Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksen vakioehdot
12.12.2023
Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksen vakioehdot
1. Yleistä
1.1 Vakioehtojen nimi
Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksen vakioehdot.
1.2 Ehtojen voimassaoloaika
Vakioehdot ovat voimassa 12.12.2023 alkaen.
1.3 Vakioehtojen soveltamisala ja sovellettavat säädökset
Valtionavustusten myöntämisessä, käytössä ja valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001) ja tukijärjestelmäkohtaisia säädöksiä sekä kaikkia valtionviranomaisia velvoittavia yleisiä säännöksiä, erityisesti hallintolakia (434/2003).
Valtionavustuspäätös ja sen liitteet täydentävät toisiaan. Jos kyseiset asiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä (pienempinumeroinen on ensisijainen)
1) Valtionavustuspäätös ja sen yksilöidyt erityiset ehdot, 2) Valtionavustuspäätöksen liitteenä olevat vakioehdot, 3) Hyväksytty kustannusarvio, 4) Hyväksytty toteutussuunnitelma, 5) Valtionavustushakemus ja sen liitteet.
Nämä vakioehdot ovat osa valtionavustuksen myöntämistä koskevaa päätöstä.
1.4 Ehtojen ja rajoitusten noudattaminen
Valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa toiminnassaan valtionavustus- päätöksessä ja vakioehdoissa mainittuja ehtoja ja rajoituksia.
1.5 Valtionavustuspäätöksen ja avustusta koskevien tietojen julkisuus
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 1 §:n mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Asiakirjojen salassapitoperusteista säädetään julkisuuslain 24 §:ssä.
Julkista tietoa ovat esimerkiksi valtionavustuksen hakijan ja saajan nimi sekä haetun, myönnetyn ja maksetun valtionavustuksen euromäärät.
Valtionavustuslain 32 b §:n mukaan valtionapuviranomaisen tai lain nojalla muun valtionavustuksia myöntävän tulee toimittaa valtionavustustoiminnan vähimmäistiedot Valtiokonttorille valtionavustustoiminnan tietovarantoon tallennettaviksi. Toimitettavista tiedoista säädetään valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa (VNA 1394/2022).
1.6 Valtionavustuksen maksaminen
Valtionavustuksen maksamisen ehdot määritellään valtionavustuspäätöksessä.
Valtionavustuslain 12 §:n 4 momentin mukaan valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
1.7 Hankintamenettelyä koskevat ehdot
Avustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa hankintalainsäädäntöä (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016). Kaikki vähintään 60 000 euron (alv 0 %) suuruiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti, mikäli avustuksen saaja on saanut hankinnan tekemistä varten avustusta yli puolet hankinnan arvosta hankintalaissa tarkoitetulta hankintayksiköltä (maa- ja metsätalousministeriö). Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin hankintalain soveltamisen välttämiseksi. Tavara- tai palveluhankintaa ei saa liittää rakennusurakkaan eikä hankintoja saa yhdistellä keinotekoisesti hankintalain noudattamisen välttämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää julkisten hankintojen avoimuuden vuoksi, että kaikki vähintään 20 000 euroa (alv 0 %) ylittävät hankinnat kilpailutetaan pyytämällä tarjoukset tai selvittämällä muulla tavalla useammalta kuin yhdeltä tavaran- tai palveluntoimittajalta. Kilpailutukseen liittyvät asiakirjat dokumentoidaan ja ne on pyydettäessä toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle.
Valtionavustuksen saajan on kaikissa hankinnoissa varmistettava, että tarjoajaan tai sen edunsaajapiiriin ei kohdistu Euroopan unionin, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tai Suomen viranomaisten asettamia pakotteita tai varojen jäädyttämispäätöksiä. Tarjouspyynnöissä tämän voi toteuttaa lisäämällä tarjouspyyntöihin toimittajan vakuutus siitä, etteivät pakotteet koske sitä tai sen edunsaajapiiriä.
1.8 Muut yleisiin asioihin liittyvät ehdot
Valtionavustuksen saajan tulee huolehtia organisaationsa hyvästä hallintotavasta sekä riittävästä riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta.
