Contract
Sopimushenkilöstön näkemykset hälytys- järjestelmien toimintavarmuudesta Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelas- tuslaitoksella
Xxxxxx Xxxxxxxx 17.03.2021
Tekijä Xxxxxx Xxxxxxxx | Tutkinto Pelastusalan päällystö (AMK) |
Julkaisun nimi Sopimushenkilöstön näkemykset hälytys- järjestelmien toimintavarmuudesta Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella | Julkisuus Julkinen |
Sivumäärä 44 + 2 | Päiväys 17.3.2021 |
Opinnäytetyön ohjaaja(t) yliopettaja Xxxxx Xxxxxx | Xxxxxxxxxxxxxx Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelas- tuslaitos |
Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alu- een pelastuslaitoksen sopimushenkilöstön näkemys käytössä olevien hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta ja hyödyllisyydestä. Edellä mainitulla pelastuslaitoksella on VIRVE- verkon lisäksi kaksi erillistä hälytysjärjestelmää sopimushenkilöstön hälyttämiseksi: GSM- tekstiviestihälytys sekä POCSAG-hakulaite. Nämä kaksi hälytysjärjestelmää ovat pääasi- alliset hälytysjärjestelmät sopimushenkilöstön hälyttämiselle pelastuslaitoksella. Tässä opinnäytetyössä on Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen sopi- mushenkilöstön näkemysten selvittämiseksi käytetty kvantitatiivista menetelmää, jotta saa- tiin koko alueen kattava tutkimus aikaiseksi. Lisäksi kyselyssä pyydettiin kertomaan näke- mys siitä, kuinka järjestelmää voisi kehittää. Kysely toteutettiin internetkyselynä syksyn 2020 aikana hyödyntäen Google-Forms alustaa. Sopimushenkilöstön näkemyksen mukaan POCSAG-hakulaitetta pidettiin hyödyllisenä GSM-tekstiviestihälytyksen rinnalla. Hakulaitetta pidettiin pääsääntöisesti erittäin toimin- tavarmana, sen kautta tulleet hälytysviestit eivät hukkuneet matkapuhelimen viestitulvaan. Lisäksi moni kyselyyn osallistunut sopimushenkilö oli törmännyt tilanteeseen, jossa GSM- tekstiviestihälytystä ei ollut saapunut, vaikka POCSAG-hakulaite antoi hälytyksen. Haku- laitetta pidettiin myös nopeampana, kun vertailtiin hälytysten perille saapumisen aikaa näi- den kahden pääasiallisen hälytysjärjestelmän välillä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin muissa pelastuslaitoksissa, ku- ten esimerkiksi laatimalla kysely muiden pelastuslaitosten sopimushenkilöstölle nykyisten hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta ja hyödyllisyydestä. Pelastuslaitosten sopimus- henkilöiden näkemyksistä voitaisiin luoda valtakunnallinen näkemys hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta, mutta myös kehitysehdotuksista. | |
Avainsanat sopimushenkilöstö, hälytysjärjestelmä, POCSAG-hakulaite, GSM-tekstiviesti, luotetta- vuus | |
Author Xxxxxx Xxxxxxxx | Degree Programme Fire Officer's Degree (UAS) |
Title Reliability of Used Alarm Systems Ac- cording to Retained Firefighters at Cen- tral Ostrobothnia and Jakobstad Regional Rescue Department | Confidentiality Public |
Pages 44 + 2 | Date 17th of March 2021 |
Academic supervisor Mr. Xxxxx Xxxxxx, Head Instructor | Client Organisation/Partner Central Ostrobothnia and Jakobstad Regional Rescue Department |
Abstract The goal of this thesis was to find out the point of view of retained firefighters regarding the reliability and the usefulness of the used alarming systems at Central Ostrobothnia and Jakobstad Regional Rescue Department. In addition to alarms being sent through the VIRVE network, the authority network in Finland, the said rescue department has two main ways of alerting its retained firefighters: GSM text message alarm and Post Office Code Standardization Advisory Group (POCSAG) pager alarm. To find out the retained firefighter’s point of view at Central Ostrobothnia and Jakobstad Regional Rescue Department, a quantitative study was carried out to reach every retained firefighter across the rescue department’s region. In addition, the participants were asked how the alarm systems could be improved. According to the retained firefighter’s point of view, the POCSAG pager alarm system was beneficial beside the GSM-text message alarm system. The POCSAG pager was mostly thought of as very reliable and the alarm messages from the pager was noticed immediately unlike GSM-text messages, which tended to go unnoticed. In addition to the reliability, the pager was usually faster at alerting the user, when comparing the two main alarm systems. The results of the thesis cannot directly be used by other rescue departments. Although, a similar survey could be done by other rescue departments to create a nationwide guideline of the retained firefighter’s point of view regarding the reliability of used alarm systems and the improvement of said systems. | |
Keywords retained firefighters, alarm system, POCSAG-pager, GSM-text message, reliability | |
SISÄLLYS
3 PELASTUSTOIMEN HÄLYTYSJÄRJESTELMÄT 9
3.4 Sopimushenkilöstön hälyttäminen ulkomailla 17
4 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 20
6.1 Asuinpaikan etäisyys paloasemalta 24
6.2 Hakulaitteen käyttö ja luotettavuus 25
6.4 Kehitysehdotukset sopimushenkilöstön näkökulmasta 30
6.5 Hakulaitteen tarpeellisuus 31
7.1 Hälytysjärjestelmien tulevaisuus 32
7.3 Käytettävyys ja hyödyntäminen 37
ALKUSANAT
Ennen pelastusalalle hakeutumista työskentelin eräässä yrityksessä, jossa tuotettiin yhtenä osana internetpalveluita asiakkaille. Olin paljon työni kautta tekemisissä mobiiliverkkojen kanssa, ja kiinnostus tekniikkaa kohti kasvoi entisestään. Ollessani kesätöissä Keski-Poh- janmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella vuonna 2019 pohdin opinnäytetyöni ai- hetta, sillä en ollut lyönyt sitä vielä lukkoon – tai edes hirveästi ajatellut sitä. Palomestari Xxxx Xxxxxx kertoi ajatuksensa opinnäytetyön aiheesta, joka herätti mielenkiintoni.
Tahdon kiittää erityisesti Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella työs- kentelevää palomestari Xxxx Xxxxxxxx ensinnäkin opinnäytetyön aiheen esittämisestä mutta myös kaikesta tuesta ja avusta, jota opinnäytetyöprojektini aikana häneltä sain. Xxxxx Xxxxx ammattitaitoa olisi opinnäytetyöprosessini ollut huomattavasti kivuliaampi. Pelastuspääl- likkö Xxxxx Xxxxxxxxxxx edellä mainitulta pelastuslaitokselta on auttanut suuresti kyselypat- teriston kysymysten kanssa, minkä vuoksi tahdon lämpimästi kiittää myös häntä. Lisäksi tahdon kiittää koko Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosta siitä, että sain tehdä opinnäytetyöni ja sen osana olevan tutkimuksen alueen sopimushenkilöiden näkemyk- sistä hälytysjärjestelmistä.
Kuten todettua, on tekniikka lähellä sydäntäni, ja tämän opinnäytetyön kautta sain mahdol- lisuuden tutustua tarkemmin pelastustoimen hälytysjärjestelmien tekniikkaan, infrastruktuu- rin sekä yhden pelastuslaitoksen sopimushenkilöstön näkemyksiin niiden toimivuudesta.
Kokkolassa 17.3.2021 Xxxxxx Xxxxxxxx
Pelastuslain (379/2011) 32 §:ssä säädetään pelastustoiminnan sisällöstä. Tämän pykälän mu- kaan yksi pelastustoimintaan kuuluvista osa-alueista on hälytysten vastaanottaminen. Jotta pelastuslaissa asetettu velvoite voidaan täyttää ja hälytysten vastaanottaminen mahdollistuu, tulee pelastustoimella olla asianmukaiset järjestelmät ja laitteet
Hätäkeskuslaitos on tiiviissä yhteistyössä pelastustoimen kanssa. Hälytysten siirtäminen pe- lastustoimelle tapahtuu hätäkeskuslaitoksen kautta, silloin kun tehtävän luonne vaatii pelas- tustoimen resursseja sekä osaamista. Hätäkeskuspäivystäjän velvollisuus on selvittää hätä- puhelun aikana tarvittavat tiedot onnettomuudesta tai tehtävästä, minkä jälkeen välittää teh- tävä asianmukaiselle viranomaiselle kuten esimerkiksi pelastustoimelle. (Laki hätäkeskus- toiminnasta 692/2010, 12 §.)
Aikoinaan palokunnan hälyttäminen tapahtui useilla eri järjestelmillä kuten palosireeneillä, kaukohakujärjestelmillä sekä perinteisillä lankapuhelimilla. VIRVE-verkon käyttöönoton myötä moni edellä mainittu järjestelmä tippui pois, sillä niille ei löytynyt enää tarvetta. VIRVE-verkko on valtakunnallinen verkko, jonka kautta hälytetään päätoiminen henkilöstö hälytystehtäville. (Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän kehittäminen 2006, 6.)
Sopimushenkilöstön hälyttäminen tapahtuu pääsääntöisesti GSM-tekstiviestitse, mutta pe- lastuslaitoskohtaisesti on olemassa myös niin sanottuja varajärjestelmiä tai GSM-verkon rin- nalla toimivia järjestelmiä. Kyseiset hälytysjärjestelmät voivat hyödyntää muun muassa VHF-verkkoa. Sopimuspalokunnat ja alueen pelastuslaitos päättävät yhdessä, miten häly- tykset lähetetään sopimushenkilöstölle. Pelastuslaitos vastaa yhdessä sovittujen hälytysjär- jestelmien ylläpidosta. (Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän kehittäminen 2006, 6 ja 11.)
Tässä opinnäytetyössä esittelen pelastustoimen yleisimmät varmentavat hälytysjärjestelmät, jotka ovat POCSAG- sekä CCIR-järjestelmät. Molemmat järjestelmät hyödyntävät VHF- tekniikkaa, joten sen avaaminen tarkemmin on tarpeellista, koska se sisältyy tiiviisti häly- tysjärjestelmiin. Lisäksi esittelen opinnäytetyössäni muiden maiden hälytysjärjestelmiä ja vertailen niitä Suomessa käytössä oleviin hälytysjärjestelmiin.
Xxxx asettanut tämän opinnäytetyön päätutkimuskysymykseksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen sopi- mushenkilöstön näkemys edellä mainittujen hälytysjärjestelmien toimintavar- muudesta?
