityksessä” -teeman tavoitteena on tutkia ja arvioida nykyistä valtakunnallisen ja maakunnallisen hyväksynnän saanutta matkailukeskusvetoista ke- hittämispolitiikkaa a) selvittämällä matkailukeskusten yritysrakenteissa tapahtuneita muutoksia ja ennakoimalla yritysten ketjuuntumisen, ulkomaalaisomistuksen ja näihin liittyvien strategisten allianssien vaikutuksia matkailukeskusten toimintaympäristöön ja aluekehitykselliseen asemaan paikallistasolla, sekä b) selvittämällä matkailukeskusten monipuolisia rooleja aluekehityksessä paikallistasolla ennakoiden keskusten merkitystä tulevaisuudessa monipuolisten toimintojen keskittyminä perifeeristen alueiden elinvoi- maisuuden näkökulmasta. Tutkimustuloksia voi jatkossa hyödyntää toiminnallisessa ja maankäytön suunnittelussa. Tämän teeman koordinointivastuu on Oulun yliopistolla, jossa teemaan liittyvää T&K -toimintaa on kehitetty yhteistyössä Lapin yliopiston kans- sa. Suunniteltu toteutusaikataulu on 1.1.2008 - 31.12.2010.
”Matkailu työnä” -teemassa tutkitaan matkailua konkreettisena toimintojen ja työteh- tävien kokonaisuutena. Teemaan liittyen tehdään tutkimusta ja kehittämistyötä matkai- luun liittyvistä työkäytännöistä, prosesseista, taidoista, tiedon muodoista ja sosiaalista järjestelyistä. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena matkailuorganisaatioiden työpro- sessit ja käytänteet kehittyvät nykyistä laadukkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi.
Kokonaisuuden koordinointivastuu on Lapin yliopistolla, joka toteuttaa teemaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä muiden Pohjois-Suomen korkeakoulujen kanssa. Toteutusaikataulu on 1.1.2008 - 31.12.2010.
Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto huomioi toiminnassaan La- pin yliopiston koordinoiman matkailun tutkimusohjelman (MTO) sekä suunnitteluvai- heessa olevan Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteisen matkai- lun tutkimuskeskuksen.
5. Resursointi ja organisointi
Kehittämiskohteet resursoidaan Euroopan unionin ESR ja EAKR -ohjelmien rahoituk- sella, Tekes-ohjelmien rahoituksella, muulla kilpailtavalla rahoituksella sekä toteuttajien omin panostuksin. Seuraavassa (taulukko 1) on esityksen viitteellinen rahoituskehys.
Laskelma sisältää rakennerahastojen EU- ja kansallisen osuuden. Laskelma käsittää toteutuksen kolme ensimmäistä vuotta. Rahoituskehys tarkistetaan pääsopimuksen tarkistamisen yhteydessä rakennerahastokauden loppujaksoa varten.
Taulukko 1. Viitteellinen rahoituskehys Osaava Pohjois-Suomi -ohjelmasopimuksessa.
Kärkihankekokonaisuus | 1. vuosi | 2. vuosi | 3. vuosi |
PS:n korkeakoulujen vuorovaikutusverkosto | 2.0 | 2.0 | 2.0 |
ICT-osaamisen soveltaminen palvelualoilla | 2.5 | 2.5 | 2.5 |
Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi | 1.5 | 1.5 | 1.5 |
Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoiminta | 2.0 | 2.0 | 2.0 |
PS:n matkailun tutkimus- ja kehittämisverkosto | 1.0 | 1.0 | 1.0 |
Yhteensä | 9.0 | 9.0 | 9.0 |
Osaava Pohjois-Suomi strategian kärkihankekokonaisuudet toteutetaan laajoina yh- teishankkeina organisoituna tarkoituksenmukaisella tavalla liittyen alueiden keskeisten kehittämisohjelmien toteutukseen. Erityisesti Pohjoisen korkeakoulujen vahvaa osaa- mista hyödynnetään vuosina 2007 - 2013 toteutettavien aluekeskusohjelmien kautta ja osaamiskeskusohjelman klustereissa.