2. Valtionavustuksen käytön yleiset lähtökohdat
2.1 Valtionavustuksen käytön seurannan järjestämisvelvollisuus
Valtionavustuspäätös on toimitettava tiedoksi kirjanpidosta vastaavalle. Valtionavustuksen saajan on perustettava kirjanpitoonsa muista toiminnoista erillinen kustannuspaikka avustettavan toiminnan talouden seuraamiseksi, jos avustus on myönnetty kohdennettuun osaan toiminnasta. Taloudella tarkoitetaan toiminnasta aiheutuneita kustannuksia, tuloja ja rahoitusta.
Valtionavustuksen saajan tulee huolehtia asianmukaisesta työajanseurannasta, jos se on tarpeen avustettavalle toiminnalle kohdennettavien palkkakustannusten luotettavaksi varmentamiseksi.
Valtionavustuksen saajan tulee säilyttää avustuksen käyttöä selventävät tositteet vähintään 10 vuoden ajan valtionavustuksen viimeisestä maksuerästä lukien.
Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus tai toiminnantarkastus, sen mukaan mitä tilintarkastuslaissa (1141/2015) ja yhdistyslaissa (503/1989) säädetään. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan tulee antamassaan lausunnossa mainita, onko valtionavustus käytetty valtionavustuspäätöksen ehtojen mukaisesti. Lisäksi ministeriö edellyttää, että kyseisessä lausunnossa mainitaan, ovatko maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustuksen käytöstä annetut tiedot yhtäpitävät yhteisön kirjanpidon kanssa.
2.2 Valtionavustuksen käyttö hyväksyttävään käyttötarkoitukseen
Valtionavustusta saa käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Avustuksen saajan tulee käyttää avustus valtionavustuspäätöksessä ja hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti siten, että rahoitetulle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan.
2.3 Valtionavustuksen edelleen välittämistä koskevat ehdot
Valtionavustusta voidaan siirtää, mikäli avustuksen siirto on sallittu avustuspäätöksessä. Valtionavustuksen saajan tulee tehdä ennen valtionavustuksen siirtämistä yksityisoikeudellinen sopimus valtionavustuksen lopullisen käyttäjän kanssa ja huolehtia, että valtionavustuksen lopullinen käyttäjä on tietoinen valtionavustuksen rahoituksen luonteesta.
Sopimuksen tulee sisältää seuraavat kohdat:
• maininta, että sopimus koskee valtionavustuksen siirtoa.
• edellytys, että lopullinen valtionavustuksen käyttäjä noudattaa tässä päätöksessä mainittuja ehtoja.
• maininta, että maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus tarkastaa lopullisen valtionavustuksen käyttäjän taloutta ja toimintaa.
• edellytys, että lopullinen valtionavustuksen käyttäjä palauttaa valtionavustuksen saajalle (esim. keskusjärjestölle) valtionavustuksen, jos ministeriö perii osan valtionavustuksesta takaisin sen vuoksi, ettei lopullinen valtionavustuksen käyttäjä ole noudattanut valtionavustuksen käyttöä koskevia sopimusehtoja.
• maininta sopimussakosta sopimusehtojen noudattamisen varmistamiseksi.
Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen siirretyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee osana valtionavustuksen käytön selvittämisvelvollisuuttaan selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen siirretyn avustuksen osalta.
Valtionavustuksen saajan ja siirron saajan välinen sopimus tulee pyydettäessä toimittaa tiedoksi valtionapuviranomaiselle.
2.4 Valtionavustuksen käyttöaikaa koskevat rajoitukset
Yleisavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä määriteltynä käyttöaikana.
2.5 Valtionavustuksella hankitun omaisuuden käyttöön liittyvät rajoitukset ja velvollisuudet
Avustuksen saajan on vakuutettava riittävällä ja asianmukaisella tavalla valtionavustuksella hankittu omaisuus.
2.6 Valtionavustuspäätöksessä mainittujen erityisten ehtojen muuttaminen
Maa- ja metsätalousministeriö voi avustuksen saajan hakemuksesta perustellusta syystä muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta ja -aikaa sekä ehtoja. Tätä koskeva kirjallinen hakemus on tehtävä ennen avustuspäätöksessä mainittua rahoitetun toiminnan päättymisajankohtaa siten, että päätös haetusta muutoksesta voidaan tehdä ennen mahdollisesti avustettavaan toimenpiteeseen ryhtymistä. Hakemuksen tulee sisältää tarkennettu suunnitelma sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, mikäli niihin tulee muutoksia. Hakemuksessa on mainittava avustuspäätöksen asianumero.