Päätutkimuskysymyksen lisäksi tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka häly- tysjärjestelmää voisi sopimuspalokuntalaisten mielestä kehittää. Sopimushenkilöt ovat tär- keä voimavara pelastustoimessa, minkä vuoksi myös heidän kokemuksensa ja näkemyk- sensä ansaitsevat tulla kuulluksi. Hälytysten perille saattaminen sopimushenkilöstölle on tär- keää, ja se on yksi syy siihen, miksi hälytysjärjestelmien toimivuus on turvattava.
BPS | Bits Per Second |
CCIR | Hakulaitestandardi |
ERICA | Emergency Response Integrated Common Authorities |
GSM | Global System for Mobile Communications |
KEJO | Viranomaisten yhteinen kenttäjäjestelmä |
POCSAG | Post Office Code Standardization Advisory Group |
TDMA | Time Division Multiple Access |
TETRA | Terrestrial Trunked Radio |
TUKES | Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto |
VHF | Very High Frequency |
VIRVE | Viranomaisradioverkko |
3 PELASTUSTOIMEN HÄLYTYSJÄRJESTELMÄT
Pelastustointa ohjaa vahvasti pelastuslaki. Hälytysten teknisiin ratkaisuihin pelastuslaki ei kuitenkaan ota kantaa, mutta antaa tietyt raamit pelastustoimen hälyttämiselle. Pelastuslain (379/2011) 33.1 §:ssä säädetään pelastuslaitoksen sekä muiden yhteistyöviranomaisten ja hätäkeskuslaitoksen vastuusta laatia hälytysohje pelastustoiminnassa käytettävistä resurs- seista.
Pelastustoimen VIRVE-viestiohjeen (2011, 17) mukaan hälytykset lähetetään VIRVE-ra- diopuhelimiin, hakulaitteisiin sekä matkapuhelimiin. Viestiohjeessa ei ole mainittu teknisiä vaatimuksia tai toteutustapoja hälytysviestien lähettämiselle. Seuraavissa osioissa käyn tar- kemmin läpi pelastustoimen käytössä olevat hälytysjärjestelmät.
Viranomaisverkko eli VIRVE on suomalainen innovaatio, joka tuli käyttöön 2000-luvun alussa. Sen tarkoituksena on tarjota eri viranomaisille luotettava ja kattava radioverkko kom- munikointia sekä hälytysten vastaanottamista varten. VIRVE-verkko perustuu TETRA-stan- dardiin, joka on käytännössä kaupallisen puolen 2G-verkon vastine. Infrastruktuuria raken- nettaessa on otettu huomioon mahdolliset sähkökatkokset ja sähköverkon häiriöt asenta- malla kriittisimpiin radioverkon tukiasemiin kiinteät varavoimakoneet. Lisäksi on hankittu runsas määrä siirrettäviä varavoimakoneita. (Erillisverkot 2016.)
Ennen viranomaisverkon käyttöönottoa viranomaisilla oli käytössä viestintävälineinä analo- gisia radioverkkoja. Xxxxxxxxx analogisessa verkossa oli muun muassa sen avoimuus. Ver- kon salaus ei ollut käytössä, ja salauksen lisääminen olisi vaatinut kalliita erikoisjärjestelyitä. Tämä tarkoitti sitä, että käytännössä kuka tahansa pystyi kuuntelemaan viranomaisten välistä kommunikointia ja saada haltuunsa arkaluonteista tietoa esimerkiksi potilaiden terveystie- doista. Lisäksi häiriömahdollisuus oli suuri, mikä pahimmillaan olisi voinut johtaa viestin- nän katkeamiseen kokonaan. (Heiskanen, Xxxxxxx ja Saaristo 2005, 3.)
Heiskasen, Pesosen ja Xxxxxxxxx (2005, 4) mukaan TETRA-verkko toi mukanaan sellaisia parannuksia viranomaiskäyttöön, joita analoginen verkko ei pystynyt tarjoamaan. Uusi verkko mahdollisti muun muassa verkon digitaalisen salauksen sekä puheryhmiin pääsyn
vain oikeutetuille henkilöille. Lisäksi teknologiauudistus toi mukanaan kehitykseen sitoutu- neita valmistajia.
Kuten aikaisemmin jo tuli esille, on TETRA-teknologia käytännössä kaupallisen 2G-verkon vastine. Kuitenkin erilaisuuksiakin löytyy, minkä vuoksi TETRA-verkko ylipäätänsä raken- nettiin. GSM-verkko on suunniteltu lähtökohtaisesti kuluttajille sekä yrityksille puheluiden ja viestien lähettämiseen. Viranomaiskäytössä vaaditaan kuitenkin esimerkiksi erittäin no- peaa ryhmäpuhelun muodostamista, mikä ei ole mahdollista GSM-verkossa - lisäksi kaupal- linen verkko on herkkä ruuhkautumiselle onnettomuustilanteissa, se ei senkään vuoksi so- vellu viranomaiskäyttöön. Mikäli GSM-verkko tuotaisiin viranomaiskäyttöön, tulisi se ra- kentaa käytännössä alusta uudelleen eri tavalla, jotta se täyttäisi kaikki vaatimukset. (Heis- kanen ym. 2005, 5.)
Pullonkaulana analogisissa verkoissa on ollut liikenteenvälityskyky. TETRA-standardissa on otettu käyttöön TDMA-teknologia, joka antaa jokaista taajuuskaistaa kohti neljä kertaa niin monta kanavaa kuin analoginen verkko. TETRA-verkossa ei myöskään ole kiinteitä ka- navia jokaiselle puhelulle, vaan trunking-menetelmällä kanavat jaetaan dynaamisesti eri käyttäjien välillä. Lisäksi taustamelu saadaan minimoitua digitaalisen puhekoodekin avulla, mikä mahdollistaa huomattavasti paremman äänenlaadun verrattuna analogiseen verkkoon. (Heiskanen ym. 2005, 7.)
TETRA-verkon taajuusalue viranomaiskäytössä on 380–400 MHz (European Telecommu- nications Standards Institute 2010, 10). Matalasta taajuudesta ja runsaista tukiasemista huo- limatta TETRA-verkko ei ole täysin kattava, sillä esimerkiksi rakennuksissa, tunneleissa, maanalaisissa tiloissa ja syrjäseuduilla saattaa verkon peitto olla heikko tai olematon. Direct Mode Operation (DMO) eli suorakanavatoiminta mahdollistaa kommunikoinnin näissä olo- suhteissa niillä radiopäätelaitteilla, joista suorakanavatoiminto löytyy. (Heiskanen ym. 2005, 63.)
Suorakanavatoiminnolla radiot ovat yhteydessä toisiin ilman TETRA-verkkoa. Käytännössä tätä voisi verrata radiopuhelimiin, jotka toimivat FM-taajuudella. Poikkeuksena tulee kui- tenkin huomioida se, että VIRVE-päätelaitteiden välinen kommunikointi on salattua. Suora- kanavatoiminnassa kuuluvuus riippuu pitkälti ympäristöstä. Esteettömässä paikassa kantama voi olla jopa yli kuusi kilometriä, kun taas sisällä rakennuksessa puolestaan erittäin paksu
betoniseinä voi tiputtaa kantaman lähes olemattomiin. Radion ollessa suorakanavatoimin- nossa päivystäjä ei voi lähettää hälytyksiä kyseiseen radioon. (Heiskanen ym. 2005, 64–65.)
Viranomaiskäytössä olevaa VIRVE-verkkoa ei ole kuitenkaan rakennettu pelkästään hälyt- tämistä varten, vaikkakin se on yksi sen päätehtävistä. Kommunikointi on suuressa roolissa ja sen sujuvuus on kriittisen tärkeää niin pelastustoimessa, ensihoidossa kuin poliisissa sekä muissakin organisaatioissa, joissa käytetään VIRVE-verkkoa. (Keski-Pohjanmaan ja Pietar- saaren alueen pelastuslaitoksen VHF-ohje 2015.)
Pelastuslaitoksilla on käytössä erinäisiä hakulaitteita, joilla hälytyksiä välitetään. Hakulait- teet toimivat GSM-tekstiviestihälytyksen rinnalla varmentavana järjestelmänä. Päätoiminen henkilöstö saa hälytyksen lähtökohtaisesti VIRVE-radion kautta, joten GSM-tekstiviestihä- lytykset sekä hakulaitteet ovat kriittisiä hälytysten välittämiselle erityisesti sopimus- ja puo- livakinaiselle henkilöstölle. (Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän kehittämi- nen 2006, 10–11.)
Vuonna 2013 neljällätoista pelastuslaitoksella oli käytössä jokin varmentava hälytysjärjes- telmä GSM-tekstiviestin rinnalla. Neljästätoista pelastuslaitoksesta seitsemällä oli käytössä POCSAG-järjestelmä, viidellä pelastuslaitoksella oli CCIR-hälytysjärjestelmä ja neljällä pe- lastuslaitoksella GSM-robottipuhelin. Kolmella pelastuslaitoksella ei ollut varmentavaa hä- lytysjärjestelmää GSM-tekstiviestihälytyksen rinnalla. Viisi pelastuslaitosta ei ollut määrä- aikaan mennessä vastannut kyselyyn. (Alander 2014, 37–38.)
Radiotaajuudet ovat osa sähkömagneettista spektriä. Radioaallot ovat toisin sanoen sähkö- magneettista säteilyä, kuten näkyvä valokin, mutta silmämme eivät pysty havaitsemaan ra- dioaaltoja niiden pitkän aaltopituuden vuoksi. Silmämme pystyvät näkemään ne sähkömag- neettisen säteilyn aallot, jotka ovat noin 380 nanometristä 700 nanometriin pitkiä. (Unders- tanding The Electromagnetic Spectrum 2018.)
VHF-taajuudesta puhuttaessa puhutaan 30–300 MHz-taajuusalueesta. Aaltopituudet ovat tällä taajuusalueella 10–1 metriä, 30 MHz taajuudella aaltopituuden ollessa 10 metriä, ja 300 MHz taajuudella 1 metri (The Physics Hypertextbook, 8.3).
VHF-taajuuden hyöty tulee esiin siinä, että radioaallon pituuden ollessa pitkä kantaa radio- aalto myös pidemmälle ja tunkeutuu esteiden läpi paremmin. Esimerkiksi sukellusveneiden kommunikointi tapahtuu muun muassa 1 kHz:n taajuudella, joka on huomattavasti mata- lampi taajuus (1 MHz = 1000 kHz), kuin VHF-taajuudet. (Boundless Physics; The Electro- magnetic Spectrum.)