Hankkeiden sisällöllisessä suuntaamisessa otetaan huomioon Osaava Pohjois-Suomi
-strategian mukaisesti alueen tulevaisuusalojen, perustoimialojen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin kehittämistarpeet - esimerkiksi bioteknologia, ympäristöalan ja ympäristötek- niikka, sisältötuotanto ja media, ohjelmistot ja ohjelmistoliiketoiminta, kemia, metalli ja teräs, metsäteollisuusala, bioenergia, puutuotteet, luonnonvara-ala, kulttuuri, hyvinvoin- tipalvelut. Toteutus organisoidaan läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän, teknolo- giakeskusten ja alan verkostojen (mm. Multipolisverkosto) kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti alueella toimivien valtion sektoritutkimuslaitosten yksiköiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kanssa alueen elinkeinoelämää tukevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen aikaansaamisessa.
Ohjelmakokonaisuuden organisoinnista vastaa v. 2002 perustettu Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunta (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx_xx/) apunaan korkeakoulujen suunnittelu- ja kehittämishenkilöstön muodostama sihteeristö (pääsihteerinä FT Xxxx Xxxxxxxx, OAMK); kuvio 1.
Osaamispohjaltaan toisiaan täydentävät korkeakouluyksiköt toteuttavat yhteistyötä pohjoisen toimintaympäristönsä elinvoimaisuuden hyväksi. Verkostossa on yhteisiä kampuksia, tutkimusympäristöjä, innovaatio- ja kehitysyksiköitä sekä muita yhteisiä toimintoja ja toimintarakenteita.
Kuviossa 1 esitetään Pohjois-Suomen korkeakoulutusalueen yhteistyön pääasialliset rakenteet tämänhetkisen tilanteen mukaisesti. Perusrakenteeseen kuuluvat lisäksi oleellisina osina Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Kajaanin yliopistokeskus yh- teistyöyliopistoineen sekä pohjoisten korkeakoulujen sivutoimipisteet ja alueyksiköt.
Pohjois-Suomen korkeakoulutusalue /
Yhteistyöneuvottelukunta
sopimuk- sia; raken- teellista yhteistyötä
Yhteistyö- sopimus- konsortio
yhteistyösopimus rakenteellinen yhteistyö
LY
OY
RAMK KTAMK
OAMK KAMK KPAMK
Kuvio 1. Pohjois-Suomen korkeakoulutusalue ja sen keskeiset toimijat.
Taulukko 2. Kärkihankekokonaisuuksien koordinointi. Kunkin kokonaisuuden koor- dinoinnin tukena toimii korkeakoulujen edustajista koottu yhteistyöryhmä.
Kärkihanke | Vastuutaho | Yhteyshenkilö | Yhteystiedot |
Pohjois-Suomen kor- keakoulujen alueelli- nen yhteistyöverkosto | Lapin maakunta- korkeakoulu | Johtaja Xxx Xxxx | xxx.xxxx@xxxx.xx 020 798 5405 |
ICT-osaamisen sovel- taminen palvelualoilla | Oulun yliopisto | Professori Xxxxx Xxxxxxxx | xxxxx.xxxxxxxx@xx.xxxx.xx 08 553 2897 |
Kansainvälistyvä Poh- jois-Suomi | Kemi-Tornion ammattikorkea- koulu | Kehitysjohtaja Xxxx Xxxxxxxxxx | xxxx.xxxxxxxxxx@xxxxx.xx 0400 690966 |
Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen | Oulun yliopisto | Professori Xxxx Xxxxxxx | xxxx.xxxxxxx@xxxx.xx 040 833 3776 |
Pohjois-Suomen mat- kailun tutkimus- ja kehittämisverkosto | Kajaanin ammat- tikorkeakoulu | Yliopettaja Xxxxx Xxxxxxxxx | xxxxx.xxxxxxxxx@xxxxx.xx 044 710 1360 |