3. Avustettaviin kustannuksiin sekä tuloihin ja rahoitukseen liittyvät ehdot
3.1 Hyväksyttävät kustannukset
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustettavan toiminnan kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset. Avustuksen saaja voi hakea maksuun vain sellaisia kustannuksia, jotka ovat syntyneet avustuspäätöksessä määriteltynä rahoitettavan toiminnan toteutusaikana. Kustannusten tulee olla tosiasiallisesti maksettuja ja todennettavissa kirjanpidosta. Kustannuksina hyväksytään vain todellinen avustuksen saajan maksettavaksi jäävä osuus.
Hyväksyttävinä kustannuksina otetaan huomioon ne kustannukset, jotka kirjanpitolain (1336/1997) ja -asetuksen (1339/1997) sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava avustuksen käyttöajalle kuluksi. Jos avustusta käytetään irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan ja hankintamenot kirjataan taseeseen, voidaan hankintamenot ottaa kokonaan huomioon hyväksyttävinä kustannuksina. Ostetun irtaimen on oltava rahoitetun toiminnan toteuttamisen kannalta tarpeellinen kustannus.
Hyväksyttävinä palkkakustannuksina voidaan hyväksyä rahoitetun toiminnan toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet palkkakustannukset lakisääteisine sivukuluineen sekä lakiin taikka työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkat ovat siltä osin tukikelpoisia, kuin ne eivät ylitä kyseisen toimialan yleistä palkkatasoa. Lomapalkkavaraukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia, mikäli ne aiheutuvat rahoitetun toiminnan toteuttamisesta. Lakisääteiset työterveyskustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.
Mikäli avustuspäätös on tehty kokonaiskustannusmalliin perustuen, maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy avustuksen saajan hakemuksella esittämät henkilösivukulu- ja yleiskulukertoimet rahoitetun toiminnan toteuttamisajalle. Avustuksen saaja on hakemuksellaan osoittanut, että henkilösivukulu- ja yleiskustannuskertoimet on laskettu kirjanpidon pohjalta tavalla, joka täyttää laskentatoimen luotettavuuden vaatimukset ja avustuspäätöksellä on vahvistettu hyväksytyt kertoimet. Kokonaiskustannusmallissa ei hyväksytä erillisiä lomapalkkavarauksia.
Jos rahoitetun toiminnan toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta, palkkakustannusten tukemisen edellytyksenä on, että mainitusta työstä on pidetty erillistä
työajan seurantaa, josta ilmenee tehty työ, tehdyn työn kokonaismäärä sekä aiheutuneet palkkakustannukset. Sähköisen työajanseurannan raportteja voidaan käyttää hyväksi työaikakirjanpidon todentamiseen. Työajanseurantalomakkeet on allekirjoitettava tai sähköisesti hyväksyttävä sekä työntekijän että työnantajan toimesta.
Matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne ovat kohtuullisia, eivätkä matkustajalle maksettavat korvaukset ylitä valtionavustuksen saajaa koskevissa virka- ja työehtosopimuksissa sovittuja ehtoja. Jos valtionavustuksen saajaa koskevat virka- ja työehtosopimukset eivät sisällä ehtoja matkakustannusten korvaamisesta tai valtionavustuksen saajaan ei sovelleta virka- ja työehtosopimuksia, kaikki matkakustannukset hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisina.
Rahoitettua toimintaa varten hankitun irtaimiston/laitteiden tulee jäädä palvelemaan avustuksen saajan toimintaa.
Arvonlisävero on hyväksyttävä kustannus, mikäli se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi.
Avustuksen saaja voi kohdistaa avustettavaan toimintaan yleiskustannuksia, mikäli avustusta ei ole myönnetty kokonaiskustannusmalliin perustuen. Yleiskustannuksia ovat avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen.