Fysiikan lait pätevät myös radioaaltojen etenemiseen, mutta niiden käyttäytyminen riippuu ympäröivistä olosuhteista. Ilmakehän ionosfäärissä radioaallot voivat heijastua tai kanavoi- tua, minkä seurauksena ne voivat edetä hyvinkin pitkiä matkoja ilmakerrosten välillä. VHF- verkossa toimivien POCSAG-hakulaitteiden radioaallot etenevät käytännössä lähellä maan pintaa (kuva 1), jolloin syntyy niin sanottu radiohorisontti normaalin horisontin lisäksi. Kat- vealueita aiheuttaa myös pelastustoimen käytössä oleva 160 MHz:n taajuusalue. Kaupunki- alueilla kipukohtina ovat tiheästi rakennetut talot sekä muut rakennukset. Rakennusten väli- set alueet sekä seinän vierustat saattavat heikentää signaalia voimakkaasti – jopa olematto- miin. (Aaltonen ja Tielinen 1999, 23 ja 31–32.)
Kuva 1. Radioaaltojen taipuminen (Aaltonen ja Tielinen 1999, 23)
Teoreettinen yhteysetäisyys on mahdollista laskea kaavan D = 4,3 √H avulla, jossa D kuvaa yhteysetäisyyttä kilometreinä ja H antennin korkeutta metreinä. Laskettaessa käytännössä yhteysetäisyyttä on otettava huomioon ympäristön keksimääräinen korkeus. Tällöin anten- nin korkeus on se korkeus, joka nousee ympäristön keskimääräisen korkeuden yläpuolelle. (Aaltonen ja Tielinen 1999, 28.)
VHF-taajuuksilla yhteyden muodostumiseen lähettävän ja vastaanottavan laitteen osalta voidaan havaita seuraavia asioita (Aaltonen ja Tielinen 1999, 28):
• Aallot etenevät suoraviivaisesti VHF-taajuuksilla.
• Antennin korkeudella on suuri merkitys.
• Lähetysteho vaikuttaa signaalin kantavuuteen.
• Etenemisvaimennus tapahtuu vapaassa tilassa.
• Maastoesteet heikentävät signaalia.
VHF-taajuudet ovat olleet jo pitkään käytössä niin pelastustoimessa, kuin esimerkiksi meri- liikenteessä. VHF-taajuuksien tarkoituksena ei ole siirtää suuria tiedostomääriä, vaan pikem- minkin turvata kommunikaatio sen eri muodoissa, kuten hälyttää pelastustoimi tehtävälle tai mahdollistaa kommunikointi meriliikenteessä. Teknologiana se on vanhahtava, mutta sen tuomia hyötyjä sekä osaltaan toimintavarmuutta ei voida sivuuttaa, eikä nykyaikaiset, kor- kean taajuuden omaavat järjestelmät voi kilpailla kantavuudellaan VHF-taajuuksien kanssa ilman kattavaa tukiasemaverkostoa. (Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslai- toksen VHF-ohje 2011.)
POCSAG
POCSAG on yksi datan välitysprotokolla, jolla lähetetään yksisuuntaisia viestejä hakulait- teisiin. Hakulaitteet ovat eräänlaisia vastaanottimia, jotka aktivoituvat, kun hakulaite vas- taanottaa oikeanlaisen viestin (POCSAG Overview, 1). Yksisuuntainen viesti tarkoittaa sitä, että hakulaite osaa vastaanottaa viestin, mutta hakulaitteesta ei voi lähettää vastausta viestiin (Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen POCSAG-ohje 2015).
POCSAG-viestit lähetetään erissä hakulaitteisiin. Viestit sisältävät esihälytyksen, joka he- rättää hakulaitteet kuuntelemaan viestiä. Havaitessaan esihälytyksen tahdistavat hakulaitteet itsensä POCSAG-viestin tahtiin huomaamalla viestiin piilotetut tahtimerkit. Hakulaitteet
analysoivat peräkkäisiä viestieriä ja yrittävät löytää laitekohtaisen koodinsa. Mikäli viesti- joukkiossa on hakulaitteen koodi, käynnistyy äänimerkki, värinä tai soittoääni sen mukaan, kuinka käyttäjä on sen määritellyt. Mikäli hakulaitteessa on näyttö, ilmestyy näytölle numero tai tekstiviesti. Tähänkin ominaisuuteen vaikuttaa käytössä oleva hakulaitemalli. (POCSAG Overview, 1.)
Laitekohtaisen koodin toiminnolla saadaan aikaiseksi se, että jokainen hakulaite ei hälytä jokaisesta viestistä. Esimerkiksi ensivastetehtäville osallistuvat sopimushenkilöt ovat saa- neet koulutuksen ensivastetoimintaan, ja heidän hakulaitteensa on määritetty vastaanotta- maan muun muassa ensivastehälytykset. Sopimuspalokunnan jäsen, jolla ei ole koulutusta ensivastetoimintaan ei voi toimia ensivasteryhmässä, jolloin henkilökohtainen hakulait- teensa ei hälytä ensivastetehtävistä. (Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslai- toksen POCSAG-ohje 2015.)
POCSAG-viesteillä on kolme eri standardia tiedonsiirron nopeudelle. Ne ovat 512, 1200 ja 2400 bps. Näillä standardeilla on omat etunsa. 512 bps nopeudella saadaan dataa välitettyä alemmalla nopeudella pitkiä matkoja, kun taas 2400 bps nopeudella saadaan dataa siirrettyä suurempia määriä lyhyemmällä aikavälillä, mutta tällöin matka, jonka data voi kulkea on lyhyempi. (POCSAG Overview, 1.)
Datansiirtomäärät ovat POCSAG-standardilla kuitenkin erittäin pieniä verrattaessa esimer- kiksi kaupalliseen 4G-verkkoon. Monella operaattorilla Suomessa on myynnissä muun mu- assa 4G-liittymiä 10–150 Mbit/s (Megabits per second) teoreettisella maksiminopeudella. Suuruusluokkaa voidaan havainnoida siten, että yksi megabitti on miljoona bittiä. Tämä tar- koittaa sitä, että POCSAG voi siirtää esimerkiksi 512 merkkiä pitkän binäärijonon sekun- nissa, kun taas matkapuhelinverkko kykenee siirtämään 10 Mbit/s nopeudella puolestaan kymmenen miljoonaa merkkiä pitkän binäärijonon sekunnissa. (Keski-Pohjanmaan ja Pie- tarsaaren alueen pelastuslaitoksen POCSAG-ohje 2015.)
Toisaalta POCSAG-tekniikan kautta hälytettävien hakulaitteiden ja niiden käyttäjien oleel- lisin asia on saada hälytys, jotta apu saadaan onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Suurten datamäärien lähettäminen ja mahdollisimman suuren yhteysnopeuden hakeminen on turhaa, sillä se ei palvele käyttäjäkuntaa. (Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pe- lastuslaitoksen POCSAG-ohje 2015.)
Kuva 2. POCSAG-hakulaite (Daviscomms Ltd.)
Suomessa POCSAG-hakulaitteet toimivat VHF-verkossa. Järjestelmää varten pelastuslai- tokset ovat hakeneet radiolupia. Tämä mahdollistaa sen, että VHF-taajuus on sama koko pelastuslaitoksen alueella, mikä taas helpottaa muun muassa järjestelmän ylläpitoa. Pelas- tuslaitoksien käytössä olevat taajuudet pyörivät 160 MHz:n tuntumassa. (Arola 2020.)
YLLI-yleisliitäntäyksikkö
TETRA-verkko ja VHF-verkko eivät suoraan keskustele keskenään tekniikkaerojen takia. Tästä syystä hätäkeskukselta lähtevät hälytykset eivät saavuta POCSAG-hakulaitteita ilman välikappaletta, joka muuntaa TETRA-verkon signaalin sellaiseen muotoon, että hakulaite osaa lukea sitä (Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen VHF-ohje 2015).
YLLI-yleisliitäntäyksikkö on yksi esimerkki laitteesta, joka asennetaan TETRA-verkon ja VHF-verkon rajapintaan. Jotta hälytys saadaan välitettyä POCSAG-hakulaitteisiin, tulee YLLI-laitteeseen liittää VIRVE-radiopuhelin sekä VHF-radio. VIRVE-radio vastaanottaa hätäkeskukselta TETRA-verkkoa pitkin tulevan lähetyksen, ja YLLI muuntaa signaalin lä- hettäen sen sitten VHF-radiolle. Käytännössä YLLI luo TETRA-verkosta tulevasta signaa- lista äänikoodin, joka lähetetään VHF-radion ja tukiaseman kautta POCSAG-hakulaitteisiin. (YLLI-esite n.d.)
Kuva 3. YLLI-yleisliitäntäyksikkö (Elektro-Arola Oy)
YLLI-yleisliitäntäyksikköä ei ole pelkästään luotu hälytyssignaalin muokkaamista varten. Sen kautta voidaan lisäksi monitoroida ja ohjata lukuisia laitteita kuten paloaseman ovien lukituksia, valaisimia, äänentoistojärjestelmiä, liikennevaloja sekä väestönhälyttimiä. Li- säksi eri laitteiden diagnostiikkamonitorointi, kuten jännitetason ja lämpötilan mittaus, on- nistuu YLLI:n kautta. (YLLI-esite n.d.)
CCIR-hälytysjärjestelmä
CCIR kutsulla tarkoitetaan tässä yhteydessä selektiivikutsua eli valikoivaa kutsua, jossa tu- kiasema lähettää valikoituun hakulaitteeseen kutsun käynnistäen hakulaitteessa ennalta mää- ritetyn toiminnon. Selektiivikutsu perustuu avoimeen liikennemuotoon, jossa kaikki kysei- sellä taajuudella olevat hakulaitteet kuulevat kutsun, mutta vain yksi hakulaite reagoi kut- suun. Pelastustoimen käytössä oleva selektiivikutsujärjestelmä lähettää CCIR-koodin neljä- tai viisiäänisenä. Käytännössä tämä tarkoittaa jonokoodia, joissa numeroille 1–0 on annettu tietty taajuus. Neliäänisessä selektiivikutsussa CCIR-koodi muodostuu neljästä numerosta ja viisiäänisessä puolestaan viidestä numerosta eli viidestä äänestä. (Aaltonen ja Tielinen 1999, 122–123.)
Ilmateitse lähetetty koodi saavuttaa jokaisen hakulaitteen, joka on asetettu kuuntelemaan lä- hettävän tukiaseman kanavaa. Hakulaitteet saavat koodin tunnistettavakseen, ja mikäli lähe- tetty koodi on ohjelmoitu hakulaitteeseen, siirtää se kutsun eteenpäin tasolle, jossa laite tut- kii, minkälaisesta kutsusta on kyse. Kun laite on tunnistanut kutsun ja sen sisältämän infor-
maation, käynnistää hakulaite hälytyksen, mikä näyttäytyy esimerkiksi äänimerkkinä. Mi- käli hakulaite ei tunnista lähetettyä koodia omakseen, ei hakulaite saa reagoida kutsuun mil- lään tavalla. (Aaltonen ja Tielinen 1999, 123.)