Yleiskustannusten on perustuttava todellisiin toteutuneisiin kuluihin ja oltava:
• selkeästi ja perustellusti kohdennettuja
• rahoitetun toiminnan talousarvion mukaisia
• erikseen dokumentoituja
• koko käyttöajan saman perusteisia
• aiheuttamisperiaatteen mukaisia.
Yleiskustannusten aiheuttamisperusteista toimitetaan erillinen selvitys ministeriölle.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus olla hyväksymättä tilityksessä esitettyjä kustannuksia, jos kustannusten liittyminen valtionavustuksella rahoitettavaan toimintaan ei ole selkeästi osoitettavissa.
3.2 Ei-hyväksyttävät kustannukset Kustannukset joita ei hyväksytä:
• poistot
• varainhankinnan kustannukset
• ulkomaanmatkat
• liike- ja sijoitustoiminnan kustannukset, lainojen lyhennykset ja korot
• varaukset (poikkeuksena lomapalkkavaraus)
• laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kustannuksiin
• irtisanomiskorvaukset tai irtisanomisajalta ilman työvelvoitetta maksettavat palkkakustannukset
• tulospalkkiot, bonukset, luontaisedut
• oikeudenkäyntikustannukset, oikeuden langettamat korvaukset sekä rangaistusluonteiset maksut, kuten sakot tai viivästyskorot
• edunvalvontamenot ja edustuskulut (verohallinnon ohjeet; Edustusmenot tuloverotuksessa)
• päätöksessä poisrajatut kustannukset
• kustannukset, jotka eivät aiheudu rahoitetusta toiminnasta tai eivät ole tarpeellisia tai kohtuullisia.
3.3 Toiminnassa tai hankkeessa saatuihin tuloihin liittyvät ehdot
Tuloilla tarkoitetaan sellaisia vastikkeellisia rahavirtoja, jotka saadaan kerrytettyä suoraan avustetun toiminnan raportoiduilla kustannuksilla. Tulot voivat kertyä myynnistä, vuokrauksesta, käyttökorvauksista tai muusta luovutetusta vastikkeesta.
Rahoitettavan toiminnan aikana kertyneet tulot otetaan vähennyksenä huomioon määritettäessä toimintaan liittyviä hyväksyttäviä kustannuksia.
3.4 Avustettavan toiminnan tai hankkeen rahoitukseen liittyvät ehdot
Omavastuuosuus hyväksyttävistä kustannuksista tarkoittaa sitä osuutta hyväksyttävien kustannusten yhteismäärästä, joka jää jäljelle ulkopuolisella rahoituksella katettavien hyväksyttävien kustannusten yhteismäärän vähentämisen jälkeen.
3.5 Maksutta käyttöön saatuja resursseja koskevat ehdot
Jos valtionavustuspäätöksessä on otettu huomioon rahoitettuun toimintaan maksutta käyttöön saadut resurssit esimerkiksi talkootyö, on valtionavustuksen saajan raportoitava maksutta käyttöön saatujen resurssin toteutuminen valtionavustuksen käytön selvittämisen yhteydessä.
4 Valtionavustuksen saajan erityiset velvollisuudet
4.1 Valtionavustuksen saajan tiedonanto- ja ilmoittamisvelvollisuudet
Valtionavustuksen saajan tulee antaa maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. Muutoksella tarkoitetaan erityisesti valtionavustuksen käytölle asetettujen ehtojen ja rajoitusten toteutumiseen vaikuttavia muutoksia. Valtionavustuksen käyttöön vaikuttavia muutoksia ovat myös avustettavan toiminnan toteuttamisen laadussa, laajuudessa tai rahoituksessa tapahtuvat olennaiset muutokset. Muutoksen arvioinnin perustana ovat avustushakemuksessa annetut ja valtionavustuspäätöksen perustaksi otetut tiedot.
Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava vastuuhenkilöitään koskevat muutokset ministeriöön.
4.2 Valtionavustuksen palauttamisvelvollisuus
Valtionavustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Valtionavustus tai sen osa tulee palauttaa myös siinä tapauksessa, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksen edellyttämällä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään sata (100) euroa, se voidaan jättää palauttamatta.
Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
Jos takaisinperittävää määrää ei makseta takaisin viimeistään maa- ja metsätalousministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Palautuksen yhteydessä on mainittava avustuspäätöksen asianumero ja se momentti, josta avustus on maksettu. Palautus maksetaan, kun avustuksen saaja on vastaanottanut maa- ja metsätalousministeriön päätöksen palautettavan avustuksen määrästä sekä laskun, joka lähetetään avustuksen saajalle erikseen sähköisenä.
4.3 Valtionavustuksen käytön selvittämisvelvollisuus
Avustuksen käytöstä toimitetaan selvitys maa- ja metsätalousministeriölle avustuspäätöksessä ilmoitettuun määräaikaan mennessä.
Avustuksesta on annettava vuosiselvityksen yhteydessä seuraavat asiakirjat:
• kustannuspaikkaa vastaava pääkirja/kirjanpidon raportit. Pääkirjan/kirjanpidon raporttien tulee olla riittävän yksityiskohtaisia, jotta voidaan todentaa, miten kustannus liittyy tukikelpoiseen toimintaan
• palkoista palkkaselvityslomake
• yli 20 000 euron hankinnoista hankintaselvityslomake
• selostus tai raportti avustetusta toiminnasta, tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta sekä arvio toiminnan vaikutuksista
• toimintakertomus tai vastaava muu selvitys avustettavasta toiminnasta
• allekirjoitettu tilinpäätös liitteineen
• allekirjoitettu tilintarkastuskertomus tai toiminnantarkastuskertomus sekä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan lausunnot.
Avustuksen saajan tulee tarvittaessa toimittaa myös muita selvityksiä avustuksen käyttöön liittyen, jos maa- ja metsätalousministeriö niitä pyytää, kuten työajanseurantalomake, henkilösivu- ja yleiskulukertoimien laskentaperusteet ja ALV-selvitys.
4.4 Avustetun toiminnan tai hankkeen vaikutusten arviointi
Valtionavustuksen saajan tulee tarvittaessa osallistua valtionavustuksen vaikutuksia koskevien välttämättömien tietojen tuottamiseen ja toimittamiseen valtionavustuksen käytön ja raportoinnin jälkeen.
5 Valtionavustuksen käytön valvonta, maksatuksen keskeytys ja takaisinperintä
5.1 Seuranta- ja valvontakäytännöt
Valtionavustuksen saajan tulee antaa maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
5.2 Tarkastusoikeudet
Valtionavustuslain 16 ja 17 §:ssä säädetään tarkastusoikeudesta ja tarkastuksen suorittamisesta.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.
Maa- ja metsätalousministeriö voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan edellä mainittuja tarkastuksia ja maa- ja metsätalousministeriö voi myös käyttää ulkopuolista asiantuntijaa apuna tarkastuksessa.
Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä ja tilintarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta laaditaan tarkastuksen yhteydessä pöytäkirja, jossa mainitaan haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto palautetaan viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi.
Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä ja tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa valtionavustuksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto- tai muihin vastaaviin ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden oloilla on merkitystä valtionavustuksen myöntämiselle ja käytön valvonnalle. Tarkastusta ei suoriteta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
5.3 Valtionavustuksen saajan velvollisuus avustaa tarkastuksessa
Valtionavustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan valtionavustuksen saaja on korvauksetta velvollinen antamaan tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja muulle ministeriön valtuuttamalle viranomaiselle taikka tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.
5.4 Valtionavustuksen maksatuksen keskeytys
Valtionavustuslain 19 §:n mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele 12 §:n 4 momentissa taikka 13 tai 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla;
2) ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; taikka
3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.
5.5 Valtionavustuksen takaisinperintä ja korot
Valtionapuviranomaisen velvollisuudesta valtionavustuksen takaisinperintään säädetään valtionavustuslain 21 §:ssä. Viranomaisella on velvollisuus takaisinperintään, jos valtionavustuksen saaja on:
1) jättänyt palauttamatta sellaisen valtionavustuksen tai sen osan, joka 20 §:n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt valtionavustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;
3) antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; taikka
4) muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja.
Valtionavustuslain 30 §:n mukaan palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään samalle valtionavustuksen saajalle maksettavasta muusta saman valtionapuviranomaisen myöntämästä valtionavustuksesta.
Valtionavustuksen harkinnanvaraisesta takaisinperinnästä säädetään valtionavustuslain 22 §:ssä.