3.4 Sopimushenkilöstön hälyttäminen ulkomailla
Sopimuspalokunnat ja vapaapalokunnat ovat suuri voimavara niin Suomessa kuin ulko- mailla. Hälyttäminen on olennainen osa pelastustoimea, ja vertailun vuoksi on hyvä tarkas- tella, kuinka ulkomailla on hälyttäminen järjestetty.
Opinnäytetyötä varten otin yhteyttä CTIF-järjestön nykyiseen puheenjohtajaan, Xxxxx Xxx- xxxxxxxxx. CTIF on kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö, jossa on jäseniä yli kol- mestakymmenestä maasta (CTIF n.d). Xxxxx Xxxxxxxxxxx kautta lähetettiin jäsenmaille ky- sely, jonka avulla tiedusteltiin, miten heidän maassaan on sopimus- ja vapaapalokuntien hä- lyttäminen järjestetty.
Kroatiassa pelastusjärjestöllä on käytössä tekstiviesti- sekä puhelinsoittojärjestelmä hälyttä- mistä varten. Pelastuslaitoksen työntekijä voi valita, haluaako hän tekstiviestin, puhelun vai molemmat. Hälytettävät henkilöt ja ryhmät riippuvat tehtävän laadusta. Puhelinnumerot, joi- hin hälytysviestit lähetetään, syötetään järjestelmään palokunnan toimesta. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Yhdistyneessä kuningaskunnassa hälyttäminen on toteutettu POCSAG-tekniikkaa hyödyn- täen. Sopimushenkilöstöllä on käytössä hakulaitteet, joihin hälytykset lähetetään. Käytössä olevat hakulaitteet ovat yksisuuntaisia, mikä tarkoittaa sitä, että hakulaitteet voivat ainoas- taan vastaanottaa hälytykset. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Etelä-Koreassa sopimus- ja vapaaehtoishenkilöstön hälyttäminen tapahtuu tekstiviestillä. Kyproksella matkapuhelin on hälytysvälineenä kuten Etelä-Koreassakin, mutta Kyproksella sopimus- ja vapaaehtoishenkilöstö saa puhelun tekstiviestin sijaan. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Liechtensteinissa vakituisen palokunnan ohella toimii vapaaehtoispalokunnat, sopimuspalo- kuntia ole. Hälytyksen tullessa vapaaehtoishenkilöstö saa ensiksi ilmoituksen puhelimeensa, jossa on hälytykseen liittyvää tietoa. Tämän jälkeen hälytysjärjestelmä tekee puhelinsoiton,
jossa henkilö valitsee, pääseekö hän tehtävälle vai ei. Puhelinsoitossa on myös mahdollista toistaa hälytysviestin sisältö. Tieto henkilön pääsystä tehtävälle välitetään eteenpäin päivys- täjälle. Jokaisella palomiehellä Liechtensteinissa on myös hakulaite, johon hälytys välite- tään. Hakulaite toimii GSM-hälytyksen rinnalla varmentavana järjestelmänä. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Liettuassa vapaaehtoishenkilöstön hälyttäminen tapahtuu matkapuhelinverkkoa hyödyn- täen. Hätäkeskuksen kautta generoituu puhelinsoitto henkilöstölle, jotta se saa tiedon häly- tyksestä. Liettuassa ei ole tällä hetkellä käytössä varmentavaa järjestelmää. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Puolassa vapaaehtoisen palokunnan jäsenet saavat hälytykset tekstiviestitse. Hälytys lähete- tään valtion palopalvelun hallinta-asemalta, josta voidaan myös etäkäyttöisesti käynnistää paloasemilla sijaitsevat palosireenit. Sireeni voidaan käynnistää myös paloasemalta, sillä käynnistyspainike on paloaseman seinällä. Tietyt palokunnat voivat edellä mainittujen tapo- jen lisäksi hälyttää eräänlaisella web-sovelluksella. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Tšekissä vapaaehtoisen palokunnan hälyttämiselle on kolme eri järjestelmää. Uusin näistä järjestelmistä lanseerattiin vuonna 2013. Sen kautta vapaaehtoisen palokunnan jäsenet saa- vat tiedon tekstiviestillä, puhelulla tai mobiiliverkon kautta älypuhelimeen. Vapaapalokun- nan jäsenillä täytyy olla älypuhelin, jotta he voivat vastaanottaa hälytyksen mobiiliverkon kautta, sillä se vaatii älypuhelinsovelluksen toimiakseen. Kyseinen järjestelmä on tällä het- kellä käytössä Prahan vapaaehtoisissa palokunnissa, mutta järjestelmän kattavuutta laajen- netaan koko ajan. Toinen järjestelmä käyttää kaupallista GSM-verkkoa ja on hyvin riisuttu versio yllä olevasta järjestelmästä. Tämän järjestelmän kautta lähetetään hälytysilmoitus tekstiviestinä vapaaehtoispalokunnan jäsenille. Kolmas järjestelmä hyödyntää myös kaupal- lista GSM-verkkoa, mutta sen käyttöliittymä antaa erinäisiä kommunikointimahdollisuuksia operaatiokeskuksen ja vapaaehtoispalokunnan välillä. Kyseinen järjestelmä ei ole pelkästään hälyttämistä varten, vaikka sen kautta lähetetään myös hälytysviestejä tekstiviestitse. (CTIF- maiden kysely 2020.)
Unkarissa vapaaehtoinen palokunta hälytetään pääsääntöisesti GSM-viesteillä. Hälytys lä- hetetään palokunnan sisällä tekstiviestitse kuuteen puhelimeen, joiden numerot ovat järjes- telmässä, josta hälytykset lähetetään. Palokunnan muut jäsenet saavat hälytyksen oman hä- lytysreitin kautta sovelluksen tai tekstiviestin välityksellä. Jokainen palokunnan jäsen saa
hälytyksestä myös sähköpostin, joka sisältää tarkemmat tiedot tehtävästä. Sähköpostivies- tien vastaanottajien määrää ei ole rajattu, kuten tekstiviestihälytyksessä, jossa hälytys väli- tetään vain kuuteen puhelinnumeroon. Jokainen hälytysosaston jäsen saa sähköpostiviestin. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Bulgariassa vapaaehtoispalokunnat hälytetään tehtäville ainoastaan, mikäli on tapahtunut suuri onnettomuus, joka vaatii paljon resursseja. Hälytys voidaan lähettää pelastuslaitoksen operaatiokeskuksesta, kunnan päivystävän viranhaltijan toimesta tai valtakunnallisesta hä- lytysjärjestelmästä. Hälytysviesti lähetetään pääsääntöisesti ääniviestillä, jonka pelastuslai- toksen päivystävä viranomainen nauhoittaa, vapaaehtoispalokunnan jäsenien henkilökohtai- siin matkapuhelimiin. (CTIF-maiden kysely 2020.)
Eri maiden hälytysjärjestelmiä näyttäisi yhdistävän yksi asia – matkapuhelin. Kaikissa muissa vastauksen antaneista maista, Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta, on käytössä matkapuhelinverkon kautta tapahtuva hälytys – varajärjestelmänä saattaa olla jo- tain muuta tekniikkaa hyödyntävä järjestelmä. Hälytyksille osallistuvat sopimus-/vapaaeh- toispalokunnat poikkeavat toisistaan, sillä osassa yllä olevista maissa sopimuspalokunta tai vapaapalokunta osallistuu tehtävälle vain niin sanotuissa suuronnettomuuksissa tai tietyissä tehtävätyypeissä – toisissa maissa puolestaan sopimuspalokunta, kuten Suomessakin, hoitaa yksinään lähes kaikki tehtävät kunnan alueella.
4 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAI- TOS
Tämä luku on salattu julkisesti saatavilla olevasta opinnäytteestä lain viranomaisten toi- minnan julkisuudesta (621/1999) 24 § 1. momentin 7. kohdan perusteella (salassa pidettä- vät viranomaisen asiakirjat).
Sopimuspalokunnat ovat isossa roolissa maamme pelastustoimen tehtävillä. On arvioitu, että sopimuspalokunnat hoitavat pelastustoimelle kuuluvat tehtävät arviolta noin 90 %:n alueella Suomen pinta-alasta. Suomen väestöstä noin 46 % asuu tällä alueella. Lisäksi sopimuspalo- kuntalaiset ovat mukana jopa 60 %:ssa kaikista pelastustoimelle osoitetuista tehtävistä vuo- sitasolla. (Pelastustoimi 2019.)
Eteenkin maakunnissa, joissa vakituista palokuntaa ei ole, on sopimuspalokunta suuressa roolissa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokunnat hoitavat valtaosan tehtävistä maakunnissa ilman vakituisen palokunnan tukea. Vakituisten palokuntien merkitystä tai tärkeyttä ei kuitenkaan missään nimessä voi sivuuttaa, sillä ne turvaavat ansiokkaasti pääsääntöisesti kaupunkialueet.
Hälytysten lähettäminen sopimushenkilöstölle ja niiden perille menemisen toimintavarmuus on avainasemassa avun saamisessa onnettomuuspaikalle. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella sopimushenkilöstö vastaanottaa hälytyksen joko GSM-tekstivies- tinä tai POCSAG-hakulaitteen kautta tai molemmilla tavoilla.
Opinnäytetyön luonteen sekä laajuuden vuoksi kyselytutkimus toteutettiin yhdessä pelastus- laitoksessa, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa ja kohderyhmäksi valikoitui sopimushenkilöstö, sillä se on ensisijainen käyttäjäryhmä varmentavien hälytys- järjestelmien osalta.
On tärkeää saada varsinaisten käyttäjäien näkemys hälytysjärjestelmien toimivuudesta, sillä heidän kokemuksensa antavat tietoa siitä, miten järjestelmät käytännössä toimivat. Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa ei ole aiemmin tutkittu sopimushen- kilöstön tyytyväisyyttä hälytysjärjestelmien toimivuudesta. Opinnäytetyötä varten opinnäy- tetyön laatija teki kvantitatiivisen kyselytutkimuksen edellä mainitun pelastuslaitoksen alu- een sopimuspalokunnille, kyselyllä pyrittiin saamaan vastaus tutkimuskysymykseen. Kvan- titatiivinen kyselytutkimus lähetettiin sopimushenkilöstölle sähköisesti syksyn 2020 aikana. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä.
Määrälliseen tutkimukseen päädyttiin siksi, että POCSAG-hakulaitteiden käyttäjäkunta on laaja eli käyttäjiä on koko Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toi- minta-alueella. Jotta voitaisiin saada laadukas ja reliaabeli tutkimustulos hälytysjärjestel- mien toimintavarmuudesta, on vastaajia oltava koko pelastuslaitoksen alueelta.
Kyselytutkimuksen alustana toimi Google Forms, johon tehtiin yhteensä 13 kysymystä. Osa vastaajista ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, sillä kysymyspatteristo toteutettiin siten, että tietty vastaus ohjasi alakysymykseen tai tarkentavaan kysymykseen. Lisäksi kyselyn viimei- nen kohta antoi mahdollisuuden vastaajalle kertoa oma näkemyksensä siitä, kuinka hälytys- järjestelmää voisi tulevaisuudessa kehittää.
Kyselyllä kerättiin tietoa muun muassa siitä, mikä on vastaajan asemapaikka, onko hänellä käytössä POCSAG-hakulaite sekä kuinka henkilö on kokenut hakulaitteen toiminnan GSM- hälytyksen rinnalla. Lisäksi kyselyllä kerättiin tietoa siitä, onko POCSAG:n ja GSM-häly- tyksen välillä viiveitä suuntaan tai toiseen.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella sopimushenkilöstöä on arviolta noin 400, joista 95 vastasi kyselyyn. Täten vastausprosentiksi muodostui 24 %, jota voidaan pitää hyvänä. Vastaajamäärät paloasemittain vaihtelivat kahdentoista sekä kahden välillä, mistä todettakoon vaihtelun olleen suurta. Suurin vastaajakunta saatiin Luodon pa- loaseman sopimushenkilöstöltä ja vähiten vastaajia Ullavan, Teerijärven sekä Lestijärven sopimuspalokunnista.
Kuva 6. Kyselytutkimuksen vastaajamäärät sopimuspaloasemittain
Huolimatta siitä, että kahden paloaseman sopimushenkilöstöltä ei saatu vastauksia laadittuun kyselyyn, voidaan maantieteellistä kattavuutta pitää hyvänä. Kuvassa 6 esitetyt paloasemat sijaitsevat maantieteellisesti eri puolilla pelastustoimen aluetta niin kaupungissa kuin maa- kunnassa.
6.1 Asuinpaikan etäisyys paloasemalta
Luvussa 4 todettiin pelastuslaitoksen alueen VHF-infrastruktuurin rakentuvan siten, että pa- loasemilla sijaitsevat VHF-lähettimet lähettävät signaalia 25 watin teholla, jolla saavutetaan POCSAG-hakulaitteet noin kymmenen kilometrin säteellä paloasemalta. Vastaajien etäisyys kodilta paloasemalle on esitetty kuvassa 7.
Kuva 7. Kodin ja paloaseman välinen etäisyys linnuntietä pitkin
Kuvasta voimme todeta 89,5 %:a vastaajista asuvan viiden kilometrin säteellä paloasemalta. Kysymyksessä ei ole eritelty, mikä on vastaajan asemapaikka. POCSAG-hakulaitteen toi- mintasäde, kuten edellä on mainittu, on noin kymmenen kilometriä. Vastauksien perusteella sopimushenkilöstöön kuuluvan ollessa kotona, saavutetaan hänet hyvällä prosentilla haku- laitteen avulla – unohtamatta GSM-hälytystä.
6.2 Hakulaitteen käyttö ja luotettavuus
Xxxxxxx mukaan 92,6 %:lla eli 88 henkilöllä on POCSAG-hakulaite. Hakulaitteita on rajal- linen määrä, niitä ei tästä syystä voida antaa jokaiselle sopimushenkilölle. Kyselyssä pyy- dettiin vastaajaa kertomaan laitteen käytöstä tarkemmin, näin pyrittiin selvittämään, onko hakulaitejärjestelmää ylipäätänsä järkevää ylläpitää. Tulokset hakulaitteen käytöstä on esi- tetty kuvassa 8.
Xxxx 0. Sopimushenkilöstön hakulaitteen käyttö
Tulosten mukaan 11,4 % vastaajista kantaa hakulaitetta mukana aina. Huomionarvoista on kuitenkin tulos ”lähes aina”, jossa vastausprosentti on 21,6. Yli puolet vastaajista, tarkem- min ottaen 55,7 % pitävät hakulaitetta päällä kotonaan, jolloin sen kuulee kotona ollessaan.
Hakulaitetta ei välttämättä pidetä mukana ansiotyössä, sillä työpäivän aikana ei ole mahdol- lisuutta osallistua hälytystehtävälle. Osallistuminen riippuu siitä, miten asiasta on sovittu työnantajan kanssa. Tämä selittänee osaltaan korkeahkon vastausprosentin hakulaitteen pi- tämisestä kotona. Kahdeksan prosenttia eli seitsemän henkilöä, on vastannut, ettei pidä lai- tetta jatkuvasti mukanaan – tässäkin on otettava huomioon ansiotyön tuomat rajoitukset. On mahdollista, että tämän vastauksen valinneet vastaajat ovat ajatellut kysymystä työpäivän tai esimerkiksi matkan näkökulmasta, jolloin vastaukseksi on valikoitunut ”Ei”.
Kolme vastaajaa pitää hakulaitetta sammutettuna, eli he eivät saa tietoa hälytyksestä haku- laitteen kautta. Tällöin hälytysviestin saaminen on käytännössä GSM-tekstiviestin varassa. Syytä sammutettuun hakulaitteeseen ei tässä kyselyssä selvitetty, mutta voitaisiin pohtia, onko hakulaite mahdollisesti rikkoutunut, minkä takia se on sammutettuna, vai kokeeko ha- kulaitteen haltija sen hyödyttämäksi, jolloin se pidetään sammutettuna.
Vastausten perusteella voidaan tehdä johtopäätös POCSAG-hakulaitteen hyödyllisyydestä. Lähes kaikki hakulaitteen haltijat pitävät laitetta mukanaan tai pitävät sitä kotona paikassa, josta sen kuulee. Kuten edellä on todettu, on olemassa rajoitteita, jolloin hälytystehtävälle ei voi osallistua, ja jolloin hakulaitetta ei ole järkevää pitää mukanaan. Hyödyllisyyden väitettä tukee sopimushenkilöstön kokemukset POCSAG-hakulaitteen luotettavuudesta. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan sen luotettavuutta asteikolla 1–10. Vastaukset on esitetty kuvassa 9.
Kuva 9. POCSAG-hakulaitteen luotettavuus numeroasteikolla
Jopa 76 vastaajaa on asettanut luotettavuuden arvosanan välille 8 ja 10. Vastausten perus- teella POCSAG-hakulaitteen toiminnan luotettavuus on korkealla, mikä myötävaikuttanee siihen, että laitetta kannetaan mukana tai pidetään paikassa, josta sen kuulee. Olisi mielen- kiintoista tietää, ovatko arvosanojen 3 ja 4 antaneet henkilöt ne samat henkilöt, jotka ovat sammuttaneet laitteen tai eivät pidä sitä mukanaan – mikäli näin on, olisi mahdollista tutkia, mitä sellaisia haasteita hakulaitteen toiminnassa on, jotka aiheuttavat sen, ettei laitetta pidetä päällä.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia ottamaan kantaa siihen, onko POCSAG- sekä GSM-hälytys- ten välillä ollut viiveitä ja onko hälytysviestejä jäänyt saamatta joko hakulaitteeseen tai hen- kilökohtaiseen matkapuhelimeen.
Jopa 41 vastaajaa 88:sta eli 46,6 % oli jossain vaiheessa törmännyt siihen, että POCSAG- hakulaite antoi hälytyksen, mutta matkapuhelimeen ei tullut viestiä jonkin häiriön tai katve- alueen vuoksi. Tiedossa ei ole, onko kyseessä ollut paikallinen matkapuhelinverkon häiriö- tilanne vai valtakunnallinen, tietyn operaattorin häiriö matkapuhelinverkossa. Todettakoon
kuitenkin, että merkittävä osa vastaajista on kokenut tilanteen, jossa varmistava hälytysjär- jestelmä – eli POCSAG-hakulaite – on antanut hälytyksen, mutta GSM-verkossa toimiva matkapuhelin ei.
Lisäksi kyselyssä pyrittiin selvittämään, onko viimeisen vuoden aikana näiden kahden häly- tysjärjestelmän välillä ollut viiveitä hälytysviesteissä. 43,2 % eli 38 vastaajaa 88:sta vastasi huomanneensa viiveitä järjestelmien välillä. Kyselyssä otettiin huomioon viiveet, jotka oli- vat viisi sekuntia tai yli. Mikäli viive oli alle viisi sekuntia, pyydettiin vastaajaa valitsemaan vaihtoehto ”Ei”.
Kuva 10. Viiveet hälytysviesteissä viimeisen vuoden aikana
Viimeisen vuoden aikana havaitut viiveet haluttiin selvittää siksi, että ERICA- hälytysjär- jestelmä on ollut Vaasan hätäkeskusalueella, johon myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos kuuluu, käytössä noin vuoden tätä kirjoittaessa. Kuvassa 10 on ympy- räkaaviolla esitetty tulokset viivekysymyksestä.
Mikäli henkilö vastasi viivekysymykseen ”Kyllä”, ohjasi kysely hänet vastaamaan viiveen pituuteen. Vastauksien mukaan GSM-hälytysviestit ovat saapuneet huomattavasti suurem- malla prosentilla myöhemmin kuin POCSAG-hälytysviestit. Hakulaitteet hälyttävät pää- sääntöisesti nopeammin verrattuna henkilökohtaiseen matkapuhelimeen. Suurista viiveistä ei kuitenkaan ole kyse, mutta jo minuuttikin voi olla kohtalokas, mikäli kyseessä on ihmisen pelastaminen palavasta rakennuksesta tai elvytyksen aloittaminen. Kuvassa 11 on esitetty tarkemmin vastaukset kysymykseen viiveistä.
Kuva 11. Hälytysjärjestelmien väliset viiveet
Kuten kuvasta 11 voi huomata, jopa 79 % vastaajista on huomannut GSM-hälytysviestien olevan jäljessä verrattaessa POCSAG-hälytysviesteihin. Valtaosa, 57,9 %, GSM-hälytys- viestien viiveistä on kuitenkin ajoittunut viiden ja kolmenkymmenen sekunnin väliin.
Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka monta GSM-hälytysviestiä on jäänyt saamatta. Osioon osallistui kaikki vastaajat riippumatta siitä, onko vastaajalla POCSAG-hakulaitetta tai ei. Vastaaja ohjattiin vastaamaan kyseiseen kysymykseen, mikäli hän oli viimeisen vuo- den aikana havainnut, ettei hälytysviesti ollut tullut matkapuhelimeensa.
Kuva 12. Perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrät
Yhteensä 36 henkilöä 95:stä vastasi huomanneensa GSM-hälytysviestin jääneen saapumatta matkapuhelimeensa. Vastaajista 77,8 % eli 28 henkilöä oli havainnut perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrän olevan vähintään yksi ja maksimissaan kolme. Seitsemän hen- kilöä oli havainnut perille saapumattomien hälytysviestien määrän olevan vähintään neljä, mutta enintään kuusi. Yksi henkilö oli jäänyt paitsi vähintään kymmenestä hälytysviestistä.
Tarkempaa tietoa siitä, miksi yksi henkilö oli jäänyt paitsi vähintään kymmenestä hälytys- viestistä, ei ole. On mahdollista, että vastaajan puhelinnumeroa ei ole lisätty niin sanotulle hälytyslistalle. On epätodennäköistä, että henkilön matkapuhelin on ollut jokaisella kerralla katvealueella tai mobiiliverkossa on ollut häiriöitä hälytysviestin saapuessa.
Tämän kappaleen alussa on mainittu 41 henkilön huomanneen GSM-hälytysviestin jääneen saapumatta, kun vastaajaa pyydettiin vertailemaan POCSAG-hälytysjärjestelmän ja GSM- hälytysjärjestelmän viestien perille saapumista. Edellä mainittuun kohtaan vastasivat vain henkilöt, joilla on POCSAG-hakulaite, toisin sanoen 88 henkilöä kyselyyn osallistujista. Ristiriidan asiaan tekee se, että osioon, johon vastasivat kaikki kyselyyn osallistujat, eli 95 henkilöä, vain 36 oli huomannut GSM-hälytysviesteissä olleen haasteita perille saapumi- sessa.
6.4 Kehitysehdotukset sopimushenkilöstön näkökulmasta
Kyselyn lopussa annettiin vastaajalle mahdollisuus kertoa näkemyksensä siitä, kuinka häly- tysjärjestelmää tulisi kehittää. Vastauksista neljä kappaletta oli tyhjiä vastauksia, tekstikent- tään oli kirjoitettu kysymysmerkki tai viiva. Täten vastaajamääräksi viimeiseen kysymyk- seen muodostui 91.
Kymmenen vastaajaa ei osannut sanoa mielipidettä siitä, kuinka järjestelmää tulisi kehittää. Kolmentoista vastaajan mielestä nykyinen järjestelmä on hyvä ja se toimii kuten sen pitää- kin. Moni vastaaja, jopa kaksikymmentäyksi oli kirjoittanut kehitysehdotukseksi jonkin ta- van, jolla hälytyksen voisi kuitata vastaanotetuksi. Toisin sanoen kuittaamalla ”kyllä” tehtä- välle välittyisi siitä tieto esimerkiksi ryhmänjohtajalle sekä päivystävälle palomestarille. Tällä tapaa tieto tehtävälle saapuvista sopimushenkilöistä olisi heti tiedossa, mikä taas edes- auttaisi resurssien jakamista ja lisäresurssien mahdollista hälyttämistä.
Näiden kahdenkymmenenyhden vastaajan joukossa oli myös kommentteja siitä, kuinka esi- merkiksi älypuhelimelle tehdyllä sovelluksella voisi hoitaa kuittauksen. Sovellukseen voisi etukäteen määritellä henkilön pätevyydet, kuten esimerkiksi savusukeltajan ja pintapelasta- jan pätevyyden, jolloin sovelluksesta näkisi, kuinka monta tietyn pätevyyden henkilöä on tulossa tehtävälle.
Tällä hetkellä GSM-hälytysviesti sisältää numerosarjan, joka viittaa onnettomuustyyppiin. Aiemmin viesti sisälsi numerosarjan lisäksi onnettomuustyypin kirjaimin, mikä osaltaan hel- potti hälytyksen tulkintaa, kun viestistä pystyi suoraan lukemaan, mikä hälytys on kyseessä. Lisäksi kohteen osoite on poistettu GSM-hälytysviestistä - se lähetetään vain viranomais- verkossa toimiviin laitteisiin. Neljätoista vastaajaa toivoi parannuksena osoitetietojen ja/tai onnettomuustyypin nimeä takaisin GSM-hälytysviesteihin.
Yhdeksän vastaajaa oli kirjoittanut POCSAG-hakulaitteen saatavuuteen tai kehittämiseen liittyen ehdotuksia. POCSAG-hakulaitteita on rajallinen määrä, niitä ei voida luovuttaa jo- kaiselle sopimushenkilölle, vaikkakin se olisi hyvä ja osaltaan tarpeellista. Näiden vastaajien mielestä pelkkä GSM-hälytysviesti hukkuu useasti viestijoukkoon, sitä ei näe ajoissa, tai sitä ei kuule. On totta, että pelkkä viesti voi olla haasteellista havaita sen tullessa, varsinkin jos puhelin on äänettömällä tai paikassa, josta sitä ei heti huomaa.
Vastauksista voidaan todeta hälytysviestin huomaamiseen ja resurssien määrän tietämiseen toivottavan parannusta. POCSAG-hakulaite on ollut mainio lisä GSM-hälytysviestin rin- nalle, sillä hakulaitteen antaman äänimerkin kuulee, vaikka tekstiviesti jäisi huomaamatta.
Vastausten perusteella lähes jokaisella on käytössä älypuhelin, ja kehitysehdotuksien mu- kaan älypuhelinsovellus voisi olla seuraava kehitysaskel hälyttämisessä. Sovelluksen avulla voitaisiin saada reaaliaikainen tieto siitä, kuinka monta henkilöä on tulossa tehtävälle ja hen- kilön kelpoisuus, esimerkiksi savusukeltaja tai pintapelastaja. Sovellukseen voisi olla mah- dollista lisätä myös paikannusominaisuus, jolla näkisi, kuinka kauan henkilöllä kestää tulla asemalle.
Nykyajan älypuhelimet suurilta osin paikantavat lähes reaaliajassa sijaintia, jonka avulla so- vellus voisi laskea nykyisestä sijainnista minuuttimäärän paloasemalle. On kuitenkin huo- mioitava, että tietoturva sovelluksessa tulisi olla soveltuva pelastuslaitoksen käyttöön, ja ettei se saisi vaarantaa yksilön tietosuojaa. Lisäksi on pohdittava sitä, haluaako käyttäjä luo- vuttaa sijaintitietonsa sovelluksen käyttöön. Vaikkakin usea tämänhetkisistä sovelluksista seuraa käyttäjänsä paikkatietoa, joka näkyy esimerkiksi siten, että käyttäjä voi halutessaan avata kartalle nykyisen sijaintinsa, ei sijaintitiedon jakamisen halukkuutta voida pitää auto- maationa.
6.5 Hakulaitteen tarpeellisuus
Kyselyn perusteella voidaan tehdä johtopäätös varmentavan järjestelmän tarpeellisuudesta. POCSAG-hälytysjärjestelmän antama hälytysviesti ei huku puhelimen viestijoukkoon, ja vaikka puhelimen viestiääntä ei kuule, antaa hakulaite äänimerkin hälytysviestin lisäksi. Li- säksi tarpeellisuutta puoltaa myös se, että lähes puolet vastaajista oli huomannut varmenta- van järjestelmän antaneen hälytyksen, mutta GSM-hälytysviesti ei ollut tullut matkapuheli- meen. Lisäksi järjestelmien väliset viiveet kertovat POCSAG-hakulaitteen antavan hälytyk- sen nopeammin kuin GSM-tekstiviesti, sillä 79 % vastaajista oli huomannut hakulaitteen olevan pääsääntöisesti nopeampi. Mistään suurista viiveistä ei kuitenkaan ole kyse, kuten kuvasta 11 voi huomata, mutta mitä nopeammin palokunta saa hälytyksen, sitä nopeammin se on onnettomuuspaikalla.
Pelastustoimen hälytysjärjestelmät sekä kommunikointijärjestelmät ovat käytännössä pysy- neet samana 2000-luvun alusta, kun VIRVE-verkko otettiin käyttöön. Erinäisiä päivityksiä on tehty järjestelmän sisällä, mutta täysin uutta järjestelmää ei olla otettu käyttöön. Tarkas- teltaessa maailman menoa on kehitys valtavaa lähes jokaisella osa-alueella, minkä vuoksi olen pohtinut useasti, miksi pelastustoimen tietotekniset järjestelmät ovat ikään kuin jääty- neet paikoilleen. On kuitenkin lähes sanomattakin selvää, että niin pelastustoimella kuin muillakin viranomaisilla on oltava käytössään järjestelmät, jotka kestävät toiminnasta aiheu- tuvia rasituksia kuten esimerkiksi savusukelluksessa kuumuutta ja vesisateessa kosteutta.
Puhuttaessa viranomaisverkosta on fyysisen rasituksen kestävyys vain yksi osa kokonai- suutta. Tietoturva ja järjestelmän toimivuuden luotettavuus ovat kriittisen tärkeitä kokonai- suuksia, jotta voi olla turvallinen viranomaisverkko. Arkaluonteista tietoa liikkuu päivittäin viranomaisverkossa niin hälytysten kuin kommunikoinninkin osalta.
Auttamisketjussa voidaan katsoa hätäkeskuksen olevan ensimmäinen lenkki. Hätäpuhelussa hätäkeskuspäivystäjä vastaanottaa tiedot onnettomuudesta ilmoittajalta ja välittää tehtävän tämän jälkeen oikealle viranomaiselle. Opinnäytetyössäni valitsin sopimuspalokunnat koh- deryhmäksi siitä syystä, että hälytykset toimitetaan niille teknisesti eri reittiä pitkin kuin va- kituisille palokunnille. Lisäksi sopimuspalokuntalaisten näkemyksiä kyseisten järjestelmien (POCSAG sekä GSM-hälytysviesti) luotettavuudesta ja toiminnasta ei olla aiemmin tutkittu Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella.
Prosessina opinnäytetyö on osaltani ollut suhteellisen pitkä. Aiheen löin lukkoon vuoden 2019 loppupuoliskolla, jolloin aloitin myös suunnittelemaan teoreettista viitekehystä. Pitkä aikajänne oli tietoinen valinta, sillä tein opinnäytetyötäni muiden kurssien ohella – ajatuk- sena pikkuhiljaa saattaa myös opinnäytetyö maaliin.
7.1 Hälytysjärjestelmien tulevaisuus
Pelastustoimi, kuten myös muut turvallisuusviranomaiset on viime vuosina ollut tietotekni- sen uudistuksen kohteena. ERICA-hätäkeskusjärjestelmä suunniteltiin otettavan käyttöön vuonna 2018, minkä lisäksi viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä, KEJO, hieman ERI- CAn jälkeen. Näiden järjestelmien myötä pyritään parantamaan viranomaisten yhteistyötä
sekä helpottamaan viranomaisten päivittäistä työskentelyä. (HE 311/2018, 2.) Tällä hetkellä ERICA-hätäkeskusjärjestelmä on valtakunnallisesti käytössä maamme hätäkeskuksissa, mutta KEJO odottaa vielä vuoroaan.
KEJO sekä ERICA ovat askel oikeaan suuntaan digitalisoitumisessa. Niiden avulla viran- omaisyhteistyö paranee ja oikean avun saanti nopeutuu. Erillisverkkojen julkaiseman artik- kelin (Erica vastaa, kun hätä on suurin 2020) mukaan ERICAn avulla jokainen kansalainen saa yhdenmukaista palvelua soittaessaan hätäkeskukseen, sillä päivystäjät esittävät samat kysymykset riippumatta siitä, mihin hätäkeskukseen puhelu ohjautuu. Aiemmin riskinarvion teki hätäkeskuspäivystäjä erillisellä järjestelmällä, mikä aiheutti tulkinnan varaa riskinar- viota tehdessä.
Palveluiden yhdenmukaistaminen sekä osaltaan myös yhteistyön helpottaminen ovat olleet yllä mainittujen järjestelmien yksi ohjaava tekijä – unohtamatta tietoturvaa. Pelastustoi- messa sopimuspalokuntien hälyttäminen tapahtuu pääsääntöisesti GSM-tekstiviestillä ja va- rahälytysjärjestelmien/rinnalla toimivien hälytysjärjestelmien kirjo on suhteellisen laaja. Va- rahälytysjärjestelmät toimivat suhteellisen hyvin nykymuodossaan, niiden osalta ei ole tar- peellista tehdä suuria muutoksia. Niiden ehdoton etu on matalan taajuuden hyödyntäminen, jolla saadaan signaali tunkeutumaan paremmin maastoesteiden ja rakennusten seinien läpi. Lisäksi matala taajuus kantaa pidemmälle, tukiasemaverkoston ei tarvitse olla niin laaja kuin esimerkiksi korkean taajuuden omaavalla 4G-verkolla. Kuitenkin niiden olemassaoloa on vaalittava, sillä palokunnan hälyttäminen ei voi olla pelkästään yhden järjestelmän varassa.
Pelastusopiston järjestämän sopimuspalokuntien päällikkökurssin osallistuneiden kesken käytiin keskustelua sopimuspalokuntien hälytysjärjestelmistä. Keskustelusta kävi ilmi, että muutama sopimuspalokunta on ottanut käyttöön itse luomansa sovelluksen, johon ilmoittau- dutaan hälytyksen tullessa ja jossa ryhmänjohtaja näkee, kuinka monta henkilöä on tulossa tehtävälle. Lisäksi toinen näistä itse luoduista sovelluksista näyttää henkilöiden pätevyyden, kuten savusukeltaja, C-kortillinen henkilö sekä omaako henkilö ryhmänjohtajan pätevyyden. (Pelastusopisto 2021.)
Kuten kyselyn vastauksista tuli ilmi, on Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastus- laitoksen sopimushenkilöstön mielestä mobiilisovellus seuraava askel kehityksessä. Mitään yleistystä kyselyn perusteella ei voida tehdä, mutta kuten edellä olevasta kappaleesta voi- daan nähdä, on pieniä askelia digitalisoitumisen suuntaan tehty muissa sopimuspalokun- nissa. Uskon trendin olevan sen, että moni sopimuspalokunta, kuten pelastuslaitoskin, haluaa ottaa käyttöön uusia hälytysjärjestelmiä, joista jokainen pelastustoimintaan osallistuva hen- kilö hyötyy.
KEJO sekä ERICA ovat valtakunnallisesti käytössä – tai tulossa käyttöön valtakunnallisesti. Olisi luonteva jatkumo luoda myös koko valtakunnan kattava sovellus älypuhelimelle sopi- mushenkilöstön hälyttämistä varten. Teknologiassa piilee valtava potentiaali, ja sitä tulisi voida hyödyntää myös pelastustoimessa entistä paremmin. Tietoturvan näkökulmasta voi olla haastavaa saada kaupallinen älypuhelinsovellus keskustelemaan esimerkiksi KEJOn kanssa, sillä KEJO toimii eri verkossa kuin sopimushenkilöstön älypuhelin.
Mikäli nämä kaksi saataisiin kommunikoimaan keskenään, voitaisiin esimerkiksi luoda so- vellus, johon hälytyksen tullessa ilmoittaudutaan ja jossa se lähettäisi tiedon asemalle tule- vista resursseista pelastustoiminnan johtajalle KEJO:n välityksellä. Tällöin pelastustoimin- nan johtaja voisi jo ennen sopimuspalokunnan yksikön liikkeelle lähtöä nähdä hälytykselle tulevan henkilöstön suorituskyvyn suhteessa tehtävään ja arvioida etupainotteisesti lisähäly- tyksien tarpeesta.
Puheliikenne on yleensä hälytystehtävän alussa varsin vilkasta, ja tietoteknisten laitteiden avulla voitaisiin vähentää puheliikennettä sekä samalla karsia pois niin sanottuja turhia kut- suja. Mikäli pelastustoiminnan johtaja saisi tiedon henkilöstön suorituskyvystä näytöllensä, ei sitä tarvitsisi erikseen kysyä ja toisaalta se ei enää olisi oman muistin tai paperilapun va- rassa, vaan se näkyisi näytöllä koko tehtävän ajan. Lisäksi se nopeuttaisi päätöksentekoa ja osaltaan edesauttaisi nopeampaa toimintaa onnettomuuskohteessa, kun jo yksikön lähtiessä matkalle voidaan sille antaa tehtäväksi valmistautua tiettyyn tehtävään. Samalla yksikössä olevat henkilöt voisivat valmistautua tehtävään ja kerrata esimerkiksi mukaan tarvittavat työkalut sekä jokaisen roolin.
Kuten todettua, on erilaiset älylaitteet sekä -sovellukset tulossa myös pelastustoimeen. Äly- laitteet eivät ole pelkästään itse pelastustoimintaa varten, vaan myös onnettomuuksien eh- käisyn työkaluina ja apuvälineinä. Suunnittelija Xxxxx Xxxxxxx (25.2.2021) kertoi puhelin- haastattelussa mielenkiintoisen ajatuksen pelastustoimen digitalisaatiomahdollisuudesta. IoT eli esineiden internet on Xxxxxxx mukaan yksi mahdollinen ja jopa realistinen ajatus pelastustoimen teknologisoitumisessa.
Yksi konkreettinen asia voisi olla paloasemalla oleva näyttöpääte, johon hälytyksen tullessa ilmestyy tehtävälle tulevien ihmisten nimet sekä suorituskyky, kuten pintapelastaja tai savu- sukeltaja. Sopimushenkilöillä olisi käytössään valtakunnallinen sovellus, jonka kautta he il- moittavat mahdollisuutensa osallistua hälytykselle, ja se kommunikoisi suoraan paloase- malla olevan näytön taustasovelluksen kanssa. Lisäksi taustasovelluksessa olisi älyllinen toi- minto, joka tekisi sen, että se huomioisi tehtäväluokan, ilmoittautuneiden henkilöiden päte- vyydet sekä vuosiharjoitusmäärät ja loisi automaattisesti ehdotuksen komennusluettelosta. Kuitenkaan komennusluetteloa ei noudatettaisi sokeasti, vaan ryhmänjohtaja päättää henki- löiden paikat yksikössä, mutta käytössä olevien resurssien pohjalta näyttöön muodostuisi pätevyyksiltään ja harjoitusmääriltään osaavin ryhmä yksikköön. Tehtävän päädyttyä, kun ajoneuvo asetetaan ”asemalla”-tilaan, nollaantuu älytaulun komennusluettelo ja uuden teh- tävän tullessa se luo tehtävätyypin mukaan uuden ehdotuksen. (Suunnittelija Xxxxx Xxxxxxx 25.2.2021.)
Puhuttaessa älylaitteista on keskusteluun otettava mukaan tietoturva, varsinkin kun kyse on viranomaisten käyttämistä laitteista. Valtakunnallinen hälytyssovellus tuo tiettyjä haasteita tietoturvan näkökulmasta, sillä sitä todennäköisesti käytettäisiin henkilökohtaisella matka- puhelimella, joka on yhteydessä kaupalliseen mobiiliverkkoon. Tietoturvan asettamat vaati- mukset pitäisi voida toteuttaa esimerkiksi salatulla yhteydellä siten, että hälytyksen tullessa hälytys välitetään salattua reittiä pitkin sopimushenkilöstön matkapuhelimeen. Lisäksi so- velluksen tiedot pidettäisiin palvelimella, eli niitä ei tallennettaisi matkapuhelimeen. Kadon- neen matkapuhelimen hälytyssovelluksen tilin jäädytyksen voisi tällöin tehdä etänä pääkäyt- täjä, jolloin kadonneeseen puhelimeen ei tule hälytyksiä tai herätteitä sovelluksesta. (Suun- nittelija Xxxxx Xxxxxxx 25.2.2021.)
Hälytykselle saapuvien resurssien seuranta on alkuvaiheessa tärkeää. Sovellukseen voitai- siin luoda toiminto, joka antaa herätteen päivystävälle palomestarille tai tilannekeskukselle,
jos esimerkiksi viidessä minuutissa ilmoittautumisia tehtävälle on alle tietyn raja-arvon. Täl- löin voitaisiin reagoida tilanteeseen hälyttämällä lisäresursseja, kuten toinen sammutusyk- sikkö tai säiliöauto toisesta palokunnasta. Sovelluksen potentiaalia voitaisiin hälyttämisen lisäksi hyödyntää kommunikointiin. Viestintämahdollisuus voitaisiin luoda sovellukseen ja tilannekeskus tai päivystävä palomestari voisi lähettää viestin esimerkiksi tulevasta myrs- kystä ja pyytää sopimushenkilöstöä varautumaan siihen miehittämällä paloasema tai käydä koekäyttämässä sahat sekä muut myrskypuiden raivaamiseen tarvittava kalusto. Sovellusta voitaisiin hyödyntää myös etäjohtamisessa siten, että ryhmänjohtajan puhelimesta olisi mah- dollista lähettää kuvia, videoita tai soittaa videopuheluita päivystävälle palomestarille, jol- loin hän saisi paremman tilannekuvan tilannepaikalta, ja jolloin hän ei olisi pelkästään pu- heen varassa. Lisäksi päivystävä palomestari voisi jakaa kuvat palontutkijoille, jolloin tut- kintamateriaali olisi laajempi, sillä heillä olisi käytössään kuvat siitä hetkestä, kun ensim- mäinen yksikkö saapui kohteeseen. Kuvien ja videoitten osalta voitaisiin myös luoda väylä KEJO-näytölle siten, että lähetetyt kuvat sekä videot liitettäisiin automaattisesti kyseessä olevaan tehtävään. Tämän toiminnon avulla päivystävä palomestari voisi avata KEJOsta ky- seisen tehtävän ja nähdä liitetyt mediat. Toiminto korostuisi erityisesti tilanteissa, joissa on useampi päällekkäinen tehtävä, jolloin sekaannuksen mahdollisuus pienentyisi huomatta- vasti, kun tehtävään kuuluva kuva näkyy pelkästään avaamalla tietty tehtävä KEJOsta. (Suunnittelija Xxxxx Xxxxxxx 25.2.2021.)
Oinosen ajatuksiin on helppo samaistua. Tietotekniikka antaa mahdollisuuden parantaa pe- lastuslaitoksen toimintaa sen kaikilla osa-alueilla. Kuitenkin on otettava huomioon se, että eri laitteiden ja sovellusten kouluttamiseen henkilöstölle vie aikaa, jolloin digiloikka ei vält- tämättä ole loikka, vaan pienin askelin tapahtuva muutos, joka tietyn ajan päästä näyttää loikalta. Tietoteknisten laitteiden tarkoituksena ei ole lisätä työkuormaa tai hankaloittaa toi- mintaa. Tämän ajatuksen mukana pitäminen tarkoittaa sitä, että kehitystyössä pitäisi olla mukana myös varsinaiset loppukäyttäjät. Muutos vie aikaa, minkä vuoksi ei ole realistista ajatella, että henkilöstö kykenee käyttämään uusia sovelluksia heti niiden tullessa. Kuitenkin kuukausien saatossa sovellukset ja laitteet integroituvat osaksi arkipäivää ja niiden varsinai- nen hyöty voidaan mitata vasta siinä kohtaa, kun henkilöstö ei koe niitä taakaksi, vaan voi- mavaraksi.
Opinnäytetyölle asetin yhden laajahkon päätavoitteen: saada selville Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokuntalaisten näkemys nykyisten hälytysjärjestelmien luotettavuudesta, tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. Päätavoitteeseen sisältyi myös kehitysaskel, joka tarkoittaa sitä, että sopimuspalokuntalaiset saivat kertoa omat näkemyksensä siitä, kuinka hälytysjärjestelmää voisi kehittää.
Mielestäni saavutin tavoitteeni suhteellisen hyvin. Harmittamaan jäi kyselytutkimuksen vas- tausprosentti, sillä olin itse toivonut sen olevan korkeampi, jotta olisin saanut opinnäytetyö- höni laajemman otannan hälytysjärjestelmien toimivuudesta ja kehityssuunnasta. Pidän tär- keänä sitä, että mahdollisimman monen ääni tulee kuulluksi ja eri mielipiteet huomioidaan. Niistä voidaan sitten koota parhaat ideat ja jatkojalostaa kestäviä ratkaisuja.
7.3 Käytettävyys ja hyödyntäminen
Tässä opinnäytetyössä on keskitytty Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslai- toksen sopimushenkilöstön näkökulmaan hälytysviestien toimivuudesta ja luotettavuudesta. Opinnäytetyö ei varsinaisesti ole hyödynnettävissä maanlaajuisesti sellaisenaan, mutta so- veltuvin osin sitä voidaan hyödyntää, kuten esimerkiksi luomalla samankaltaisen kyselyn muiden pelastuslaitosten sopimushenkilöille.
Digitalisoituvassa maailmassa on tärkeää, että myös pelastustoimi seuraa yleistä kehitystä. Modernien laitteiden hyödyntäminen hälyttämisessä on järkevää, jos laitteet edesauttavat avun saamista onnettomuuskohteeseen. Jatkotutkimuksena voitaisiin luoda kysely jokaisen pelastuslaitoksen sopimushenkilöstölle nykyisten hälytysjärjestelmien toimivuudesta sekä kehitysehdotuksista.
Opinnäytetyö on työnä laaja, mutta samalla suppea. Tiedon määrä on valtava, ja siitä on osattava rajata työhön vain tietty osa ja samalla tulee luoda suhteellisen laaja kokonaisuus aiheesta. Koen oppineeni etsimään tietoa niin kirjoista kuin internetistä entistä paremmin ja
samalla luomaan vielä kriittisemmän tarkastelutavan luettuun tietoon. Opinnäytetyötä teh- dessäni vertailin eri kirjojen faktatietoa moneen eri lähteeseen, jotta varmistuin sen oikeu- dellisuudesta. Teknologia aiheena on kiehtonut itseäni pitkään, ja opinnäytetyötä tehdessäni se on avautunut itselleni uudella tavalla – monimutkaisuus tuntuu lisääntyvän, mitä syvem- mälle sen saloihin sukeltaa.
Kyselytutkimus opinnäytetyön laajuudessa oli itselleni uusi tuttavuus. Kysymysten asettelun tärkeys avautui uudella tavalla tehdessäni kyselyä. Tulkintatapoja on monia, ja minulle loo- giselta tuntuva kysymysasettelu voi toiselle kääntyä päinvastaiseksi. Koen kuitenkin onnis- tuneeni kyselypatteriston luomisessa, sillä vastaukset näyttävät loogisilta vaikkakin tiettyjä eriäväisyyksiä on havaittavissa muutamassa kohdassa.
Opinnäytetyöprosessin aikana törmäsin muutaman kerran haasteisiin, ja on ollut ilo huo- mata, kuinka kysymällä kokeneilta henkilöiltä neuvoa ovat solmut avautuneet. Keskustele- malla muiden ihmisten kanssa tulee esille uusia näkökulmia, joita itse ei ole edes osannut ajatella. Välttämättä suoria vastauksia kysymyksiin ei tule, mutta ajatusten kanssa palloile- minen johtaa siihen, että omat ajatukset johtavat uusille urille.
Xxxxxxxx, J. ja Xxxxxxxx, X. 1999. Pelastushallinnon viestiliikenne. Tammer-Paino Oy. Tam- pere.
Xxxxxxx, X. 2014. Pelastustoimen henkilöhakujärjestelmät. Opinnäytetyö, AMK. Savonia ammattikorkeakoulu. Kuopio. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/73947/Alander_Juha.pdf?sequence=1. 27.10.2020.
Boundless Physics; The Electromagnetic Spectrum. www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxx.xx- xxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxx-xxxxxxx/xxxxxxx/xxx-xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx/. 2.11.2020.
CTIF-verkkosivut. N.d. Www-dokumentti. xxx.xxxx.xx. 13.11.2020.
Erillisverkot, uutiset 2016. www-sivusto. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx- virve-on-ainutlaatuinen-menestystarina/. 27.10.2020.
Erillisverkot 2020. Erica vastaa, kun hätä on suurin. www-sivusto. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx- xxx.xx/xxxxx-xxxxxx-xxx-xxxx-xx-xxxxxx/?xxxx_xxxxx00000000000000. 10.2.2021.
European Telecommunications Standards Institute 2010. Terrestrial Trunked Radio (TETRA); Voice plus Data (V+D); Part 15: TETRA frequency bands, duplex spacings and channel numbering. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxx.xxx/xx- liver/etsi_ts/100300_100399/10039215/01.04.01_60/ts_10039215v010401p.pdf. 8.11.2020
Finavia matkustajamäärät lentoasemittain 1998–2019. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxx- xxx.xx/xx/xxxxxx-xxxxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx. 4.1.2021.
Xxxxx Xxxxx, 1998–2020. The Physics Hypertextbook. www-dokumentti. www.phys- xxx.xxxx. 2.11.2020.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta 311/2018. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxx/xx/0000/00000000. 10.2.2021.
Xxxxxxxxx, K., Xxxxxxx, T. & Xxxxxxxx, X. 2005. VIRVE-RADIO – Tetra viranomaiskäy- tössä. Xxxxx Xxxxx Oy. Helsinki.
Kokkola Industrial Park – KIP. 2020. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxx/xxxxxx- esittely.html. 3.11.2020
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös 2018. www- dokumentti. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xx_XX/xxxxxxxxxxxxxx/. 4.1.2021.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen POCSAG-ohje 2015.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen VHF-ohje 2011.
Laki hätäkeskustoiminnasta 692/2010
Pelastuslaki 379/2011
Pelastusopisto Moodle-materiaali 2021. www-dokumentti. xxx.xxxxxx.xxxxx.xx. 15.3.2021.
Pelastustoimen henkilöstön hälyttämisjärjestelmän kehittäminen 2006. Sisäasiainministe- riön julkaisuja 47/2006. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxx- ment/read/25415142/pelastustoimen-henkiloston-halyttamisjarjestelman-poliisi.
31.12.2020.
Pelastustoimen VIRVE-viestiohje 2011. Sisäasiainministeriön julkaisuja 24/2011. www- dokumentti. xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/00000. 25.10.2020
Pelastustoimi, www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx. 17.12.2020.
Pelastustoiminnan käsitteitä. 2016. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston julkaisu 3/2016. www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxx. 17.3.2021.
POCSAG Overview, Raveon. N.d. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxx- xxx.xxx/xxxxxxx/XX000(XXXXXX).xxx. 30.10.2020.
Xxxx Xxxxx. Understanding The Electromagnetic Spectrum, 2018. www-dokumentti. xxxxx://xxxxxxxx.xxx/0000/00/00/xxx-xxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxx/. 3.11.2020.
YLLI-esite. N.d. Elektro-Arola. www-dokumentti. xxxxx://xxx.xxxxxxx-xxxxx.xx/xxxx.xxxx. 13.11.2020
Liite 1: Kyselypatteriston kysymykset
1. Minkä asemapaikan henkilöstöön kuulut?
2. Etäisyys linnuntietä pitkin kotoasi paloasemalle
3. Onko sinulla käytössä POCSAG-hakulaite?
Mikäli henkilö vastasi 3. kysymykseen ”kyllä” ohjattiin hänet vastaamaan seuraaviin kysy- myksiin:
• Kannatko POCSAG-laitetta jatkuvasti mukana?
• Asteikolla 1–10, kuinka luotettavasti mielestäsi POCSAG toimii?
• Onko tullut vastaan tilannetta, jossa POCSAG on antanut hälytyksen, mutta puhelin ei ole puhelinverkon heikkouden, häiriön tai muun vian vuoksi?
• Onko hälytysviesteissä ollut viivettä viimeisen vuoden aikana verrattaessa POCSAG:a ja GSM-viestiä?
Mikäli henkilö vastasi havainneensa viiveen, ohjattiin hänet vastaamaan seuraavaan kysy- mykseen:
• Arvioi viiveen pituus
4. Onko käytössäsi älypuhelin?
Mikäli henkilö vastasi, että hänellä on älypuhelin, ohjattiin hänet vastaamaan seuraaviin ky- symyksiin:
• Liikutko usein paikoissa, jossa puhelinverkon kuuluvuus on heikko tai olematon?
• Onko viimeisen vuoden aikana ollut tilannetta, jossa GSM-hälytysviestiä ei ole saa- punut?
Mikäli viimeisen vuoden aikana oli ollut tilanne, jossa GSM-hälytysviestiä ei ollut tullut, pyydettiin vastaajaa vastaamaan seuraavaan kysymykseen:
• Arvioi kuinka monta viestiä on jäänyt saapumatta
5. Xxxxx tapaa palokuntalaisten hälyttämistä voisi mielestäsi kehittää?